Juha Hakola /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva lakialoite on erittäin ajankohtainen, eikä sen tarpeellisuudesta Suomen rikoslaissa liene reilun parin viikon takaisten tapahtumien valossa juurikaan epäilystä. Tarkoitan tällä ryöstörikosten osalta tuoreinta esimerkkiä Liedossa, parisen viikkoa sitten tapahtunutta törkeän ryöstön yritystä, jossa ammattirikollisista koostuneen ryhmän tarkoituksena oli ryöstää turvallisuusyrityksen rahankuljetusauto. Teko oli kokonaisuudessaan törkeä, joskin onni onnettomuudessa oli se, ettei tekijöiden kiinniottovaiheessa ammuttu laukaustakaan eikä teko toteutunut. Kyseisessä tapauksessa ryöstäjien viiden miehen ydinryhmä oli varustautunut kahdella rynnäkkökiväärillä, kahdella pistoolilla, räjähteillä, luotiliiveillä ja erilaisilla naamareilla. Ruotsista oli varastettu mukaan neljä uudehkoa, nopeaa autoa. Tietojen mukaan ainakin kahdessa noista autoista oli suomalaiset, Lahdesta ja Helsingistä anastetut rekisterikilvet. Itse ryöstön toteutukseen tekijät lähtivät sitten kahdella autolla.

Viranomaiset totesivat jo 1990-luvun alussa, että ryöstön valmistelu pitäisi saattaa kriminalisoiduksi. Silloisina niin sanottuina pahoina pankkiryöstövuosina kohdattiin tilanteita, joissa miehillä oli naamiot ja aseet joko asunnossa tai autossa valmiina odottaen teon toteutusta. Niissä tapauksissa, joissa tilanne ei ollut ennättänyt yritysasteelle, oli poliisin suorittaman esitutkinnan lopputulos lähellä nollaa. Tapauksien rikosnimikkeiksi tuli pääsääntöisesti ampuma-aserikos tai ajoneuvovarkauden liittyessä tapahtumaan moottoriajoneuvon luvaton käyttö. Monissa tapauksissa tekijöiden tarkoitusperät ja suunnitelmat olivat ilmiselvät, mutta syyllisyyden arviointi päättyi lähes moitittavuuden asteelle, sakkorangaistukseen. Usein vielä suurin osa takavarikoiduista tavaroista, jotka oli ilmiselvästi hankittu ryöstön toteuttamiseksi, piti antaa takaisin varsinkin niissä tapauksissa, joissa aseet eivät olleet oikeita vaan niin sanottuja replikatyyppisiä.

Asia tuli uudelleen esiin viime vuonna, kun pääosin ulkomaalaista alkuperää olevat rikolliset alkoivat ryöstää kello- ja kultaliikkeitä. Näistä ryöstöistä tuli sittemmin yleiseurooppalainen ongelma. Merkittävää on, että viranomaisten harjoittama tiedustelutoiminta, etukäteistutkinta ja kansainvälinen yhteistyö pystyy usein paljastamaan nämä rikollisryhmittymät etukäteen, jolloin heidän tekemisiään on mahdollista seurata tosiaikaisesti. Näin tapahtui esimerkiksi edellä mainitussa Liedon tapauksessa. Tapahtumia seurattaessa on käynyt ilmi rikoksentekijöiden suunnitelmallisuus sekä systemaattisuus. He käyvät läpi ryöstökohteen, toimintamallin sekä pakoreitin useaan kertaan, samoin he varmistavat saaliin pikaisen piilottamisen tai siirtämisen toiseen maahan. Tiedossa on tapauksia, joissa tekijät olivat hankkineet jopa kuorma-auton, johon oli tehty niin sanottu piilolasti, piilolastin joukkoon muun muassa makuupaikat ryöstäjille. Ilmeisenä tarkoituksena oli ollut hämätä viranomaisia rajanylitysvaiheessa.

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan tuoda esiin muutamalla sanalla, mistä ryöstössä ja sen törkeämmässä tekomuodossa on kysymys. Rikoslaki sanoo seuraavaa ensinnäkin ryöstöstä: "Joka 1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta tai 2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."

Törkeä ryöstö sen sijaan: "Jos ryöstössä, 1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai 4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."

Nyt käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä on ehdotettu törkeän ryöstön valmistelun kriminalisointia seuraavalla tavalla: "Joka tehdäkseen 2 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetun rikoksen hankkii tai vastaanottaa tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen, tarvikkeen tai aineen käyttääkseen sitä teon tekemiseen tai hankkii teon valmistelussa tarvittavan tiedon tai osallistuu muulla tavoin teon valmisteluun, on tuomittava törkeän ryöstön valmistelusta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."

Arvoisa puhemies! Muutama sana Schengen-alueen laajentumisesta. Nyt käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa on yhtymäkohtia moniin tulevaisuudessa merkittäviin muutoksiin, kuten Schengen-alueen laajentumiseen vuonna 2008. Tuolloin ptr-viranomaisten määrä rajanylityspaikoilla, kuten esimerkiksi satamissa, vähenee merkittävästi. Suurimmat vaikutukset syntyvät, kun Rajavartiolaitos lopettaa säännöllisen rajatarkastustoiminnan satamissa. Viron liikenteen satamien rajatarkastuksen loppuessa voidaan olettaa matkustaja- ja ajoneuvoliikenteen kasvavan selvästi. Valvonnan väheneminen saattaa osaltaan edesauttaa rikollisen aineksen liikkuvuutta ja laitonta tavaraliikennettä sekä Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahantuloa.

Mikäli Baltian maiden ja Venäjän rajatarkastukset säilyvät tämänhetkisellä huonolla tasolla, on mahdollista, että Viron kautta Suomeen saapuu kolmansien maiden kansalaisia, joiden ei kuulu nauttia Schengenin sopimuksen suomasta vapaasta liikkumisesta. Kokonaisuudessa Baltian maiden Schengenin sopimuksen soveltaminen vaikeuttaa rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman tavaraliikenteen valvontaa ja lisää rikollisuuden kokonaiskasvun mahdollisuutta. Tämä antaa merkittäviä lisämahdollisuuksia järjestäytyneille ja kansainvälisille rikollisorganisaatioille suunnitella ja toteuttaa maassamme erityyppisiä merkittäviä rikoksia niin sanotusti tilausperiaatteella.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä korostaa seuraavia seikkoja. Tämä lakiesitys on viranomaisten esitutkinnan kannalta tarpeellinen, tarkoituksenmukainen ja välttämätön. Tämän aloitteen allekirjoitti lisäkseni 106 kansanedustajaa, jotka ymmärsivät asian tärkeyden. Allekirjoittajia olisi ollut varmuudella enemmänkin, mutta pyysin allekirjoituksen jokaiselta henkilökohtaisesti tarvittaessa perustellen laajastikin lakialoitteen tarpeellisuutta. Tämän lakiesityksen taustalla ei ole tarve laajentaa poliisin toimintavaltuuksia yhtään laajemmalle kuin yleinen elämänkokemus ja tavallisen kansalaisen oikeustaju yltää. Lakiesityksen tarkoituksena ei ole ottaa myöskään kantaa siihen, miten mahdollinen rikoksen valmisteluvaiheen näyttö on oikeudellisesti arvioitavissa. Sen tehtävän tulevat aikanaan tekemään rikostuomioistuimet arvioidessaan viranomaisen esittämää näyttöä.

Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoituksena on antaa viranomaisille mahdollisuus puuttua törkeään rikokseen jo sen valmisteluvaiheessa, ennen kuin laukaustakaan on ammuttu tai kenenkään turvallisuutta muutoinkaan uhattu.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hakolan lakialoitetta on vastustettu mielipidepalstoilla viitaten sananvapauteen, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Pidän vetoamista sananvapauteen turhana siinä tapauksessa, että sananvapautta käytetään sellaisten tietojen ja viestien vastaanottamiseen, joiden avulla suunnitellaan rikosta. Kysymyshän on sananvapauden väärinkäytöstä. Lakialoite on rajattu vain ryöstöön, mutta onhan niitä muitakin rikoksia, joita suunnitellaan etukäteen. Kanssanne aloitteen on allekirjoittanut joukko eri puolueiden kansanedustajia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hakola perusteli tuossa varsin seikkaperäisesti tekemäänsä aloitetta, ja kun hän lopussa totesi ja uskoi, että myös allekirjoittajia olisi löytynyt enemmän, niin vajaa tunti sitten hänelle henkilökohtaisesti totesin, että olisin mielelläni myös itse tämän lakialoitteen allekirjoittanut, mutta en sillä hetkellä varmasti ollut salissa, kun hän näitä nimiä keräsi.

Tämä lakialoite, jos ja kun se sitten lain tasolle saadaan, niin antaa tosiaan poliisille uusia työkaluja. Kannatan tätä lakialoitetta. Ja niin kuin täällä perusteluissa on todettu ja hyvin tiedämme, niin tosiaan nämä törkeät ryöstöt ovat lisääntyneet. Aivan tuoreessa muistissa on tämä muutaman viikon takainen tapahtuma, kun pystyttiin sitten onnellisesti estämään vakava rikos. Vielä kerran toivon, että sitten valiokuntakäsittelyn myötä tästä saadaan varsinainen laki ja sitä kautta helpotetaan sitten poliisin työtä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hakola on alan poliisimiesasiantuntemuksella laatinut hyvän ja kannatettavan aloitteen, johonka yhdyn. Myöskin allekirjoitukseen tarjoutui tilaisuus, ja yhdyn aloitetta kannattaviin puheenvuoroihin.