Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uudessa kehysmenettelyssä myös lisätalousarvioesitykset sisällytetään valtiontalouden kehyksiin. Kehykset ovat sinällään toimineet hyvin. Niiden yhteydessä on useassa yhteydessä koettu tärkeäksi kiinnittää huomiota sovitun kehystason ja budjetoitavien määrärahojen väliseen niin sanottuun jakamattomaan varaukseen. Tämä liikkumavara on sitä varten, että hallitus voi reagoida ennakoimattomiin menopaineisiin ja esittää eduskunnalle välttämättömäksi ja perustelluksi katsomiaan määrärahalisäyksiä talousarviovuoden aikana.

Kansainvälisen talouskehityksen odotetaan jatkuvan vahvana, vaikka nopein kasvuvaihe lienee jo ohitettu. Kulutusmahdollisuuksia heikentää muun muassa raaka-aineiden hintojen nousu. Euroalueen talouskasvu pysynee hitaana, ja Yhdysvaltain talouden näkymiä hämärtävät julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet. Suomen kokonaistuotannon kasvun kannalta elämme juuri nyt kriittistä vaihetta, kun paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelun vaikea tilanne on heijastumassa koko kansantalouden kasvuun. On myös eduskunnankin näkökulmasta syytä toivoa, että paperiteollisuuden neuvotteluissa saavutettaisiin pian sopimusratkaisu ja paperikoneet saataisiin käyntiin. Sopuun tarvitaan tietysti aina molempien osapuolten vastaantuloa.

Arvoisa puhemies! Valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi siten, että nyt valtionvelkaa voidaan lyhentää 2 112 miljoonalla eurolla. Valtiovarain määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 61,7 miljardia euroa. Valtiovarain suhde bruttokansantuotteeseen alenee vuoden 2004 lopun 42,6 prosentin tasolta hieman jo alle 40 prosenttiin vuonna 2005. (Hälinää)

Puhemies! Vuoden 2005 talousarviossa ja nyt ehdotettavassa lisätalousarvioesityksessä kehysmäärärahoja on budjetoitu yhteensä 28 miljardia 733 miljoonaa euroa. Loppuvuoden määrärahatarpeita varten niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää siten 117 miljoonaa euroa. Tämä jakamaton varaus varmasti tarkentuu sitten toisen lisätalousarvion yhteydessä.

Lisätalousarvioesityksessä on ulkoasiainministeriön pääluokkaan ehdotettu 8 miljoonan euron määrärahan lisäystä humanitääriseen apuun. Lisäksi maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön (Ed. Ahteen välihuuto) myöntö- ja sopimusvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi 20 miljoonalla eurolla, ed. Ahde. Molemmat lisäykset liittyvät Suomen jälleenrakennustukeen Aasian tsunamituhoalueelle. Kehitysyhteistyömäärärahoista on syytä mainita, että ensi vuoden keväällä tehtävä kehyspäätös vuosille 2007—2010 ratkaisee pitkälle sen, missä määrin kehitysyhteistyörahoituksessa voidaan noudattaa hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa ohjelmassa vahvistettua linjaa.

Oikeusministeriön pääluokassa lisätalousarvioesitykseen sisältyy 2 319 000 euron lisämääräraha valtion virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvien menojen rahoittamiseen. Siihen ei sisälly oikeusministeriön esittämää muuta lisäystä Vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin. Oikeusministeriössä tehtyjen, vuoden alkukuukausien määrärahan käyttöön perustuvien laskelmien mukaan Vankeinhoitolaitoksen menot ylittäisivät ilman erityistoimia niihin kuluvana vuonna varatut määrärahat noin 2 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät menopaineet aiheutuvat vankiluvun kasvusta. Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että kasvavan vankimäärän oloissa on vaikea löytää järkeviä sopeuttamistoimia. Vankiloiden turvallisuuden ja toimintojen ylläpitämiseksi tarvitaan määrärahalisäys kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa. Tässä yhteydessä on varauduttava myös mahdollisesti tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Puolustusministeriön pääluokassa valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota lentopolttoaineen huomattavaan hinnannousuun. Rahoitusvaje kuluvana vuonna on saadun selvityksen mukaan 6,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje joudutaan kohdistamaan polttoainehankintoihin ja lentotuntien vähetessä teollisuudelta ostettuun työhön. Valiokunta katsookin, että lentopolttoaineen hinnannousun aiheuttamaan ongelmaan on löydettävä väliaikainen ratkaisu jo ennen kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion voimaantuloa. Määrärahat hinnannousun korvaamiseksi Ilmavoimille on varattava viimeistään edellä mainittuun lisätalousarvioon.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa valiokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota vesistö- ja ympäristötöiden määrärahatilanteeseen. Valtiovarainvaliokunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota ylikunnallisiin sekä vedenhankintaa että vesiensuojelua palveleviin hankkeisiin. Hankkeet edistävät sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimyksiä tehokkaampiin yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa paremmin. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että Ounas- ja Ivalojokien tämänkeväisten tulvien aiheuttamia vahinkoja vastaava lisärahoitus osoitetaan seuraavassa lisätalousarviossa.

Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota perustienpidon niukkoihin resursseihin. Etenkin alemman tason tieverkon kunto on huolestuttavan heikko. Määrärahataso on ollut alimitoitettu, ja ongelmat ovat pahentuneet muun muassa kelirikko-ongelmien vuoksi. Lapissa myös kuluneen kevään poikkeuksellisen voimakkaat tulvat ovat lisänneet teiden peruskorjaustarvetta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perustienpitoon osoitetaan ensi vuoden talousarviossa määräraha, joka mahdollistaa tieverkon asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon. Valiokunta osaltaan kiirehtii liikenneturvallisuutta parantavien teemaohjelmien toteuttamista.

Valiokunta on myös viitannut aiempiin kannanottoihinsa ja toteaa, että elinkaarimallilla toteutettavan Lohja—Muurla-hankkeen kohtalo menokehyksissä on oikaistava. Hankkeelle myönnetystä 700 miljoonan euron valtuudesta noin 370 miljoonaa euroa koostuu rahoitus- ja hoitokuluista, joita valtio alkaa maksaa palvelumaksuina vasta vuonna 2008. Sitä ennen hankkeesta aiheutuu projektin hoitoon liittyvät noin 6 miljoonan euron kulut, mutta 700 miljoonan euron sopimusvaltuus vie kehyksistä ja kuluvan vuoden vaalikauden investoinneista kuitenkin suuren osan. Mikäli hanke rahoitettaisiin niin sanottuna perinteisenä mallina, liikenne- ja viestintäministeriön nykyisestä menokehyksestä voitaisiin suunnata noin 370 miljoonaa, ehkä 400 miljoonaakin euroa, muihin investointeihin. Nykyinen kehystulkinta merkitsee myös sitä, että tällä vaalikaudella aloitetaan isoja kehittämishankkeita vain noin puolet edellisten hallituskausien tasosta.

Perusradanpidon momentille ehdotetaan vajaan 9 miljoonan euron lisäystä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koko määräraha on tarkoitus käyttää rataosan Jämsänkoski—Saakoski kunnostukseen. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös perusradanpidon resursseihin. Rataverkon säilyttäminen liikennöitävässä kunnossa edellyttää vuositasolla noin 170 miljoonan euron korvausinvestointeja. Valiokunta viittaa myös hallituksen toimenpidekertomuksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että joukkoliikenteen negatiivisen kehityskierteen katkaiseminen ja sen aseman vahvistaminen edellyttävät myös sitä, että joukkoliikenteelle osoitetaan ensi vuoden talousarviossa lisää resursseja.

Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa kuluvan vuoden talousarvion mukaan Tekesin myöntämien lainojen maksuvapautuksen enimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti jo budjettimietinnössään huomiota siihen, että maksuvapautuksen piiriin kuuluvien lainojen enimmäismäärä saattaa olla liian alhainen. Saamani selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että maksuvapautuksen piirissä olevien lainojen enimmäismäärä voi osoittautua edelleen liian alhaiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asiaan palataan syksyn lisätalousarviossa, mikäli maksuvapautuksen piirissä olevien lainojen enimmäismäärä osoittautuu edelleen riittämättömäksi.

Hallitus ehdottaa valtion rahoittaman uuden tyyppisen syöttörahaston perustamista. Sillä pyritään poistamaan erityisesti yrityskaaren alkupään rahoitusongelmia. Finnveralle myönnetään 11,5 miljoonan euron pääomalaina, joka siirretään edelleen Finnveran tytäryhtiön valtakunnalliseksi pääomarahastoksi. Pääomarahaston perustamiseen on tarkoitus käyttää pääomalainaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että uusi järjestelmä olisi kuitenkin selvästi toimivampi, mikäli rahoitus järjestettäisiin pääomasijoituksena. Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän toimivuutta seurataan. Mikäli järjestelmän hallinnointi osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi tai poikkeuksellisen hankalaksi, on sitten rahoituksen rakennetta arvioitava uudelleen.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2005 valtiopäivien alussa esityksen laiksi rikosasiain sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.6.2005. Eduskunta edellytti myös, että tarvittavat määrärahat otetaan huomioon keväällä 2005 annettavassa lisätalousarviossa. Eduskunnan kannasta huolimatta esitystä ei ole annettu eikä tarvittavia määrärahoja ole myöskään otettu huomioon lisätalousarvioesityksessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee viipymättä sitovat päätökset sovittelun vakinaistamisesta 1.12.2005 lukien. Asiaan liittyy tämän mietinnön ainoa valiokunnan tekemä lausumaehdotus, ja asia onkin etenemässä.

Ympäristöministeriön pääluokassa valiokunta pitää välttämättömänä, että ympäristötöiden määrärahakehyksen mukaista määrärahatasoa korotetaan selkeästi ensi vuoden talousarviossa. Valiokunta toteaa, että ympäristötöillä on myös aina alan työllisyyttä edistävä vaikutus.

Puhemies! Valiokunnan mietintöön on liitetty neljä vastalausetta. Kristillisdemokraattien, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden valiokuntaryhmät ovat jättäneet vastalauseet, joissa esitetään lisämäärärahoja muun muassa kehitysyhteistyöhön, vankeinhoitoon ja perustienpitoon. Uskon, että ne tulevat tarkemmin esitellyiksi keskustelun aikana.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tulopuolelta, jota harvoin käsitellään, ja aivan erikoisesti siitä, kuinka Euroopan unionin puitteissa ajettiin tässä budjetin aikaansaamisessa ja kehysraamien tuleville vuosille rakentamisessa kiville. Tätähän edelsi ensimmäisenä tekona Emu-kriteereistä periksianto, ja aivan erityisesti jo silloin oli nähtävissä se, että keskeisillä EU-jäsenvaltioilla on rahoitusongelmia elikkä eivät pysty enää EU-järjestelmää entiseen tapaan rahoittamaan.

No, nyt sitten tämä alkuvaihe sai vahvistuksensa viime viikon aikana, elikkä todellakaan budjettiratkaisua ei saatu aikaiseksi. Mikä onkaan silloin se perimmäinen syy, että näin on päässyt käymään, koska mitään sellaisia suuria selittäjiä maailmantaloudesta ei löydy? Kaikki voivat joko yhtä hyvin tai yhtä huonosti, aivan mitenkä nyt haluaa nähdä.

Arvoisa puhemies! Väitän, että liikkeellä ovat olleet varkaat, sellaiset tahot, jotka ovat vieneet rahat, ja jokainen tietysti heti hoksaa, kun tuijottaa, kuka juuri korokkeella puhuu, että puhun harmaasta taloudesta. Siis toisin sanoen tällä hetkellä yhä suurempi osa niistä tuloista, mitä EU:n keskeisten jäsenvaltioitten tulisi saada omien parlamenttiensa verolakipäätösten mukaan, jää saamatta. Tästä me olemme saaneet erittäin selviä näyttöjä.

Ensimmäisenä ajautui karille Italia, joka joutui turvautumaan äärimmäisiin keinoihin saadakseen jollakin tavalla asiat hoitoon ja pystyikin väliaikaisesti saamaan tuloksia. Seuraavana ajautui Saksa, joka yritti korjausliikettä tämän kevään aikana, ja se epäonnistui. Ne rahat menivätkin Itävaltaan ja ties luoja mihinkä. Nyt sitten tultiin siihen tulokseen, että kun otetaan huomioon historialliset EU-rahoituspäätökset, joissa näyttää olevan erinomaisen vaikea saavutetuista eduista tinkiä, niin nyt ollaan siinä tilanteessa, että rakennuspuut sopimukselle ovat harvinaisen vähissä. (Ed. Soini: Se on ihan tyypillistä EU:lle!) — No niin, ed. Soini, aivan oikein, niinhän te viikonvaihteessa julistitte ja olitte aivan oikeassa.

Missä tässä koko hommassa on klikannut? Tässä on oman analyysini mukaan klikannut ihan perustavaa laatua olevassa perustamisvaiheessa, tämän järjestelmän luomisvaiheessa, jos voisi näin sanoa. Nimittäin nyt ainakin jälkiviisautena voidaan todeta, että jos olisi lähdetty ensimmäisenä liikkeelle verotuksen harmonisoinnista, niin heti alun perin Euroopan yhteisöjen luomiselle niistä valtioista, jotka ovat valmiina harmonisoimaan verotuksen keskenään, pohja olisi ollut aivan kokonaan toisenlainen ja kestävä. Nyt on luotu järjestelmä, jossa paitsi, että verotus ei ole harmonisoitu, Euroopan yhteisöjen piirissä on myöskin sisäisiä veroparatiiseja, jotka vielä entisestään vain vaikeuttavat sisäistä kansallisvaltioitten ja jäsenvaltioitten budjettitaloutta.

Siis koko rakenne on sellainen, että yhä suurempi osa kansantulosta pyörii julkisen ja virallisen talouden ulkopuolella. Ennätys on tässä suhteessa tietysti Italia, jossa jo lähes kolmannes taloudesta on virallisen julkisen talouden ulkopuolella. Suomessa ollaan, sanoisinko nyt onneksi, pikkuisen jäljessä mutta ei kovin paljon enää. Niin kuin täällä on tullut todettua, jo nyt vakuutusyhtiöitten johdotkin ovat tajunneet, että nyt tässä on hätä käsille tullut. Täällä olen siteerannut Lähivakuutuksen toimitusjohtaja Harri Kainulaista, joka tuli asiassa esiin ja totesi, että 5 miljardia euroa jää jo valtiolta saamatta verotuloja ja (Puhemies: 5 minuuttia!) vakuutuspetoksilla riistetään varoja vakuutusyhtiöiltä. Siis toisin sanoen olemme erittäin vakavassa tilanteessa itsekin, eikä ihme. Lopputuloshan nähdään muun muassa tässä lisäbudjetissa. Kun kaiken pitäisi olla eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisittain hyvin, (Puhemies: Ed. Pulliainen, 5 minuuttia!) ollaan tilanteessa, jossa kippaskonsteilla siirretään valtion kassasta vanhoja ylijäämävaroja jokapäiväisen elämän rahoitukseen. (Puhemies: Ed. Pulliainen, 5 minuuttia on täyttynyt!) — Aha, selvä. Jos se olikin 5 minuuttia, niin minä en tiennyt sitä. Nyt se loppui.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Euroopan unioni ajautui erittäin syvään kriisiin viime viikolla sekä perustuslakihankkeen että rahoituskehysten osalta. Tämä on vakava tilanne koko Euroopan suhteen. Edelleen ed. Pulliainen pohti näitä kysymyksiä. Erityistä huolta meidän on kannettava — emme me sille paljon mitään voi mutta kuitenkin — Italian ja Saksan tilanteesta. Nämä uhkaavat Emua, valuuttaunionia, se on aivan selvä, elleivät saa pian talouttaan uudelle uralle, ja sitä ei ole näkyvissä. Rahoituskehysten kaatumisen osalta on todettava, että huono esitys kaatui brittien toimesta, mutta suuri vaara on, että ensi vuonna pakon sanelemana Suomi joutuu vastaanottamaan vielä huonomman mallin tai ratkaisun. Tämä on iso ja vakava kysymys koko Euroopan tulevaisuuden kannalta, eikä tällä tietysti pidä mitenkään ilakoida, mutta suuret ovat haasteet edessä, ja koko unioni on nyt niin suuressa kriisissä, että se saattaa lähteä hajoamaan.

Herra puhemies! Kotimaassakin on ongelmia. Paperin työsulku on päällä, työntekijäpuoli hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen, ja näin sitten vastuu siirtyi osittain myös työntekijäpuolelle. Tuo pitäisi saada nopeasti ratkaistua. Oli odotus, että sosialidemokraattisen puolueen puoluekokous ja uusi puheenjohtaja taustaansa nähden pystyisivät vaikuttamaan asian ratkaisuun, mutta näin ei ole käynyt. Valta on vallan muualla. Tästä tilanteesta johtuu se, että meillä tulee irtisanomisia, yritysten ulosliputuksia jne., hyvin kielteistä vaikutusta autoilijoiden ja monien muiden alojen osalta ja kokonaisten suurempienkin yritysten osalta. Se luo vakavia näkymiä taloudelle, kansantaloudelle ja myös valtion ja kuntien taloudelle jatkossa.

Meillä on nyt jo suuret ongelmat kuntataloudessa, niin kuin hyvin tässä salissa tiedetään. Kunnat ovat historiallisen syvässä kriisissä. Tällaista sekasortoa ja talous- ja muuta vaikeutta ei kuntasektori ole tainnut koskaan Suomessa kokea kuin mihin se on nyt Vanhasen hallituksen aikana ajautunut. Sen suhteen tarvitaan pikaisia lääkkeitä. Muutoin kärsivät kohtuuttomasti ne, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa.

Herra puhemies! Presidenttiehdokas Kalliksen tekemän vastalauseen 1 ensimmäinen lausumaehdotus antaa pohjaa sille, että eduskunta voi puuttua kuntien talouden ongelmaan maksamalla tuon pakkolainan nopeasti pois. Kun hallitus kuitenkin päätyy tässä lisäbudjetissa siihen, että valtionvelkaa lyhennetään jopa yli 2,1 miljardilla eurolla, ei ole mitään mieltä siinä, että velkaa lyhennetään rahamarkkinoille. Pitää lyhentää kunnille ensimmäiseksi ja vasta sen jälkeen katsoa, onko varaa lyhentää muualle. Tällä hetkellä korkotaso on sillä kohdalla, että näin on mahdollista menetellä. Näin ollen kun velan lyhennykseen on tällaiset varat, voidaan myös näitä kipeimpiä ongelmia yhteiskunnasta ratkaista, ja kuntasektori on siinä aivan kärjessä kristillisdemokraattien mielestä.

Liikennehankkeissa hallitus on aikamoisessa umpikujassa. Se laati kuuluisan 15 tiehankkeen paketin kautensa alussa, ja nyt tuo paketti on romuttumassa, kun rahaa ei siihen löydy ja vaalikausi on jo pian päättymässä. Verotuksen osalta hallitus on kieltäytynyt viemästä eteenpäin muun muassa perintöveron kohtuuttomuuksien korjaamista, mutta kuitenkin toteuttaa varallisuusveron poistamisen. Tämä on aivan käsittämätön valinta.

Herra puhemies! Huomenna kun äänestetään, minun nimissäni on monta muutosehdotusta sen tähden, että kristillisdemokraateilla oli perjantaina puoluekokous ja tein nuo muutosehdotukset omissa nimissäni, ja tulen ne huomenna esittämään. Ne ovat täällä vastalauseessa 1, ja kaikki voivat perustelut lukea sieltä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemi kiinnitti puheenvuorossaan huomiota meneillään olevaan metsäteollisuuden työtaistelutilanteeseen. On todellakin toivottavaa, että tänään jatkuvissa neuvotteluissa löytyisi sopu osapuolten kesken ja saataisiin paperikoneet taas pyörimään. Tämä työtaistelutilanne on jatkunut jo useita viikkoja, ja siitä on huomattavia taloudellisia hankaluuksia koko kansantaloudelle, lukuisille eri alojen yrittäjille, monille kunnille jne. Täytyy vain ihmetellä sitä, kun katsoo sitä terhakkuutta ja ripeyttä, millä hallitus on reagoinut rajavartijoiden työtaistelutilanteeseen, että hallitus ja ylin valtionjohto presidentti mukaan lukien eivät ole katsoneet aiheelliseksi laittaa koko arvovaltaansa peliin vauhdittaakseen sovun syntymistä metsäteollisuuden piirissä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomusta tuntuu hiertävän niin kuin kivi kengässä paperimiesten poissaolo työpaikoilta. Sehän johtuu työnantajien sulusta. Nyt toivoisi, että työnantajat peruisivat työsulun ja hyväksyisivät tupon mukaisen työehtosopimuksen eivätkä vaatisi siihen sen tupon lisäksi vielä suuria heikennyksiä ja paperimiehet pääsisivät töihin. Ennen kaikkea paperimiehet tuovat kuntiin rahaa. Se olisi kiireellistä rahaa esimerkiksi sairaudenhoitoon ja vanhustenhoitoon, nostettaisiin paperimiesten verorahoilla vaikka sairaanhoitajien palkkoja, jos ei muuta keksitä sille rahalle.

Alkuperäinen talousarvio oli niin huono, etteivät nämä pienet muutokset lisätalousarviossa sitä juuri paranna. Suuret, rakenteelliset ongelmat pysyvät ja hyvinvointivaltion perustukset rapautuvat niin palvelujen kuin esimerkiksi liikenteenkin puolella. Keski-Suomen teitten ja rautateitten surkea kunto on paljastunut erityisen selvästi. Jo pitkään Keski-Suomen tiestö on rapautunut ja sen kunnostaminen on laahannut perässä. Jo viimeiset kymmenen vuotta Keski-Suomi on saanut muita maakuntia vähemmän rahaa. Nyt etenkin alempiasteinen tieverkko on vaarallisen huonossa kunnossa. Rautatiet ovat myös vaarallisessa kunnossa, vaikka hyvällä onnella ja hitailla nopeuksilla on vältytty suuronnettomuuksilta. Tällainen politiikka on hyvin lyhytnäköistä. Rataverkon ylläpito kaipaisi selviä tasokorotuksia, ei tällaista viime hetkellä pahimpiin vaaranpaikkoihin puuttumista. Myös Nelostie olisi tarvinnut lisätalousarviossa välttämättä rahaa. Nelostien varressa asuu yli 2 miljoonaa suomalaista, joten se on merkittävä tie.

Arvoisa puhemies! Kuntien talousahdinkoon ajaminen on hallituksen suurimpia epäonnistumisia. Kunnat huolehtivat peruspalveluista, ja nykytilanteessa palvelujen tuotanto on vakavasti uhattuna. Kunnat ottavat velkaa ja nostavat verojaan, mutta silti palvelujen huonontuminen on tosiasia isossa osassa kuntia. Hallituksen pitäisi välittömästi maksaa velkansa takaisin kunnille. Hallituksen tulee myös pikaisesti korvata kunnille täysimääräiset uudet hoitotakuun kautta syntyneet velvoitteet ja kustannukset.

Arvoisa puhemies! Työttömille hallitus on ollut tyly. 8 senttiä päivässä lisää on kohtuuttoman pieni korotus. Työttömien köyhtyminen on vakava epäkohta. Myös muut tulonsiirtojen varassa elävät köyhtyvät. Eläkeläisten ostovoima laskee ensimmäistä kertaa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Hallituksen tulisikin pikaisesti tehdä edes kohtuulliset korotukset työttömille ja eläkeläisille. 2 euroa päivässä olisi jo kohtuullinen summa. 8 senttiä on kiusantekoa. Odotan mielenkiinnolla, aikooko hallitus tuoda jossain vaiheessa oikeita parannuksia näitten ihmisten asiaan. Esimerkiksi 2 euroa olisi hyvä alku.

Sen lisäksi että hallitus köyhdyttää työttömiä, se on myös epäonnistunut tärkeimmässä tavoitteessaan: työn luomisessa. Hallituksen eväillä ei ongelmia poisteta. Hallituksen tuleekin pikaisesti tehdä linjanmuutos. Tällaiset lisätalousarviot eivät puutu oikeisiin ongelmiin vaan ainoastaan korjaavat muutamia pieniä epäkohtia.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ei lisätalousarviolla oikeastaan tehdä muuta kuin paikataan niitä epäkohtia, joita on syntynyt ja havaittu sen jälkeen, kun budjetti on hyväksytty. Siinä mielessä hallituksen esitys on suhteellisen hyvä. Siinä on varsinaisia menolisäyksiä noin 200 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 0,6—0,7 promillea budjetin loppusummasta. Eli eivät kristillisdemokraatit tätä lainkaan vastusta vaan päinvastoin pitävät tätä oikeana linjana. Tietenkin voidaan keskustella siitä, onko se 200 miljoonaa euroa riittävä, olisiko 150 miljoonaa ollut liian vähän, vai pitäisikö olla peräti 250 miljoonaa.

Kristillisdemokraatit katsovat, että olisi pitänyt lisätä vielä 50 miljoonaa, jotta suurimmat epäkohdat olisi saatu pois päiväjärjestyksestä. Ja kyllä tämän talven aikana on käynyt ilmi, mitkä nämä suuret epäkohdat ovat. Ne löytyvät nimenomaan liikenneinfran puolelta. Sen takia meillä on esityksiä perustienpitoon, perusradanpitoon, mutta meillä on myöskin yritysten kilpailukyvyn parantamiseen pari miljoonaa euroa. En ymmärrä, minkä takia kaikkia epäkohtia, siis kaikkia todellisia epäkohtia, joista on haittaa, ei poisteta, kun lisätalousarvio kerran annetaan. On meillä tämän lisäksi muutakin, mutta kyllä nimenomaan liikenneinfraan kuuluvat asiat olisi pitänyt kerralla hoitaa kuntoon.

Kyllä tässä salissa niin kuin myös medioissa on puhuttu paljon kehitysyhteistyön määrärahoista, ja sanon nyt sen vielä kerran, että ei pidä antaa julistuksia ja yhtyä kannanottoihin, jos ne unohdetaan heti seuraavana päivänä. Suomi on sitoutunut tiettyyn määrään, ja siinä sitoumuksessa tulisi pysyä.

Herra puhemies! Mielestäni, niin kuin ed. Kankaanniemikin toi esille, ylivoimaisesti suurin ongelma on kuntatalous. Kansanedustajat perustelevat kunnanvaltuutettuna olemista sillä, että on hyvä olla kunnanvaltuustoissa mukana, jotta huomattaisiin ja tiedettäisiin eduskunnassa, minkälaisissa vaikeuksissa kunnat ovat tai miten kunnat jaksavat ja miten kunnat elävät. Olen melko varma, että yksikään kansanedustajavaltuutettu ei voi todeta ja sanoa, että meidän kunnassamme menee hyvin. Mutta moni teistä, etten sanoisi kaikki valtuutetut, tietää, että ongelmia löytyy, ja ongelma voidaan poistaa maksamalla tuo pakkolaina kunnille takaisin.

Eivät esimerkiksi valtiovarainministeri ja koko hallitus ole merkinneet budjettiin niitä tuloja, jotka ihan lähiviikkoina tulevat. Kun budjetti, lisätalousarvio, tehtiin, teidän olisi pitänyt lisätä myöskin Fortumin tulot, 770 miljoonaa, tulot TeliaSoneran myynnistä, 154 miljoonaa, tähän, eli lähes miljardi tulee sellaista tuloa, jota ei ole merkitty tähän lisätalousarvioon. Ne tulevat seuraavaan, mutta miksi ne tulevat seuraavaan, kun jo tänä päivänä tiedetään, että semmoista tuloa on tulossa? Siinä mielessä, kun tiedetään, että näin mittava summa tulee kuin lähes miljardi euroa, ei ole oikein, että sillä miljardilla lyhennetään velkaa ulkomaille. Se raha menee sinne velkojille. Se ei elvytä millään lailla talouselämää yhteiskunnassa, se ei paranna työllisyyttä, se ei paranna hyvinvointia; se vähentää ainoastaan korkomenoja. Mutta jos te olisitte maksaneet kolmanneksen siitä, noin 300 miljoonaa, kunnille, kuntien työllisyystilanne olisi todennäköisesti parantunut ja lisäksi kunta olisi voinut välttyä niiltä erilaisilta leikkauksilta, mitä joudutaan tekemään.

Minä totean, ettei valtio ole leikannut eikä valtio ole huonontanut välittömästi kuntalaisten hyvinvointia, sitä ei voi sanoa, mutta kunnat ovat joutuneet sen tekemään: lakkauttamaan pieniä kouluja, yhdistämällä sitä ja tätä huonontamaan erilaisia palveluja. Terveydenhuoltopuolella, sosiaalipuolella tulee, jos ei päivittäin, niin kuukausittain, palautetta esimerkiksi vanhuksilta kuljetuksista, kuljetustukea on leikattu kunnissa ja paljon, paljon muuta. Tämä johtuu siitä, että kunta joutuu panemaan eurot järjestykseen ja joutuu jostakin leikkaamaan, ja valitettavasti käy niin, että ne, joiden puolesta me tässä talossa ja tässä salissa puhumme, joutuvat kärsimään.

Valtiovarainministeri, te voisitte nyt (Puhemies: 5 minuuttia!) pikaisesti toteuttaa sen, mitä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tulee esittämään, että kolmannes näistä ylimääräisistä lisätuloista käytettäisiin pakkolainan maksamiseen.

Jyri  Häkämies  /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta käy tätä lisäbudjettikeskustelua tilanteessa, jossa ulkoisessa ympäristössä on kovin vähän positiivisia merkkejä. Euroopan taloudesta ei Suomen talouden pelastajaksi ole, jo yli neljä viikkoa kestänyt paperin työriita aiheuttaa pysyviä vahinkoja, joita on jälkikäteenkään vaikea kiriä kiinni. Saamme valitettavasti lukea tällaisia uutisia lähes päivittäin. Oikeastaan voisi sanoa, että vain Venäjältä kuuluu hyviä uutisia, mutta Venäjän talouden potentiaalin lunastamisessa riittää vielä työtä.

Mutta tässä yhteydessä ei voi olla palaamatta pari viikkoa sitten koulukeskustelun, välikysymyskeskustelun, yhteydessä käytyyn talouspoliittiseen koulukeskusteluun. Muutamat ryhmäpuhujat hallituspuolueista sysäsivät koulujen säästöt yksin edellisen hallituksen valtiovarainministerin Niinistön harteille, ikään kuin yksi mies olisi aina kaiken hyvän estänyt. (Ed. Pulliainen: Hyvä mies pystyy kaikkeen!) Sellainen ajatus, että viime vaalikaudella oli ylitiukkaa ja nyt on sitten kaikki toisin ja talouden pohja ikään kuin itsestään korjautunut, on kohtuullisen naiivi. (Ed. Pulliainen: Kyllähän kaikki on toisin nyt!) On siis äärimmäisen hämmästyttävää, että tällä tasolla käytetään puheenvuoroja, joissa ikään kuin ei ymmärretä, että viime vaalikauden tiukka taloudenpito näkyy sitten siinä tilanteessa, jolla tämä punamultahallitus pääsi tähän vaalikauteen lähtemään.

Esimerkiksi silloisen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen toimesta pelkästään yhtenä vuonna, siis viime vaalikaudella, esitettiin noin 14 miljardin markan edestä menolisäyksiä, siis keskustan eduskuntaryhmän toimesta. Jos tuo kaikki olisi toteutettu, teidän lähtökohtanne tälle hallitukselle olisivat aivan toiset. (Ed. Pulliainen: No, kun kepu luotti, että Niinistö kerää rahat!)

Myöskin nyt tuolla ministeriaitiossa istuva valtiovarainministeri Kalliomäki tuli kuuluisaksi hallituspuolueiden ryhmäneuvotteluissa sanoistaan "ei riitä". Mitkään lisäykset, joita eduskunta varsin reippaastikin teki viime vaalikauden alkupuolella, eivät tuntuneet riittävän. Eli mielestäni on tärkeää todeta, että sillä, että tuo tiukka talouskuri pidettiin, pystyttiin kuitenkin toteuttamaan määrätietoista verojen alennusta ja panostamaan kasvualoille ja ennen kaikkea valtion omaisuuden myynneistä käytetyt tulot käytettiin velkojen lyhentämiseen, on luonut sen perustan ja pohjan, jotta punamultahallitus pääsi aivan toisista lähtökohdista liikkeelle.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, hallitus pääministeriä myöten on todennut, että hallituksen isot päätökset on tehty ja että nyt tässä loppu vaalikausi enää vain odotellaan. 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta on käytännössä luovuttu, ja me tiedämme, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että palveluitten rahoituspohja pettää, ja siitä me saimme ensimmäiset esimerkit käydyssä kehyskeskustelussa, jossa hallitus on käytännössä aloittanut leikkaukset, ja pahaapa pelkään, että budjettiriihessä tämä jatkuu, jos ei sitten valtion omaisuuden myyntituloilla paikata tätä.

Eli kaiken kaikkiaan hallitukselta odotetaan ja edellytetään uusia päätöksiä, uusia päätöksiä työllisyyden nostamiseksi, eikä hallituksen tarvitse mitään muuta tehdä kuin ottaa ylijohtaja Anne Brunilan raportti käteen ja ryhtyä määrätietoisesti sitä toteuttamaan. Sen julkistamisen jälkeen on kovin vähän kuulunut uutisia siitä, miten asiassa edetään.

Investoinneista sen verran, että valtiovarainministeri parisen viikkoa sitten kertoi tässä salissa, että investoinnit ovat lähdössä voimakkaasti liikkeelle. Valitettavasti itse en löydä kyllä julkisuudesta vahvistusta tälle käsitykselle, päinvastoin, teollisuus joutuu investointiensa edessä toteamaan, että tulevaisuus ennen kaikkea energian saatavuuden ja hinnan osalta on sen verran hämärä, että investoinnit eivät ole liikkeellä. Eli hyvä kysymys on myöskin se, mikä on tämän hallituksen energiapoliittinen linja pitkällä aikavälillä. Tätä kysymystä on aivan erityisesti kysyttävä pääministeriltä lisäydinvoiman rakentamisen osalta.

Aivan erityisesti, nyt sitten jos mennään tähän lisäbudjettiin, pettymys kohdistuu liikenteen määrärahoihin. Tiedämme, että hallitusohjelmassa liikenne jäi lapsipuolen asemaan. Luhtasen lista ei ole saanut kaivattua rahoitusta valtiovarainministerin taholta, ja tämä on se kysymys, jonka äärellä edelleenkin ollaan.

Kuntataloudesta on kokoomuksen vastalauseessa varsin seikkaperäisesti todettu se tilanne, ja yksityiskohtaisessa käsittelyssä, arvoisa puhemies, kokoomus tulee tekemään esityksensä kuntatalouden osalta lausuman merkeissä ja liikenteen osalta perusradan rahoituksen kasvattamiseksi.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Häkämies kiinnitti huomiota liikenneinfran määrärahoihin. Tämä on varmasti meidän kaikkien yhteinen huoli. Erityisesti hän tiedusteli, mitä tapahtuu valtion omaisuuden myyntituloille. Nyt, kun valtiovarainministeri Kalliomäki on paikalla, niin toivoisin, että vastaisitte siihen, kuinka paljon nyt on kertynyt valtion myynnistä tuloja ja kuinka paljon siitä mahdollisesti voitaisiin käyttää infraan, sekä perustienpitoon että radanpitoon. (Ed. Kallis: Ja miljardi on tulossa, ylimääräinen!)

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi pitää todeta, että kysymyshän ei ole siitä, että ei olisi rahaa, ettei valtion budjettitaloudessa olisi liikkumavaraa puuttua tarpeisiin koskien tien- ja radanpitoa, joukkoliikennettä, ympäristötöitä, kehitysyhteistyömäärärahoja jne., joihin täällä eduskunnassa on aiheellisesti ja tässäkin mietinnössä huomiota kiinnitetty.

Aloitan siitä, että viime vuoden budjettitalous oli ylijäämäinen 2,2 miljardia ja kehykseenkin luettavia säästöjä kertyi 474 miljoonaa. Siis sellaisia rahoja, jotka oli ajateltu käytettävän viime vuonna menokehyksessä menoihin, jäi käyttämättä 474 miljoonaa, mutta nämä rahat eivät ole käytettävissä enää tänä vuonna. Vasemmistoliitto oli hyvin kriittinen silloin, kun menokehysmenettelystä päätettiin reilut kaksi vuotta sitten, ja totesi, että tästä menokehysmenettelystä syntyy sellainen kahle eduskunnalle, että vaikka tulee liikkumavaraakin, sitä ei sitten eduskunta pysty menokohteisiin suuntaamaan. On totta, että tästä 474 miljoonasta, jotka kuuluivat menokehyksiin, on sellaisia menoja, joita ei ole perusteltuakaan käyttää tänä vuonna, mutta on siellä ihan selkeästi sellaista rahaa, jota olisi voinut käyttää. Valtion omaisuuden myyntituloista tuli 1 500 miljoonaa viime vuonna, loput tulivat säästöistä, ja tuloja tulee, niin kuin täällä todettiin, tänäkin vuonna. EU-jäsenmaksupalautuksia tuli tuntuva summa viime vuonna, ja valtiovarainministeriön antaman selvityksen mukaan sieltä on tulossa palautuksia myöskin tänä vuonna kymmeniä, kymmeniä miljoonia euroja.

Kysymyshän on siitä, että on niin tiukat menokehykset, että vaikka rahaa sieltä tai täältä tulee, sitä ei voida laittaa, koska on sovittu liian tiukoista menokehyksistä. Tästä kärsii kuntatalous, niin kuin täällä on todettu, ja vaikka kuntatalous kärsii, hallituksella on kanttia ottaa pakkolaina ja siirtää tätä pakkolainan maksua seuraavalle vaalikaudelle.

Arvoisa puhemies! Niitä kipukohteita, joita valtiovarainvaliokunta tässä mietinnössään monelta osin on julkituonut, on paljon. Kuntatalouden ohella on todellakin liikennepuoli, mutta aloitetaan tämmöisestä pienemmästä yksityiskohdasta, rangaistusten täytäntöönpanosta.

Siihen on edellytetty lisärahoitusta. Sekä vihreitten että vasemmistoliiton vastalauseessa esitämme nyt siihen 2:ta miljoonaa euroa.

Viime viikolla täällä käytiin keskustelua vankeinhoidosta, ja kysyin silloin oikeusministeri Koskiselta, miten syksyllä lokakuun 21. päivä presidentin esittelyyn tuleva toinen lisäbudjetti ehtii auttamaan niihin ongelmiin, jotka vankeinhoidossa ovat akuutteja jo tällä hetkellä. Ministeri Koskinen vastasi, että eihän se mitenkään ehdi, mutta ei kai auta muu kuin käyttää vain rahaa ja toivoa, että sitä sitten tulee jälkikäteen. Kysynkin valtiovarainministeriltä, kun tämä koskee muitakin — kaiken kaikkiaan hallitus lähtee nyt siitä, että nyt ei ole haluttu reagoida näihin harkinnanvaraisiin menopaineisiin, vaan reagoidaan vasta sitten syksyllä, kun on tilanne paremmin hanskassa — pitääkö arvoisa valtiovarainministeri oikeana sellaista hallintoa ja sellaista budjettimenettelyä, että hallinto käyttää vaan rahaa ilman, että se on budjettiin varattu se raha, ja luottaa, että sitten loppuvuodesta vähän ennen joulua tulee, jos tulee, sitten katetta sille rahan käytölle, mihin vuoden aikana jo jouduttu? Tähänhän on törmätty aiemmin radanpidossa jne. Minusta se on vähän huonoa, kyllä hallinnolla pitäisi olla ne rahat oikeasti budjetissa, mitä hallinto joutuu käyttämään eri tarpeisiin.

Radanpito, tienpito, Lapin tulvavahingot niihin liittyen: Täällä on puhuttu radanpidon tasosta, ja se on todella heikko. Joukkoliikenteessä valmistui ihan äskettäin — kun liikenneministeri Luhtanenkin on salissa — joukkoliikennetyöryhmältä työ, mutta ikävä kyllä ilman lisärahoitusta sen työn tulos on, voi sanoa, suoraan nolla. Siellä viitataan jatkotyöskentelyyn, jatkotyöryhmiin, ja siellä viitataan siihen, että lähdetään näiltä kunnilta, jotka ovat talousvaikeuksissa, ottamaan rahaa sitten joukkoliikenteen rahoitukseen nykyisestä enemmän. Tämähän on kestämätön tie. Jollei joukkoliikenteen kehys- ja rahoitustaso nouse, niin joukkoliikenne menee alaspäin kuin lehmän häntä, ja se on todella katastrofaalinen tilanne muun muassa ympäristön kannalta, puhumattakaan työvoimatarpeiden ja kansalaisten arjen kannalta. (Puhemies: Edustaja, 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Kylläpäs se aika rientää. Lopetan tähän ja jatkan mahdollisesti toisella puheenvuorolla.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa on tyypillisiä lisätalousarviokohteita, mutta kehotan kollegoja ja myös maan hallitusta lukemaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön hyvin tarkasti. Siellä on tällä kertaa erittäin reipasta tekstiä. (Ed. Pulliainen: Ainahan se on ollut tämän hallituksen aikana reipasta tekstiä!) Hallituksen on syytä ottaa siitä vaaria laatiessaan vuoden 2006 talousarvioehdotustaan eduskunnalle. Eli tässä yhteydessä ei ole hallituksen määrärahaesityksiin puututtu, vaan niihin palataan budjettiriihien, kesäkokousten ja sitten tietysti varsinaisen budjettiprosessin yhteydessä.

Kiinnitän huomiota tässä yhteydessä E18-hankkeen rahoitukseen aivan niin kuin liikenneministeriön pääluokkaa koskevassa mietinnössäkin on tämä auki kirjoitettu. Sen hankkeen asiallisella ja hyvän hallintotavan mukaisella käsittelytavalla voidaan liikennepolitiikan paineita purkaa merkittävästi, jos niin vaan halutaan. Liikenneinvestoinneista ylipäänsä puhuttaessa kyse on turvallisuudesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä, ympäristökysymyksistä, ja useimmiten kyseessä ovat kertaluontoiset menotarpeet, jotka jatkossa säästävät julkisia menoja.

E18-hankkeen osalta hallituksen nykynäkemys on epälooginen, koska minkään muun hankkeen yhteydessä näin ei toimita, näin ei kehyksissä käsitellä muuta kuin valikoiden tätä E18-hanketta. Se on siis tarkoitushakuinen, se on eduskunnan tahdon vastainen, että 25 vuoden hoito- ja korkokustannukset sisällytetään kokonaisuudessaan tälle budjettikehyskaudelle. Se on kestämätön perusteiltaan. Tuntuukin siltä, että tällä tavalla eduskuntaa simpautetaan.

Kiinnitän liikenteen osalta jälleen kerran huomiota myös perustienpidon määrärahojen riittämättömyyteen, rataverkon huonoon kuntoon sekä vastoin hallitusohjelman kirjausta joukkoliikenteen toimintaedellytysten huononevaan suuntaan. Hallitus toimii omaa ohjelmaansa vastaan tältä osin, ja meidän täytyy kyllä tästä vuoropuhelua jatkaa.

Herra puhemies! Aivan lopuksi siirrän desimaalipilkkua aika paljon, kun puhun vesihuoltoasioista. Lainaan täältä ihan lyhyen lainauksen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta: "Valtiovarainvaliokunta pitää ylikunnallisia sekä vedenhankintaa että vesiensuojelua palvelevia hankkeita jatkossa erittäin tärkeinä. Hankkeet edistävät sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimystä tehokkaampiin yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa paremmin."

Tähän voisi lisätä yhden näkökulman myös, jota ei tekstissä ole mainittu. Kyseessä ovat myös kriisivalmiuden parantaminen ja turvallisuuskysymykset, jos ja kun jotakin sattuu. Yhä todennäköisempää on, että tulee myös pohjavesivahinkoja, ja silloin tällaiset seudulliset, ylikunnalliset hankkeet näyttävät toimivuutensa, kun voidaan turvata vedensaanti kaikissa olosuhteissa. Yhtenä tällaisena merkittävänä hankkeena esimerkinomaisesti totean, että herkällä Hankoniemellä esimerkiksi Hanko ja Tammisaari ponnistelevat tällaisen yhteisen hankkeen hyväksi. Olisi ihan toivottavaa ja järkevää, että siellä myös valtion osuus voisi olla mukana toteuttamassa ja ripeyttämässä tätä tärkeätä hanketta.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvion tehtävänähän on nimenomaan täydentää kulloisenkin vuoden varsinaista talousarviota. Kun nyt katsomme tätä käsittelyssä olevaa ensimmäistä lisätalousarviota, niin mitään suuria asioita, niin kuin ei yleensäkään lisätalousarviossa, jossa ei jotain poikkeuksellista ole, ei tässäkään lisätalousarviossa ole esillä. Ehkä merkittävin asia kuitenkin on kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa tämä pääomalaina Finnvera Oyj:lle ja kaikki, mitä siitä seuraa. Toivotaan, että tämä nimenomaan poistaisi erityisesti yrityskaaren alkupäässä olevia rahoitusongelmia, joita nyt on ollut, ja että tämä toisi myöskin sitä kautta työpaikkoja. Pidän tätä erittäin merkittävänä päänavauksena. Kukaanhan ei pysty varmuudella sanomaan, mikä vaikutus tällä tulee olemaan.

Herra puhemies! Ehkä sitten näihin muutamiin pääluokkiin. Täällä on jo puhuttu paljon liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta. Taloudellinen tilannehan ei varmasti, kun tämä lisäbudjetti on annettu, sen jälkeen suinkaan ole kansallisellakaan tasolla parantunut, siitä nämä työmarkkinoilla olevat häiriötilanteet antavat omaa viitettään, ja on jopa ennustettu, että meillä kasvu on hidastumassa näiden takia. Aika näyttää, ovatko ennustajat oikeassa. Mutta joka tapauksessa nyt on tämän vuoden aikana valtion omaisuuden myyntitulojakin kertynyt merkittävästi, tiettävästi yli toista miljardia euroa. Eli tätä taustaa vasten jakovaraa kyllä olisi, ja ennen kaikkea otan tässä esille tämän perustienpidon ja perusradanpidon. Mielestäni nämä molemmat ovat sellaisia kohteita, että näihin tarvitaan nyt lisäpanostusta. Tässä lisäbudjettiesityksessä sitä ei esitetä, (Ed. Kuoppa: Ed. Vihriälä, täällä on hyviä esityksiä!) mutta täällä on vahvat kannanotot myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä siitä, että varsinaiseen budjettiin on saatava merkittävät lisäykset, jotta voidaan perusliikenneinfra pitää kunnossa ja sen taso ei heikkene. Puhun nimenomaan perustienpidosta ja perusradanpidosta. Varmasti jokainen tässä salissa ymmärtää, että tällä puolen lisäpanostusta tälläkin hetkellä tarvittaisiin. Se koskee koko maata, ei vain joitain osia, vaan koko maa kokonaisuudessaan pitäisi nähdä. Kaikkien tiepiirien alueella on heikkokuntoisia teitä.

Herra puhemies! Sitten lyhyesti tähän maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan, jossa ei ole myöskään vastalauseita esitettyinä. Tässähän valiokunta nimenomaan vain ottaa kantaa vesitalouteen kokonaisuudessaan ja myöskin tulvavahinkojen korvaamiseen. Niin kuin täällä tiedämme, niin keväällä oli tulvia ennen kaikkea tuolla pohjoisessa, Ounas- ja Ivalojoen vaikea tulvatilanne. Tässähän lähdetään siitä, ja myöskin valiokunta painottaa, että kun nämä vahingot on arvioitu, niin vuoden toiseen lisätalousarvioon saataisiin riittävät määrärahat.

Toinen iso kysymys on nämä koko vesistöhankkeet, joihin valtiovarainvaliokunta kiinnitti myöskin huomiota kehyksistä antamassaan mietinnössä vuosille 2006—2009, mikä tarkoittaa sekä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaa että ympäristöministeriön pääluokkaa. Tietenkin pitää muistaa, että tämä on harkinnanvaraista rahaa, ja kun nyt säästötavoitteet on taas esitetty, niin molemmissa pääluokissa näitä on ollut noin 10 miljoonan euron edestä. Toivoisikin, että näistä nyt luovuttaisiin ja näitä tärkeitä vesistöhankkeita, ennen kaikkea ylikunnallisia vesistöhankkeita, voitaisiin edesauttaa, samoin kuin tulvasuojelutöitä. Niitä löytyy eri puolilta maata, ja oman alueeni eli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella on tavattoman paljon myöskin ylikunnallisia hankkeita tällä hetkellä vireillä, ja jos näitä määrärahoja pystyttäisiin lisäämään, niin jo ensi vuoden aikana nämä voisivat lähteä liikkeelle.

Herra puhemies! Ehkä on syytä todeta myöskin tähän lopuksi se, että kyllähän nämä menokehykset ovat liian tiukat.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen lisäbudjetti on pitkälti rutiinibudjetti, ja se sisältää lähes jokaiseen pääluokkaan tupon mukaiset palkankorotukset. Tässä yhteydessä olisi kyllä syytä ollut sitten lisätä sen verran myöskin Rajavartiolaitoksen kohtaan palkkamäärärahoja, että myöskin tästä rajavartijoita ja nimenomaan pienipalkkaisimpia rajavartijoita koskevasta kiistasta olisi päästy eroon ja työt jatkuisivat siellä normaalisti eikä mitään lakonmurtolakeja tarvitsisi tänne eduskuntaan tuoda, niin kuin nyt on tapahtunut. Täällähän on Rajavartiolaitoksen kohdalla 768 000 euroa yleisurheilun MM-kisojen turvajärjestelyihin. Tämä jo osoittaa sen, että näihin turvajärjestelyihin kyllä löytyy rahaa, mutta kun haluttaisiin varsinaisia palkankorotuksia tälle pienipalkkaisimmalle rajahenkilöstölle tehdä, niin sitten ei tunnu rahaa löytyvän. Tässä mielessä kyllä valtiovarainministerin olisi syytä katsoa rahakukkaroon tarkemmin ja sieltä ne loppujen lopuksi hyvin pienet rahat hakea, ja tämä selkkaus menisi ohitse.

Täällä ed. Zyskowicz totesi, että metsä- ja paperiteollisuudessa vallitseva työmarkkinatilanne on hankala. Se on totta, mutta nyt täytyy todeta, että kun ennen on aina syytetty AKT:tä työmarkkinoitten häiriköinnistä, niin nyt se häirikkö on Metsäteollisuus Ry. Sehän on sanoutunut irti tuposopimuksesta eikä halua tehdä tupon mukaista sopimusta Paperiliiton kanssa, ja sitten on aiheutunut todella varsin mittavat taloudelliset menetykset sekä tuotannon määrässä että myöskin palkka- ja verotulojen osalta. Näyttää siltä, että pahimmat häiriköt tällä hetkellä työmarkkinoilla ovat nimenomaan työnantajapiirit. Joukkoirtisanomiset jatkuvat, kokonaisia tehtaita lopetetaan, vaikka ne ovat kannattavia, ja näin ollen aiheutetaan valtavasti lisää harmia ja huolta tavalliselle kansalaiselle. Samalla myöskin kunnat menettävät verotuloja, kun ihmiset menettävät työpaikkansa ja toimeentulonsa.

Suomessa irtisanomissuoja on, voi sanoa, kelvottoman huono. Lopputilin antaminen on Suomessa halvinta verrattuna muihin EU-maihin. Tätä näyttävät erityisesti kansainväliset monialayritykset käyttävän hyväkseen. Suomessa sanotaan ensimmäisenä irti sitten, jos irtisanomisiin joudutaan, lopetetaan tehtaita, koska täällä siitä ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia yrityksille, niin kuin eräissä muissa maissa tapahtuu.

Hallituksen tiukka talouskuri koskee vain kaikkein köyhimpiä ja kaikkein pienituloisimpia kansalaisia, heitä tämä tiukka talouskuri koskee. Köyhyyspakettia on lupailtu, että se tulee varsinaisen budjetin yhteydessä, lisäbudjetissa sitä ei ole. Saas nähdä, mitä se pitää sisällään, vai onko se todella köyhä paketti sekin ja mitään olennaista parannusta ei tule. Toivottavasti olen väärässä siinä asiassa. Samoin kuntien tilanne edelleenkin kiristyy ja rahaa peruspalvelujen turvaamiseen kunnille ei ole tulossa lisää.

Samoin liikenneinfrasta täällä on puhuttu, liikenteen perusrakentamisesta. Sinne ei ole riittävästi tulossa rahaa lisää ja se aiheuttaa kyllä melkoisia turvallisuusongelmia sitten esimerkiksi rautateillä ja myöskin maanteillä. Erityisesti kevyen liikenteen väylien rakentaminen uhkaa pysähtyä käytännössä kokonaan. Tämä sitä taustaa vasten vielä, että valtiolla todella olisi ollut varaa nyt lisätä näihin palveluihin, myöskin teiden ja rautateiden rakentamiseen rahaa turvallisuutta parantaviin investointeihin, mutta sitä ei nyt tiukista menokehyksistä johtuen haluta tehdä. Tämän johdosta vasemmistoliitto vastalauseessaan esittää lukuisissa kohdissa tähän lisäbudjettiin muutoksia, joissa esitetään rahaa sekä Lapin tulvavahinkojen korjaamiseen että myöskin tien ja ratojen perusparannuksiin lisää.

Täällä jo ed. Uotila totesi tästä vankiloitten tilanteesta. Vankimäärän huomattava kasvu on aiheuttanut sen, että rahat eivät tule riittämään, ja on selvää, että jos halutaan järkevästi hoitaa näitä asioita, niin ne tulisi hoitaa viimeistäänkin tässä ensimmäisessä lisäbudjetissa. Toinen lisäbudjetti on auttamattomasti liian myöhässä.

Herra puhemies! Tulemme lisäbudjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalauseessamme olevat muutosehdotukset.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviosta muutama huomio.

Kehitysyhteistyömäärärahoissa hallitus esittää tässä vaiheessa 8 miljoonan euron määrärahan lisäystä humanitaariseen apuun. Tämä lisäys perustuu siihen humanitaarisen avun tarpeeseen, jota Aasian tsunamikatastrofi aiheutti. Tässä vaiheessa myös kehitysyhteistyön valtuuksia lisätään 20 miljoonalla eurolla perustuen Aasian katastrofiin. Tässä yhteydessä täytyy todeta se valitettava seikka, että tsunamin takia maksettavat kehitysyhteistyösitoumukset ovat sellaisia, että ne ovat pois muusta kehitysyhteistyöstä. Huolellisella suunnittelulla voidaan ilmeisesti osittain välttää se, että ne olisivat poissa Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä, mutta joka tapauksessa tämä tilanne aiheuttaa sen, että valtuudet ovat erittäin tiukkoja ja mahdollisuuksia joustavaan suunnitteluun ja erilaisiin tilanteisiin reagointiin ei tällä hetkellä sitten enää ole.

Valiokunnan mietinnössä todetaan myös tulevaisuutta silmälläpitäen se, että nimenomaan seuraava kehysratkaisu on hyvin olennainen sen suhteen, pysyykö Suomi siinä tavoitteessa, johon hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa ohjelmassa on sitouduttu, eli että Suomi saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin bkt-osuuden vuonna 2010. Tänä aamuna oli kotini läheisen kioskin lööpissä 0,70, ja ajattelin, että nyt ovat jo iltapäivälehdetkin lähteneet tähän kampanjaan, jossa tsempataan sen puolesta, että Suomi saavuttaisi 0,7 prosentin tason kehitysyhteistyömäärärahoissa. Tässä olin erehtynyt, koska se tarkoitti sitä, että toista iltapäivälehdistä myydään 70 sentillä, mutta muuten suomalainen yhteiskunta hyvin laajasti on tänä keväänä keskustellut sen puolesta, että meidän tulee ottaa tämä tavoite vakavasti. Ensi syksynä on YK:ssa kokous, major event, jossa tarkastellaan vuosituhattavoitteiden saavuttamista, ja myös näiltä osin tämä kysymys on hyvin ajankohtainen. Vihreä eduskuntaryhmä erittäin voimakkaasti katsoo, että seuraavan kehysratkaisun tulee olla sellainen, että pystymme tässä tavoitteessa pysymään.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta on tämän lisätalousarvion yhteydessä keskusteltu ja josta on olemassa paljon huolta, on rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot eli Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot. Jo budjetin yhteydessä valiokunta kiinnitti huomiota siihen seikkaan, että tietojärjestelmäongelmien vuoksi tänä vuonna tulee hyvin todennäköisesti tapahtumaan se, että sakkovankien määrä tulee voimakkaasti kasvamaan. Sakkovankien määrä on ollut muutenkin kasvussa, mutta tietojärjestelmäongelmien takia nyt puretaan sellaista ruuhkaa, että vankiluku on todellakin merkittävästi ollut nyt nousussa, ja se on huomattavasti suurempi kuin budjetin yhteydessä katsottiin. Tällöin itse asiassa budjetin yhteydessä valiokunta katsoi, että tämä vankiluvun kehitys on sellainen asia, johon tulee palata.

Olen erittäin pahoillani siitä, että valiokunnan enemmistö ei tässä yhteydessä lisännyt Vankeinhoitolaitoksen toimintamenoja, koska nyt tilanne on se, että luultavasti joudutaan siihen, että joudutaan lomauttamaan ihmisiä Vankeinhoitolaitoksesta, koska mahdollinen lisämääräraha jossain syksyn lisäbudjetissa tulee liian myöhään. Määrärahojen vähyyteen täytyy Vankeinhoitolaitoksessa jo tällä hetkellä reagoida, kun tämä lisäbudjetti ei siihen ole puuttunut, ellei nyt sitten käy niin, että vihreän eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esittämä 2 miljoonan lisämääräraha hyväksytään — saattaahan olla, että se tulee huomenna hyväksytyksi. Toivottavasti itse asiassa tulee.

Vankeinhoitolaitoksessa tilanne on ollut vuosia huono. Valtiovarainministeriössä olisi pitänyt jo pystyä reagoimaan tähän tilanteeseen, että määrärahakehys oikeusministeriössä itse asiassa periytyy noin vuodelta 99, jolloin vankiluku on ollut aivan toisenlainen, ja tällaisessa tilanteessa, jossa se todellisuus, mitä rahoitetaan, muuttuu olennaisesti, sen kehyksenkin pitäisi pystyä nousemaan. Tällä hetkellä vangit eivät pääse työtoimintaan tai niihin päihdeohjelmiin, joita muuten pystyttäisiin tarjoamaan, koska henkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä muuhun kuin turvallisuudesta huolehtimiseen, ja itse asiassa nämä määrärahat ovat nyt niin alhaisella tasolla, että edes turvallisuudesta ei välttämättä pystytä huolehtimaan.

Tärkeä kysymys on myös täällä viime perjantaina ensimmäisessä käsittelyssä ollut vankeuslakipaketti, jota lakivaliokunta on käsitellyt koko kevään. Siinä yhteydessä keskustelussa tuli esiin hyvin selvästi eri ryhmiltä se, että vankeuslakipakettia ja sen uudistusta ei voida panna toimeen, ellei ensi vuoden määrärahoihin tule selvää korotusta. Se vankeuspaketti on hyvä uudistus ja siinä on monia sellaisia toimia, jotka pitkällä aikavälillä varmasti aiheuttavat sen, että vankiluvun (Puhemies koputtaa) kasvua voidaan saada hillittyä, mutta se tarvitsee toteutuakseen määrärahoja. Toivottavasti valtiovarainministeri, kun ei perjantaina päässyt kuuntelemaan sitä keskustelua, nyt kiinnittää tähän asiaan huomiota.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt on tapahtunut kauhea virhe, olen vahingossa painanut tuota nappulaa. Sanottavaa olisi paljon, mutta jätän sen toiseen kertaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Tulvat aiheuttivat Lapissa todella pahoja vahinkoja, joita tuli yksityisille ihmisille siellä jokien varsilla ja taajamissa. Kuluja tulvan vahinkojen ehkäisystä tuli myös monille kunnille, ainakin Kittilän ja Inarin kunnille. Kyllä me pohjoisessa odotamme, että näissä korvausasioissa on tahti toinen kuin mitä on kuultu, eli niitä pitää ruveta maksamaan kiireellisesti. Pitäisi olla semmoinen tämä systeemi, että ajassa tulevat myöskin nämä korvaukset. Ne eivät tule koskaan edes täysimääräisinä parhaassakaan tapauksessa, mutta kohtuuttoman kauas ne ovat nyt pohjoisen osalta siirtymässä tähän saakka kuultujen tietojen mukaan. Siksi me kyllä tuossa omassa esityksessämme ehdotamme, että niitä laitettaisiin jo tähän lisäbudjettiin.

Myös tien korjausten tarvetta tuli, ja sitä on Lapissa muutenkin, niin kuin on muuallakin maassa. Kyllä tämän tierahakeskustelun täytyy voimistua tässä maassa edelleen ja myös toimia tulla. Ei se ole oikealla tolalla, kun teiden kunto rapistuu. Tulvien suojelu Lapissa edellyttää myös ympäristötöiden lisäämistä, siis sitä, että sieltä kautta haetaan niitä tulvanestoratkaisuja, ja siinäkin pitää päästä liikkeelle heti. Ei se ole mistään kotoisin, että sitä siirretään vuosien päähän, kun on nähty, mitä vahinkoja voi tulla. Ei kukaan voi ennustaa, milloin seuraava tulva tulee ja taas aiheuttaa ongelmia.

Vielä yksi asia, joka Lapin näkökulmasta on tarpeen nostaa esille ja alleviivata sitä, on valtion työllisyysrahojen liiallinen pienuus tai kerta kaikkinen riittämättömyys. Lapissa oli alkuvuonna 800 työtöntä vähemmän valtion työllistäminä töissä kuin viime vuonna. Nyt tilanne on hieman korjaantumassa, kun tuli lisää rahaa. Mutta onhan se hyvin erikoista, että kun muuallakin on paljon työttömyyttä, niin sitten näitä valtionkin työllisyysrahoja vedetään alas. Sillä on kokonaisvaikutuksensa siihen, että työttömyystilanne ei ole lähtenyt meillä helpottumaan.

Keskustelun nopeatahtinen osa päättyy.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Det finns många svåra saker i vårt land som regeringen får tampas med, men en som jag är mycket förvånad över att vi har så här dåligt ordnad som vi har det är kollektivtrafiken och järnvägstrafiken i dagens Finland, speciellt när man ser på de EU-trender som pågår i Centraleuropa. Vi försöker ju alltid vara så väldigt duktiga i Finland och göra allting bättre än andra och vi är oftast väldigt duktiga och bra, men av någon mystisk anledning har vi inte alls satsat lika kraftigt på att utveckla kollektivtrafiken och järnvägstrafiken i Finland som man gör i många andra EU-länder.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan voi todeta, että meidän omat joukkoliikennefirmamme, linja-autot, kaikki nämä, etenkin linja-autoliikenne, toimivat äärimmäisen tehokkaasti, siis toimivat niin hyvin kuin suinkin voi, mutta valtion tapa tukea on mielestäni äärimmäisen heikkoa, jos vertaa muihin EU-maihin. Etenkään suurten kaupunkien joukkoliikennettä ei tueta ollenkaan, mikä on äärimmäisen kummallista, samaan aikaan kun Keski-Euroopassa todellakin tuetaan kaikin tavoin suuria kaupunkeja, jotta kaikki mahdollinen liikenne siirtyisi rautateille ja joukkoliikenteeseen. Tämä sekä turvallisuuden että ympäristönäkökantojen takia.

Me Suomessa olemme aina pyrkineet turvalliseen maailmaan ja haluaisimme olla myös tämmöinen ekologinen edelläkävijä. Siinä mielessä ihmetyttää kovasti, että meillä on nyt sellainen trendi menossa, että Linja-autoliitto ilmoittaa, että kaikki näyttää menevän huonompaan suuntaan ja sanoo, että siihen ovat vaikuttaneet muun muassa autoverotuksen muutokset. Elikkä me täältä olemme omilla valinnoillamme, signaaleillamme, antaneet semmoista merkkiä, että yksityisautoilu kasvaa ja samaan aikaan joukkoliikenteellä menee heikommin. Nyt meidän olisi äärimmäisen kiireellisesti tehtävä jotakin asialle: tukea työsuhdematkalippua ja muuta, niin että joukkoliikenne kannattaisi ja nousisi, sillä tämä on nyt äärimmäisen huolestuttava trendi.

Toinen tällainen mielenkiintoinen, mutta äärimmäisen huono trendi on myös rautateiden kunto. Jotenkin olen kuvitellut, että meillä mennään vaan parempaan suuntaan, ja olen haaveillut siitä hetkestä, milloin tätä Helsinki—Turku-väliäkin mennään vielä nopeammin ja turvallisemmin, mutta näyttää vähän siltä, että saa pelätä enemmänkin, että mennään huonommilla raiteilla ja suuremmilla riskeillä. Tämä on äärimmäisen pelottavaa: jos meillä pääsee tapahtumaan suuri onnettomuus, niin se on meidän yhteiskunnallemme äärimmäisen negatiivinen asia. Siksi meidän pitäisi nyt tehdä kaikkemme, ettei tähän suuntaan mennä. Liikenneministeri Luhtanen on monta kertaa sanonut, että tierahat pitävät nipin napin tason nykyisellään, mutta rautateissä ollaan menossa alaspäin. Meidän saamiemme tietojen mukaan noin 170 miljoonalla eurolla vuodessa pystyttäisiin pitämään kuntoa yllä. Nyt näissä kehyksissä se on noin 100 miljoonaa, elikkä trendi on menossa huonompaan suuntaan. Itse uskon, että hallituspuolueissa on äärimmäisen vahva tahto nyt saada tähän muutos. Katson tässä ed. Ala-Nissilää ja ed. Saarista ja muita, joiden tiedän tässä taistelevan.

Elikkä ellei hallitus ymmärrä tätä meidän taisteluhuutoamme, niin me tarjoamme kyllä teille kaikki apuvälineet, välikysymyksiä ynnä muita. Jos ei teitä viisaita miehiä kuunnella nyt kesällä, kun tullaan seuraavaan budjettiriiheen, niin kyllä me annamme sitten käsiinne kaikki välineet, mitä tarvitsette, koska tämä on sellainen hätä, että toivon todellakin, että valtiovarainministeri ymmärtää näiden herrojen huudot, että me emme uudestaan ja uudestaan vaan sano, että näin pitäisi olla, vaan että voisimme sanoa, että näin on, lopultakin näin on, joukkoliikenne on raiteillaan ja kaikki hyvin tässä valtakunnassa!

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä omassa puheenvuorossani kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan, jonka merkitys ja arvo varmasti tulee korostumaan, jos aiomme saavuttaa Lissabonin sopimuksen mukaiset tavoitteet työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistumisen näkökulmasta.

Tässä lisätalousarviossa saavutettiin periaatteessa merkittävä läpimurto nimenomaan tämän syöttörahaston käynnistämisen myötä. Lisätalousarvio sisältää pääomalainan 11,5 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan Finnvera Oyj:lle, joka kanavoi sen edelleen perustettavalle rahastolle, jota tulee hallinnoimaan Veraventure. Haluan tässä kuitenkin pysähtyä, erityisesti kun valtiovarainministeri Kalliomäkikin on paikalla, siihen, että useiden asiantuntijakuulemisten pohjalta todettiin se, että mikäli tämä vähän monimutkainen käytäntö osoittautuu ongelmalliseksi, olisi mahdollista jatkossa ottaa käyttöön pääomalainan sijasta nimenomaan pääomasijoitus ja jopa kysyen sitä, onko perusteltua näin monen portaan kautta kanavoida tätä rahoitusta vai olisiko jatkossa perusteltua se, että tämä raha suunnattaisiin suoraan perustettavaan syöttörahastoon.

Toinen erittäin suuri kysymys on se, millä tavalla varmistetaan se, että tähän tulee riittävästi mukaan myös yksityistä pääomaa. Ennen kaikkea ajattelen työeläkerahastojen merkitystä ja panosta jatkossa. Jossain määrin on käyty julkista keskustelua siitä, millä tavalla työeläkerahastojen hyvin merkittävää pääomavarantoa voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin myös kotimaisen yritystoiminnan vauhdittamiseen ja vahvistamiseen, ja toivon, että tämä prosessi jatkuu, että löydetään tarkoituksenmukaiset yhteistyömuodot.

Tämä syöttörahasto on varsin iso periaatteellinen avaus, niin kuin jo aluksi totesin. Voidaan sanoa, että osaltaan tästä voi rakentua jopa perinteisen valtionyhtiöpolitiikan uusi vaihe, jossa niinkään ei ole kysymys siitä, että valtio menee osakkaaksi yhtiöihin vaan nimenomaan kanavoi riskipääomaa potentiaalisiin yksityisiin yrityksiin ja tällä tavalla edesautetaan kasvuyritysten rakentumista ja vauhdittumista. Toivon, että huomioidaan myös jaoston erityinen kirjaus siitä, että on erittäin tärkeää, että ei keskitytä liikaa vain teknologiakeskeisiin yrityksiin, koska tätä kasvuyrityspotentiaalia on nimenomaan liiketoimintaosaamisessa, markkinoita syvällisesti ymmärtävissä liiketoiminta-aihioissa, ja tässä mielessä on erittäin tärkeää, että otetaan riittävän kattavasti huomioon kaikki se kasvuyrityspotentiaali, mitä meillä on Suomessa tarjolla. Uskon, että täältä löytyy jopa sijoituskohteita esimerkiksi kansainvälistyvien palveluyritystenkin alueelta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kaiken kaikkiaan tähän riskin ottamiseen kiinnittää huomiota. Jos ajatellaan sitä murrosta, mikä tällä hetkellä tapahtuu suomalaisessa yritysrakenteessa, meillä on yhä vähemmän näitä niin sanottuja kansainvälisiä jättejä. Meidän pitää saada enemmän vauhtia nimenomaan näitten kasvuyritysten liikkeellesaamiseen, ja tässä mielessä meidän pitää valtion taholta tietoisesti nähdä myös se, että tietyssä rajassa riskit tulevat kasvamaan. Tämä tulee heijastumaan Tekesin toimintaan ja ehkä osaltaan tulee heijastumaan myös Finnveran rahoitustoimintaan, ja siksi toivon, että jatkossa sekä Finnveran valtuudet että Tekesin valtuudet mahdollistavat myös tarkoituksenmukaisen riskin ottamisen.

Olli Nepponen /kok:

Herra puhemies! Otan tässä vain esiin Ilmavoimien suorituskyvyn, varsinkin kun viimeisen kuukauden aikana nimenomaan tuon suorituskyvyn välttämättömyys on noussut hyvin konkreettisesti esiin elikkä ilmatilavalvonnassa tarvitaan erityisesti tunnistuslentotoimintaan kykenevää kalustoa. Ensimmäiseksi kiinnitän huomiota asiaan, jota nyt ei ole lisäbudjetissa eikä myöskään valtiovarainvaliokunnan mietinnössä otettu esiin, aikaisemmin esillä olleeseen tarpeeseen korjata jo muutama vuosi sitten vaurioitunut Hornet-kone, kun budjettiin nytkin sisältyy 15,1 miljoonaa euroa palautusta aikanaan suoritetuista Hornet-hankinnoista. Tämän koneen korjaaminen olisi välttämätöntä, ja tuo korjaustyö tuo myöskin työtä Patrian Suomen tehtaille, joten toivon erityisesti nyt, kun valtiovarainministeri on paikalla, että toisessa lisätalousarviossa tähän asiaan voitaisiin palata, siksi monta kertaa tuo on ollut esillä ja Ilmavoimat ja myöskin puolustusministeriö ovat sitä esittäneet.

Toinen on sitten ongelma, joka johtuu erittäin nopeasti ja voimakkaasti kohonneista polttoaineen hinnoista. Tätä asiaa on valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kohtuullisen hyvin käsitelty. Se tulee merkitsemään voimakasta laskua lentotuntien määrässä, ja sen heijastusvaikutukset voivat olla jopa katastrofaaliset, sillä tilanteen jatkuessa voi olla edessä, kun on jouduttu jo tavoitetasoa vähentämään, pitkä lentämätön jakso ja tuo heijastuu myöskin sitten Patrialta ostettaviin työsuorituksiin. Ohjaajakohtaiset lentotunnit pienenevät merkittävästi. Tavoitetaso on nyt noin 120, kun se Natolla on noin 160 lentotuntia vuodessa, ja nyt joudutaan laskeutumaan merkittävästi alle 100 lentotunnin. Pahinta on, että uusien Hornet-ohjaajien valmistuminen viivästyy, ja sillä voi olla myöskin omat vaikutuksensa. Myöskin sodan ajan kyky tietenkin heikkenee, vaikka ei tuollaista onneksi ole nähtävissä, mutta jokainen ilmatilan loukkauksen tunnistaminen on sodan ajan tehtävään verrattava suoritus. Mikä pahinta, lentoturvallisuusriski myöskin nousee ja voi olla myöskin vaarana, että joudutaan takaisin siihen muutaman vuoden takaiseen ongelmaan, jolloin sotilaslentäjiä siirtyi siviili-ilmailun palvelukseen, varsinkin nyt, kun siviili-ilmailussa jälleen tarpeet ovat voimakkaasti kasvamassa.

Toinen lisäbudjetti annetaan niin myöhäisessä vaiheessa, että vaikka sinne rahat tulisivat, niin olisi tähän ongelmaan löydettävä ratkaisu puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön välisissä neuvotteluissa, siksi suuresta ja akuutista ongelmasta on kysymys. Tietenkin voidaan sanoa, että kaikki muutkin hallinnonalat joutuvat polttoaineiden hinnat ottamaan huomioon, mutta täällä niillä on erityisen suuri vaikutus, koska näissä tehtävissä polttoaineen kulutus on merkittävä ja heijastusvaikutukset ovat monta kertaa suuremmat kuin esimerkiksi autojen käytössä, missä tietenkin tuo sama ongelma muilla hallinnonaloilla tuntuu, joten aivan oikeutetusti valiokunta on kiinnittänyt tähän huomiota, mutta ratkaisun pitäisi löytyä ennen toista lisäbudjettia.

Leena  Harkimo  /kok:

Arvoisa puhemies! Puutun tässä lisätalousarviokeskustelussa vain muutamaan pääluokkaan. Ensinnäkin liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta lyhyesti.

Tieverkon hyvä kunto on perusedellytys niin elinkeinoelämän toimintaedellytysten ylläpitämiseksi kuin itse kunkin tiellä liikkujan turvallisuuden kannalta. Teiden rappeutuminen ja niiden myöhempi kuntoon laittaminen sekä huonojen teiden aiheuttamat vaaratilanteet ja onnettomuudet maksavat loppujen lopuksi sekä inhimillisesti kansalaisille että yhteiskunnalle paljon enemmän kuin perustienpitoon osoitetut eurot. Lähes viikoittaiset uutiset kaatuneista rekoista ovat mielestäni erittäin huolestuttavia. Tämä esimerkkinä.

Erityistä huolta kannan raskaan liikenteen toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi Konginkankaan suuronnettomuuden tutkintalautakunta ehdottaa, että ajo- ja lepoaikarikkeiden rangaistuksia tulisi koventaa, hyvä näin. Liikenneturvallisuuteen tähtäävät toimenpiteet ovat kaikki kannatettavia, mutta on pidettävä huolta siitä, että ne voidaan käytännössä myös toteuttaa. Lepoajan viettoon tarvittavien tauko- ja levähdyspaikkojen järjestämistä ei ole säädetty kenenkään vastuulle. Käytännössä taukopaikkojen ja -palvelujen järjestäminen on jäänyt yksityisten yrittäjien harteille.

Koska raskaan liikenteen taukopaikkoja ei ole sisällytetty Tiehallinnonkaan toimintatavoitteisiin, ei sen ylläpitämien pysäköinti- ja levähdysalueiden varustus vastaa sosiaali- ja taukotiloille asetettavia vaatimuksia. Taukopaikkojen ja -palveluiden vähäisyyden vuoksi lainsäädännön noudattaminen, lepoajan viettäminen ja kuljettajien henkilökohtaisista tarpeista lähtevä työn tauottaminen on usein hankalaa. Taukopaikkojen puhtaanapito ja talvikunnossapito ovat valitettavan usein niin sanotusti retuperällä.

Aikooko nyt liikenne- ja viestintäministeriö siis vain ihmetellä sivusta tätä tilannetta? Rangaistusten koventaminen tuskin auttaa, jos lakia ei ole käytännössä edes mahdollista noudattaa. Tähän ongelmaan olisi nyt ehdottomasti ministeriössä puututtava.

Arvoisa puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokasta haluan nostaa esiin Finnvera Oyj:n korkotuet. Hallitus ehdottaa Finnveran korkotukivaltuuksien korottamista yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaan sekä alueellisen korkotuen piirissä olevien investointi- ja käyttöpääomalainojen että erityiskorkotuen piirissä olevien luottojen myöntämisvaltuutta korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Valiokunnan mukaan myöntövaltuuksiin olisi tullut tehdä jo tässä vaiheessa yhteensä 40 miljoonan euron korotus, jolloin ne vastaisivat viime vuoden tasoa.

Rahoituksen kysyntä on siis jo alkuvuodesta johtamassa siihen tilanteeseen, että valtuudet loppuvat kesken. Esimerkiksi naisyrittäjille tärkeät naisyrittäjälainat myönnetään erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen kiintiöstä. Naisyrittäjälaina on ollut elinkeinopoliittisesti merkittävä, koska sen myötä valtion erityisrahoituksen piiriin tulivat ne toimialat, joilla yrittäjinä toimivista naisista valtaosa harjoittaa liiketoimintaa, muun muassa kuluttajapalvelut ja vähittäiskauppa. Valtuuksia olisi ehdottoman tärkeä tarkistaa, jotta ne vastaisivat tämän hetken tilannetta ja kysyntää huomattavasti paremmin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vuoden 2005 lisätalousarvioksi sisältää puolustusministeriön hallinnonalalta seuraavanlaisen ongelman: koska lentopolttoaineen hinnannousu on tapahtunut, puuttuu saadun selvityksen mukaan kuluvana vuonna 6,5 miljoonaa euroa määrärahoja kysymyksessä oleviin resursseihin.

Totesimme lausunnossamme, että on löydettävä väliaikainen ratkaisu tähän, mistä ne rahat löytyvät, ja viimeistään asia on korjattava toisessa lisätalousarviossa. Olen tyytyväinen, että tämä kirjattiin meidän lausuntoomme ylös, mutta mielestäni asia tulisi hoitaa varmasti ja mieluummin pikemminkin, koska meillä tällä hetkellä lentäjät ovat korkeatasoisia, mutta kuitenkin he pääsevät lentämään kansainvälisessä vertailussa huomattavasti vähemmän kuin muiden maiden, esimerkiksi Nato-maiden, lentäjät. Nato-maiden lentäjien lentotuntimäärä on muistaakseni noin 180, kuitenkin lähemmäs 200 tuntia vuodessa, kun Suomessa se on muistinvaraisesti 60—80 per vuosi kokeneilla lentäjillä ja vähemmän kokeneilla noin 100 vuodessa.

Mikäli emme pysty takaamaan lentotuntimäärää lentäjillemme, myöskään kansainvälinen yhteistyö ei tule onnistumaan. En usko, että pelkkä simulaattorilentäminen takaa pitkässä juoksussa motivaation, se ei takaa motivaatiota työntekijöille, lentäjille, eikä myöskään anna parasta mahdollista turvaa mahdollisen tarvittavan tilanteen varalta. Sitä mieltä olen, että on pidettävä huolta, että se 6,5 miljoonaa löytyy tähän rahoitusvajeeseen, mikä on Puolustusvoimien lentomäärärahoissa johtuen polttoaineen hinnannoususta.

En voi myöskään, arvoisa puhemies, olla puuttumatta siihen, että kun nämä summat ovat kuitenkin näinkin pieniä, kun ajattelemme koko valtion budjettia, tämä summa ei voi olla sellainen, etteikö sitä löytyisi. Kun ajatellaan esimerkiksi rajavartijoiden työkiistaa, jossa kuitenkin loppupelissä on kysymys vain 2 miljoonasta eurosta vuositasolla, ja kun ajatellaan, että esimerkiksi paperipuolen selkkaus maksaa suurin piirtein 200 miljoonaa euroa viikossa, on aivan eri summista kysymys. Jos ei näitä rahoja maamme turvallisuuteen löydy, voi olla, että esimerkiksi suojatyötä voivat joutua tekemään sellaiset henkilöt, jotka eivät sitä rutiininomaisesti tee, ja silloin he joutuvat kohtuuttomien vaatimusten eteen, kun heidät laitetaan tekemään sellaista työtä, johon he eivät ole rutinoituneet ja tottuneet. Maamme turvallisuus saattaa olla siinä uhattuna.

Toivon siis, että hallitus ottaa meidän viestimme tästä 6,5 miljoonasta vakavasti. Toivon myös, kun turvallisuus- ja puolustusjaostossa myös käsittelemme Rajavartiolaitoksen asioita, että tämänhetkiseen tilanteeseen löytyisi mahdollisimman pian ratkaisu ja että voimme jatkaa normaalin päiväjärjestyksen mukaista työntekoa maassamme — en tarkoita tässä meitä.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen lisäbudjetti on klassisen niukka, eikä siihen sisälly suuria yllätyksiä. Perusradanpitoon esitetään lisäystä 4 miljoonaa euroa, liikenteen määrärahoja lisätään, EU:n avustus tulee vastaavasti, yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Tämä on siis tätä lisäbudjettia.

Mutta noin yleensä talousarvioihin täytyy sanoa, että tämä kehystulkinta olisi kyllä korjattava. Teiden rakentamisessa, kun Lohja—Muurla-väliä rakennetaan elinkaarimallilla, on kehysten koko summan varaus 700 miljoonaa budjetissa, ja kuitenkin vasta 2008 alkavat kaikki kulut purra, eli näin ollen tuo vajaa 400 miljoonaa tulisi vapauttaa muihin tiehankkeisiin, koska sitä ei oikeasti nyt tarvitse maksaa. Sillä avattaisiin liikenneinfran pattia.

Muutenkin elinkaarimallia tulisi suosia, jos se on mahdollista. Puhun jälleen Tampereen läntisestä kehätiestä, jonka jatko vaatisi rahaa vuoden 2006 budjettiin. Jos tietyö keskeytyy, se tulee valtiolle todella kalliiksi. Jos sitä rahaa ei nyt budjettiin saada, voisiko olla mahdollinen tämä erillinen elinkaarirahoitus?

Liikenneministeriön taloussuunnitelmassa esiintyi vähän vääriä lukuja. Siellä hyöty—kustannus-suhde oli 2,9. Todellisuudessa se on 5 asiantuntijoiden laskelmien mukaan. (Ed. Saarinen: Koko hankkeen on 2,9!) — Kyllä se on nimenomaan tämän uuden osan, joka tulisi olemaan. Se on niin kuin Vuosaaren tunneli, että jos päitä ei avata, ei tunnelista siellä sisälläkään ole mitään hyötyä, ed. Saarinen. Mutta sen sanon teidän kommenttiinne, että toivottavasti valtiovarainvaliokunnan mietintö saa rattaita pyörimään muutenkin hallituksessa. Liikenneinfraan on saatava rahaa ensi vuonna roimasti lisää.

Arvoisa puhemies! Yksi ensi vuoden budjettia puhuttavista asioista on varmaankin tuo kuntien auttaminen ja palvelurakenneuudistus. Kyllä siellä pienissä kunnissa alkaa nyt kypsyä liitoshalujakin, mutta ei se ratkaise koko ongelmaa, niin kuin tiedämme. Vaikka 300 pientä kuntaa yhdistyisi, se tarkoittaa vain 20:tä prosenttia koko kuntataloudesta. Suurista kunnista on löydyttävä ratkaisuja.

Yksi mahdollisuus auttaa kriisikuntia voisi olla puskurirahasto. Tällaista viestiä on tullut tuolta maakunnista, jotta köyhät kunnat selviytyisivät velvoitteistaan. Tulisiko harkita kalliita rahareikiä, kuten erikoissairaanhoitoa, valtion piiriin?

Toinen näkyvä sosiaalipuolen ongelma liittyy vanhusten- ja lastenhoitoon. Liian monissa kunnissa on puutteita, kun työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Vanhukset ovat entistä pitempään kotona ja tulevat laitokseen entistä huonokuntoisempina. Eläkeikäiset omaishoitajat taas ovat uupuneita ja tarvitsevat paljon sijaisapua. Missään tapauksessa he eivät kykene markkinahintaisina ostamaan sijaisia. Nyt kun Raha-automaattiyhdistys on lopettamassa tukeaan paitsi omaishoitajilta myös tilapäiseltä lastenhoitoavulta, on ongelma valmiina. Tuntuu kummalliselta, että tämä kolmannen sektorin aliarviointi jatkuu. Omaishoitaja- ja lastensuojelujärjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, tekevät arvokasta työtä, joiden toimintaa ei EU:n kilpailusäädösten vuoksi tulisi romuttaa. Nyt sitten täytyy saada toisaalta rahaa lisää laitospaikkoihin, kun kotona ei voida vanhuksia hoitaa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee siihen valtion tulopuoleen eli veroihin, muutama päivä sitten tuli julkisuuteen, että verotukseen sisältyy Viron kokoinen porsaanreikä, joka vie jopa pari miljoonaa euroa kuussa valtiolta, ja tämä summa on kasvamaan päin. Tätä aukkoa käyttävät hyväkseen sadat suomalaiset, jotka toimivat vastuuhenkilöinä rakennusalan ja telakkateollisuuden yrityksissä. He lähettävät Suomeen työntekijöitä, joiden ei tarvitse lain mukaan maksaa veroja Suomeen ensimmäiseltä kuudelta työkuukaudelta. Tämän puolen vuoden jälkeen vain ani harva ilmoittautuu itse Suomen viranomaisille päästäkseen maksamaan veroja. Yrityksetkään eivät joudu maksamaan veroja ollenkaan, koska Viro ei peri yritysveroa eikä virolaisyritysten tarvitse maksaa Suomeen veroja. Tämä aiheuttaa sen, että tämä kaataa kohta jo rehellisiä suomalaisyrityksiä. Ed. Pulliainen puhui siitä, että veroja pitäisi harmonisoida. Näyttää vähän siltä, että ei tätä harmonikkaa sisäänpäin vedetä, vaan melkein ulospäin tuntuu harmonikka nyt kyllä venyvän, elikkä tätä tämä sitten tarkoittaa käytännössä tämä markkinatalous.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä voimme todeta, että se on suhteellisen kriittisestikin suhtautunut lisätalousarvioon, joka on niukka.

Sieltä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta, pääluokasta 33 siis, mietinnössä todetaan erityisesti rikosasiain sovittelun valtakunnallisen järjestämisen kohta, johonka eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota ja kiirehtinyt sitä, että se valmisteltaisiin ja rahoitus turvattaisiin. Nyt kuitenkin eduskunnan kannasta huolimatta esitystä ei ole annettu eikä tarvittavia määrärahoja ole myöskään otettu huomioon budjetissa eikä tässä lisäbudjetissa. Tämä käytännössä merkitsee sitä, että eri alueilla tätä sovittelua ei pystytä toteuttamaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti ajatellen itse kunkin asiakkaan näkökulmasta. On erittäin hyvä, että valiokunta on tehnyt lausumaehdotuksen, että eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden alkuun mennessä esityksen laiksi rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.12.2005. Näin voitaisiin ensi vuodesta lähtien kuitenkin tämä tilanne turvata.

Toinen asia, mihinkä valiokunta on mielestäni myös kyllä hyvin kiinnittänyt huomiota ja mistä täällä on puhuttukin, on oikeusministeriön hallinnonalan pääluokasta 25 vankeinhoito. Meillä on todellakin ollut täällä keskustelua vankeinhoidossa ja sen sisällöstä, niistä ongelmista, mitä vankeinhoidossa jo vankimääriä ajatellen ja vankilan henkilökunnan riittävyyttä ajatellen on olemassa ja mitä siitä sitten seuraa. Me tiedämme, että paitsi että vankeinhoito vaikeutuu siellä sisällä, on myös se ongelma, millä tavalla kuntoutuminen tapahtuu ja yhteiskuntaan siirtyminen tapahtuu. Tietenkin on erittäin tärkeätä, että me voisimme entistä enemmän tehdä ennalta ehkäisevää työtä eikä vankimäärien kehitys olisi näin kasvava kuin se on, mutta nämä luvut tietenkin on tässä vaiheessa hoidettava ja nähtävä se todella kipeä ongelma, mikä vankeinhoidossa on. Näin mielestäni on hyvä, että tässä sanotaan, että valiokunta on tähän eri yhteyksissä todennut, ettei se pidä lisätalousarviomenettelyä sinänsä asianmukaisena eikä Vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnan kannalta hyvänä. Nämä ovat asioita, jotka ovat meillä olleet jo useamman vuoden ajan keskustelussa, ja eduskunnan tahtona on hyvin laajasti ollut, että niihin puututtaisiin, mutta tässä siihen ei vieläkään ratkaisua tule.

Arvoisa puhemies! Sitten pääluokka 33. Kaiken kaikkiaan tietysti nyt niitä momentteja ajatellen, mitkä ovat auki ja muuta, niin tässä valiokunnan mietinnössä ei ole otettu esille kuin rikosasiain sovittelu, mutta näistä valiokunnan mietintöön esitetyistä vastalauseista nousee esille kuntatalous ja se, millä tavalla peruspalvelut pystytään turvaamaan. Peruspalvelut eivät varmasti voi olla lisätalousarvion varassa, mutta kyllä tässä olisin halunnut nähdä sen, että nyt me olemme kuitenkin täysin tietoisia siitä, missä kohtaa peruspalveluissa meillä ne kipeimmät puutteet ovat.

Me olemme käyneet esimerkiksi täällä tulevaisuusvaliokunnan mietinnön myötä tulevaisuuskeskustelua ja siinä yhteydessä ottaneet kantaa suomalaisen väestön ikääntymiseen ja palvelujen riittävyyteen: millä tavalla me turvaamme, että hyvä yhteiskunta, hyvät palvelut voidaan turvata kaiken ikäisille. Kävimme hyvin hyvääkin keskustelua siitä. Mutta meillä ei tässä budjetissa nyt, ei varsinaisessa — vaikka se on hallitusohjelmassa — eikä lisäbudjetissakaan ole minkäänlaista kohtaa siihen, että meidän ikäihmisemme tarvitsevat palvelua ja ennen kaikkea omaishoitajat. Se suuri hätähuuto, mikä täällä edellä olevassa puheenvuorossa ed. Alatalon myötä tulikin, on, että Raha-automaattiyhdistyksen linjaus näihin avustuksen antamisiin on katastrofaalinen, jos sanotaan näin, erityisesti ikäihmisten, sairaitten ihmisten, omaishoidon kohdalta.

Monessa eri kohtaa on ongelmia kaupungeissa; tiedän nyt Tampereen kaupungin kohdalta sen, että sieltä loppuvat omaishoitajien monelle hyvin tärkeiksi ja, voi sanoa, aivan välttämättömiksi tulleet palvelut, joita ikäihmiset eivät pysty sitten sen tuen puuttumisen tai tuen loppumisen myötä ottamaan muualta.

Eli silloin tietysti se on tärkeätä, millä tavalla kaupungit ja kunnat tulevat vastaan, mutta kaiken kaikkiaan tämä tilanne on hyvin vaikea, se, miten kotipalvelu, kotisairaanhoito, siivous, kaikki se huolto, mitä vanhukset, ikäihmiset, sairaat tarvitsevat, miten se toteutetaan kotona avohoidossa. Jos ei sitä pystytä toteuttamaan, niin siitä tulee todella kova lasku yhteiskunnalle, jos vanhukset sijoitetaan sitten tämän palvelun loppumisen myötä laitoshoitoon. Sitähän nämä ihmiset, jotka rakkaudesta sitä työtä tekevät, eivät missään tapauksessa haluaisi toteutettavan. Tässä olisi mahdollisesti voitu Raha-automaattiyhdistyksen kohdalle laittaa rahoitusta tai jotakin, että tämä asia hoidettaisiin.

Arvoisa puhemies! Koska ilmeisesti on 10 minuutin puheenvuoro itselläni tässä, että voin vielä käyttää puheaikaa, niin haluan mainita näistä vastalauseista, joita täällä on todella hyviä. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vastalauseessa on nostettu esiin sairausvakuutukseen liittyen äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärän nostaminen. Näen sen todella, jos perhepoliittisesta näkökulmasta tätä yhteiskuntaa rakennetaan, merkittävänä, että nyt vihdoin otettaisiin vakavasti se, että annettaisiin arvo perheille, vanhemmuudelle ja tuettaisiin perheitä, että ne yleensä uskaltaisivat lähteä perhepolitiikkaa toteuttamaan eli perhettä kasvattamaan. Tässä on meillä lisäystä nimenomaan siihen, että se tulisi sille tasolle, mitä tänä päivänä on työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha, että se sillä lailla olisi vastaava, edes jotenkin oikeudenmukainen.

Toinen kohta, joka liittyy sairaisiin, terveydenhuoltoon, on se, minkälainen meillä on omakustannusosuus lääkkeistä. Yleensä sairaitten ihmisten tilanne sinänsä on jo vaikea monenlaisten apuvälineitten ja hoidon kustannusten ym. myötä, mutta ennen kaikkea lääkkeitä monet joutuvat käyttämään paljon, ja silloin se, mikä on lääkekorvausten omavastuun maksukatto, on tärkeää. Sen laskeminen budjettiperusteisesti on tässä vastalauseessa, jonka allekirjoittajana on ed. Bjarne Kallis, esitetty, ja näen sen erittäin hyvänä asiana.

Kolmanneksi kristillisdemokraattien vastalauseessa on adoptiolasten vanhemmille myönnetty vanhempainpäiväraha, eli siinäkin asetettaisiin adoptioperhe samalle tasolle kuin muut perheet, biologiset, joissa äidit saavat tukea hoitaessaan lapsiansa. Se, että se, joka adoptoi lapsen, voisi saada lapsen hoitamiseen 15-vuotiaaksi saakka tukea, auttaisi perheitä selviytymään, ei nyt ehkä pelkästään rahallisesti mutta myös sen lapsen ja vanhemman suhteen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhala otti esille rikosasiain sovittelun järjestämisen koko maassa. Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja terveysjaosto todellakin edellyttää lausumaehdotuksessaan, että hallitus ministeri Hyssälän esityksestä tuo lakiesityksen heti alkusyksystä, jotta se voidaan käsitellä ja rahat saada toiseen lisäbudjettiin niin, että laki voidaan toteuttaa 1.12.2005. Toivoisin, että valtiovarainministeri Antti Kalliomäki tämän vähälukuisen eduskunnan edessä kertoisi, että näin myös tulee tapahtumaan.

Pyysin aikaisemmin ed. Kuopan puheenvuoron johdosta myös puheenvuoron, koska on ymmärrettävä näin, että lisätalousarvioon tehdään ja annetaan vain teknisiä korjauksia. Nyt ei voi koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon kerralla saada rahoitusta ja muutoksia aikaan. Myös sosialidemokraatit lähtevät siitä, että vähävaraisten asemaa pitää parantaa tulevassa varsinaisessa budjetissa vuodelle 2006 muun muassa työmarkkinatukea korottamalla ja toimeentulotuen asumistuen omavastuu poistamalla.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama asia tästä lisätalousarviosta. Viitaten tuohon, mitä ed. Peltomo äsken omassa puheenvuorossaan sanoi, sosialidemokraatit ovat tänään ryhmäkokouksessaan näitä asioita terävöittäneet ja linjanneet ja edellyttävät, että varsinaisessa talousarviossa noihin ongelmakohtiin puututaan ja hallituksesta esitykset ongelmien korjaamiseksi tulevat.

Pääluokasta 31 perustienpidon määrärahojen osalta valiokunta on todennut sen, että määrärahakehys on perustienpidonkin osalta erittäin matalatasoinen ja itse asiassa taso laskee tähän vuoteen verrattuna 30 miljoonaa euroa ja on noin 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut ministerityöryhmä esitti. Tässä suhteessa ovat ministerityöryhmän ja hallituksen esitykset ristiriidassa. Me edellytämme sitä, että tämä ongelma korjataan ja perustienpidon määrärahataso nostetaan.

Sitten näihin kehittämishankkeisiin. Täällä valiokunta toteaa sen, että menokehyspäätöksen mukaan ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta, vaikka suurin osa meneillään olevista hankkeista on päättymässä. Tähän huoleen on myöskin Tiehallinnon pääjohtaja nyt julkisuudessa puuttunut. Kyllä tämä Lohja—Muurla-ongelma, mistä erityisen paljon valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Matti Saarinen on puhunut, pitäisi nyt hoitaa. Voimakas vetoomus hallitukseen päin, että menokehyksien osalta edetään niin kuin valiokunta on edellyttänyt jo pariinkin otteeseen!

Siellä ovat ministerityöryhmän ehdotukset näitten kehittämishankkeitten osalta olemassa, ja on aivan välttämätöntä maan talouden kehittämisen ja elinkeinotoimen kehittämisen kannalta se, että nämä isot kehittämishankkeet toteutetaan, myöskin Nelostien osalta väli Lusi—Vaajakoski, joka on siis tienpätkä, joka luokitellaan meidän Euroopan Ten-tieverkkoon kuuluvaksi ja on etelä—pohjois-suunnassa, pohjois—etelä-suunnassa meidän keskeisin väylämme, jolla raskas liikenne kasvaa joka päivä sillä tavalla, että tavaraa kuljetetaan yhä enemmän siinä suunnassa. Se on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin vaikea pätkä, ja siinä on tapahtunut useita valitettavia onnettomuuksia, myöskin kuolonkolareita. Me tietysti lähdemme siitä, että jo ensi vuoden talousarvioon tulee näitten kehittämishankkeitten osalta myöskin Nelostien väliltä Lusi—Vaajakoski rahoitusesitys joko budjettirahoituksena tai sitten jollakin muulla rahoitusmuodolla, niin kuin valiokunta on asiaa valottanut.

Perusradanpidon osalta hivenen tulee lisää rahaa, mutta siihen tarpeeseen nähden tuo määrärahan lisäysesitys on liian vaatimaton. Tuskin tällä pystytään kunnostamaan kokonaisuudessaan esimerkiksi Jämsänkoski—Saakoski-väliä. Meidän perusradanpitomme tarvitsee lisämäärärahaa. Meillä on erittäin paljon sellaisia rataosuuksia, joissa radan kunto on erittäin huono ja turvallisuus uhattuna.

Yrityspolitiikan osalta Finnveran osalta myöntövaltuuksia esitetään nyt korotettavaksi kaiken kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Todennäköisesti, kun tuo tarve on suurempi, asiantuntijakuulemisessa noin 40 miljoonan euron verran, joudutaan tilanteeseen, että syksyllä pitää myöntämisvaltuuksia nostaa. Tämä on sillä tavalla ikävä asia, että me olemme vuodesta toiseen eläneet niin, että Finnveran myöntämisvaltuuksia on lisätalousarviolla jouduttu korottamaan. Tämä on sillä tavalla positiivinen asia, että näitä myöntämisvaltuuksia nostetaan. Sehän on lähtenyt siitä, että yritystoiminta ja investoinnit ovat Suomessa erityisesti pk-sektorilla kasvaneet. Tässä suhteessa ei voida ajautua sellaiseen tilanteeseen, että nuo myöntämisvaltuudet eivät riittäisi.

Puhemies! Ihan lopuksi tähän rikosasioiden sovitteluun. Täällä on valiokunnan lausumaehdotus, jossa edellytetään, että hallitus tuo eduskunnalle syysistuntokauden alkuun mennessä esityksen rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.12.2005 ja että tarvittavat määrärahat otetaan huomioon syksyllä annettavassa lisätalousarviossa. Toivon, että tämän asian osalta, josta on puhuttu todella paljon nyt — enkä toivo vaan edellytän — tämä lakiesitys annetaan ja riittävät määrärahat turvataan sovittelun osalta ensi syyskauden aikana.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Budjetit yleensä ovat siitä mielenkiintoisia ja niin on näköjään lisäbudjettikin, että vaikka momentit eivät ole auki, niin voi puhua melkein mistä vaan. Kun olen kuunnellut tänään käytävää keskustelua, niin erittäin moneen kohtaan voin sanoa, että juuri näin, näihin on helppo yhtyä. Joitakin kuitenkin haluan toistaa ja ensimmäiseksi sen, että iloitsen siitä myös, että Helsinki—Turku-yhteyden Muurla—Lohja-osuus on nyt vauhdissa. Se on moneen kertaan jo kymmenien vuosien aikana poliittisesti niin sanotusti maksettu. Se, ettei sitä ole rakennettu, johtuu paljon myös niistä lukemattomista valituksista ja sisäisistä kiistoista, jotka ovat sen estäneet Varsinais-Suomessa ja jotka ovat sitten ohjanneet varat vuosi vuoden jälkeen muualle. Nyt toivottavasti asiat kulkevat, ratapalkit ovat käsin nostettavissa, ja toivon, että löytyisi tuki liikennejaostolle ja niille kaikille, jotka ovat nyt näitä hankkeita eteenpäin viemässä siltä osin, että se vaikuttaisi turvallisuuden osalta kertaluontoiselta menoerältä, joka voitaisiin rahoittaa niin sanotuista kertaluontoisista tuloista eli myyntituloista. Se ei vaadi jatkuvaa kallista ylläpitoa vaan korjaamista. Kuten täällä on moneen kertaan tänään todettu, niin tämän tyyppisiä turvallisuusriskejä on kohtuutonta ottaa tietoisesti.

Sitten täällä on tullut nyt moneen kertaan esiin — iloitsen siitä — kilpailulain aiheuttama tilanne palvelujen osalta. Siitä muutama sana. On ihan hyvä, että meillä on kilpailulaki ja viime valmistelussa ja tarkastelussa on hankintalaki, joilla ohjataan palvelujen tuottajajärjestöjä, kuntia ja yrityksiä siten, ettei mikään ulkopuolinen tekijä vääristä kilpailua. Nyt on vaan käynyt niin, että tämä toimi kilpailun vääristämisen ehkäisemisestä, joka kuuluukin Suomen Yrittäjien toimialaan, on siirtynyt pitkälti heidän valvontaansa ja myös kauppa- ja teollisuusministeriölle, jolle sinänsä ei pitäisi kuulua sosiaalipalvelujen kehittämisen ja valvonnan. Tämän myötä on tiukasti ohjattu Raha-automaattiyhdistystä, että kaikki, mikä ikinä voidaan tuotteistaa, pitää ottaa palveluna, jota ei voi taloudellisesti tukea Raha-automaatin toimesta. Näin on nyt käynyt, ja painotus on ensi vuodelle ja seuraavalle, mutta jo tälle vuodelle suuri osa palveluista jätettiin ilman tukea, ja järjestömaailma kulkee siten, että tammi—helmikuu meni siirtymämäärärahalla, maalis—huhtikuussa alkoi näkyä tulos.

Kehitysvammaisten vanhemmat, kehitysvammaiset, vanhukset, omaishoitajat, lukemattomat muut, lastenpäivystys, lasten kotihoitopalveluja tuottavat järjestöt jne. ovat joutuneet alasajamaan palvelut. Ne eivät ole lakisääteisiä palveluja, mikä tarkoittaa sitä, että kunta ei tule tilalle. Ei kunta tee niitä, kun ne eivät ole lakisääteisiä. Nyt on puut kaadettu, tehty tilaa yrittämiselle, ei olekaan yrittäjiä. Tarkoittaa sitä, että nämä palvelut puuttuvat. (Ed. Pulliainen: Siinä perusteluna oli se, että niitä on kuulemma olemassa!) — Niitä ei ole olemassa, nyt ajettiin alas tämä kilpailu, vääristymisen uhassa ollaan ajamassa järjestöt alas. — Samanaikaisesti suunnitellaan vielä järjestöjen suorittamalle palvelulle alvia, jotta voidaan toista kauttakin kansalaistoimintaa alasajaa. Tehdään uskomattoman pahaa jälkeä, ja STM:n sisällä virkamiehet sanovat, ettei kansalaistoimintaa ole enää olemassakaan. Sopii käydä kentällä katsomassa, kuka niitä hommia todellisuudessa hoitaa.

Tässä järjestöt ovat olleet nyt aktiiveja. Tänä keväänä toukokuussa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, joita on 150, yhteenliittymä on asioinut ministeri Kalliomäen, ministeri Pekkarisen ja ministeri Mönkäreen puheilla. He tulivat kaikki yhdessä kuulemaan vakavaa asiaa ja lupasivat ottaa tämän nyt budjettiriihessä ja Raha-automaatin neuvotteluissa huomioon. On tarkennettava ja informoitava myös STM:n asiantuntijoille, että kuvitelma siitä, että järjestöissä ei olisi kansalaistoimintaa, on väärä; sitä on siitä huolimatta, vaikkei virkamies sitä kansalaistoimintaa tekisikään. Samanaikaisesti valtiontilintarkastajat ovat palkanneet nyt Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa kolmeksi kuukaudeksi kaksi tutkijaa, jotka selvittävät tämän tilanteen, joten faktaa tämän asian ympäriltä on nähtävissä syyskuussa. Tämä on erittäin vakava kysymys, joka huomataan, uskon nyt, kun se tulee kokonaisuudessaan julki. Se koskee tällä hetkellä jo noin 100 000:ta perhettä, ja luku on koko ajan kasvava.

Kaksi sanaa vielä vankilasta. Vankeinhoidon tarkoituksena, vankeusrangaistuksen tärkeimpänä tavoitteena on rikoksen uusimisen ehkäiseminen. 2 miljoonan vajeella toimiva Rikosseuraamusvirasto ja vankilatoiminta ei voi tuottaa palveluja, joilla ehkäistään rikosten uusiminen, eikä siten, että voitaisiin esimerkiksi päästä niin sanotulle kuivalle osastolle, tervehtyä, parantua jne. Lisäbudjetein toimiminen tarkoittaa sitä, että jo tällä hetkellä jäävät nämä vangit pois työpalvelusta, puhumattakaan kuntoutuksesta. Me olemme puhuneet täällä tänään lastensuojelusta, sosiaalipalvelusta jne., ne ovat kaikki ennalta ehkäisevää toimintaa, mutta jotta vankilaan ei joutuisi, kun ensimmäinen rike tapahtuu, silloin kun naapurin aita kaadetaan, kun pojat tai tytöt sen kaatavat, silloin pitää saada sovittelutilanne pystyyn, silloin pitää opettaa, että menet nostamaan sen pystyyn, pyydät anteeksi, ja näin ei voi menetellä.

Tästä on nyt puhuttu kymmenen vuotta. Meillä 25 prosenttia kunnista toteuttaa tätä sovittelutoimintaa, vapaaehtoiset tekevät sen, antavat omaa aikaansa, osaamistaan, mutta meillä ei löydy rahaa, että se voitaisiin saada valtakunnalliseksi toiminnaksi. Viime joulun alla olivat lisäysrahat kädessä; ei voitu lisätä sen vuoksi, että ministeri Hyssälä ei voinut antaa lakia, kun ei ollut rahaa, ja me emme voineet eduskuntana lisätä rahaa, kun ei ollut lakia. Tehtiin päätös, että lisätään, välittömästi ministeri Hyssälä antaa kevätkauden alussa lain, ja me lisäämme rahat välittömästi tai viimeistään tässä lisäbudjetissa, ja laki tulee voimaan. Me olemme samassa tilanteessa, sama probleema, typerää arvovallan alentamista eduskunnalta.

Nyt ministeri Kalliomäki on luvannut neuvotteluissa ja ministeri Hyssälä on tietoinen ja on luvannut, että tämä laki annetaan tänään tai huomenna, sen me kuulemme varmasti pian ministeri Kalliomäeltä, jotta se voidaan syyskuun alussa käsitellä. Ratkaisevaa on, että se annetaan nyt keväällä. Se on signaali lääninhallituksille ja kunnille, kun he tekevät budjettia, että tämä on lakisääteinen toimenpide. He alkavat valmistautua tähän. Se tulee lokakuun toisessa lisäbudjetissa. Sen ministeri Kalliomäki on ryhmällemme luvannut. Kun se on valmisteltu, silloinhan se tulee voimaan 1.12. Se on lastensuojelutoimista vähin, mitä me voimme tehdä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tässä keskustelussa lavea lähestymistapa on mahdollista. Siksi aluksi muutama sana talousnäkymistä. (Ed. Pulliainen: Onko niitä?) — Kohta kuulette. — Ennustelaitokset alkoivat jo keväällä hilata maamme talouskasvuennusteita alaspäin. Silloin niitä perusteltiin vientikysyntämme heikkenemisellä, ja erityisesti kompuroivalle euroalueelle vienti onkin vetänyt heikosti. Keväästä kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet metsäteollisuuden työsulun vuoksi. Tämän pitkään kestäneen työselkkauksen vuoksi tänään voidaankin ehkä puhua jo noin prosenttiyksikön vaikutuksesta tämän vuoden kasvuun. On täysin mahdollista, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna 1,5 prosentin pintaan, ja jos näin käy, tällä on epäilemättä heijastusvaikutuksia niin kuntien kuin valtionkin talouteen sekä työllisyyteen. Erityisesti nämä työsulun vaikutukset näkyvät metsäteollisuuspaikkakunnilla asukkaiden ostovoimassa, kulutuksessa ja kunnallisveron vähentymisenä.

Valitettavasti näyttää myös siltä, että myöskään ulkopuolista apua, vientikysyntää ja sitä kautta talouskasvua ei ole näkyvissä. Euroalueella kasvu pysynee vaatimattomana. Sillä, että öljyn hinta on kivunnut huippuunsa, on epäilemättä negatiivisia vaikutuksia kansainväliseen talouteen. Myös euron heikkeneminen pysähtyi. Näin tältäkään suunnalta ei ole apua vientikysyntäämme. Itse näkisin erittäin tärkeänä sen, että me mahdollisimman nopeasti voisimme palata aikaisemmalle noin 3 prosentin kasvu-uralle. Se käsittääkseni on täysin mahdollista, sillä sinänsä meidän taloutemme perusfundamentit ovat kunnossa: korkotaso on alhaalla, yritysten kilpailukyky hyvä, kuntien ja valtion talous kohtuullisen terveellä pohjalla.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee tähän lisäbudjettiin ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön, niin allekirjoitan täysin valiokunnan tierahoitusta koskevat linjaukset. Perustienpidon kannalta on välttämätöntä, että valtion ensi vuoden talousarviossa osoitetaan perustienpitoon sellainen määrärahataso, mikä mahdollistaa tieverkon asianomaisen hoidon ja kunnossapidon. Mielestäni kunnossapidosta tinkiminen on pitkän päälle kallista politiikkaa. Jos asioihin ei puututa ajoissa, niin edessä on suuri lasku. Perustienpidon osalta kyse on myöskin liikenneturvallisuudesta. On myös helppo yhtyä valiokunnan näkemykseen siitä, että elinkaarimallin kehystulkintaa muutetaan ja että päätökset uusien infraministerityöryhmän linjaamien kehittämishankkeiden käynnistämisestä tehdään jo ensi vuoden valtion talousarviossa. Näin myös Uudellemaalle, Lounais-Hämeelle ja Satakunnalle tärkeä Valtatie 2 pääsisi vihdoin toteutettavien hankkeiden joukkoon.

Mielestäni hyvä uusi avaus lisäbudjetissa on 11,5 miljoonan euron pääomalaina Finnveralle, jolla perustetaan niin sanottu syöttörahasto turvaamaan erityisesti yrityskaaren alkuvaiheen rahoitusongelmia. Tämä rahasto on tarpeen, koska innovaatioiden kaupallistamiseen tarvittavaa aikaisen vaiheen riskirahoitusta meillä ei ole juurikaan ollut tarjolla.

Olen valtiovarainvaliokunnan kanssa samaa mieltä myös siinä, että tämä rahoitus olisi järkevämpää osoittaa yrityksiin pääomasijoituksina kuin pääomalainoina. Joka tapauksessa pidän tärkeänä tämän rahaston perustamista, ja valtion omistajapolitiikkaa pitääkin kehittää ennakkoluulottomasti uusille urille.

Arvoisa puhemies! Kaikkinensa voi todeta sen, että vaikka tämä lisäbudjetti sisältää lähinnä vain teknisluonteisia korjauksia, niin valtiovarainvaliokunnan mietintö sitten sisältääkin jo monta periaatteellisesti tärkeää linjausta ja kannanottoa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan vähän radasta ja teistä, ja sitten lopussa muutama sana euroalueesta. (Sos.dem. ryhmästä: Tuleehan se!) — Tuleehan se, kun te sitä nimenomaan toivotte, ja olen ollut siinä asiassa johdonmukaisesti oikeassa, ja myös tämän on huomannut Suomen kansa.

Arvoisa puhemies! Näistä radoista ja teistä: Kyllähän se on mahdollisimman huonoa talonpitoa, meidän yhteisen valtiomme pitoa, että meillä tiet ja rautatiet rapistuvat, menetämme kansallisomaisuuttamme. Se vaikuttaa kilpailukykyyn, se vaikuttaa monin tavoin. On aika merkillistä, että näitä asioita ei saada kuntoon, että junia on putoillut tänä keväänä hyvin paljon rautateiltä ja tieasioissa on selkeitä puutteita ympäri Suomea.

Sitten muutama sana näistä vangeista ja rahoista, mistä ed. Puistokin täällä puhui. Se on totta, että kun lakivaliokunnassa käytiin läpi tätä vankeuspakettia ja vankiloiden tilaa, niin rahaa puuttui ja sieltä ruvettiin hallituspuolueiden enemmistöllä hieman sievistelemään sitä sisältöä, että ei näin jyrkkiä kantoja pidä ottaa, että todetaan, että on puutteita siellä. Meillä oli valmiutta tiukempaankin mietintöön, ja se on totta, siitä olen myös ed. Puiston kanssa samaa mieltä, että hoito on tärkeätä. Silloin, kun ihminen on katuvainen ja kääntyväinen, sitä pitää tukea. Mutta se on selvä asia, että rahojen vähyydellä ei voi perustella kriminaalipoliittista linjaa. Eli jos teet rötöksiä, sinä lähdet linnaan, ja jos vankiloita ei ole tarpeeksi, niin niitä rakennetaan lisää. Sen pitää olla niin, että vastataan teoista. Mutta tämä tilanne on kestämätön, että jos haluaa tehdä työpalvelua, niin se ei ole mahdollista. Sitten ollaan kopissa 23 tuntia päivässä. Ei se ketään paranna. Parempi olisi, että tehtäisiin töitä, koska siellä on kuitenkin kädentaitoa ja ammattitaitoa ja montaa muuta. Eli me perussuomalaiset tulemme huomenna esittämään lisää rahaa teille, radoille, poliiseille ja muille hyödyllisille asioille.

Arvoisa puhemies! Puolessa välissä ollaan, ja kun valtiovarainministerikin on paikalla, voisi tästä talouspolitiikasta kertoa. Se on Euroopassa juuri siinä tilassa kuin kolhooseissa talouspolitiikka on. Kun eurovaluutta luotiin ja sinne väärentämällä kreikkalaiset ja italialaiset toivat drakmansa ja liiransa, niin eihän se ole mikään ihme, että se valuutta on toimimaton eikä tule tästä paranemaan. Tämä on täysin selvä asia. Mikä valheella perustetaan ja kylvetään, siitä ei tule mitään. Ei se tämä heikko euro nyt ainoa ongelma näillä herroilla ole, kuollutta perustuslakia elvytetään henkiin. Tämä on jo surullista, kuinka väärässä eliitti ja eri maiden valtapuolueet voivat olla, ei ymmärretä kansaa, ei ymmärretä ajan merkkejä, ajetaan täysillä päin seinää.

Yhteistyötä tarvitaan, taloutta tarvitaan, vientiä tarvitaan, mutta kyllä se meillä Suomessakin pitäisi ymmärtää, missä ovat markkinat. Eivät ne turpeassa, vanhassa, väsyneessä Euroopassa ole. Ne ovat Venäjällä, Kaukoidässä, kolmansissa maissa. Siellä se kasvu on. Siellä ovat ne tulevaisuuden vientikohteet. Eurooppa sääntelee itsensä. Se lähtee supervaltiolinjalle. Se menee täysin tukkoon. Mutta eihän sitä Neuvostoliittoakaan arvosteltu, meillä eliitti viimeiseen asti suitsutteli näitä puheita, ja sitten yhtenä päivänä kaikki romahti. Mutta ei minua silloinkaan kehuttu, vaikka sanoin, että Neuvostoliittokin tässä romahtaa, vaan sanottiin, että puhu sinä poika vaan. (Ed. Kallio: Olikohan se nyt jälkiviisautta?) — Minä voin, ed. Kallio, sanoa, että ed. Jyri Häkämies tuolla, joka on kurssikaverini, muisti, kuinka minua valtio-opin opiskelijoissa moitittiin 82 syksyllä. Kun moisia kehtasin yhdeksän vuotta ennen romahdusta kertoilla, niin ajattelivat, että Soini ei ole virallisella ulkopoliittisella linjalla. Ei se muuten ollutkaan, ed. Kallio, eikä tämä Soini ole nyt tämän hallituksen virallisella talouspoliittisella linjallakaan. — Mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Kasvu on heikkoa. Työllisyys on huono Euroopassa. Onneksi me olemme pärjänneet vähän paremmin.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyeksi lopuksi, katsokaa Isoa-Britanniaa, katsokaa Tanskaa, katsokaa Ruotsia: oma valuutta, paremmin menee kuin Suomella, ja EU-orjuudesta vapaalla Norjalla ja Sveitsillä menee vielä kaikista parhaimmin.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on käyty läpi kaikki hallinnonalat ja lisäbudjetin panostukset niihin. Ehkä merkittävin maakuntiin vaikuttava tekijä tässä lisätalousarviossa on, että yrittäjyyttä ja yritystoimintaa tuetaan. Sekä Tekesille että Finnveralle on tulossa lisärahaa, ja tällä tuetaan hallituksen yrittäjämyönteistä politiikkaa. Linjaukset ovat hallitusohjelman mukaisia.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle on tulossa 8 miljoonaa euroa lisäapua humanitaariseen avustamiseen. Lisäksi maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi 20 miljoonalla eurolla. Molemmat lisäykset johtuvat Aasian tsunamituhoista. On hyvä, että Suomen hallitus kantaa vastuunsa suurista, koko maailmaa koskettaneista kriiseistä. Tämä on humaania politiikkaa. Tulvavahingot eivät ole ennakoitavissa. Sama pätee myös esimerkiksi viljelijöiden kokemiin suuriin katoihin. Molempiin on löydettävä tarvittaessa kriisiapua, ja avun on katettava vahingot. Siksi on tärkeää, että Lapissa olleet tulvatuhot korvataan.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeviin budjettiesityksiin pitää saada linjanmuutos. Perustienpito joutuu tulemaan toimeen niukoilla resursseilla. Erityisesti alempi tieverkko joutuu kärsimään määrärahojen niukkuudesta. Sama koskee rataverkkoa. On pakko tehdä korjauksia, ettei teiden ja rautateiden kunto pääse aivan liikkumattomaan kuntoon. Teiden ja rautateiden korjaamisella, uusimisella ja huoltamisella on paikallisesti työllistävä vaikutus. On otettava huomioon se, että tie- ja rataverkkoinfrastruktuurin hyvä kunto on myös taloudelliselle kasvulle välttämätön. Kyse on tasapuolisuudestakin. Maakunnissa on voitava liikkua ajokunnossa olevalla tiestöllä ja raiteilla pysyvillä junilla. Liikenteeseen kannattaa sijoittaa, eikä se voi olla lisäbudjettien varassa, vaan kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, rahoituksen pitää perustua pitkäjänteisiin suunnitelmiin.

Työllisyysmäärärahoista meinasi keväällä tulla suuri pula, ja lisätalousarviolla niitä nyt on korjattu. On seurattava, ettei syksyllä olla yhtä huonossa tilanteessa. Jos rahapulaa työvoimatoimistoissa ilmenee, on mahdollisessa toisessa lisätalousarviossa korjattava tilannetta.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen tiukka talouskuri jatkuu ja tuottaa tulostakin. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on vuodessa lisääntynyt 39 000 henkilöllä ja työttömyysaste pienentynyt 11,6:sta 10,2 prosenttiin. Työllisyyskehityksen parantuminen lisää pelivaraa budjetteihin. Toivottavasti myönteinen työllisyyskehitys jatkuu. Talous- ja työllisyyskehitystä uhkaavat työmarkkinariidat pitää pystyä sopimaan mahdollisimman pian, ettemme joudu taantumaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuossa jo käytin yleiseurooppalaista talouspolitiikkaa koskevan puheenvuoron, ja nyt ihan muutama näkökohta vielä täydennykseksi.

Ed. Saarinen aloitti puheenvuoronsa pyytämällä, että me kiinnittäisimme erityistä huomiota siihen tiukkaan tekstiin, joka tässä lisäbudjettimietinnön alussa on. Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen aikaan aina on tiukkaa tekstiä ollut, ja toivottavasti se vaan paranee ja johtaa huikeisiin tuloksiin. Kannatamme lämpimästi tämän linjan jatkumista ja sitä tarkkaavaisesti seuraamme. Joka ikinen kerta, kun ed. Saarisen kynästä jotakin lähtee, niin se on meille melkein kuin Jumalan sanaa, että näin asianlaita on.

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota tämän ed. Saarisen kehumisen ohella siihen, minkälaisia signaaleja tämä hallitus, jonka kantavia voimia ed. Saarinen on, lähettää maailmalle. Sen jälkeen kun olemme viimeksi talousasioista puhuneet elikkä tämän lisäbudjetin lähetekeskustelun jälkeen, hallituksen tiimoilta on ilmoitettu, että nyt sitten vasta alkaakin omaisuuden myynti. Kauppa- ja teollisuusministeri on näin ilmoittanut. Nyt höllennetään kaikkia servoja ja pistetään menemään, mitä vielä myytävää on. Aika mielenkiintoinen signaali maailmalle tällä hetkellä, kun epävarmuus lisääntyy, mutta näin kuitenkin on tapahtunut, ja on aika jännittävää katsoa, mihin eduskunta päätyy.

Aivan täsmälleen samaan aikaan, siis tuon mainitun lähetekeskustelun jälkeen, hallituksen taholta on ilmoitettu, että sopimusyhteiskunta nyt oikeastaan on historiaa, nyt toteutetaan työreformia, ja se merkitsee, että ryhdytään lainsäädännöllisesti hoitamaan näitä työmarkkina-asioita, ja siihen liittyy takaumaviesti 90-luvun alkupuolelta tästä salista, jolloinka puhuttiin, että pitää säätää myöskin minimipalkkalaki, minkä jälkeen sitten työsopimukset saavat velloa ihan kuinka vaan, ilman että siinä on työehtosopimusohjausta missään määrin. Mielenkiintoista!

Ja edelleen hyvin mielenkiintoinen on ollut täsmälleen tähän samaan ajanjaksoon liittyvä joukkoliikennesignaali, joka on merkinnyt sitä, että ei mitään muuta ole kuin heikennyksiä heikennyksien jälkeen tarjolla. Esimerkiksi oululaisittain on ihan kammottavaa ollut seurata kehitystä, mihinkä ollaankaan tällä hetkellä menossa. Elikkä ettäs tällä tavalla.

Sitten vielä pari lisäasiaa, näitä signaaleja: Tänä päivänä on suuret juhlat Italiassa Parmassa, kun Elintarvikevirasto käynnistää Barroson johdolla toimintansa. Mutta kun täällä Suomessa katsoo, missä onkaan se Kemikaalivirasto, vai mikähän virasto se nyt oli, jonka piti tulla tilalle, niin ei taida olla edes yhtään teräspalkkia vielä tilattu sille rakennukselle, mikä pohjana ja tukipilarina tuolle ylväälle hankkeelle on, elikkä homma on kadonnut täydellisesti käsistä. Luovuttiin jostakin ja mitään ei ole saatu tilalle.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia, joka liittyy oululaisittain ihan vakavaan asiaan eli työttömyyteen. Juuri meille tulleen tiedon mukaan Oulussa on 7 795 työtöntä, työministeriön tilastojen mukaan 12,2 prosenttia työväestä. Kun yritettiin työnvälitystä paikallisen työvoimatoimiston toimesta tehostaa, niin olikohan tulos jokin plus 30 työllistettyä eli siis ei yhtään mitään käytännön tasolla. Oulun kaupunki tarjosi työministeriölle, että Oulun kaupunki ottaisi tehtäväkseen työllistämisen, työn välittämisen, todella tehokkaana toimeliaisuutena, että satsataan rahaa ilmoitteluun ja välitykseen. Työministeriö ilmoitti, että ei saa, ei kerta kaikkiaan saa tehdä mitään tällaista. Tämä on karmeaa. Tämä on jo melkein aihe vallankumoukseen.

Anneli Kiljunen /sd:

Herra puhemies! Keskityn nyt pariin, oikeastaan kahteen asiaan ainoastaan. Eduskunnan jatkuva keskustelunaihe on ollut liikennemäärärahojen riittämättömyys, se on jo tänäänkin voitu moneen otteeseen todistella. Perusteluina on ollut muun muassa aluekehityksen tukeminen, työllisyyden parantaminen, liikenneturvallisuus jne. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on ollut pohtia muun muassa infran erilaisia uusia rahoitusmalleja.

Selvää on, ettemme voi rahoittaa valtion budjetin kautta kaikkea sitä investointitarvetta, joka meillä on infran rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yksi rahoitusmalli on elinkaarimalli, jota on kehitetty ja joka on osoittautunut toimivaksi rahoitusmalliksi. Kysynkin valtiovarainministeri Kalliomäeltä elinkaarihankkeista ja niiden rahoitusmallista, mitkä ovat ne syyt ja perustelut, miksi elinkaarimallin rahoitusmalli sidotaan kokonaisuudessaan kehyksiin, vaikka osa rahoituksesta jakaantuu jopa 25 vuodeksi. Myös eduskunta ja valiokuntakin on mietinnössään ottanut kantaa tähän asiaan ja esittänyt osan rahoituksesta ohjautuvan uusiin, tällä kaudella käynnistettäviin liikennehankkeisiin.

Tämän lisäksi kannan myös huolta aivan toisesta, toisen tyyppisestä asiasta, joka liittyy vankeinhoitolaitoksen tulevaisuuteen. Mietinnössä on otettu hyvin kantaa muun muassa näin: "Ellei vankeinhoitolaitoksen toimintamenoihin saada lisämäärärahaa jo kuluvana vuonna, joudutaan menojen sopeuttamiseksi toteuttamaan erityistoimia."

Puutun siellä ainoastaan yhteen osaan, vaikka siellä on mainittu monta erilaista asiaa. Puutun henkilöstötilanteeseen. Otan esimerkiksi oman alueeni vankilan, Konnunsuon keskusvankilan, jonka vankipaikkaluku on tällä hetkellä vajaa 200, ja tällä hetkellä siellä on noin 280 vankia. Tämä on tuonut suuret haasteet henkilöstölle. Suuri haaste on, että vangit sopeutuisivat yhteiskuntaan tulevaisuudessa entistä paremmin. Viimeiset viestit viime viikolta ovat sellaisia, että henkilöstölle ei riitä edes määrärahoja työnohjaukseen puhumattakaan niistä erityistavoitteista, joita vankien osalta tällä hetkellä haetaan.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle: Tässä vaiheessa kyllä mielestäni on hieman turha pelkästään viitata mietintöön, kun itse asiassa kaikille pitäisi olla selvää, että on myöhäistä puhua tulevista lisätalousarvioista, koska nämä rahat vankeinhoitolaitos tarvitsisi jo nyt. Sen on myös ministeri Koskinen tuonut selvästi allekirjoittamallaan kirjeellä valiokunnalle ilmi.

Eli hallituspuolueiden on nyt tässä vaiheessa viimeistään täällä salissa ryhdistäydyttävä, ja olisi hyvä, jos äänestäisitte sen esityksen puolesta, jossa näitä määrärahoja nostetaan 2 miljoonalla eurolla, koska jos mennään syksyn lisätalousarvioihin, joista ei niistäkään näillä näkymin ole mitään takeita, että lisärahoitusta saadaan, niin joka tapauksessa, jos tässä lisätalousarviossa määräraha ei mene läpi, niin vankeinhoitolaitoksissa joudutaan lomautuksiin ja henkilöstön tilanne on entistä huonompi.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota siihen, että perusradanpidossa ja perustienpidossa on tulossa suuria ongelmia. Tieverkko ja rataverkko heikkenevät kunnoltaan jatkuvasti, ja ratapuolella on tänä vuonnakin ollut jo useita pahoja tilanteita, joissa junat ovat pudonneet kiskoilta tai on huomattu kiskon katkeaminen. On selvitty ilman suurempia vaurioita, mutta koko ajan tietysti on huolena se, miten jatkossa käy, jos ratojen kuntoa ei saada parannettua. Nyt jo kolmasosa on todettu varsin heikkokuntoisiksi. Sama tilanne on myöskin varsinkin alemman tieverkon kohdalla, eli alempi tieverkko alkaa olla varsin huonossa kunnossa, ja tämä johtuu tietysti siitä, että määrärahataso on ollut pitkään jo alimitoitettu ja ongelmat ovat vaan tästä pahentuneet.

Nythän määrärahakehys lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna, ja se on jo yli 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtiva ministerityöryhmä on esittänyt. Me olemme kyllä menossa tilanteeseen, jossa suuria ongelmia on tulossa ei ainoastaan liikenneturvallisuuden kannalta vaan myös yleisen kehityksen kannalta. Jos käy niin, että alempi tieverkko, joka on tietysti usein maaseudulla, entisestään heikkenee, miten voidaan sitten kehittää yleensä kaikkea muuta toimintaa, elinkeinopoliittista toimintaa ja muuta, näillä alueilla, jos edes tiet eivät ole sellaisessa kunnossa, että niitä kunnolla voisi käyttää?

Kyllä nyt toivoisi, että panostettaisiin tosissaan perustienpidon ja myöskin rataverkon kunnon kohentamiseen. Tämä on minusta ehdottoman välttämätöntä, jotta voimme vastata moniin haasteisiin, joita meillä tulevaisuudessa on edessämme.

Olisin myös kiinnittänyt huomiota yhteen asiaan, johon jo olen monen vuoden ajan aina, kun talousarviosta on ollut kyse, puuttunut, ja se on se, että meillä ympäristötyömomentilla määrärahat ovat varsin niukat. Tämäkin on ollut tiedossa jo hallituksen alkutaipaleelta alkaen, että menokehyksen mukainen määrärahataso alenee jatkuvasti. Tänä vuonnahan on ympäristötöihin käytettävissä 11,9 miljoonaa euroa ja tässäkin on eduskunnan viime joulukuussa lisäämä 2,5 miljoonaa euroa eli määräraha alun perin oli vain noin 8,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tälle momentille on tarkoitus osoittaa vain 7,85 miljoonaa euroa ja tämä alenee edelleen vuosikymmenen loppuun mennessä 7,35 miljoonaan euroon.

Kun nyt tietää, että tätä määrärahaa käytetään siirtoviemäreiden rakentamiseen ja saastuneiden maa-alueiden ja vesistöjen kunnostamiseen, niin kyllähän siinä näiden asioiden hoidossa valtio käytännössä täysin jättää vastuun kunnille. Nämä määrärahat, mitä näistä saa irti, kun niitä kunnille ja kohteisiin jaetaan, ovat täysin peanutsia. Kun ottaa huomioon sen, että saastuneiden maa-alueiden ja vesistöjen kohdalla valtiolla on vähintään yhtä suuri vastuu kuin kunnilla ja kun kunnat käytännössä joutuvat maksumiehiksi sanotaan esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen puhdistuksen suhteen, joita arvioidaan olevan jopa tuhansia ja kiireellisiä on ympäristö- ja terveysriskien vuoksi noin 250 maa-aluetta, niin tähän tarvittaisiin kyllä aivan toisenlaisia summia kuin nyt annetaan. Nämäkin kaatopaikat on toteutettu aikoinaan vallinneiden lakien ja säädösten mukaan. Myöskään erilaisten yritysten, sahojen ja muiden, jotka ovat aikoinaan lopettaneet toimintansa, omistajia ei enää löydy, joten kunnat joutuvat käytännössä nämäkin asiat täysin maksamaan.

Kun tiedämme sen, että esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Euroopan maissa kymmenen-, jopa satakertaisesti varaudutaan valtion budjeteissa saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen, niin kyllä se on häpeä, että Suomessa valtio laistaa täysin vastuun näissä asioissa. Valtiovarainvaliokuntakin toteaa, että valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että määrärahakehyksen mukaisia määrärahatasoja korotetaan selkeästi ensi vuoden talousarviossa. Kun näillä on myös aina työllisyyttä edistävä vaikutus, niin toivon, että näihin asioihin jatkossa kohdistetaan suurempi huomio.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävin juuri postilaatikollani, ja viime viikolla tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun VR:stä erotettiin Ratahallintokeskus, ja Ratahallintokeskus täytti 10 vuotta ja piti sen johdosta juhlat. Siinähän erotettiin radanpito ja liikennöinti. Liikennöinti tapahtuu osakeyhtiön toimesta, rakentaminen tapahtuu yksityisten yrittäjien plus Rata Oy:n toimesta ja Ratahallintokeskus omistaa radat ja hallinnoi ja peruskorjaa niitä.

Otin tämän mukaan, koska tämä oli hyvin osuva. Täällähän on tällainen "Paksu-Pete" sisällä, se ei ole tärkeää, mutta täällä lukee näin: "Autathan minua ja kollegoitani taistelemaan ikääntymisen aikaansaamia muutoksia vastaan. Kunnonkohennusta kaipaamme kipeimmin yhteensä noin 1 000 kilometrin matkalla eri puolilla rataverkkoa." Tässä oli aika hyvä tietoisku siitä, missä tällä hetkellä mennään. Eli meillä on perusradanpitoon 170 miljoonan euron tarve vuositasolla ja me varaamme siihen 100 miljoonaa euroa. Sen takia Ratahallintokeskuksen viesti meille on, että meidän täytyisi nyt riittävästi varata kunnostusinvestointeihin rahaa, muuten meidän rataverkkomme rappeutuu. Tässä lisäbudjetissahan on 9 miljoonaa euroa varattu lisää rahaa, joka tulee Jyväskylä—Tampere-välille. Ed. Hellberg muun muassa mainitsi niistä onnettomuuksista, mitä siellä on sattunut, ja on ollut läheltä piti -tapauksia.

Sitten myöskin Ratahallintokeskuksen tiedote on hyvin informatiivinen, tämä kannattaa katsoa. Tässähän kerrotaan niistä tavaraliikenteen volyymimääristä, mitä Suomen rautateillä kuljetetaan. Suomi on Euroopan unionin ja ehkä maailmankin mittakaavassa huippurautateiden käyttäjä tavaraliikenteessä. Täällä on muutama valtio edellämme, Viro, Latvia, Ruotsi, Unkari, ja sitten on Suomi. Viro ja Latviahan ovat kauttakulkumaita. Venäjän transitoliikenne kulkee siellä, maan sisäistä tavaraliikennettä ei ole ollenkaan, eli oikeastaan vain Ruotsi ja Unkari ovat Suomea tehokkaampia rautateiden käyttäjiä tavaraliikenteessä. Ja miten tämä on ollut mahdollista? Meillä on ollut hyvä rataverkko, josta on pidetty takavuosina hyvin huolta, mutta kun sitten lama-aikana 90-luvulla tiedettiin, että kaikesta piti nipistää, niin myöskin radanpidosta on nipistetty. Näin ollen meidän rataverkkomme ikääntyy ja se tarvitsee kunnonkohennusta.

Täällä puhutaan myöskin siitä, ovatko kyläkaupat ja vähäliikenteiset radat kohtalotovereita. Me tiedämme, ainakin me, jotka tulemme Kehäkolmosen ulkopuolelta, että yksi osa julkisia palveluita on ollut joukkoliikennepalvelut ja näistä tärkeä osa on ollut myöskin rautatieliikenteellä, henkilöjunaliikenteellä, joka liikkuu sillä alueella, jolla ei kunnon tieyhteyksiä ole. Esimerkiksi Seinäjoki—Haapamäki—Tampere-väliä käyttää yli 200 000 matkustajaa vuositasolla. Se on jäämässä näitten ostopalvelujen ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi sitä, että siellä eivät enää henkilöjunat liikkuisi. Kun nämä radat on nyt pantu kuntoon, siellä on päällysrakenne uusittu kiskotus on uusittu, ja kun se on valmiina liikennöitäväksi, niin on uhka, ettei enää valtio ostakaan näitä junia, eli se kuuluu tähän peruspalveluun.

Ilmalan varikkokysymys, jota myöskin on useampaan otteeseen sivuttu, on erittäin tärkeä asia. Se ei varmaan avaudu niille, jotka eivät ole siellä käyneet, mutta se on rautatieliikenteen hermokohta. Kaikki junat pääosin, 90-prosenttisesti, saapuvat Helsinkiin tai lähtevät Helsingistä, ja se huoltotoiminta tapahtuu Ilmalan varikolla. Olenkin esittänyt VR:n johdolle ja olen saanut siihen myönteisen vastauksen, että eduskunnan rautatieliikenteen ystävät käyvät syksyllä, todennäköisesti lokakuun alkupäivinä, tutustumassa Ilmalan varikkoon. Siihen voivat osallistua ne kansanedustajat, jotka haluavat sille matkalle tulla. (Ed. Mustajärvi: Minä päivänä?) — Päivää ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta ed. Mustajärvi saa ensimmäisten joukossa tiedoksi tämän päivän.

Myöskin tässä kiinnitetään rautatieliikenteen ympäristöystävällisyyteen huomiota. Meillähän on näitä ilmastosopimuksia, joittenka mukaan meidän pitää toimia.

Mutta sitten, arvoisa herra valtiovarainministeri, paljon on myöskin tehty, pitää se kiitos tässä aina todeta. Meillä on valmistumassa ensi vuonna Lahti—Kerava-oikorata, joka on erittäin tärkeä ja jolla tullaan mullistamaan idän henkilö- ja tavaraliikenne. Se tulee nopeuttamaan liikennettä, se tulee avaamaan aivan uudet näkökulmat kaukojunaliikenteelle Itä-Suomessa. Sähköistys on valmistunut Oulu—Rovaniemi-välillä, se on erittäin tärkeä pohjoiselle Suomelle. Tässä pitää sanoa, että pitäisi tietenkin Kemijärvelle asti se saada ja Kolariin, mutta nyt tällä kertaa se on vasta Rovaniemelle. Parhaillaan sähköistetään Oulu—Kontiomäki—Vartius—Iisalmi-osuutta, joka avaa hyvät mahdollisuudet säästää kalustokustannuksissa VR:llä, mutta myöskin nopeuttaa sitä liikennettä. Ei aina pidä vain sanoa, että pitäisi sitä ja sitä, kun on myöskin hyviä, positiivisia asioita.

Mutta, arvoisat rouva liikenneministeri ja valtiovarainministeri, tähän perusradanpidon määrärahaan kyllä toivoisin myöskin ensi vuoden budjetissa pitkäjännitteisyyttä ja sitä, että se saataisiin sille tasolle, että Ratahallintokeskuksen ei tarvitsisi tällaisia paksupeteviestejä meille tuoda, vaan se olisi itsestäänselvyys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Junalla liikkuminen ja matkustaminen on ainut sivistynyt liikkumistapa, sanoo veteraanitoimittaja Hannu Taanila, ja näin varmasti on. Mutta onko sitten ratoja, joilla liikkua? Kun tiedämme, että VR on hyvin pitkäjänteisesti ja kaukonäköisesti kehittänyt Pendolino-liikennettä ja tarkoituksena olisi myös, että se olisi Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueella, niin onko ratoja, jotka ovat siinä kunnossa, että voidaan nopeasti ja kilpailukykyisesti esimerkiksi lentoliikenteen suhteen liikkua? Näinhän ei nyt ole ollut, vaan kehitys on valitettavasti ollut päinvastainen. Kun täällä juuri todettiin, miten myös rataliikenne on ympäristönäkökulmasta tuettava ja muuta parempi, niin tällöin jätämme tämän ympäristöedunkin saavuttamatta. Nimittäin tonnikilometriä kohden nimenomaan junaliikenne on vähiten ilmastokuormaa lisäävää, siis vähiten hiilidioksidia tuottava, vähiten saastuttava.

On selvää, että me emme tule tällä tavalla toimeen, ja kun kerta valtiovarainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt erityistä huomiota radanpitoon ja siihen jatkuvaan miinusmerkkiseen miljoonan euron summaan, joka siinä on todellisen tarpeen ja osoitetun rahan välillä, niin eduskunnan pitäisi vetää asiasta myös johtopäätökset. Nyt syksyllä tietysti valtiovarainvaliokunnalle tulee tähän mahdollisuus, jos ei hallitus esitä kylliksi perusradanpitoon varoja. On vain ikävää, että tiedämme liikenne- ja viestintäministeriössä asian olevan tiedostettu, mutta sitten eduskunnan edessä hallitus joutuu vetoamaan kehyspäätöksiinsä ja nämä kehykset ovat niin ahtaat, että niissä sitten tämä pää kolisee siellä sisällä emmekä saa asioita asianmukaisesti eteenpäin viedyiksi.

Nykyinen rataverkko on siis säilytettävä, sitä on kehitettävä ja siitä on pidettävä huolta, se on kansallisomaisuutta. Mutta pitkällä aikajänteellä me emme tule ainoastaan nykyverkolla toimeen, me tarvitsemme myös sen kehittämistä. Täällä mainittiin Kerava—Lahti-oikorata. Se päätöshän pohjautui ministeri Norrbackin allekirjoittamaan päätökseen Ahon—Viinasen hallituksen ajalta, ja ratalinjauksen pitäisi jatkua sitten sen mukaisesti Lahdesta edelleenkin Mikkeliin ja Kuopioon. Kuitenkaan se linjaus ei ole tulevaisuutta, ja se jääköön siihen. Se, mikä on tulevaisuutta ainakin Ratahallintokeskuksen mukaan, on Helsingistä suoraan itään vievä rantarata. Ratahallintokeskus on visioinut vuodesta 2050 eteenpäin ja toteaa, että tuona vuonna, 2050, Suomen sekä henkilö- että tavaraliikenteen suhteen vilkkaimmin liikennöity rataosuus on Helsingistä suoraan itään.

Kun tänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta Krimin sodan loppumisesta tai niistä tapahtumista, niin olisi korkea aika, että nyt Suomessa pystyttäisiin katsomaan todellakin ratalinjauksien rakentamista ja suunnittelun aloittamista Helsingistä suoraan itään. Nimittäin silloin 1850-luvulla Pietarin pääesikunta päätyi vetämään ratalinjauksen Helsingistä eteenpäin kohti Pietaria Salpausselkää myöten nimenomaan strategisista syistä, että sitä ei voitaisi katkaista rannikolta. Nämä ajat ovat kuitenkin menneitä, jotenka nyt pitäisi nähdä tulevaisuuteen.

Tämän lisäksi tietysti tarvitsemme myös perustienpitoa. Valitettavasti liikenne- ja viestintäministeriön suositukset tässä eivät ole yltäneet valtioneuvoston päätöksiksi. Perustienpitoon on koko Tiehallinnon osalta 2005 talousarviossa ollut noin 580 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle vaikuttaa löytyvän 558 miljoonaa euroa, noin 20 miljoonaa euroa vähemmän koko perustienpitoon yhteensä, siis miinusta noin 20 miljoonaa euroa. Tällöin syntyy kysymys, millä tavalla esimerkiksi alueelliset investoinnit voidaan toteuttaa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen tiepiirille jää 200 000 euroa vuonna 2006 tähän tarkoitukseen, siis 200 000 euroa on todella vaatimaton summa, jolla ei tehdä käytännössä minkäänlaisia investointihankkeita. Näin ollen meiltäkin tiepiirin alueelta ennakoidaan, että Kouvolan Kaitilankadun kiertoliittymä siirtyy, Haminasta siirtyy Vilniemen kevyen liikenteen väylä, 800 000 euroa, ja samoin siirtyy hankkeita pitemmällä tähtäimellä Parikkalasta, Valkealasta ja tiepiirin puolelta myös Savonlinnasta ja Joroisista. Näin ollen tämä tilanne on kestämätön. Siinä kai ainut mahdollisuus on, että tätä kuuluisaa kehyskuria voitaisiin höllentää, ja silloin valtiovarainministeriötä ja -ministeriä tarvitaan tässä asiassa, että myös tiet olisivat edelleen ylläpidettävissä niin, että liikenne ei vaarantuisi eikä kansalaisomaisuus hukkaantuisi. Sillat ja siltojen kunto on myös yksi keskeinen asia.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä aloitan tämän puheenvuoroni kiitoksilla ministeri Kalliomäelle, joka on täällä hyvin tunnollisesti istunut koko ajan tätä asiaa käsiteltäessä. Puutun tässä puheenvuorossani, joka koskee lisätalousarviota vuodelle 2005, lähinnä liikennettä koskevaan pääluokkaan ja siellä oleviin investointihankkeisiin.

Minun mielestäni hallitus ei ole osannut ajoittaa yleensäkään nyt toimikautenaan investointihankkeita niin, että ne palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Silloin kun yhteiskunnassa on työttömyyttä, laskusuhdanne kenties, tulisi julkishallinnon tehdä mahdollisimman paljon investointeja ja omalta osaltaan edesauttaa nousua aallonpohjasta. Näin ei ole tehty. Päinvastoin on vähennetty tiettyjä investointeja, ja tämähän käy ilmi muun muassa tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jossa todetaan, että lisätalousarvion mukaan perustienpidon määrärahoista vähennetään miljoona euroa, joka osoitetaan sitten kylläkin Saimaan kanavan vuokra-alueen tien kunnostamiseen. Näyttää siltä tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan, että ensi vuonna suuntaus olisi sama. On kuitenkin ilolla todettava, että paineet toisenlaiseen suuntaan ovat kovasti olemassa ja että me saisimme ensi vuoden talousarvioon investointirahoja enemmän kuin nyt on ajateltu. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sanotaan muun muassa, että määrärahakehys lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Näin ei kyllä missään tapauksessa saisi käydä, vaan päinvastoin.

Liikenneväyliä koskevaan päätöksentekoon on saatava pitkäjänteisyyttä. Se ei voi heilahdella vuosittain ja olla hyvin pätkittäistä päätöksentekoa. Kun ollaan tarpeeksi pitkäjänteisiä, niin kunnat tietävät, miten ne kehittävät yhdyskuntarakennettaan ja yritykset osaavat ennakoida, mihin suuntaan investoivat, ja tällä tavalla tasoitetaan työttömyyttä nimenomaan vaikeina aikoina. Minun mielestäni on virheellistä, jos tuo linja jatkuu ensi vuonna. Täällähän todetaan, että menokehyspäätöksen mukaan ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta, vaikka suuri osa meneillään olevista hankkeista on päättymässä.

Täällä on jo useammassa puheenvuorossa korostettu sitä, että ensi vuodelle on saatava investointeja ja nimenomaan tie- ja rautatieinvestointeja. Minä haluan omalta osaltani tässä korostaa sitä, että Valtatie 4:n perusparannukseen välillä Lusi—Vaajakoski, kokonaisuudessaankin, mutta nyt ensimmäisenä välillä Lusi—Vaajakoski, olisi saatava jo ensi vuoden budjettiin aloitusmäärärahat. Valtatie 4 on todella vaarallinen. Siellä sattuu jatkuvasti, lähes viikoittain erittäin pahoja onnettomuuksia. Nytkin on pitkin kevättä ja alkukesää sattunut näitä onnettomuuksia. Paitsi että se antaisi rakentamisen aikana erittäin monen kunnan alueella työtä, se myöskin nopeuttaisi ja kiihdyttäisi tiettyjen kuntien kehittämistä ja nopeuttaisi kaavoittamista, antaisi mahdollisuudet hankkia teollisuusalueita, tontteja yrittäjille ja asuntotuotantoon jnp. hyvin pitkällä matkalla Suomessa ja erittäin vaikeitten, työllisyyttä ajatellen vaikeitten alueitten osalta. Viimeisimmän tilaston mukaan esimerkiksi Jyväskylän työttömyysaste on 14,1 prosenttia. Se on toiseksi pahin Suomen suurista kaupungeista, vain Pori on pikkuisen huonommassa asemassa, puhumattakaan niistä maaseutukunnista, jotka ovat tämän Valtatie 4:n vaikutusalueella. Toivoisin todella, että investointirahoja sille väylälle osoitettaisiin jo ensi vuoden budjetissa.

Sitten eräs minusta hyvin tärkeä asia olisi nimenomaan tieinvestointien osalta selvittää eri paikkakuntien, keskeisten paikkakuntien, kehittämisedellytyksiin vaikuttavat yksittäiset liikennejärjestelyt. Esimerkiksi Jämsässä tarkoitan Hiidenmäen risteystä, joka on siis Jämsän kaupungin pääsisääntulokohta ja erittäin vaarallinen. Ympäri maata keskeisiltä paikkakunnilta kun tällaisista hankkeista tehtäisiin tärkeysjärjestys, niin se olisi omiaan myöskin edesauttamaan kyseisten paikkakuntien maankäytön suunnittelua, rakentamista ja työpaikkojen luomista. Minä ymmärrän oikein hyvin, etteivät nämä mahdu tietysti kaikki yhdelle ja pienelle aikajaksolle, mutta niistäkin tulisi tehdä sitten tärkeysjärjestys, miten niiden osalta toimitaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan ihan lyhyessä puheenvuorossa.

Ensinnäkin tämä Rajavartiolaitoksen tilanne. Täällä todetaan, että MM-kisoja varten varataan 768 000 euroa lisää. Nyt tässä olen miettinyt sitä, että kun kuitenkin tiedossa on ollut jo keväästä asti, mitä siellä on tapahtumassa, taikka oikeastaan talvesta asti, mitä on tapahtumassa tuolla työmarkkinarintamalla sillä alueella, niin jotenkin on ihmetyttänyt se hitaus, miksi ei ryhdytty toimenpiteisiin, vai eikö uskottu sitten valtiotyönantajan toimesta sitä, jotta tämmöinen tilanne olisi mahdollinen, ja tämä laskettiin niin pahaksi kuin laskettiin ja vielä tehtiin semmoinen hätiköity ratkaisu tässä. Siihen keskusteluun itse en viime viikolla pystynyt osallistumaan. Siksi tulin tänne eteen kommentoimaan asiaa, semmoista pakkokeinolakia, onko se rikkurilaki vai mikä tämä voisi olla, jolla kuitenkin olisi murrettu näiden rajamiesten laillinen toimenpide. Nyt ymmärsin kuitenkin sillä tavalla, että parasta aikaa siellä ollaan neuvottelemassa ja mahdollisesti jopa saamassa sopimusta aikaan siitä, jotta nämä rajamiehet tekisivät suojelutyönä tämän kisojen aikaisen toimenpiteen, jolloin kaikki pitäisi mennä ihan putkeensa.

Mutta totean tässä, että tiedän, että tähän lisätalousarvioon on vaikea kirjoittaa jotain summaa, mikä se voisi olla, mutta se lakon laukeaminen vaatii tahtoa puolin ja toisin, mutta myös valtioneuvottelijan puolelta sitä, jotta otetaan se kysymys asiallisesti eikä niin kuin tähän mennessä näyttää olleen, että siinä on vaan kokeiltu kaikkia niskalenkkikonsteja, miten saada toiset nujerrettua ja alistettua. Se laukeaa nyt ainoastaan sillä tavalla, että on asiallinen ilmapiiri, ja se jonkun verran vaatii rahaa. Odotan sitä, että tämä otettaisiin vakavasti, koska eivät ne kaverit siellä leikin vuoksi ole. Kyse on siitä, jotta siellä on vuosien varrella tapahtunut ylempien, keski- ja alempien henkilöstöryhmien osalta tämmöistä eriytymistä, jossa yleensä ylempi johto ottaa kermat päältä ja parhaat korotukset ja muille jää vähän niin kuin hituset kätteen. Sen takia minusta tämä taistelu on ollut oikeutettu. Toivon mukaan valtiovarainministeri, joka istuu aitiossa, viestittää tämän myös eteenpäin, mitä tässä on puhuttu.

Sitten yhteen asiaan, josta ed. Vielma totesi, jotta liikennehankkeiden osalta ei ensi vuonna lähde yhtään hanketta liikkeelle. Ed. Vielma kun tuli tuossa saliin, niin voisi todeta, että eikö se olisi hyvä, jos lähtisi tämän vuoden puolella nyt useampi hanke. Olen ymmärtänyt, jotta meidän mainio liikenneministerimme on kuitenkin varmaan tänä päivänä jotain päätöksiä tehnyt, joilla näitä joitakin teemakorissa olevia hankkeita laitetaan nyt liikenteeseen jopa jo tämän syksyn aikana, mikä minusta on hyvä asia. Siitä ei tässä salissa ilmeisesti ole hyvin paljon puhuttu, mutta minusta se kuvastaa sitä, jotta liikenneministeri kuitenkin on aika tomera liikenteessä ja hoitaa jo niillä niukilla varoilla, mitkä ovat olleet kehyksissä, kuitenkin monia hankkeita eteenpäin. Siellä liikennepuolellahan tarvitaan, niin kuin täällä on todettu, rahaa lisää. Sitä tarvitaan tieliikennepuolelle, mutta myös ratapuolelle, se on ihan totta. Mutta on tietysti joissakin tilanteissa myös toimintatavoista kyse, miten tehdään näitä asioita ja miten tehokkaasti hoidetaan.

Yhteen asiaan, joka kuuluu näihin ratapuolen asioihin, ihan lopuksi totean vaan, jotta minusta kuitenkin tuo itärata pitäisi katsoa kaiken kaikkiaan, mitä sille tehdään. Ne uhkat, jotta tuolta Joensuusta ylöspäin oleva rataosuus jäisi sammaloitumaan ja pusikoitumaan, minusta kyllä pitäisi saada hoidettua sillä tavalla, että sitä ei sallita missään tapauksessa. Se ei matkustajaliikenteen osalta ole hirveän merkittävä, se on ihan totta, sitäkin siellä on, mutta tavaraliikenteen osalta se on merkittävä. Sen takia toivon, jotta eduskunta linjaisi näissä kannanotoissaan, jotta se Ouluun menevä — elikkä sehän menee tuolta itärajaa pitkin Lieksaan, Nurmekseen ja sieltä sitten eteenpäin Ouluun asti — rata pidettäisiin hengissä ja kunnossa. Se on ainakin puunjalostusteollisuuden osalta merkittävä liikenneväylä.

Liikenneministeri Luhtaselle voisi todeta kiitokset just näistä, mitä äsken totesin, kun hän ei ollut salissa. Tämän jälkeen Reijolan Pyhäselän Kutostien oikaisusta enää puhu mitään, koska rahat on kuulemma siihen luvattu. Minusta se on hieno osoitus kyllä Pohjois-Karjalalle siinä mielessä, että siinä yksi semmoinen investointikohde, mikä on ollut pitkään jäissä, myös sen muun rakentamisen osalta nyt saadaan liikenteeseen. Mahdollisesti se antaa Pohjois-Karjalaan elinvoimaa, jota me sinne tarvitaankin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Ihan mielenkiintoista ja opettavaistakin, kuten aina eduskunnan keskustelua seuratessa, on ollut tässä tämä jokunen tunti, mitä on pyörähtänyt. Kuitenkaan nyt mitään ihan mullistavaa palautetta en tässä ole antamassa, enemmänkin ihan rutiinirutinaa tältäkin puolelta senkin vuoksi, että tämmöinen kevään ja kesän lisäbudjetti onkin rutiinibudjetti, niin kuin täällä on todettu usealla suulla useassa puheenvuorossa. Se kertoo oikeastaan siitä, että työt etenevät suurin piirtein sillä tavalla kuin on tavoiteltu. Ei ole ollut tarvetta tässä yhteydessä mihinkään merkittäviin, yllättäviin ulostuloihin. Ennakoimattomia menojahan lisäbudjetissa ylipäänsä käsitellään, ja se on järkevää. Ne asiat, jotka nyt eivät ole selvillä ja jotka ovat ehkä selviämässä syksyyn mennessä, siirtyvät kaikki syksyn lisäbudjettikäsittelyyn, koska silloin tiedetään joka tapauksessa paremmin ja täsmällisemmin asioitten sisällöistä, vaikka nyt nähtäisiinkin jo kehityksen suuntaa. Tulopuolella tämmöinen lisäbudjettikäsittely on tietysti ennen kaikkea teknistä periytyvien tulokirjausten toteamista. Valtiovarainvaliokunta on tässä näkemyksessä minusta ollut hyvin tarkasti ja asiallisesti samalla linjalla hallituksen kanssa. Jakamaton varaus on 117 miljoonaa euroa, hyvin niukka, kun vertailee aikaisempiin vuosiin suhteessa siihen, paljonko paineet sitten yleensä ovat olleet syksyn lisäbudjetissa. Se viestittää vain sitä, että joudumme olemaan hyvin tarkkoja.

Puhemies! Oikeastaan tämän lisäksi pari vastausta ja ainakin yksi erityiskysymys, joka on ollut täällä koko ajan esillä liittyen liikenneinfraan. Lohja—Muurla-elinkaarihankkeen osaltahan valiokunta on tässä yhteydessä lähtenyt, ja taisi lähteä kehyspalautteen yhteydessä, siitä, että 700 miljoonaa ikään kuin ei olisikaan oikea luku kehysten sisällä, kun rakennuskustannukset arvioidaan 330 miljoonaksi euroksi ja sitten rahoitus- ja ylläpitokustannukset 365 miljoonaksi euroksi. Tässä ikään kuin äkkiseltään vedetään johtopäätös, että 365 miljoonaa euroa pitäisi ollakin liikkumatilaa kehyksessä. Tosiasia kuitenkin on, että ne ovat ihan aitoja euroja kaikki, koko 700 miljoonaa, ja määrävälein elinkaarimalliratkaisussa valtio maksaa omaa osuuttansa. Valiokuntakin ainakin kehyspalautteensa yhteydessä muistini mukaan vertasi siihen, että jos tämä tehtäisiin normaalilla, perinteisellä menettelyllä, niin silloin syntyisi tällaista liikkumatilaa. Mutta normaalimenettelyssä nämä rahat ovat siinä potissa, johon täällä moneen otteeseen on myöskin viitattu, elikkä peruskunnossapidossa. Siellä se näkyisi silloin. Ei se mihinkään katoaisi. Aivan samalla tavalla samaa rahaa käytetään molemmissa tilanteissa, eli elinkaarimalli ei tällaisena rakenteellisena budjettikirjaukseenkaan vaikuttavana menettelynä muuta niitä rahoja yhtään mihinkään eikä tee tilaa, koska tulevaisuudessa kuitenkin nämä rahat on maksettava.

Täällä oli useassakin yhteydessä tuo sovittelu, sen vakinaistaminen, esillä. Siitähän on yhteys vankimääriin. Minusta se on ihan perusteltu kysymys, ja siinä hallitus on liikkumassa sillä tavalla, että kykenemme sopivassa aikataulussa tämän asian hoitamaan. Siinä ei minun mielestäni ole mitään näkemyseroa valiokunnan ja hallituksen välillä, vaan asiat voidaan hyvin hoitaa.

Ed. Peltomo kysyi jo keskustelun alkuvaiheessa siitä, kuinka paljon nyt on kertynyt omaisuuden myyntituloa, siis sitä tulonosaa, joka voidaan käyttää hallituksen päätösten mukaisesti infraratkaisuihin taikka osaamispainotteiseen, innovatiiviseen toimintaan, t&k:hon, jne., ja sitä on nyt tälle vuodelle kertynyt 70 miljoonaa euroa. Se on aika tarkka luku, niin että sillä tavalla meillä on plakkarissa mahdollisuus, ja jos halutaan kohdentaa se infraan, niin kuin on viestiä kovasti ollut, että se olisi erityinen painopistealue, niin se tietenkin huomioidaan hallituksen valmistelussa.

Eräitä muitakin kysymyksiä täällä oli, mutta, puhemies, jos kuitenkin lopuksi sallitaan todeta vain se, että talouspolitiikan ja talouden kehittymisen näkymässä kuukausi parikin voi vaikuttaa huomattavan paljon. Ikävä kyllä se on melkein aina niinpäin, että parissa kuukaudessa näkymä voi heikentyä voimakkaasti, mutta erittäin harvoin talous kehittyy meillä tai muuallakaan sillä tavalla, että voisi tehdä toiseen suuntaan ikään kuin hyvin myönteisiä johtopäätöksiä. Nyt olemme vähän sen tyyppisessä tilanteessa. Taustahan on se, että meillä on erittäin hyvä, vahva kehitys ollut suhteessa vertailumaihin Euroopassa. Tulopoliittinen ratkaisu oli melkoinen kivijalka jatkolle, lähes kolmen vuoden sopimus, joka luo vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Ostovoima on vahvistunut, se on kanavoitunut myöskin kulutuskysyntään, mikä näkyy talouden kasvuluvuissa, ja tekijä, joka on aivan liian pienelle jäänyt, on korkokehitys, jossa näkymä on ollut ja on edelleenkin positiivinen. Meillä on historiallisen alhaalla olevat korot, jotka ovat luoneet kaikista eniten ostovoimaa työtätekeville kotitalouksille, ennen kaikkea nuorille lapsiperheille, jotka usein ovat velkaisia. Sillä on valtava merkitys ollut. Jotta näin voisi jatkua, tarvitaan sitä taloudellista luottamusta, johon kaikki tämä ennustettavuus, vakaus, perustuu. Kysymys on kasvusta ja työllisyydestä.

Nyt vain kysymys on myöskin siitä, että kun viime vuonna oli 3,7 prosenttia kasvua, tämän vuoden ennuste oli alkuvuodesta lähes samaa luokkaa ja nyt valtiovarainministeriön viimeinen ennuste vain kuukauden takaa oli 3 prosenttia, niin nyt jo voidaan sanoa, että sekä kotimarkkinoilla työmarkkinaristiriitojen vuoksi tapahtunut kehitys että kansainvälinen kehitys ennen kaikkea Euroopan unionin suurten maitten taloudessa tarkoittaa sitä, että tästä kasvunäkymästä leikkautuu pois vähintään 1 prosenttiyksikkö siitäkin huolimatta, että meillä edelleen nämä perusasiat, fundamentit, ovat kunnossa ja tausta luo vakautta, hyvää näkymää ja yritysten taseet ovat historiallisen vahvoja, ne ovat hyvässä kunnossa. Sitten kansalaisten, kuluttajien, luottamusta ei kyllä vahvista se, että on lähes viikoittaisia yt-neuvotteluvaatimuksia, irtisanomisia, irtisanomisuhkia.

Mutta ellemme nopeasti pääse kotimaassa hyvälle tolalle, niin että työmarkkinat pelaavat, nämä kahinat päättyvät, niin olemme jo vaikeuksissa. Kun sitten näkymä on se, että keskeisimmällä vientimarkkinalla Euroopan unionissa ei varmasti talouskehitys tule olemaan sellaista kuin tavoiteltiin ja näkymä oli vielä puolisen vuotta sitten, niin joudumme olemaan hyvin tarkkoja ja varautumaan siihenkin näkymään, että jos kasvu tipahtaa alle 2 prosentin tämän vuoden puolella eikä ole parempaa näkymää paluusta sille kasvun uralle ja työllisyyden kasvun uralle, joka tarvitaan, jotta tavoitteet saavutetaan ja jolla olimme nyt toista vuotta, niin silloin talouspolitiikan perusteisiin joudutaan menemään sisälle ja arvioimaan, olemmeko arvioineet ja laatineet ne oikealla tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki oli ihailtavan rehellinen äskeisessä yhteenvetopuheenvuorossaan toteamalla, että on aivan aniharvainen tilanne, kun hallituksen toimintakauden aikana on ollut mitään positiivista kerrottavana, kahden kuukauden jaksot ovat olleet vaan negatiivinen sanoma negatiivisen sanoman jälkeen. Tätähän opposition puolelta jo ennakoitiin, että näinhän tässä tulee käymään, sillä tämä veroalepolitiikka ei voi mihinkään muuhun johtaa. Onneksi olkoon vaan hienosta tunnustuksesta. Toivottavasti menee lehdissä läpi.

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että kukkokaan ei käskien laula eikä tunnu hallituskaan käskien esityksiä antavan. Nyt kuitenkin tämän rikossovittelulain osalta eduskuntaa on jo hyppyytetty siinä määrin, että toivon, että tämä vastaus, jossa ministeri Kalliomäki sanoi, että "sopivaksi katsomallaan ajalla", ei enää alenna tätä yhteistyön luotettavuutta. Jos sitä ei anneta nyt keväällä, kuten oli sovittu ja on informoitu, jos se menee syksyyn, on ehdottoman tärkeää, että jollain muulla tavalla sitten ministerit tulevat julkisuuteen, kertovat sen niin, että pieninkin kunta tietää asian, että tämä on nyt lakisääteinen, koska nyt keväällä on tehty ja kesällä valmistellaan ensi vuoden budjetit. Sen valtiovarainministeri varmasti tietää.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi puheenvuorossaan, että elinkaarimallissa Lohja—Muurla siellä on sisällä aivan oikeat, aidot eurot. Näinhän se käytännössä on. Mutta jos se hanke, niin kuin valtiovarainvaliokunta on todennut, puretaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, niin voidaan todeta, että vasta vuonna 2008 alkaa sitten aiheutua näitä palvelumaksuja ja ennen sitä vain noin 6 miljoonaa euroa kuluu rahoja tähän hankkeeseen, joten siitä vapautuisivat ennen sitä nuo 370 miljoonaa euroa käytettäväksi ministeri Luhtasen väylätyöryhmän mietinnön mukaisiin hankkeisiin, jotka saataisiin käyntiin tällä vaalikaudella. Tämä on ollut se valtiovarainvaliokunnan tarkoitus, ja näin kohdennettaisiin määrärahat niille vuosille, joille ne aidosti kuuluvat.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun paikalla ovat liikenneinvestointeja ratkaisevina ministereinä käsittelevät valtiovarainministeri ja liikenneministeri, minä kysyisin koskien nimenomaan Eurooppa 4:ää, Valtatie 4:ää, Lusi—Vaajakoski: Onko mahdollista ensi vuotta ajatellen tietyllä tavalla lainausmerkeissä purkaa sitä ministerityöryhmän periaatepäätöstä, jossa oli sijaluvulla 15 Valtatie 4 Lusi—Vaajakoski, sillä tavalla, että tämä olisi mahdollista aloittaa jo ensi vuonna, niin kuin täällä ovat muun muassa keskisuomalaiset kansanedustajat toivoneet?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka valtiovarainministeri näin suitsi tätä eduskunnan, ehkä erityisesti hallitusryhmien, uljainta ja liehuvaharjaisinta keppihevosta sitä tarkoitusta varten, miten tämä liian tiukka kehys murretaan. Se pannaan näin oppositiosta merkille.

Yleisestä talouspolitiikasta, jota ministeri hyvin pessimistiseen sävyyn kuvasi, on tietenkin surullista panna merkille, että sosialidemokraattisen puolueen läsnäolo hallituksessa ei näytä millään tavalla takaavan sitä, että meillä olisi sellainen työrauha, että talouskasvu ei vaarantuisi.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut tarkentaa kysymystä eräästä tänään keskustellusta aiheesta: vankeinhoidon määrärahoista. Minä ainakin olen eri mieltä hallituksen, ministerin ja myös valiokunnan enemmistön kanssa siinä, ettäkö tämä vankeinhoidon asia nyt olisi hoidettu hyvin. Ne määrärahat olisi tarvittu jo tässä lisätalousarviossa. Se on aivan selvää esimerkiksi vankeinhoidon henkilöstön kannalta, joka nyt on jo hyvin hankalassa tilanteessa. Olisin halunnut nyt vielä tiedustella erityisesti, onko valtiovarainministeri tutustunut siihen mietintöön, jonka lakivaliokunta on laatinut koskien vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, ja siinä kuvailtuihin tämän lain voimaantulon jälkeen (Puhemies: Minuutti!) oleviin määrärahatarpeisiin.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On selvää, että kun hallitus on alusta asti vastustanut elinkaarimallia, niin tässä simpautetaan nyt eduskuntaa. Olisikin ollut reilua kertoa etukäteen, miten hallituksella on tarkoitus menetellä, jos elinkaarimalliin mennään. Sen hyväksyn, että tämä 360 miljoonaa jaksotetaan kahdeskymmenesviidesosiin. Se on oikea mittaluokka, koska ne kustannukset tulevat 25 vuoden aikana eli ovat noin 15 miljoonaa vuotta kohden. Se on oikea tarkastelukulma. Kysyisin, kun valiokunta toteaa, että se pitää tärkeänä, että kaikista ministerityöryhmän esittämistä ensimmäiseen koriin kuuluvista hankkeista tehdään aloituspäätökset vielä kuluvan vaalikauden aikana: Minkä arvon annatte tälle valiokunnan yksimieliselle kannalle? Tuleeko näin tapahtumaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuon ed. Saarisen puheenvuoron perään: eikös sen niinpäin pitäisi olla, että eduskunta simpauttaisi hallitusta, eikä niin, että hallitus eduskuntaa, kuka kenenkin luottamusta nauttii? Tässä nyt jälleen kerran hallitusryhmät ovat pikkasen nuokuksissa taikka tällaisessa saksiasennossa eli nenä kohti lattiaa.

Mutta tähän itse asiaan vielä: Yt-neuvotteluja, aivan oikein, ministeri Kalliomäki, on jatkuvasti, ja nyt jälleen Steveco Osakeyhtiö ilmoitti, että 300 ulos ja sisälle jäisi ehkä 700. Ed. Sinnemäki puhui sosialidemokraattisen puolueen roolista, mutta kyllähän Metsäteollisuus ry:hyn lähimmät suhteet on kokoomuksella, eli se on nimenomaan, ed. Sinnemäki, ollut työsulku, joka on tässä ollut ongelmana eikä paperimiesten lakko, koska se on ollut aika harvinaista verrattuna tähän työsulkuun.

Lopuksi: (Puhemies koputtaa) Erityisen tärkeä asia olisi kaksoisraide (Puhemies: Minuutti!) Luumäeltä Imatralle. Se on myös Venäjän ja Suomen välisen kaupan kannalta tullut entistä tärkeämmäksi.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain ed. Tiusaselle: Minä en osoittanut syypäätä paperilakkoon. En sanonut, että se johtuu paperimiehistä. Valittelin vain sitä, että sosialidemokraattisen puolueen hallitusvastuuasema ei kuitenkaan ole pystynyt ratkaisemaan näitä kysymyksiä.

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Puhemies! Ed. Pulliaiselle, joka kiitteli minua rehellisyydestä, joudun kuitenkin sanomaan, että tulkinta, jonka hän teki tästä rehellisyydestä, ei ollut rehellinen tulkinta. (Ed. Pulliainen: Ei, se oli juuri se, mitä tuli sanottua!) Minä viittasin siihen, että talouskehityksessä meillä ja muualla yllätykset ovat yleensä negatiivisia, (Ed. Pulliainen: Ei ole pystytty vaikuttamaan!) mutta puhuin yllätyksistä ja kerroin sitten ne suuret, voi sanoa, saavutukset, jotka tämä hallitus on aikaansaanut, ja niitä nyt ei arvoisa edustaja noteeraa, mutta en sitä tietenkään vaadikaan.

Ed. Sinnemäelle yleisen talouspolitiikan pessimismistä ja sosialidemokraattien hallituksessaolosta: Minusta SDP ei todellakaan voi vaikuttaa ainakaan paljon siihen, miten Saksan talous kehittyy taikka Italian taikka Ranskan, mutta sen sijaan kyllä on voinut vaikuttaa Suomen talouteen hallituksessa merkittävästi. Uskon, että esimerkiksi tuloratkaisua ei olisi syntynyt ilman tätä hallituskoalitiota ja siinä sosialidemokraattien mukanaoloa.

Vielä elinkaarimallista ed. Saariselle ja ed. Nousiaiselle myöskin: Eihän hallitus ole sitä vastustanut, koska se toteuttaa sillä mallilla tälläkin hetkellä isoa ratkaisua, historian suurinta tiehanketta, ja meillä on vielä maksamatta 150 miljoonaa euroa edellisestä suuresta hankkeesta, Järvenpää—Lahti-moottoritiestä. (Ed. Pulliainen: Joka maksoi vain 600 miljoonaa, kun se rakennettiin!) Se on ihan normaalia talousharkintaa, milloin mitäkin kannattaa käyttää. Punninnassa on vain sitten se, mikä on se yhteisö taikka toteuttaja, joka esimerkiksi saa markkinoilta rahaa halvemmalla kuin Suomen valtio, kun sitä ei saa (Puhemies koputtaa) oikeastaan mikään muukaan valtio maailmassa tällä hetkellä.

Eero  Lämsä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tähän elinkaarimalliin haluaisin mennä. Niin kuin valtiovarainvaliokunta on täällä ottanut kantaa, nykyinen kehystulkinta merkitsee sitä, että tällä vaalikaudella aloitetaan isoja kehittämishankkeita vain noin puolet edellisen hallituksen tasosta ja menokehyspäätöksen mukaan ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta, vaikka suuri osa meneillään olevista hankkeista on päättymässä. Tähän otti myös kantaa Tiehallinnon pääjohtaja Karjaluoto elikkä toi esille sen, että ollaan tilanteessa, jossa joudutaan koneita pistämään niin sanotusti naftaliiniin. Kyllä minusta tämä on myös sellainen asia, joka pitäisi huomioida, ja myös siinä olla vastuullinen, että ei näin sitten näille yrittäjille käy, että todella joudutaan pysäyttämään sitten koneet muutamaksi vuodeksi.

Minusta tämä valiokunnan kannanotto on kyllä täällä hyvin vahvasti ja paikallaan, ja olen samaa mieltä kuin ed. Saarinen puheenvuorossaan: miksi sitoa nyt tässä kehysmenettelyssä rahoja, joita tarvitaan vasta tulevaisuudessa, eli (Puhemies koputtaa) tämä kehysmenettely on kyllä todella erikoinen ja aiheuttaa juuri tämän ongelman.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainaan hallitusohjelmaa: "Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan." Edelleen täällä todetaan, että hallituksen liikennepolitiikalla muun muassa parannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä, eivätkö hallituksen ohjelma ja käytännön teot, toimenpiteet, ole varsin ristiriitaisia, mitä tulee ainakin niin perustienpitoon kuin perusradanpitoon. Jo tällä hetkellä vuosia nämä korvausinvestointeihin varatut määrärahat ovat olleet liian pienet. Niitä ollaan entisestään pienentämässä, ja jokainen tiedämme, että alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan toimiva infra ja toki paljon muutakin, ja nyt sitten ollaan viemässä tältäkin osin vielä näitä vähäisiä alueiden kehitysedellytyksiä pois.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: myös jopa rataverkon harventamisesta puhutaan ja juuri niillä alueilla, joilla sitten teollisuuden kannalta juuri raidekuljetukset ovat erittäin tärkeitä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella ed. Gustafssonin välihuutoon totean, että suuri ja mahtava SDP varmasti hoitaa oman puolustuksensa, mutta on hyvin ongelmallista, jos takaraivossa on koko ajan ajatus, että Suomen taloudellista menestystä haittaavat nimenomaan puutyöväen ja paperituottajien lakot, kun se on ollut Metsäteollisuus ry:n työsulku. Tämä oli se asia, jonka halusin sanoa.

Mutta todellakin, kun täällä on liikenne- ja viestintäministeri sankarillisesti istunut myös koko ajan niin kuin ministeri Pekkarinenkin, niin se kaksoisraide sinne Imatralle tarvitaan, ja se on aika kova juttu Venäjän Suomen-kaupan näkökulmasta.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on positiivinen asia se, että siinä on huomioitu tulvavahinkojen aiheuttamat kustannukset Ounasjoen ja Ivalojoen alueella.

Muutamia asioita täällä kyllä jää kaipaamaan. Vankeinhoidon osalta olisi Ylitornion vankilan pitänyt saada lisäresursseja, jotta olisi voitu hyödyntää täysin ne mahdollisuudet, mitä siellä on.

Liikennepuolella vähäliikenteisten ratojen karsiminen on mielestäni ongelmallista, koska pohjoisessa ainakin Kolarista Äkäsjokisuuhun ja Rautuvaaraan suuntautuvat rata-alueet ovat sellaisia, jotka mahdollistavat myöhemmin yhteyksien rakentamisen pohjoiseen, esimerkiksi Norjan suuntaan.

Työministeriön osalta olisi pitänyt välttämättä olla resursseja siihen, että yty-töitä voitaisiin toteuttaa kansallispuistoissa. Siellä eivät Metsähallituksen resurssit riitä millään, (Puhemies koputtaa) mutta näitten yty-töitten kautta olisi voitu tuo palvelutaso noissa kansallispuistoissa, Pallas—Yllästunturin ja Pyhä—Luoston puistoissa, säilyttää.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sen verran vielä tästä elinkaarimallin kohtelusta: Jokainen ymmärtää, että sen perusteet ovat kestämättömät. Kuvitelkaa, että lisärakennuksen kaikki käyttö- ja korkomenot kirjattaisiin kahden seuraavan vuoden budjetteihin, siis tulevien 25 vuoden osalta. Eihän tämä logiikka kestä valtion investointien käsittelyssä mitenkään näin. Mutta päätökset ja tulokset ovat ratkaisevia, ei menettelytavat. Tästä ei kannata tehdä arvovaltariitaa tai jotain akateemista kysymystä.

Oli hyvä kuulla, että ministerillä on sukanvarressa 70 miljoonaa euroa, ja, ymmärsin, aika lailla myönteinen asenne näitä liikennepolitiikan tarpeita kohtaan. Tämä keskustelu varmaan jatkuu niin tässä salissa kuin muuallakin.

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistan: Kun lisätalousarvio käsiteltiin, niin hallitusryhmillä oli yhteinen kanta tämän sovittelulain antamisesta vielä budjetin käsittelyn aikana. Ministeri Kalliomäki vastasi ryhmällemme ja käydyissä keskusteluissa, ettei menettelytapoja pidä ruveta rikkomaan, koska esitys voidaan joka tapauksessa antaa ennen juhannusta. Lainataksemme ministeri Kalliomäen omia sanontoja: kello käy eikä esitystä näy.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Tähän viimeiseen tosiaan sanoisin, että Hakulista ei näy, mutta tästä sovittelulaista olen runsas viikko sitten keskustellut ministeri Hyssälän kanssa ja todennut, että minun puolestani lakia voidaan valmistella hänen toimestaan, ja hän on lähtenyt asiassa liikkeelle ripeään tapaansa, ed. Puisto, ja varmaan tulee tulosta. Ei tässä nyt semmoinen hässäkkä ole, etteikö sitä voisi käsitellä vähän juhannuksen jälkeenkin.

Vielä tuohon liikennepuoleen: Minusta kuitenkin se kannattaa sanoa, että meillä on ollut hyvin aikaansaava liikenneministeri. Ei ole oikein sanoa, että hankkeet eivät ole lähteneet liikkeelle, koska tämän hallituksen jo tehdyillä päätöksillä ja kehyksiin sisältyvillä päätöksillä on siirretty rahoitustaakkaa seuraaville hallituksille jo 1,6 miljardin euron edestä, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempien hallitusten tämän hallituksen aikaan siirtämät taakat, jotka ovat olleet noin miljardin luokkaa, hiukan päälle; 1,3 taisi olla Lipposen kakkosen siirto. (Puhemies koputtaa) Tämä on systeemi, joka meillä on pelannut, mutta siinä ei ole loputonta liikkumavaraa ylöspäin.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensinnäkin minä haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa jälleen kerran erittäin hyvin tehdystä työstä ja sanon näin, että valiokunta on mielestäni kiinnittänyt aivan oikein huomiota hallinnonalani kipukohtiin eli perusradanpitoon, perustienpitoon, joukkoliikenteeseen ja sitten tähän täällä keskustelun kohteena olleeseen budjettikehystekniikkaa koskevaan asiaan eli siihen, millä tavalla väyläinvestointeja budjetoidaan. Voin myös todeta sen ja mielihyvin totean, että valiokunnan sekä liikenne- ja viestintäministeriön näkemykset yhtyvät todella monelta osin.

Tässä valiokunnan mietinnössä on minun mielestäni erittäin hieno asia se, että valiokunta katsoo monissa asioissa eteenpäin ja tästä syystä kiinnittää huomiota nimenomaan parhaillaan valmisteilla olevaan valtion ensi vuoden talousarvion laadintaan. Vaikka koetankin välttää sitä, että tässä ei nyt tarvitse käydä eikä pidä käydä sitä ensi vuoden talousarviokeskustelua, se käydään erikseen ja siitä on budjettiriihet jne., niin totean, että nämä asiat, joita tässä mietinnössä nyt tuodaan erittäin selkeästi esille hallinnonalani kohdalta, antavat mielestäni erittäin hyvän ja selkeän pohjan budjettikäsittelylle, jos ja kun, ja lähden siitä, että eduskunnan näkemykset tulee ottaa huomioon. Minä ainakin arvostan niitä. Sanotaanko näin, että selvää on, että esimerkiksi nämä keskeiset kohdat, perusradanpito, perustienpito, tarvitsevat lisäresursseja, ja selvää on sekin, että tästä johtuu sitten seuraus, että rapistuminen jatkuu. Näiltä osin tietysti voin sanoa, että on tavallaan helppo yhtyä niihin uhkakuviin, mitä tässä salissa on keskustelussa nähty, ja myös siihen, mitä valiokunta näkee väyliemme laatutason laskiessa.

Haluan vielä sitä korostaa omasta puolestani, että kysymyshän ei ole ihan pelkästään ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sujuvuudesta ja turvallisuudesta, itse asiassa nämä liittyvät toisiinsa, vaan kysehän on siitä, että hyvät ja tehokkaat yhteydet maan sisällä ja maasta ulos ovat keskeinen osa meidän kilpailukykyämme ja tätä kautta tietysti sitä työllisyyttä, mistä on myös täällä keskusteltu. Korostan edelleen sitä, että nämä väylähankkeet ovat tärkeitä koko maan kannalta. Valtakunnalliset väylähankkeet eivät siis ole pelkästään osa aluepolitiikkaa, vaan ne ovat keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Sanonpa näin, että sujuva väyläpolitiikka, hyvin hoidettu väylästö, hyvin hoidettu viestintäpolitiikka ovat nimenomaan sitä parasta aluepolitiikkaa, jos näin halutaan sanoa.

Tästä elinkaarimallin budjetointitekniikasta: Valiokuntahan otti kantaa asiaan jo menokehyspäätöksessä viime huhtikuussa. Tähän näkemykseen oikeastaan ei ole mitään lisäämistä, se on minun käsitykseni mukaan juuri niin kuin valiokunta on sen asian todennut jälleen kerran tässä mietinnössään. Voin todeta vaan sen, että elinkaarimallin budjetointi nykytekniikalla, jossa 25 vuoden rahoitus- ja ylläpitokustannukset otetaan mukaan kehyksiin, on sillä tavalla, voi sanoa, kestämätön ja ainakin epäoikeudenmukainen. Silloin pitäisi sitä muuttaa, enkä suo sitä missään tapauksessa, että myös muiden sektoreiden menot otettaisiin huomioon 25:n tai 35 vuoden ajalta.

Miettikääpä, mitä se tarkoittaisi asianomaisen ministeriön kehyksissä. Hoitotakuu, työttömyysturva, työmarkkinatuki — aivan samasta tässä on kysymys periaatteessa. Nyansseja tietysti on, rahoituslähteet ovat erilaiset, mutta tekniikasta, tavasta ja periaatteesta puhuen se on juuri näin. Eihän meillä muutenkaan normaalin budjetoinnin avulla tehdyissä tiehankkeissa katsota tämän hetken kehyksiin kuuluviksi 25 vuoden ylläpitokustannuksia. Tässähän unohdetaan esimerkiksi se, että 25 vuoden päästä se tie luovutetaan valtiolle täysin siinä kunnossa kuin se olisi uusi tie.

Se on selvä, niin kuin valtiovarainministeri totesi, että tämä 700 miljoonaa euroa, tämä valtuus, on meno, se on maksettava, se on hoidettava, se on pohdittava aina, kun tehdään muita rahoitusmalleja, mikä on suuruus, mutta se on budjetointitekniikkaa, menettelytapaa, millä tavalla ja mitä maksueriä pistetään ja laitetaan kuulumaan juuri tämän hallituksen menokehyksiin. Kyllä minun käsitykseni on se, että budjetointitapaa pitää muuttaa vastaamaan perinteisellä tavalla toteutetuissa hankkeissa noudatettavaa käytäntöä. Siis menettelytavan tulisi olla suurin piirtein sama. Tässähän on se lähtökohta tai tulos sitten, että mikäli tämä muutos voitaisiin tehdä, niin myös valiokunnan esiin nostama liikenneinvestointeja pohtineen ministerityöryhmän esittämä ensimmäinen kori voitaisiin toteuttaa näiden kehysten puitteissa.

Tästä paketista vaan sen verran toteaisin, että kyllähän se tietysti todellakin antaisi pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä, ja näkisin myös, että työllisyystilanteen kannalta ja pitkäjänteisen valtiontalouden, miksei myös kuntatalouden hoidon kannalta, työllisyyden, maanrakennusalan kannalta näkisin tämän kyllä välttämättömänä. Tässä on tietysti lisättävä se, että esimerkiksi kansainväliset kokemukset erilaisten uusien rahoitusmallien käytöstä liikenneinvestoinneissa osoittavat sen, että meillä Suomessa on kyllä todella vielä paljon opittavaa tältä saralta. Ihan luulen näin, että elinkaarimallit isoissa hankkeissa meillä ovat vielä niin uusia, että näistä ei ole vielä osattu ottaa oppia, esimerkiksi myöskään Lahdentien kokemuksista, vaikka se on tutkittu ja selvitetty ja se on todettu edulliseksi.

Uskon, että perinteisen budjettirahoituksen rinnalle nousee Suomessakin useakin varteenotettava vaihtoehto, ja näitä vaihtoehtoja pohtii juuri asettamani työryhmä, jonka johdossa on Matti Vuoria. Minä lähden siitä, että tässä tilanteessa meillä Suomessa on paikallaan uudistaa valtion talousarvion laadintatapaa ja nimenomaan tehdä tilaa uusille rahoitusmalleille. Näinkin voisi sanoa, että harmillistapa olisi, että esimerkiksi kokonaistaloudellisesti perinteistä budjettirahoitusta edullisempi rahoitusmalli jäisi tulevaisuudessa toteuttamatta, koska budjetin laadintatapa on niin joustamaton tai se ei sitä salli.

Tutkimukset, selvitykset, Vattin, Vtt:n, Etlan erilaiset selvitykset, joita olemme teettäneet, niin että puhumme pidemmällä kädellä kuin omalla suulla, osoittavat, että esimerkiksi Lahden tiehanke on ollut perinteistä budjetointitapaa huomattavasti edullisempi, ja siinä ei ole edes otettu huomioon vielä sitä hyötyä, mikä koituu elinkeinoelämälle, kun tie valmistuu nopeammin.

Joukkoliikenteestä täällä on käytetty puheenvuoroja, ja totean vaan sen, että julkisen liikenteen rahoitus on nyt siis selvitetty valtiosihteerityöryhmän toimesta ja budjettiriihessä tehdään näitä päätöksiä. Myös työsuhdematkalipun kohtalo ratkeaa silloin. Joukkoliikenne on tälle harvaanasutulle maalle erittäin tärkeä, sanoisin, että se on elintärkeä asia. Minä toivon kerta kaikkiaan, että tässä päästään nyt jonkinlaiseen ratkaisuun ja hallitus rohkenee tehdä tässä joukkoliikenneasiassa ratkaisuja. Täytyy olla todella huolissaan siitä, että matkustajamäärät laskevat joukkoliikenteessä, ja tämähän lisää tietysti yksityisautoilun kasvua. Uusia keinoja tarvitaan tämän kehityksen kääntämiseen, ja ne keinot eivät ole ihan ilmaisia, mutta se täytyy tehdä.

Puhemies! Valiokunnan esille nostamat näkökulmat ovat mielestäni merkittäviä ja ovat itse asiassa taloudellisesti erittäin suuria asioita. Niitä ei voi ratkaista käden käänteessä, mutta toivon näin, että valiokunnan mietintö otetaan vakavasti, kun budjettiriiheen käymme. Meidän esityksemme kanssa se ei ole ristiriitainen vaan yhdensuuntainen.

Pietari—Helsinki-nopeajunaradasta toteaisin sen, että sehän on kaiken kaikkiaan jo käynnissä, Kerava—Lahti-oikorata on yksi osa meidän suunnitelmaamme, jota vielä pyrin aikaistamaan. Lahti—Luumäki-pätkästä on jo päätös tehty ja sitten näistä lopuista. Tämähän on yhteistyöhanke kaiken kaikkiaan, ja meidän tavoitteenamme on edelleen, että se rata ulottuisi rajalle asti ja olisi suurin piirtein vuonna 2008 käytössä oleva rata. Tämä on nyt myös yksi budjettiriihen kohde ja erityisesti sen aikaistamisen osalta, mutta päätös Lahti—Luumäki- ja pidemmällekin menevästä ratapätkästä on tehty, mutta se päätös koski vuotta 2007.

Puheenjohtaja! Jos on vielä hetki aikaa, niin täällä kasvavien alueiden ...

Selvä. — Olisin vaan sanonut, että kasvavien alueiden tiehankkeet lähtevät käyntiin, niin kuin täällä on tullut esille, ja se johtuu siitä, että teemapakettien kohdentaminen on ollut erittäin tehokasta ja näin voimme käynnistää uusia teemapaketteja.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ministeri Luhtaselle: Kun te puhutte tuolla tavalla tästä Lahdentie-hankkeen edullisuudesta, nyt kehottaisin teitä kääntymään presidenttiehdokas Sauli Niinistön puoleen mahdollisimman pian, jotta saisitte lähempää opastusta siitä, mitenkä valtavan kallis hanke se oli. Yksi ainut yksityiskohta: pelkästään siitä, että tämä konsortio järjesti rahoituksen, Suomen valtio maksaa 150 miljoonaa markkaa, siitä, että ne heput kävelivät pankkiin ja sopivat lainoituksesta. Älkää enää markkinoiko tuommoista!

Maija  Perho  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli todellakin miellyttävää kuulla, että ministeri Luhtanen totesi arvostavansa eduskunnan kantaa ja valtiovarainvaliokunnan painotuksia. Toivottavasti tämä arvostus leviää koko hallituksen piiriin.

Ministeri aivan oikein perusteli esimerkiksi perusradanpidon määrärahalisäyksiä niin turvallisuus-, työllisyys-, aluekehitys- kuin ympäristönäkökohdillakin. Tästä syystä kokoomus on esittänyt 20 miljoonan euron lisäystä perusradanpitoon.

Myöskin hyvin huolestuttavia ovat ne näkymät, jotka ovat tiepuolella, jolla rahoitus näyttää lähivuosina puolittuvan, ellei korjausliikkeitä tehdä.

Oli myös miellyttävää kuulla, että työsuhdematkalippu etenisi. Toivotan tässä vaiheessa onnea ja voimia ja sitkeyttä budjettiriiheen.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen valtion suurin omaisuuserä on tiestö, 15 miljardia euroa, siitä kannattaa pitää huolta.

Arvoisa liikenneministeri, kun olette paikalla, en malta olla sanomatta, koska siellä tuntuu olevan työryhmän puheenjohtajana Oulusta lähtöisin oleva Matti Vuoria, jotta työryhmä tekisi viisaan päätöksen, että Oulu on anomassa ratkaisua ministeriöltänne, että Oulu saisi itse kustantaa elinkaarimallityyppisen tien Ruskon teollisuusalueelle, koska sieltä esimerkiksi Nokian tuotteet eivät pääse maailmalle, koska tie on niin huono ja kapea. Toivottavasti näistä voimme keskustella huomenna Yleisradio 1:n ohjelmassa. Kuulin, että ministeri Luhtanen tulee parlamenttibändin vieraaksi suoraan lähetykseen. Tervetuloa! Toivottavasti myöskin laulatte!

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rehellisyyden nimissä on todettava, että en ollut aivan varma, puhuiko edustaja Luhtanen äsken vai ministeri Luhtanen, koska hän viittasi hallitukseen, että hallituksen pitäisi ryhtyä näihin toimenpiteisiin. Hieman tietysti tämä uskottavuuskysymys nousee väistämättä esille, kun kuuntelin tuota puhetta. Ministeri Luhtanen on hyvin moneen otteeseen todennut sen, että rahaa tulisi saada, ja aina maakuntavierailulla on suurin piirtein jokaiseen maakuntaan luvattu. Mutta kyllä nyt minusta olisi ehkä aika tehdä jo hallituksen sisällä päätöksiä eikä työryhmiä. Asiat eivät valitettavasti näin etene.

Tänä aamuna luin Tiehallinnon pääjohtajan Eero Karjaluodon huolen tiestön kunnosta. Minä uskon, että kaikki olemme samaa mieltä siitä, että näin yksinkertaisesti ei voida jatkaa. Toivottavasti hallituksen piirissä laajasti tähän asiaan paneudutaan ja mietitään myös pääjohtajan näkemyksiä tässä asiassa.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä liikenneinvestointihankkeita ei pitäisi kyllä liikaa dramatisoida. Kun minä tulin 62 opiskelemaan Helsinkiin, niin Jorvaksen moottoritietä tehtiin Lauttasaaren sillan kohdalla ja Eurooppa nelosta Viikin peltojen kohdalla. Kun katsotaan, mitä sen jälkeen on tapahtunut, aina on ollut yhtä vaikeata mutta aina on jotain saatu aikaan. Niin varmaan saadaan nytkin, kun hyvää tahtoa on.

Ministeri Luhtanen sanoi näinpäin, että kun julkinen liikenne vähenee, niin yksityisautoilu lisääntyy, kun se on toisin päin. Kun elintaso nousee ja yksityisautoilu lisääntyy, niin julkinen liikenne vähenee, ja tämä pitää muistaa, että se on juuri näinpäin. Kunnat satsaavat ja panostavat, tukevat julkista liikennettä. Mutta jos joku ennuste Suomessa on toteutunut hyvin, niin se on automäärän ennustus jo 30 vuotta sitten. Aika hyvin on ennustettu, mitä se on tänä päivänä, ja se pystytään ennustamaan myöskin jatkossa, kun näitä hankkeita mietitään. Minusta pitäisi vaan valtiovallan ottaa samoin kuin kuntien onkeensa se, että julkinen liikenne henkilöitten osalta, ei välttämättä firmojen vaan niiden, jotka käyttävät sitä, saa tietyllä tavalla tukea.

Simo Rundgren  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Reijosen esille nostama yleinen huoli tiestön kunnosta on kyllä semmoinen, jonka kaikkien maakuntien edustajat varmasti jakavat ja myöskin tiepiirien johtajat maakunnissa.

Yksi positiivinen asia tässä on, jonka haluan erityisesti mainita. Nyt on äskettäin tehty sopimus siitä, että pitkään vireillä ollut Pallasjärvi—Raattama-tie päästään korjaamaan yhdessä työministeriön rahoituksen kanssa. Tässä yhteistyössä, jota muinoisina aikoina runsaasti käytettiin, että työministeriöstäkin tuli rahaa tiestöön, olisi yksi kehittämisen mahdollisuus.

Vielä muistutan siitä, että kun nämä tulvavahinkoselvitykset tulevat Ounasjoki- ja Ivalojokivarresta, niin siellä on varmasti myöskin tiestöön liittyviä asioita. Toivon, että ministeri suhtautuu myönteisesti niitten rahoittamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Puhemies! Tästä Kerava—Lahti-tiestä voin sanoa vain sen, että presidenttiehdokas Niinistö on ollut myöhemmin, tässä ihan taannoin, seminaarissa meidän kanssamme, jossa ovat olleet eri investointipankit mukana ja myös ne pankit, jotka rahoittivat tätä tietä, ja pohjana oli nimenomaan Vtt:n, kansainvälisesti arvostetun tutkimuslaitoksen, valmistama tutkimus tämän tien edullisuudesta ja minä puhun sillä suulla ja niinpä näytti puhuvan Niinistökin. Eli siitä on selvää faktaa. Itse en rohkenisi tietenkään omiani puhua tällaisessa asiassa.

Ed. Perho totesi, pysynkö minä näillä linjoilla. Voin todeta näin, niin kuin totesin, että eduskunnan linjat kyllä ovat suurin piirtein samat kuin esittämäni budjettilinjaukset.

Edustajalle siellä takana toteaisin, että minä en ole luvannut yhtään mitään. Ainoa, mitä olen luvannut, on se, että olen luvannut pysyä viiden ministerin infratyöryhmän ehdotuksen mukaisessa listauksessa, siihen liittyvissä teemapaketeissa, ja roolini eivät mene missään tapauksessa sekaisin. Minä, entinen valtioneuvoston ja presidentin esittelijävirkamies, pidän rooleistani kiinni joka tilanteessa, joka roolissa,(Puhemies koputtaa) ja minun tehtäväni on ministerinä esitellä hallitukselle nämä asiat. Ja sehän se vasta olisi kurja asia, että minulla ei olisi esityksiä. Näin on. Esityksiä on, tutkimuksia tehdään, työryhmät toimivat. (Puhemies koputtaa) Rahoitustyöryhmä toimii tulevaisuutta varten, ei ota kantaa yksittäisiin teihin. Meillä on siinä (Puhemies: Minuutti!) infraministerityöryhmän hyvä ehdotus olemassa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean hallituspuolueitten edustajille ensinnäkin, että itsehän menitte hirteen, kun teitte kehysbudjetin, ja nyt te täällä itkette sitä, että siitä ei saa mennä yli kuin 1,12 miljardia euroa ainoastaan. Ihan turha potkia tutkainta vastaan, koska ministeri Kalliomäki hoitaa omaa tehtäväänsä niin kuin kunnollinen virkamies hoitaa periaatteessa ministerinä, ja sillä siisti.

Mutta Lohja—Muurala-väliin otan sen verran kantaa, että 365 miljoonaa on rahoitusosuus, ja kun se jaetaan 21 vuodelle vuodesta 2008 eteenpäin, jos Ykköstie saa sen urakan, niin 17 miljoonaa on rakentamisosuus ja 17 miljoonaa on sitten rahoitusosuus, niin minkä takia todella se 365 miljoonaa täytyy nyt varata 21 vuodelle? Jos halutaan, että koko urakka maksetaan kerralla, niin voitaisiin sillä rahoitusosuudella maksaa, sillä 365 miljoonalla eurolla, joka on nyt sitten kehysbudjetissa.

Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarvio 2005 ei tietyiltä osin tälläkään kertaa lainkaan ole ymmärrettävissä, koska erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon määrärahat todella minua ihmetyttävät. Oletan, että sekä tie- että rataverkon arveluttava nykytila on kaikkien tiedossa. Eduskunta on jo vuodesta toiseen edellyttänyt riittävää rahoitusta tie- ja rataverkon pitkäjänteiseen parantamiseen — turhaan. Metsää ei nähdä puilta ja kauaskantoisten päätösten sijaan määrärahoja jaellessa tyydytään akuutteihin miniratkaisuihin, jotka eivät todellakaan kanna tulevaisuuteen.

Suomessa viidennes 6 000 kilometrin pituisesta rataverkosta on yli 30 vuotta vanhaa eli siis hyvin yli-ikäistä. Pikainen uusiminen olisikin nyt enemmän kuin tarpeen, jotta maamme rataverkko voitaisiin säilyttää käytössä myös turvallisuuskriteerien puolesta. Se edellyttäisi noin 170 miljoonan euron korjausinvestointeja ilman vähäliikenteisiä ratoja.

Nykyinen kehysrahoitustaso tarkoittaa kuitenkin käytännössä noin 100:a miljoonaa euroa vuodessa. Se on vähemmän kuin rahoitustaso viime vuonna eikä määrällä voida edes kuvitella parannettavan esimerkiksi ratapihoja. Tämä johtaa väistämättä rataverkon rappeutumiseen ja sitä kautta rataliikenteen turvattomuuteen sekä tavaraliikenteen kilpailukyvyn heikkenemiseen, millä puolestaan on kohtalokkaita seurauksia suomalaisen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Lisääntyvät nopeusrajoitukset ja junien myöhästeleminen puolestaan aiheuttavat ongelmia sekä henkilöliikenteessä että erityisesti myös tavaraliikenteessä. Nykyinen rahoitustaso johtaakin pitkällä tähtäimellä koko rautatieliikenteen alasajoon Suomessa, joten eikö nyt kannattaisi heti hallituksen reagoida, ennen kuin se on liian myöhäistä? Kokoomus vastalauseessaan esitti 20 miljoonan euron lisämäärärahaa perusradanpitoon hallituksen esittämän vajaan 9 miljoonan sijasta.

Arvoisa puhemies! Tienpidon määrärahat ovat joka toinen vuosi budjetin kompastuskivi. Perustienpidon määrärahat ovat tarpeeseen nähden yksinkertaisesti aivan liian pienet. Kun myös Suomen nykyinen eritoten alemman tieverkon onneton kunto tiedetään, tuntuu tämä hyvin uskomattomalta. Jälleen kerran täytyy kysyä, tätäkö todella tarkoittaa hallituksen mielestä liikenneväylien ylläpito, kehittäminen tai liikenneturvallisuudesta huolehtiminen, joita myös hallitusohjelmassa muistaakseni pidetään hyvin tärkeinä, niin kuin ehdottomasti pitääkin pitää. Jos hallitus haluaisi olla sanansa mittainen, ottaisi se todella tilanteesta vaarin ja vakavuuden.

Siteeraan seuraavassa valtiovarainvaliokunnan mietintöä: "Määrärahakehys lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä on yli 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut ministerityöryhmä esitti. Valiokunta toteaa, että näin alhainen määrärahataso johtaa kestämättömään tilanteeseen, jossa perustienpidon ongelmat kasvavat ja kasaantuvat ja joka tulee aikanaan aiheuttamaan koko yhteiskunnalle tuntuvia lisäkustannuksia. Tilanne on vakava myös liikenneturvallisuuden kannalta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perustienpitoon osoitetaan ensi vuoden talousarviossa määräraha, joka mahdollistaa tieverkon asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon. Valiokunta kiirehtiikin etenkin liikenneturvallisuutta parantavien teemaohjelmien toteuttamista." Onko tämä hallitukselle ja erityisesti valtiovarainministerille tarpeeksi selvää tekstiä tilanteen todellisuudesta ja tilanteen korjaamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös muistuttaa, että väylä- ja erilaiset kehittämishankkeet ovat investointeja, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä, tukevat elinkeinoelämää, lisäävät turvallisuutta liikenteessä sekä luovat uusia työpaikkoja. Sen vuoksi niihin tulisikin panostaa sekä toteuttaa tasaisesti vaalikausien mittaan. Myös elinkaarimallin käyttöä rahoituksessa on ehdottomasti lisättävä.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän vielä tässä yhden puheenvuoron liittyen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan: vesihuoltoon, joka on ollut aina tärkeä alue meillä maatalousjaostossa ja sitä kautta tietysti valtiovarainvaliokunnassa. Tässä kiinnitetään huomiota siihen, että valtion tuki on välttämätöntä. Ennen muuta haja-asutusalueilla kustannukset saattavat nousta kohtuuttomiksi ilman valtion tukea. Nyt hyvin tällainen ajankohtainen asia on, että vesi- ja viemärijohtojen samanaikaisella toteutuksella voidaan tarkoituksenmukaisesti täyttää myös haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset. Nämä vaatimuksethan kiristyvät tehdyillä päätöksillä, ja tämä on kaiken kaikkiaan hyvin kauaskantoinen hanke.

Valtiovarainvaliokunta pitää myös tällaisia ylikunnallisia sekä veden hankintaa että vesien suojelua palvelevia hankkeita jatkossa erittäin tärkeinä. Hankkeet edistävät sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimystä tehokkaampiin yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa paremmin. Elikkä minusta nämä ovat erittäin tärkeitä kannanottoja.

Haluan korostaa tässä vielä sitä, että rahasta on puute. Valtiovarainvaliokunta on aina omissa päätöksissään lisännyt rahaa vesihuoltohankkeisiin ja tarkoittanut myös, että ne jäävät eduskunnan päätöksen kautta myös sinne budjetin pohjiin, mutta näin ei ole vielä tapahtunut. Toivon, että tämä oikea menettely myös otetaan jatkossa käyttöön. Ne ovat todella tarkoitettu pysyviksi määrärahoiksi, koska näitä hankkeita tulee koko ajan uusia, ja ennen kaikkea tämä jätevesihuolto, joka on tämmöinen uusi asia ja koskee koko haja-asutusaluetta ja yksityistalouksia, on hyvin merkittävä asia, ja sillä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu rikosasioiden sovittelutoiminnasta ja sen valtakunnallisesta järjestämisestä. Olen erittäin iloinen, että valtiovarainvaliokunta on nostanut tämän asian näinkin vahvasti esille ja esittää siitä myös lausumaa. Olen aivan vakuuttunut, että jos ja kun tämä sovittelu saadaan lainsäädäntötasolle, niin koko yhteiskunta voittaa ja ennen kaikkea nämä nuoret ja jopa lapset voittavat.

Jotain kertoo myös se, että muun muassa vastikään tehty tutkimus, jonka mukaan alle 15-vuotiaista lainrikkojista 50—60 prosenttia lopetti lainvastaiset teot tämän sovittelutoiminnan jälkeen. Mielestäni on järkyttävintä se tieto, että näistä lapsista nuorimmat tekijät olivat 7—8-vuotiaita, ja voisi olettaa, että monissa näissä tapauksissa on taustalla myös tietämättömyyttä, ja silloin erityisesti sovittelutoiminta on enemmän kuin paikallaan. Sovittelussa on kyse oikea-aikaisesta väliintulosta, ja tätä taustaa vasten kyllä toivon, että tämä saadaan vihdoinkin korjattua lainsäädännössä.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden ensimmäisen lisäbudjetin keskustelu liikkuu hyvin paljon liikenneväylissä ja väyläpolitiikassa. Ministeri Pekkarinen istui tovin tuolla ministeriaitiossa, eikä päästy vielä puhumaan yrityspolitiikasta eikä omistajapolitiikasta. Valitettavasti hän nyt kuitenkin lähti pois. Elikkä olisi hyvä ollut tästäkin puolesta hiukan ajatuksia vaihtaa.

Minusta kuitenkin ministeri Pekkarinen on tehnyt hyvää työtä, ja hallitus on panostanut, vaikka kysymyksessä onkin rutiinibudjetti ja välttämättömien määrärahojen tarkistaminen, silti tässä lisäbudjetissa yrittäjyyden edistämiseen siten, että Finnvera Oyj:lle on annettu korkotukivaltuuksien korottamiseen 20 miljoonaa ja luottojen myöntämisvaltuutta on korotettu 10 miljoonalla. Nämä ovat olleet välttämättömiä, kysyntää vastaavia, kotimaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä määrärahavarauksia, ja tässä suunta on eittämättä oikea.

Yhtä lailla uusi avaus on pääomalaina Finnvera Oyj:lle, kun perustetaan uusi syöttörahasto, jolla 11,5 miljoonaa euroa ohjataan Finnveran tytäryhtiölle valtakunnalliseksi pääomarahastoksi. Tässä on kysymys ennen kaikkea alkavan yritystoiminnan rahoituksen turvaamisesta, uuden tyyppisen poluttamistoiminnan käynnistämisestä, jolla on tarkoitus tukea ennen kaikkea alkavien yritysten liiketoimintaosaamista ja yrityskokemuksen vahvistamista. Viime aikoinahan me olemme voineet todeta, että työllisten määrä meillä on parantunut myönteisesti, ja ennen kaikkea se johtuu siitä, että työmarkkinoille on palannut niitä henkilöitä, jotka sieltä välillä olivat poissa, mutta ovat nyt tulleet työelämään. Ja ennen kaikkea tämä työhönpaluu, työllistyminen tapahtuu parhaiten juuri yritystoiminnan kehittämisen kautta ja uusien työpaikkojen syntymisen kautta.

Hyvä avaus oli myöskin se, että välittömien työvoimakustannusten keventämiseen erityisesti palvelualayrityksille kyettiin jo osoittamaan rahaa ja ratkaisua, ja siinä suhteessa odotamme myöskin siltä päänavaukselta myönteistä näkökulmaa yrittäjyyden edistämiseen.

Arvoisa puhemies! Äsken vastauspuheenvuorossani käsittelin tuota elinkaarimallia noitten suurten kehittämishankkeitten osalta. Siitä käytiin hyvä keskustelu, ja toivon, että nämä valiokunnan ja eduskunnan kannanotot tulevat nyt aidosti ja myönteisessä hengessä tulevan elokuun budjettiriihessä käsitellyiksi ja hallitus myöskin linjaa uudelleen väyläpolitiikan rahoitusta siten, että näihin hankkeisiin saadaan tuo 360 miljoonaa euroa osoitetuksi, mikä myöskin täällä valiokunnan mietinnössä on todettuna.

Mutta se suurin huoli, joka on erityisesti liikenne- ja väyläpolitiikassa, on perustienpito ja alemman tieverkon rahoitus. Niin kuin täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, määrärahakehys lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, ja tämä on yli 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut ministerityöryhmä esitti. Tässä on se haaste. Elikkä meillä on välttämätöntä, että alempi tieverkko on kunnossa niin raaka-aineiden, ihmisten kuin tavaroiden kuljetusta varten. Maaseudun saama yhteiskunnan panostus on ylipäänsä vähäistä, mutta se, mihin sitä ohjautuu, on liikennepolitiikka, ja tässä on selvä korjaamisen paikka. Toivon myös, että tässä tulevassa budjettiriihessä ja ensi vuoden budjetissa tehdään merkittävä tasoparannus ja kohennus ja pannaan tämä väyläpolitiikka myöskin näiltä osilta parempaan kuntoon.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi täytyy kiittää ed. Nousiaista lämmittävistä sanoista. Yrittäjyyden kannustaminen on ainoa autuus työllisyyden parantamiseen, olen ollut aina sitä mieltä. Julkinen sektori ei meidän työttömiämme tule koskaan työllistämään, vaan yrittäjyyden kannustaminen sen tekee jos joku, ja se sen tekee.

Otan pienen otteen tuosta valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tuosta vankeinhoitojutusta, koskapa istun tuolla lakivaliokunnassa. Täällä puhutaan muun muassa näin: "- - vankeinhoitolaitoksen menot ylittäisivät ilman erityistoimia niihin kuluvana vuonna varatut määrärahat noin 2 miljoonalla eurolla." Ja kyseessä on vankiluvun kasvu. Edellisessä ammatissani 15 vuoden aikana tein hyvin paljon rikosjuttuja radiotoimittajana, ja silloin tuli käytyä tuolla konnankoukuissa aika monella puolella Suomea elikkä vankiloissa. Tämä nykyinen vankiluku, joka lähestyy uhkaavasti 4 000:ta, on näin korkealla siitä syystä, että siellä istuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, jotka sinne eivät kuulu, eli sakkovankeja. He ovat hyvin usein semmoisia reppanoita tai sijaiskärsijöitä, joilla täytyisi olla ihan muut hoitokeinot kuin laittaa heidät tuonne kalterien taakse.

Tänään meillä tulee toiseen käsittelyyn myöskin lakivaliokunnassa hyväksytty — olen ollut sitä hyväksymässä — kolmen vankeuslain yhteinen paketti. Täytyy kyllä sanoa sen verran tuonne paketin suuntaan, vaikkei siihen vastalauseita esitettykään, että toivoisinpa — kun luette, arvoisat edustajakollegat, noita mietintöjä, siellä on useita kymmeniä niin sanottuja hyysääviä alueita, vangin tuleminen vankilaan, vangin siirtäminen vankilassa, vankilan sisällä, vankilasta toiseen, vapaa-aika, harrastukset, ulkoilu, jaloittelu, käsittely ym. — kuitenkin, että joskus saisimme myöskin rikosten uhreille edes yhden oikeuden. Tahtoo mennä sillä tavalla, että nykyään enemmän huolehditaan rikoksentekijöistä kuin heidän uhreistaan, mutta se tulee tuolla toisessa käsittelyssä. Valitettavasti en voinut olla ensimmäisessä käsittelyssä läsnä, kun noista asioista täällä keskusteltiin. Olisin mielelläni puhunut vähän pitempäänkin, mutta tulipahan nyt sanottua ainakin jotain. Hyysääminen pitäisi lopettaa ja ottaa uhritkin huomioon.

Siirrytäänpä sitten tuonne liikennepuolelle. Valitettavasti ministeri poistui täältä. Se, mitä tuossa pikaisessa vastauspuheenvuorossani sanoin, on siis se, että vaikka tuossa ministeri puhui tuosta elinkaarimallista, Oulun kaupunki todellakin on niin ahdingossa. Niin sanottua Ruskon väylää, Kuusamon tien leventämistä, on haikailtu varmaan 30 vuotta, teollisuus kasvaa, siellä on muun muassa Nokialla suuria teollisuuslaitoksia ja monilla muilla, ja tuo liikenteen ahdinko on niin suuri, että Oulun kaupungin johto on halunnut tehdä sellaisen päätöksen, että Oulun kaupunki rahoittaisi tuon tien, ikään kuin lainaisi valtiolle nuo rahat, ja kaupungin tappioksi sitten lopputulemassa jäisivät vain tuon niin sanotun lainan aikaiset korot. Oulun kaupungin johto olisi tähän muuten suostunut, siis kaupungin johto on suostunut tähän, mutta sen yksi kepulainen leipäpappi, joka harrastuksenaan toimii myöskin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, on yrittänyt tämän ajaa alas, mutta ehkä emme usko häntä.

Suomen kartastahan puhutaan hyvin paljon niin, että kyseessä on Suomi-neito. Miettikääpäs noita teitä, rautateitä ja muita väyliä ikään kuin Suomi-neidon verisuonina. Jos tuonne käsiin, jalkoihin ja muualle vartaloon eivät suonet vie verta, niin siitähän tulee hyvin vikkelästi kylmä neito. Eli tällaisten pääväylien ennen kaikkea päästä toiseen, etelästä pohjoiseen, lännestä itään ja nimenomaan etelä—pohjoinen-väylästön tulisi olla hyvinkin hyvässä käytössä. Toisin olemme nähneet muun muassa liikenneonnettomuustilastoista ja muualta, eli Nelostie tulisi saattaa mitä vikkelimmin parempaan kuntoon. Olen joskus vihjaissut aikaisemminkin, että ajakaapa joskus henkilöautolla yöllä läpi Nelostie vaikkapa Helsingistä Ouluun, katsokaa sitä rekkarallia, mikä siellä on.

Euroopan unionihan on jo vuosikaudet ajanut väylissä ajatusmallia, että entistä suurempi määrä liikennettä tulisi siirtää laivoille, meriliikenteeseen ja raiteille. Aivan oikea havainto, meilläkinhän viennistä menee 80 prosenttia meriteitse. Tuntuu vaan siltä, että liikenne- ja viestintäministeriö ei oikein ymmärrä tuota meidän pohjoista Suomea. Sinne on kyllä annettu näissä uusissa hankkeissa Tornion meriväylän syventäminen, ja samaten Raaheen on tulossa rahaa, mutta noille varsinaisille maanteille ei oikein meinaa tulla mitään eikä myöskään Seinäjoki—Oulu-rautatielle, joka täytyisi mitä pikimmin saada sellaiseen kuntoon, että sinne mahtuisi enemmän junia. Tällä hetkellä se on esimerkiksi öiseen aikaan aivan tukossa johtuen erittäin runsaasta rahtitavaraliikenteestä yöllä.

Olenkin samaa mieltä kuin vieraillessamme liikenne- ja viestintävaliokunnan vierailulla tuolla Tiehallinnossa, jossa pääjohtaja Karjaluoto ja muut asiantuntijat esittelivät erilaisia eurooppalaisia malleja. Olen aina ihmetellyt, mistä syystä määrätyt poliittiset ryhmittymät eivät pidä tämmöisestä korvamerkitystä rahasta. Mielestäni liikenne on sellainen alue, jossa korvamerkitty raha tulisi hyväksyä. Liikenne maksaa niin hirvittävät miljardit erilaisina veroina, ajoneuvo-, auto-, polttoaine- ym. maksuina ja veroina, että meidän tulisi mitä pikimmin siirtyä ainoaan oikeaan eurooppalaiseen malliin, joka toki tulee EU:n ulkopuolelta eli Sveitsistä. Sveitsissä tienpitoa ei rahoiteta yhdelläkään äyrillä tai frangilla budjettirahoituksesta, vaan rahoitus tulee kaikki palautettuna niistä verorahoista, mitä liikenne tuonne valtion kassaan kerää.

Eli entistä suurempi prosenttimäärä liikenteen veroista ja maksuista tulisi palauttaa tienpitoon, ettei tämä jokavuotinen rutina jatkuisi. Tämä on ympärivuotista valitusvirttä tien, rautateiden ym. väylien ylläpitoon, saatikka investointeihin, joita ei ole juurikaan olemassa. Joten tässä vaan viesti vielä kerran tuonne liikenneministeriön suuntaan, että Matti Vuorian työryhmä tai joku muu viisas siellä ymmärtäisi antaa edes sen mahdollisuuden, että Oulun kaupunki olisi edelläkävijä ja haluaa parantaa yritystensä elinkeinoja maksamalla itse, lainaamalla valtiolle rahaa, että saataisiin tehtyä Kuusamon väylää vähän vikkelämpään kuntoon. Se on tällä hetkellä tietääkseni ministeriön pohdittavana, onko sellainen mahdollista.

Vielä yksi väittämä 19. päivältä huhtikuuta — tämä ei ole väittämä, tämä on totta. Edellisenä päivänä pääministeri Vanhanen vieraili Oulussa ja puhui siellä, ja 19. huhtikuuta hän väitti Kaleva-lehden kolmannella sivulla puolen sivun haastattelussaan, että liikenteeseen ei voida lisätä enempää rahaa, koska koko Suomen maanrakennuskalusto on jo käytössä. Se ei pidä paikkaansa. Nuo suuret hankkeet on saatettu loppuun. Joitain töitä siellä saattaa vielä olla, mutta heti seuraavana päivänä — sattumalta vierailimme seuraavana päivänä Tiehallinnossa — pääjohtaja Karjaluoto ampui alas tämän pääministerin lauseen ja sanoi, että tällä hetkellä jo kohtuullinen määrä suomalaista kalustoa on ulkomailla töissä, koska Suomessa liikennepuolella maanrakennuksessa ei ole työmaata noille liikenteessä tarvittaville välineille. Pääministeri sanoi sanatarkasti: "Olisihan järjetöntä ruveta rahtaamaan koneita ulkomailta". Mielestäni pääministeritasoisen henkilön tulisi tutkia tuote, ennen kuin aukaisee suunsa.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Jatkan samasta teemasta kuin äskeisessä vastauspuheenvuorossani eli perustienpidon ja perusradanpidon korvausinvestoinneista, ennen kaikkea niitten riittämättömyydestä. Jo vuosia nämä määrärahat ovat olleet liian pienet, ja on helppo arvata, että myöhemmin tullaan maksamaan huomattavasti suurempi lasku niistä negatiivisista vaikutuksista, joita nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet. Todella myös tuossa mietinnössä todetaan, että näitä määrärahoja ollaan entisestään pienentämässä ja sitä kautta vain nopeutetaan niitä negatiivisia vaikutuksia, mitä on edessä.

Otan esimerkit omasta maakunnastani. Siellä on kaksi rataosuutta, niin sanottu Ilomantsi—Joensuu-rata ja sitten Nurmeksesta Kontiomäelle kulkeva rataosuus. Tällä Ilomantsin rataosuudella paitsi että siinä on tavaraliikennettä jonkin verran, siellä odotetaan myönteistä kaivostoiminnan aloittamispäätöstä, mutta tämän Nurmes—Kontiomäki-radan vaikutuspiirissä on isoja puunjalostusteollisuuslaitoksia. Nyt kun jo pitkältä ajalta nämä välttämättömät korvausinvestoinnit ovat jääneet toteutumatta, niin nopeuksia tällä rataosuudella on pitänyt laskea, ja vähitellen ollaan siinä tilanteessa, että niillä nopeuksilla, joilla sillä rataosuudella voidaan ajaa, ei enää voida siirtää näitä teollisuuslaitosten tuotteita pohjoisen satamiin. Toisaalta tällä hetkellä puhutaan näitten niin sanottujen vähäliikenteisten rataosuuksien lakkauttamisista tai paremminkin tehdään selvitystyötä ja se on loppuun saatettu syksyyn mennessä, mutta jos ja kun tällä menolla ne radat tulevat siihen kuntoon, että niillä ei voida liikennöidä, silloin joka tapauksessa lopputulos on samanlainen.

En millään voi ymmärtää sitä, että tietoisesti ollaan viemässä tiettyjen alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta keskeistä asiaa eli liikenneyhteyksien toimivuutta. Toisaalta myös samanaikaisesti on lehdistössä kerrottu ja puhutaan henkilöliikenteen lopettamisesta tietyillä osuuksilla eli joukkoliikenteen määrärahojen riittämättömyydestä. Niistäkin tänä päivänä täällä salissa on ollut puhetta. Kaikki nämä ovat omalta osaltaan vaikuttamassa kyseisillä alueilla siihen, että muuttaminen alueelta pois tapahtuu entistä helpommin, ja toisaalta on ymmärrettävä myös, että ne edesauttavat yrityselämän kannalta myös negatiivisia päätöksiä. On aivan luonnollista, että sitten esimerkiksi niin uusien asukkaitten hakeutuminen kuin jonkun teollisuuslaitoksen, yrityksen hakeutuminen tämmöiselle alueelle on entistä epätodennäköisempää.

Minä toivon, että viimeistään eduskunnan toimesta korjataan nyt tulevan vuoden budjettiin niin perusradanpidon kuin perustienpidon osalta nämä määrärahat riittävän suuriksi. Kun nämä välttämättömät investoinnit tehdään, niin sitten vuosikausiksi voidaan tavallaan vapautua näitten ratojen ja tiettyjen teitten kunnostamisesta. Niin välttämättömiä kuin ovatkin isot tiehankkeet, samalla tavalla alueella tämä alempiasteinen tieverkosto on myös hyvin keskeinen.

En puutu, arvoisa puhemies, tässä puheenvuorossani muun muassa oman kotikuntani ikuisuushankkeisiin, Lieksa— tai Nurmijärvi—Kuhmo-tiehen, joka monella tavalla on tärkeä, mutta esimerkin otan Kolin tiehankkeesta, joka käynnistyi nyt. Tämä euromääräisiltä kokonaiskustannuksiltaan varsin pieni tiehanke käynnistyi vasta sen jälkeen, kun Lieksan kaupunki pani siihen oman osuutensa, eli varsin vaatimaton tiehanke ei toteutunut tai ei lähtenyt käyntiin julkisen rahoituksen turvin. Todella monia muita edellytyksiä vaaditaan, jotta elinkeinoelämällä toimintaedellytykset ovat kunnossa, mutta tänään hyvin monissa puheenvuoroissa on käsitelty näitä infrahankkeita, niitten riittämätöntä rahoitusta. Todella toivon, että tähän eduskunta puuttuu entistä tomerammin.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että totta kai näitä monia tärkeitä, isoja hankkeita on käynnistetty, ja tänään jo viitattiin siihen, että myös liikenne- ja viestintäministeri Luhtasen toimesta käynnistyy vielä tänä vuonna muutamia hankkeita. Mutta niin kuin sanottu, jotta Suomea voitaisiin alueellisesti tasapuolisesti kehittää, myös näitä pienempiä hankkeita pitäisi voida toteuttaa.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa turvallisuus- ja puolustusjaostossa olimme erittäin huolestuneita siitä, että polttoaineiden hinnan nousu on aiheuttanut hyvin vakavan tilanteen Hornet-lentotuntien tavoitetasossa. Tähän mielestämme on erittäin voimakkaasti reagoitava jo seuraavassa lisätalousarviossa, koska vaarana on, että lähes 2 000 lentotuntia jää puuttumaan, mikäli hinnannousu pysyy tällä tasolla. Valtiovarainvaliokunta todella katsoo yksimielisesti, että lentopolttoaineen hinnannousun aiheuttamaan ongelmaan on löydyttävä väliaikainen ratkaisu jo ennen kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion voimaantuloa. Nämä määrärahat hinnannousun korvaamiseksi Ilmavoimille on varattava viimeistään edellä mainitussa lisätalousarviossa.

Meillä oli puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön pääluokissa pari vastalausetta, joista toinen koski poliisitoimea. Saimme selvitystä poliisivirkojen täyttämisestä ja myös näiden uusien koulutettujen poliisihenkilöiden sijoittumisesta. Olemme valmiit myös seuraamaan, miten tämä virkojen täyttäminen edistyy. Saimme ministeriltä selvityksen tähän asiaan, ja siihen varmaan syksyn mittaan palataan, kun näemme, onko todella toteutumassa, että varoja näihin virkoihin on olemassa.

Toinen on puolustusmateriaalihankintoihin liittyvä vastalause. Se taas on vasemmistoliiton vastalause, koska lisätalousarviossa ehdotetaan 57,6 miljoonan euron tilausvaltuutta raskaasta raketinheitinjärjestelmästä. Tähän liittyvä vastalause on täällä mukana.

Mutta ihan muutama sana joka tapauksessa, koska tässä lisätalousarviossa on erittäin hyviä asioita. Muun muassa tässä vahvistetaan yrittäjyyttä ja teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa edistetään monella eri tavalla. Nyt kuitenkin erittäin tärkeää on, että eri toimijoiden yhteistyö toimii saumattomasti ja yrittäjät saavat oman yrityksensä kehitysvaiheeseen sopivan tuen. Kun on hyvin monenlaista tukijärjestelmää, vaarana on, että varsinkaan pienet yrittäjät eivät ehdi paneutua niihin riittävästi, vaan tämän järjestelmän on vastattava siitä, että tämä hoituu mahdollisimman yksinkertaisesti.

Sitten tästä liikennekysymyksestä sen verran, että kun 90-luvun alun laman aikana nämä määrärahat vähenivät, näytti siltä, että sitten, kun alkoi olla vahva talouden kasvu, ei olekaan pysytty sillä entisellä tasolla, vaan jäätiin laman tasolle. Tätä jatkettiin koko 90-luvun. Nyt ne puolueet, jotka olivat 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa vastaamassa näistä, ihmettelevät, miten rapautunutta on rataverkko ja tiestö. Se tässä ihmetyttää, koska on kuitenkin tapahtunut kymmenien vuosien kuluessa se, että esimerkiksi 70-luvulla rakennetut sillat ovat alkaneet kaivata jo peruskorjausta aikaisemminkin. Nyt yhtä aikaa tulevat sillat, valtava määrä tiestöä peruskorjaustarpeeseen ja uusia, suuria hankkeita on odottamassa iso määrä. Eli kyllä valtiovarainministerinä ollessaan Niinistö piti erittäin tiukasti valtion talousarvion raameista kiinni. Tämä on johtanut siihen hyvin pitkälti, että meillä on tällä hetkellä nyt käsissä valtavan suuret ongelmat yhtä aikaa. Ministeri Luhtanen on toiminut hienosti siinä ja toivon hänelle voimia siihen, että hän voi viedä budjetointimuutosta eteenpäin niin, että voidaan yhtäjaksoisesti tehdä tiestöä eikä tehdä aina turhia lopetuksia ja aloituksia ja sitä kautta erittäin kalliilla tavalla rakentaa. Samoin näiden eri rahoitusmallien osalta kannatan lämpimästi, että otetaan uusia rahoitusmalleja käyttöön ja sitä kautta saamme logistisia järjestelmiä edistettyä. Esimerkiksi Lusi—Vaajakoski-tie on saatava nopeasti korjattua. Siellä on erittäin paljon onnettomuuksia ja raskasta liikennettä, samoin Nelostie siitä eteenkinpäin ja 12-tie, muun muassa Lahti—Kouvola-väli, ja Lahti—Luumäki-rata olisi hyvä saada jo ensi vuonna työn alle ja sitä kautta edistää myös sen rataverkoston toimivuutta.

Herra puhemies! Lopuksi ihan sen verran, että uskon, että hallituspuolueissa ja koko eduskunnalla on suuri tahto edistää näitä liikennehankkeita. Uskon hallituksen kuuntelevan herkällä korvalla niitä tavoitteita, joita täällä on esille tullut, ja niistä ainakin osan olevan mahdollista huomioida tulevan vuoden budjetissa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen työhuoneessa kuunnellut tätä lisätalousarvion palautekeskustelua jo viisi tuntia ja todennut, että tästä ei ainakaan saada sellaisia otsikkoja, että oppositio ja hallitusryhmät olisivat olleet riitaisia esimerkiksi tie- tai liikenne- tai rautatiehankkeista. Kun kuuntelin liikennejaoston puheenjohtajaa, ed. Saarista, kun kuuntelin liikenneministeri Luhtasta ja kun olen kuunnellut useita hallituspuolueiden kansanedustajien mielipiteitä nimenomaan ratahankkeista, joukkoliikennehankkeista ja tiehankkeista, voisin sanoa, että ne ovat tässä keskustelussa olleet ainakin yhtä kriittisiä, jos eivät vielä kriittisempiä kuin täältä oppositiosta tulleet puheenvuorot. Jään vain kysymään, mihin tässä nyt vielä oppositiota tarvitaan. Mutta sen jälkeen kun äänestyksiä käydään salissa ja sitä lampun väriä ruvetaan katsomaan, niin kyllä siellä yleensä kuitenkin sitten rivit pitävät.

On tietenkin luonnollista, että nämä liikenne- ja infrahankkeet kiinnostavat, ja kun täällä ed. Lindqvistkin viittasi Niinistön aikakauteen, niin oikeastaan toivoisin, että voisimme kelata näissä liikennehankkeissa kolme vuotta taaksepäin, siihen Niinistön viimeiseen budjettiin. Jos saisimme ensi vuodeksi edes ne rahat, mitkä kolme vuotta sitten Niinistö esitti omassa budjetissaan, meidän perustienpitoomme ja infrahankkeisiimme saataisiin muuten mittavasti uutta rahaa käytettäväksi. (Ed. Lindqvist: Silloin päätettiin, mutta ei laitettu rahoja!) — Minusta vain tuntuu, ed. Lindqvist, että nykyinen hallitus omine raameineen on niin tiukassa, että kyllä Niinistö kakkoseksi jää tässä kilpailussa, kumpi tiukempaa budjettikuria vetää. Sauli Niinistö oli sen verran viisas mies ja on edelleenkin, että hän ymmärsi aina, että infra luo Suomeen, jossa on pieni kansa ja suuri pinta-ala, aina jotakin uutta ja sen merkitys yritystoiminnalle ja kansantaloudelle on perusteltavissa myöskin valtiovarainministeriön näkökulmasta. Tätä samaa viisautta toivoisin nykyiseltäkin valtiovarainministeriöltä.

Arvoisa herra puhemies! Jokunen kehu hallitukselle, nimittäin silloin pitää kehua, kun on myöskin aihetta. Meillähän on nämä paljon puhutut Helsingin maailmanmestaruuskisat, ja huomasin, että hallitus esitti omassa budjetissaan yli 17 miljoonaa euroa lisää poliisin määrärahoihin, jotka kumminkin pohjautuvat pitkälle niihin palkkausjärjestelmän uusiutumisesta ja uudistamisesta johtuviin kustannuksiin, joita jaoteltiin useamman vuoden ajaksi. Mutta siellä on myöskin tarpeellista lisärahoitusta nimenomaan näihin turvallisuusjärjestelyihin, kuten myös Rajavartiolaitokselle hieman yli 4 miljoonaa euroa. Panin merkille positiivisesti sen, että jaosto ja valtiovarainvaliokunta ovat edelleen nostaneet tätä määrärahaa 5 miljoonaa euroa, ja uskon, että se johtuu pitkälti siitä, että vasta tämä raha saadaan konkreettisesti siirrettyä sinne Helsingin MM-kisoihin, kun nämä aikaisemmin esitetyt lisämäärärahat menevät sen palkkausuudistuksen järjestelmän kustannusten kattamiseen. Ed. Lindqvist varmaan jaoston jäsenenä voi tämän vahvistaa, mikäli asia näin on.

Ed. Rajala puuttui täällä jo puheenvuorossaan rikoksen uhrin asemaan. Haluan tästä asiasta lausua jotakin, koska tietooni tuli viime viikolla se, että rikoksen uhreiksi joutuneille maksetaan tietenkin korvausta henkilövahingosta valtion varoista, minkä hoitaa Valtiokonttori. Näiden rikosvahinkohakemusten määrähän on kasvanut Suomessa voimakkaasti koko 2000-luvun ajan, mikä kertoo omaa tarinaansa. Viime vuoden luku oli noin 5 800. Mutta nämä oikeusministeriön määrärahat kyseisiin korvauksiin ovat kuitenkin jo vuosia laahanneet aivan jälkijunassa. Esimerkiksi tämä määräraha on tällä hetkellä yhteensä 7,25 miljoonaa euroa, josta menee tällaisten vangittujen korvauksiin 1 miljoona euroa, eli varsinaisiin rikosvahinkoihin siis jää 6,25 miljoonaa euroa, vaikka tällä hetkellä todellinen korvausmeno on noin 8 miljoonan euron luokkaa. Vuotuinen vaje esimerkiksi tällä hetkellä on noin 2 miljoonaa euroa. Tämä johtaa siihen, että alkusyksyllä joudutaan vuosittain seuraamaan tai hidastamaan korvauskäsittelyä. Päätösmäärä jää joka vuosi pienemmäksi kuin mihin voitaisiin päästä, ja asioita siirtyy. Käsittelyaika on tällä hetkellä jo noin kahdeksan kuukautta.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämän vuoden rikosvahinkomäärärahat loppuvat jo syyskuun alussa 2005, eikä oikeusministeriö ole siitä huolimatta esittänyt lisärahaa edes tämän vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin, joka on nyt tällä hetkellä meidän käsittelyssämme. Lisäksi näiden vahinkomäärärahojen osalta tulisi huomioida se, että korvauskäytäntö muuttuu ensi vuoden osalta, kun korvattava ala laajenee ja korvausmäärät nousevat. Me olemme säätäneet tästä erillisen lain. Vuoden 2006 alusta voimaan tuleva rikosvahinkolain kokonaisuudistus nimittäin vaatii noin 2 miljoonaa euroa lisää korvauksia, ja kumminkin meillä on olemassa oleva 2 miljoonan rahoitusvaje jo nykyisenkin lain perusteella. Siis ero tuomioistuimen korvauskäytännön ja maksajan eli Valtiokonttorin välillä kasvaa koko ajan, ja tätä ei ole valtion budjetissa otettu ollenkaan huomioon.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä asiasta en pääse kyllä niistämään nyt sitten valtiovarainministeriötä. Nimittäin oikeusministeriö ei ole edes budjetissaan esittänyt valtiovarainministeriölle näitä rikosvahinkojen ja rikoksen uhrin kannalta tärkeitä rahoja ja niitten määrän nostamista sille tasolle, millä niiden pitäisi olla. Totean vaan, niin kuin ed. Rajalakin täällä totesi, että nämä ovat rikoksen uhrin kannalta ongelmallisia ja jopa oikeusturvaa loukkaavia tilanteita. Niin kuin ymmärrätte, rikoksen kohteiksi joutuneet, kuten nyt esimerkiksi raiskatut ja muut seksuaali- ja väkivaltarikollisuuden uhrit, kärsivät useissa tapauksissa mittavia henkilö- sekä muita aineellisia vahinkoja. Tämän päälle tulevat vielä henkiset kärsimykset, jopa aivan elinikäiset traumat. Rikoksentekijöinä on myös henkisesti häiriintyneitä ja vankilasta tai muusta laitoksesta vapautuneita sekä kovia ammattimaisia rikollisia. Näiden kovien koettelemusten jälkeen rikoksen uhrit odottavat pitkien käsittelyaikojen jälkeen vielä päätöksiä korvauksista, joita ei nyt tällä hetkellä ole varaa maksaa. Tämä tuskin lienee oikeusvaltion periaatteiden mukaista.

Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion heikoin kohta on kuitenkin se, miten tämä lisäbudjetti kohtelee kuntia ja kuntien taloutta. Ed. Jari Koskinen on muutosehdotuksessa numero 27 edellyttänyt eduskunnan lausuttavaksi huomenna: "Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää vuoden 2005 toiseen lisätalousarvioon kunnilta kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä ottamansa pakkolainan lyhentämisen niin, että opetusministeriön hallinnonalan valtionosuuksien osalta tarkistus maksetaan kokonaan vuonna 2005 ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksien tarkistus jaetaan vuosina 2005 ja 2006 maksettavaksi."

Arvoisa puhemies! Minä todella myöskin uskon ja luulen, että opposition lisäksi jokainen hallituspuolueen kansanedustaja tietää, että tämän tekeminen olisi välttämätöntä, jotta pystymme pitämään kuntalaisille ne palvelut, mitä he lainsäädännön perusteella voivat odottaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa olisi pitänyt olla määräraha Nelostien kunnostamiseen välillä Lusi—Vaajakoski. Nelostie on tie, jolle ei ole vaihtoehtoista kulkumuotoa, ei ole rautatietä rinnalla, vaan Nelostien varressa olevat kunnat, yritykset ja ihmiset ovat täysin sen tien varassa. Vielä toteaisin, että Nelostie on Suomen vilkkain rekka-autotie ja siinä on 2 miljoonaa ihmistä sen vaikutuspiirin alueella. Nelostie kuuluu Ten-tieverkkoon Euroopassa. Parasta aluepolitiikkaahan olisi teitten hyvässä kunnossa pitäminen.

Täällä ed. Lindqvist syytti edellisiä hallituksia, että ne eivät ole hoitaneet tieasioita. Olen samaa mieltä kuin ed. Salo, että tulee Lipposen kakkoshallitus mieleen, sehän antoi ruhtinaallisesti rahaa tähän Vanhasen hallituksen nähden. Mutta eri mieltä olen Salon kanssa siitä, kun hän kertoi, että Niinistö oli runsaskätinen tiemäärärahoissa. Kyllä se oli eduskunta, joka Niinistön pakotti, kun ei olisi sen erään vuoden budjetti mennyt läpi, ellei siihen olisi saatu sitä oliko se nyt 300—400 miljoonan lisärahaa tienmäärärahoihin, että ei sitä voi Niinistön piikkiin laittaa. Nyt pitäisi samaa rohkeutta olla täällä kansanedustajissa. Silloin olin hallituspuolueen edustaja ja hallituksen yksimielistä esitystä vastaan silloin äänesteltiin, ja nytkin pitäisi olla myös täällä hallituspuolueen edustajien äänestämässä hallituksen esitystä vastaan, että saadaan lisää tiemäärärahoja, vaikka nyt se 300—400 miljoonaa, mitä otettiin silloin Niinistöltä. Ehdottomasti nyt pitäisi nämä tie- ja ratahankkeet saada käyntiin, ja se lista, mitä (Puhemies koputtaa) Luhtanen on täällä esittänyt, pitäisi laittaa alulle ja rahoittaa se.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti ed. Kankaalle: Mennään vuosi taaksepäin, kun käsiteltiin lisäbudjettia täällä. Eduskunnan liikennejaosto oli sitä mieltä, että olisi täytynyt tehdä heti välittömästi korjaus liikennehankkeisiin, mutta kuinkas ollakaan, se ei sopinut liikenneministerille eikä valtiovarainministerille, ja hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät täällä oman valiokuntansa mietintöä vastaan. Te muistatte myöskin tämän, ainoastaan vuosi on siitä aikaa. Sen jälkeen syksyllä myöhemmin tuotiin saman sisältöinen lakiesitys erikseen käsiteltäväksi eduskunnassa, ja vasta sitten voitiin hyväksyä eduskunnan tahto. Minusta Niinistö oli siinä mielessä rehellisempi, että jospa hän jättikin ihan tarkoituksella eduskunnalle tietyn gäppivaran, koska hän tuntee varmasti pitkäaikaisena parlamentaarikkona tämän talon tavat.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Lipposen kakkoshallituksessa rahoitettiin muun muassa Ysitien korjaus Jyväskylästä Tampereelle ja Jyväskylä—Tampere-ratahankkeelle, perusradan kunnostukseen annettiin rahaa. Kyllä siellä annettiin rahaa huomattavasti enemmän kuin antaa nyt Vanhasen hallitus. Tämä on nyt niukkashallitus, ja se pitää nyt pistää kuriin. Niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on kerrottu, valtiontaloudessa on jäänyt suuria summia käyttämättä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kolme periaatteellista asiaa haluan käsitellä.

Tässä on käynyt ilmi, että yksi tämän päivän suurimpia ongelmia on kuntatalous ja kuntien vaikea asema. Ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että suuri osa meistä kansanedustajista on myöskin valtuutettuja ja me tiedämme tämän, me tiedämme kansanedustajina, missä tilassa kunnat ovat, ja me tiedämme, että kunnat tarvitsevat lisää rahaa. Minä luulen myöskin, että aika moni meistä ehkä henkilökohtaisesti tai jonkinlaisena osallisena on ollut velkojan asemassa ja nähnyt, miten velallisella on rahaa, mutta velallinen ei kuitenkaan maksa velkaansa velkojalle. Siis ennen kaikkea yritysmaailmassahan tämä nähdään, mutta myöskin varmasti siviilihenkilöiden joukossa. Luulen, että tässäkin porukassa on sellaisia, joilla on ollut saatavia velalliselta ja jotka ovat tienneet, että velallisella on rahaa, mutta velallinen on käyttänyt niitä rahoja muuhun eikä ole maksanut velkaansa velkojalle.

Tämähän on tilanne yhteiskunnassa tänä päivänä. Kunnat näkevät, miten valtiolla on rahaa ja miten valtiolle tulee rahaa, mutta kunnat näkevät myöskin, että valtio ei välitä siitä velasta, mikä sillä on kunnille, eikä sitä maksa. Jos kyseessä olisi kaksi fyysistä henkilöä, niin me sanoisimme, että se on moraalitonta, jos se koskisi kahta yritystä, me sanoisimme, että on kaiken liike-etiikan vastaista toimia näin. Nyt se koskee julkista sektoria, kahta julkisoikeudellista yhteisöä, ja aivan samat säännöt pätevät tässä.

Toinen kysymys, joka on myöskin periaatteellinen: Budjettilakien mukaan pitää talousarvioon ja varmasti myöskin lisätalousarvioon merkitä kaikki tiedossa olevat menot ja tulot. Minä olen aikaisemmin kyselytunneilla ja muutoinkin kysynyt, miksi lisätalousarvioon ei ole merkitty niitä tuloja, mitä tulee TeliaSonera-osakkeiden myymisestä ja Fortum-osakkeiden myymisestä. Jos minä tiedän, että rahaa tulee, niin on se nyt kumma, jos ei valtiovarainministeriö tiedä tai TeliaSonera-tapauksessa liikenneministeriö, joka on tehnyt päätöksen, että myydään, niin että saadaan 154 miljoonaa. Tämän pitäisi olla lisätalousarviossa. Oikeastaan se on lainvastaista. Muistan joskus kuulleeni, että jos toimii tällä tavalla, että tietoisesti jättää joitakin menoja merkkaamatta, niin se on melkoinen rikos. Tähän pitäisi puuttua, eikä se saa jäädä siihen, että yksi edustaja vain toteaa, että näin on.

Aivan sama koskee poliisin määrärahoja. Aivan varmasti tiedettiin joulukuussa, että Helsinkiin tule MM-kisat vuonna 2005, ainakin minä tiesin. Miksi ei budjettiin otettu sitä 3:a miljoonaa, mikä nyt otetaan MM-kisoja varten poliisille lisämäärärahaa? Kun tiedettiin, että tarvitaan rahaa, niin olisi pitänyt ottaa. Minä ymmärrän, ettei ole otettu työ- ja virkaehtosopimuksen johdosta syntyneitä lisämäärärahoja, koska silloin ilmeisesti ei tiedetty, kuinka paljon ne tulevat loppujen lopuksi olemaan.

Se, että kristillisdemokraatit esittävät poliisille toimintamäärärahaa lisää 5 miljoonaa euroa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtio kouluttaa poliiseja ylläpitämään turvallisuutta yhteiskunnassa. Tiedetään, kun oppilaspaikat täytetään, kuinka paljon poliiseja pitäisi yhteiskunnassa olla. Nyt valmistui tänä keväänä poliiseja, ja heistä 20 prosenttia on ilman työtä. Siis koulutetaan kortistoon. Koulutus maksaa, kortistossa pitäminen maksaa. Jos nyt on koulutettu, niin kyllä kai heidät pitäisi ottaa työhön, koska kun heidät otettiin kouluun, lähdettiin siitä, että näitä henkilöitä tarvitaan. Eihän heitä muuten olisi koulutettu.

Tästä syystä, arvoisa herra puhemies, me olemme esittäneet määrärahaa, niin että kortistoon joutuneet vastavalmistuneet poliisit pääsisivät työhön.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja ed. Lindqvist kertoi Puolustusvoimien ja erityisesti Ilmavoimien tukalasta tilanteesta siinä, että polttoaineiden hinnat ovat nousseet niin paljon, ettei voida lentää, ei tarpeeksi lentotunteja kerry lentäjille.

Nyt on syytä todeta kyllä, että Puolustusvoimat ja ministeriö eivät mielestäni kovin suurta harkintaa osoittanut, kun tässä lisäbudjetissa esitetään nimittäin uutta raskaan raketinheitinjärjestelmän tilausvaltuutta, joka maksaa tänä vuonna 10 miljoonaa euroa ja kaiken kaikkiaan vuosina 2005—2010 57,6 miljoonaa euroa. Tämä on vasta ensimmäinen vaihe, ja toinen vaihe vuosina 2011—2016 tässä raskaassa raketinheitinjärjestelmässä maksaa 150 miljoonaa euroa. Eli noin 200 miljoonan euron uusista tilausvaltuuksista päätetään ja sitten kumminkin valitetaan, että polttoaineiden ostoon ei riitä armeijalla rahaa. Tulkoon todetuksi, että tietenkään tämä hävittäjien lentotunnin hinta ei kovin halpa ole, se on yli 22 000 euroa tunti, eli se maksaa melkoisesti. Mutta siitä huolimatta näkisin, että armeija olisi voinut tässä vaiheessa jättää nämä uudet tilausvaltuudet käyttämättä ja käyttää niitä rahoja, jotka olisivat säästyneet siitä, muihin toimintoihin, koska tällä 10 miljoonalla eurolla kyllä voitaisiin ostaa polttoainetta melkoinen määrä.

Jere Lahti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Kallis on ottanut pariinkin otteeseen esille tämän tulopuolen aktiivisen unohtamisen budjetoinnin yhteydessä. Yhdyn täysin siihen näkemykseen ja niihin ajatuksiin, joita ed. Kallis tässä yhteydessä esitti.

TeliaSoneran myyntivoiton, 154 miljoonaa, lisäksi Fortum Oilin myyntivoitot huomioon ottaen kysymys on lähes miljardin euron summasta, ja se on luonteeltaan sellainen summa, tämän rahan lähde, että se pitää käyttää investointeihin, ei menojen ja kulujen katteeksi. Tässä suhteessa, mitä tulee liikennehankkeisiin, jotka ovat erittäin tärkeitä investointikohteita — ne ovat perusinvestointikohteita, samoin muu infrastruktuuri, joka palvelee tavallaan tulevaisuuden menestystä — tämä asia tulisi mielestäni tarkastella tällä tavalla.

Liikennehankkeet ovat todella tärkeitä, ne pitkälle ratkaisevat myös meidän kansainvälistä kilpailukykyämme, millä tavalla meidän tieverkkomme, rataverkkomme, satamamme ovat hoidetut. Liikennekuorma kasvaa vuosittain koko ajan, tiet kuluvat, niihin tarvitaan yhä enemmän rahaa. Se, että täällä tavallaan roiskitaan näitten hankkeitten esittämisessä maakuntalähtöisesti summia, on mielestäni vastuutonta, koska tässä tilanteessa, jossa me olemme todella täysin kansainvälisessä kilpailukentässä, meidän pitää pystyä näkemään, minkä näköisellä rakenteella ottaen huomioon myöskin meidän kuntajaotuksemme esille tulon, meidän elinkeinorakenteittemme muutoksen, minkälaisella liikenneverkolla me tästä haasteesta selviämme, missä ovat painopisteet. Minä ymmärrän kyllä, että aluelähtöisesti tarkastellen edustajien intressissä on tuoda näitä hankkeita esille, mutta kaipaan tässä yhteydessä, vaikkakin on nyt kysymys lisätalousarviosta, selkeää suunnitelmaa siitä, millä tavalla meidän liikenteemme rakentuu, millä tavalla se pidetään yllä ja millä tavalla se osaltaan takaa meidän kansainvälistä kilpailukykyämme.

Tulopuoleen vielä kerran, arvoisa herra puhemies, tämän puheen päätteeksi. Meno tulon kohdalle, silloin kun se on tiedossa, vaikkakin se on ollut ennalta arvaamaton, on minusta terve periaate, jota tulisi jatkossa ehdottomasti noudattaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Rikosvahinkomäärärahoista haluan vielä todeta, että ne pitää kyllä nopeasti hoitaa. On ikävää, että se asia ei ole edennyt niin kuin tarve on, että täällä joudutaan tällaisesta pienestä asiasta puhumaan, joka on kuitenkin varsin tärkeä.

Toiseksi totean, että nämä tierahat ovat saaneet täällä laidasta laitaan, ehkä nyt vähän ed. Lahtea lukuun ottamatta, kannatusta varsin vahvasti. Ihmettelenkin, miten näin on, että eduskunnan tahto tulee kerta toisensa jälkeen erittäin selkeästi esille mutta hallitus elää aivan eri elämää. Liikenne- ja viestintäministeri lupailee täällä ja maakunnissa, mutta sitten valtiovarainministeri sanoo, että ei käy, ja siihen kaikki pysähtyy. Tämä on sellainen menettely, joka vie uskottavuuden koko tältä työltä.

Pikaisesti pitää tiemäärärahoja lisätä. Täällä on nostettu esille Valtatie 4 Lusi—Vaajakoski, jolla jatkuvasti tapahtuu vakavia onnettomuuksia, liikennemäärä on tavattoman suuri, kapea tie, mutkia, mäkiä, rekkaliikenne, kaikki muu liikenne tavattoman vilkasta. Sen perusparantaminen on saatava käyntiin mahdollisimman pian, aivan välittömästi. Samalla meillä on myös paljon alemmanasteisia teitä, jotka on osittain pantu kuntoon mutta ei kokonaan. Se ei ole järkevää, että tilanne on tällainen, ja nyt on valtiolla varaa satsata sen verran, että nämä hankkeet saadaan vietyä eteenpäin. Se peruste, minkä pääministeri on sanonut, että ei ole maanrakennusalan kalustoa ja mahdollisuuksia näitä hankkeita toteuttaa, on pohjaton väite.