19) Hallituksen esitys laeiksi vakuutusedustuksesta ja eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta edellyttää,
että hallitus antaa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta
talousvaliokunnalle selvityksen vakuutusedustuksesta annetun lain
soveltamisesta saaduista kokemuksista ja sen haittavaikutuksista
vakuutusmarkkinoihin, vakuutusedustukseen ja kansalliseen ja kansainväliseen
alan kilpailuun sekä direktiivi-implementoinnista muissa
jäsenvaltioissa. Se on tietysti hyvä, että tämä selvitys
tulee, kun olemme ainoa maa nyt EU:ssa, joka ottaa tämän implementoinnin
näin ehdottomana. Kun asiantuntijoiden lausunnoissa tuli
hyvin selväksi, että tämä lakiesitys
kuluttajasuojan nimissä suojelee yrityksiä kilpailulta,
niin on todella hyvä, että saamme tämän
selvityksen.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä laki vakuutusedustuksesta
on todella kuolinisku suomalaiselle meklaritoiminnalle. Niin kuin
ed. Sjöblom totesi, tämä kolmen vuoden
siirtymäaika ja siinä kahden vuoden tarkastusaika
on mielestäni puhdasta huonon omantunnon peittelyä.
Tässä edellisessä käsittelyssä totesin,
että koska lähes yksimielisesti valiokunta oli
loppumetreille saakka tämän lakiesityksen muuttamisen
kannalla, niin oli aika suuri pettymys, että sitten loppumetreillä hallituspuolueen
jäsenet
jyrättiin hallituksen korjatun esityksen taakse. Muistan
silloin, kun totesin, että mielestäni tämä on
häpeällistä toimintaa poliittisessa elämässä,
mutta yritän vielä pari vuotta kestää sitä — unohdin
sanoa, tämän hallituspohjan kanssa. Katsotaan
sitten eteenpäin, onko parempi hallituspohja, kun kaksi
vuotta on mennyt ja tarkistetaan, pitääkö tämä uusia.
Reijo Kallio /sd:
Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi vakuutusedustuksesta
on tänä keväänä herättänyt
voimakkaita tunteita erityisesti vakuutusmeklarien keskuudessa,
jotka ovat voimakkaasti kritisoineet lakiesitystä. Oleellista tässä uudessa,
nyt toisessa käsittelyssä olevassa laissa on se,
että jatkossa vakuutusmeklarit eivät enää voi
ottaa palkkiota vakuutuksenantajalta eli vakuutusyhtiöltä.
Kyse on mielestäni erityisesti siitä, että vakuutusasiamiesten
ja vakuutusmeklarien roolit selkeytetään.
Vakuutusasiamiesten rooli sinänsä on selkeä. He
edustavat yksiselitteisesti vakuutusyhtiötä, jonka
vakuutusten myynnistä he saavat palkkionsa. He ovat siis
osa yhtiön myyntikanavaa. Vakuutusmeklarien pitäisi
edustaa asiakkaita. Toistaiseksi, kun myös vakuutusmeklarien
palkkion on voinut maksaa vakuutusyhtiö, ovat roolit saattaneet
sekoittua. Asiakkaan on saattanut olla vaikea tehdä eroa
meklarien ja vakuutusasiamiesten välillä.
Jatkossa, kun tämä lakiesitys hyväksytään, asiakkaan
on perusteltua uskoa, että vakuutusmeklari on hänelle
parhaat vakuutusratkaisut etsivä ja vakuutusyhtiöitä kilpailuttava,
ja tästä palvelusta asiakas myös maksaa
palkkion. Nykylainsäädäntö on
valitettavasti voinut mahdollistaa sellaisenkin toiminnan, että vakuutusmeklari on
vain pyrkinyt maksimoimaan vakuutusyhtiöltä saamansa
palkkion. Näin asiakkaan saama palvelu ei ehkä aina
ole ollut paras mahdollinen. Uusi laki tuo vakuutusalallekin sen
normaalin käytännön, että toimeksiantaja
eli se, joka palvelun tarvitsee, maksaa palkkion. Näinhän
sen pitää olla, ja asiakas tietää jatkossa,
mistä hän maksaa.
Muistan hyvin, kun aikanaan käsittelimme vastaavaa
muutosta asunnonvälitysalalla. Silloinkin luotiin uhkakuvia
uudistuksen toimimattomuudesta, mutta hyvinpä näyttää sujuneen asunnonvälityksessä.
Minua hämmästyttääkin suuresti
se, että ne, jotka yleensä puhuvat suureen ääneen
kilpailun puolesta — viittaan nyt esimerkiksi ed. Sjöblomiin
ja ed. Saarikankaaseen — itse asiassa ovat vastustamassa
markkinatalouden pelisääntöjen ulottamista
myös vakuutusalalle. Tässä asiassa onneksi
vasemmisto ja keskusta kantavat huolta markkinatalouden toimivuudesta.
Haluan painottaa sitä, että avoin kilpailu on
mahdollista vain, kun siihen osallistuvien roolit ovat selkeät.
Niihin ei saa liittyä mitään eturistiriitoja,
ja juuri selkeyteen ja läpinäkyvyyteen mielestäni
päästään tällä uudella
lailla.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan esittämä kolmen
vuoden siirtymäaika puolestaan antaa riittävän
sopeutumisajan muutoksille ja mahdollistaa myös sen arvioinnin,
millaisia muutoksia meidän ympäristössämme
tapahtuu.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä talousvaliokunnan
mietinnössä on olennaista tämä ponsi,
johon täällä aikaisemmissakin puheenvuoroissa
on viitattu, eli se, että kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta
kolmen vuoden siirtymäajan puitteissa saadaan selvitys
siitä, miten tämä käytäntö on
esimerkiksi meklareitten osalta toiminut. Tämä on
sitten myös pohjana niille johtopäätöksille,
joita sitten kahden vuoden päästä pitää tehdä.
Itse vilpittömästi toivon, että kun meklaritoiminta
Suomeen on tullut jäädäkseen, niin se
myös käytännössä toimii,
koska tämä kilpailuttaminen on tärkeä asia.
Jos ajatellaan esimerkiksi kuntia ja kaupunkeja, niin vaikkapa tapaturmavakuutuksen
osalta voidaan todeta se, että siinä on hyvin
isot rahat kysymyksessä käytännössä,
koska kaikki henkilöstö pitää tapaturmavakuuttaa.
Käytännössä on sitten kysymys siitä,
miten tämä kilpailuttaminen tapahtuu ja pystyvätkö kunnassa
asiantuntijat, jotka tästä asiasta vastaavat,
huolehtimaan siitä, että vakuutusyhtiöt
eivät saa näistä tapaturmavakuutuksista voittoja
enemmän kuin sopimusehdoissa on. Tässä mielessä muistutan
vaan historiasta, että esimerkiksi kaupungeilla on ollut
oma tapaturmavakuutusyhtiö, ja kaupunkien ja kuntien kannattaisi
nyt miettiä rahapulassaan myös tätä vakuutustoimintaa.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Normaalisti tällainen ponsi on hyvä,
mutta tämän lain käsittelyn aikana 261
meklarista 110 on jo lopettanut toimintansa. Läpinäkyvyys
olisi turvattu hallituksen alkuperäisessä esityksessä olleella
26 §:n muotoilulla.
Ed. Kalliolle: Liiallinen puhdasoppisuus ei ole markkinataloutta,
vaan toimii sitä vastaan, (Ed. Kallio: Höpö,
höpö!) kun muut naapurimaat eivät ole
lainkaan mukana tässä samassa toiminnassa. (Ed.
Kallio: Ne ovat tulossa mukaan!) Meklareiden osaamista ei meillä ole
varaa menettää. Nimenomaan, jos tämä 26 § olisi
otettu huomioon näin muotoiltuna, tämä ponsi
toimisi juuri oikein niin, että kahden vuoden päästä katsotaan,
siirrytäänkö askel pitemmälle.
Mutta nyt me katsomme kahden vuoden päästä,
mitä on tapahtunut ja miten on raunioitunut tuo toiminta meklareiden
osalta.
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ponsi
takaa tämän toiminnan alasajon. Niin kuin ed.
Sjöblom totesi, lähes puolet meklareista on jo
lyönyt lapun luukulle ja kovaa vauhtia tulee tämä kiihtymään.
Vakuutusmeklarihan oli paras tae ja on paras tae sille, että kuluttaja,
vakuutuksenottaja, saa mahdollisimman hyvän tuotteen eli
vakuutuksen. Näiden asiamiesten intresseissähän
ei ole kertoa kaiken sen hienon pienen präntin sisältöä vakuutuksenottajalle,
koska siellähän ovat sitten ne pykälät,
jotka lieventävät vakuutusyhtiön velvoitteita,
kun vakuutuksen maksuaika tulee.
Muistutan vaan, että olen ollut kahden suuren vakuutusyhtiön
hallituksessa Suomessa ja yhden maailman suurimman hallituksessa
Lontoossa. Siitä huolimatta olen tätä mieltä,
koska silloin, kun toimin työelämässä ennen
tätä, käytin vakuutusmeklareita, vaikka
itse olin vakuutusyhtiön hallituksessa, jotta varmasti
se oma yhtiöni sai mahdollisimman hyvän tarjouksen.
Ed. Kalliolle haluaisin todeta, että voin rautalangasta
kääntää tämän
mallin tarvittaessa, kuten myös sen, mitä markkinatalouteen
liittyvä vapaa kilpailu tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä,
että kielletään joltain ammattiosaajalta
ammattinsa harjoittaminen tällaisella lailla, joka on selvä sanelu
joltain taholta. Minun mielestäni se ei ole tätä päivää.
Keskustelu päättyy.