Täysistunnon pöytäkirja 80/2010 vp

PTK 80/2010 vp

80. TORSTAINA 9. SYYSKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen korjaustarpeet

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Liikunpa missä tahansa Suomessa, nousee keskusteluun haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetus on EU-pohjainen, ja se lienee laadittu silmällä pitäen etenkin Keski-Euroopan olosuhteita. Suomen maaseudulle se soveltuu melko heikosti. Vain vesistöjen läheisyydessä se on jossain määrin perusteltua. Vaikka asetus on ollut voimassa jo kuusi vuotta, vieläkään sen määräyksistä ei ole varmistettua tietoa, ja asetuksen mukaan erityisiä vaatimuksia ei ole, jos kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole.

Arvoisa ministeri Lehtomäki, edeltäjänne, entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tuli kesällä julkisuuteen, jossa hän kertoi, että hänet on johdettu asian valmistelussa erään virkamiehen taholta harhaan ja jos hän olisi tiennyt, miten asetus vaikuttaa, hän ei olisi antanut sitä. Kysyn:

Kun nyt vaikutukset tiedetään, aiotteko ympäristöministerinä korjata tämän edeltäjänne virheen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo asetus on annettu kotimaisen ympäristönsuojelulain nojalla, eli se ei ole EU-perusteinen. Asetuksessa määritellyt puhdistustasot perustuvat huolelliseen kotimaiseen tutkimukseen ja selvitykseen siitä, mikä on niin sanottua parhainta käyttökelpoista tekniikkaa ja minkälaiset puhdistustasot voidaan saavuttaa.

Pitää pitää mielessä, että näidenkin jätevesien käsittelyvaatimusten tiukentamisen taustalla on se, että on pidettävä huolta siitä, että itse kunkin talousvesilähteet, juomavesilähteet, pintavedet, pohjavedet ja yleinen ympäristön tila saadaan entistä parempaan tolaan.

Ymmärrän hyvin, että yksittäisellä kiinteistöllä tämä investointi ja ylipäätään näiden asioiden täyttäminen on haastava kokonaisuus, mutta noin puolitoista miljoonaa suomalaista elää viemäriverkostojen ulkopuolella, ja meidän on välttämätöntä pystyä etenemään myös siellä toisenlaiselle ympäristön- ja vesiensuojelun tasolle kuin missä me 60-luvulla olemme olleet.

Monenlaista korjaustoimenpidettä on tehty, korvaustasoja, tukitasoja parannettu. Nyt saamme neuvontajärjestelmän, jotta kiinteistönomistajat tietävät, mistä on kysymys. On tarkoitus tuoda lakiesitys ikäihmisten vapauttamisesta ja ohjeistaa kuntia entistä paremmin siitä, millaisissa tapauksissa on syytä myöntää viisi vuotta lisää toimeenpanoaikaa.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Kun näitä tarkkoja soveltamisohjeita on tippunut sieltä täältä ja ne ovat olleet vähissä, niin kalliilla hinnalla on kaupiteltu heikkoja laitteistoja vedoten asetuksen määräyksiin, jotka astuivat tosiaan voimaan 1.1.2004. Kun niitä selkeitä määräyksiä ei ole ollut, ovat maaseudulla asuvat varsinkin ikääntyneet ihmiset pahimmillaan joutuneet, voisi sanoa epämääräisten, pienpuhdistamokauppiaiden uhreiksi. Minä haluan toistaa tuon kysymykseni siitä, mitä ministeri Enestam väitti kesällä. Kun nuo vaikutukset tiedetään, niin aiotteko korjata tämän edeltäjänne virheen? Hän selkeästi sanoi, että tuota asetusta ei olisi koskaan antanut, jos olisi tiennyt nuo kaikki vaikutukset, ja kun nyt niistä vaikutuksista on tullut selkeitä viestejä joka puolelta Suomea, joka torilla melkein nousee tuo kysymys esiin. Aiotteko korjata aikananne vielä tämän virheen?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Minä en pidä perusteltuna, että jätevesien käsittely voisi olla Suomessa 1960-luvun tasolla haja-asutusalueilla. Sitä asetuksen poisheittäminen tarkoittaisi, koska sitä edeltävät määräykset ovat 1960-luvulta. Edustaja tietää, ettei missään muuallakaan tässä yhteiskunnassa toimita enää 1960-luvun ympäristöllisin säädöksin.

Keskustelin Enestamin kanssa tuoreeltaan silloin, kun hän tuli julkisuuteen, eikä hänkään tarkoittanut sanoa, että häntä olisi tarkoituksellisesti johdettu harhaan. Mutta tosiasia on, että arviot siitä, millaisia kiinteistökohtaisia kustannuksia tästä aiheutuu, menivät jonkin verran pieleen. Mutta on vaikeaa myöskin kymmenen tai neljäntoista vuoden aikajänteellä arvioida etukäteen, millä tavalla esimerkiksi markkinat kehittyvät.

Tämä neuvonnan ja oikean informaation hankaluus piilee siinä, että järjestelmän toteuttamistapa riippuu kiinteistön ominaisuuksista, siitä, minkälainen se tontti on, kuinka paljon jätevesiä syntyy, ja yhtä, kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa yleisohjetta yksinkertaisesti on hyvin vaikea tai mahdoton antaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä tullaan hieman samaan kuin äskeisessä kysymyksessä, että myös ihmiset ja taloudet ovat eri tulotasoilla eläviä ja moni on hakeutunut sitten ehkä keskuskaupunkialueen ulkopuolelle juuri halvemman asumisen toivossa ja mahdollisuuksissa.

Mutta varsinainen kysymykseni liittyy, ministeri, siihen, että voisiko ajatella, että tämän tason säätelyä tehtäisiin lailla eikä asetuksilla, että jos te sanotte, että tuotte lakia, joka koskisi esimerkiksi ikääntyneitä perheitä, niin on aika hassua, että lailla muutetaan asetusta. Tämmöiset kysymykset, jotka aiheuttavat ihmisille suuria taloudellisia pakkoja, olisi ehkä hyvä arvioida myös eduskunnassa ja hakea sille lainsäädäntöperustaa, eikä pelkällä asetuksella tehdä asioita ihan myös sen takia, että tästä poliittista vastuuta aika paljon kantaa jokainen, vaikka tämä on melkein asetuksella tehty.

Vielä ihan yksittäistasolla, kun asioita katselee, niin voi olla kevyt kesäasunto, jota tämä sitten nyt koskisi. Siellä saattaa olla yksi vesipiste, vähäinen veden käyttö, ja se saattaa sijaita vaikkapa maatalousalueen suistossa, lähellä. Olisiko mahdollista jopa ajatella, että siitä voisi pienen lahjoituksen antaa tämän turvavyöhykkeen laajentamiseksi, koska moninkertainen määrä tuota lähivesienkin saastetta tulee niiltä pelloilta eikä juuri tämän pienen vesimäärän käsittelystä? Jotenkin suhteutettuna.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja tietää, niin Suomessakin vesiensuojeluhaasteet tarkoittavat sitä, että meidän pitää edetä kaikilla sektoreilla, ei sitä, että toisen sektorin takia voitaisiin elää jotenkin leväperäisesti toisella sektorilla. Tässä on hyvin tärkeää muistaa, että myöskin vaadittava puhdistusjärjestelmä, että päästään tähän tehoon, riippuu kovasti niistä kiinteistön ominaisuuksista. Ja jos esimerkiksi vesivessaa ei ole, niin selviää huomattavan helpolla, yksinkertaisella ja halvalla systeemillä. Tämän takia suosittelen lämpimästi esimerkiksi kesäasunnoille kompostoivaa puuseetä niin kuin ennen vanhaiseen tapaan.

Tämä asetus on annettu ympäristönsuojelulain nojalla, mutta niin kuin kansanedustajat tietävät, laissa määritellään, missä puitteissa voidaan sitten asetuksella määritellä tarkempia, esimerkiksi teknisiä, puhdistustehoja. Meidän on nyt tarpeen tämä ikäihmisten kysymys tuoda nimenomaan laintasoisena esityksenä tänne eduskuntaan, missä yhteydessä eduskunta pääsee käymään sitten laajaa poliittista keskustelua asian tiimoilta. Muistutan, että hallitus yksimielisesti eduskunnan tukemana on vuosi sitten viimeksi hyväksynyt sen, että tätä asetusta ja sen toimeenpanoa viedään eteenpäin vuonna 2003 ajatellulla tavalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri on aivan oikeassa siinä, että nimenomaan meidän kaikkien täytyy kantaa vastuu vesiensuojelusta, Itämeren suojelusta jne., mutta me emme voi olla sitä mieltä, että tämä asetuksen soveltaminen on ollut onnistunutta. Sitä se ei ole valitettavasti ollut. Siinä on mielestäni nimenomaan ollut kysymyksessä tiedonpuute, väärät tiedot ja se bisnes, mikä on monesti näiden mummonmökkien omistajien kustannuksella rehoittanut. Selvitysmies Tarasti esitti, että 5 miljoonaa euroa vuodessa käytettäisiin nimenomaan tiedon lisäämiseen, nimenomaan siihen, että kiinteistökohtaisesti asiaa selvitetään, mutta hallituksen budjettiesityksessä ei ole sen yhden vaivaisen miljoonan euron lisäksi, joka on tälle vuodelle ja sitten lisäbudjetissa on tullut hiukan lisää, yhtään varsinaista lisäeuroa tälle asialle.

Mitä mieltä olette, arvoisa ympäristöministeri ja myös valtiovarainministeri Katainen, onko tässä nyt sitten hallituksen budjetissa aukko?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Mahdollisuus kiinteistökohtaisen neuvonnan saamiseen on tärkein tae sille, että kun ihmiset ryhtyvät näitä asioita toteuttamaan, niin ei tehdä yli-investointeja eikä tehdä vääriä investointeja vaan tehdään oikeita, juuri sen kiinteistön olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Ja sinänsä on minusta merkittävä ja tärkeä asia, että me nyt tätä neuvontaa saamme jalalle sekä tämän että ensi vuoden määrärahojen puitteissa. Sitten tietysti kunnilla on tässä tärkeä rooli, ja on muistettava, että kunnilla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla mahdollisuus antaa ohjeistusta ja määräyksiä monenlaisista rakentamiseen liittyvistä asioista. Tiedossani on, että kunnissa on annettu muun muassa tähän liittyviä määräyksiä nojaten asetukseen, vaikkei siihen asetus anna juridista pohjaa, mutta kunta on muutoin tehnyt omanlaisiaan tulkintoja.

Puhemies:

Tämä kysymys on loppuun käsitelty.