Täysistunnon pöytäkirja 80/2003 vp

PTK 80/2003 vp

80. TORSTAINA 16. LOKAKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

 

Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Samoin kuin ed. Kuosmanen sanoi, totean, että olisi mukavaa, että yksinhuoltajilla olisi puolustajia myös täällä salissa eikä vain vaalien alla vaalipropagandassa, kun näistä tärkeistä asioista keskustellaan, koska tämä parlamentaarinen foorumi on hyvin tärkeä, missä näihin asioihin voidaan ottaa kantaa ja lausua ja viedä viestiä. Tosiaan tuo oli hyvä huomio, mitä ed. Kuosmanen sanoi, miten nyt viesti menee, miten vastaavat. Kyllä pitäisi järjestää, kun on viitisenkymmentäkin edustajaa ryhmissä, että edes yksi olisi vähän katsomassa, mitä täällä maan korkeimmassa päättävässä elimessä tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Kysymys on lakialoitteesta lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Tämä lakialoite liittyy ed. Halmeen talousarvioaloitteeseen määrärahan osoittamisesta lapsilisien yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen. Hyvin usein nimenomaan yksinhuoltajat ovat muutenkin elämässään aika vaikeassa tilanteessa. Rakkaus tai onni on särkynyt. Se tekee kipeätä, ja siitä tulee vielä sitten taloudellisestikin usein aika paljon vaikeuksia.

Vuonna 2002 Suomessa oli lapsilisään oikeutettuja lapsia 1 044 060 tilastojen mukaan ja yksinhuoltajien lapsia aika iso luku: 156 674, eli ei ole pienestä ihmismäärästä kysymys, lapsista ja heidän huoltajistaan. Hiljattain oli tutkimus, joka sai laajaa julkisuutta muun muassa Helsingin Sanomissa. Tutkittiin lapsiperheiden etuja Euroopassa yleisesti, ja olimme aika lailla häntäpäässä tässä tutkimuksessa. Meillähän annetaan ymmärtää, että lapsiperheiden edut ovat jotenkin erityisen hyvät Suomessa. Se ei pidä paikkaansa kansainvälisessä vertailussa, jos otamme vertailukohdaksi sen porukan, mihin meitä yleensä verrataan, eli EU-maat ja EU-maissa olevat lakikäytännöt.

Haluan hieman kerrata tätä lapsiperheiden tilannetta ylipäätäänkin. 1990-luvulla eritoten on lapsiperheiden hyvinvointi alentunut päivähoitopalveluita lukuun ottamatta kaikissa perhetuen muodoissa. Vuonna 95 lapsilisiä leikattiin 700 miljoonalla markalla, ja tästä lähtien lapsilisien reaaliarvo on pudonnut tätäkin enemmän, sillä niitä ei ole korotettu yleisen hintatason mukaan eli ne eivät ole olleet sidottuina minkään näköisiin indekseihin. Samanlaisen rujouttamisen kohteeksi joutui lasten kotihoidon tuki, jota vuonna 95 leikattiin noin 20 prosentilla, ja vuonna 94 meidän verotuksestamme poistettiin lapsivähennykset. Lapsivähennys on juuri se keino, millä kaikista tehokkaimmin lapsiperheitä tuettaisiin. Ne olivat erittäin merkittävät, ja kun lapsivähennykset poistuivat, se aiheutti hyvin suuren loven.

Uudet tutkimukset ovat kertoneet, että etenkin toimeentulotukiasiakkaissa valtaosa on köyhiä lapsiperheitä, joko kahden vanhemman tai yksinhuoltajien perheitä. Tämä on kyllä aikapommi, jos me säästämme näistä kaikista pienimmistä tulevista veronmaksajista, tulevista suomalaisuuden ylläpitäjistä. Kyllä niihin kaikista pienimpiin ja kasvaviin henkilöihin pitäisi satsata myös taloudellisesti.

Tämä on se tosiasiallinen tilanne, mihin on nyt tultu, ja lapsiperheillä oli vaalien alla runsaasti ystäviä. Ihmettelin kyllä, kuinka paljon niitä oli joka paikassa. Luvattiin lapsilisien korotusta. No, nyt täytyy se rehellisyyden nimessä tunnustaa, että uusi hallitus korottaa tässä budjettiesityksessään ensimmäisen lapsen lapsilisää 10 eurolla. Mutta se on kaikki, mitä lapsilisiin yleisellä tasolla on tulossa. Yksinhuoltajien osuutta ollaan korottamassa 3 eurolla. Tämäkin on ilmeisesti kaikki, mitä koko vaalikaudella on tulossa. Tämähän käytännössä johtaa siihen, kun kohdennetaan vain ensimmäiseen lapseen tämä 10 euroa, että se tekee neljässä vuodessa sen, että lapsilisien todellinen reaaliarvo laskee, koska muut lapset eivät tätä saa. Tämähän on aivan oikein ristitty Kiinan-malliksi. Kiinassa ei saa olla ilmeisesti tätä tietoa kuin yksi lapsi. Kiina ei voi olla mikään malli mielestäni tässäkään suhteessa suomalaisille. Meillä on peräänkuulutettu paljon perhepolitiikkaa, ja se on hyvä, mutta pelkkä sanahelinä ei riitä, vaan tarvitaan tekoja.

Arvoisa puhemies! Monet usein sanovat, että perussuomalaiset on semmoinen kovien miesten puolue, joka on perinteisten arvojen puolustaja ja avioliiton puolustaja, ja se pitää paikkansa. Avioliitto on paras järjestely ihmiselle, miehelle ja naiselle. Mutta jos jostain syystä ei onnistu, ei ihmisiä pidä sen jälkeen jättää oman onnensa nojaan ja hylätä vaan heistä pitää pitää edelleen huolta. Tämä on juuri se aloite. Tässäkään meidän ryhmämme ei puhu harmaasta teoriasta, vaan tämä on lähtenyt myöskin edustajakollegan omista kokemuksista, koska hän tietää, mitä yksinhuoltajaperheessä on ollut varttua. Tunnemme tätä todellisuutta monin osin. Itsekin kuskaan poikiani jalkapallotreeneihin, ja vaikka meitä on perheessä kaksi, tuntuu välillä, miten joka paikkaan ehtii. Mutta yksinhuoltaja joutuu repeämään joka paikkaan, joutuu viemään lapsen harjoituksiin, hakemaan sieltä, hoitamaan kodin, hoitamaan työn. Tässä on monta monituista asiaa.

Sen takia olemme tehneet tämän aloitteen, että korotettaisiin 17 eurolla, niin että se jossain tuntuu. Hallitus esittää siis 3:a euroa kuukaudessa. No, en tiedä, mitä sillä ostetaan. Tietysti sekin on tyhjää parempi. Mutta jos todella halutaan, että sillä jonkin näköinen vaikutus on, kohdennettaisiin sitten näihin yhteiskunnassa vaikeimmassa asemassa oleviin. Usein näissä sitten tulee vielä esiin kysymys siitäkin, miten yhteiskunnan tukimuodot yhteen sovitellaan, koska hyvin monissa tapauksissa yksinhuoltajat saavat myös asumistukia, toimeentulotukia ja monia muita. Jos tämmöisiä epäkohtia lainsäädännössä on, ne täytyy kyllä juuria sieltä pois. Minä pidän tätä asiaa hyvin tärkeänä, että olisi nyt syytä ojentaa kättä nimenomaan näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kannatamme toki lapsilisien korottamista ylipäätäänkin, mutta yksinhuoltajien tilanne on Suomessa hyvin vaikea. Sen takia voitaisiin tehdä jotain näyttävää. Varmasti yksinhuoltajaperheissä on tilanne se, että lapsilisä todella menee kulutukseen ja todella käytetään eikä sillä säästetä rippilahjaksi mopoa, jos sattuu, kun lapsilisät maksetaan myös tasaverona yhtä hyvin rikkaille ja köyhille. Mutta yksinhuoltajaperheissä mitä ilmeisimmin se menee kulutukseen ja suureen tarpeeseen.

Sen takia toivonkin, että muissakin ryhmissä tätä asiaa tuetaan ja hallitus vie eteenpäin. Emme ole mustasukkaisia sen suhteen, että me tässä muka ainoana olemme asiassa. Olen hyvin iloinen, että ed. Pia Viitanen tuli tänne. Hän edustaa hallitusta ja sosialidemokraatteja ja varmaan myöskin näitä yksinhuoltajaihmisten asioita. Siitä suuri kiitos, että tämä hälytys toimi.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Todella yhdyn ed. Kuosmasen mielipiteeseen siitä, että on harmi, että kun keskustelemme näin tärkeistä asioista, täällä ei ole kuin kourallinen kansanedustajia paikalla. Kun katselee lehtereille, niin siellä on pieniä yhteiskunnan tulevia vaikuttajia paikalla. He jaksavat kyllä seurata tätä keskustelua, ja varmasti heillä on monia mielipiteitä omassa mielessään tuolla lehterillä.

Mutta todellakin tätä ed. Timo Soinin lakialoitetta koskien lapsilisälain 7 §:n muuttamista siten, että yksinhuoltajakorotusta nostettaisiin, pidän erittäin hyvänä ja kannatettavana siinä mielessä, että kyllä tänä päivänä yksinhuoltajat ovat hyvin kovilla erilaisten nousseiden kustannusten osalta. Päivähoitokustannukset, vuokrat Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa ovat nousseet, ja myöskin hintataso kautta linjan on noussut. Jos katsotaan meidän nuorten, tulevien vaikuttajien tilannetta tällä hetkellä, niin kyllä kaikkein tärkein asia yhteiskunnassa on se, että kodit voisivat hyvin, ja kodeissa on kasvatusvastuu ja päävastuu näistä tulevista aikuisista. Sitä taustaa vasten itse olen kyllä valmis kannattamaan lämpimästi tämän kaltaisia lakialoitteita, joilla nimenomaan tätä kotien kasvatusympäristöä tuetaan ja luodaan myöskin taloudellisia resursseja siihen suuntaan.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Asia on hyvin tärkeä, ja todellakin koin suorastaan velvollisuudekseni tulla tänne siitä puhumaan, ettei nyt vain jäisi pelkästään ed. Kuosmasen leveille harteille ja ed. Tiuran ja perussuomalaisten harteille tämä tärkeä asia. Toki työhuoneissa varmasti moni muukin edustaja kuuntelee tätä tärkeää keskustelua. Niin ainakin minä kuuntelin myös edellisistä autoasioista jne.

Mutta tähän itse asiaan: Olen hirveän tyytyväinen siitä, että tämä lapsiperheiden tukeminen niin lapsilisän muodossa kuin yksinhuoltajakorotusten muodossa etenee nyt ihan hallitusohjelman mukaisesti myös varsinaisessa budjettiesityksessä, ettemme ole tällä kertaa ihan vain näitten hyvien ja kannatettavien lakialoitteiden varassa. Sinänsähän tämä on hyvin merkittävä asia, koska lapsiperheiden asemastakin todellakin on puhuttu useaan otteeseen useiden vuosien ajan, että nyt sitten konkreettisesti päästään eteenpäin myös tulonsiirtopuolella.

Esimerkiksi viime hallituskaudellahan lapsiperheisiin kyllä alettiin panostaa, mutta silloin valinnat olivat enemmänkin palvelupuolella. Toteutettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus, esiopetus, hyvin tärkeitä asioita. Syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden palveluihin muun muassa laitettiin lisää rahaa ja kaiken kaikkiaan koulutukseen ja sosiaali- ja terveystoimeen, jossa on myös paljon palveluita meidän pikkujunioreillemme. Eli nyt on hyvä, että palvelupuolen lisäksi saadaan pää auki täällä tulonsiirtopuolella, mikä on äärimmäisen tärkeä asia kaiken kaikkiaan.

Sen verran haluaisin kommentoida aikaisempaan keskusteluun, kun ed. Soini viittasi tähän tutkimukseen, joka oli tehty lapsiperheiden asemasta. Varmasti on niin, että lapsiperheiden asema ei ihan mitään herkkua ole tämän päivän yhteiskunnassa. Monet köyhyystutkimuksethan ovat antaneet sen suuntaista vastausta, että nimenomaan pienituloiset lapsiperheet ovat olleet niitä kaikista köyhimpiä tässä yhteiskunnassa. Mutta kuitenkin tämä tutkimus, mihin ed. Soini viittasi, oli käsittääkseni Veronmaksajain Keskusliiton tutkimus, missä oli verrattu pelkästään lapsilisiä suhteessa veroihin. Eli tässä tutkimuksessa ei ollut otettu mukaan (Puhemies koputtaa) kaikkia perhepoliittisia tukia.

Puhemies! Voin tulla korokkeelle jatkamaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Pyydän edustajaa siirtymään puhujakorokkeelle.

Puhuja:

(korokkeelta)

Jatketaan, arvoisa puhemies. — Eli kyseisessä tutkimuksessa ei ollut otettu huomioon kaikkia perhepoliittisia tukia, kuten asumistukea, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa eikä kotihoidon tukea. Jos nämä otettaisiin huomioon, Suomessa perhepoliittiset tuet suhteessa bruttokansantuotteeseen olisivat kaiken kaikkiaan 3,5 prosenttia, kun ne ovat Euroopan unionissa keskimäärin 2 prosenttia. Eli siihen nähden toki Suomen järjestelmä on ihan kohtuullisen hyvä.

Tietenkin se, mikä tässä tutkimuksessa kiinnitti huomiotani, oli se tosiasia, että tässähän ei puhuttu palveluista mitään. Kyllä nostan suomalaiselle järjestelmälle tietenkin hattua, että Suomessa palvelupuoli toimii paremmin kuin monessa muussa maassa. Toki meillä tällä hetkellä on kunnissa vaikeaa ja monta kertaa esimerkiksi koulutuspalvelut vaatisivat lisää resursseja. Mutta ei tarvitse mennä kuin esimerkiksi Englantiin, niin siellä systeemi on se, että julkiset koulut ovat kutakuinkin jo rapautettuja ja yksityiset koulut pelaavat. Jos keskivertoperhe haluaa saada lapsellensa kunnon koulutuksen, niin siinä vaiheessa, kun koulu alkaa, täytyy marssia pankinjohtajan puheille pyytämään lainaa, jotta saisi kelvollisen koulutuksen yksityiskoulussa.

Eli järjestelmänä, korostan, tämä meidän pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme on myös lasten ja lapsiperheiden hyvä kaveri siinä suhteessa, että palvelut ovat meillä lähtökohtaisesti tasa-arvoiset, koulutus on meillä maksutonta aina korkeakouluihin asti. Myös se, että meillä on esimerkiksi sellaisia piirteitä kuin kouluruokailu maksuttomana, on todella tärkeä asia tämän päivän yhteiskunnassa.

Tällä en tietenkään tarkoita, arvoisa puhemies, sitä, etteikö olisi vakavasti kannettava huolta lapsiperheiden tulevaisuudesta jatkossakin ja etteikö myös näissä tulonsiirtoasioissa olisi nyt lapsiperheiden vuoro, vaan todellakin korostan, että parempia etuja tarvitaan, parempia palveluita tarvitaan. Nyt liikutaan oikeaan suuntaan, ja olen siitä oikein tyytyväinen. Viime vuosina emme ole voineet pitkään aikaan mennä tähän suuntaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Pia Viitasta näistä näkökohdista. Esimerkiksi neuvolapalvelua minä arvostan erityisesti. Kun on kaksi pientä lasta, 6- ja 4-vuotiaat, se on aika tuoreessa muistissa. Tämä puoli on hyvä.

Mutta tämä liikahdus on vielä varsin pieni, parempi tietenkin kuin ei mitään. Mutta kyllä jos tässä on koko vaalikauden potti esimerkiksi yksinhuoltajille, 3 euroa kuussa, niin ei se nyt vallan kauhean paljon ole. Pitäisi rohkeammin uskaltaa painopistettä siirtää sinne, missä vaikeudet ovat suurimmat, siis köyhien ja vaikeuksissa olevien lapsiperheiden suuntaan. Tulemme tätä asiaa pitämään jatkuvasti esillä ja hiillostamaan hallitusta ansaitusti ja tekemään parannusehdotuksia. On hyvä ja uskon siihen vakaasti, että kun asiaa pitää esillä ja se saa julkisuutta, se luo myös painetta ja auttaa mahdollisesti myös ed. Viitasta siellä sosialidemokraattien keskuudessa sitten viemään tätä asiaa eteenpäin, sekin on myös tärkeätä. Samoin myös ed. Kuosmanen siellä kokoomuksessa pitää nyt lapsiperheiden puolta. Vaikka omat lapset saattavat olla jo aikuisia, oikealla asiallahan tässä ilman muuta ollaan.

Olen siitä tyytyväinen, että keskustelun taso, vaikka osanottajien määrä on ollut alhainen, on ollut korkea ja pieniä ihmisiä puolustava. Sitä pidän hyvänä asiana.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soini on tehnyt todella hyvän aloitteen, kun esittää, että lapsilisiä täytyy korottaa. Nythän tilanne on semmoinen, että lapsen hoitomenot yksinhuoltajaperheessä ovat todella 420 euroa keskimäärin kuukaudessa. Valtiovallan osuus ed. Soinin 17 euron korotuksen jälkeen olisi vaan 153 euroa kuukaudessa. Eli on tässä valtava aukko, mitä valtiovalta ja ennen kaikkea punamultahallitus voisi tehdä tämän hyväksi, jos haluaa suosia lapsiperheitä, ja lapsissa meidän tulevaisuutemme on. Siinä mielessä olen hyvin tyytyväinen, että ed. Viitanen tuli edustamaan punamultahallitusta ja piti semmoisen positiivisen puheenvuoron lapsiperheiden puolesta. Kiitoksia teille.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin sen vielä oikeastaan lisätä siihen äskeiseen puheenvuorooni, kun en sitä ehkä tullut korostaneeksi ja kun aloitteen aiheena kuitenkin oli nimenomaan tämä yksinhuoltajanäkökulma, että se on todellakin yksi niistä tärkeimmistä, koska juuri niin kuin ed. Soini täällä sanoi, varmasti tulevaisuudessa pitää entistä tarkemmin kiinnittää huomiota nimenomaan kaikista pienituloisimpiin lapsiperheisiin. Yksinhuoltajat ovat tietenkin se ryhmä. Tietenkin tätä palvelee myös se, että palvelut ovat meillä kunnossa, nimenomaan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevät palvelut. Niitä korostaisin.

Yksi asia, mitä toivoisin aina, kun puhutaan perhepolitiikasta, lapsipolitiikasta ja perheiden asemasta, yksinhuoltajaperheidenkin asemasta tämän päivän yhteiskunnassa: Kannattaisi myös muistaa tuoda asuminen tähän mukaan. Eli Suomessa, jos sanotaan käyttäen suomen kieltä siinä syvimmässä muodossaan, asuminen on sikakallista tämän päivän yhteiskunnassa Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Yksinhuoltajaperheilläkin menee todella paljon asumiseen rahaa samoin kuin ylipäätään kaikilla ihmisillä. Kun tätä asumisen hintaa vielä saataisiin alaspäin, se olisi monelle perheelle erittäin tärkeä asia.

Keskustelu päättyy.