Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys asuntokauppalain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta pitää sisällään valiokuntakäsittelyn jälkeen lausumaehdotuksen, joka on todella paikallaan. Valiokunnassa käytiin läpi hyvin tarkasti asiantuntijakuulemisessa niitä uhkakuvia, joita syntyy, ja sitä, pystyykö hallitus todella antamaan tämän vuoden aikana tämän lausuman mukaisen selvityksen toimenpide-ehdotuksineen siitä, miten ne voimavarat ja keinot ovat todella käytettävissä, ennen kaikkea ne voimavarat siihen, mitä tämä lausumaehdotus edellyttäisi.

Tässä on muutama muukin uhkakuva ollut valiokuntakäsittelyn asiantuntijoiden puolelta eli se, että rakennuskustannukset nousevat tämän lain myötä prosentista puoleentoista ja sitten markkinoillepääsykynnys selkeästi nousee.

Jouko  Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ponsi todellakin on tärkeä. Sen yksi lähtökohtahan on se, että kuntien rakennusvalvonnan, rakentamisen valvonnan, niin asuntojen kuin myös julkisen rakentamisen valvonnan, voimavaroja lisätään niin, on sitten kyse kouluista, terveyskeskuksista, sairaaloista, että tämä asuminen tulisi turvatuksi ja samaten julkisten rakennusten osalta niin koululaisten, päiväkotilasten kuin sairaalahenkilöstön tai terveyshenkilöstön, potilaista puhumattakaan, oleminen näissä tiloissa olisi turvallista ja päästäisiin hometaloista ja vesivauriotaloista. Tämä rakentamisen taso Suomessa edelleenkin on yllättävän huono. Tässä on nyt varottava kuitenkin sitä, että tämä ei jää yksin kuntien harteille, koska täältä eduskunnasta on helppo lähettää uusia tehtäviä lainsäädännön muodossa kunnille ja kuitenkin kuntien taloudelliset voimavarat ovat tällä hetkellä erittäin huonot monessakin tapauksessa.

Mutta on tietysti aika tavalla järjetöntä se, että kymmenen vuottakin sen jälkeen, kun talo on valmistunut, on se sitten asumista tai julkisrakentamista, kuntien rahoista huomattava osa menee tähän peruskorjaamiseen. Monissa kunnissa enemmänkin varaudutaan peruskorjaamiseen kuin siihen, että rakennusvalvonta olisi niin hyvää, että tätä peruskorjaamista kalliilla, veronmaksajien rahoilla ei tarvitsisi käytännössä tehdä. Tässä tarvittaisiin todellakin toimenpiteitä, ja tämä liittyy niin asuntoasioista vastaavan ministeriön, valtiovarainministeriön kuin myöskin sitten kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaan, koska rakennusvienti on Suomelle erittäin tärkeä ja siinä mielessä on huonoa mainosta, että meillä tehdään näin huonoa jälkeä.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vähän jatkoa ed. Skinnarin selostukseen.

Tässä valiokuntakäsittelyssä vasta loppusuoralla pääsimme tähän ongelmaan, jota nyt tuomme tässä ponnessa esille, eli homevaurioihin ja huonoon rakentamiseen. Näistä syistä sekä kunnilla että yksityisillä on miljardien eurojen laskut maksettavana nyt ja lähivuosina, revitään 20 vuotta, 10 vuotta, 30 vuotta vanhoja taloja, korjataan putkivuotojen syitä ja muuta.

Ei meillä ole varaa, ja sen takia valiokunnassa katsottiin, että tähän on saatava joku muutos, ja haluamme hallitukselta toimenpideohjelman tämän vuoden loppuun mennessä, ja siinä lähtökohtana esitin, että tässä voisi hyvin toimia niin kuin suomalaisessa ja maailmanlaajuisessa laivanrakennuksessa toimitaan. Siellä laatu on tärkeä. Laivaa ei voida purkaa kymmenen vuoden kuluttua. Meillä on ulkopuoliset laaduntarkkailijat, jotka astuvat remmiin heti tilauksen jälkeen. Suunnittelu alistetaan heidän tarkastettavakseen, jokainen työvaihe ja lopputuote, ja sillä taataan, että tilaaja saa sellaisen tuotteen, joka vastaa hyvää rakentamista ja hyvää toimintaa.

Vastaavalla järjestelmällä meillä talonrakennuksessa tulisi toimia — ainakin suuret julkiset hankinnat, koulut ja vastaavat — ja tällä ei pidä rasittaa kuntien rakennuslautakuntia eikä kuntien toimintoja, vaan tähän löytyy esimerkiksi Kauppakamarilta järjestelmiä, joilla voidaan tuoda laivanrakennuksesta erittäin hyväksi havaittu systeemi maalle.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä asia, hallituksen esitys 21/2005 vp, on ollut talousvaliokunnassa mietinnöllä ja ympäristövaliokunnassa lausunnolla. Kun katsoo näitä asiakirjoja, niin talousvaliokunnan mietintö on tuollainen alle liuskan ja ympäristövaliokunnan lausunto talousvaliokunnalle valiokunnan kannanottojen osalta on kaksi kokonaista liuskaa, joissa on käsitelty yksityiskohdittain nämä asiat, kuten esimerkiksi hallitusten jäsenten henkilökohtainen korvausvastuu. Valiokuntamme onkin esittänyt, että talousvaliokunta selvittää sääntelyn tarpeellisuutta tältä osin, koska vakuudet ovat joka tapauksessa käytettävissä, kunnes yhtiön hallinto on toteutettu, kuten täällä sivulla 3 todetaan. Siis näitä asioita ympäristövaliokunnassa mentiin kohtuullisen tarkasti ja syvällisesti läpi.

Tämä valiokuntavalintahan lähti siitä, että katsottiin kuluttajansuojan olevan tämän oleellinen kysymys. Kuitenkin kysymys on nimenomaan rakentamisesta. Täällä puhuttiin homeongelmista ja siitä, mitä ne kunnille aiheuttavat. Omassa kotikaupungissani kaupungin omistamista kiinteistöistä vastaava kiinteistöpäällikkö kertoi juuri kaupunginhallitukselle, että 20 kohdetta on, joissa on homeongelma, eli tässä suhteessa on tietysti asiallista, että talousvaliokunnan mietinnössä mainittu kuntien ongelma on todettu, se on tosiasia, mutta muuten vaikuttaa edelleen siltä, että tuo talousvaliokunnan ponsi kyllä viittaa ihan ympäristövaliokunnan toimialaan.

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin täällä nyt viitattiin ympäristövaliokunnan lausuntoon, niin oikeusministeriön kanssa, kun käytiin läpi nämä kaikki muutosehdotukset ja muut, todettiin, että olisi tärkeätä, että tämä — nimenomaan oikeusministeriö sitä painotti — saataisiin nopeasti voimaan, ja tässä suhteessa kyllä käytiin kaikki nämä muutosehdotukset läpi, ja tämä asia tuli siinä sitten loppuvaiheessa niin tärkeäksi, että ainoa mahdollisuus tällä aikataululla oli se, että me teemme tämän ponnen, ja täytyy nyt muun muassa ympäristövaliokunnan kanssa yhdessä katsoa, miten tässä edetään.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunnassa kiinnitettiin tosiaan huomiota tähän rakentamisen laadunvalvontaan ja rakennusvirheiden ennaltaehkäisyyn. Rakentamisessa liikkuvat valtavat pääomat, ja meillä on paljon virheitä tehty rakentamisessa, ja se on kuluttajansuojan kannalta tärkeä kysymys, mutta tosiaan kansantaloudenkin kannalta tärkeä kysymys, että niitä investointeja, mitä tehdään rakentamiseen, ei sitten pilata väärällä rakentamisella ja aiheuteta homevaurioita ja muita ongelmia.

Eräs toinen näkökulma, mihinkä valiokunta kiinnitti myös huomiota, oli osaomistusasuntotuotannon toimintaedellytysten säilyminen. Valiokunta edellyttääkin, että hallitus seuraa uuden lainsäädännön vaikutuksia osaomistusasuntotuotantoon ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimiin. Totean tältä osin, että Pirkanmaalla tämmöinen Pirkanmaan Avo-asunnot on merkittävä rakennuttaja ja toimija, ja on tärkeätä, että tämä toiminta tulevaisuudessakin säilyy ja tämä laki ei vie edellytyksiä tältä toiminnalta.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tarkoittaa hyvää, mutta ne keinot, mitkä täällä tulivat valiokunnan puheenjohtajankin puheessa esiin, ovat puutteelliset, eli kuntien voimavarat eivät nykyisellään riitä kotimaan tuotannon lisävalvontaan, joten ensi vuoden budjetissa on mahdollista tietysti korjata se.

Toinen vaihtoehto on, niin kuin ed. Saarikangas sanoi, että kehitetään Kauppakamarin tavarantarkastajista järjestelmä, joka hoitaa sen laadunvalvonnan tai laadun lisävalvonnan. Sillä siitä varmasti päästään eteenpäin.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle haluaisin todeta, että vaikka ehkä tämä on ympäristövaliokunnan rootelia, niin teidän lausunnossanne mielestäni ei ollut sanaakaan tästä homekysymyksestä ja siitä kustannuspuolesta, ja silloin minä ainakin entisenä talousmiehenä tartuin siihen talousvaliokunnan rooteliin. Meidän on valvottava kuluttajan etuja, ja kuluttajan etu, oli se kunta, valtio tai yksityinen, on tässä tapauksessa se, että me huolehdimme kunnollisesta, asianmukaisesta rakentamisesta, johon liittyy tämä tarkastusprosessi. Ja sitä tarkastusprosessia ei voida sysätä kuntien niskoille. Rakennuslautakunnan tehtävä on lupapuolella, ja se olkoon siellä. Mutta tärkeää on tämä todellinen valvonta, että suomalainen työ kelpaa ei 20 vuoden kuluttua, vaan 50 vuoden kuluttua. Nämä talot, jotka revitään meidän jokaisen naapurustossa — minua vastapäätä revitään 20 vuotta vanha koulu ja sen tilalle rakennetaan uusi, 29 miljoonaa euroa hukkaan heitettynä. Eikö se ole ympäristövaliokunnalle jo riittävän suuri aihe, että talousvaliokunta tarttuu siihen?

Jouko  Skinnari  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma tietysti johtuu aika paljon siitä, että tämä asuntoasia hajautuu niin monelle eri ministeriölle, asuntoministeriölle, kuntien toiminnan osalta sisäministeriölle, valtion rahojen osalta valtiovarainministeriölle ja sitten esimerkiksi tämän asuntokauppa-asian osalta kauppa- ja teollisuusministeriölle. Asuntokauppojen osalta tässä on tietysti kysymys siitä, mikä on se myyjän vastuu, minkälaisessa kunnossa on tavara silloin, kun se myydään, mikä on rakennusliikkeen eli grynderin vastuu silloin, kun tämä rakennus rakennetaan ja siinä vaiheessa muodostetaan sitten asunto-osakeyhtiö. Useinhan käy niin, että tämä rakennuttaja koettaa tietysti toisaalta tehdä niin hyvää kuin pystyy, mutta toisaalta myös sitten, jos sinne jää näitä virheitä, niin tämä siirtyy tälle varsinaiselle asunto-osakeyhtiölle, jossa asukkaat sitten joutuvat aika nopeastikin maksamaan näistä virheistä, joita rakentamisen aikana on tehty, kun tämä valvonta, johon ed. Saarikangas ansiokkaasti viittasi, Suomessa ei ole riittävän hyvää verrattuna esimerkiksi laivojen rakentamiseen.

Tästä johtuu sitten käytännössä se, että tulee oikeusriitoja, käydään oikeutta siitä, kenen vika on se, että tässä rakennuksessa, jota on moni omasta palkastaan suurimman osan maksanut, on sitten niitä virheitä kuin käytännössä on. Tässä tämä vakuuttaminen, joka tässä lainsäädännössä on uutta, käytännössä johti siihen, että katsottiin, että tämä hyvä rakentaminen on myös yksi tae sille, että asuntokaupat voidaan turvallisesti kuluttajan kannalta tulevaisuudessa tehdä, mikäli mahdollista.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti oli huolissaan Avo-asuntojen korkotuetusta osaomistustuotannosta ja sen turvaamisesta. He ovat kirjallisesti selkeästi osoittaneet, että kun heidän laskelmiensa mukaan tämä laki nostaa asunnon hintaa 1,5 prosenttia, niin se on kuolinisku heidän toiminnalleen.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarikangas sanoi, ettei ympäristövaliokunta ole, oliko se sanallakaan, käsitellyt homeongelmaa. Ed. Saarikangas ei ole lukenut ympäristövaliokunnan lausuntoa. Valiokunnan kannanotoissa perustelujen yleisessä osassa sivulla 2 todetaan: "Valiokunta toteaa, että kosteus- ja homeongelmat ovat valitettavan yleisiä" jne. Ympäristövaliokunnan tehtäviin on aina kuulunut tästä asiasta huolestuminen ja huolehtiminen, ja kuulemisia, kannanottoja lausuntoina ja mietintöinä on ollut vuosikausia, ei ainoastaan nyt, vaan vuosikausia.

Ongelma on iso. Joskus on sanottu, että se on noin 40 miljardia vielä Suomen markoissa eli todella sellainen 6—7 miljardia euroa valtakunnallisesti, niin kuin totesin, esimerkiksi Kotkassa 20 julkista rakennusta, kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, vanhusten hoivakoteja. Eli kyllä me, ed. Saarikangas, olemme tähän kiinnittäneet huomiota. Vielä sivulla 4 myös täällä jo mainittujen osaomistusasuntojen kohdalla tämä sama asia on. Ja tämä ketjuttaminen tuli monta kertaa esille: kun myydään kolmannelle omistajalle, kelle se vastuu sitten siirtyy, onko se hukkunut sille välille? Välillä tämä homeongelma vasta paljastuu esimerkiksi kolmannen tai neljännen omistajan kohdalla. Eli kyllä asia on ollut seurannassa ja käsittelyssä ja kannanotoissa.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen ehkä ei kuullut, mitä todella sanoin. Totesin, että teidän lausunnossanne ei ollut sanaakaan näitten homevaurioiden aiheuttamista kustannuksista. Te puhuitte pitkään homevaurioista, mutta meillä talousvaliokunnassa lähtökohtana on tarttua tähän kustannuspuoleen, talouspuoleen. Espoon kaupungin tämän vuoden korjauslistalla on vähän yli 100 miljoonan euron edestä korjauksia, jotka ovat tulleet 20—25 viime vuoden aikana, pelkästään Espoossa. Minun mielestäni tämä on syytä silloin tuoda esille tänne ja patistaa niitä päättäjiä, jotka ovat vastuussa rakentamisen tasosta, rakentamisen laadusta, ja minulla on siihen rakentava, konkreettinen ehdotus. Niitä hyvin harvoin kuulee täällä salissa, täällä yleensä vain haukutaan toisia. Nyt toin ehdotuksen, ed. Tiusanen, tehdään yhdessä työtä ja huolehditaan siitä, että tulevat talot rakennetaan laadukkaasti ja ilman homevaurioita.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämähän on tärkeä asia. Salin yleisömäärästä päätellen ei uskoisi, että Suomessa asuminen ja siihen liittyvät asiat ovat niin tärkeitä, kun täällä meitä on kerta kaikkiaan viisi miestä paikalla ja naisnäkökulma puuttuu täysin. Tässä suhteessa on tietysti vahinko, että tässä nyt tämän päivän asialista on se kuin on. Joka tapauksessa tässä on nyt viiteen henkilöön vähintään miljardi per henkilö näitä vastuita tämän asian eteenpäin viemiseksi.

Käytännössähän tilanne on se, että kun tämä hajautuu niin monelle ministeriölle, millä tavoin nyt sitten hallituksen taholla tätä pontta luetaan. Tämähän menee kauppa- ja teollisuusministeriölle, ja tietysti teoreettisesti ministerit valtioneuvostossa tutustuessaan ahkerasti kaikkiin valtiopäiväasiakirjoihin ja myös tähän valiokunnan mietintöön sen tullessa eduskunnan vastauksena valtioneuvostoon toivottavasti viimeistään siinä vaiheessa heräävät, että tämä on todellakin asia, johon kannattaisi tämänkin hallituksen vielä yrittää lopputaipaleellaan tosissaan puuttua.

Sen takia tässä on päivämäärä, se on tämän vuoden loppuun mennessä, jotta vuoden 2006 kehyksiä tehtäessä on vielä ikään kuin viimeinen mahdollisuus nykyiselle hallitukselle tältä osin laittaa rahaa seuraavan vuoden budjettiin ja kuntien osalta myös tätä asiaa viedä sillä tavoin eteenpäin, että viimein tapahtuisi jotain. Onhan se ollut aika ihmeellistä, että kattoja on pudonnut vähän siellä sun täällä. Tämä osoittaa sitä, että vastuiden ja myös huolellisen rakentamisen ja muun perään voisi todellakin kysyä niin kunnissa kuin täällä eduskunnassakin ja myös valtioneuvoston käytävillä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi arvostan ed. Saarikankaan rakentavaa ehdotusta, minkä hän on tehnyt. Aivan selvää on, että kuntien rakennusvalvonnalle on turha esittää lisävelvoitteita. Sitä paitsi rakentamisen vastuu on kuitenkin rakentajalla ja rakennuttajalla, mutta resurssit, mitä kunnan puolelta löytyy, on todella loppuun ammennettu.

Sen, että talousvaliokunta on tuon ponnen asettanut, näen positiivisena, ja ehkäpä näin juuri, arvoisa puheenjohtaja Skinnari, voisikin olla, että järjestäisimme yhteisen kuulemisen, jossa olisi meidän valiokuntiemme lisäksi myös valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka nimenomaan homeongelman kohdalla on mukana ainakin seurauksia ratkomassa, mitä altistumiset aiheuttavat. Näin ollen tässä voitaisiin löytää koko se yhteinen paletti, jossa ovat kaikki toimijat, ministeriöt, mukana, ja sitten vastuuvirkamiehet paikalle eri ministeriöistä, joiden toimiala koskee tätä asiaa.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä aihepiiri on kyllä todella tärkeä. Meillä rakentamisen suhteen jatkuvasti on tullut ja tulee epäonnistumisia, osaamista kumminkin puuttuu. Toisaalta siihen on syynä uusi teknologia ja uudet materiaalit, joiden käyttäytymistä ei riittävän pitkällä periodilla tunneta. Tähän seikkaan vaan pitää kiinnittää huomiota.

Kunnissa jatkuvasti tulee epäonnistumisia ja kalliita, isoja kustannuksia, kun virheitä korjataan, samoin yksityisrakentamisessa. Ihan omassa naapurissanikin on taas tilanne, että muutama vuosi sitten rakennettu talo on hometalo. Se on pari kertaa vaihtanut omistajaa, ja nyt siellä ei asu kukaan. Ne virheet ovat todella kalliita korjattavia. On tärkeää, että rakentamiseen on saatavissa apua, jolla voidaan tämmöisiä isoja vahinkoja ehkäistä. Siinä mielessä on tärkeää kiinnittää huomiota näihin asioihin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näin kesäillan päätteeksi ajattelin vähän kertoa, miten tämä on järjestetty telakkateollisuudessa. Meillä on esimerkiksi Turussa rakenteilla tällä hetkellä kolme suurta laivaa, maailman suurimmat, joiden kappalehinta on 700 miljoonaa euroa. Jokaista laivaa kohden tehdään noin 5 miljoonaa työtuntia, eli se työllistää noin 10 000 henkilöä vuoden ajaksi. Siellä on kahdeksan ulkopuolista, vakuutuslaitoksen asettamaa valvojaa, jotka valvovat piirustukset, työn aloittamisen, työn tekemisen, sen valmiiksi saattamisen, koekäytön ja luovutuksen. Tämä takaa sen, että tilaaja saa, mitä hän on tilannut, ja me saamme hyvän maineen.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on nyt tullut hyvin esiin, tärkeintä tässä ponnessa on valvonnan järjestäminen, rakentavasti valvonnan järjestäminen. Kuntien rakennusvalvonta ei nykyisillä resursseilla pysty sitä hoitamaan. Rakentamiselle tulee pelkästään nyt 1—1,5 prosentin lisäkustannus vakuutuksesta, ja lisävalvonta tuo lisäkustannuksia. Eli nyt on aidosti löydettävä niitä uusia järjestelmiä, millä tätä kustannuspuolta pidetään kohtuudessa ja miten kuluttaja saa paremman tuotteen.