Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on käsiteltävänä lakialoitteeni oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 ja 7 §:n muuttamisesta.

Arvoisa herra puhemies! "Nekalan kaksoissurmasta jaettiin tiistaina iltapäivällä tuomiot Tampereen käräjäoikeudessa. - - tuomittiin kahdesta murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin. - - Syytetyt esiintyivät oikeudessa nykytyylin mukaisesti huput päässä ja kasvot peitettyinä." Tämä oli lainaus, ja tämänkaltaisia otsikoita, uutisia ja kuvia on ollut julkisuudessa lähes päivittäin. Median kautta kansalaisille välittyy kuva vakaviakin rikoksia tehneistä rikoksen tekijöistä, jotka oikeussalissa puolittain makaavat pöydällä kasvojaan käsien alla piilotellen tai ovat naamioituneet kasvot peittävillä vaatteilla. Syytetyt ovat saaneet salata kasvonsa vastatessaan tuomioistuimessa ja itse oikeussalissa oikeuden esittämiin kysymyksiin. Jopa poliisisaattueita on tarvittu sekä järjestetty harhautuksia oikeustalolle saapumisen ja sieltä lähtemisen salaamiseksi.

Herra puhemies! Tuomiovaltaa käyttävältä riippumattomalta oikeusistuimelta riistetään sille kuuluvaa arvovaltaa sallimalla erilaiset provokaatiot ja piilottelut oikeuskäsittelyn aikana. Tuomioistuinkäsittelyn rikoksia ennalta estävä vaikutus näin monesti mitätöityy, kun oikeussalissa ei vaadita syytetyltä avointa ja asiallista esiintymistä. Tuomioistuimen kunnioituksesta ei näy jälkeäkään myöskään niiden asianajajien käytöksessä, jotka parhaansa mukaan avustavat syytettyjä pitämään kasvonsa peitettyinä. Oikeudenkäyntien uutisointia seuraavalle voi näistä kuvista jäädä valheellinen käsitys siitä, että oikeuden edessä voi tavallaan pysyä piilossa tarvitsematta kohdata tekoaan silmästä silmään.

Oikeuskäytännöt vaihtelevat eri puolilla maatamme. Sellaisen oikeudenkäynnin, jota ei ole julistettu salaiseksi, käsittelyn julkisuus riippuu tuomioistuimen puheenjohtajasta. Oikeussalikäyttäytymistä ohjaa puheenjohtaja, jolla lain mukaan on velvollisuus valvoa järjestyksen noudattamista istunnossa. Se, joka ei noudata puheenjohtajan vaatimaa oikeussalikäyttäytymistä, voidaan poistaa salista tai häntä voidaan rangaista sakolla. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu se, ettei rikoksesta epäillyn itse tarvitse myötävaikuttaa rikoksen selvittämiseen eikä hänen tarvitse olla tässä mielessä yhteistyössä viranomaisen kanssa.

Uutiskuvat oikeudenkäynneistä osoittavat, että oikeuden puheenjohtaja tarvitsee järjestyksenvalvonnan tueksi nykyistä seikkaperäisempää, tarkempaa, säätelyä siitä, mikä on asianmukaista käytöstä oikeussalissa. Oikeudenkäymiskaareen onkin tarpeen lisätä säännökset siitä, ettei kasvojen peittely tai vaatteitten avulla naamioituminen ole oikeussalissa sallittua. Jos henkilö on kykeneväinen väkivaltaan, jopa henkirikoksiin, on hänen myös piilottelematta kohdattava tekonsa seuraukset. Yleisen oikeustajun mukaan ei ole syytä halventaa oikeuslaitosta syytetyn henkilöllisyyden salailuoperaatioilla. Mikäli syytetyn henkilöllisyys on tarpeen pitää salassa, on asianmukaista rajata median oikeuksia kuvaamiseen siten, että minkäänlaista kuvaamista oikeussalissa ei sallita. Tällä menettelyllä vältymme uutiskuvilta, joissa syytetty esiintyy oikeussalissa asiattomasti pukeutuneena tai sopimattomasti käyttäytyen.

Herra puhemies! Oikeudenkäynnin julkisuus -toimikunta on helmikuussa vuonna 2002 luovuttanut mietintönsä oikeusministerille. Toimikunta ehdotti oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Ehdotettu oikeudenkäynnin julkisuuslaki olisi oikeudenkäyntien julkisuutta sääntelevä yleislaki. Toimikunnan ehdotuksen mukaan se sisältäisi oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat säännökset kaikkien tuomioistuinten osalta riippumatta siitä, minkälaista oikeudenkäyntijärjestystä kyseisessä tuomioistuimessa sovelletaan. Julkisuustoimikunnan ehdotuksen mukaista ja aikanaan oikeusministeri Johannes Koskisen lupaamaa lainsäädäntöuudistusta ei ole vieläkään eduskunnan käsittelyyn tuotu. Oikeudenkäyntien saadessa yhä enemmän julkisuutta oikeudenkäymiskaaren muutokset olisi toteutettava mitä pikimmin.

Arvoisa puhemies! Ehdotan tällä kertaa oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 ja 7 §:n muuttamista.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa oikeuskäytännössähän ihminen on syytön niin kauan kuin syylliseksi todetaan. Se voi aiheuttaa tietenkin jonkunlaista pientä häikkää tässä asiassa.

En ole juristi, mutta kuitenkin lähes kymmenen vuotta istunut tuolla Oulun käräjäoikeudessa maallikkotuomarina elikkä lautamiehenä ja olen ihmetellyt tätä samaa asiaa iät kaiket. Tämähän on tällä hetkellä jo oikeuden puheenjohtajan eli käräjätuomarin oikeus. Hän voi poistaa kaikenlaiset naamiot ja päähineet ja huput ym., anorakit, jos niin haluaa. Jostain kumman syystä suomalaiset käräjätuomarit eivät ole oikein olleet rohkeita tässä asiassa. Kannatan suunnattomasti sitä, että tämä asia menisi eteenpäin ja ihmiset joutuisivat paljastamaan kasvonsa tuolla oikeussalissa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä taas olen pikkuisen toisilla linjoilla tässä asiassa. Olen nimittäin jostakin syystä sattunut lukemaan viime aikoina tapauksista, joista voi sanoa näin, että tuomioistuin on tehnyt hudin, eikä ihan pientäkään. Myöskin olen lukenut semmoisia oikeudenpäätöksiä, joissa syyttäjän käsitys on osoittautunut harhaiseksi elikkä siis mitään tuomiota ei ole tullut, mutta julkisuus on tuominnut erittäin perusteellisesti asianomaisen jo silloin tutkinnan vaiheessa. Mutta vielä sitten kolmaskin ryhmä tähän kuuluu, ja se kolmas ryhmä on sellainen, että on todettu tuomioistuimen päätöksessä, että asianomainen on tämän pitkään kestäneen kielteisen julkisuuden vuoksi saanut tavallaan tuomionsa. Siis toisin sanoen mistään näistä näkökohdista ed. Hemmilän poliisimiehenä ymmärrettävästi tekemässä lakialoitteessa ei ole häivääkään, elikkä tämä arviointi ei ole aivan täydellinen. Minusta tämä on puutteellisesti perusteltu.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ed. Hemmilän aloite on kohtuullisen hyvin perusteltu, koska jo se kansalaispalaute, mitä me varmasti kaikki saamme, korostaa sitä, että kansalaiset eivät ymmärrä sellaisia törkeitä rikostapauksia, missä tekijä selvästi välttelee kasvojensa paljastamista oikeussalissa, vaikka niin sanottu näyttökysymys lienee selvä jo ennen oikeudenkäyntiä, jos tekijä on tunnustanut tekonsa, mutta se on esimerkiksi niin poikkeuksellisen julma tai merkittävä, että se kiinnostaa tiedotusvälineitä lähtökohtaisesti.

Minä ymmärtäisin kyllä tämän ed. Hemmilän ajatuksen myöskin niin, että eihän meillä ole tiedotusvälineillä aikaa eikä viitsimystä eikä yleistä kiinnostustakaan seurata sellaisia asioita, joista on odotettavissa sakkoa tai mahdollisesti ehdollista vankeutta, jotka ovat niin sanottuja massarikoksia tässä maassa, vaan pääsääntöisestihän kamerat pyörivät silloin, kun kysymyksessä on esimerkiksi murha, törkeä raiskaus tai joku merkittävä ihmisoikeusrikos, kuten tälläkin hetkellä. Minun mielestäni yleisen lainkuuliaisuuden ja periaatteiden mukaisesti tässä tilanteessa, kun näyttö on käytännössä selvä, kun tiedotusvälineet ovat paikalla, tällaista salaamista ei voida pitää hyväksyttävänä. Julkisen sanan neuvostohan sitten sääntelee omalla eettisellä ohjeellaan, missä vaiheessa esimerkiksi tiedotusvälineet voivat kirjoittaa epäillyn nimen lehteen ja milloin on hyväksyttävää, että hänen kuvansa esitetään. Olen pannut merkille, että tätä kohtuullisen hyvin kumminkin Suomen tiedotusvälineet noudattavat. Mutta tämä (Puhemies: 2 minuuttia!) pääperiaate on, että kasvot ovat esillä silloin, kun rangaistusta luetaan.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse kuulun myös niihin edustajiin, jotka pitävät tätä ed. Hemmilän aloitetta hyvänä. Siihen, onko se riittävän hyvin perusteltu tässä vaiheessa, sitten arvoisat valiokunnan jäsenet, jotka toivottavasti tätä aloitetta pääsevät käsittelemään, saavat lisävalaistusta antaa. Yleistä oikeuslaitosta ja sen toimintaa pitää kunnioittaa, ja siinä minun mielestäni myös pukeutumisasia on tärkeä, ja silloin pitää kasvojen olla kyllä näkyvillä. Niin kuin täälläkin talossa on pukukoodi, kyllä minun mielestäni se voi yhtä lailla olla tuolla oikeussalissakin. Hyvä, oikein hyvä, aloite!

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Yleisen oikeustajun mukaisesti suuri yleisö ei tätä kasvojen peittelyä kuitenkaan ymmärrä. Olen ed. Pulliaisen kanssa osittain samaa mieltä tästä, että se saattaa aiheuttaa harhoja, mutta ei kyllä täältä oikeuslaitoksen puolelta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka Bodom-järven tapaus, joka oli käsittelyssä joku aika sitten ja sai aivan suunnattoman julkisuuden ennen kuin asia oli edes oikeudessa. Kaikki mahdolliset mediat sitä toitottivat kuukausitolkulla, ja kuitenkin siitä tuli syyttämättäjättämispäätös elikkä epäilty vapautettiin kaikista syytteistä.

Olen ollut toimittajana aika kauan, ja meillä ainakin oli kyllä semmoinen sääntö — en tiedä, ovatko toimittajien eettiset ja moraaliset säännökset muuttuneet — siihen aikaan, kun minä tätä työtä päivätyökseni tein, toimittajan työtä, että edes tuomitun henkilön nimeä ei mainittu, mikäli tuomio ei ollut vähintään yksi vuosi ehdotonta vankeutta.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä tukevista puheenvuoroista. Ymmärrän hyvin ed. Pulliaisen näkemyksen: kun hän tässä edellisen asian käsittelyn kohdalla julisti, että hän on vallankumouksellinen, niin ei hän tietenkään tällaista lakialoitetta silloin voi pitää kovin hyvänä eikä ehkä hyväksyttävänä tätä lakialoitteen perustelua.

Mutta minä olen lähtenyt tässä lakialoitteessani siitä, että kaikenlainen naamioituminen oikeussalissa, kaikenlainen kasvojen peittely siinä oikeussalissa ja nimenomaan silloin, kun tuomiota luetaan, on vähintäänkin epäsopivaa ja se ei kuulu meidän nykyiseen oikeusjärjestykseemme.

Mitä tulee oikeudenkäynnin julkisuuteen, mihin ed. Pulliainen osittain viittasi puheenvuorossaan, niin se on sitten toinen juttu, miten ylipäätään media, julkisuus, voi jonkun ihmisen tuomita ennen kuin hänet on oikeudessa todettu syylliseksi. Näitä tapauksiahan on erittäin paljon, ja tämän lakialoitteen tarkoittama muutos oikeudenkäymiskaareen ei muuta sitä tilannetta miksikään. Edelleenkin, sen jälkeenkin, voi tapahtua ja nyt voi tapahtua näitä ed. Pulliaisen mainitsemia huteja.

Mutta toivon, että lakivaliokunta, vaikka tänäänkin olemme jo kuulleet, miten täystyöllistetty se on, voi ottaa tämän lakialoitteen vakavasti ja käsittelyyn ja asia saataisiin eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilälle veljellisesti vallankumousoppia: vallankumouksen tarkoituksenahan on päästä valtaan, ja sen jälkeen ei voi huppua päässä pitää.

Lyly Rajala /kok:

Herra puhemies! Haluan korjata omasta puheenvuorostani äskeistä, kun puhuttiin Bodom-järven tapauksesta. Kyseessähän ei ollut mikään syyttämättäjättämispäätös. Syyttäjähän syytti, mutta syytetty vapautettiin kaikista syytteistä.