Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Myös viime aikoina on tullut esiin tapauksia, että työnantajat ovat laittomasti sanoneet irti työntekijöitten valitseman luottamusmiehen. Pääluottamusmies on työntekijöitten edustaja. Pääluottamusmies myös valvoo, että työehtosopimuksia ja lakeja noudatetaan. Luottamusmiehen aseman tärkeys korostuu esimerkiksi nyt juuri lukuisissa suurissa yt-neuvotteluissa, joissa päätetään suuristakin joukkoirtisanomisista tai kokonaisten tuotantolaitosten sulkemisesta.

Työnantajat vaativat jatkuvasti paikallisen sopimisen lisäämistä, ja kysymys herääkin, kenen kanssa työnantajat sitten näitä asioita tulevaisuudessa sopivat, kun he useissa tapauksissa sanovat jopa laittomasti, nimenomaan laittomasti, irti työntekijöitten edustajat, pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun jnp. Näitä tapauksia on vuoden aikana varmasti toistakymmentä, jotka ovat oikeudessa olleet ja jotka oikeus on todennut laittomiksi irtisanomisiksi. Suuryhtiöille tällainen irtisanominen saattaa maksaa 20 000—30 000 euroa, mutta on muistettava, että kun yhtiön liikevaihto saattaa olla useita miljardeja euroja, niin ei ole minkäänlaista merkitystä, pidättävää merkitystä, näillä tuomituilla korvauksilla. Viimeisin tapaus, jonka minä tiedän, oli Raisio Yhtymän luottamusmiehen laiton irtisanominen.

Joidenkin työnantajien laiton toiminta luottamusmiesten irtisanomisessa osoittaa, että nykyinen lainsäädäntö ei takaa riittävää suojaa luottamusmiehille. Siksi on perusteltua muuttaa lainsäädäntöä niin, että luottamusmiehen irtisanomiseen tai työsuhteen purkamiseen tarvitaan ammattiosaston tai tuomioistuimen suostumus. Myös sanktioita laittomista irtisanomisista ja työsuhteiden purkamisista on korotettava. Sanktiot on kaksinkertaistettava siinä tapauksessa, jos työnantaja jättää noudattamatta päätöstä, kun asia on ratkaistu lainvoimaisessa tuomioistuimessa.

Nythän tapahtuu niin, että työnantaja jopa hyvinkin pienistä, olemattomista syistä, syystä taikka toisesta, katsoo sitten oikeudekseen irtisanoa tai pahimmassa tapauksessa purkaa luottamusmiehen työsuhteen. Purkaminen tapahtuu välittömästi, työsuhde päättyy. Oikeus käsittelee tämän irtisanomisriidan, toteaa irtisanomisen laittomaksi, mutta työntekijä on menettänyt pysyvästi tämän työpaikkansa. Vaikka laki antaisi mahdollisuuden siihen, että työntekijä palaa entiseen työpaikkaansa, niin näitä tapauksia minä en ainakaan henkilökohtaisesti tiedä. Lisäksi on myöskin tapauksia, joissa työnantaja ensin on sanonut pääluottamusmiehen laittomasti irti ja tämä kyseinen luottamusmies on saanut uuden työpaikan ja tämä entinen työnantaja on pyrkinyt vaikuttamaan tähän uuteen työnantajaan, että tämä edelleenkin sanoisi tämän henkilön irti. Tiedän aivan konkreettisia tapauksia, että näin on käynyt. Työnantajilla on tämmöinen musta lista -systeemi sitten vielä näitä työntekijöitä kohtaan, vaikka heidän ammattitaidossaan ei ole ollut vikaa vaan irtisanominen on perustunut puhtaasti siihen, että työntekijöitten valitsema luottamusmies on vaatinut työehtosopimuksia ja lakeja noudatettavaksi.

Herra puhemies! Muutenkin työntekijöitten irtisanomissuojassa on paljon parantamisen varaa. Muun muassa nämä nyt juuri ilmoitetut Stora Enson, M-realin ja eräitten elintarvikeyritysten suuret joukkoirtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat alkaneet, ja tosiasiassa siellä työntekijäpuolella ei ole minkäänlaista irtisanomissuojaa. Monissa maissa on niin sanottu irtisanomisraha elikkä työnantaja joutuu maksamaan huomattaviakin korvauksia siitä, että pitkäaikaisia työntekijöitä sanotaan irti. Uskoisin, että tämäntapainen järjestelmä myös Suomessa ainakin suuryhtiöitten kohdalla pistäisi vähän miettimään muitakin ratkaisuja kuin pelkästään tämän irtisanomisen, koska Suomessa irtisanominen sinänsä ei maksa työnantajalle mitään. Työntekijä joutuu tekemään työtä viimeiseen asti, jotta hän saisi nämä vuosiloma- ym. irtisanomisajan palkat, elikkä ylimääräistä palkkaa työnantaja ei ole velvollinen maksamaan yhtään. Tässä suhteessa Suomi on takapajula verrattuna moneen Euroopan maahan tämän irtisanomisturvan osalta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatettavaa juttua, mutta täytyy silti ihmetellä, miten tässä maassa ovat aikoinaan nämä vasemmistopuolueet ja SAK päästäneet tämän tilanteen sellaiseksi, että isot ja tämmöiset keskisuuret firmat pääsevät tästä näin helposti, että niille ei tapahdu oikeastaan mitään. Tämä on väärä todistus, ettei tästä tule mitään työnantajalle. Kun Suomessa on hyvin pieniä yrityksiä, niin työnantaja useasti joutuu näissä pienissä yrityksissä, joissa on 1—5 työntekijää, niitä on 92 prosenttia, konkurssiin saman tien, koska tämä työntekijää suojeleva laki on niin vahva, että sitten kuitenkin tämmöisissä pienissä yrityksissä työnantaja joutuu kaikkeen vastuuseen, ja firma menee konkurssiin sen takia, että sillä työntekijällä on niin paljon oikeuksia. Ihmetyttää kyllä, että tätä eivät ole joskus tietyt puolueet hoitaneet.

Minkä takia luottamusmies sitten on näin surkeassa asemassa? Onko siinäkin ajateltu — oikein kunnon työntekijät — että luottamusmies kun valitaan, niin tulee heti jonkunlainen pikkuporvari eikä kannata sen enempää sitten katsoa sen perään? Joku tämmöinen. Tässä ihmeellisesti tämmöisiä aukkoja näköjään suomalaisesta työlainsäädännöstä löytyy.

Mutta vaikka kannatankin tätä, että nämä keskisuuret ja isot pitäisi saada kuriin, tosiaan näitten pikkuyritysten asemaa ei missään nimessä saisi ainakaan pahentaa millään tämmöisellä lainsäädännöllä. Tuskin niissä muuten luottamusmiehiä onkaan.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Elinkeinoelämän keskusliitto edustaa suurimpia ja sitten osaltaan keskisuuria yhtiöitä, yrityksiä, ja on asettanut hyvin selvästi tavoitteekseen sen, että siirrytään paikalliseen sopimiseen, jolloin tietysti luulisi, että intressissä olisi aivan erikoisesti kehittää sellaista luottamusmiesjärjestelmää, jossa olisi luottamusmiehillä riittävä ammattitaito hoitaa tehtäväänsä ja näillä toisaalta olisi sitten tietynlaisen suojan kautta turvallinen olo ja motivaatio tämän tehtävän hoitamiseen.

Nyt tämä kenttä on näköjään jätetty vasemmistopuolueille hoitaa tätä asiaa ja pitää keskustelua tältä puolelta yllä. Ei kuulosta tämä EK:n toimintafilosofia fiksulta, kun se realisoituu tällä tavalla käytännön tasolla.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle haluaisin vaan ihan lyhyesti todeta, että jos pieni yrityskin sanoo työntekijän irti, jos se sanoo sen irti laillisin menettelyin, niin silloinhan työntekijä joutuu tekemään työtä koko sen irtisanomisajan ja työnantaja maksaa vain vuosilomakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset, jotka ovat kertyneet sen työajan ja lain mukaan. Mitään muita korvauksia tälle työnantajalle ei tule. Mutta jos työnantaja sanoo laittomasti irti, niin silloin tulee korvausvelvollisuuksia mahdollisesti. Tämä täytyy nähdä aina, että tässä on tämä ero.

Erityisesti minä tietenkin lähden siitä, että pienissä yrityksissä usein ei edes ole luottamusmiehiä, niitä on lähinnä suurissa tai keskisuurissa yrityksissä. Ja keskisuurissa ja suurissa yrityksissä tämä työnantajan korvausvastuu laittomista irtisanomisista on sellainen — siis laillisista irtisanomisista ei makseta korvauksia — että työnantaja on tuomittu noin 20 000:n, enintään 30 000 euron korvausvastuisiin. Ja kun sitä miettii näitten yritysten liikevaihtoon verrattuna, joka saattaa tosiaan olla useita miljardeja euroja, niin eihän sillä ole mitään pidättävää vaikutusta, jos ne haluavat päästä luottamusmiehestä eroon. Kun kysymys tässäkin tapauksessa on siis laittomasta menettelystä, niin minun mielestäni se ei voisi olla niin halpaa. Jos työntekijä menettelee laittomasti, niin sakkoa tulee taatusti joka kerran, kun työtuomioistuimessa ollaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan kyllä ed. Kuopan, mikä tämä nyt onkaan, siis lakiehdotusta, -aloitetta tosiaan, mutta se on niin yleinen tuolla kentällä, toistakymmentä vuotta kentällä ollut juttu, että hyvin pieni yritys joutuu vaikeuksiin tai joutuu lopettamaan toimintansa pelkästään näitten laillisten juttujen takia. Tämä on tavallaan eri asia kuin tämä luottamusmieskysymys, en minäkään mitään laittomia irtisanomisia kannata.

Mutta kun on niin paljon ollut aikoinaan ja on edelleen näitä tapauksia pienissä yrityksissä, niin se konkretisoituu juuri Suomessa niin, että sitten ei oteta uusia työntekijöitä, kun heistä on niin vaikea päästä eroon. Eli suhdannevaihteluissa hyvin pienetkin sitoutumiset sen laillisenkin ajan työnantajan töissä pitoon ja kaikkien näitten maksamiseen saattavat kaataa, ja kaatavatkin, useasti pienen firman. Tämä tarkennuksena.