Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä on käsittelyssä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta viime vuonna. Meillähän siellä on valtuuskunta paitsi edistämässä eurooppalaisia ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota myös totta kai pitämässä esillä meille Suomelle tärkeitä asioita.

Voi todeta, että hivenen jo viime vuonna näkyi myös Euroopan neuvoston toiminnassa tuo naapurimme Venäjän ehkä aikaisempaa ärhäkämpi maanmiespolitiikka ja he myös tällä foorumilla ottivat esiin useampia asioita venäläisten kohtelusta Euroopan neuvoston eri jäsenmaissa. Myös Suomi oli tässä asiassa esillä. Mutta ne asiat on saatu siellä kohtuulliseen järjestykseen, ei siinä mitään, ja valtuuskuntamme on toiminut aivan aktiivisesti.

Ukrainan kriisin eteneminenhän on näkynyt yhä voimakkaammin myöskin tuolla kyseisellä foorumilla, lopulta sillä tavalla, että Venäjän toimintaa on äänestysten jälkeen Euroopan neuvostossa rajoitettu, ja tuo tilanne on tälläkin hetkellä päällä. On onnetonta, että konflikti jatkuu. Etyjin ja kaiken muunkin eurooppalaisen yhteistyön kannalta olisi tietysti äärimmäisen tärkeätä, että pikkuhiljaa päästäisiin parempaan suuntaan ja rauha ja normaalitilanne voisi palautua. Sen suhteen on tehtävä työtä kaikilla foorumeilla, myös Euroopan neuvostossa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on neuvoa-antava ja aloitteita tekevä toimielin, jonka erästä aloitetta koskeva hallituksen esitys on piakkoin tulossa tänne saliin eduskunnan käsittelyyn.

Mutta vuoteen 2013 ja sen toimintaan katsaus: aivan kuten edustaja Kaikkonen totesi, vaikkakin Ukrainan ja Venäjän suhteiden viileneminen tuli sinänsä yllätyksenä, niin viitteitä siitä ehkä oli silloin vuoden 2013 aikana ja lopulla, ja kuten edustaja Kaikkonen totesi, niin myös Suomi sai siitä osansa.

Mutta vuoteen 2013 muutoin: Euroopan neuvosto käsitteli myös Georgian ja Venäjän välisiä suhteita, jotka ovat tietysti eräänlainen, enemmän Kaukoidässä oleva vastaava kriisipesäke kuin Ukrainan ja Venäjän välillä tällä hetkellä.

Euroopan neuvosto on alueellinen järjestö, ja ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota siihen, että Euroopan neuvosto on edelleen tärkeä yleiseurooppalaisten oikeusnormien luoja. Mutta normeilla on myös sitten se peilikuva elikkä lisääntynyt byrokratia ja hallinnon kankeus. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Euroopan neuvostossa on käynnistetty sopimusten uudistamistyö, jonka tähtäimessä on tarpeettomaksi luokiteltujen sopimusten karsiminen ja oikeusnormiston virtaviivaistaminen. Näin on esitetty ulkoasiainvaliokunnasta myös pyyntö Suomen delegaatiolle, että se kiinnittäisi huomiota näihin asioihin työskentelyssään.

Toisaalta on edelleen syytä muistaa se, että on maita, jotka voivat vasta haaveilla samanlaisesta hallinnosta kuin me useissa Euroopan maissa, mutta totta kai ylisääntelyä ja yliohjeistusta on vältettävä. Myös liika byrokratia on rasite lopussakin sitten demokratialle. Byrokratiaan voi mielestäni piiloutua myös rakenteellinen korruptio, ja edelleen Euroopan neuvosto mielestäni viisaasti painottaa, että yksi nykyisen oikeusvaltioperiaatteen suurimmista uhkista on korruptio.

Euroopan neuvostossa on laadittu julkisen sektorin korruptioon liittyvässä raportissa painokas kannanotto myös politiikan korruptoitumiseen muun muassa lobbauksen myötä ja on pohdittu sitä, kenen etu on lobbaus, onko se yhteinen etu vai tiettyjen piirien etu. Korruptio heikentää siis demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Suosituksessa numero 2019 yleiskokous kiittelee pääsihteeri Jaglandia — siis tämä vuodelta 2013. Pääsihteeri Jagland on valinnut korruption kitkemisen Euroopan neuvoston pääprioriteetiksi vuosille 2014 ja 2015, ja korruption torjumiseksi tuli jäsenmaille kehotus ratifioida Euroopan neuvoston korruptionvastainen sopimus ja lisätä sitä kautta myös kansainvälistä yhteistyötä. Myös korruptionvastainen toimikunta Greco on vieraillut Suomessa tutkien meidän tilannettamme muun muassa lahjusten vastaanottamisessa ja sitä, mitä kontakteja poliitikoilla on, ja tästähän eduskunta on laatinut sitten suositukset. Niitä en tässä käy läpi sen enempää.

Sitten lopuksi mainittakoon, että kertomuksessa on myöskin otettu kantaa Jussi Halla-ahon jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. Sieltä puuttuu vuosi, jolloin hän on saanut sen tuomion, mihin tässä viitataan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on erittäin tärkeä sekä ihmisoikeuksien valvonnan että toteuttamisen — suositusten kautta — kannalta. Se työ, mitä on tehty myöskin erityisesti Venetsian komission avustuksella, on johtanut siihen, että perustuslain säännökset eri Euroopan maissa ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, pääsääntöisesti.

Euroopan neuvosto on joutunut ottamaan kantaa myöskin konflikteihin eri maiden välillä. Edellisen kerran vuonna 2008 jouduttiin ottamaan kantaa Venäjän ja Georgian väliseen konfliktiin. Silloin ensin tuomittiin Venäjä mutta sitten pyrittiin olemaan suhteellisen rakentavia ja tehtiin tämmöinen road map, tiekartta, jonka mukaisesti toivottiin, että Venäjä voisi tehdä ainakin joitakin toimenpiteitä, ehkä kaikkein pehmeimpänä toimenpiteenä sen, että pyrittäisiin auttamaan muuttamaan joutuneitten ihmisten uudelleen asuttamisessa näiden alkuperäisille asuinseuduille. Mutta täytyy sanoa, että valitettavasti Venäjän kanssa ei ole päästy eteenpäin niin, että Venäjä olisi toteuttanut mitään näistä suosituksista.

No, nyt Ukrainan tilanteen kärjistyttyä meillä käytiin varsin vilkas keskustelu Euroopan neuvostossa viime huhtikuussa. Silloin päädyttiin siihen, että Venäjän valtuuskunnalla ei ole äänioikeutta istunnoissa tämän vuoden loppuun asti. Nyt tilanne on se, että tällä hetkellä asiasta ei ole tarpeen keskustella mutta tammikuun istunnossa joudutaan ottamaan kantaa siihen, millä tavalla me Venäjän osalta sitten menettelemme jatkossa, ja se päätöksenteko tulee olemaan erittäin vaikeata.

Toisaalta venäläiset pitäisi pyrkiä pitämään saman pöydän ääressä, että tuo vuorovaikutus jatkuisi edelleen. Toisaalta, jos valloitetaan tiettyjä jonkin jäsenmaan alueita, on selvää, että siihen pitää reagoida tavalla, jonka pitäisi johtaa siihen, että tuo valtio myöskin korjaa jollakin tavalla tuota tilannetta.

Tietysti Venäjän osalta täytyy sanoa myöskin se, että niin kauan kuin Venäjä ei ole jäsen, osallistuminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen on tärkeätä, koska tietysti sillä on yksittäisissä tapauksissa aika suuri merkitys Venäjän kansalaisille ja sitä kautta se on hyödyllistä.

Kuitenkin täytyy todeta, että Euroopan neuvoston Ukraina-raportissa todettiin, että ihmisoikeudet ovat varsin hyvällä tolalla Ukrainassa. Lyhyesti vain lopuksi totean sen, että ongelmia oli aikaisemman hallinnon aikana oikeusjärjestyksen kanssa. Niitä ongelmia on edelleen. Tilanne on jonkin verran korjaantunut. Tuomioistuimissa muun muassa Tymošenkon tapauksessa tilanne oli se, että se oli poliittinen oikeudenkäynti eikä oikeudellinen oikeudenkäynti. Nyt on tärkeätä, että kaikki asiat korjataan. Mikä on hyvä, niin Euroopan neuvoston suositus oli, että kielilaki korjattiin Ukrainassa, ja nyt kielilaki on eurooppalaisten standardien mukainen.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomihan liittyi Euroopan neuvostoon 1989, ja sitten heti meidän jälkeemme tulivat hyvin nopeassa tahdissa Unkari, Puola, sitten Baltian maat. Tavallaan Euroopan neuvosto on eräänlainen Euroopan unionin odotushuone, jos tämmöistä sanontaa saa käyttää.

Euroopan neuvoston toimintakenttä ja -alue on varsin selkeä ja hyvin tarpeellinen. Meillä ei edelleenkään Euroopassa kansanvalta toimi sillä tavalla kuin kansanvallan — demokratian, ihmisoikeuksien ja niin edelleen — pitää toimia.

Euroopan neuvoston sopimusten uudistamistyö on tärkeää, koska sillä tavalla karsitaan pois sellaiset sopimukset, joiden ei enää ole tarpeen olla voimassa, mutta samalla myöskin huolehditaan sitten siitä, että sellaisia sopimuksia saatetaan voimaan, jotka ovat tarpeen. Nyt tässä yhteydessä muistutan siitä, että hallituksen piirissä ollaan ratifioimassa Istanbulin sopimusta. Me olemme tänne eduskuntaan sitä nyt jo aika pitkään odottaneet. Syys—lokakuun vaihteessa on Euroopan neuvoston seuraava istuntoviikko, ja silloin meiltä tullaan taas kysymään, että missä on se Suomen Istanbulin sopimuksen ratifiointi, koska me olemme yksi niistä maista, jonka nimenomaan on odotettu sen ensimmäisten joukossa ratifioivan. Nyt siellä on jo yli kymmenen ratifiointia, joten se on tullut voimaan, mutta meidänkin pitäisi siinä joukossa käytännössä olla.

No, mitä sitten tulee tähän Ukraina-kysymykseen: Jossain vaiheessa varmaan on syytä sitten historian tutkia sitä, mitä virheitä on tehty aikanaan, että EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta Ukraina hajosi. Mikä on se perussyy, joka hajotti Ukrainan, kun oli tehty sopimus Euroopan unionin ja Ukrainan välillä? Tietysti voi vain arvailla, että siinä se sopimus, joka assosiaatiosopimuksena oli Venäjän ja Ukrainan välillä, lienee ollut yksi kysymys, joka tähän on saattanut vaikuttaa. Eli kyllä tässä tavallaan myöskin EU:n päässä pitäisi suhteita Venäjään hoitaa paremmin ja olisi pitänyt jo ajat sitten hoitaa. Tästä me nyt kaikki kärsimme.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sasille, joka on jo poistunut salista, kommentoisin hänen puheenvuoroaan. Hän totesi, että Ukrainassa kansalaisoikeudet ovat tyydyttävällä tolalla. Uutiset ovat kertoneet nyt loppukesästä, että Ukrainan laillinen kommunistinen puolue on maassa kielletty ja ajettu ulos parlamentista, vaikka tämä puolue sai laillisissa vaaleissa 13 prosentin kannatuksen ja yli 30 edustajan ryhmän. Tämän puolueen puoluejohtajan koti poltettiin, ja häntä kohtaan on kohdistettu useita murhayrityksiä. Sen lisäksi kommunistisen puolueen kansanedustajia ja aluehallinnossa mukana olevia edustajia on pahoinpidelty koko tämän vuoden aikana useita kertoja.