Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Aiemmin minulla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää puheenvuoroa tästä asiasta, ja niinpä se tulee sitten tässä toisen käsittelyn yhteydessä.

Tämän lakipaketin myötä ajantasaistetaan ja syystä vuoden 1999 lakia Rajavartiolaitoksesta. Kun hallintovaliokunta tätä lakipakettia käsitteli, siinä oli valmiina myös muutoksia hyvin moneen muuhun lakiin. Kun tämä lakiesitys sitten lopullisesti huomenna täällä eduskunnassa hyväksytään, niin muun muassa valvonta-alue poistuu kokonaan. Niinpä rajalla alkanutta tehtävää Rajavartiolaitos voi tarvittaessa jatkaa sisämaan suuntaan eli parannetaan tältäkin osin Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä. Myös rattijuopumustapauksiin voidaan entistä paremmin puuttua ja samoin niihin tapauksiin, joissa henkeä tai omaisuutta vakavasti vaarannettaisiin. Lähetekeskustelun yhteydessä totesinkin, että ennen, tai vielä nykyään, jos tarkasti sanotaan, niin ensin kysytään ja sitten toimitaan, mutta sitten kun tämä lakiesitys on hyväksytty, niin nyt sitten tehdään toisin päin eli ensin toimitaan ja sitten kysytään. Jo tähänkin saakka niin sanottua ptr-yhteistyötä on hyvinkin paljon tehty, eli tässä tarkoitetaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä niin maastoliikenteen, kalastuksen kuin metsästyksen osalta, mutta täydellä syyllä voidaan olettaa, että jatkossa sisäisen turvallisuuden tila paranee, koska yhteistoiminta entisestään tehostuu.

En käy tässä tarkasti näitä uudistuksia enää käsittelemään, mutta totean vielä, että valiokunta esitti lausumaehdotuksen, jossa se edellyttää, että vuoden 2008 loppuun mennessä valtioneuvosto antaa seikkaperäisen kirjallisen selvityksen Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Tässä yhteydessä muun muassa erityisesti tarkastellaan sääntelyn vaikutuksia henkilöstön asemaan ja vielä tältä osin tarkemmin eli erityisesti muun muassa siirtovelvollisen henkilökunnan intressien asianmukaista huomioon ottamista ja siirtämispäätösten perustelemista mahdollisimman hyvin. Muun muassa nämä asiat tulisi sitten selvittää tässä selonteossa.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelimme asiantuntijoita, niin henkilökunnan edustajien toimesta esitettiin, että Rajavartiolaitoksen hallintoa koskevan lain 14 §:n 2 momenttia muutettaisiin. Tämä asianomainen momenttihan kuuluu näin: "Jos siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin." Nämä henkilöstön edustajat esittivät, että tämä kolme kuukautta muutettaisiin kuudeksi kuukaudeksi. Varsin aiheellinen vaatimus hyvinkin monesta syystä. Kun ajatellaan esimerkiksi, kun totta kai näitä siirtoja tapahtuu hyvinkin paljon, asunto-oloja, asuntojen myyntiin liittyviä asioita tai toiselta paikkakunnalta asunnon ostoa, samoin puolison työhön liittyviä asioita, työnhakua toiselta paikkakunnalta tai työn päättymistä, työn jatkamista, lasten hoitopaikkaan ja hoitoon liittyviä järjestelyjä jne., niin tämä kuusi kuukautta antaisi todella asioiden suunnitteluun ja järjestämiseen jonkin verran lisäaikaa.

Henkilökohtaisesti en usko, että tämä muutos heikentäisi Rajavartiolaitoksen tehokkuutta — tietenkään sitä ei voi todistaa. Joka tapauksessa tässä vaiheessa valiokunnan taholta ei esitetty muutosta tähän aikarajaan. Mutta niin kuin aiemmin totesin, valiokunta ja eduskunta viime kädessä edellyttää, että selvitetään näitä asioita viimeistään vuonna 2008 annettavassa selonteossa. Samaten siellä tuli esille se, että kun näitä siirtopäätöksiä annetaan, niin niissä perusteluja ei ole nimeksikään, mutta taas toiselta puolelta muussa yhteydessä esimiesten taholta kerrottiin, että ne on perusteltu. En ole minä nähnyt henkilökohtaisesti näitä siirtopäätöksiä. Mutta uskon, että tässä asianomaisessa selonteossa sitten tätäkin asiaa vielä tarkemmin käsitellään, onko sitten käytäntö muuttunut, jos todella näin on tällä hetkellä, niin kuin henkilöstön edustajat totesivat, että nämä perustelut on varsin heppoiset.

Olen kuullut, että esimerkiksi Tullin puolella, kun näitä vapaita virkoja on, ne laitetaan tarvittaessa tavallaan ensin laitoksen sisäiseen hakuun, mutta täällä Rajavartiolaitoksen puolella on myös toiveita esitetty, että tätä käytäntöä noudatettaisiin. On luonnollista, että kun aviopuolisojen työpaikat ovat eri paikkakunnalla joskus hyvinkin pitkään, niin totta kai tämä on varsin kiusallista.

Arvoisa puhemies! Tässä nämä muutamat asiat, joihin halusin kiinnittää huomiota. Toivottavasti jos ja kun näissä puutteita on ollut, niihin jatkossa voidaan entistä enemmän kiinnittää myös huomiota Rajavartiolaitoksen puolelta ja tällä tavalla tältäkin osin tavallaan toimintaedellytyksiä henkilökunnan osalta parantaa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Hallituksen esitys Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistamisesta annettiin eduskunnalle helmikuun puolivälissä. Käsittely eteni ripeästi, kuten jo ensimmäisessä käsittelyssä totesimme. Tämän mahdollisti jo valmisteluvaiheessa aikaansaatu yhteisymmärrys muiden turvallisuusviranomaisten, poliisin ja Tullin kanssa. Edellinen kokonaisuudistus vei pidemmän ajan. Tuolloin yhteisymmärrystä jouduttiin hakemaan valiokuntakäsittelyn aikana. Tämä uudistus selkeyttää Rajavartiolaitosta koskevaa sääntelyä. Se samalla ottaa huomioon ajan riennon, Euroopan unionissa vapaan liikkuvuuden alueen ulkorajojen valvonnassa tapahtuneen kehityksen. Lainsäädäntö laajentaa Rajavartiolaitoksen alueellista toimivaltaa, mutta, herra puhemies, se ei ole kuitenkaan rajoittamaton, yleinen, vaan selkeästi lakisääteisiin tehtäviin rajattu toimivalta. Poliisin toimivalta on tässä suhteessa yleinen. Rajavartiolaitos suorittaa laissa säädettyjen tehtävien loppuunsaattamisen muuallakin kuin varsinaisella toimialueellaan, mikäli säädettyjen tehtävien loppuunsaattaminen sitä vaatii.

Rajavartiolaitos antaa lainsäädännön mukaisesti myös virka-apua sekä poliisille että tullille. Tässä suhteessa hyvin tärkeitä asiaryhmiä ovat esimerkiksi huume- ja ihmiskauppa, erilaisten rikollisliigojen paljastaminen. On korostettava, että Rajavartiolaitoksen toiminta painottuu sen nykyiselle toimialueelle eikä laitos muutu turvallisuusalan valtakunnalliseksi yleisviranomaiseksi. Tavoitteena on, että tämä lainsäädäntö voisi tulla voimaan jo nyt kesällä, muutaman viikon kuluttua. Uudistus edellyttää lisää koulutusta Rajavartiolaitoksen henkilöstölle, ja niinpä rajavartiomiehen koulutus pitenee nykyisestä puolesta vuodesta yhteen vuoteen ensi vuoden alusta lukien.

Herra puhemies! Suomi on ollut ja on rajaturvallisuuden osaaja. Meillä yhteistyö rajalla toimivien viranomaisten ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten, poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen, kesken on esimerkillistä. Tämä hyvä ptr-yhteistyö soveltuu esimerkiksi koko Euroopan unionin alueelle. Meillä on hyvä maine Euroopassa. Uusi lainsäädäntö ja toimiva yhteistyö varmistavat sen, että jatkossakin olemme eturivin rajaturvallisuuden osaaja Euroopassa. Lainsäädännön uudistamista on kuitenkin tarpeen jatkaa. Tässä suhteessa valiokunta edellytti ptr-lain valmistelua. Ministeri Rajamäen mukaan valmistelu on jo käynnistettykin. Tätä lakia on kaivattu jo aiemminkin, laintasoista säätelyä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöhön.

Herra puhemies! Kun lakiehdotuksiin sisältyy merkittävästi uudistuksia nykyiseen tilanteeseen nähden, hallintovaliokunta piti tarpeellisena, että ministeriö antaa eduskunnan hallintovaliokunnalle selvityksen lainsäädännön toimeenpanoon liittyen. Mielestämme on tärkeää, että tämä selvitys, jonka takarajaksi asetimme vuoden 2008 lopun, seikkaperäisesti tuo esiin ne mahdolliset ongelmakohdat, joita tämän laajan lakikokonaisuuden käyttöönottoon ja soveltamiseen tulevina vuosina liittyy.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Itse tämän lain sisältöön minulla hirveän paljon ei ole sanottavaa. Tässä on hyviä asioita, tehtävät laajenevat ja järkeistyvät, ja tietysti ammattitaitokin lisääntyy, koska koulutusta jatketaan. Mutta yhteen seikkaan tässä kiinnitän huomiota siinä mielessä, jotta kun Rajavartioston henkilöstöllä on tämmöinen siirtovelvollisuus, heidän täytyy lähteä määrätyn ajan kuluessa, niin kuin tässä laissa sanotaan, olla valmis siirtymään mihin puolelle Suomea hyvänsä. Tällä hetkellä, kun tuolla se duunariporukka — rajalla on ihan virkamiehiäkin — ne rajavartijat lakkoilevat, niin pitäisi myös ottaa huomioon nyt näissä neuvotteluissa se, kun heidän palkkatasonsa kuitenkin on suhteellisen matala ja heillä on tämmöinen siirtovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, jotta hirveän paljon ei pesäänsä voi rakentaa millekään paikkakunnalle mitenkään varmasti vaan pitää olla valmis lähtemään kaikkine kampsuineen ja kimpsuineen johonkin toiseen paikkaan, että kyllä tämän pitäisi näkyä myös siinä palkkauksen tasossa, koska se luo epävarmuutta, se tekee myös lisäkustannuksia, kun siirrytään paikkakunnalta toiselle. Jopa olen miettinyt sitä, jotta jotenkin tätä pitäisi pystyä jatkossa enemmän käymään läpi, jotta onko tämmöistä siirtovelvollisuutta oltava kellään Suomen maassa vai eikö kaiken tällaisen pitäisi perustua periaatteessa vapaaehtoisuuteen eikä tällaiseen, mikä nyt joillakin ammattikunnilla vielä on olemassa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Rajavartiolaitoksessa on vain virkamiehiä, siellä ei ole toimia lainkaan. Rajavartiolaitos on kymmenen vuoden sisällä kokenut erittäin mittavan muutoksen. Niin sanotulta vihreältä rajalta pääpaino on siirtynyt tänne Pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Helsingin satamiin ja sitten kansainvälisille rajanylityspaikoille itänaapurin rajalle. Tämä on merkinnyt mittavaa muutosta myös henkilöstön sijoittumisessa. Meille kerrotun mukaan viime vuosina kaikki ratkaisut on kuitenkin kyetty kohtuullisen hyvin toteuttamaan, vapaaehtoisia siirtyjiä on löytynyt. Hallintovaliokunta kuitenkin kiinnitti tähän asiaan mietinnössään huomiota, ja haluamme, että tämä asia eduskunnan hallintovaliokunnalle annettavassa ministeriön selvityksessä myös seikkaperäisesti kerrotaan, miten tämä siirtovelvollisten tilanne on toteutunut ja onko siitä aiheutunut ongelmia ja millaisia ongelmia.