Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Maailmantalous elpyy vähitellen. Kasvun taustalla ovat erityisesti Yhdysvallat ja Britannia. Myös Euroopan talous elpyy, mutta hitaammin. Suomessa tapahtuu ensi vuoden puolivälissä hyvin maltillinen käänne parempaan. Ilman sitä Suomen talous supistuisi kolmatta vuotta peräkkäin. Suomella siis on edessään nollakasvun vuosi.

Valtion vuoden 2015 budjetti on 53,7 miljardia euroa eli noin miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrärahatason aleneminen selittyy keväällä tehdyllä kehyspäätöksellä ja jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Menoja karsitaan ja veroja kiristetään. Ensi vuonna toteutettavien veromuutosten nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 0,4 miljardia euroa. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla. Kovia, mutta vaikuttavia ratkaisuja: tänä vuonna valtion alijäämä on noin 7,5 miljardia euroa, ensi vuonna 3 miljardia vähemmän.

Viikonloppuna näin televisiosta Arto Salmisen kirjaan perustuvan elokuvan Varasto. Siinä tarinan antisankari, varastomies Antero Rousku, toteaa elämästään: "Köyhän elämässä ei oo suurta ympyrää, ei niin suurta, että sitä huomattais. Eikä niin pientä, ettei siitä mahtuis sisään." Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 350 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 92 500, mikä on liki 17 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näiden ihmisten tunnot kiteytyivät mielestäni sitaatissa. On helppo arvata, että noin ajattelisi ihminen, jota uhkaa syrjäytyminen tai joka elää ilman toivoa paremmasta.

Tämän maan johdon — meidän kaikkien — täytyy luoda ympärillemme tulevaisuudenuskoa. Ymmärrän, että oppositio tulee omissa puheenvuoroissaan kertomaan, että se on mahdollisesti joistain asioista hallituksen kanssa eri mieltä. Se on ihan okei. Sen sijaan se ei ole, että pelkästään voivottelee ja maalailee synkkiä kuvia ongelmistamme. Toivon, että ongelmista jauhamisen sijaan keskitytään ratkaisemaan niitä. (Timo Soini: Ydinvoimaa lisää!)

Tämä hallitus on etsinyt ratkaisuja. Kuvasin aiemmin toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sen lisäksi tarvitaan mainitsemaani toivoa: uuttaa työtä ja toimeliaisuutta. Hallitus ehdottaakin merkittäviä kasvupanostuksia tälle ja ensi vuodelle. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä kilpailukykyä tukeviin ja nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin. Emme ole myöskään unohtaneet kaikkein pienituloisimpia suomalaisia tai pidemmän aikavälin kasvun edellytyksiä.

Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pääkaupunkiseudulle, mutta kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi olemme tehneet sopimuksen pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttitarjonnan kasvattamisesta 25 prosentilla nykyisestä. Tämän vastineeksi valtio sitoutuu edistämään Pisara-rataa ja Länsimetron jatkoa Kivenlahteen saakka. Lisäksi kohdennetaan 35 miljoonaa euroa korjausavustuksiin ja otetaan käyttöön 20-vuotinen korkotukimalli. Pääkaupunkiseudun hankkeet saavat kasvua aikaan myös maakunnissa. Maakuntien liikenne- ja infrahankkeet parantavat alueiden vetovoimaa ja ovat elinkeinopoliittisesti perusteltuja. Valtiovarainministeriön arvio infra- ja asuntorakentamispanostusten välittömistä työllisyysvaikutuksista on 2 000—3 000 työpaikkaa.

Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi otetaan käyttöön lapsivähennys. Vähennys on 50 euroa yhdestä lapsesta ja enimmillään 200 euroa. Yksinhuoltaja saa vähennyksen täysimääräisenä kaksinkertaisena. Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan, mikä lisää käytettävissä olevaa tuloa vaikutusalueella keskimäärin 7 eurolla kuukaudessa. Sekä lapsivähennykseen että eläketulovähennykseen on varattu käytettäväksi 70 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden kasvuedellytyksien vahvistaminen näkyy budjettiesityksen lukuisista kohdista. Jokainen perusopetuksen päättävä lapsi velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos hän ei sellaiseen pääse, on hänellä oikeus perusopetuksen lisäkoulutukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Korkeakoulujen hakijasumaa puretaan, jotta nuoret pääsevät paremmin opintielle.

Tämä hallitus uskoo tulevaisuuteen ja luo erityisesti pk-sektorille edellytyksiä synnyttää uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle on juuri pk-sektorilla. Uutta ja kehittyvää elinkeinotoimintaa vauhditetaan monin keinoin: alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan jyvitetään 20 miljoonaa euroa, Tekesin lainavaltuuksia korotetaan 167 miljoonaan ja Teollisuussijoitus Oy:lle kohdennetaan 50 miljoonaa yritysten uudistumiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun. Panostamme aloihin, jotka ovat tulevaisuuden kestäviä kasvualoja, kuten digi- ja biotaloussektorit sekä cleantech. (Sirkka-Liisa Anttila: Päätökset puuttuvat!)

Suomen väestö ikääntyy. Sillä on monia seurauksia. Kaksi tärkeintä ovat verotulojen supistuminen ja palveluiden kysynnän kasvaminen. Eläkeläisten verotettavat tulot ovat luonnollisesti pienemmät kuin heidän vielä työelämässä ollessaan. Yhtä luonnollista on, että meistä itse kukin tarvitsee vanhoilla päivillä enemmän palveluita. Yhdessä nämä kaksi seurausta johtavat tilanteeseen, jossa täytyy tuottaa nykyistä enemmän palveluita nykyistä pienemmällä tulomäärällä. Melkoinen ongelma ratkaistavaksi, mutta Suomi kyllä hoitaa hommansa.

Finlands befolkning föråldras. Det har många följder. De två viktigaste är att skatteintäkterna minskar och att efterfrågan på service ökar. Pensionärers beskattningsbara inkomster är naturligtvis mindre än vad de var som bäst då personen deltog i arbetslivet. Lika naturligt är att var och en av oss behöver mer service på äldre dagar. Sammantaget leder denna utveckling till en situation där man måste producera mer service med mindre medel. Det är ett stort problem att lösa, men Finland sköter nog sig.

Näköpiirissä oleva talouden ja tuotannon kasvu eivät yksin riitä poistamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Valtiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden kestävyysvaje on 4 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Suomi tarvitsee enemmän työtä, ei vähemmän: työtä, joka on tuottavampaa. Tarvitsemme ihmisille pidemmän mielekkään työuran, josta he saavat kunnon palkkaa ja voivat osallistua palveluiden rahoittamiseen. Vuosi sitten aloitettu rakennepoliittinen ohjelma ei ollut kaikille mieleinen. Silti se on suomalaiselle julkiselle taloudelle ja hyvinvointivaltiolle elintärkeä hanke. Ohjelman tavoitteena on ollut tehdä tarvittava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Olemme tarttuneet rakenteelliseen työttömyyteen. Vaikutamme työurien alkupäähän. Olemme etsineet ja löytäneet lääkkeitä kuntatalouden ongelmiin, muun muassa karsimalla niiden tehtäviä ja tuomalla tuleville sote-alueille budjettikehysjärjestelmän. Hallitus on siis hommansa hoitanut.

Yksi merkittävä osanen vielä puuttuu: vuoden 2017 eläkeratkaisu. Myös sillä silloin pidennetään työuria. Odotan neuvottelutulosta luottavaisena. Syntyvään työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle ensi hallituskaudella, ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Silloin Suomi on tältä osin hommansa hoitanut.

Vuoden 2015 valtion budjetin lisäksi käsittelen nyt kuluvan vuoden toista lisätalousarvioesitystä. Lyhyesti siitä.

Maailmantalouden aallot ovat lyöneet Suomeen armotta. Heinäkuussa kylmää vettä niskaansa saivat oululaiset. Silloin he saivat kuulla, miten Microsoftin ja Broadcomin päälliköt päättivät irtisanomisista. Ne koskettivat suoraan yhdessä lähes tuhatta irtisanottavaa, välillisten vaikutusten kautta vielä suurempaa joukkoa. Kaikkiaan Oulusta on viimeisten neljän vuoden aikana kadonnut noin 4 000 ict-alan työpaikkaa.

Hallitus tekee parhaansa auttaakseen, jotta Oulun seudun asiantunteva työvoima työllistyy nopeasti uudelleen. Hallitus ehdottaa nyt äkillisten rakennemuutosten tukeen lisämäärärahaa 8,5 miljoonaa ja lisämyöntövaltuutta 12,5 miljoonaa. Rahoja käytetään suoraan työntekijöiden ja yritysten auttamiseen.

Maailmantalouden yleistilanteen lisäksi talouteemme vaikuttaa Ukrainan kriisi. Venäjä on ilmoittanut tiettyjen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontiin kohdistetuista vastatoimistaan. Näillä on vaikutuksensa erityisesti suomalaiseen elintarvikealaan. Hallitus myöntää lisätalousarvioesityksessään 20 miljoonaa euroa vastapakotteiden vaikutusten kompensointiin sekä lisäksi reilun miljoonan, 1,3 miljoonan euron, määrärahan korvaavien markkinoiden etsimiseen muualta maailmalta.

Vaikka lisätalousarviossa on asioita tilanteeseen tässä ja nyt, siinäkään ei unohdeta tulevaisuutta. Päinvastoin.

Suomi on menestynyt ja menestyy koulutuksemme ansioista. Yleissivistävään koulutukseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa lisää. Tämä raha on tarkoitettu peruskouluihin ryhmäkokojen pienentämiseen ja muuhun yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen. Tulopuolella perutaan teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi voimalaitosvero eli niin sanottu windfall-vero. Sen vaikutus on noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus aloittaa infrapanostuksensa jo tässä lisätalousarvioesityksessään. Uusia liikennehankkeita käynnistetään 48,5 miljoonan euron edestä tänä vuonna. Ne ovat elinkeinopoliittisesti merkittäviä hankkeita, jotka tukevat kasvua myös pidemmällä aikavälillä. Lisäksi Valtion asuntorahaston perusparannuksiin tarkoitetun käynnistysavustuksen myöntövaltuutta nostetaan 100 miljoonasta 140 miljoonaan euroon.

Ärade lyssnare! Tiderna är ekonomiskt svåra, men den här regeringen tror på Finland och finländarna. Det lönar sig att investera i detta land. Vi visar exempel, vi går vidare med de beslut som fattas.

Ajat ovat taloudellisesti vaikeat, mutta tämä hallitus uskoo Suomeen ja suomalaisiin. Tähän maahan kannattaa investoida. Me näytämme nyt esimerkkiä. Tehdyillä päätöksillä menemme eteenpäin.

Arto Satonen /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Usein unohtuu, että Suomi on maailman parhaita maita elää ja yrittää. Me muistamme Newsweekin vuoden 2010 vertailun, jossa olimme maailman paras maa. Melkein mittari kuin mittari näyttää meille kärkisijoja. Samalla meillä on yli 350 000 työtöntä. Talous on taantunut kaksi edellistä vuotta. Tälle vuodelle ennustetaan nollakasvua ja ensi vuodelle kituliasta. Vientimme, investointimme ja bruttokansantuotteemme eivät ole palautuneet vuoden 2008 tasolle. (Mauri Pekkarinen: Puhuja on oikeassa!) Globaali taantuma ei ole syytämme, mutta kriisi paljasti todelliset ongelmamme. Vertailumaat ovat toipuneet meitä nopeammin. (Timo Soini: Euro pakastaa!)

Miten voi olla, että kilpailukykyvertailujen kärkeen sijoittuva maa ei pärjää maailmantalouden kilpailussa? Olemme kuin huippu-urheilija, joka pärjää kuntotesteissä, mutta ei pärjää kentällä. Potentiaalimme ei tällä hetkellä realisoidu. Liian moni työpaikka on siirtynyt ulkomaille. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kohonneet vuodesta 2000 yli 35 prosenttia, kun esimerkiksi Saksassa noin 10 prosenttia. Tilanne korjaantuu vain pitkällä aikavälillä tuottavuutta nostamalla, paikallista sopimista lisäämällä ja palkkamaltilla, joka on onneksi jo aloitettu. Huono taloudellinen tilanne heijastuu väkisin myös julkisen sektorimme rahoitukseen: kestävyysvaje on jopa 10 miljardia. Pitkittyessään nämä ongelmat uhkaavat hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita.

Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa varmistaa, että Suomi on jatkossakin maa, jossa kaveria ei jätetä. Tähän ajatteluun kuuluu myös yksilön vastuu itsestään ja lähimmäisistään. Paikkamme maailman kärjessä on tullut ahkeralla työllä, ja paikka siellä pitää ansaita joka päivä. Suomea pitää uudistaa, jotta meillä on tulevaisuudessakin toimivat peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja peruskoulu.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tä-mä budjetti vastaa osaltaan ajankohtaisiin haasteisiimme. Valtion velkaantuminen vähenee kolme miljardia: 7,4:stä 4,5:een miljardiin. Budjetin loppusummaa ei ole yksikään hallitus sitten Paavo Lipposen ensimmäisen saanut laskemaan kahtena vuonna peräkkäin — nyt sen tekee Stubbin ensimmäinen. Tämä on budjetin suurin saavutus. (Mauri Pekkarinen: Ei ole koskaan kansantuotekaan supistunut!)

Vasemmalla laidalla tätäkin salia toivotaan elvytystä eli lisävelkaantumista. (Timo Soini: Kuinka vasemmalla?) Tämä ei ole kestävää politiikkaa. Elvyttää kannattaa, jos ongelma on suhdanteellinen ja elvytykseen on varaa. Suomen ongelmat eivät ole suhdanteellisia vaan ennen kaikkea rakenteellisia. Edessä ei ole "velat kuittaavaa kasvua", EU:n velkakriteeri eli 60 prosentin bkt-suhde ylittyy ensi vuonna, velkatie on kuljettu loppuun. (Kari Rajamäki: Entäs Liberan tie?)

Kokoomuksen talouspoliittinen linja kiteytyy kahteen asiaan: maltilliseen mutta määrätietoiseen sopeutukseen ja todellisiin rakenneuudistuksiin. Budjettiriihen yhteydessä täydennettiin välttämätöntä rakennepoliittista ohjelmaa. Eläkeratkaisu on elintärkeä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Nyt on ratkaisun aika ja kolmikannalla näytön paikka. Mikäli sopua ei synny, hallituksen tulee toimia, kuten pääministeri on todennut. Lisäksi tulee jatkaa työtä suomalaisen työn kilpailukyvyn eteen. Meidän tulee edelleen panostaa myös työhyvinvointiin, jotta kaikki jaksavat töissä mahdollisimman hyvin. Suomen pitää toteuttaa vielä monia merkittäviä uudistuksia valtionhallinnossa, verotuksen rakenteessa ja byrokratian karsinnassa. Kuntien tehtävien vähentäminen on välttämätöntä. Suomalai-sen vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitsemme kilpailukykyistä energiaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme erittäin kipeästi kasvupanostuksia. Suomen vahvuudet ovat korkeassa osaamisessa, tutkimuksessa ja uusissa innovaatioissa. Kokoomus pitää hyvänä, että tutkimukseen ja korkeakoulutukseen esitetyt lisäleikkaukset päätettiin budjettiriihessä perua. Ei ole viisasta säästää sieltä, mistä uuden kasvun pitäisi alkaa. (Mauri Pekkarinen: Tehän leikkaatte sitä!)

Emme saa myöskään unohtaa osaamisen vankkaa kivijalkaa, laadukasta peruskouluamme. Hallitus löysi yhteisen ratkaisun luopumalla oppivelvollisuusiän nostamisesta ja ohjaamalla kaiken tuen sitä kipeimmin tarvitseville, syrjäytymisvaaran alla oleville nuorille.

Tärkeää on, että kasvua tukevia liikennehankkeita rahoitetaan ympäri koko Suomen. Periaate on oikea: liikennehankkeet pitää sitoa järkevään maankäyttöön ja kaavoitukseen, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Rakentaminen vauhdittuu, ja asuntopula kasvualueilla helpottuu. Monia elinkeinoelämälle ja maakunnallisesti tärkeitä hankkeita käynnistyy ympäri maata. On myös tärkeää, että perusinfra toimii hyvin koko maassa.

Arvoisa puhemies! Jokaisella suomalaisella pitää olla oikeus tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa. Kansalaisten turvallisuus ja oikeusturva ovat valtion ydintehtäviä, joita ei voi verrata muihin valtion menoihin. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on todennut: "Oikeusturva ei ole mikä tahansa julkinen palvelu, vaan oikeusvaltion kulmakiviin kuuluva perus- ja ihmisoikeus." Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyy tähän näkemykseen.

On tosiasia, että oikeuslaitoksemme ja viranomaisemme ovat joutuneet kovien säästöpaineiden kohteiksi. Oli välttämätöntä, että hallitus perui esimerkiksi oikeuslaitoksen toimintamenoihin esitetyt lisäsäästöt. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä suomalaisten turvallisuus ja oikeusturva eivät voi olla vuosittaisten budjettikiistojen pelinappuloita. Puolueiden on yhdessä etsittävä yli vaalikausien ulottuva ratkaisu siihen, miten sisäisen turvallisuuden ja oikeuslaitoksen toiminta turvataan. Kokoomus haluaa etsiä tätä ratkaisua ja käydä keskustelut kaikkien puolueiden kanssa jo tämän syksyn aikana.

Arvoisa puhemies! Stubbin ensimmäisen hallituksen budjetti on vaikeiden aikojen tuotos, joka kuitenkin katsoo tulevaisuuteen. Taloustalkoissa olemme vasta tien alkupäässä. Onneksi ensiaskeleet on kuitenkin otettu. Ensi vaalikaudella sekä sopeutuksen, kasvupanosten että rakenneuudistusten tulee jatkua. Pidetään Suomi maailman parhaana maana!

Tarja Filatov /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me elämme vaikeita aikoja, mutta me voimme silti olla ylpeitä Suomesta. Me pärjäämme monien kansainvälisten tutkimusten perusteella maailman mittakaavassa hyvin. Olipa kyse äitien, lasten, eläkeläisten tai ylipäätään ihmisten hyvinvoinnista tai olipa kyse sitten yhteiskunnan kilpailukyvystä tai innovatiivisuudesta, me olemme monella kymmenen kärjessä -listalla. (Ben Zyskowicz: Suomi on maailman paras!) Me voimme olla ylpeitä Suomesta, mutta se ei tarkoita sitä, että me olisimme tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin. (Ben Zyskowicz: Tämäkin on totta!) Talouskasvu on nollassa, ja edessä on hidas elpyminen, ja työttömyys on noussut. Siksi on tärkeää, että valtio laittaa liikkeelle investointeja eikä jätä kaikkea pelkästään markkinoiden varaan.

Meillä on Suomessa rakenteellisia ja suhdanteeseen liittyviä ongelmia, jotka haastavat hyvinvointiamme. Meillä on ongelmia, jotka näkyvät ja tuntuvat tässä ja nyt liian monen ihmisen elämässä. Meidän on tehostettava ja parannettava terveydenhoitoamme, ja siksi me rakennamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Meidän on huolehdittava vanhuksistamme inhimillisemmin, ja siksi me säädimme vanhustenpalvelulain. Meidän on estettävä nuorten ja lasten syrjäytymistä, ja siksi me sovimme budjetissa panostuksista muun muassa heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden palveluihin, peruskouluun, koulupudokkuuden tukeen ja pitkäaikaistyöttömyyden hillintään. Jotta tämä kaikki olisi kestävällä tavalla mahdollista, meidän on saatava tähän maahan lisää työpaikkoja ja meidän on nostettava tuottavuutta. Meidän on saatava lisää työpaikkoja, jotta työurat voivat pidentyä. Meidän on myös purettava kuntien vähemmän merkityksellisiä tehtäviä.

Budjetti panostaa kasvuun ja kilpailukykyyn. Budjetissa on sovittu työpaikkojen synnyttämisestä välttämättömillä asuntopanoksilla, infrainvestoinneilla ja muilla toimilla. Kyse on kaiken kaikkiaan kokonaisvaikutuksiltaan kymmenientuhansien työpaikkojen turvaamisesta. Myös energiansaannin turvaavalla politiikalla on tärkeä vaikutus työllisyyteen.

Hyvät kuulijat, nuorisotakuuta on pilkattu, koska se ei ole estänyt työttömyyden nousua. Mutta se on estänyt nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Jälleen voimme sanoa, että me olemme ylpeitä mutta emme tyytyväisiä. Parannettavaa on.

Työttömänä on aivan liian monta ihmistä. Työttömyydessä kuitenkaan pahinta ei ole työttömien määrä, vaan työttömyyden pitkä kesto. Siksi hallitus haluaa vakinaistaa ja valtakunnallistaa työvoiman palvelukeskukset, jotka pyrkivät vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen ja purkamaan rakennetyöttömyyttä. Rakennetyöttömyyden purkaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy on kasvua luovaa politiikkaa. Se ei ole pelkkä kulu.

Hyvät kuulijat, politiikan keskusteluissa talous on keskiössä. Talouden tasapaino ja vakaus ovat tärkeitä, välttämättömiä. Mutta vielä tärkeämpää on huolehtia sosiaalisten repeämien ehkäisystä ja yhteiskunnan eheydestä.

Budjetin mukaan valtion lisävelkaantuminen vähenee seuraavana vuonna 7 miljardista noin 4,5 miljardiin euroon vuodessa. Tulos ei synny tyhjästä, vaan sen taustalla on vaikeita päätöksiä. Taloustilanteemme on odotettua hankalampi ja lääkkeet sen mukaiset. Vakaan talouden ylläpitäminen on sosialidemokraateille kestävän talouspolitiikan väline. Emme halua asettaa tulevia sukupolvia nykyisen hyvinvointimme maksumiehiksi, vaan pyrimme saamaan budjetin asteittain tasapainoon.

Yhteiskunnan eheyden ylläpitäminen on sosialidemokraateille keskeinen arvo. Emme halua asettaa tulevia sukupolvia syvästi eriarvoistuneen yhteiskunnan maksumiehiksi, vaan pyrimme rakentamaan kaikkien osallisuutta. Viime aikojen keskustelut ihmisten toimeentulosta ja sen tasosta osoittavat, että Suomi-neidon kasvot ovat hyvin erilaiset riippuen siitä, mihin kohtaan tulodesiilejä niitä katsova ihminen sijoittuu. Toisten vaikeuksia ei helposti huomaa, jos itse kuuluu etuoikeutettujen joukkoon. Sosialidemokraattien tavoitteena on oikeudenmukaisempi tulonjako. Siksi oli tärkeää kompensoida kehysriihen leikkauksia pienituloisille eläkeläisille ja lapsiperheille. Suuret yhteiskunnalliset erot ja hierarkkisuus vähentävät ihmisten tyytyväisyyttä. Mitä tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta on kyse, sitä useamman ihmisen panos on rakentamassa yhteistä hyvinvointia.

Hallitus haluaa tukea talouskasvua, ja työllistävä talouskasvu vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Nousukaudet tekevät ihmiset onnellisemmiksi, jos sen hedelmät jaetaan tasapuolisesti, ja reilu tulonjako tuo tyytyväisyyttä. Ikävä kyllä, me emme elä nousukautta. Talouden synkät syklit näyttävät pidentyneen, mutta sosialidemokraatit haluavat jakaa talouden hedelmät oikeudenmukaisemmin, silloinkin kun niitä on vain vähän jaettavissa.

Sosialidemokraatit on työn puolue. Me uskomme vahvaan työn eetokseen ja siihen, että hyvinvointi rakentuu työstä. Budjetin parhaita päätöksiä ovat lisäpanostukset työllisyyteen. Valtio ei voi katsoa vain sivusta, kun markkinat tekevät työttömiä. Mutta työpaikat eivät synny valtion mahtikäskyllä. Valtio voi luoda edellytyksiä työllisyyden paranemiselle, se voi tehdä omia investointejaan silloin, kun työstä on pulaa, eikä vasta sitten, kun työvoimasta on pulaa.

Budjetti panostaa osaamiseen, ja Suomi elää osaamisesta, laadusta ja innovoinneista. Me emme pärjää massatuotannolla ja hintakilpailukyvyllä maailman halpamaille. Asioita on tehtävä fiksummin. Tutkimus, tuotekehitys ja korkea osaaminen kuuluvat Suomen vahvuuksiin.

Talouden tasapainottamisessa paras väline on työllisyyden vahvistaminen, mutta sen rinnalla tarvitaan myös säästöjä yhteisistä menoista sekä veronkorotuksia lisätulojen saamiseksi. Nämä ratkaisut sattuvat kipeästi, mutta niillä halutaan pitää huolta tulevaisuudesta.

Me olemme kiperien haasteiden edessä, mutta sosialidemokraatit uskovat siihen, että Suomi pärjää. Suomi on yhä yksi maailman menestyjistä. Jotta me olemme sitä myös tulevaisuudessa, meidän on pidettävä huolta työstä, osaamisesta ja tasa-arvosta. Sosialidemokraateille tasa-arvo ei ole vain hyväntekeväisyyttä, vaan se on asia, joka mahdollistaa jokaisen ihmisen kehittymisen täyteen potentiaaliinsa, ja siksi se on tämän kansakunnan selviytymisen keskeinen arvo.

Kaj Turunen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selvää taitaa jo olla, että tästä vuodesta tulee kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Maamme työttömyys kasvaa tällä hetkellä EU:n nopeinta tahtia, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- sekä nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Asiantuntijat puhuvat avoimesti jo massatyöttömyydestä. Taloustilanteemme on synkkä.

Tätä taustaa vasten oli hallitukselta syytä odottaa budjettiriihessä rohkeita päätöksiä. Olemme esittäneet, että hallitus päättäisi kunnianhimoisista uusista rakenneuudistuksista, jotka antaisivat meille mahdollisuuden tehdä myös elvyttävämpää, työllisyyttä ja talouskasvua tukevaa suhdannepolitiikkaa. Uudistusten sijaan budjettiriihestä saatiin ulos vain korkealentoinen tiedote vuoden 2015 talousarvioesityksestä, joka hakee orwellmaisuudessaan vertaistaan poliittisessa historiassamme. Tässä muutama kohokohta:

Tiedotteessa kerrotaan, että budjetissa vahvistetaan ostovoimaa. Väite on kohtuullisen kova, kun ottaa huomioon sen, että hallitus on ensi vuonna korottamassa veroja ja leikkaamassa menoja noin 3 miljardilla. Esimerkkinä ostovoiman vahvistamisesta mainitaan lapsi- ja eläkevähennykset, mikä ei vahvista luottamusta. Vaikka nämä verovähennykset otetaan huomioon, hallituksen päätökset leikkaavat ensi vuonna lapsiperheiden tuloja 70 miljoonalla eurolla ja eläkeläisten tuloja 200 miljoonalla eurolla. Näiden ryhmien ostovoima ei siis hallituksen toimien johdosta nouse, vaan romahtaa. Oletamme, että hallitus julkaisee pikaisesti VATTin laskelmat budjetin vaikutuksesta ostovoimaan tai myöntää nöyrästi luvanneensa tiedotteessaan liikaa.

Tiedotteessa ilmoitetaan juhlavasti, että työllisyyttä ja talouskasvua tuetaan. Ottaen huomioon 3 miljardin sopeutuksen väite on ainakin valtavirran talousteorian perusteella hyvin kyseenalainen. Myöhemmin kerrotaan myös, että valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman mukaisesti, ja hiukan myöhemmin tunnustetaan, että pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen.

Valtio sai juuri 5 vuoden lainaa alle 0,5 prosentin korolla, kun taas esimerkiksi Valtion Eläkerahasto, josta hallitus on lypsämässä yli puoli miljardia ylimääräistä, on jauhanut viimeisen 5 vuoden aikana 8,4 prosentin vuosituottoa ja Solidium tätäkin parempaa. Voisiko hallituksesta joku nyt kertoa, miten te tästä huolimatta väitätte, että varallisuutta ohjataan tuottavampaan käyttöön? Arvon ministerit, taidan yllättää teidät kertomalla, että 8,4 on aika paljon isompi luku kuin 0,5.

Pääministeri Stubb, olette toistuvasti korostanut uutta tapaanne tehdä politiikkaa, jonka olette sanonut tarkoittavan avoimuutta, suoruutta, vilpittömyyttä. Tiedotuslinjanne tämän budjettiehdotuksen osalta rikkoi härskisti kaikkia näitä kolmea. Teot ja puheet ovat räikeässä ristiriidassa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on todennut, että rakennepaketin toteuttaminen on sen tärkein tehtävä. Kun lukee budjettiriihen yhteydessä julkaistua virkamiesten laatimaa raporttia rakennepaketin edistymisestä, viesti on lohduton. Kuntien tehtäviä luvattiin karsia miljardilla, mutta kasassa on vasta 350 miljoonaa. Kaiken lisäksi putkessa on useita hallituksen esityksiä, jotka lisäävät tuntuvasti kuntien menoja. Hallituksen toimet työurien pidentämiseksi taas eivät ole VM:n virkamiesten arvioiden mukaan riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoiteltu rakenteellisen työttömyyden aleneminen ei myöskään ole toteutumassa ilman uusia toimia. Tästä huolimatta riihessä ei kerrottu merkittävistä uudistuksista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Mitä riihessä olisi sitten pitänyt päättää? Tässä esimerkkinä kolme asiaa:

Ensiksi: Pöhöttyneiden lupa- ja valitusprosessien trimmaaminen. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 3,5 miljardin euron edestä investointeja. On edesvastuutonta, ettei hallitus ole puuttunut tähän.

Toiseksi: Energiapolitiikkamme tarvitsee pikaista rakenteellista uudistusta. Tuomme tällä hetkellä noin 8,5 miljardin euron edestä energiaa ulkomailta. Nyt jos koskaan on korkea aika lopettaa lähinnä venäläisiä hyödyttävän energiapolitiikan tekeminen ja ottaa tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiantuotannon kotimaisuusasteen nostaminen parantaa huoltovarmuuttamme ja saa aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Korkea energiaverotus taas heikentää energiaintensiivisen vientisektorin kilpailukykyä ja kurittaa ennen kaikkea pienituloista kansanosaa.

Kolmanneksi: On toteutettava ehdottamamme rakenteellinen uudistus kehitysapuun, joka säästäisi valtion rahoja satoja miljoonia euroja.

Arvoisa puhemies! Jos teemme esimerkiksi edellä mainittuja kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, meillä on mahdollisuus investoida tulevaisuuteen ja tehdä elvyttävämpää finanssipolitiikkaa.

Budjettiesityksessä peruttiin osa kehyksissä päätetystä leikkauksista tienpitoon ja lisättiin muutama miljoona erinäisiin infraprojekteihin. Se on hyvä mutta suhdannetilanne huomioon ottaen täysin riittämätön. Projekteihin tarvitaan kunnolla uutta rahaa. Rahoitus järjestyisi esimerkiksi jo päätettyjen valtion omaisuuden myyntitulojen käyttämisellä kokonaisuudessaan uutta kasvua tukeviin investointeihin ja ottamalla käyttöön edellä mainittu perussuomalaisten kehitysapurahasto.

Samalla verotusta on syytä uudistaa oikeudenmukaisempaan ja talouskasvua tukevampaan suuntaan. Aloittavia ja kasvavia yrityksiä on tuettava verotuksellisesti nykyistä paremmin. Tähän oiva keino olisi arvonlisäveron alarajan nostaminen 20 000 euroon ja niin sanotun huojennusalueen katon nosto 40 000 euroon sekä Viron-mallisen yritysverotuksen käyttöönotto työllistäville kasvuyrityksille.

Ministerit Rinne ja Ihalainen, tuloverotusta olisi uudistettava niin, että tonnin kuussa voisi ansaita verovapaasti. Sen lisäksi, että tämä olisi oikeudenmukainen uudistus, se tekisi myös työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Veroton ensimmäinen tonni purkaisi merkittävästi kannustinloukkua, ja sen voisi myös toteuttaa kustannusneutraalisti.

Arvoisa puhemies! On tunnustettava tosiasiat ja otettava nöyrästi uusi kurssi. Kotimaisen energian hyödyntäminen ja isänmaallinen talouspolitiikka ovat tahtokysymyksiä. Tämä tahto näyttää hallitukselta puuttuvan. Perussuomalaiset antavat jälleen hallitukselle vetoapua, ja julkaisemme syksyn aikana oman vaihtoehtomme vuoden 2015 budjetiksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vakava, ja maailman levottomuudet huolestuttavat. Nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikaisen linjan on pidettävä. Samalla meidän on laitettava kotimaan asiat kuntoon.

Suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin suurimmat uhat ovat lama ja suurtyöttömyys. Työttömiä on 450 000. Työttömyys koskettaa suoraan tai välillisesti perheenjäsenten kautta jo miljoonaa ihmistä. Noin 800 000 suomalaista kärsii toimeentulo-ongelmista. Moni työssä käyväkään ei tule palkallaan toimeen.

Muistan hyvin kolme vuotta sitten kesäkuussa käydyn keskustelun hallitusohjelmasta. Kokoomus ja SDP sanoivat, että nyt talous laitetaan kuntoon, työllisyyttä parannetaan, palvelut turvataan ja eriarvoisuutta vähennetään. Todellisuudessa Suomen ongelmat ovat pahentuneet. Talous on kuilun reunalla. Suomen velka nousee 100 miljardiin. Työttömyystilanne on synkin viiteentoista vuoteen. Kotimaan uutisia hallitsevat leikkaukset ja irtisanomiset. Keskittäminen jyllää. Yhä suuremmalla osalla suomalaisia ei mene hyvin.

Arvoisa puhemies! Päättyvää vaalikautta voi kutsua menetetyiksi vuosiksi. Päätökset isoista asioista ovat enimmäkseen tekemättä. Suunnanmuutosta ei ole saatu aikaan. Hallituksen aika kului muihin asioihin ja keskinäiseen riitelyyn.

Otan esimerkin: Kolme vuotta hallitus tuhlasi suurkuntahankkeeseen. Vasta viime talvena, kun oppositio tuli apuun, pääsimme eteenpäin itse asiassa eli palveluiden uudistamisessa. Sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava yhteisesti sovitulla tavalla myös tulevalla vaalikaudella.

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa koko maalle ja kaikille suomalaisille. Tulevan kymmenen vuoden aikana tarvitsemme 200 000 työpaikkaa lisää, jotta velkaantuminen loppuu ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Tämä on tulevan vaalikauden tärkein tehtävä.

Kasvurahasto on keskustan yksi ratkaisu työpaikkojen lisäämiseksi. Valtion on uskallettava sijoittaa pääomaa investoiviin ja kasvaviin yrityksiin. Osaaminen ja teknologia luovat uusia mahdollisuuksia. Pelkästään Kiinan cleantech-markkinoilla on kymmenillä yrityksillä mahdollista nousta merkittäviksi vientiyrityksiksi. Muita kasvualoja ovat esimerkiksi matkailu, metsäteollisuuden uudet tuotteet ja koko laaja biotalous mukaan lukien kotimainen energia, joihin on mahdollista saada kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Ensimmäiseksi kotimaisen energian edistämiseksi pitää metsähakkeen ja turpeen vero- ja tukitasot palauttaa vuoden 2012 tasolle. Yrittäjyyttä on edistettävä kokonaisuudessaan. Nopeina ratkaisuina keskusta esittää 5 prosentin yrittäjävähennystä, ensimmäisen työntekijän palkkatukea yksinyrittäville. Myös kotimainen maatalous on säilytettävä jo pelkästään huoltovarmuuden takia.

Olemme koonneet eri tahoilta 101 esitystä suomalaisen työnteon ja yrittäjyyden esteiden poistamiseksi ja ylipäänsä turhan sääntelyn vähentämiseksi. Esimerkiksi palkkatyöstä työttömäksi jääneiden siirtymistä yrittäjäksi pitää helpottaa jatkamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa määräajaksi. (Ben Zyskowicz: Eli lisää velkaa!) Nämä konkreettiset esitykset voidaan toteuttaa vaikka heti.

Arvoisa puhemies! Etenkin tiukkoina aikoina oikeudenmukainen yhteiskunta pitää heikommistaan huolta. Heikommilla tarkoitan sekä ihmisiä että maan eri osia. Budjetissa leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat pienituloisiin, perheellisiin, tavallisiin työssä käyviin sekä heidän tarvitsemiinsa kuntien palveluihin, kuten koulutukseen ja päivähoitoon. (Ben Zyskowicz: Mihin te olisitte kohdistaneet?) Tavallisen keskituloisen suomalaisperheen tulot vähenevät hallituksen päätöksillä ensi vuonna noin 900 euroa. Lapsilisäleikkausta yritätte häivyttää monimutkaisella lapsivähennyksellä. Leikattuja lapsilisiä temppu ei tuo takaisin. Ainut voittaja on tässäkin byrokratia.

Pienituloisimpien takuueläkkeeseen valtiovarainministeri Rinne lupasi korotuksen, mutta ei sitä kuitenkaan tullut. (Timo Soini: Kuka esti?) Hallituksen päättämän eläkevähennyksen ulkopuolelle jääkin yli 100 000 kaikkein pienimpien eläkkeiden saajaa.

Liikenneinvestoinnit hallitus suuntaa vain pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle, muu Suomi saa murusia. Emme hyväksy lapsilisien leikkaamista emmekä sitä, että pienituloisimpia eläkeläisiä kohdellaan näin. Jotta Suomi saadaan jaloilleen, myös liikenne- ja muita investointeja on tehtävä koko maahan.

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvä maa, mutta asiat ovat hunningolla. Kokoomuksen ja SDP:n johdolla Suomi on ajautunut vakaviin talous- ja työttömyysongelmiin. Leikkaukset vaarantavat ihmisten palvelut, ja yhdessä veronkorotusten kanssa ne ajavat tavalliset suomalaiset entistä ahtaammalle.

Suomi eriarvoistuu niin sosiaalisesti kuin alueellisesti. Keskittämisen politiikka on vallalla, mutta sille on pantava stoppi. Keskusta edustaa suunnanmuutosta ja on vaihtoehto nykymenolle. Me emme jaa Suomea, sen alueita ja suomalaisia menestyjiin ja häviäjiin. Vain ehyt Suomi voi menestyä. Suomi on vietävä kasvu- ja työllisyyslinjalle.

Hallitus natisee liitoksistaan. Huhtikuun eduskuntavaalit eivät tule yhtään liian aikaisin. Jos saamme suomalaisilta riittävän vahvan valtakirjan, politiikka muuttuu.

Anna Kontula /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei Suomi vuoden 2015 budjettiin kaadu, mutta kyllä tässä nyt tönätään alamäkeen lisää vauhtia, ja mikä pahinta, se tapahtuu kaikkein pienituloisimpien kustannuksella.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten talouspoliittinen painopiste siirtyi länsimaissa kysynnän säätelystä erilaisiin tarjontareformeihin. Samalla rahapolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi asetettiin inflaation hillintä. Näitä jälkiä me nyt siivoamme. Mutta kun suuressa osassa Eurooppaa jo puhutaan elvytyksestä ja työllisyystavoitteista, Euroopan keskuspankin Mario Draghia myöten, Suomessa edelleen kiristetään ja leikataan. (Ben Zyskowicz: Te haluatte ottaa lisää velkaa!)

Arvoisa puhemies! On olemassa joitakin perusasioita, joista sivistysvaltio ei tingi, ei varsinkaan tiukkoina aikoina. Näitä ovat oikeuslaitos sekä kansalaisten sosiaaliset, terveydelliset ja sivistykselliset oikeudet. (Ben Zyskowicz: Kiitos tuesta meille!) Suomen on syytä hävetä, jos se nyt säästää 90-luvun virheet uudestaan, kun edellistenkin laskua vielä maksetaan.

Suomessa on jo 350 000 työtöntä, mutta kiristävän talouspolitiikan tiellä meitä odottavat vielä suuremmat luvut. Nämä sadattuhannet ihmiset tarvitsevat töitä, eivät perusturvan ja palvelujen heikennyksiä. Juuri nyt Suomella ei olisi varaa kikkailubudjettiin, jossa lapsilisiä ja eläkkeitä niistetään ja annetaan sitten vähän verohelpotuksina takaisin, jossa liikenneinvestoinneista ja opetuksesta ja opiskelijaterveydenhuollosta päätetään viedä ensin paljon ja sitten riemuitaan, kun viedäänkin vähän vähemmän.

Tosiasia on, että hallitus vähentää investointeja sekä leikkaa perusturvasta ja peruspalveluista. Se leikkaa Suomen oikeusvaltiokehitystä vuosikymmenen taaksepäin. Se leikkaa kipeimmin niiltä, joilla vähiten on: työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Linja on epäreilu ja talouspoliittisesti järjetön, eikä se siitä selittämällä parane. (Ben Zyskowicz: Velkaantumallako paranee?)

Arvoisa puhemies! Valtion velkaantuminen johtuu yksityisen sektorin romahduksesta. Sitä ei korjata romauttamalla myös julkinen sektori. Kun molemmat irtisanovat ja leikkaavat samaan aikaan, syntyy itseään ruokkiva kuolemankierre. Ilman elvyttävää finanssipolitiikkaa kokonaiskysyntä ei nouse eikä nouse Suomikaan.

Paljon on tässä salissa peloteltu Kreikan tiellä, mutta todellinen uhka Suomelle on Japanin tie ilman oman keskuspankin etua, siis supistuvan talouden, palkkojen alenemisen ja jatkuvan deflaatiokamppailun tie. Jos kierrettä ei katkaista, odottaa Suomen taloutta horros, jonka rinnalla 90-luku tuntuu lasten teekutsuilta.

Nyt on elvytettävä investoimalla reippaasti ja kursailematta tulevaisuuteen. (Ben Zyskowicz: Eli otettava velkaa!) Korjataan homeiset koulut ja uusitaan ruostuneet ratakiskot. Rakennetaan asutuskeskuksiin ne halvat vuokra-asunnot, joita tuhannet ihmiset ovat vailla. Kun nämä hankkeet on kuitenkin tehtävä, on ne viisasta tehdä nyt, kun raha on halpaa ja työvoimaa on tarjolla. Samalla valtio ja kunnat säästävät työttömyyden kustannuksissa ja saavat verotuloja.

Kaiken tämän kestävyysvajepelleilyn keskellä on unohtunut, että leikkaukset ja sopeutus iskevät nimenomaan naisvaltaisille aloille ja siihen osaamisen ja hyvinvoinnin perustaan, jolle koko suomalainen menestystarina on rakennettu. Siksi yksittäisten elvytysohjelmien rinnalla on turvattava kuntien ja soten rahoitus ja sen myötä naisvaltaisten alojen työllisyys, sosiaalinen koheesio sekä se, että meillä on myös jatkossa terve, fiksu ja taitava kansa.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden ennustetaan muuttuvan rajusti lähivuosien aikana. Robotisaation, digitalisaation ja globaaleissa arvoketjuissa tapahtuvien muutosten vuoksi monet meille tutut ammatit häviävät tai muuttuvat. Vielä emme tiedä, mitä töitä ja elämänmuotoja vanhan tilalle on syntymässä.

Siksi nyt pitää panostaa siihen, että millaisia versoja mullasta aikanaan nouseekin, ne saavat riittävästi valoa ja vettä. Perustuloa odotellessa on saatettava yrittäjän sosiaaliturva samalle tasolle palkansaajan kanssa, jotta täällä useampi uskaltaa yrittää. Mikroyrittämisen edellytyksiä voidaan parantaa myös nostamalla veronalaisen myynnin alarajaa. Samalla pienituloisten mahdollisuus ostaa työllistäviä kotimaisia palveluita paranee.

Velkaantumisen taittaminen ei tässä tilanteessa voi olla ykkösmurheemme, mutta ilman velkarahaakin päästään alkuun. Varallisuusveron palauttaminen, pääomaverotuksen muuttaminen progressiiviseksi, alhaisesti verotettujen osinkojen poistaminen ja verovuotojen tukkiminen tasapainottaisivat valtion taloutta ilman kielteisiä kerrannaisvaikutuksia.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille vihreille oli tärkeää budjettiriihessä puolustaa koulutuksen tasa-arvoa ja puhdasta ympäristöä, parempaa tulevaisuutta. Peruskoulun erityisopetuksen resurssit, yliopistojen määrärahat, tuki pienille kirjastoille, opiskelijoiden terveydenhuollon turvaaminen, tässä muutamia asioita. Koulupudokkuuden ehkäisemiseksi on parannettava ennalta ehkäiseviä palveluja ja autettava lapsia, nuoria ja perheitä ajoissa. Sosiaalihuoltolain uudistus on keskeinen parannus. Perheille kriisitilanteissa tarjottava kotiapu tulee lakisääteiseksi, kun on hätä ja tarve.

Neuvotteluissa taistelimme koulujen puolesta, ja leikkaukset ovatkin pienempiä kuin mitä esitettiin. Koulupudokkuutta ehkäistään siten, että ne nuoret, jotka apua ja ohjausta eniten tarvitsevat, varmasti saavat sen. Jokaiselle nuorelle on paikkansa, jokainen on hyvä ja arvokas omana itsenään. Huolehditaan siitä, että jatkokoulutuspaikkoja on riittävästi, on kymppiluokkia, on ammattikouluja, on oppisopimuskoulutusta. Työpajoilla ja etsivällä nuorisotyöllä on napattava talteen nuoret, joille tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelottavana. Haluamme, että heikoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseksi tehdään kaikki tarpeellinen.

Rakenteelliset uudistukset vievät kestävämmin vaikeiden aikojen yli. Askeleet kohti perustuloa, kuten työttömän suojaosuudet asumistukeen ja toimeentulotukeen, parantavat työttömien mahdollisuutta työllistyä. Työhön kannustetaan, kun tuet eivät heti leikkaannu. Olemme silti kaukana perustulosta. Haluamme ottaa isomman loikan kohti perustuloa esimerkiksi perus-tulon kuntakokeilulla.

Toimeentulotuen siirtäminen Kelan maksettavaksi on saatava pikimmiten koko maahan, jotta jokainen tukeen oikeutettu sen saa ja byrokraattinen paperien pyöritys vähenee. Kiirehdimme myös julkiset terveyspalvelut turvaavaa sote-uudistusta sekä sukupolvia oikeudenmukaisesti kohtelevaa eläkeuudistusta. Lisäksi tarvitaan naisten työmarkkina-asemaa parantavia uudistuksia, kuten vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa. Osa-aikatyön edistämiselle on tarvetta, sillä se nostaa työllisyysastetta mutta samalla parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Pienyrittäjien aseman parantamiseksi vihreät ovat esittäneet toimenpiteitä muun muassa byrokratian karsimiseksi. Haluamme yrittäjälle rauhan keskittyä yrittämiseen ja parempaa sosiaaliturvaa, yrittäjän perustuloa.

Kehitysyhteistyön määrärahojen riittävyydestä olemme huolehtineet. On inhimillisesti oikein, ettei globaalissa maailmassa unohdeta nälkää näkeviä, äärimmäisessä köyhyydessä eläviä. Suomen tavoite on saavuttaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä olisi todella kaukana ilman päästöhuutokauppatuloja. Edellytämme, että päästöhuutokauppatuloja ohjataan jatkossakin ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Vihreät eivät kannata lisäydinvoimaa. Vihreä vaihtoehto perustuu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Annetaan tilaa kotimaisille uusiutuville, innovaatioille ja teollisuuden cleantech-viennille. (Mauri Pekkarinen: Tehän olette avanneet ovat kivihiilelle!) Vuonna 2010 tehty arvio sähkönkulutuksesta vuodelle 2020 on jo todettu ylimitoitetuksi. Norjalainen Markedskraftin analyytikko Olav Botnen arvioi, että muutaman vuoden päästä päädytään pohjoismaisilla markkinoilla ylituotantoon, jonka seurauksena sähkön hinta laskee. Myös EU:n päästökauppa toimiessaan nopeuttaa kehitystä. On laitettava paukut energiatehokkaan, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Kotimainen uusiutuva energia työllistää ja tuo huoltovarmuutta sekä elävöittää maaseutua. Meillä Suomessa on kaikki edellytykset huipputeknologian kehittämiselle, jos vain kotimarkkinaympäristö sen sallii. Teknologian innovaatioilla ja älykkäillä sähköverkoilla parannetaan energiatehokkuutta ja säädetään sähkön tuotantoa kulutushuippujen mukaan.

Fennovoiman ydinvoimalahanke on siinä mukana oleville yrityksille ja kunnille taloudellinen riski. Investointi on suuri, eikä Fennovoiman lupaama takuuhinta osakkaille vaikuta edulliselta vertailtaessa arvioihin sähkön markkinahinnan kehityksestä. Emme kannata venäläisen Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalahanketta. Vihreät edellyttävät, että hallitusohjelman sitoumuksesta pidetään kiinni.

Meillä on vielä lapsenkengissä pienimuotoinen, kuluttajien tuottama lähienergia. Kiinnostus pientuulimyllyjen ja aurinkopaneelien asentamiseen kasvaa koko ajan. Hajautetun uusiutuvan energian edistämisellä saisi positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, energiaomavaraisuudelle ja cleantech-alan kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä mahdolliseksi esitetty tuntinetotus tulee ottaa käyttöön. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska sähköyhtiön ei tarvitse korvata pientuottajan verkkoon syöttämästä sähköstä mitään.

Arvoisa puhemies! Mitä olemme saaneet aikaan Suomen luonnon ja ihmisten puolesta? Luonnonsuojelualueiden hankintaa ja Itämeren suojelua on lisätty. On saatu kaksi kaunista kansallispuistoa Salon Teijoon ja Etelä-Konnevedelle. Ympäristönsuojelulaki edistää puhtaan teknologian käyttöönottoa teollisuudessa ja suojelee arvokkaimmat suot. Ilmastolaki tarvitaan parantamaan ilmastopolitiikan tehoa. Tuloeroja on kavennettu, perusturvaa nostettiin ja veronkevennyksiä on kohdennettu pienituloisille. Vanhuspalvelulailla parannetaan ikäihmisten asemaa. Työttömyysturvan suojaosat auttavat työllistymään. Olemme olleet kantamassa vastuuta siitä, ettei tuleville sukupolville jätetä isoa velkasäkkiä harteille. Olemme tehneet parhaamme siinä, että rakennamme lapsillemme kestävää maailmaa, huolehtineet kouluista, työllisyydestä ja maailman ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisuista.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Kan en finländare vara optimist? Den frågan ställer ekonomiprofessor Sixten Korkman i en kolumn som nyss publicerades i Helsingin Sanomat. Inte så litet självironiskt när det gäller hans egen yrkeskår, säger Korkman att nationell självprygel är en gren som ekonomister behärskar bättre än andra — "kansallinen itseruoskinta on laji, jota ekonomistit taitavat muita paremmin", toteaa Korkman.

Den som har gått igenom budgetboken för nästa år får kämpa för att ha optimismen i behåll. Statsfinanserna är ett stort bekymmer. Prognoserna visar klart att även år 2015 blir tillväxten olovligt svag. Det betyder att den offentliga ekonomin fortsätter uppvisa underskott — mycket till följd av det dåliga konjunkturläget som redan har pågått länge.

Tack vare anpassningsåtgärder har regeringen ändå lyckats förhindra att underskottet växer. Att notera är att vi nu minskar landets nettolåntagning från årets 7,4 miljarder till omkring 4,5 miljarder nästa år. Att vi fortfarande tvingas låna för att få statsfinanserna i balans är inte bra, men riktningen är i alla fall den rätta nu då underskottet minskar med närmare 3 miljarder.

Arvoisa puhemies! Pitkien neuvottelujen ja melko vilkkaan julkisen keskustelun jälkeen hallitus onnistui sopimaan talousarvioesityksestä, jolla, kuten kaikilla kompromisseilla, on tietysti myös omat puutteensa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa luottamuksen säilymisen merkitystä oikeusvaltioon myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Oli tärkeää, että merkittävät toimenpiteet, jotka olisivat heikentäneet tuomioistuimia, syyttäjälaitosta, poliisia ja vankiloita, voitiin torjua budjettineuvotteluissa.

Lukujen valossa melko synkässä tilanteessa tarvitsemme kohdennettuja toimenpiteitä, joilla luodaan työpaikkoja. Meidän yhteiskunnallamme ei ole varaa työllisyystilanteen heikkenemiseen, joka päivittäin muistuttaa siitä, että vientimarkkinamme vetävät heikosti. Tässä tilanteessa hallitus tekee kasvuun merkittäviä panostuksia, joiden kokonaismäärä on 460 miljoonaa euroa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Kyse on toisaalta investoinneista osaamiseen ja innovaatioi-hin ja toisaalta liikenne- ja rakennushankkeista, joilla on nopea työllistävä vaikutus. Haluan erityisesti nostaa esiin Tekesin lainavaltuudet, joita korotetaan cleantech-alan ja biotalouden tukemiseksi.

Infrahankkeiden osalta budjetin eduskuntakäsittelyssä on pidettävä huolta siitä, että kaikkia resursseja ei käytetä suurhankkeisiin, jotka sitovat liikennepolitiikan myös koko ensi vaalikaudeksi. Uudella hallituksella tulee kohtuuden nimessä olla sanansa sanottavana. Meidän on huolehdittava myös panostuksista nykyisiin teihin ja rautateihin — meidän on pysäytettävä kansallisomaisuutemme rapautuminen.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen kommer att slå vakt om att utveckla kustbanan som ju går från Helsingfors via Karis till Åbo. Kustbanan är i behov av en nivåhöjning och linjen är oundgänglig både för pendlartrafiken och för näringslivet i västra Nyland. Vi ifrågasätter därför planerna på en parallell snabbjärnvägssatsning till Åbo som skulle få en alternativ sträckning.

Riksdagsgruppen är mycket nöjd med att elektrifieringen av tågbanan Bennäs—Jakobstad—Alholmen nu äntligen blir av med de 3,3 miljoner euro som beviljas. Via denna satsning kan vi trygga arbetsplatser och utveckla industrin — tågbanan stärker särskilt UPM:s konkurrenskraft.

Regeringen gör också sitt för att stärka medborgarnas köpkraft. Låg- och medelinkomstbarnfamiljer stöds genom ett nytt barnavdrag. Åtgärden kompenserar åtminstone delvis beslutet att sänka barnbidraget. Här är det skäl att akta sig för att skapa nya flitfällor. Vår grupp hade hellre sett att man hade minskat på barnbidragsnedskärningen i stället för att ta in ett nytt bidrag i beskattningen.

På finansministeriets initiativ förbättras även de små pensionsinkomsterna något genom de 70 miljoner som reserveras för att höja pensionsinkomstavdraget. Däremot tillät inte finansramarna också en höjning av garantipensionen. Det är ändå viktigt att komma ihåg att garantipensionen infördes för bara tre år sedan, vilket höjde de lägsta folkpensionerna med över hundra euro.

Arvoisa puhemies! Ylipäätänsä budjettityö on ollut hyvin ankaraa taloudenpitoa. Myös hiukan pidemmällä aikavälillä Suomen talouden liikkumatila on kovin niukka. Kestävyysvajeen pienentämiseksi rakenneuudistukset, joihin hallitus on sitoutunut, ovatkin tarpeen. Uudistukset tehdään nuoria ajatellen. Meillä ei ole oikeutta ylläpitää rakenteita, joista tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan kalliisti.

Tämän vuoksi tarvitaan rohkea ja oikeudenmukainen eläkeuudistus. Siihen tulee sisältyä uskottavia avauksia, joiden ansiosta ihmiset jaksavat pidempään työelämässä. Meidän on myös pidettävä huolta siitä, että saamme sote-uudistuksen, joka sekin pienentää kestävyysvajetta. Meidän on kuitenkin varottava, että uudistuksen rakenne ei ole jäykkä ja ylhäältä ohjattu. Sote-uudistusta koskevissa päätöksissä on voitava päätyä ratkaisuun, joka on kokonaisuuden kannalta järkevin ja jonka kansalaiset voivat hyväksyä kohtuullisena. Esimerkiksi päivystysasetuksen osalta säästöt uhkaavat jäädä ministeriön arvioita pienemmiksi.

"Tässä maassa on liikaa kustannuksia, byrokratiaa, menopaineita, veroja, velkaa, tehottomuutta, saamattomia poliitikkoja. On liian vähän riskinottoa, yrittäjyyttä, myyntitaitoa, luovuutta, joustavuutta, poliittista johtajuutta."

Edellä sanottu kappale ei ole tästä ryhmäpuheenvuorosta, vaan lainaus Sixten Korkmanin aiemmin mainitsemastani kolumnista. Hän on oikeassa siinä, että tarvitsemme parempaa yrittäjyyttä, enemmän luovuutta ja poliittista johtajuutta.

Värderade talman! Avslutningsvis: vi måste bli bättre på att se möjligheterna i det trängda läge vi befinner oss i. Ingen har sagt att det är enkelt, exempelvis inom utbildningen är jag rädd att smärtgränsen när det gäller resursnedskärningarna börjar vara nådd.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomea ympäröivät eurooppalainen matalasuhdanne ja kotimaisen talouden haasteet. Julkisen talouden alijäämä lähenee 60 prosentin haamurajaa. Suuret taloutta ohjaavat päätökset, kuten sote- ja eläkerakenteet, ovat ratkaisun ytimessä.

Tänään me tarvitsemme lisää työtä ja työnantajia. Tieto- ja viestintäteknologia etsii uusia kasvualoja, ja metsäteollisuus laajenee kohti uusia bioulottuvuuksia. Tätä kasvua tarvitsemme kipeästi. Mutta samalla ja ennen kaikkea tarvitsemme lisää työtä ja työnantajia. Suomen työmark-kinajärjestelmä on pitkälti syntynyt työllistä- vien suuryritysten varaan. Silti Suomen lähes 300 000:sta maatalouden ulkopuolisesta yrityksestä alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on kokonaista 93 prosenttia. Ne työllistävät kaikista yritysten työntekijöistä neljäsosan, 360 000. Pääosa, kaksi kolmasosaa, näistä yrittäjistä on kuitenkin yksinyrittäjiä. Kymmenen vuoden aikana nimenomaan yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt 50 000:lla.

Arvoisa puhemies! Monet yksinyrittäjät tarvitsisivat rinnalleen toisia tekijöitä. Näyttää siltä, että helpoiten tätä tukisivat ensimmäisen työntekijän työllistämisen sivukustannusten alentaminen sekä koeaikamahdollisuuden pidentäminen esimerkiksi kuuteen kuukauteen. Tärkeää on myös joustavan ja edullisen rahoituksen turvaaminen niin käyttöpääomaksi kuin investointeihinkin. Budjetissa Tekesin, Finnveran ja muiden toimijoiden lisärahat ja lisävaltuudet tulevat nyt erittäin suureen tarpeeseen. Yrittäjien — erityisesti kuljetusyritysten ja maataloustuottajien — sekä pitkiä työmatkoja ajavien kannalta myönteinen uutinen budjetissa on se, että uusista kiristyksistä polttoaineverotukseen luovuttiin.

Arvoisa puhemies! Budjetin menoja leikattiin miljardilla eurolla 53,7 miljardiin. Kristillisdemokraatit olisi toivonut, että budjetin alijäämä olisi ollut vielä pienempi. Kuntien velvoitteita on pitänyt karsia miljardilla, mutta lopputuloksena saatiin vain kolmasosa — toistaiseksi, toivottavasti tahti paranee. Tähän asti tässä asiassa voi ruusuja antaa vain harvoille hallinnonaloille. Valtionvelan lisäys supistunee ensi vuonna 4,5 miljardiin. Tehdyt päätökset realisoituvat nyt ensi vuoden budjetissa; matkan aikana on tehty tärkeitä ratkaisuja, mutta toki ymmärrämme, että sitä myöten tiukkaa on varsinkin kunnissa. Verot ensi vuonna noussevat 0,3 miljardia.

Meidän kristillisdemokraattien mielestä lapsilisien leikkauksesta luopuminen, edes osittain, olisi ollut tällä kohdin paras ratkaisu. Kun lapsilisäleikkauksia ei kehysmenettelyn vuoksi voitu perua, tehtiin lapsiperheille verovähennys. (Erkki Virtanen: Kuka sen kielsi?) — Tähän voidaan varmaan palata sitten keskustelussa. — Sen osalta budjettineuvottelujen ilonaiheisiin kuuluu oikeudenmukaisuuden lisääminen. Vahvasti kristillisdemokraattien agendalle kuulunut lapsikohtaisuus toteutui aina neljänteen lapseen asti. Siitä olemme hyvin iloisia yhdessä muiden hallituskumppanien kanssa. Uusi järjestelmä siis aivan oikein ottaa huomioon perheen lapsiluvun, kuten sitkeästi neuvotteluissa vaadimme.

Ilahduttavaa on, että nimenomaan pieni- ja keskituloiset saivat loppuvaiheessa kevennystä taakkaansa. Sekä ansioverotuksen indeksitarkastuksen tekeminen alimmissa veroluokissa että eläketulovähennyksen kohdentaminen samalle tuloalueelle ovat oikein. Samaan tähtää siis lapsivähennyksen rakenne. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tulee pitää ennen kaikkea huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Kristillisdemokraatit pitää tärkeänä, että lasten syrjäytymisen ehkäisyyn osoitetaan yhteensä 37 miljoonaa euroa lisää: tämä muun muassa erityisopetukseen, perusopetukseen sekä etsivään nuorisotyöhön. Summasta 15 miljoonaa ohjataan nuorisotakuun vahvistamiseen siten, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori velvoitetaan jatkamaan joko toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen tai vastaavaan. Monipuoliset toimet koulupudokkuuden ehkäisemiseksi, kuten lisärahoitus perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, erityisopetukseen ja nuorisotakuun toteuttamisen tehostamiseen, ovat ehdottomasti myönteisiä päätöksiä.

Myös kunnissa on laitettava lisää tehoa hankkeisiin, joissa kädestä pitäen ohjataan syrjäytymisvaarassa olevia koulutukseen ja työharjoitteluun. Kun jo 300 päivän työttömyyden kohdalla kunnat joutuvat kustantamaan 50 prosenttia sen rahoituksesta, kannattaa jokaisen kunnan ohjata työhön jokainen mahdollinen työtön. Panostaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin huomattavasti parempi ratkaisu kuin jälkikäteen ongelmien korjaaminen.

Surullista ja yhteiskunnalle kallista on se, että poliisin ja sosiaaliviranomaisten toiminnasta päihteidenkäyttö vie huikean ajan, ja kokonaiskustannus tästä kaikesta haittavaikutteineen lienee enemmän kuin 7 miljardia kuntien ja valtion menoista. Pahoinvoinnin vähentämiseen tulee pyrkiä kaikin keinoin.

Poliisissa vältyttiin uusilta toimintasäästöiltä, kun ensi vuodelle budjettiin saatiin kehyspäätökseen nähden 6,5 miljoonan euron lisäys. Myös taloudellisesti vaikeina aikoina valtiovallan on pidettävä huolta kansalaisten turvallisuudesta.

Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kertaluonteinenkin määrärahakorotus tulee tarpeeseen, samoin infrahankkeiden lisämäärärahat, joiden ehtona ovat korotetut kaavoitustavoitteet etelän kaupungeissa. Aloitettavat tai jatkettavat kymmenkunta tie- ja ratahanketta tuovat merkittävää apua muihin kasvukeskuksiin ja teollisuuden kannalta keskeisiin alueellisiin kohteisiin. Näin tulee jatkossakin toimia tasapuolisen kasvun turvaamiseksi.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää syntynyttä budjettiratkaisua taloustilanteen huomioon ottaen hyvänä viiden puolueen kompromissina. Olisimme toivoneet, että kokonaissumma olisi ollut pienempi, mutta kokonaisuus tukee työllisyyttä ja pienituloisimpien ostovoimaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. On oikein, että budjettiratkaisussa panostetaan osaamiseen, innovaatioihin sekä elinkeinoelämää elvyttäviin liikenne- ja rakennushankkeisiin. Sopeutustoimien ohella on tärkeä huolehtia siitä, ettemme vie tulevaisuuden kasvulta eväitä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä olen useampaan kertaan tässä salissa todennut sen, että meidän perusongelmamme liittyvät siihen, että globaalin talouden murros on koetellut erityisesti meidän vientimarkkinoitamme Euroopan unionin alueella ja meidän omat rakenneongelmamme paperiteollisuuteen ja Nokiaan liittyen ovat vieneet työpaikkoja: 160 000 työpaikkaa 2000-luvun aikana vientiteollisuudesta. Se on tarkoittanut myöskin vientitulojen romahtamista. Noin puolet meidän hyvinvointiyhteiskunnan palveluista on rahoitettu vientituloilla, ja se osuus on nyt merkittävästi pienempi tällä hetkellä. Se on meidän taloutemme tämän hetken isoimpia murheita. Taustalla on myöskin pitkäaikainen taantuma, joka edelleen näyttää jatkuvan globaalitaloudessa. Kolmas iso asia on väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa jo nyt palvelutarvetta lisäävästi ja toisaalta pienentää julkisen sektorin verotuloja. Kaikki tämä on merkinnyt yhteensä sitä, että julkisen sektorin, valtion ja kuntien, verotulot ovat pienentyneet.

Tässä tilanteessa on ilman muuta julkisen talouden tasapainottamisen paikka, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata tulevaisuuteen ja jotta meidän lapset tai lapsenlapset eivät maksa niitä velkoja, mitä tämänhetkinen poliittinen päätöksenteko ei kykene oikealla tavalla ratkaisemaan.

On ihan selvää, että kun valtiontaloutta tasapainotetaan ja velkaantumista vähennetään 3 miljardilla, se myös näkyy jossakin. Olisi oikeasti kiinnostavaa kuulla niitä vaihtoehtoja, millä tavalla valtiontaloutta tasapainotetaan niin, että se ei näkyisi missään. Mielenkiintoista olisi kuulla myöskin keskustan osalta, mitä se 8 miljardin leikkausten vaatimus tarkoittaisi tällä hetkellä lapsiperheille.

Minä haluan todeta sen, että tämä hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan ostovoimaan sillä tavalla, että ansiotulotaulukoitten indeksitarkistukset tullaan tekemään kolmen alimman taulukkoluokan osalta, siis 71 000:n vuosituloon asti tullaan tekemään. Se on noin 105 miljoonaa euroa rahaa, joka jää käytettäväksi ihmisille. Me olemme tehneet lapsivähennyksen, 50 euroa, neljänteen lapseen asti, yksinhuoltaja tuplana, ja tämä vähennys tulee 36 000:een asti. Se on noin 70 miljoonaa euroa lisää ostovoimaan. Me olemme tehneet eläketulovähennyksen. Se on noin 70 miljoonaa euroa lisää ostovoimaan. Nämä ovat näissä olosuhteissa niitä toimenpiteitä, mitä on ollut mahdollista ylipäätään tehdä.

Infrahankkeisiin ollaan panostettu: Länsimet-roon noin 800 miljoonaa euroa, Pisara-rataan noin 900 miljoonaa euroa, Tampereen kaupunkiratikkaan 150 miljoonaa euroa plus sitten tämän vuoden lisäbudjetissa noin 50 miljoonaa euroa tiehankkeisiin plus ensi vuoden budjetissa hankekohtaisiin menoihin 38 miljoonaa euroa plus 30 miljoonaa euroa perustienpitoon. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Me olemme lisänneet metropolihallinnon kautta pääkaupunkiseudun kasvukykyä. Kaikki nämä johtavat siihen, että me olemme satsanneet niin paljon kuin pystytään tässä taloudellisessa tilanteessa valtionta-louden puitteissa.

Me olemme myöskin lisänneet merkittävästi tulevaisuusinvestointeja sillä tavalla, että ollaan satsattu Finnveran mahdollisuuksiin rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua, ollaan lisätty Tesin puolelle 50 miljoonaa euroa, annettu Tekesille korotettuja lainavaltuuksia, mikä kaikki tarkoittaa sitä, että sitä kautta syntyy uutta työtä tulevaisuuteen. Ollaan lisätty kasvuvaiheen teollisuusyritysten t&k-toimintaan lisää rahaa, digitalouden uusiin innovaatioihin lisää rahaa, cleantech- ja biotaloussektorille lisää rahaa, ollaan vahvistettu Finprota ja Team Finlandia niin, että siellä pystytään vientiä edistämään. Tästä näkökulmasta tämä kritiikki kuulostaa todella kohtuuttomalta opposition puolelta, joten toivoisin selkeitä vaihtoehtoja. Keskustan puolelta kuuluu valitusta, perussuomalaisilta sentään löytyy konkreettisia esityksiä, millä viedä asioita eteenpäin. (Timo Soini: Aivan oikein! Näin juuri!)

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä elvytyksestä. Meillä on valtiontalouden budjetti ollut alijäämäinen 7—8 miljardia vuosittain, eli sillä summalla me olemme nyt elvyttäneet. Jos tämä elvyttämällä ratkeaisi, niin tämä olisi jo ratkennut. Se ei ole se tie.

Se on eri asia, että meidän on kyllä järkevää käyttää täsmäelvytystä tiettyihin liikennehankkeisiin, jotka edesauttavat myös talouden kasvua asumisen, rakentamisen ja muun kautta. Se on toinen juttu. Mutta yleisellä tasolla sitä, että tämmöinen yleisen lisävelkaantumisen tie ratkaisisi ne ongelmat, jotka meillä ovat pitkälti talouden rakenteista kiinni, ei tule tapahtumaan, vaikka me kuinka paljon elvyttäisimme. Sen sijaan meidän pitää tehdä uudistuksia, jotka parantavat meidän kilpailukykyämme tässä uudessa tilanteessa, ja se on se keskeinen asia — se, miten siinä onnistutaan.

Energiasta. Totta kai kotimaisuusastetta pitää lisätä, se on kirjattu myös hallitusohjelmaan, että metsähakkeen, turpeen osalta parannetaan kilpailukykyä, mutta on muistettava, että uusiutuvasta energiasta (Puhemies koputtaa) vain vesivoima on itse itsellään kannattava.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aina, kun keskustelemme budjetista eduskunnassa, ongelma on se, että se on muuttunut vuosittain. Me laskemme lisää rahaa johonkin tai pois rahaa jostakin ja keskitymme siihen, mikä ikään kuin muuttuu. Mutta siinä samalla tulee suuri harha, koska unohdamme sen, mikä budjetin pohjassa jo on ollut olemassa, ja tämän budjetin pohjassa on paljon kasvupanostuksia.

Hallitusta kritisoitiin siitä, että esimerkiksi infra keskittyy pääkaupunkiseudulle, mutta Riihimäki, Tampere, Vaasa, Oulu, Kajaani, Vartius, Pietarsaari, Pännäinen, Rauma, Savonlinna, Pohjanmaa, Turku, Pori, Seinäjoki eivät minun maantiedon opetuksessani olleet pääkaupunkiseutua, (Välihuutoja — Jukka Gustafsson: Ei minunkaan!) vaan sitä muuta Suomea. (Matti Saarinen: Helsingin lähiöitä!)

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus omassa ryhmäpuheessaan sanoi, että kaveria ei jätetä. Täytyy kyllä kysyä, ketkä ovat sitten kokoomuksen kavereita, keitä kokoomus ei jätä. Kokoomuksen kavereita eivät taida olla ainakaan lapsiperheet eivätkä eläkeläiset eivätkä työttömät eivätkä oikeastaan työssä käyvätkään. Ja kun kokoomus sanoo, että kaveria ei jätetä, niin sehän kuulostaa ihan hyvä veli -verkostolta, anteeksi vaan.

Mutta, ministeri Rinne, minä omassa ryhmäpuheessani esitin, että voisiko ensimmäinen tienattu tonni kuukaudessa olla veroton. Sen voi tehdä kustannusneutraalisti. Kysyisin ministerin mielipidettä tähän asiaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne, kun te juhannuksen maissa neuvottelitte hallitusohjelmasta pääministeri Stubbin kanssa, toimme teille 12 kohdan esityksen yrittäjyyttä edistävistä, työllisyyttä lisäävistä ja menoja säästävistä toimista. Nyt on kiitoksen aika, koska yhden säästöesityksen te toteutitte: te luovuitte budjetissa oppivelvollisuusiän korotuksesta. Kiitos siitä. (Välihuutoja)

Suomalaiset laajasti tukevat kotimaisen energiantuotannon lisäämistä työpaikkojen ja rahavirtojen saamiseksi kotimaata elvyttämään. Kysyn teiltä, miksi ette vieläkään toteuttaneet metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasojen palauttamista vuoden 2012 tasolle, sillä energiayhtiöt väittävät, että jo tällä toimella miljoona kuutiota metsähaketta, uusiutuvaa energiaa kotimaasta, käytettäisiin lisää. Se olisi loistava alku kotimaiselle energialle. Miksi ei tullut?

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri taisi kuunnella vähän huonosti, jos ei huomannut vasemmistoliiton puheenvuorossa yhtään konkreettista esitystä. Mutta ei se mitään, syksyn mittaan näihin asioihin palataan vielä uudestaan ja kertaamiseen on mahdollisuus.

Minä kiinnittäisin huomiota siihen, että vaikka vuoden 2011 hallitusohjelmassa verovajeeseen vielä suhtaudutaan vakavasti, siellä harmaan työn lisäksi luvataan puuttua myös omistamiseen ja sijoitustoimintaan liittyvään verovälttelyyn, niin nyt alkaa näyttää siltä, että paperin kunnianhimoisista tavoitteista ovat edenneet vain ne, jotka koskevat ruohonjuuritason yrittäjää ja duunaria. Sen sijaan varjotalouden suuriin toimijoihin suunnatut hankkeet ovat jääneet pyörimään erilaisiin toimikuntiin tai unohtuneet kokonaan. Miten hallituksella on tässä tilanteessa varaa hyysätä ison rahan varjotaloutta, ja tätäkö nyt tarkoitetaan sillä, että kaveria ei jätetä?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluamme lapsillemme kestävän tulevaisuuden, ja keskeistä on, että kouluissa korostuu koulupudokkuuden ehkäisy ja että huolehdimme tulevaisuuden kasvun siemenistä, kuten tutkimuksesta ja tuotekehityksestä.

Toisaalta kansantalouden tilanne on huolestuttava. Velkamme kasvaa 100 miljardiin euroon, eli lähestymme 60 prosentin bruttokansantuoterajaa, kestävyysrajaa. Maallamme on vielä kolmen A:n luottoluokitus, mutta arvioitsijat kiertävät parhaillaan. Mikäli luottoluokituksemme laskisi ja valtionvelan korot nousisivat, se olisi kestämätön tilanne meille. Kysynkin, ministeri Rinne, miltä nyt näyttää, miten tästä selvitään, ja etenevätkö rakenteelliset uudistukset riittävästi.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Talman! Nästa års budgetförslag beaktar båda de prövningar eller svårigheter Finland upplever just nu. Samtidigt som vi är inne i en konjunktursvacka har vi en strukturell, smärtsam omvandling på gång. Därför är balansgången oerhört viktig. Samtidigt som vi stärker statsfinanserna måste vi våga satsa på innovationer och på tillväxtbranscher. I detta ekonomiskt och politiskt ganska känsliga läge har regeringen lyckats tämligen väl.

Puhemies! Hallituksen talousarvioesitys on sekoitus kipua, kipinää ja kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Samalla, kun on huolehdittava kestävästä valtiontaloudesta, hallitus jatkaa hyvin määrätietoisesti työtään rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi. Tämä on hyvä, sillä Suomi tarvitsee kaikkia näitä toimenpiteitä, ja hallitus on onnistunut aika hyvin tässä tasapainottelussa.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Turuselle toteaisin, että jos tienaa vain tonnin kuukaudessa, vero on äärimmäisen minimaalinen, että siitä ei ehkä tule valitettavasti apua. Sanoitte myöskin, että on joitakin puolueita, jotka ajattelevat vain hyvätuloisia tai muita sellaisia. Minusta hallitus on hyvässä yhteistyössä tehnyt myöskin nämä korjausliikkeet budjettiin. Siellä on nimenomaan pienempituloisia ajateltu, että siinä mielessä hyvää yhteistyötä kaikkien hyväksi. Myöskin sisäisen turvallisuuden hoitamisessa on erittäin hyvä yhteistyö.

Se taisi olla edustaja Pertti Virtanen, joka kysyi tästä kehyksestä. Ongelmahan on, että kehysmenettely estää lisäämästä menoja, mutta verojen puolella voidaan sitten vähän liikkua, jos niin hyväksi nähdään. Tämähän nyt ei ole ihan kauhean hieno järjestelmä, jotenkin toisin sen voisi toki tehdä.

Se, mitä haluaisin korostaa, on tämä pahoinvoinnin vähentäminen. Meillä menee miljardeja ja miljardeja vain pahoinvointiin. Niitä menoja meidän täytyy pystyä vähentämään. Muuten meidän hyvinvointimme ei tässä taloudellisessa tilanteessa parhaillakaan poliittisilla tempuilla kyllä valitettavasti parane.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys valtiovarainministerille ja pääministerille: Tänä vuonna, viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna kaikki keskeiset talouskehitystä kuvaavat luvut tai ennusteet ovat heittäneet miljarditolkulla. Ne eivät ole kestäneet muutamaa kuukautta pidempään. Nyt te ennustatte, että nettolainanotto putoaa 3 miljardilla yhden ainoan vuoden aikana. Mihin tämä perustuu massatyöttömyyden aikana ja kansainvälisen taloustilanteen kiristyessä, sillä on aivan varmaa, että massatyöttömyyden seuraukset realisoituvat kunnissa, valtiontalouteen ja ennen kaikkea työttömille ja heidän perheilleen?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joidenkin arvioiden mukaan hallituksen budjettiesitys näyttäisi olevan miljardeja pielessä uuden velanoton suhteen. Lieneekö siinä kyse yltiöpäisestä optimismista vai ehkä osaamattomuudesta, vai onko kyseessä hyssyttely ja tahallinen harhaanjohtaminen, eli kansalaisten ei haluta vaalien alla tietävän, kuinka heikoissa kantimissa valtiontalous todella on? Tulee mieleen, että uskotteko itsekään noihin lukuihin.

Kimmo Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ja keskusta ovat olleet huolissaan valtionvelan kasvusta. Mutta samassa puheenvuorossa sen jälkeen sanotaan, että sinne ja sinne ja tänne täytyy käyttää lisää rahaa, ainoa poikkeus on perussuomalaisten ehdotus kehitysavun leikkaamisesta. Näissä puheissa ei ole mitään johdonmukaisuutta, ja opposition linja on täysin epäselvä.

Mitä tulee tähän budjettiin:

Kataisen hallitus on lykännyt säästöjä aika pitkään. Nyt meillä on todellakin vastuullinen budjetti käsissä. 3 miljardia tasapainottamistoimenpiteitä: 2 miljardia säästöjä, 1 miljardi veronkorotuksia. Täytyy mennä 90-luvun alkuun, jotta nähdään toimenpiteitä, jotka olisivat vastaavaa suuruusluokkaa, ja budjetti, joka olisi yhtä tiukka. Tässä suhteessa täytyy antaa tunnustusta ministeri Rinteelle, että nyt valtiontaloutta todella aletaan perata ja laittaa kuntoon.

Tärkein kysymys on kuitenkin työllisyys, ja täytyy sanoa, että täällä tietysti puhutaan muutama miljoona sinne, muutama miljoona tänne. Mutta olennainen kysymys juuri tänä päivänä on: haluammeko sallia suuret investoinnit Suomeen? Ydinvoimainvestoinnissa puhutaan miljardeista eikä miljoonista, ja semmoisen investoinnin salliminen on jotakin, jolla työllisyyttä tässä maassa voidaan parantaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun maa järisee, tarvitaan juuri ministeri Rinteen lailla täsmäpanostuksia kasvuun ja nimenomaan työttömien konkreettisempaa tukemista ja yritysten ovien aukaisemista.

Mutta tässä ajassa ovat myös tärkeitä oikeudenmukaisuus ja arvot. Kokoomuksen ja Liberan taholta on esitelty suurimpina ongelmina julkista sektoria, hyvinvointivaltiota ja työmarkkinajärjestelmää. Onko tämä, pääministeri, kokoomuksen tie nyt tästä eteenpäin?

Sitten ministeri Rinteelle: Kun olemme yhäti kärjistyvässä tilanteessa myös sosiaalisen turvallisuuden osalta, pitäisikö sosiaalituen tarveharkintaisuutta ottaa enemmän esille, eli suunnattaisiin tukea enemmän niille, jotka tarvitsevat? Tämä koskee tietysti yhtä lailla lapsilisiä ja lääkekorvauksia kuin myöskin korkotukijärjestelmiä.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Tässä budjetissa ennustetaan, että kokonaistuotanto kasvaa lähinnä yksityisten investointien ja viennin kasvun kautta. Kuitenkin huomataan, että nyt on menty kolme vuotta ilman talouskasvua; vienti ei vedä, talouspakotteet vähentävät vientiä Venäjälle; meillä on investointilama päällä, investoinnit ovat täysin jäissä; talouselämän luottamus on alimmalla tasolla tällä vuosituhannella; on 400 000 työtöntä, joista 50 000 työtöntä tullut lisää lähiaikoina; yt-neuvottelut jatkuvasti päällä, ilmoitetaan uusista yt:istä viikoittain; elvytys on epäonnistunut, hölmöläisten peiton jatkamista lähinnä, ensiksi leikataan 100 miljoonaa, sitten puolen vuoden päästä lisätään se sama 100 miljoonaa takaisin. Nyt kyselisin: mitä ne uudet vientituotteet ovat ja mitä ovat ne yksityiset investoinnit, joilla tämä talous saadaan oikein kasvamaan?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää kasvua ja kannattavaa työtä. Nyt meillä kuitenkin on kolme miinuskasvun vuotta takana, emmekä välttämättä usko, että edes 2015 toisi lisäkasvua. Kun keskustelee yrittäjien kanssa siitä, mitkä ovat pullonkauloja, vastaus on selvä: ennustettavuus ja luotettavuus tulevaisuuteen. Ja toinen: byrokratia. Yritysjohtajilla ja pk-yrittäjillä menee turhaan aikaa vastata erilaisiin viranomaisten kysymyksiin ja laatia erilaisia luvituksia, kun pitäisi johtaa yritystä ja kehittää niitä asioita, joilla luodaan lisäkasvua ja luodaan työllisyyttä. Kysynkin: mitä senkaltaisia toimia tässä budjettikirjassa on, joilla yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilanne on todella vaikea, mutta silti mustan väittäminen valkoiseksi tässä budjetissa on kyllä hyvin kyseenalaista. Ensin hallitus tekee mittavat leikkaukset lapsiperheiltä, liikenteestä, indeksiä leikkaamalla työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä, perusopetuksesta ja niin edelleen. Sitten tehdään hyvin vaikeita verovähennysjärjestelyjä ja niin edelleen, joilla pikkasen paikataan näitä juuri vähän aikaisemmin tehtyjä suuria leikkauksia. Ja sitten täällä hehkutetaan, että kaikille annetaan, ostovoimaa parannetaan ja niin edelleen.

Tämä on miljardilla eurolla kiristävä budjetti, ja se tarkoittaa sitä, että ensi vuonna kaikkien ostovoima tulee hyytymään entisestään, ja sillä on tuhoisa vaikutus erityisesti kotimarkkinoilla ja sitä kautta myöskin työllisyyteen. Tämä pitää rehellisesti minusta kansalaisille kertoa. (Pentti Kettunen: Edustaja Uotilan kannattaisi peiliin katsoa!)

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä edustaja Uotilasta. Se oli liikenneministeri Merja Kyllönen: liikenneministeri Merja Kyllönen leikkasi metrorahat, jotka hallitus palautti. Näinhän tässä kävi, ja todellakaan ei pidä väittää mustaa valkoiseksi. Te olisitte leikannut, hallitus palautti.

Mutta annetaan hallitukselle nyt vähän evästyksiäkin.

EU-jäsenmaksuosuus tuplaantuu. Tulee yli 500 miljoonaa lisää maksettavaa. Koska te aloitatte neuvottelut Euroopan unionin kanssa Suomen jäsenmaksuosuuden kohtuullistamiseksi, niin kuin Britannia, niin kuin Hollanti, niin kuin Ruotsi on tehnyt?

Sitten perhepolitiikasta. Hallitus meni sotkemaan loistavan kotihoidon tukijärjestelmän, jossa perhe sai itse valita. Se päätös maksaa paljon enemmän kuin mitä te lapsilisien leikkauksella saatte aikaan. Olisitte pitäneet kaiken ennallaan, niin olisi ollut paljon parempi.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen sanoi meidän ryhmäkokouksessamme, että sen vuoksi, että perusväylänpidosta leikataan 100 miljoonaa vastoin hänen tahtoaan, hän lähtee vaikka yksin hallituksesta, jos muut haluavat jatkaa. Ja se Länsimetron eväämispäätös ei tietenkään ollut ministeri Kyllösestä kiinni, vaan koko hallituksesta ja erityisesti valtiovarainministeriöstä. Tämä edustaja Soinille tiedoksi.

Timo  Soini  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että tämä nyt käsitellään. Totuus oli se, että metrorahat menivät. Totuus on se, että hallitus ne palautti. (Välihuutoja) Se on tässä asiassa se, mitä on tapahtunut, ja kyllä se täytyy uskaltaa myöntää, että näin kävi.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetin kasvuennuste ensi vuodelle on 1,2 prosenttia. Handelsbanken ennustaa 0,8, Nordea 0,3, Aktia 0,5, OP-Pohjola 0,6, ja tälle vuodelle konsensusennuste päätyy pakkaselle 0,3—0,4 prosenttia. Koskien aikaisempia, kahta edellistä budjettia: tässä vaiheessa tehtiin ennuste, ja mikä oli sitten vuoden toteutuma? 2012 osalta virhe oli 2,5 prosenttiyksikköä, ja viime vuoden osalta se oli 2,2 prosenttiyksikköä.

Jos yhden prosenttiyksikön virhe tehdään tässä ennustamisessa, niin se on noin 400 miljoonaa pois verotuloista ja noin 300 miljoonaa muita kuluja lisää. Jostain syystä valtiovarainministeriön ennustemalli toimii niin, että noususuhdanteessa se näyttää liian maltillisia kasvulukuja ja laskusuhdanteessa liian hyviä tai yläkanttiin olevia lukuja. (Puhemies koputtaa)

Budjetin pitää perustua realismille. Pidättekö todella realistisena 1,2 prosentin kasvua ensi vuodelle?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet." Näin Paavo Lipponen totesi aikoinaan Jyrki Kataisesta, ja samaa voidaan todeta ministeri Rinteestä, ministeri Stubbista ja ministeri Niinistöstä, jos katsotaan näitä päätöksiä, joita on tehty. On kehuttu, että lapsiperheitä on tuettu — ensin leikattiin lapsilisiä. Sanotaan, että eläkeläisiä on tuettu — ei tullut 10 euron tasokorotusta takuueläkkeeseen, leikattiin indeksejä. Opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta leikataan, ei palauteta yhtään mitään. Sanotaan, että lisää rahaa koulutukseen — peruskoululta leikataan tämän vuoden tasoon nähden 22 miljoonaa. Ja on paksua myös väittää, että elvytetään teihin panostamalla. Ensin leikataan 100 miljoonaa ja siitä palautetaan 30 miljoonaa miinus 70 miljoonaa. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Eli tässä on sanojen ja tekojen ristiriita suuri.

Ja, edustaja Soini, Espooseen kulkisi jo metro, ellet sinä olisi vastustanut niin voimakkaasti sitä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä keskusta ja perussuomalaiset ovat korostaneet, että hallituksen budjettiesityksessä säästetään eläkeläisiltä, säästetään lapsiperheiltä, säästetään palkansaajilta ja, mikä vielä suurin huomio, säästetään ihan tavallisilta ihmisiltä. Samanaikaisesti valtio velkaantuu edelleen ensikin vuonna miljardeilla, jolloin on pakko kysyä, keneltä sitten pitäisi säästää. Kiinalaisiltako? Ei ainakaan keskustalta, kun yritin välihuudoillakin kysyä, että mistäs te sitten säästäisitte, tullut selväksi, mutta marraskuussa kuulemma tämä sitten selviää. Perussuomalaiset sentään kertoivat, että kehitysyhteistyöstä he säästäisivät. (Timo Soini: Niin ja EU-jäsenyydestä!)

Oppositio on myös todennut, että talous on mennyt huonosti jo useamman vuoden. Tämähän pitää paikkansa. Mutta se, että se olisi tämän tai edellisen hallituksen aikaansaannos, ei pidä paikkaansa, vaan kyse on maailman ja Euroopan tilanteesta. Tähän ei ole mitään kahvaa, jolla tämä yksinkertaisesti voitaisiin kääntää, ei myöskään tämä mainittu kasvurahasto.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustajille Zyskowicz ja Sasi: Ihan totta, me olemme esitelleet rohkean rakenteellisen uudistuksen, kehitysapumallin, mutta emme me ole missään väittäneet, että se ratkaisee Suomen ongelmia. Mitä me olemme tehneet? Me olemme tehneet juuri sitä, mitä ministeri Rinne puheessaan vaatii: keskitymme ratkaisemaan ongelmia. Sen takia me olemme esittäneet energiapolitiikan suunnanmuutosta. Sen takia me olemme esittäneet puuttumista lupabyrokratiaan, koska siellä on miljarditolkulla rahaa ja työpaikkoja. Tämä on se meidän ratkaisumallimme, yksi niistä ratkaisumalleista on tämä.

Aikanaan pääministeri Katainen sanoi perussuomalaisista, että eihän siitä mitään tulisi, jos meidän ehdotuksiamme otettaisiin tosissaan. Kysyn pääministeri Stubbilta: otatteko te perussuomalaisten esitykset tosissanne?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindström, huomioin teidän tekemänne uudistuksen kehitysyhteistyörahoihin, joka merkitsisi merkittäviä säästöjä valtion menoissa.

Siitä, mitä muuten sanoitte, että pitäisi tehdä, jotta tilanne kääntyisi kokonaan toiseksi: Täällä salissa on jo jonkun verran puhuttukin tästä energiasta ja siitä, että pitää panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Näin pitää tehdä. Valtio on siihen panostanut. Sen sijaan valtio ei ole panostanut veronmaksajien rahoja ydinvoimaan. Mikään ei tänään kiellä eikä estä panostamasta erilaisia tahoja, jotka haluaisivat tässä maassa panostaa tuulivoimaan, haluaisivat panostaa bioenergiaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Verotus!)

Puhemies, kello ei näy minun taulussani.

Puhemies! Siitä, mitä, edustaja Lindström, sanoitte tästä lupabyrokratiasta, olemme täysin samaa mieltä. Sitä on karsittava, sitä tullaan karsimaan, sitä on tehtykin, mutta vielä edelleen on hyvin paljon tehtävä. Tätä syntiä on yhdessä tehty, yhdessä on eduskunnassa ja hallituksessa (Puhemies koputtaa) näitä säädöksiä säädetty, ja purkaminen on täysin paikallaan.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström kysyi, otammeko perussuomalaisten esitykset tosissamme. Sitä samaa on kysyttävä teiltä: otatteko omat esityksenne tosissanne? Ryhmäpuheenvuorossa teidän yksi pääesityksistänne, joka myös toistettiin ryhmäpuheenvuoron käyttäjän toimesta täällä, oli tämä ensimmäinen tonni verovapaaksi. Edustaja Turunen on julkisuudessa todennut, mitä se tarkoittaisi. Lainaan suoraan lehtiartikkelia, jonka hän on kirjoittanut: "Se tarkoittaisi käytännössä, että 12 000 euroa vuodessa tienaava saisi 251 euroa kuukaudessa enemmän käteen." Miten on mahdollista, että lupaatte 251 euroa kuussa lisää käteen, kun vero korkeimmin verotetuissa kunnissa, esimerkiksi Savonlinnassa, tuosta 1 000 eurosta on 50 euroa kuukaudessa. Miten 50 euron verosta saadaan käteen lisää 251 euroa? (Timo Soinin välihuuto) Edustaja Lindström, puheenjohtaja Soini, otatteko oman ryhmäpuheenvuoronne esitykset tosissanne?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totta ihmeessä otamme tosissamme. Emmehän me nyt laske semmoisia puheenvuoroja läpi, joita me emme ole itse katsoneet. (Naurua) Sehän on ihan selvä asia, edustaja Backmanilta varsin provosoiva kysymys. Odottakaa ihan rauhassa, me tulemme esittelemään tämän mallimme perusteellisesti.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä ole millään tavalla provosoivaa, jos siteeraan suoraan teidän ryhmäpuheenvuoronne käyttäjän julkista, lehdessä olevaa artikkelia, jonka hän itse on kirjoittanut. Ei edes toimittajan vääristelyyn voida pistää tätä. Toistan, edustaja Turunen sanoi: "Se tarkoittaisi käytännössä, että 12 000 euroa vuodessa tienaava saisi 251 euroa kuukaudessa enemmän käteen."

Tämäkö on, edustaja Lindström, perussuomalaisten lupaus äänestäjille, jos he äänestävät teitä? Jos se on teidän lupauksenne, niin sillä ei ole mitään perustetta, koska se ei voi olla totta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen todellakin tuonut tämän idean esille, että ensimmäinen tonni voisi olla veroton. 251 euroa vuodessa on se nettotulosäästö, joka kohdistuu tässä tälle työntekijälle, jolta ensimmäinen tonni muodostuu verottomaksi. Minä olen kirjoittanut monta muutakin artikkelia. Tämä artikkeli, mistä nyt edustaja Backman puhuu, on julkaistu savonlinnalaisessa ilmaisjakelulehdessä Savonmaassa. En muista, miten se sanatarkasti menee, mutta nämä laskelmat tästä on teetetty eduskunnan laskentapalvelussa, ja tämä säästö tosiaankin, tämä nettotuloparannus, on 251 euroa vuodessa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos siinä on kirjoitusvirhe, että se tarkoittaa "vuodessa", niin silloin te vähättelette omaa esitystänne, (Timo Soini: Mikään ei kelpaa!) koska se etuus on 600 euroa vuodessa — 600 euroa vuodessa! — ja siinä mielessä voin tunnustaa, että te lupaatte näköjään 350 euroa vähemmän tälle kansalaiselle.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu siitä, miten voidaan parantaa pienituloisen työn kannattavuutta tai pienituloisten työssäkäynnin mahdollisuuksia, on erittäin tervetullutta. Hallitus sopi tällä kaudella työttömyysturvan suojaosasta, 300 euroa kuukaudessa, ja toukokuuhun mennessä oli todettu, että se on työllistänyt suomalaisia. Arvioitiin, että 3 300 suomalaista oli voinut ottaa vastaan vähintään 15 viikkotuntia, siis viikossa, osa-aikatyötä.

Tämäntyyppiset uudistukset ovat välttämättömiä, ja hallitus on päättänyt myöskin asumistuen suojaosasta, joka valitettavasti tulee voimaan vasta vuoden kuluttua ensi syksynä. VM pitkään vastusti näitä tämäntyyppisiä työn ja sosiaaliturvan yhteensovituksen keinoja, joita me vihreät olemme pitkään ajaneet, mutta nyt tosiaan on todistettu, että nämä ovat tehokkaita keinoja. Kysyisinkin: olisiko harkittavissa, että tätä asumistuen suojaosan käyttöä aikaistettaisiin, kun nyt on todettu, että tämä (Puhemies koputtaa) on vaikuttava keino?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Edustaja Turuselle totean, että minun mielestäni kaikki sellainen toiminta, jolla saadaan nyt ihmisiä työpaikkoihin ja saadaan ihmisiä siirtymään, saadaan kohtaanto-ongelma ratkaistua, on harkinnan arvoisia keinoja. Lupaan miettiä tätä esitystänne.

Sitten totean, että rakenneuudistukseen liittyen on tullut muutamia kysymyksiä nyt tässä keskustelun kuluessa. Haluan sanoa, että sote-uudistus on yhdessä parlamentaarisesti ratkaistu, viety eteenpäin. Siellä on rahoituspuoli vielä ratkaisematta. Uskon, että se tulee ratkaistua. Se tulee olemaan merkittävä rakenneuudistus, siinä ovat olleet kaikki puolueet mukana.

Se, mitä täällä on epäilty, on kuntien tehtävät ja velvoitteet, niitten vähentäminen. Minä olen täysin vakuuttunut, että nyt ne päätökset, mitkä tehtiin budjettiriihen yhteydessä, tulevat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan osalta että STM:n pääluokan osalta toteutumaan sillä tavalla, että tehtävät ja velvoitteet tulevat vähentymään. Se rakennelma on sellainen, jolla se varmistetaan.

Kolmanneksi totean, että metropolihallinto on ihan keskiössä nyt monien ulkopuolisten arvioitten suhteen rakennepaketin osana ja se on nyt toteutettu myöskin budjettiriihen yhteydessä. Meillä on tällä hetkellä isoimmista asioista oikeastaan työuraan ja työn tarjontaan liittyvä osio auki, ja se liittyy nyt oikeastaan siihen, mitä tuolla työmarkkinapöydissä tapahtuu. Uskon, että muutaman päivän kuluessa sieltä saadaan myönteisiä uutisia ja sitä kautta päästään myös tämä kokonaisuus, 4,7 prosenttiyksikköä kestävyysvajetta, huolehtimaan.

Edustaja Sipilä kysyi ennustamisen tilanteesta. Totean sen, että pitää paikkansa se, että ennusteet eivät ole pitäneet paikkaansa. Käytännössä tässä maailmantilanteessa on niin paljon muuttuvia tekijöitä ja epävarmuustekijöitä, jotka johtavat siihen, että ennustaminen on todella vaikeata. Tämä valtiovarainministeriön ennuste on tehty parhaan mahdollisen virkavalmistelun pohjalta sillä tavalla, että siellä on otettu kaikki mahdolliset tekijät huomioon, mitkä asiantunteva ja osaava virkamieskunta kykenee ottamaan esille. Se on meidän arviomme tällä hetkellä, että 1,2 prosenttia on ensi vuoden kasvuennuste. Ollaan jouduttu laskemaan sitä 0,2 prosenttiyksikköä tältä vuodelta. Tässä suhteessa tuskin löytyy semmoista viisautta mistään maailmasta, että pystyy tässä tilanteessa ennustamaan tulevaisuutta tarkemmin.

Kun investointien osalta kysyttiin niitä yksityisiä investointeja, niin minä toivon, että toteutuu se Äänekosken Metsä Fibren investointi, se on 1,1 miljardia euroa. Meillä on Varkaudessa tulossa merkittävä investointi myös. Meillä on paljon semmoisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät pk-sektorin näkymättömän työn avaamiseen sillä tavalla, että sitä kautta syntyisi työpaikkoja.

Minä otan esimerkkinä tuolta Oulusta, minä olen käyttänyt sitä kerran jo täällä ennenkin, tämän Broadcomin ja Microsoftin jälkeisen tilanteen. Sellaisia keinoja meidän täytyy kyetä käyttämään. Meillä on tällä hetkellä työryhmä nopeasti pohtimassa työnvälitykseen uusia avauksia, jotta saadaan sitä kohtaanto-ongelmaa ratkaistua ja sitä kautta päästään käsiksi siihen, että ihmiset, jotka tällä hetkellä eivät löydä sitä työtä, pääsevät työpaikkoihin kiinni. (Kari Rajamäki: Tätä tarvitaan!) Näin meidän on pakko kulkea tästä eteenpäin. — Kiitoksia.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa puhemies! Jakaisin ehkä vastauspuheenvuoroni kahteen osioon: ensin sanoisin muutaman sanan isosta kuvasta ja sen jälkeen vastaisin viiteen konkreettiseen ehdotukseen, jotka oppositiolta tulivat.

Jos me katsomme isoa kuvaa, niin julkisella sektorillahan on vain kolme tapaa toimia. Yksi niistä on rahapolitiikka, joka on, totta kai, Euroopan keskuspankin käsissä. Toinen niistä on finanssipolitiikka, ja kolmas niistä on rakenteellinen politiikka. Ja vaikka tämä keskustelu salissa kuulostaa välillä ehkä vähän riitelyltä ja vastakkain asettelevalta, niin uskaltaisin väittää, että tästä isosta kuvasta me olemme suurin osa samaa mieltä. Iso kuvahan on se, että rakenteellisesti meillä on ongelmia ollut hintakilpailukyvyn kanssa, viennin kanssa, ikääntymisen kanssa, elinkeinorakenteen kanssa ja sen seurauksena velkaantuminen on 7 vuoden aikana kasvanut 54 miljardista 102 miljardiin.

Yhtä kaikki olisin kuitenkin ehkä varovainen liiallisen synkistelyn ja negaation luomisen ja lietsomisen suhteen. Kyllä tästä suosta noustaan ja selvitään. Minun mielestäni meillä on rakenteellisesti ihan hyvä kilpailukyky, ja sen me näemme myös kansainvälisissä mittareissa. Olen myös sitä mieltä, että meidän velkataakkamme, vaikka se on kasvanut, on EU:n mittakaavassa loppupelissä aika kohtuullinen. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että meillä on erittäin osaava, hyvin koulutettu väestö, ja olen myös sitä mieltä, että me onnistumme matkan varrella korjaamaan rakenteellisia heikkouksia. Olen myös sitä mieltä, että me suomalaiset olemme kovia tekemään töitä. Eli ei tätä maata, kuten aikaisemmin olen todennut, marisemalla rakenneta, vaan se rakennetaan yhteistyöllä, ja sen takia halusin nostaa esille viisi konkreettista ehdotusta, jotka kuulin opposition puolelta.

Ensimmäinen liittyi sääntelyn purkamiseen. Sehän on osa meidän rakennepakettia. Ja minä teen tässä konkreettisen ehdotuksen: minun mielestäni monet ehdotukset, jotka ovat tulleet esimerkiksi keskustalta tai vaikkapa perussuomalaisilta, jotka liittyvät sääntelyn purkamiseen, ovat hyviä, joten ehdotan, että me kokoonnumme kaikki, oppositio ja hallituspuolueet, neuvonpitoon ja käymme läpi, millä tavalla voimme purkaa sääntelyä.

Numero kaksi: Kotimaisen energian kilpailukyvystä ja sen parantamisesta puhuttiin paljon. Niin kuin hyvin tiedetään, kehyspäätöksessä 2013 turpeen veronkorotus peruttiin. Me mietimme kauan, (Mauri Pekkarinen: Ei, ei!) pystyykö tätä jollain tavalla jatkamaan matkan varrella, ja päädyimme siihen, että ei pystynyt. Rahoja ei kerta kaikkiaan löytynyt.

Kolmas ehdotus tuli perussuomalaisilta, jotka esittivät, kuten tuossa edustaja Zyskowicz totesi, että me säästäisimme kehitysyhteistyövaroista ja että ne korvattaisiin jollain tavalla yksityisillä lahjoituksilla. Ajatus sinänsä kuulostaa hyvältä, mutta tosiasia on se, että myös meidän on kannettava meidän kansainvälinen vastuumme ja pyrimme jatkuvasti hakemaan parempaa kokonaistasoa kehitysyhteistyöavustukselle, eli siitä leikkaaminenkin on vaikeata.

Neljäs konkreettinen esitys, jonka kuulimme jälleen kerran — sinänsä hyvä — keskustalta, liittyi kasvurahastoon. No, kehyspäätöksessähän me rakensimme omanlaatuisen kasvurahaston, 1,9 miljardia, josta sitten lohkottiin 300 miljoonaa kahdelle vuodelle, ja me vain päädyimme siihen, että enempään ei ollut mahdollisuutta. Kasvurahasto sinänsä on hieno ajatus, mutta se tarkoittaa myös sitä, että se täytyy jostain saada liikkeelle, ja meillä ei kerta kaikkiaan sitä rahaa ollut.

Viimeinen ja viides konkreettinen esitys, joka tuli opposition puolelta, liittyi yrittäjävähennykseen. Hyvä ehdotus keskustalta. Mutta edelleen esitän kysymyksen: miten se voitaisiin rahoittaa? Se on 120 miljoonaa euroa, suunnilleen. (Sirkka-Liisa Anttila: Aktiviteettia lisäämällä!)

Eli näin yhteenvetona toteaisin, että meidän tilannekuvamme ja -analyysimme, sekä hallituksen että opposition, on loppupelissä isosta kuvasta erittäin samanlainen. Me olemme eläneet kuusi laihaa vuotta. Me joudumme jatkamaan sopeuttamista, ja se, että meillä on yhtä aikaa taantuma, suhdannetaantuma, ja joudumme tekemään rakenteellisia uudistuksia, on haasteellista. Tämä budjetti on osa sitä kokonaispalettia, osa sitä narratiivia ja Suomen nousua, joka lähti rakenneohjelmasta, jatkui kehyspäätöksissä ja hallitusohjelmassa. Toivottavasti Suomi lähtee tästä nousuun, mutta ei se tapahdu huomenna, ei ylihuomenna eikä välttämättä vielä ensi vuonnakaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haastoin kesäkuussa kaikkien puolueiden puheenjohtajat esittämään 100 norminpurkuehdotusta. Toteutimme sen omalta osaltamme. Odotamme nyt niitä 700:aa uutta ehdotusta, ja kun ne ovat pöydällä, niin mielellämme kokoonnumme jatkamaan keskustelua byrokratian purkamisesta, normien purkamisesta.

Olen pääministerin kanssa eri mieltä siitä, että suomalaisilla yrityksillä ei olisi kilpailukykyongelmaa. Kyllä siellä on kilpailukykyongelmaakin.

Mielestäni tämä nykyinen talousarviokäytäntö ei anna riittävää kuvaa talouden kokonaistilanteesta ja johtamisen perusteista. Siellä ovat vuositulot, vuosimenot, omaisuuserät suloisessa sekamelskassa keskenään. Se muistuttaa enemmänkin yrityksen kassavirtalaskelmaa. Me em-me tiedä, korjataanko teitä niitten kulumista vastaavalla määrällä, ja omaisuuden myyntituloa käsitellään ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi alv:n tuottoa. Me tarvitsemme tähän keskusteluun tuloslaskelman ja taseen eli omaisuustarkastelun rinnakkain.

Arvoisa pääministeri, edistättekö tätä tavoitetta, (Puhemies koputtaa) että me saisimme tänne faktaa näihin keskusteluihin ja pääsisimme puhumaan myöskin oikeasta nettovelasta?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todettava, että jos yksityisellä ihmisellä on matti kukkarossa, niin hänen pitää ottaa jopa velkaa, että hän saa leipää ja jotain särvintä. Näin tekee hallitus: se myy metsiä ja sitten myös yrityksiä, millä se osin paikkaa budjettivajetta.

Täällä on kaikkien huulilla ollut työ. Me emme saa Euroopasta mitään apua tähän, vaan meidän pitää tämä työllisyyspolitiikka ratkaista täällä Suomessa.

Sain työministeriöstä — kiitos vain — hyviä oivalluksia. Siellä selvityksessä esimerkiksi mainittiin, että vuonna 2040 biotalouden osuus on Suomen taloudesta 50 prosenttia. Tällä hetkellä se on noin 13. Jos ajatellaan, että täällä Suomessa on esimerkiksi biotalouteen kaikki vaadittava raaka-aine, niin eikö nyt jo hallitus ymmärtäisi, että hallituksen pitäisi olla tavallansa jotenkin veturi, satsata tähän, että me saisimme tätä työllisyyttä parannettua? Minun mielestäni tämä on semmoinen suuri, valtava mahdollisuus, (Puhemies koputtaa) niin että tähän pitäisi kyllä ottaa ministerien vakavasti kantaa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minustakin olisi hyvä, että asioita kutsuttaisiin sillä nimellä, mistä on kyse. Tässä on opetustoimen ja tierahoituksen leikkauksia kutsuttu lisäpanostuksiksi. Samalla tavalla ajattelin, että onko hallitus ajatellut, kun oli niin kuuma kesä, että kun puhutaan indeksien jäädyttämisestä, niin se tuntuu sitten vilvoittavalta ja kansalaiset sen hyväksyvät. Mutta tämä indeksien jäädytys todellisuudessa, kuten hallitus hyvin kylmän sydämensä myötä tietää, tarkoittaa leikkauksia opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta ja niistä lapsilisistä ja eläkeläisiltä. Sen takia ihmettelen, miksi valtiovarainministeri ei ole esimerkiksi esittänyt varallisuusveron palauttamista. Sillä tavalla myös ne, joille on mammonaa kertynyt yllin kyllin, osallistuisivat näihin talkoisiin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin, ketkä ovat kokoomuksen kavereita. Niitä ovat kaikki suomalaiset. Viittaan siihen, mitä Turunen puhui ja mitä tässä äskeisessä puheenvuorossa käytiin läpi. Minä muistuttaisin siitä tosiseikasta, jonka Outi Ojala on meille erinomaisesti kertonut, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Jos sitä ei ole, niin me emme voi myöskään niin työttömien, eläkeläisten, lapsiperheiden kuin kaikkien muidenkaan apua tarvitsevien ryhmien asioista pitää riittävän hyvin huolta.

Tämä on nyt se kaiken a ja o, että me saamme tämän talouden käännettyä kasvuun, juuri sen takia, että tämä on hyvinvointiyhteiskunta myös jatkossa. Me tiedämme kansainvälisiä esimerkkejä, joissa talouskasvuun on menty vasta hyvin vaikean vaiheen kautta ja sen seuraus on ollut nimenomaan heikommille ihmisryhmille kaikkein vaarallisin. Eli toivon, että sellaiselle tielle emme joudu, ja sen takia pitää nyt (Puhemies koputtaa) kantaa vastuuta taloudesta.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kritisoitu sitä, että eläkeläisiltä on leikattu ja lapsilisiä on leikattu ja kompensaatio ei tule kaikille. Ei tulekaan kaikille, koska sen tarkoitus on tulla kaikkein pienituloisimmille ja ulottua jonkun verran sinne keskituloistenkin joukkoon, (Välihuutoja) jotta ne, jotka sen saavat, ne, jotka kipeimmin sitä kompensaatiota tarvitsevat, saavat sen tätä kautta.

Jotenkin tuntuu siltä, että me kuvittelemme vielä tässä keskustelussa, että ikään kuin valtiontalous voitaisiin tasapainottaa tekemättä leikkauksia, jotka menevät koko lailla yli koko yhteiskunnan. Koska kaikkein pienituloisimmat ja keskituloisimmat ja palveluja tarvitsevat ihmiset käyttävät niitä yhteiskunnan verovaroin kerättyjä rahoja, siksi ne leikkaukset kohdistuvat myös sinne. Samoin ajatellaan, että voidaan tehdä kasvupanoksia ilman, että ne ovat jostakin pois. Hallitus on pyrkinyt muun muassa siihen, että se myy omaisuutta ja käyttää niistä tuloista osan sellaiseen kasvuun, joka loisi tähän maahan uusia työpaikkoja. Tuotakaan rahaa ei ole otettavissa puusta tai taivaalta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meitä eläkeläisiä, työeläkkeellä olevia, on Suomessa 1,5 miljoonaa. Vähän tuntuu siltä, että hallituksen motto meille eläkeläisille on, että eläkeläisille ei jätetä. Viimeisin temppu teidän puoleltanne oli se, että eläkeläisten eläkeindeksiä leikattiin 75 prosenttia. Ketkä tästä hyötyvät? Yksityiset eläkeyhtiöt, joita on seitsemän kappaletta. Heille jäi riihikuivaa rahaa kassaan 270 miljoonaa.

Arvoisa valtiovarainministeri, tämä teidän ehdotuksenne tästä eläketulovähennyksestä, 70 miljoonaa euroa, ei korvaa tätä menetystä. Päinvastoin, kuntien verotulot vähenevät tältäkin osin merkittävästi. 0,4:n korotus eläkeläisten eläkeindeksiin on vähän, kun tiedetään valtiovarainministerin ilmoituksen mukaan, että ensi vuonna inflaatio etenee 1,5 prosenttia. Kysymys kuuluu: koska hallitus aikoo lopettaa eläkeläisten kurittamisen?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niistä lupauksista ja lupauksista: Viime vuoden alkuun mennessä nuorten työttömien määrä oli noussut 34 800:aan. Pitkäaikaistyöttömiä oli 62 800. Te annoitte lupauksen paremmasta. Te annoitte toivoa toivottomille. Mitä on tapahtunut? Tuoreet tilastot kertovat selvää kieltä, että te petitte lupauksenne. Veitte toivon niiltä, jotka toivoa olisivat tarvinneet. Uusimman tilaston mukaan nuoria työttömiä on lähes 50 prosenttia enemmän tällä hetkellä: 52 000. Pitkäaikaistyöttömiä on 92 500, niin ikään lähes 50 prosenttia enemmän. Kerta kaikkiaan näivettymistalous on johtanut siihen, että nämä ratkaisut, nämä tulokset ovat tilastoista tällä hetkellä luettavissa.

Kaksi esimerkkiä siitä, millä tavalla te olette iskeneet kasvua päähän: Te olette hyljeksineet suomalaista työtä, avanneet oven hiilen tänne tulla. Edustaja Satonen, te puhutte ihan jotain muuta kuin sitä, mikä on totta. (Puhemies koputtaa) Te teette nimenomaan hiilen kilpailukykyisemmäksi kotimaiseen polttoaineeseen verrattuna. Tai toinen esimerkki: Te puhutte tutkimuksesta ja kehittämisestä.

Te olette leikanneet vuodesta 91 yli 100 miljoonalla eurolla näitä rahoja.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tuli aika kova lausunto tähän suuntaan. Jos nyt mietitään tätä energiapolitiikkaa, niin on ihan välttämätöntä se, että meidän teollisuudellemme taataan kilpailukykyinen energia vuosikymmeniksi eteenpäin, jotta tänne voidaan investoida ja tänne syntyy investointeja. Siitä johtuen me tarvitsemme ydinvoimaa. Me tarvitsemme myös uusiutuvaa energiaa, ja siitä bioenergia on hyötysuhteeltaan paras. Tuulessa tämä hyötysuhde on paljon huonompi. Mutta on myönnettävä rehellisesti, että ainoastaan vesivoima uusiutuvista energiamuodoista kannattaa itse itsensä. Joten jotta tämä meidän paletti toimii, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on oltava sopivassa suhteessa ydinvoimaa, sopivassa suhteessa bioenergiaa, sopivassa suhteessa vesivoimaa, jossain määrin tuulta. Tavoitteena on tietenkin se, että kotimaisuusastetta pystytään nostamaan. Tämä on se kaiken ydin, mutta meidän on sellainen energiapolitiikka saatava aikaan, että se mahdollistaa (Puhemies koputtaa) myös tulevat investoinnit Suomeen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen puhuu kaikesta muusta, mutta se, että hiilen käyttö on lisääntynyt, saastuttavan fossiilisen hiilen käyttö on lisääntynyt, on se tilanne, missä elämme. Kysyin valtiovarainministeri Rinteeltä, miksi ette viimein satsanneet uusiutuvaan kotimaiseen palauttamalla metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasoja. Ette vastannut, mutta pääministeri Stubb vastasi, että ei ollut rahaa. Ei ollut rahaa. Te olette luvannut miljardisotalla rahaa alkaen oman kylänne tunneleista, mutta sellaisiin uudistuksiin, jotka Suomen energiahuollon rakenteita muuttavat, kääntävät rahavirtoja kotimaahan, tuovat työtä kautta koko maan, ei ollut rahaa. Muuttuuko tilanne joskus, vai vyöryykö hiili (Puhemies koputtaa) tästä maailman tappiin Suomeen?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Pekkarisen puheenvuoroon, jossa minusta kohtuuttoman rumalla tavalla hyökkäsitte nuorisotakuun kimppuun. Kysyn teiltä: tiedättekö, missä Euroopan maassa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä? (Välihuutoja) Se maa on Suomi. Meillä on tuore Eurostatin tutkimus tässä, joka toteaa sen, että Euroopan unionin maiden keskiarvo on 7,1 prosenttia, 7 prosenttia nuorista on pitkäaikaistyöttömiä. Se luku on Suomessa 1,1, Itävallassa 1,2, Virossa 5, Italiassa 16 ja Espanjassa 18. (Välihuutoja) Minusta, työministeri Ihalainen, hallitus voi katsoa nuoria silmiin. On luotu tukityöllistämisen ja Sanssi-kortin kautta 25 000 työpaikkaa. Mutta totta kai tämä yhteiskunnan voimakas työttömyystilanne on heijastunut myöskin (Puhemies koputtaa) nuorten työllisyystilanteeseen. Mutta yksikään hallitus ei ole tehnyt niin paljon nuorten hyväksi kuin tämä hallitus.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin vakuuttunut, että erityisesti työministeri Ihalainen on tässä asiassa tehnyt kaiken voitavansa. Mutta koko hallituksen talouspolitiikka on pielessä, ja se heijastuu myöskin nuorisotyöttömyyteen. (Jukka Gustafsson: No, te ette puhunut siitä äsken mitään!) Tämä nuorisotakuu tuli voimaan runsas 1,5 vuotta sitten. Sen voimassaoloaikana nuorten työttömien määrä on kasvanut lähes 50 prosentilla. Jos ei tässä salissa saa... Mielestäni suorastaan pitää puhua siitä, että näin on käynyt. Tällaiseen tilanteeseen tarvitaan väistämättä korjausliikkeitä.

Mitä vielä uusiutuvaan energiaan tulee, edustaja Satonen, teidän hallitus heikensi kotimaisen puun ja turpeen — ja pääministerillekin — kilpailukykyä erittäin radikaalisti kivihiileen verrattuna. Se, että pääministeri sanoo, että ei tehty vielä pahempaa munausta tai mokaa, niin, no, on sekin nyt jotain. Mutta se iso ongelma syntyi vuoden 2013 alussa, eikä teillä ole ollut kanttia korjata sitä virhettä. Korjatkaa se nyt!

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle sen verran, että Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tammi—kesäkuussa kivihiilen kulutus oli 30 prosenttia pienempi tänä vuonna kuin se oli viime vuonna ja se on ollut 24 prosenttia pienempi kuin keskimäärin 2000-luvulla. Nämä ovat tosiasiallisia tietoja, mutta toki täällä salissa voidaan esittää erilaisiakin tietoja.

Mutta oma kommenttini on, että Suomen korkea elintaso on aina perustunut vientiin. Monissa maissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa, päätöksiä tehdään vientiteollisuuden ehdoilla, koska se on ainut tapa pitää suuret sosiaaliset tulonsiirrot käytännössä. Ja tämän vuoksi kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä: Mitä te aiotte tehdä sille ongelmalle, mikä Suomessa on aivan ilmeinen, että yritysten kustannustaso kaiken kaikkiaan on noussut liian suureksi? Mitä rasitteita te poistatte yrityksiltä? Jätetään tämä palkkakeskustelu tällä kertaa kokonaan pois.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun hallituksen rivit kapenevat, viimeinen varmaan sammuttaa valot. Mutta kun esitetään konkreettisia esimerkkejä — näen siellä mainion maatalousministeri Petteri Orpon, niin kysyn teiltä: nyt kun vihreät poistuvat hallituksesta mitä ilmeisimmin, niin saadaanko sellainen järkevä rakenteellinen uudistus aikaan, että muodostetaan maatalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä yhteinen luonnonvaraministeriö? (Välihuutoja) Tämä selkeyttää asioita, suitsii byrokratiaa.

Sitten toinen: Kun puhutaan... (Hälinää — Välihuutoja) Kun puhutaan... — Tämä on hieman hankalaa, kun huudetaan päälle, mutta otanpa uusiksi. — (Puhemies koputtaa) Kun tieverkkoa supistetaan, bensa- ja energiaveroja nostetaan ja autonkäyttömaksua nostetaan ja maalla on vielä kurjistava jätevesiasetus, joka pitää kumota, niin tämän yhteisvaikutus aiheuttaa maalta pakottamisen. Mitä te aiotte tehdä, että ihminen voi vapaasti valita asuinpaikkansa?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi torstaina on valtioneuvostossa tärkeä asia. Siellä päätetään Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman täydennyslupa-asioista.

1.7.2010 tässä salissa selkeällä enemmistöllä näille molemmille hyväksyttiin tämä rakentamislupa. Se syntyi tässä salissa, ja nyt valtioneuvosto näyttää, ainakin jos hyväksyttäisiin elinkeino-ministerin ehdotus, tekevän niin, että osa asioista, eli Fennovoiman asia, tuodaan tänne, missä päätös on syntynyt, mutta Teollisuuden Voiman päätös halutaan tehdä pienillä hartioilla valtioneuvostossa. Onneksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on puuttunut tähän oikeusvaltion oikeusvarmuusasiassa olevaan tärkeään asiaan, että päätös tehdään uudestaan siellä, missä se on myös syntynyt. Kysyisin nyt pääministeriltä: miten te suhtaudutte tähän asiaan, niin että Teollisuuden Voimakin saa oikeutta, niin kuin eduskunnan päätöksissä pitää olla lupaviranomaisena, eikä niin, että eduskunta tekisi vahinkoa yhdelle luvanhakijalle?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tähän nuorten työttömyyskysymykseen. Kyllä jokainen nuori työtön on liikaa.

Panin ilolla merkille, että Oulu oli saanut tässä näitä rakennemuutosrahoja. Mutta kun siellä olen jutellut nyt yrittäjien ja yritysten kanssa, joilla olisi suunnitelma työllistää tästä 1 000 henkilön työttömien joukosta, joka jäi nyt heinäkuun alussa työttömäksi, jopa 10 prosenttia, niin he ovat olleet erittäin pettyneitä siihen, miten tämä raha on käytettävissä. He sanovat, että käytännössä he ovat saaneet 15 000 euroa koulutukseen. Sen sijaan 29 työvoimaneuvojaa aiotaan palkata sille alueelle. Kyllä nyt pitäisi painopisteen vähissä rahoissa olla ehdottomasti siinä, miten se uusi työ syntyy. Kysynkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: miten näitä rahoja siellä Oulussa saa käyttää?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri sanoi puheessaan, että tämän maan johdon täytyy luoda ympärillemme tulevaisuudenuskoa, ja minusta tämä oli ihan aiheellinen muistutus meille kaikille.

Suomella on edellytykset palata kriisiä edeltävälle kasvu-uralle, jos kriisiin puututaan riittävin toimin. Mutta kriisin kääntämiseksi ripeään kasvuun ei ole mitään yksittäistä ja nopeavaikutteista keinoa, toisin kuin opposition edustajien puheenvuoroista saattaa ymmärtää.

Hallitus esittää ensi vuodelle menoleikkauksia, jotka alentavat valtion menoja nettomääräisesti noin 2 miljardilla eurolla viime vuoden säästöihin verrattuna. Ja jos huomioon ei oteta päätettyjä lisäpanostuksia, ovat bruttosäästöt peräti 4,7 miljardia euroa ensi vuoden tasolla.

Arvoisa puhemies! Siksi valtiovallan tulee edistää talouskasvua kohentamalla yritysten toimintaedellytyksiä, (Puhemies koputtaa) ja yksi konkreettinen keino olisi ottaa käyttöön yrittäjävähennys. Pääministeri arvioi, että...

...se maksaisi 120 miljoonaa. Kysyisin vielä… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on pohdittu investointeja ja Suomen kasvun mahdollisuuksia. 2000-luvulla tässä salissa on annettu kolmelle ydinvoimalahankkeelle lupa. Edustaja Skinnari viittasi näistä kahteen. Näyttää selvästi siltä, että nämä hankkeet ovat kerta kaikkiaan epäonnistuneet. Suomi on valinnut väärän kortin.

Meidän kannattaisi nyt laittaa tämä ydinvoimapolitiikka poikki ja ottaa se suunta, joka maailmalla on menestynyt, jossa on syntynyt uusia työpaikkoja, jossa on syntynyt kasvua ja jossa Suomenkin teollisuudella olisi mahdollisuuksia paljon enempään ja paljon parempaan kuin mihin olemme tähän asti pystyneet. Maailmalla kasvaneet ovat uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Tartutaan nyt näihin mahdollisuuksiin (Ben Zyskowicz: Kuka on kieltänyt investoimasta?) ja satsataan niihin tosissaan, koska siellä on kasvun mahdollisuuksia enemmän kuin muualla. Ei laiteta vähiä suomalaisia pääomia ydinvoimahankkeisiin.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yrittämisestä, pienyrittäjyydestä, mikroyrittäjyydestä on täällä moni käyttänyt puheenvuoroja, ja se on aivan oikein. Tämä itsensä työllistäminen saati sitten työpaikkojen luominen muille on aivan suorastaan Suomen elinehto. Mutta minäkin peräisin näitä konkreettisia tekoja hallitukselta: missä ovat ne teot, jotka te suuntaatte nimenomaan pienyrittäjille, yksinyrittäjille, pienten yritysten arjen helpottamiseen ja yrittäjyyteen kannustamiseen? Olette muistaneet suuryrityksiä — mitä en sinänsä kritisoi, koska kaikkia yrityksiä tarvitaan — mutta missä ovat ne yrittäjäkentän toiselle laidalle kohdennetut teot?

Perussuomalaiset ehdottaa merkittäviä muutoksia, kuten alv-alarajan nostoa 20 000 euroon sekä Viron mallin mukaista verotusta työllistäville kasvuyrityksille. Valtiovarainministeri, mi-tä te näistä ehdotuksista olette mieltä?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, on tietysti hienoa ja hyvä, että näette tämän byrokratian purkamisen juuri senkaltaisena, että siihen tulee yhdessä tarttua. Keskusta on osaltaan omia vastauksiaan ja esityksiään tässä tehnyt. Toivottavasti tuolle työlle ei käy samalla lailla kuin esimerkiksi parlamentaariselle liikennetyöryhmälle, jossa nyt on jo kolmas puheenjohtaja eikä oikein tiedetä, tullaanko vai mennäänkö. (Kari Rajamäki: Kolmas kerta toden sanoo!)

Mutta, herra puhemies, kun hallituksen päivät ovat käymässä vähiin, niin annan kuitenkin yhden hyvän ilmaisen neuvon (Ben Zyskowicz: Se on hintansa väärtti!) sen suhteen, että tällä hetkellä kansallinen lainsäädäntö estää korkeakoulujen kansainvälistymisen. Vierumäen urheiluopistolla esimerkiksi kerrottiin, että heillä olisi mahdollisuus saada paljon kansainvälisiä, muun muassa NHL-opiskelijoita, jos olisi mahdollisuus periä lukukausimaksuja ja jos ei olisi esteitä muun muassa viisumikäytäntöjen tai kolmen vuoden työvaatimusten vuoksi. Herra pääministeri, tässä teille mahdollisuus myös saada niin sanottua (Puhemies koputtaa) koulutusvientiä ja sitä kautta tuontia tänne Suomeen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on vakava. Tulevaisuudessa Suomi voi pärjätä vain työllä ja yrittäjyydellä. Tämän budjetin parhaat palat ovat juuri ne, missä edistetään työllisyyttä. Ripeitä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, siinä hallitus kaipaa kiritystä. Mutta tarvitaan myös maltillista, määrätietoista talouden sopeuttamista. Se on tehtävä siksi, ettemme ahnehdi lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Eittämättä edessä on äkkijarrutus, jos emme nyt maltillisesti, määrätietoisesti sopeuta meidän menojamme.

Täällä keskustan eduskuntaryhmä on erityisen voimakkaasti kritisoinut hallituksen säästöesityksiä. Mielestäni olisi reilua ja oikein, että keskustan puheenjohtaja tai ryhmän puheenjohtaja kertoisi, velkaantuisitteko te enemmän, ottaisitteko te lisää velkaa, vai missä ovat teidän säästöehdotuksenne. Piilotteleeko keskusta Sipilän säästölistaa? Toivoisin, että keskustan puheenjohtaja tähän vastaisi, miten säästöt kohdennettaisiin vai ettekö tekisi talouden sopeuttamistoimenpiteitä ensi vuoden budjetin osalta.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on useammassa puheenvuorossa kuulutettu verovähennyksiä keinona työllistämisen lisäämiseksi. Edellinen hallitus teki 800 miljoonan euron vähennyksen Kela-maksuilla ja tämä hallitus yhteisöveron mittavan alennuksen. En ole vielä nähnyt sitä lukua, kuinka paljon on työllistetty näitten vuoksi. Perussuomalaiset esittivät arvonlisäveron rajoja tai huojennusta, 1 000 euron verottomuutta ja Viron veromallia. Sitten tuli työnantajavähennystä keskustasta ja muuta. Minua kiinnostaisi tietää, mikä on se kokonaissumma, mikä valtion kassasta näin vähentyisi, ja montako työntekijää te sillä lupaisitte tulevan lisää palkatuksi. Mitkä ovat ne oikeat summat?

Sen takia tämä hallitus on tehnyt päätöksiä, että me lisäämme myös elvyttäviä toimia. Emme verovähennyksiin luottaen lisää pelkästään työpaikkoja. Se on nyt nähty.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten peruspalveluja heikennetään ensi vuonna rajusti leikkaamalla valtionrahoitusta yli 1 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 tasoon nähden. Eli leikkaus on noin 300 euroa asukasta kohden, imeväiset mukaan lukien. Leikkaus tehdään pienentämällä peruspalvelujen valtionrahoitusosuutta lähes kolmasosalla. Hallituksen aloittaessa vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuus oli yli 34 prosenttia, ja nyt se romahtaa 25 prosenttiin. Kaikkiaan hallitus aikoo leikata vuosina 2012—2017 yhteensä yli 7 000 miljoonaa euroa peruspalveluista. Kipeimmin leikkaukset kohdistuvat niihin, jotka niitä eniten tarvitsevat: sairaat, vammaiset, eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät ja muut pienituloiset.

Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: miten voitte turvata (Puhemies koputtaa) tällaisessa leikkauskierteessä kansalaisten lakisääteiset peruspalvelut?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On paha pelko, että tässä budjetissa kaksi keskeistä lukua tulee vielä pettämään eli verotulot ja kasvuennuste. Vienti ei vedä, joten kotimaista ostovoimaa pitäisi kannustaa. Nyt kuitenkin keskituloisen lapsiperheen ostovoima vähenee noin 900 eurolla. Se tarkoittaa sitä, että jos tämä tilanne haluttaisiin nollata, niin työnantaja joutuisi maksamaan noin 2 000 euroa lisää vuodessa. Kuinka te voitte sanoa, että vahvistetaan ostovoimaa, ministeri Rinne? Ja mikä olisi teidän tapanne palauttaa tämä ostovoima?

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Kommunerna i Finland har självstyrelse och därför beskattningsrätt, men dessutom får de ett stöd ur statsbudgeten. Åland har också självstyrelse, men ingen beskattningsrätt. Ålänningarna betalar liksom alla andra medborgare i Finland både direkta och indirekta skatter som går rakt in i statskassan. Sedan återförs de delvis till Åland enligt ett system fastslaget i självstyrelselagen. Det här står nog i budgeten, men inkomsterna framgår inte.

När finansministeriet i sitt pressmeddelande talade om stöd till kommunerna och stöd till Åland väckte det stor uppmärksamhet både i pressen och bland allmänheten på Åland. Det är oerhört viktigt att finansministeriet alltid går ut med korrekta uppgifter, och framför allt är transparent. Jag vill därför fråga finansminister Rinne om det inte nu, eller i alla fall i nästa budgetförslag, är dags att redovisa också de åländska inkomsterna från Åland och sluta tala om stöd.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus kyllä kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä, ja se kuuluu erityisesti valtiovarainministeri Rinteen puheenvuorossa, kun hän korostaa sitä, että halutaan luoda erityisesti pk-sektorille mahdollisuus uusiin työpaikkoihin, uusiin yrityksiin. Se näkyy tässä budjetissa panostuksina alkavan kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin, Tekesiin ja Teollisuussijoitukseen. Me kaikki täällä tunnumme olevan yhtä mieltä sääntelyn purkamisesta.

Mutta sitten on myös muita, budjetin ulkopuolisia toimenpiteitä, ja kysyisinkin teiltä, valtiovarainministeri Rinne: miten te suhtaudutte yritysten alvin muuttamiseen maksuperusteiseksi, elikkä tilitykset verottajalle silloin, kun lasku on yritysten tilillä? Se helpottaisi suunnattomasti pk-yrittäjän arkea, kun rahoituksen saaminen tänä päivänä on vaikeaa, ja silloin kun sitä saa, se on aika kallistakin.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka maamme on konkurssin partaalla, Suomi on sijoittamassa jättisumman, 50—60 miljoonaa euroa, Venäjän tukemiseen. Tällä rahalla tullaan muun muassa korjaamaan Venäjän Karjalan sorateitä. Kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä: miksi Suomi rahoittaa itäisen suurvallan teiden korjauksia, vaikka perusperiaate on, että Suomi ja EU eivät anna tukirahaa Venäjälle, jolla puolustusbudjettikin on yli 100 miljardia euroa? Varsinkin syrjäseuduilla asuvien itäsuomalaisten on vaikea tätä ymmärtää.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusta on onnitteleminen sen johdosta, että velanottoa voidaan vähentää. Myös siitä voi hallitusta kiittää, että hallitus pyrkii korjaamaan epäonnistuneita päätöksiä, se on hyvä merkki, ja kuten tiedetään ja tunnetaan, SDP:llä olisi ollut halu korjata niitä vielä enemmän koskien lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Meidän poliittiset hartiamme valitettavasti eivät siihen riittäneet, muut voimat jyräsivät meitin.

Sitten sanoisin, että tämmöinen leikkaaminen ja paikkaaminen, senkaltainen politiikka, ei ole oikein hyvää hallintoa. Linjan täytyisi pitää, valtion toimintojen pitäisi olla ennustettavia niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Mitä sitten opposition suuntaan tulee: Ennustaminen on aika vaikeata. 2008 täällä pääministeri Vanhanen sanoi, että ei koske Suomea tämä finanssikriisi. Lupasitte kasvua vuodelle 2009. Teillä on suomenennätys, bruttokansantuote putosi (Puhemies koputtaa) yli 8 prosenttia.

Liikennepakettiin olisin toivonut Hanko—Hyvinkää-rautatien sähköistämistä. (Naurua)

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi tässä edellisessä puheenvuorossa oli minun mielestäni hieman outo sävy, sen kaltainen, että autuaita ovat ne, jotka ovat leikanneet leikkauksia tai peruneet päätöksiä tai rakentaneet esimerkiksi lapsilisien leikkausten tilalle monimutkaisen vähennysjärjestelmän. Minusta siinä ei ole mitään kovin autuasta tai kovin autuaaksi tekevää.

Ministeri Rinne, te juhlitte täällä 15 miljoonan euron lisäystä yleissivistävään koulutukseen. Olettehan te samaan aikaan tietoinen, että hallitus on tämän vaalikauden aikana leikannut 1 500 miljoonaa koulutuksesta? Siis 15 miljoonan euron lisäyskö olisi juhlan aihe, kun kokonaisleikkaus on 1 500 miljoonaa? Siis sen sijaan, että sijoitettaisiin sivistykseen, tässä nyt mennään päivä kerrallaan ja kitkutellaan jotenkin seitsemän kuukautta, ja se ei mielestäni ole kovin hyvä tie.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monissa puheenvuoroissa on oltu huolissaan nuorisotyöttömyydestä, ja syystä. Viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen piirissä on tällä hetkellä runsaasti nuoria, jotka eivät opiskele eivätkä ole työvoimahallinnon asiakkuudessa. Esimerkiksi Helsingissä alle 25-vuotiaista toimeentulotuen saajista noin 60 prosenttia on tilastoitunut täysin tulottomina eli ei palkkatuloja, ei opintotukea eikä työmarkkinatukea. Nuorisotakuuseen ei tällä hetkellä sisälly sellaisia säännöksiä, joilla näitä nuoria voitaisiin auttaa. Toimeentulotukea voi hakea pitkiäkin aikoja, jopa vuosia, tapaamatta koskaan sosiaalityöntekijää kasvotusten, ja tämä ei ymmärrettävästi mitenkään edesauta kiinnittymistä yhteiskuntaan, saati aktivoi. Kysyisinkin: miten nämä tulevaisuuden toivot aiotaan huomioida?

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidänhän täytyy muistaa, että merkittävä osa näistä tulottomista alle 25-vuotiaista on hallitusten sanktiopolitiikan uhreja: heidät potkaistaan ulos sieltä työkkäristä, ja sen jälkeen heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin hakea toimeentulotukea. Me itse tuotamme tämän mekanismin kautta sitä syrjäytymistä. Samalla he syrjäytyvät myös työvoimapoliittisista toimenpiteistä usein muuten.

Nyt kun pääministeri on luvannut, että me aloitamme lupabyrokratiatalkoot, toivoisinkin, että sellaiselle kyttäysbyrokratialle, joka syrjäyttää, joka estää jotakin tukea saavilta ihmisiltä yrittämisen tai kansalaisjärjestötoiminnan ja joka maksaa meille aivan turhaan tilanteessa, jossa ylimääräistä rahaa ei valtion budjetissa ole, tehdään jotain. Ei puututa vain suurten yritysten lupabyrokratiaan, vaan myös sellaiseen yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaan byrokratiaan, joka on aivan kohtuutonta ja valitettavan usein suorastaan kafkamaista.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on hallitukselle esitetty kysymys siitä, miten hallitus suhtautuu luonnonvaraministeriön perustamiseen. Olisi tietysti parasta, että hallitus ampuisi tämän huonon suunnitelman välittömästi alas, jotta se ei enää heiluisi tässä julkisessa keskustelussa.

Sitten, mitä tulee tähän turpeeseen ja kivihiileen: Turve vaatii tukea valtavasti yhteiskunnalta, kivihiili ei vaadi mitään tukea. Turve on saastuttavampaa kuin kivihiili. (Välihuutoja) — Kaikkien tutkimusten mukaan turve on saastuttavampaa kuin kivihiili. — Sitten ovat vielä nämä muut ikävät asiat, jotka liittyvät soiden suojeluun ja kuljetuksiin ja kaikkeen tähän, joka tapahtuu ulkomaisella tuontienergialla, kaikki tämän koneiden käyttö ja muu, niin että minä ihmettelen tätä jatkuvaa jauhamista tästä turpeesta. (Välihuutoja)

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä työllisyyttä ja kasvua haetaan, niin kyllä tämä turpeella ja bioenergialla tuotettu energia olisi Suomelle edullista. Tapasin kesällä turveyrittäjän. Hän kertoi, että kun turpeen vero oli alempi, niin hänellä oli 17 työntekijää ja valtio sai tuloja tästä yrityksestä 700 000 euroa. Nyt on työntekijöitä 7 kappaletta ja muutamia tuhansia euroja on valtiolle verotulo — elikkä tätäkin kautta — ja sitten työntekijät maksavat vielä tämän päälle verot. Samalla se vaikuttaisi myös tähän vaihtotaseen vajeeseen, kun ei tarvitse kivihiiltä tuoda. Elikkä turpeella ja pienenergialla tuotettu energia on edullista ja tuo valtiolle verotuloja ja työtä työntekijöille.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viimeiset kaksi vuotta on julkisuudessa viikoittain ollut yritysten yt-ilmoituksia. Millä ihmeellä te, hallitus, olette kyenneet laatimaan näin optimistisen budjetin? Työttömiä tulee yhä enemmän ja veronmaksajia vähemmän.

Tämä hallituksen budjetti vuodelle 2015 tulee floppaamaan. Tämä budjetti on kolmen A:n feikkibudjetti. Lisäksi useampana vuonna jälkikäteen lisäbudjetissa on jouduttu budjetin verotuloarvioita korjaamaan. Tämä budjetti on liian hyväuskoinen, mutta se on myös ilkeä. Se ottaa niiltä, jotka ovat rakentaneet ja rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa, vähentää vanhusten laitospaikkoja, vie lapsilisistä, ja sokerina pohjalla kotihoidon tuen jakamiseen liittyvät muutokset. Oletteko te todella tekemässä tämän kotihoidon tuen jaetun muutoksen? Tehän olette kuin Big Brother: te valvotte ja ohjailette perheitä.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Venäjän talouspakotteet aiheuttavat suuria ongelmia Suomen maataloudelle ja elintarviketuotannolle. Erityisesti ne aiheuttavat menetyksiä maidontuotannolle ja myös vihannestuotannolle tuontipaineiden kasvaessa. Ministeri Orpo lupaili elokuun alkupuolella vastapakotteitten tultua ilmi, että vuoden 2015 budjetin suunnitellut kansallisen tuen leikkaukset, 55 miljoonaa euroa, perutaan ja niitä lykätään vuodella. Nuo leikkaukset kuitenkin löytyvät tästä meille annetusta budjettiesityksestä täysimääräisinä, 55 miljoonan euron suuruisina. Lisätalousarviossakin on tulossa vain noin kolmannes tästä määrästä eli 19,4 miljoonaa euroa maataloudelle. Kysyisinkin, arvoisa valtiovarainministeri, ministeri Orpon valvovan katseen alla: minkälainen tietokatkos on teidän (Puhemies koputtaa) kahden ministerin välillä tässä asiassa tapahtunut?

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomioni oikeastaan useampaan puheenvuoroon, joissa puhuttiin nuorten asemasta ja siitä, onko nuorisotakuu onnistunut vai ei.

Nähdäkseni nuorisotakuu on onnistunut, koska jos ajattelisimme, mitä tilanne voisi olla ilman nuorisotakuuta, olisimme kyllä todella paljon pahemmissa lukemissa. Lisäksi mielestäni lisäarvoa tässä nuorisotakuuprojektissa tuo kyllä se, että se on aitoa hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä. Eli nähdäkseni tämäntyyppisiä malleja me tarvitsemme monessa muussakin asiassa, niin että eri ministeriöt tekevät saumattomasti yhteistyötä, ja en usko, että siitä kenelläkään täällä on erilaista näkemystä.

Mutta totta on se, että nuorisotakuusta silloin aivan alkuvaiheessa jäi hieman uupeloksi ainakin omasta mielestäni nimenomaan sosiaalinen puoli. Tällä juuri viittaan siihen, mitä esimerkiksi edustaja Pelkonen kysyi, että kuinka voi olla mahdollista, että niin moni nuori ei ikään kuin ole opiskelemassa eikä pääse työn syrjään kiinni. Itse väitän, että aika monella näistä nuorista on niin vakavia elämänhallinnan haasteita ja ongelmia, että he tarvitsevat ensin esimerkiksi kuntoutuksen apua, ennen kuin he pystyvät hakeutumaan esimerkiksi opiskeluihin tai työharjoitteluun, työpajoihin ja niin edelleen. Sen vuoksi olen erityisen iloinen siitä, että hallitus tässä budjetin yhteydessä on tuomassa eduskunnalle myöskin esityksen uudesta sosiaalihuoltolaista, jolla nimenomaan on tarkoitus siirtää painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Tämä on se asia, jossa mielestäni meillä suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä paljon tekemistä, niin nuorten osalta kuin myös lapsiperheiden osalta, ja tällä lakiesityksellä tartumme siis tähän haasteeseen.

Lisäksi mitä tulee sitten toimeentulotuen myöntämiseen, niin uskon kyllä, että hallituk- sen rakennepakettiin sisältyvä toimeentulotuen Kela-siirto tulee osaltaan helpottamaan sitä, että niillekin nuorille, jotka ovat vain tämän viimesijaisen tuen varassa, saamme ikään kuin rakennettua järjestelmän, jossa puututaan heidän asemaansa jo aikaisemmassa vaiheessa ilman, että tuo tilanne pitkittyy nuorten osalta.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on käynyt ilmi, tämä meidän työttömyyden kasvun pääsyy ei ole nyt se, paljonko tulee uusia työttömiä, vaan se, että työttömyys pitkittyy, sieltä ei päästä pois — se on nyt se vakavin ongelma — ja pitkittyvä työttömyys kasvaa.

2010 meillä oli 8,4 prosenttia keskimääräinen työttömyysaste. Me arvioimme, että se on ensi vuonna 8,6 prosenttia. Tässä välissä on ollut erittäin vaikeita talouden vuosia. Siihen nähden ei tätä kehua voi, työllisyyden hoitoa, en minä sitä halua sanoa, mutta kyllä nämä luvut voisivat olla karmeampiakin. Toisin sanoen: sieltä mistä lähdettiin, työttömyysprosentti kokonaisuudessaan ei ole nyt niin hirveästi noussut, mutta 350 000 ihmistä on liikaa.

Edustaja Sipilä, te olette varmaan siellä Oulussa ollessanne voinut panna merkille, että siellä on oltu kohtuullisen tyytyväisiä niihin panoksiin, joita hallitus on tehnyt Oulun tilanteen hyväksi — 1 100 ihmistä — tuonut sinne sekä rahoitusta että myös sitä selviytymisohjelmaa rakentanut. 15 miljoonaa tuotiin sen Oulun seu- dun työllisyyden pelastamiseksi, investointeihin, työllistämiseen, globaalirahaston aikaansaamiseen Oulun seudulle 3 miljoonaa, ja niitä rahoituksia voidaan käyttää Oulun elinkeinoelämän kehittämiseen ja uuden polun rakentamiseksi ihmisille, koska nämä ict:n työttömäksi jääneet ihmiset tarvitsevat myös sitä muuntokoulutusta päästäkseen niihin ict-alan uusiin hommiin. Tässä me olemme nyt panostaneet aika paljon, ja Oulun seutu on ollut kohtuullisen tyytyväinen siihen, mitä hallitus on tehnyt.

Se, että sinne te-toimistoon on pantu käsipareja, on sitä varten — ja se on semmoinen pilotti, josta Rinne on puhunut — että nyt me rupeamme menemään sinne yrityksiin, avaamaan yrityksien ovia. Niitten ainoa tehtävä on lähteä yrityksissä kiertämään, hakemaan piilotyöpaikkoja, näitten yrityksien yhteistyötä parantaa. Sitä varten niitä resursseja sinne on lisätty.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa herra puhe-mies! Ensin tähän luonnonvaraministeriökysymykseen voisin todeta sen, että kukaan ei ole lähtenyt hallituksesta vielä mihinkään, eli minun mielestäni ei kannata tästä asiasta tässä vaiheessa keskustella.

Mutta tähän kysymykseen maidontuotannon ja -tuottajien tappioiden kompensoimisesta, joka on erittäin merkittävä kysymys tuhansille suomalaisille tiloille, ja siihen liittyviin kompensaatiopäätöksiin: On totta, että ministeriömme esitti heti tuoreeltaan, kun nämä pakotteet astuivat voimaan, että nopea, hyvä keino olisi näiden leik-kausten peruminen, mutta budjettineuvottelu- jen yhteydessä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa löysimme nopeamman reagointitavan, ja se on se, että pystyttiin liikkumaan lisätalousarvion kautta. Se summa on 20 miljoonaa, ja sillä päästään liikkeelle, ja me etsimme tällä hetkellä tapoja, miten me sen oikeudenmukaisella tavalla pystymme kohdistamaan juuri niille tiloille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Sen lisäksi me toimimme aktiivisesti tällä hetkellä Euroopan unionin suunnalla. Tavoitteena on saada käyttöön Euroopan unionin yhteinen maatalouden kriisirahasto, joka on reilut 400 miljoonaa, ja siitä saada suunnattua tukea niille sektoreille eli maitosektorille mutta myös sika-, siipikarja- ja kalasektoreille, jotka kärsivät Suomessa, ja sen lisäksi niille alueille, joihin kannattaa lukea Suomi, Baltian maat, ehkä Puola, ja vielä suoraan tuottajille.

Jos me onnistumme näissä tavoitteissa lähiviikkojen aikana, niin silloin me voimme odottaa myöskin EU:lta kompensaatiota suomalaisille tuottajille, koska tämä ei ole paikallinen kriisi, tämä ei ole markkinahäiriö, vaan tämä on idän ja EU:n välinen kauppasota, josta kärsijänä on suomalainen maatalous, ja siksi EU on ensisijaisesti se taho, josta meidän tätä kompensaatiota pitää hakea.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Orpo, kyllä vasemmistoliitto on jo lähtenyt. Ilmeisesti ei ollut niin paljon vaikutusvaltaa, kun ette muista sitä, mutta vihreät ovat tuulikaapissa ja menossa. Kysymys edelleenkin on, mikä teidän mielipiteenne on, olisiko hyvä tämä luonnonvaraministeriö perustaa, koska byrokratiaa pitää vähentää. Aina kun sitä esitetään, että byrokratiaa pitää vähentää, niin sitä ei saa vähentää.

Mutta otan tässä vielä esiin suomalaisen rakennustyömiehen asian. Siitä tulee paljon palautetta, että rakennuksilla on ongelmia pimeän, harmaan työn, palkkojen polkemisen ja väärinkäytösten takia. Haluan uskoa, että suomalaista työmiestä puolustetaan hallituksessa. Tämä ei ole pelkkä rahakysymys. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, valvontakysymys. Haluan tietää, mitä vielä sekä työministeri Ihalainen että valtiovarainministeri Rinne tekevät suomalaisen rakennustyömiehen palkkojen ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On syntynyt kuva, että turvetta tuetaan. Eihän sitä tueta vaan siitä maksetaan veroa.

Herra puhemies! Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi tänä päivänä: "Tässäkin kriisissä maat, joissa tuote- ja työmarkkinoiden toimintaa kohentavat rakenteelliset uudistukset on viety kaikkein pisimmälle, ovat päässeet parhaaseen kasvuvauhtiin." Suomi on juntturassa, työttömyysluvut kertovat sen. Kysymys kuuluu, miksi Suomi on juntturassa. Työllistämisen ja yrittämisen esteenä olevat lukot, joita on monia, olisi kyettävä avaamaan. Missä ovat tässä budjetissa ne uudistukset, jotka avaavat näitä lukkoja, missä ovat ne uudistukset? Tulee sellainen olo, että tällä hallituksella on tahto olla olemassa mutta ei kykyä rohkeisiin päätöksiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän energiakeskusteluun: Hiilen lisääntynyt käyttö johtuu tietysti hiilen hintatason alentumisesta, mutta se on totta, että turpeen ja hakkeen vero- ja tukitasoja muutettiin tämän hallituksen aikana, ja se ei ole ainakaan vahvistanut näiden kilpailukykyä suhteessa hiileen. Keskusta, perussuomalaiset, edustaja Piirainen ja monet muut ovat vakuuttaneet, että palauttamalla turpeen ja hakkeen tukitasot aiemmalle tasolle luotaisiin huima määrä työpaikkoja ja aluetaloudellisia positiivisia vaikutuksia ja verotuottoja. Minun mielestäni tämä asia pitää ottaa vakavasti, ja tämä asia on otettu myös Stubbin hallituksen ohjelmassa vakavasti. Kun on mahdollista, että hallituksen pohja lähipäivinä menee eräiltä osin uusiksi, on mielestäni tämä sellainen asia, johon on siinä vaiheessa palattava. (Välihuutoja)

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Zyskowiczin puhe oli hyvä. Pari piirua keskustan linjalle, hyvä näin, koska tässähän on kansallinen yhteinen etu, että puun ja turpeen käyttöä voidaan edistää ja hallituksen huonoja päätöksiä perua.

Ministeri Rinne esitteli tässä alkuvaiheessa 2 miljardin euron liikenneinvestointihankkeita pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Muulle Suomelle te tarjoatte 70 miljoonan euron leikkausta perustienpitoon. Keväällä leikkasitte 100 miljoonaa ja 30 miljoonaa annoitte periksi siitä 4,5 miljoonan ihmisen muulle Suomelle. Esimerkiksi Oulun—Kajaanin ainoasta Pohjois-Suomen investoinnista leikkasitte 30 miljoonaa euroa. Täytyy sanoa näin, että tuskin Suomen historia on nähnyt näin rajua keskittämispolitiikka harjoittavaa hallitusta, kun sama linja ja sama kaiku on kaikilla hallinnonaloilla ministeriö toisensa jälkeen.

Tämä energiapolitiikan kysymys on ollut yksi osa. Toivottavasti nyt edes siinä ymmärrätte, että se politiikka on Suomen ja (Puhemies koputtaa) suomalaisten etujen vastaista.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu tänään on osoittanut jälleen, että salissa vallitsee hyvin laaja yhteisymmärrys kotimaisen uusiutuvan energian edistämisen tärkeydestä yli puoluerajojen. Mutta toisaalta muun muassa edustajat Satonen ja Zyskowicz aivan oikein ovat muistuttaneet, että myös hinnalla on väliä, ja tässä taloudellisessa tilanteessa ei ihan loputtomiin ole julkista rahaa käyttää tähän tärkeään tarkoitukseen. Sen takia ajattelin esittää erityisesti teille, ministeri Rinne, kolme toimenpidettä, joilla voidaan uusiutuvaa energiaa edistää ilman, että se maksaa valtiolle latin latia.

Ensimmäinen koskee teidän hyvin tuntemaanne aurinkoenergian verotuskohtelua, joka on Tullissa saanut aivan erikoisen muodon. Nyt aurinkoenergialle on asetettu haittavero, jota me lainsäätäjät emme koskaan tarkoittaneet. Toinen ratkaisu on hajautetun pientuotannon nettolaskutus eli netotus, jolla voidaan tehdä uusiutuviin investoimisesta huomattavasti kannattavampaa pienessä kokoluokassa. Kolmantena meidän energiaverotuksen painopistettä voidaan muuttaa tuottoneutraalisti niin, että painotetaan vieläkin enemmän päästöjä ja samalla sitten kevennetään energiasisältöön perustuvia veroja. Ei maksa latin latia valtiolle, mutta näillä voidaan edistää kotimaista (Puhemies koputtaa) uusiutuvaa energiaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetissa on useita kipeitä ja vaikeitakin esityksiä, mutta siellä on myös paljon hyvää, mikä parantaa ihmisten hyvinvointia. Yksi suuri uudistus, voisiko jopa sanoa mullistava uudistus, on sosiaalihuoltolaki, johon peruspalveluministerikin äsken viittasi. Tämä laki parantaa ennalta ehkäiseviä palveluita, parantaa kotihoitoa, kotipalvelua lapsiperheille, ikääntyneille mutta myös omaishoitoperheille. Lain valmistelun yhteydessä selvisi, että 35 prosenttia kunnista, noin sata kuntaa Suomessa, ei tarjoa tällä hetkellä lainkaan kotihoitoa omille asukkailleen. 45 prosenttia kunnista tarjoaa kotihoitoa ainoastaan yhdelle perheelle. Miten tämä on mahdollista samalla, kun laitoshoitoa puretaan ja tehdään isoja rakenteellisia muutoksia? Kysyisin: onko tästä selvityksestä tietoa, ja mitenkä tämä tulee vaikuttamaan tuleviin ratkaisuihin rakenneuudistuksissa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ajattelin tähän edustaja Soinin kysymykseen vastata, miten rakennustyömiesten ja -naisten asiaa Suomessa hoidetaan.

Ensinnäkin nämä elvytys- ja infrahankkeet, asuntorakentamiseen liittyvät panostukset, ovat tietysti merkki siitä, että rakennusalalle halutaan lisää työtä. Se on ensimmäinen asia.

Toiseksi, näitten työehtojen valvonnassakin, vaikka niissä on vielä puutteita, on meillä nyt edistytty, eli täällä ei ole kahden sortin työmarkkinat, ulkomaalaisille ja suomalaisille, vaan työehtoja pitää noudattaa kaikin osin.

Veronumero on tärkeä väline. Siis siellä rakennustyömaalla tunnistinkortissa on veronumero, joka myös kertoo siitä, maksetaanko verot Suomeen vai ei. Se on ollut erittäin tehokas toimenpide.

Tilaajavastuulakia on uudistettu tavalla, että se tilaaja joutuu entistä enempi ottamaan selvää, onko siinä aliurakointiketjussa verot, palkat hoidettu niin kuin asiaan kuuluu.

Vielä tämän lisäksi rakenneohjelmassahan korostettiin sitä, että työn tarjontaa koetetaan lisätä Suomessa suomalaisille, tässä tapauksessa rakennustyöläisille, missä on paljon ulkomaista työvoimaa, niin että tarjotaan niitä myöskin suomalaisille, ja tämä koskee erityisesti Uudellamaalla rakennusalaa.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ihalainen lausui tärkeitä sanoja juuri äsken rakennustyömaiden tilanteesta ja niistä toimista, mitä siellä tehdään.

Tietenkin omalta osaltani asuntoasioista vastaavana ministerinä haluan kyllä painottaa sitä ja iloita siitä linjasta, mikä tällä hallituksella on ollut asumisen edistämisen suhteen. Valtiolla on nyt isot kortit pöydässä. Meillä on lukuisia suhdanneluonteisia, osin pysyviä uusia tukimuotoja, joilla tuemme sitä, että ihmiset saisivat lisää kohtuuhintaisia koteja. Olemme erityisesti satsanneet ihmisten kotien peruskorjaukseen. Lisätalousarviossa parhaillaan tulee 40 miljoonaa tähän lisää, ja sitä ennen siellä on jo 100 miljoonan panostukset tälle vuodelle. Nämä ovat toimia, joilla pidetään ihmisten kodeista huolta kuin sitten myös edistetään sitä tärkeää työllisyyttä. Täällä ministeri Rinne mainitsi tämän tärkeän, historiallisen sopimuksen Helsingin seudun kuntien ja valtion välillä, jolla me huolehdimme siitä tupohengestä, että kaikki toimijat ovat mukana siinä.

Puhemies! Sen verran, kun täällä puhuttiin nuorten työllisyydestä, mikä on meille kaikille sydänasia, niin on tietenkin merkittävää, että lukuisten eri ministerien hallinnonalalla nuorten työllisyyttä ja tätä nuorisotakuuta edistetään. Olen myös kulttuuriministeri ja siellä vastaan nuorisoasioista, ja tietenkin meidän toimialaamme kuuluu työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä, hyvin tärkeitä asioita. Työllisyyteen, nuorten työllistämiseen liittyvänä iloisena uutena asiana voin kertoa, että tässä budjetissa Veikkauksesta tuloutetaan lisämäärärahaa, jotta voidaan edistää nuorten työllisyyttä tässä ja nyt. Sinne tulee lisäsatsaus, jolla muun muassa työllistetään nuoria ohjaustehtäviin seuroihin ja kansalaisjärjestöihin. Mielestäni se on oikea-aikaista, tärkeää politiikkaa, jolla nuoret saavat työpaikkoja.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelussa on aika paljon laitettu yhteen tällaiset suhdannepuolen toimet, joissa elvytystä yritetään tehdä suhdanteina, ja sitten nämä rakenteelliset toimet, joiden pitäisi olla aivan eri luokkaa, paljon radikaalimpia toimenpiteitä. Ja nyt me kaikki tunnustamme sen, että nyt on rakenteellisten uudistusten aika, todellakin, koska me olemme menossa pikkuhiljaa, vääjäämättömästi... On todella hienoa, mitä pääministeri sanoi, että nyt tehtäisiin yhteistalkoot siitä sääntelyn purkamisesta, byrokratian purkamisesta. Minä toivoisin todella, että kaikki osapuolet ottaisivat tämän nyt vakavasti ja sitä kautta vietäisiin eteenpäin, listattaisiin, kenellä on parempaa, ja valitaan ne sata parasta sitten ja tehdään ne päätökset sitten vaikka marraskuun loppuun mennessä, että tällaisia muutoksia tulee tapahtumaan.

Toinen, mitä minä toivoisin — ja kysymys onkin valtiovarainministeri Rinteelle — on se, että on katsottu eri puolilla Eurooppaa näitä työmarkkinakysymyksiä, ja joissakin maissa on huomattavasti korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa. Näin on esimerkiksi Saksassa, (Puhemies koputtaa) missä on pystytty (Puhemies: Aika on täynnä!) yhdessä toimimaan, ja Tanskassa, missä on korkea työllisyys.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vähän hämmästelin pääministerin vetoomusta, että opposition pitäisi ryhtyä hallinnollisen taakan keventämiseen. Onko tässä uusi sote-ratkaisu tulossa? Tämä kuvaa minusta erittäin hyvin hallituksen toimintakyvyttömyyttä. Kataisen hallituksen ohjelmassa oli jo kirjoitettu, että hallinnollista taakkaa kevennetään. Yhtään konkreettista toimenpidettä kolmeen ja puoleen vuoteen ei ole tehty. Nyt kysytään oppositiota apuun. Aika heikko on kyllä toimintakyky.

Mutta haluan joka tapauksessa ottaa kantaa tähän rakentamiseen, kun työministeri poistui. Minua hieman häiritsi se, että hän sanoi, että on äärettömän tärkeätä, että Uudellamaalla suomalaisille rakennusmiehille on töitä. Eikö tämä Suomi ole kokonaisuus, jossa niitä töitä pitäisi olla myös muualle? Onko hallitus keskittämässä myös rakentamisen tänne pääkaupunkiseudulle?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tuntuu, että kaikki on pielessä. Kyllä meillä vaikea paikka onkin tässä yhteiskunnassa, talouskasvu on surkeata ja työttömyys on lisääntynyt.

Mutta haluaisin nyt todeta sen kuitenkin, että kyllä tässä budjettiesityksessä tämän hallituksen toiminnassa on tietty logiikka. Me olemme päättäneet, että vähennämme alijäämää, me olemme päättäneet, että pienennämme lisävelkaantumista. Se on toteutumassa nyt tämän budjetin kautta. Sen lisäksi me olemme kyenneet lapsiperheille ja eläkeläisille luomaan jonkunnäköistä vastapainoa niille koville leikkauksille, mitä on tulossa.

Kolmas asia, mitä tässä on kyetty tekemään, on se, että tämän budjettiesityksen ja lisäbudjettiesityksen mukaan satsataan semmoisiin elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kasvuhankkeisiin infran puolella. Nämä ovat minun mielestäni tärkeitä tekoja tässä tilanteessa. Ne ovat tekoja, jotka konkretisoivat sitä, että tämä hallitus haluaa, että päästään kasvu-uralle takaisin ja saadaan työpaikkoja syntymään tässä yhteiskunnassa.

Tästä näkökulmasta täytyy todeta se, että eihän meistä kukaan ole tyytyväinen kaikkiin näihin päätöksiin, mitä tässä on tehty. Täytyy todeta, että niissä on ikäviä päätöksiä, niissä on huonoja päätöksiä, mutta kokonaisuuden kannalta kuitenkin välttämättömiä päätöksiä. Tämä täytyy varmaan kaikkien tunnustaa, että näin se on. Tästä syystä minusta pitäisi tässä keskustelussa päästä eteenpäin nyt sillä tavalla, niin kuin pääministeri totesi, että lähdetään nyt niihin keskeisiin kohtiin, missä vielä on tarvetta tehdä tämän hallituksen aikana yhteistyötä, hakemaan yhdessä opposition kanssa sitä lopputulemaa.

Uusimaa ei ole koko maa. Nyt jos esimerkiksi Pisara-rataa ajattelee, niin Pisara-rata tulee tuottamaan koko valtakunnan junaverkkoon parannusta sillä tavalla, että junat ovat täsmällisiä ja ne kulkevat paremmin kuin tähän asti. Pisara-rata on valtakunnallinen hanke. Meillä on kasvukeskus selkeästi täällä etelässä. Me tarvitsemme Suomeen metropolikokonaisuuden, ja se metropolikokonaisuus on nyt näillä päätöksillä rakentumassa paremmin.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jaskari ja edustaja Satonen, puhuitte aivan oikein byrokratian vähentämisestä, ja kun edustaja Satonen toi esille tämän vahvan valtiontalouden ja kysyi, kuka on sen ystävä, niin onko todellakin liika sääntely vahvan valtiontalouden ystävä?

Valtiontalouden tarkastusvirasto on juuri tehnyt selonteon hyvään hallintoon liittyen — ja nyt pääministeri Stubb ehti poistua — mutta kyllä minusta olisi reilumpaa tunnustaa se, kuinka paljon tämä hallitus on byrokratiaa lisännyt, kuin olla tässä vaiheessa sitten oppositiolta kysymässä neuvoja. Me tiedämme, että parasta aikaa jokaisessa valiokunnassa on meneillään lakiesityksiä, jotka tulevat aivan varmasti sitä byrokratiaa lisäämään, ja toivon, että edes osaa näistä hallituspuolueet pystyisivät hillitsemään. Kun me tiedämme, mikä oli työllisten lukumäärä 70-luvulla ja kuinka paljon oli virkamiehiä ja kuinka paljon on nyt, (Puhemies koputtaa) niin sopii näitä etuuksien leikkaamisia sitten täällä ihmetellä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon keskusteltu siitä, onko nuorisotakuu onnistunut vai ei, ja luulen, että täällä väittelemällä siitä ei tulla hullua hurskaammaksi.

Katsotaan vähän kansainvälisiä tilastoja, haetaan vertailua sieltä: On kaksi maata, joissa Euroopassa nuorisotakuu on laitettu ensimmäisenä täytäntöön. Nämä kaksi maata ovat Itävalta ja Suomi. Arvoisa puhemies, on kaksi maata Euroopassa, joissa nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kaikkein alhaisin. Nämä kaksi maata ovat Itävalta ja Suomi.

Arvoisa puhemies! Pekkarinen täällä kuulutti, saako käydä keskustelua nuorisotyöttömyydestä. Totta kai saa käydä, ja pitääkin käydä. Mutta jos se kaikki energia, joka täällä on laitettu sen kritisointiin, olisi laitettu nimenomaan siihen, miten saadaan omassa kunnassa nuorisotakuu toimimaan, uskon, että tulos olisi paljon parempi. Esimerkiksi edustaja Rossi voi varmasti kertoa tästä: Kuopio on ollut hyvä esimerkki Vantaan ohella siitä, miten nuorten työttömyyttä on saatu suitsittua, joten hän voisi kertoa edustaja Pekkariselle, mitä kunnassa on voitu tehdä.

Mutta, arvoisa puhemies, totean vielä: kaikille ei anneta, rikkaimmille ei. Ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus koskee vain keski- ja pienituloisia, Rinteen lapsivähennys vain keski- ja pienituloisia ja Rinteen eläketulovähennys keski- ja pienituloisia. (Välihuutoja)

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia. — Haluaisin vielä kysyä hallituksen energiapolitiikasta. Nyt kun näistä ydinvoiman jumittajista toinen on jo ulkona ja toinen on lähdössä, saatteko te näitä päätöksiä nyt aikaiseksi? Nimittäin pitäisi saada. Kun katsotaan vihreätä energiapolitiikkaa — ydinvoima ei käy, kivihiili ei periaatteessa käy mutta käytännössä on käynyt, turve ei käy — mitkä ovat ne uusiutuvat energialähteet? Onko se vesivoima? Onko se sitten vaikkapa maalämpö tai aurinkopaneeli tai propelli joka katolla? Eiväthän näillä teollisuus ja hyvinvointi pyöri. Eli, valtiovarainministeri Rinne, tuokaa nämä hyvät esitykset eduskuntaan, ja jos näyttää siltä, että ne eivät ole terveitä, ensi kaudellahan on Fortumin mahdollista tuoda se tänne, niin sitten ainakin joku näistä natsaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tarjous byrokratianpurkutalkoista on hyvä, mutta valitettavasti se tulee hieman myöhässä. Me olemme omat yli sata esitystämme jo tehneet ja keräämme niitä kansalaisilta koko ajan lisää, ja tasaista tahtia näitä ehdotuksia virtaa.

Sen sijaan toivoisimme, että hallitus lähtee yhteistyöhön tässä: Olemme esittäneet hallitukselle laajaa, yhteiskuntasopimuksen hengessä tapahtuvaa neuvonpitoa työllisyyden puolesta, ja kun siihen ei vastattu, tartuimme itse toimeen ja järjestämme marraskuussa Työn päivän, johon kutsumme kansalaisjärjestöjä, ammattijärjestöjä, etujärjestöjä yhdessä pohtimaan työpaikkojen luomista, ja tämä kutsu, arvoisa hallitus, tulee nyt valtiovarainministeri Rinteelle ja toivottavasti tavoittaa myös jo poistuneen pääministeri Stubbin. Me järjestämme foorumin, tulkaa mukaan muut puolueet ja hallitus.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos katsoo Olkiluoto 3:a, jonka olisi pitänyt pyöriä jo viiden vuoden ajan, jotain siitä saadaan: arviolta maailman kaikkien aikojen kallein rakennus. Kyllä nämä investoinnit kannattaisi laittaa kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin, sitä kautta luoda työtä kotimaassa.

Mutta, arvoisa puhemies, työtä pitää luoda tässä hetkessä. Miten tähän sopii esimerkiksi se, että hallituksen leikkaukset merkitsevät 700 henkilötyövuoden irtisanomisia ely-keskuksissa, 180 henkilöä Yleisradiossa? Toisaalta valtionyhtiö Finnair palkkadumppauksella laittaa suomalaisia työntekijöitä pihalle ja ottaa tilalle pienillä palkoilla, ja toisaalta tarvitaan itsensä työllistäjille ja pienille yrittäjille työtä. Sieltä syntyy, niin että miten olisi alv-alarajan huojennuksen merkittävä nostaminen? Sitä kautta itsensä työllistäjät ja pienet yrittäjät pääsisivät kiinni työhön, eivät joutuisi olemaan kortistoissa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerin ehdotus siitä, että järjestetään yhteinen foorumi, jossa keskustellaan byrokratian purkamisesta, on erinomainen. Täytyy todeta, että kokoomuksen piirissä on tehty lista, mistä pitää karsia, ja hallitus on työskennellyt määrätietoisesti, että EU:ssa myöskin pitää lähteä siitä, että siellä byrokratiaa selkeästi puretaan. Nyt tämä pitää tehdä yhdessä.

Energiapolitiikassa on tärkeätä, että meillä ei ole mitään lukkoja vaan tuotetaan puhdasta energiaa ja ne, jotka haluavat tuottaa, saavat sen tehdä ja että se voi tapahtua ydinvoimalla, mutta on tärkeätä, että myöskin käytetään kotimaista energiaa. Ja kuten edustaja Zyskowicz sanoi, on syytä harkita vielä turpeen tehokkaampaa käyttöä, kotimaisen energian tehokkaampaa käyttöä vaihtoehtona hiilelle, joka saastuttaa.

Nuorisotakuu on suomalainen innovaatio, se keksittiin yli 20 vuotta sitten. Tärkeätä on, että sitä viedään nyt määrätietoisesti eteenpäin, ja hallitus työskentelee jo tässä suhteessa erittäin hyvin.

Ja lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta sen, että olemme nyt koko keskustelun ajan odottaneet keskustalta niitä säästökohteita, vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole tullut, ja tässä suhteessa olen varsin pettynyt. Olennaista on se, että kun joudutaan säästämään, säästöt kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetin parhaita asioita on se, että se panostaa työllisyyteen, ja se, että me saamme meidän velkaantumisvauhtiamme pienemmäksi. On sanottu, että hallitus ei ole tehnyt rohkeita päätöksiä, mutta mielestäni nimenomaan se, että pyrimme tämän velkakierteen katkaisemaan ja saamaan haltuun näillä kipeillä säästöillä, on rohkea päätös, koska se katsoo tulevaisuuteen. Ja samaan aikaan me panostamme työpaikkojen syntymiseen ja panostamme myös valtion toimiin sitä kautta, että rakennamme asuntoja, teemme investointeja ja teemme niitä koko maahan, vaikka täällä oppositio haluaa nostaa esiin muutamaa pääkaupunkiseudun hanketta, jotka ovat isoja. Mutta täällä on myös iso osa väestöpohjasta.

Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen, niin kannattaa muistaa, että nuorten työttömyyden kesto on noin 11—12 viikkoa. Jos katsomme ikääntyneiden työttömyyden kestoa, niin se on lähes 8-kertainen. Ikääntyneille meillä ei ole palvelutakuuta. Olisi syytä sitä pohtia, koska se on työurien kannalta hyvin keskeinen asia.

Mutta on myös kyse siitä, että meidän hallinto toimii ja meidän hallintoa palvelevat ihmiset toimivat. Sen takia sinne Ouluunkin tarvitaan niitä työvoimaohjaajia, jotka hakevat työpaikkoja ja palvelevat ihmisiä. (Puhemies koputtaa) Kun työelämävaliokunta oli siellä, niin suurin kritiikki oli se, että on liikaa sähköisiä palveluja eikä ihmisiä, jotka auttaisivat.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta se, että tämänkin keskustelun pohjalta vakuuttuu siitä, että tämä julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen, alijäämän pienentäminen ja talouden tasapainottaminen on yksi keskiössä oleva asia, joka täytyy yhdessä meidän hoitaa. Talouskasvun aikaansaaminen, työpaikkojen luominen on keskiössä pitkällä aikavälillä tästä kurjuudesta irti pääsemiseksi. Se tulee kestämään, koska meidän rakennemuutoksemme tässä elinkeinopuolella, teollisuuspuolella on ollut merkittävä ja tämä globaalin talouden muutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä vielä tästä eteenpäinkin. Me tarvitsemme uusia, innovatiivisia, luovia ratkaisuja, jotta asioissa päästään eteenpäin.

Energiaratkaisujen osalta minä yhdyn siihen näkemykseen, että meidän täytyy päästä pidemmällä aikavälillä energiantuotannossa omavaraisuuteen sillä tavalla, että se 8,5 miljardia, mikä tuodaan energiaa, voidaan tuottaa kotimaisista lähteistä kotimaisella teknologialla. Samalla luodaan pohjaa myöskin tulevaisuuteen. Energiateknologialla tulee olemaan kysyntää maailmanlaajuisesti tulevaisuudessa, ja me saatamme olla sen ykkösmaita, kun tehdään oikeita ratkaisuja kotimarkkinoilla, luodaan edellytyksiä tänne sille kasvulle.

Tässä keskustelussa kysyttiin sitä, mikä on ikään kuin näkymä siitä, minkä varaan rakentaa tulevaisuudessa. Kyllä minä totean sen uudelleen, niin kuin täällä eduskunnassa olen todennut pari kertaa aikaisemminkin, että megatrendit maailmalla — kaupungistuminen, ilmaston lämpeneminen, puhdas vesi, meillä erityisesti sellu — tulevat olemaan semmoisia tulevan tuotannon ja vientiteollisuuden rakennuspuita, joiden varaan meidän kannattaa rakentaa. Jos me emme voi valita voittavia yrityksiä, me voimme valita kuitenkin toimialat, joissa näköpiirissä tulevaisuuteen on pitkällä aikavälillä menestystä, ja sinne meidän kannattaa satsata.

Aurinkoenergian nettomittarointiin minä totean, että ne ovat valmistelussa tällä hetkellä ja niihin tulee korjaus, ei tämän budjetin yhteydessä, vaan ne korjaukset ovat tulossa joka tapauksessa VM:n kautta. Niitä viedään nopeassa tahdissa valmistelun kautta päätettäväksi. Päästään eroon niistä ongelmista, jotka estävät muun muassa aurinkopaneeleiden tuotannon syntymistä Suomeen joillekin paikkakunnille.

Totean sen, että tästä eteenpäin on vain yksi tie, ja se on se, että talouskasvua pitää saada syntymään, ja se pitää saada syntymään kestävällä pohjalla, sillä tavalla, että uusia työpaikkoja syntyy vientiteollisuuteen viennin eri näkökulmista, maailmantalouden eri kysyntänäkökulmista, ja sitä kautta me voimme pärjätä tässä. Ilman talouskasvua me jatkamme tällä leikkausten ja verojen kiristysten linjalla.

Minusta se on syytä tunnustaa tässä lopuksi, että selkeästi on niin, että tämä budjetti on leikkaava budjetti, jossa 2 miljardia euroa leikataan, menoja nostetaan, veroja suurin piirtein miljardilla eurolla, ja ne päätökset siellä sisällä eivät ole kaikki sellaisia, että jos yksin olisin pystynyt päättämään, ne olisivat olleet minun valintani tähän kokonaisuuteen, mutta kun me elämme demokratiassa ja täytyy löytää kompromisseja hallituksenkin piirissä, niin niillä nyt mennään sitten eteenpäin.

Toivon vilkasta keskustelua ja uusia avauksia nyt tämän eduskuntakierroksen aikana, jolloin voi sitten parantaa vielä tätä budjettia.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Olen useammassa talousarvio- ja lisätalousarviokäsittelyssä vuosien aikana arvostellut sitä, että hallituksen esityksissä kokonaistalouden kannalta keskeiset luvut arvioidaan systemaattisesti väärin. Esimerkiksi alijäämäarvio, velkaantumisvauhti ja ennuste verotulojen kertymästä ovat heittäneet usein miljarditolkulla, ja valitettavasti niin on nyttenkin. Kun virhe on samansuuntainen ja toistuu vuosi vuoden jälkeen, voi aiheesta epäillä, että kyse ei ole enää virheestä vaan tarkoituksesta.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2014 ehdotetaan 7,4:ää miljardia euroa, ja lähtökohtatilanne oli hieman päälle 6 miljardia euroa viime vuoden syksyllä. Valtionvelan määrän vuoden 2014 lopussa arvioidaan olevan jo 97 miljardia euroa ja ensi vuonna jo yli 100 miljardin euron. Seitsemässä vuodessa velka on kaksinkertaistunut. Kuinka monta kertaa me kuulimme pääministeri Jyrki Kataisen hokevan, että emme saa jättää velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi? No, nyt sitä maksettavaa on kyllä aivan tarpeeksi.

Viime syksynä tein talousarvioaloitteet, joissa esitin arvonlisäveron kertymäarviota alennettavaksi 300 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa on kuitenkin todettu, että arvonlisävero jää ennakoidusta ainakin 400 miljoonaa euroa.

Yleinen talouskehitys on vaikuttanut niin, että yksityisen kulutuksen kasvu on ollut vain 1,1 prosenttia, kun sen ennustettiin nousevan liki kolminkertaiseksi, 3,2 prosenttiin. Eikä tarvitse olla kaksinen ennustaja, kun voi nähdä jo nyt, että esimerkiksi työttömyyden kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu oikein talousarvioesityksessä. Kun virta jatkuu koko ajan pitkäaikaistyöttömyyteen, myös yli kaksi vuotta työttömänä olleisiin ja nuorisotyöttömyyteen, ei seurauksia voi väistellä. Kokonaistyöttömyys nousi jo heinäkuussa 350 000:een, ja valtio sysää koko ajan kunnille niitä ongelmia, joiden ratkaisemisesta se itse vetäytyy.

Kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuesta muutetaan niin, että 300 päivän jälkeen kunta maksaa 50 prosenttia ja 1 000:sta päivästä alkaen 70 prosenttia työmarkkinatuesta. Kuitenkin kuntien työpajoissa ja kolmannella sektorilla työllistäminen on jumiutunut hallituksen omien toimien johdosta. Tällaista on kuulunut hyvin monesta työpajasta ja kolmannen sektorin yhdistyksestä loppukesästä alkaen. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu on vain haalea kuva siitä, mitä sen haluttiin olevan.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tila ei ole kaksinen. Rakenteellisten ongelmien lisäksi Suomi on kuorruttamassa omaa kakkuaan pakotesodalla, jossa Suomella on vähiten voitettavaa ja eniten hävittävää. Naiivia on kuvitella, etteivätkö muut maat vahtisi tässäkin tilanteessa omaa etuaan paljon paremmin kuin Suomi. Korealaiset, japanilaiset ja myös yhdysvaltalaiset satsaavat muun muassa Barentsin alueelle paljon öljy- ja kaasuteollisuuteen, sen saatoin pari viikkoa sitten nähdä itse Murmanskissa, kun muutaman päivän siellä seurasin, mitä tapahtuu.

Valtiontalouden liikkumatilaa heikentää myös se, että meillä on huomattavia vastuita, jotka on otettu toisten puolesta. Yksistään Euroopan vakausmekanismiin — eli tähän Luxemburgin suurherttuakunnassa perustettuun pankkiin, jossa johtajilla on syytesuoja ja asiakirjat salaisia — sitoumus on 11 miljardia euroa, ja se summa on maksettava vaadittaessa. Meillä ei enää ole edes harkintavaltaa siihen, mutta häveliäisyyssyistä tämä velvoite on siivottu pois budjettikirjan teksteistä.

Keltaiseen kirjaan on ylöskirjattu maininta julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman merkittävästä heikentymisestä, ja merkittävä poikkeama, sen riski, johtanee neuvotteluihin myös EU:n tasolla kansallisten ratkaisujen lisäksi. Tämän juuret juontavat lakiin talous- ja rahaliiton vakaudesta eli tähän paljon puhuttuun vakaussopimukseen, joka käsiteltiin täällä vuonna 2012. Silloin sanottiin nimenomaan niin, että vakaussopimus ei koske meitä vaan näitä Euroopan unionin rupumaita. Mutta siinä mielessä tuo budjettikirja on historiallinen, että ensimmäisen kerran talouskurisopimuksen velvoitteet on sinne kirjattu niin, että on täysin selvää, että ne koskevat myöskin Suomea. Ikävää on huomata, että näin se itsenäisyys menetetään pala palalta, aina uutta askelta otettaessa seuraava kielletään ja sitten jälkikäteen selitellään. Näin on käynyt, olipa kyse sitten vakaussopimuksesta tai Naton isäntämaasopimuksesta.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden velanotto on arvioitu miljarditolkulla liian pieneksi. Hallitus luottaa siihen, että kaikki säilyy nykyisellään tai paranee. Budjetti on rakennettu sen varaan, että Suomen luottoluokitus säilyy ennallaan, korot eivät nouse ja verokertymä peräti kasvaa. Todellisuus lienee kuitenkin se, että talouskasvu jää valtiovarainministeriön ennustetta pienemmäksi, luottoluokitus laskee, lainakorot nousevat ja talousnäkymät ovat aiempaa huonommat.

Lieneekö yltiöpäistä optimismia, osaamattomuutta vai kansalaisten tahallista harhaan johtamista, että hallituksen budjettiesitys on miljardeja pielessä uuden velanoton suhteen. Onko tässä kyse vain siitä, että kansalaisten ei haluta vaalien alla tietävän, miten heikoissa kantimissa valtiontalous todella on? Maailmanlaajuinen finanssikriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Ukrainan tilanne ja Venäjän vastaiset talouspakotteet luovat Suomelle sotilaallisia ja taloudellisia uhkia. Miksi kaikkeen tähän ei ole varauduttu mitenkään?

Budjettiesityksessä oleva 4,5 miljardin alijäämä eli lisävelka on jo sellaisenaan valtavan suuri. Esityksen mukaan valtionvelka ylittää vuoden 2015 lopussa 100 miljardin euron rajan. Todellisuudessa velanotto tulee repsahtamaan miljardeja tuostakin suuremmaksi.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen keskeisiä tavoitteita oli rakenneuudistusten aikaansaaminen. Yksi keskeisimmistä rakenneuudistuksista oli kuntauudistus, jonka tulevaisuus on yhä hämärän peitossa. Kuntaliitosten tuloksena on syntynyt aina vain suurempi joukko viiden vuoden irtisanomisajalla varustettuja suojatyöpaikkoja. Sote-uudistuksen todellista lopputulosta ei vielä tiedetä, mutta se saattaa olla vain uuden turhan byrokratiakerrostuman ja lukuisten uusien poliittisten suojatyöpaikkojen luominen. Eläkeuudistuksella pyritään epätoivoisesti peittelemään sitä, että Suomen eläkejärjestelmä on perustunut pyramidihuijaukseen, joka paljastuu millä hetkellä hyvänsä.

Kasvutoimina hallitus käynnistää useita infrastruktuurin rakentamishankkeita, jotka keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Suurin hyöty näistä hankkeista tulee valumaan ulkomaille rakennustöissä käytettävien ulkomaisten alihankkijoiden ja työntekijöiden kautta. Elvyttävä vaikutus kotimaassa tulee jäämään vähäiseksi.

Kuntien valtionapuja leikataan, joten kunnat tulevat olemaan entistäkin vaikeammassa tilanteessa. Tällä tavoin valtio siirtää omaa velkaantumistaan eteenpäin kunnille. Syrjäseudulla asuvia työssä käyviä nuijitaan taas päähän korottamal- la autoilun ja polttoaineiden verotusta ja leik-kaamalla työmatkavähennyksiä. Pienituloisille suunnatut tuloveron kevennykset hupenevat muun muassa sähkö- ja jäteverojen nousuun.

Kimmo Sasi /kok:

Kunnioitettu puhemies! Kun budjettia käsitellään, niin olennaista on se, että silloin nähdään talouden koko kuva, ja valitettavasti se ei ole kauhean hyvä tällä hetkellä. Meillä on kolmas vuosi, jolloin todennäköisesti tulemme kokemaan miinusmerkkistä kasvua. Sen lisäksi valtion velkaantuminen jatkuu varsin voimakkaana, ja mikä kaikkein pahinta: Suomen teollinen rakenne on rapistumassa, ict-sektori on sukeltanut vahvasti alaspäin, ja metsäsektorilla meillä on suuria vaikeuksia. Kun 90-luvun alkupuolella meidän vientimme osuus kasvoi bruttokansantuotteesta yli 20:sta 40 prosenttiin, niin tämä osuus tällä hetkellä valitettavasti on vahvasti uhattuna.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen aloitettiin voimakas elvytys. Tietysti jossakin vaiheessa elvytyksen pitää päättyä, ja kun Kataisen hallitusta muodostettiin, siinä yhteydessä hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että vuonna 2015 elvytys päättyy, mikä tarkoittaa sitä, että velanotto suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun. Tarkoitus oli, että vähitellen edetään tähän tavoitteeseen, mutta valitettavasti säästöpolitiikka osoittautui hyvin takapainoiseksi ja alussa ministeri Urpilaisella oli vaikeuksia tehdä säästöjä, ja niinpä vuosina 2012 ja 2013 valtionvelka, kun sen vuosittain piti supistua, onkin kasvanut. Vihdoin vuonna 2014, tänä vuonna, valtion vuotuinen velanotto pienenee edellisestä vuodesta, ja onneksi ensi vuonna vihdoinkin se alenee selvästi.

On usein vaadittu sitä, että Suomen pitää elvyttää, jotta taloudellinen tilanne paranee. Suomen Pankin selvitysten mukaan Suomi on se maa, joka on elvyttänyt Euroopassa kaikkein eniten kaikista eurooppalaisista EU-maista. Ja mikä on lopputulos? Huikea elvytys ja miinuskasvu, mikä osoittaa sen, että Suomi ei selviydy tästä kriisistä elvyttämällä vaan nimenomaan rakenteita muuttamalla.

Mikä nyt on erityisen tärkeätä, on se, että mietitään, millä tavalla talous saadaan kuntoon, ja valitettavasti ensimmäinen seikka on se, että valtiontalous on saneerattava, ja onneksi ministeri Rinne on tosi tiukalla ja tylyllä budjetilla saanut 3 miljardin tasapainottamistoimenpiteet aikaiseksi, jotka ovat varsin konkreettisia toimenpiteitä. Valitettavasti tämäkään ei vielä riitä, vaan töitä jatkuu vielä vuosille 2016 ja 2017, mutta seuraavan hallituksen on heti alkuvaiheessa tehtävä riittävät säästötoimenpiteet, että niihin sen hallituksen aikana ei enää jouduta palaamaan ja että syntyy positiivinen näkymä siitä, että talous voi kehittyä myönteisesti. Kiitos ministeri Rinteelle tästä kovin tiukasta budjetista.

Tässä yhteydessä kuitenkin on syytä muistaa se, että jatkossa joudumme katsomaan säästöjä, ja mitä veroihin tulee, niin verot on tällä hetkellä kiristetty Suomessa äärimmilleen. Meidän pitää muistaa, että veroja voidaan laittaa mutta veroja voidaan myöskin välttää ja liian korkeat verot johtavat käyttäytymisen muutoksiin. Otan kaikkein yksinkertaisimman esimerkin: alkoholin myynti Suomessa. Tällä hetkellä matkustajatuonti on räjähtänyt käsiin johtuen siitä, että alkoholin veroja on nostettu merkittävästi Suomessa. Toinen: meillä on perintövero, Ruotsissa ei ole perintöveroa. Me näemme, että on tällä hetkellä selkeää muuttoliikettä Ruotsiin, jotta perintövero voidaan välttää.

Eli pitää miettiä sitä, että jos me verotamme, verotuksen asteen pitää olla sellainen, että se kansalaisten mielestä on hyväksyttävä ja että veroa ei myöskään voida hyvin yksinkertaisin toimin välttää.

Mutta kun olen kiittänyt hallitusta, haluan joistakin asioista sitä moittia, ensinnäkin siitä, että hallitus tekee ensin säästöpäätöksiä mutta sitten säästöpäätöksiä osin perutaan. Pitäisi olla johdonmukainen: kun tehdään säästö, siinä myöskin pysytään. Verolainsäädännössä tehdään joko veronkiristyksiä tai verohelpotuksia ja aika nopeasti niitä jälleen muutetaan uudestaan, ja mikään ei ole tärkeämpää kuin ennustettavuus veropolitiikassa, joten näinkään ei pitäisi tehdä.

Myöskin mitä tulee sitten yrittämistoimintaan, niin liian paljon hallituksen piirissä on kuviteltu, että kun annetaan miljoona sinne, toinen tänne, sillä saadaan kasvua aikaan. Olennaista on, jos me ajattelemme investointeja Suomeen, se, että investointi-ilmapiiri ja -ympäristö on sellainen, että Suomeen kannattaa sijoittaa. Eli yleiset edellytykset ovat kaikkein tärkeimmät, eivät pienet avustukset.

Jossain määrin kyseenalaistan myöskin hallituksen sijoittamisen rakentamiseen. Jos me tällä hetkellä katsomme rakentamisen kapasiteettia, se on pääkaupunkiseudulla varsin hyvin käytetty. Joudumme käyttämään ulkomaista työvoimaa rakentamisessa, joten voi sanoa, että tältä osin rakennushankkeet pääkaupunkiseudulla pitäisi asettaa kyseenalaiseksi, koska en ole täysin vakuuttunut siitä, että sillä voitaisiin työllisyyttä kaiken kaikkiaan parantaa.

Arvoisa puhemies! Kaksi suurta haastetta hallituksella on kuntien tehtävien rajaaminen ja myöskin työurien pidentäminen. Toivotaan, että tällä viikolla syntyisi jo ratkaisu, jossa eläkeikää voidaan korottaa vuodesta 2017 alkaen. Se on välttämätöntä, jotta valtiontalous pysyy kontrollissa ja voimme säilyttää hyvinvointivaltion. Kuntien tehtävien osalta pitäisi tehdä arvio, jossa katsotaan, mitkä ovat ydintehtäviä ja kaikkein tärkeimpiä, mitkä ovat sen jälkeen harmaalla alueella, eivät välttämättömiä mutta hyödyllisiä, ja sitten hyödyttömät tehtävät pitäisi karsia. Ja mitä hallitus on nyt tekemässä: onneksi, kun puhutaan tehtävien karsimisesta, yksi on tulossa, joka on kuntien velvollisuus valvoa solariumlaitteita, ja se vihdoinkin saadaan pois.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesitys on vastuullinen budjetti, jolla pystytään taittamaan maamme velkaantumista huolimatta yhä vain synkkinä jatkuvista talouden näkymistä. Venäjä-pakotteiden ja vastapakotteiden lopullisia vaikutuksia ei vielä kukaan voi arvioida, eikä vienti muuallekaan vedä niin kuin on toivottu. Budjetti ei ole kuitenkaan pelkkä säästöbudjetti, vaan se sisältää työllisyyttä tukevia toimia ja investointeja sekä pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien elämää helpottavia esityksiä.

Erityisen tärkeää sosialidemokraateille olivat eläketulovähennyksen korotus, mikä parantaa eläkeläisten ostovoimaa, pienituloisten lapsiperheiden asemaa kohentava lapsivähennys sekä sosiaalihuoltolain uudistus. Merkittäviä investointeja tulevaisuuteen ovat myös tulevan budjetin ja tämän vuoden toisen lisäbudjetin panostukset liikenne- ja väylähankkeisiin. Yhteensä 400 miljoonan euron arvoisella paketilla saadaan töitä alkamaan välittömästi ja parannetaan työllisyyden edellytyksiä myös tulevaisuudessa.

Eläketulovähennyksen myötä pieni- ja keskituloisille eläkeläisille jää vuodessa noin 100 euroa enemmän rahaa käyttöön. Lapsivähennys tuo puolestaan pieni- ja keskituloisille lapsiperheille noin 50 euron lisäyksen lasta kohden ensimmäiseltä neljältä lapselta. Yksinhuoltaja saa lasta kohden 100 euroa. Nämä ovat tärkeitä arvopoliittisia korjauksia tilanteessa, missä jakovaraa on entistä vähemmän. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin on helpotuksia kohdennettava juuri keski- ja pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden vahvistaminen on ollut yksi SDP:n keskeisimpiä hallituskauden tavoitteita, ja valtiovarainministeri Rinne vahvistaa tätä linjaa. Tämän vuoden budjetissa työllisyyden parantamiseksi esitetään useita toimenpiteitä. Erityisesti halutaan kohentaa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Vaikeasti työllistyvien palveluja tehostetaan muun muassa vahvistamalla kuntien roolia pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Moniammatillisten työvoiman palvelukeskusten verkosto laajennetaan valtakunnalliseksi. Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestämistapa ei takaa koko maassa työttömille moniammatillista yhteispalvelua, minkä vuoksi työttömät ovat olleet tämän suhteen eriarvoisessa asemassa. Parhaat työvoiman palvelukeskukset tarjoavat nykyisellään vahvaa asiantuntemusta ja jopa velkaneuvontaa. On tärkeää, että vakinaistamisen myötä järjestelmää voidaan myös kehittää paremmaksi ja toimivammaksi koko maan laajuisesti näiden hyvien käytäntöjen mukaisesti, jotta työvoiman palvelukeskukset voivat auttaa entistä tehokkaammin vaikeasti työllistyviä työmarkkinoille tässäkin työllisyystilanteessa.

Nuorisotakuusta on saatu pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta jo yli 24 000 nuorta on saanut nuorisotakuun aikana palkkatyötä tai Sanssi-kortilla työpaikan. Nuorisotakuu on pitänyt nuorisotyöttömyyden kohtuullisella tasolla. On kuitenkin rehellistä sanoa, että kaikkia nuoria nuorisotakuukaan ei vielä kosketa. Tämän vuoksi hallitus tehostaakin nuorisotakuun toimeenpanoa muun muassa kuntakokeiluhankkeiden avulla parantamalla viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Nuorten yrittäjyyttä tukeva nuorten yrittäjyyspaja -toimintamalli laajennetaan puolestaan valtakunnalliseksi.

Arvoisa puhemies! Suomelle elintärkeä kilpailukykyinen vientiteollisuus tarvitsee toimivat liikenneyhteydet, kuten myös alueella asuvat ja työskentelevät ihmiset. Ensi vuoden budjetin ja tämän vuoden lisäbudjetin infrainvestoinnit ovat vahva panostus tulevaisuuteen, minkä lisäksi ne tarjoavat työpaikkoja tuhansille. Tulevien vuosien aikana työllisyyspaketin työpaikkavaikutusten on arvioitu olevan jopa 20 000—30 000 työvuotta, mikä sisältää niin liikennehankkeet kuin muut infrahankkeet.

Satakunta ja Varsinais-Suomi saivat infrainvestointeihin liittyen hyviä uutisia. Valtatie 8:n perusparannus jatkuu. Hankkeen sisältöä laajennetaan niin, että nelikaistainen moottoritie rakennetaan koko Raisio—Nousiainen välillä. Porin pään rakentaminenkin pääsee vauhtiin vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi Rauman meriväylän syventämiselle myönnetään vihdoin suunnitteluun miljoonan euron rahoitus tämän vuoden lisätalousarviossa. Kun ympäristöluvat saadaan kuntoon, voidaan hankkeen toteutus aloittaa. Suuremman aluskoon myötä erityisesti kaukovientien kuljetuskustannukset laskevat huomattavasti väylää syvennettäessä. Meriväylä tuleekin syventää 12 metriin, sillä tulevaisuuden kilpailukyky turvataan riittävällä väyläsyvyydellä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä rakenneuudistuksia tässä maassa tarvitaan. Monien syiden summana Suomi oli ajautunut vuosikymmenen vaihteessa tilanteeseen, jossa vanhoilla raiteilla ajaminen ei riitä, tarvitaan uutta puhuria ja vauhtia.

Kataisen hallitus käynnisti omat rakenneuudistuksensa. Se kumminkin rakensi ne omien ideologisten ja arvomieltymystensä pohjalta tavalla, joka ei ole, niin kuin nyt tiedetään tänä päivänä, tukenut riittävästi työllisyyttä, taloutta eikä suomalaisten tasapuolista kohtelua. Hallituksen lähtökohdista valittiin muutama sellainen rakenneuudistus, jolla hallitus ajautui ja ajoi ennen pitkää päin seiniä.

Ensimmäinen näistä oli suurkuntahanke. Hallitus kuvitteli, että ajamalla Suomen kunnat suuriin, suuriin yksiköihin saadaan jotain sellaista rationointihyötyä, joka olisi osa sitä välttämätöntä rakenneuudistusta, mitä kansantalous ja kansakunta sinänsä tarvitsee. Kaikki tiedämme, miten on käynyt. Kuntakenttä pantiin sekaisin. Ensimmäistäkään kunnon uudistusta tämän hankkeen seurauksena maahan ei ole saatu.

Toinen tärkeä asia, rakenneuudistus liittyi elinkeinoelämään ja elinkeinoelämän verotukseen. Verouudistus tehtiin, suuria suosittiin, pienet, työvaltaiset yritykset kokivat kovia. Monien pienten ja työvaltaisten yritysten verotus kiristyi juuri silloin, kun niistä olisi tarvittu vetoapua Suomen talouden ja työllisyyden hoitoon.

Kolmas rakenneuudistus liittyi suomalaiseen työhön. Hallitus erityisesti energiapolitiikan osalta teki ratkaisuja, jotka jälkikäteenkin ja tänä päivänäkin todeten, jo silloinkin itse asiassa piti se tietää, olivat alun perin täysin järjettömiä. Hallitus ratkaisi asian yhtäältä kokoomuksen, toisaalta vihreitten tavoitteitten ja mieltymysten mukaisesti. Vihreille oli erittäin tärkeää, että turvetta isketään päähän. Monet kokoomuslaiset pitivät vaarallisena sitä, jos puuta käytetään energian raaka-aineeksi liian paljon. Niinpä ratkaisu oli, että turpeen verotusta kiristetään, mikä samalla johti puun muuttuvahintaisen tuotantotuen erittäin radikaaliin laskemiseen ja johti viime kädessä siihen, että kivihiili on vyörynyt maahan ja suomalainen energia, ennen kaikkea puu metsissä, mätänee kaiken aikaa.

Neljäs iso rakenneuudistus, mihinkä hallitus tarttui, oli sen käynnistämä ennennäkemätön aluerakenteen keskittäminen ja uudistaminen. Me näemme kaikilla elämänaloilla, kuinka Suomi keskittyy. Se aineellinen hyöty, mitä sillä tavoiteltiin — on erittäin vaikea nähdä, mistä näyttäisi syntyvän se aineellinen hyöty. Ja miksi näin? Jo yksinkertaisesti siitä syystä, että suomalaisen elinkeinoelämän, Suomen talouden ainespuut ovat eri puolilla Suomea. Ne raaka-aineet, metsät ja puut, ovat eri puolilla Suomea. Mineraalit ja malmit ja suomalainen osaava työvoima ovat valmiina eri puolilla Suomea. Tällä keskittämisen tiellä, näissä asioissa keskittäen, ei niitä sellaisia rakenneuudistuksia saada aikaan, jotka tuottaisivat sitä hyvää, mitä tavoiteltiin.

Viides tämmöinen rakenteellinen uudistus on koskenut sitä erilaista, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tämmöistä ikään kuin sosiaalista hyvää, mitä tarvitaan erityisesti silloin, kun kansakunta joutuu vaikeita ratkaisuja tekemään. Monilla politiikan aloilla voidaan havaita, että tällainen yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, sosiaalinen sellainen, on nostanut päätään, käymättä niitä yksityiskohtaisia esimerkkejä läpi, miksi näin on käynyt.

Arvoisa puhemies! Tämän seurauksena, kaikkien näiden toimien seurauksena, talouden kasvun sijasta talous on laskenut kolme vuotta peräkkäin. Ensi vuodesta tulee neljäs negatiivisen talouskehityksen vuosi. Käytännössä se nyt sitten näkyy siinä, että työttömien määrä on lisääntynyt: 350 000 työtöntä ja 90 000 ihmistä erilaisten kurssien ja vastaavien piirissä, 440 000 ihmistä pois työelämän piiristä. Ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta, joista tässä aikaisemmin puhuin, dramaattinen muutos, dramaattinen muutos: 1,5—2 vuodessa 50 prosentilla näitten ikävien asioitten kasvu ja kärjistyminen. Se on kova juttu, johonka hallituksen pitää antaa vastaus: miten se selittää, että tällainen on päässyt tapahtumaan?

Arvoisa puhemies! Jos Suomi olisi kyennyt jatkamaan sillä tiellä, millä se pitkään kulki — Ruotsin ja Suomen talouden kehitykset kulkivat käsi kädessä aina tuonne vuoteen 2011 saakka suurin piirtein — jos tuo käsi kädessä kulkeminen olisi jatkunut, Suomen kansantuote olisi kaikkina kolmena vuonna ollut 4:stä 5:een, 6:een miljardiin euroon per vuosi suurempi kuin se nyt on ollut. Monet ongelmat, joitten kanssa olemme kasvotusten, näyttäisivät tällä hetkellä peräti, peräti erilaisilta.

Arvoisa puhemies! Mitä kaikkea muuta tässä on sellaista tehty, mikä on iskenyt kasvua päähän? Aika ei riitä siihen. Minä kerron yhden ainoan esimerkin lopuksi.

Täällä pääministerin suulla, valtiovarainministerin suulla, monien edustajien suulla on kerrottu, että kasvun kannalta tärkeää tutkimus-, kehittämistoimintaa — sitä, mikä muuttaa osaamispotentiaalin uusiksi innovaatioiksi, tuotteiksi, kaupallistettaviksi tuotteiksi — koskevaa rahaa olisi lisätty.

Arvoisa puhemies! Tämä on pakko kirjoittaa nyt tämän kokouksen pöytäkirjaan. Suoraan, suoraan Tekesistä saatu tieto, minä varmistin vielä sen: se ei totisesti ole kasvanut. Vuonna 2009 avustusmuotoinen tuki oli 486 miljoonaa, viime vuonna 400 miljoonaa ja ensi vuoden budjettiesityksessä 359 miljoonaa euroa. Lainamuotoinen tuki on toki kasvanut 103:sta 167:ään, mutta lainamuotoinen tuki, totta kai, on ihan eri juttu kuin suoranainen avustus. Sen kasvu on puolet siitä, minkä verran on tämän varsinaisen t&k-työn leikkaus.

Arvoisa puhemies! Olkoon tämä esimerkki siitä, miten täällä voidaan kertoa kaikennäköisiä tarinoita, ilman että niistä joutuu kiinni. Halusin kertoa nyt eduskunnan pöytäkirjaan luvut, jotka löytyvät suoraan näitten vuosien budjeteista.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! En lähde toistamaan, mitä edustaja Pekkarinen sanoi, mutta totuus on juuri tuollainen, mitä tämä hallitus on aikaan saanut, missä vasemmistoliittokin alkumetreillä ja pitkällekin oli mukana. (Kari Uotila: Ei tässä hallituksessa!) — Ei tässä hallituksessa, Uotila on aivan oikeassa.

Rinteen mainostama lista asioista, joita tuotiin, kuinka elinkeinoelämän ja yrittäjien asemaa pystytään edistämään, on valitettavasti enemmänkin tuuleen huutamista. Tarvitaan konkretiaa ja konkreettisempia toimia, niin että meillä teollisuutta voidaan synnyttää uudelleen. Edustaja Tynkkynen toi kolme hyvää esimerkkiä, kuinka ilman lisärahaa voidaan cleantechiä edistää. Cleantech-tahot eli yrittäjät kaipaavat referenssilaitoksia. Miksi hallituksen ohjelmissa ei ole, että luotaisiin verojärjestelmä, jota referenssilaitoksen tilaaja voi hyödyntää, ja sitä kautta tehdä siitä houkuttelevan? Eli me tarvitsemme meidän teollisuudellemme, joka cleantechillä tuotteita kehittää, sen ensimmäisen laitteen markkinoille, niin että he pystyvät markkinoimaan sitä kautta. Ne Kiinan markkinat eivät aukea, ellei ole valmista tuotetta, millä siihen kilpailuun osallistutaan.

Finnveran rahoituksen ulottaminen 500 henkilötyövuotta työllistäviin yrityksiin olisi ollut erittäin tärkeä askel tässä kohtaa. Me tarvitsemme investointeja myös isommillekin kuin vain pk-sektorin yrityksille. Tämä on mahdollista, tämä on vain tahtotila, halutaanko Suomessa tuoda ja ulottaa Finnveran rahoitusta myös suurempiin yrityksiin.

Me tarvitsemme investointimekanismeja, joilla pystytään tukemaan pk-sektorin kotimaisia investointeja. On uskallettava katsoa ulospäin eikä pitäytyä nykyisyydessä, sillä ilman kehittyvää, investointeja tukevaa yritysverotusmallia emme ole houkutteleva emmekä mahdollista kotimaahan ulottuvia investointeja. Pk-sektorin rahoitukseen olisi pitänyt pystyä saamaan ratkaisuja, jotka tukevat nimenomaan pienten yritysten kasvuhakuisuutta. Ja mahdollisuuksia kyllä on, vain tahdon puutetta tällä kertaa.

Jos ajatellaan, mitä pitäisi tehdä, niin varmasti aktiivinen omistajaohjauspolitiikka voisi pitää tässä maassa työllisyyttä ja teollisuustyöpaikkoja paremmin paikallaan. Turkulainen telakka on hyvä esimerkki siitä, että kun valtio lähtee voimallisesti mukaan yritystoimintaan, se voi pelastaa ja tuoda työtä tähän maahan. Liian passiivisella omistajaohjauspolitiikalla meillä ei tueta teollisen toiminnan kehittymistä tässä maassa. Piilotetaan se vaikka sitten kansalliskapitalismiksi, jos se nimikkeenä on parempi kuin valtion omistaminen. Mutta joka tapauksessa valtion omat toimet ja aktiiviset toimet yritysten osakkuuksina ja alkuun saattajina ovat erittäin kannatettavia.

Lupaprosesseja on täällä arvosteltu. En siis siihen käytä kovinkaan paljon aikaa, vaan totean, että ehdottomasti nämä purkutalkoot tulee aloittaa, ja nyt tässä salissa tänään on kuultu, että kaikki sitä haluavat. Pääministeri ja keskustapuolue kilvoittelevat oikein siitä, kenen idea ja millä lailla näitä asioita hoidetaan. Mutta toivotaan, että näin tulee tapahtumaan.

Muutosturva nukkuu tällä hetkellä unta, ja työstä työhön -koulutukseen tulisikin panostaa ehkäpä juuri Ihalaisen Oulun-mallin mukaisesti, mutta niin, että se myös palvelee kaikkia palkansaajatahoja.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä energiasta.

Tässä salissa on paljon hyvää tahtoa mutta vähänlaisesti rahaa ja aika niukalti myös konkreettisia ideoita siitä, miten kotimaista uusiutuvaa energiaa tulisi edistää. Siksi itse halusin tänään tuoda esiin kolme mahdollista ratkaisua, jotka eivät maksa valtiolle yhtään mitään ja jotka ovat siksi mahdollisia myös tässä taloudellisessa tilanteessa.

Aurinkoenergian järjetön haittavero, jonka Tulli on omasta päästään keksinyt ohi lainsäätäjien tarkoittaman linjan, ilmeisesti nyt saadaan korjattua. Näin ministeri Rinne meille tänään vakuutti.

Nettolaskutuksesta eli netotuksesta on istunut työ- ja elinkeinoministeriössä työryhmä, joka ei ole saanut erittäin uskottavaa esitystä aikaiseksi. Voi siis olla, että jää meidän poliittisten päättäjien tehtäväksi korjata tämä ongelma. Nykyäänhän meillä on todella sellainen tilanne, että jos ostaa sähköä, niin siitä maksaa kovan hinnan kaikkine veroineen ja siirtomaksuineen, mutta jos haluaa myydä sähköä, jonka itse on tuottanut hajautetusti uusiutuvilla energialähteillä, niin siitäpä saakin vain murto-osan takaisin. Tämä on yksi syy siihen, minkä takia uusiutuvan energian tuotanto maatilan pihalla tai oman kotitalon katolla ei ole niin houkuttelevaa kuin sen tulisi olla. Netotus toimii monissa maissa, myös Euroopassa, ja se on mahdollista saada toimimaan myös meillä täällä Suomessa, ja jälleen ei yhtään lisälaskua valtiolle.

Kolmantena ehdotuksena on verotuksen painopisteen muuttaminen. Nythän tähänkin hallituksen esitykseen sisältyy ajatus siitä, että kun energiaa verotetaan, niin painotetaan enemmän päästöjä, jotka ovat se ongelma ympäristön kannalta, ja vastaavasti himpun verran vähemmän sitä itse energiasisältöä. Tällä linjalla jatkamalla voidaan paitsi vauhdittaa kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä sen ohella myös huolehtia, että kun voimalassa on valittavana, poltetaanko maakaasua vai poltetaanko kivihiiltä, niin valitaan se ympäristön kannalta vähemmän haitallinen maakaasu.

No, nämä kolme konstia tosiaan eivät maksa mitään valtiolle, mutta niitten ohella toki aika pienilläkin lisämäärärahoilla voitaisiin saada hyviä tuloksia aikaan. Meillä on nykyisellään metsähakkeen tuki, joka kannustaa metsähakkeen käyttöön ja sitä kautta kotimaisen ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Mutta siinä on sellainen eriskummallinen piirre, että se metsähakkeen tuki ei vaikuta näillä nykyisillä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla. Olisi aivan mahdollista nykyisen EU-valtiontukisääntelyn sallimissa rajoissa, että tätä metsähaketta vähän kohennettaisiin nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta on aivan liian alhainen. Jälleen kerran tämä auttaisi kotimaista uusiutuvaa energiaa kilpailussa fossiilisia saastuttavia tuontipolttoaineita vastaan.

Edustaja Pekkarinen jälleen kerran tänään toisti sen saman väitteensä, jonka hän on viljellyt useaan otteeseen eri lehtien mielipidekirjoituspalstoilla ja myös tämän salin keskusteluissa, että olisi jotenkin vihreiden vika, että nyt kivihiilen käyttö on välillä ajoittain lisääntynyt. Edustaja Pekkarinen toki tietää hyvin ja niin moni muukin tässä salissa, että päinvastoin vihreäthän on jo kohta liki vuosi sitten tuonut kymmenen kohdan toimenpide-ehdotuksen, jolla kivihiilen käyttö voidaan taittaa. Se on täysin mahdollista tehdä, mutta toki tarvitsemme näitten toimenpide-ehdotusten läpi saamiseen tukea myös muista ryhmistä.

Arvoisa puhemies! Toisena teemana haluaisin budjettiin liittyen mennä koulutukseen.

Jos muistelee edellistä saman suuruusluokan taloudellista tilannetta, jossa tämä maa on rämpinyt, niin 90-luvun alussa tehtiin monia erittäin kipeitä päätöksiä. Osa niistä oli välttämättömiä ja jälkeenpäinkin arveltuina järkeviä, osa vähemmän niin. Mutta yksi asia ainakin silloin 90-luvun alkupuolella tehtiin jossain määrin fiksusti, ja se oli se, että silloinkin, vaikeinakin taloudellisina aikoina, satsattiin osaamiseen. Nyt pelkään, kun on katsonut viime vuosien kehitystä, että tätä oppia ei nyt tämän taantuman keskellä ole aina muistettu.

Meillä on tehty viime vuosina mielestäni kohtuuttoman pitkälle meneviä säästöjä koulutukseen, tutkimukseen ja tieteeseen. Tässä nimenomaisessa ensi vuoden budjettiesityksessä osa näistä säästöistä paikataan aivan oikein, ja hyvä niin. Mutta samaan aikaan ne taustalla vaikuttavat vuosien aikana kertyneet säästöt jättävät kyllä tämän maan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä huolestuttavan jäljen. Sen takia itse ajattelen, että koulutuksesta säästämisen aika on nyt ohi. Koulutuksesta säästämällä emme tästä taantumasta pysty nousemaan, vaan nyt pitää malttaa varjella koulutuksen, osaamisen, tieteen ja tutkimuksen varoja ja mahdollisuuksien mukaan jopa lisätä niitä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Kun nyt käymme käsittelemään valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 2015, olemme edelleen isojen taloushaasteiden edessä. Bkt:n kasvu polkee yhä paikallaan, työttömyys on korkealla tasolla, ja julkinen talous jatkaa velkaantumistaan. Käänne on saatava aikaan. Talouden korjaamiseen meillä on käytettävissä erilaisia työkaluja, mutta mitkä niistä tuottavat toivotun tuloksen tehokkaimmin? Siinä kysymys.

Tässä tilanteessa meidän on tajuttava, että talouden kehityksen taustalla on ilmiöitä, joille me emme mahda mitään, ja toisaalta sellaisia ilmiöitä, joihin me voimme omilla ratkaisuillamme vaikuttaa. Nämä kaksi ryhmää on tunnistettava ja ennen kaikkea erotettava toisistaan.

Meidän toimenpiteittemme ulottumattomissa on esimerkiksi vientimaiden talouden yleinen kehittyminen sekä Suomen väestön ikääntyminen ja siitä seuraava hoivapalveluiden kysynnän kasvaminen.

Sen sijaan me voimme vaikuttaa esimerkik-si oman vientiteollisuutemme hintakilpailukykyyn, palvelutuotannon rakenteisiin, haitallisen sääntelyn ja turhan byrokratian purkamiseen, tehottomien tietojärjestelmien uudistamiseen, osa-aikaisen työnteon kannustamiseen ja miljardeja maksavien alkoholihaittojen vähentämiseen, koulutuksen ja tutkimuksen laatuun, lasten ja nuorten yleisen pahoinvoinnin torjuntaan ja niin edelleen.

Tämä budjettiesitys sisältää oikeansuuntaisia toimenpiteitä, myös rakenteellisia uudistuksia ja erityisesti toimenpiteitä julkisen talouden velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Mutta työ jää kesken, tämä ei vielä riitä. Toivon, että budjetin eduskuntakäsittelyn aikana käymme rakentavaa keskustelua siitä, mihin painopiste niukkuuden jakamisessa on asetettava, että kykenemme samanaikaisesti turvaamaan laadukkaat ja kansalaisille yhdenvertaiset yhteiskunnan peruspalvelut ja luomaan uutta pohjaa talouden kasvulle. Palaan tarkempiin yksityiskohtiin budjettiluokkien myöhemmässä käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Tämän puheenvuoroni lopuksi haluan muistuttaa siitä, että myös järkevä energiapolitiikka kuuluu niihin työkaluihin, joiden avulla voimme tukea Suomen yhteiskunnan ja talouden kehittymistä. Esimerkiksi ydinvoimaratkaisuja ei pidä tehdä kolmen tai neljän vuoden sihdillä, vaan tulee nähdä kehitys- ja energiatarpeet vuosikymmenien päähän.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ensi vuoden budjetti on hankalien aikojen kova mutta reilu budjetti. Siitä huolimatta monet tämän salin vasemmalta laidalta ovat vaatineet budjettiin lisäelvytystä. Hyvää tahtoa ja toiveita ei ole syytä väheksyä, mutta tässä vakavassa taloustilanteessa vastuullinen talouspolitiikka on kuitenkin kaiken a ja o. Määrätietoinen sopeutus ja todelliset rakenneuudistukset ovat niitä avainsanoja ja niitä vaadittavia avaintekoja.

Myös Suomen kolmen A:n luottoluokituksen tarkkailu täytyy ottaa vakavasti. Jos luottoluokituksemme laskee, niin voimme joutua maksamaan aivan turhaan korkeampia korkoja valtionvelasta. Suurin murhe kuitenkin lienee se, että silloin myös yritysrahoituksen hinta nousisi.

Saksan valtiovarainministeri Schäuble on näyttänyt erinomaista esimerkkiä koko Euroopalle keskittymällä liittotasavallan budjetin tasapainottamiseen, ja tulokset myös näkyvät. Kansainväliset sijoittajat ovat jopa maksaneet siitä, että he ovat saaneet sijoittaa rahojaan Saksan joukkovelkakirjoihin turvaan maailman myllerrykseltä. Saksa on myös erinomainen esimerkki siitä, miten julkisen talouden hyvä hoito tuo uskoa ja luottamusta koko kansakunnan kykyyn selvitä talouskriiseistä. Mitä siitä seuraisi, jos käyttäisimme rahaa edelleen vanhojen rakenteiden ja ikiaikaisten palveluiden rahoittamiseen? Julkinen sektorimme on nimittäin jo nyt ylisuuri, ja keskituloisiin kohdistamamme veroraippa syö motivaatiota juuri heiltä, joiden yritteliäisyyden ja ahkeruuden varaan yhteiskuntamme rahoitus ennen kaikkea rakentuu.

Lisäelvytystä perääviltä kysyn: keiden te haluatte maksavan tämän elvytyksen? Velka nimittäin lankeaa aina maksettavaksi. Haluatteko kiristää jälleen kerran työtätekevien verotusta vai jätättekö alati karttuvan velan kenties lastemme maksettavaksi? Jos esitetään paisuvaa elvytysbudjettia, niin haluaisin kuulla myös, keiden tulisi maksaa sen menot. Haluaisin kuulla rehellisesti, että elvytystä ajava politiikka tarkoittaisi todellisuudessa työssä käyvälle keskiluokalle massiivisia veronkorotuksia.

Arvoisa herra puhemies! Meidän tulee kyetä uudistamaan rohkeasti rakkaan isänmaamme rakenteita. Jotta saamme kasvua aikaiseksi, meillä pitää olla rohkeutta uudistua. Toivon ja olen myös jokseenkin varma, että meistä on kuin onkin uudistumiseen.

Pääministeri Stubbin hallituksen kova mutta reilu budjetti on onneksemme melkoisen reilu myös sivistyksen osalta. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen korosti omassa puheenvuorossaan yliopiston avajaisissa muutoksen tarvetta ja ymmärtämistä. Turun yliopistossa ymmärretään aivan oikein, ettei yliopistolaitoksen rakenteellisessa uudistuksessa ole kyse pelkästä kustannustehokkuudesta. Yliopistoissa tarvitaan myös laaja-alaista opetuksen ja tutkimuksen laadun kohottamista. Väänänen näkee myös, että innovaatioiden jalkauttamisessa yliopistoista yritysmaailmaan on menestyksemme avain tulevaisuudessa.

Rehtorin näkemykseen siitä, että jalkautuksen tulee koskea kaikkia yliopistoja, on helppo yhtyä. Suomalainen korkeakoulumaailma ei elä omassa kuplassaan vaan on osa globaalia akateemista kilpailua. Tässä kilpailussa pärjääminen edellyttää hallitukselta muun muassa rohkeutta koulutusviennin mahdollistamiseksi. Kannatan lämpimästi yliopistoille oikeutta tarjota opiskelupaikkoja EU:n ulkopuolisille opiskelijoille maksua vastaan, kunhan tätä tukemaan saadaan rakennettua sopiva stipendijärjestelmä.

Sen sijaan olen huolestunut budjetin tutkimusrahoitusta koskevasta osuudesta, erityisesti niin sanotusta tutkimus-evosta. Toivon totisesti, ettei ministeri Huovisella ole ajatusta siirtää kliinistä tutkimusta pelkästään yritysten rahoittamaksi, sillä tämä olisi huono uutinen nuorille kliinistä tutkimusta tekeville terveydenhuollon ammattilaisille. Se olisi myös huono uutinen potilaille. Me kaikki tiedämme, että tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa.

Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi haluan nostaa esiin kansainvälisten kasvupanostusten tärkeyden. Tarvitsemme lisää vientiä ja vastaavasti lisää investointeja Suomeen. Team Finlandin kehitys ja Finpron uudelleenorganisointi ovat oikeanlaista toimintaa. Pk-yritykset ovat kuitenkin erilaisia, ja startup-genre on aivan oma lukunsa. Jokaisen yritystyypin tarpeisiin onkin paneuduttava erikseen ja tarjottava kullekin sopivaa tukea. Vastaamalla kasvuhaluisten ja kansainvälistyvien yritysten tarpeisiin turvaamme parhaiten myös tulevaisuuden työpaikkoja.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Synkistelyä tai ei, tosiasia on, että Suomen taloustilanne on verraten heikko. Voipi olla, että bruttokansantuote laskee tänäkin vuonna tai jää nollaan. Alamäkeä mennään, mutta Euroopan taloudessa yleensä on jo hienoista paranemista näköpiirissä. Suomenkin talous olisi saattanut tänä vuonna hitusen verran nousta taantumasta ilman Ukrainan kriisiin liittyvien talouspakotteiden mukanaan tuomaa haittaa. Pakotteiden lisäksi taloutta jarruttavat vaimea kulutus ja kasvava työttömyys. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Piilevä työttömyyskin lisääntyy. Tästä huolimatta hallitus ei tee riittävästi työllisyyttä ja talouskasvua tukevaa suhdannepolitiikkaa, vaan päinvastoin se hidastaa talouden elpymistä nostamalla kustannustasoa. Hallitus on nimittäin löytänyt budjettiinsa tutut rahasammot, energia- ja ajoneuvoverojen kiristämisen, joiden vuoksi lämmittäminen ja autoilu kallistuvat jälleen kerran.

Vaalivuoden budjetillaan hallitus luonnollisesti mainostaa hidastavansa Suomen velkaantumistahtia. Totta on, että velkaa otetaan aiempia vuosia vähemmän, mutta siitä huolimatta valtionvelka saavuttaa 100 miljardin euron haamurajapyykin. Samalla todennäköisesti mennee rikki Emun edellyttämä 60 prosentin velkaraja. Se siis tarkoittaa, että julkisen sektorin velkaa on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen jo tavaramerkiksi muodostunut linjattomuus ja tempoilu näkyy myös budjetissa, jossa korjaillaan aiemmin tehtyjä virheellisiä päätöksiä. Esimerkiksi kertaalleen poistettu edustuskulujen verovähennysoikeus palautetaan ja osa tienpitoon päätetyistä leikkauksista puretaan.

Arvoisa puhemies! Talouskasvun aikaansaamiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet muun muassa alv:n alarajan nostoa 20 000 euroon kotimaisen yrittäjyyden tukemiseksi. Uutta suuntaa kaipaa myös energiapolitiikka, jonka perustaksi on otettava kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiatuotannon kotimaisuusasteen nostaminen parantaa huoltovarmuuttamme ja saisi aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Perussuomalaisten mielestä ensiaskeleena on palautettava bioenergian, kuten turpeen ja puuhakkeen, verotus ja tuet vuoden 2012 tasolle. On hyvä, että tällä ajatuksella on eduskunnassa vastakaikua.

Toki säästöjä tarvitaan ja paljon tarvitaankin, mutta ne on kohdistettava asioihin, jotka eivät tukahduta kasvun mahdollisuuksia ja joita ilmankin Suomi ja suomalaiset tulevat toimeen. On pöyristyttävää, että Suomen nettojäsenmaksu Euroopan unionille todennäköisesti liki tuplaantuu aiemmasta tänä vuonna ja ylittänee miljardi euroa. Niinpä hallituksen on välittömästi avattava neuvottelut Suomen EU-jäsenmaksuosuuden alentamiseksi. (Riitta Myller: Se ei pidä paikkaansa! Kysymys on siitä, että niitä tuloja ei tule, kun nyt vaihtuu kausi!) — Niinkö? Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat ovat saaneet jäsenmaksuihinsa alennuksen, mutta Suomi ei ole koskaan tehnyt edes vastaavaa alennusesitystä, edustaja Myller. — Myös kehitysavusta voidaan säästää. Perussuomalaisten hiljattain esittelemällä uudella kehitysapumallilla valtio säästäisi 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on vielä pakko todeta, että sotiemme veteraanien kuntoutukseen suunnatusta riittävästä määrärahasta on pidettävä kiinni. Veteraanit ovat keski-iältään jo 90-vuotiaita, ja he tarvitsevat entistä enemmän ja entistä vaativampaa kuntoutusta. Tähänkään mennessä kaikki kuntoutukseen oikeutetut eivät ole sinne päässeet. Kotikuntoutukseen on satsattava, sillä kaikki eivät enää kuntonsa puolesta pääse kulkemaan laitoskuntoutusjaksoille. Toinen ryhmä, johon on satsattava, ovat omaishoitajat. Omaishoito vähentää oleellisesti kalliin laitoshoidon tarvetta. Näin ollen omaishoitoon panostaminen ei ole vain kuluerä vaan tuo yhteiskunnalle säästöä. Omaishoidon tukeen on saatava tasokorotus, ja omaishoitajat on saatettava keskenään tasa-arvoiseen asemaan siirtämällä omaishoidon tuki Kelan kontolle.

Arvoisa puhemies! Vaaleihin on vielä aikaa, joten on toivottavaa, että budjettiesitystä saadaan valiokuntakäsittelyssä käännettyä suuntaan, joka auttaa paremmin Suomea tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Perussuomalaisten rakentavat korjausesitykset löytyvät tänäkin vuonna vaihtoehtobudjetistamme. On lohdullista, että täällä tänään käyty keskustelu on antanut merkkejä orastavasta yhteishengestä yli hallitus—oppositio-rajojen.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarvioesityksessä ensi vuodelle, siis vuodelle 2015, on paljon luettavaa, tuhannen sivun verran tiukkaa tekstiä.

Herra puhemies! Talouspolitiikan jatkuvuus ja pitkäjänteisyys ovat yksi tärkeimpiä asioita, joita jokaisen hallituksen ja myös eduskunnan pitäisi pystyä aina noudattamaan. Kaikki kuitenkin tiedämme, että talousahdinko on syvenemässä. Yt-neuvotteluja käydään ympäri maata niin koulutuksessa, yrityksissä kuin esimerkiksi tällä hetkellä jo Yleisradiossa ja ely-keskuksissakin eli varsin syvällä ollaan talouden kehityksen kohdalla. Yrityksien tilauskirjat supistuvat, ja sitä kautta myös työttömyys kaiken aikaa kasvaa.

Pakko on todeta, että hallituksen poliittinen selkäranka on myös hallituspuolueiden vähenemisen myötä katkeamassa. Siinä suhteessa on kyllä toivottava, että tämän Stubbin hallituksen poliittinen kausi jää mahdollisimman lyhyeksi, mieluummin niin, että se vaihtuu jo ennen virallisia ensi huhtikuun eduskuntavaaleja. Kansakunnalla ei ole kerta kaikkiaan aikaa odottaa suunnanmuutosta.

Tiedämme kaikki, että budjetin pohja tulee pettämään. Velkaantuminen tulee kasvamaan tämän vuoden tasolle, jolloin käytännössä se tarkoittaa, että se 4,5 miljardin uuden velanoton määrä tulee olemaan ei nyt ehkä ihan tuplalti mutta 7 miljardin päälle. Näillä talousennusteilla tuo lukema on varmaan lähempänä kuin hallituksen oma ennuste. Aika näyttää, mikä se on.

Herra puhemies! Budjettikirja pitää sisällään erittäin paljon edellisen hallituksen, siis tämän vaalikauden ensimmäisen hallituksen, pääministeri Kataisen hallituksen, aikaansaannoksia, ja nyt sitten niitä korjaillaan. Tuossa edellä mainittiin puheenvuorossa muun muassa juuri yritysten edustuskulujen vähennysoikeuskysymys. Nyt sitä hieman petrataan. Siinä edellinen hallitus ampui käytännössä suomalaisia yrityksiä polveen ja esti Suomen toimintojen kehittymistä. Monet yritykset hakivat palveluita sitten Virosta ja kauempaa, ja nyt sitten tätä asiaa korjataan.

Uskon, että samalla lailla tulee käymään, kun taksien ja muuttoautojen verotuet tullaan poistamaan. Tämä tulee nyt kyllä tarkoittamaan samalla sitä, että taksialalla tapahtuu se, että autojen käyttöikä tulee pitenemään. Tämä tulee näkymään lopuksi myös autokaupan tyrehtymisenä, kun muutoinkaan alalla ei tällä hetkellä kulutussyistä ja kulutuskysynnästä johtuen mene hyvin.

On tehty monia sellaisia erheitä, joita korjataan. Pitäisi miettiä aina verotuksessakin, kuinka saadaan lisää aikaan eikä niin, että viedään joku sellainen asia pois, joka lopuksi sitten tyrehdyttää koko alaa. Siksi juuri tarvitaan politiikkaan pitkäjänteisyyttä ja sen kaltaista talouspolitiikkaa, että siihen voidaan luottaa. Sen pitää olla vähän niin kuin tukkipuun kasvatuksessa: oikeastaan 50 vuoteen ei pitäisi tehdä veromuutoksiakaan vaan ajatella juuri niin, että se hyöty, mikä siitä tulee, on silloin myös sen kasvattajan, tekijän, työntekijän ja sen yrityksen etu ja hyöty, eikä niin, että tehdään koko ajan tällaista pientä näpertelyä, joka antaa myös siitä politiikasta sitten käytännössä hyvin epämääräisen käsityksen.

Herra puhemies! Debattikeskustelussa nostin esille aiheen, joka on sittemmin tullut myös näissä keskusteluissa täällä, eli tämän korkeakoulujen kansainvälistymisen estämisen, jonka meidän lainsäädäntömme tällä hetkellä tekee. On oikeastaan aika käsittämätöntä, että me emme halua saada tänne Suomeen sellaisia opiskelijoita, jotka ovat valmiita maksamaan siitä. On paljon tahoja, jotka eivät usko sitä, että Suomessa annetaan kunnon koulutusta, kun siitä ei peritä rahaa.

Maahan tulee luoda stipendiaattijärjestelmä, jolla autetaan myös sitten niiden maiden kansalaisia, joista ei ole varaa tulla Suomeen opiskelemaan, mutta tehdä sellainen mahdolliseksi niin, että nuo lukukausimaksut pystytään perimään EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä. Samalla avataan korkeakouluille ja yliopistoille mahdollisuus kehittymiseen, kansainvälistymiseen ja tätä kautta autetaan myös muutoin opiskelua ja meidän yksiköitämme eteenpäin.

Nyt on jopa niinkin mielenkiintoista, että tällä hetkellä, vaikka oppilaitos antaisi opetusta Suomen rajojen ulkopuolella, sitä ei voi tehdä ilmaiseksi. Lähtökohdan tulisi olla, että jos koulutusta annetaan muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä, niin silloin se olisi ainakin näiden maksujen perimisen alaista toimintaa.

Herra puhemies! 5 minuuttia on lyhyt aika, mutta keskustelua piisaa edelleenkin koko syksyn ajan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lähetekeskustelussa on ehkä syytä yksityiskohtien sijaan keskittyä suurempiin linjauksiin, ja niihin yksityiskohtiin voidaan sitten palata pääluokkakohtaisessa esittelyssä, ja tietysti vasemmistoliitonkin eduskuntaryhmä tulee tekemään vaihtoehtobudjetin, jossa sitten on ehdotuksemme niin menojen kuin myöskin tulopuolen järjestämiseksi paremmalla ja järkevämmällä tavalla kuin tässä hallituksen esityksessä.

Mutta ihan tästä lähtötilanteesta: Eilen valtiovarainministeriö tuoreessa ennusteessaan, arviossaan pudotti talouden kasvulukuja kaksi prosentin kymmenystä tälle vuodelle ja ensi vuodelle. Eilen myöskin OECD julkaisi talousennusteen, joka koski myös euroaluetta, ja OECD pudotti tämän vuoden ja ensi vuoden kasvuennustetta euroalueella kolmanneksella elikkä tämän vuoden osalta 1,2:sta 0,8:aan ja ensi vuoden osalta 1,7:stä 1,1:een. Väitän, että tämä luo sellaista painetta, että budjetin pohja on kyllä vaarassa tätäkin kautta pettää.

Euroalueen talouden kehitys ratkaisee niin paljon Suomen talouden kehityksessä, että jos se edelleen laahaa tämän OECD:n ennusteen mukaisissa luvuissa, huonolta näyttää myös Suomen kasvunäkymien osalta, ja siinä mielessä tämä VM:n ennuste on ehkä optimistinen.

No, muun muassa EKP:ltä vaaditaan lisää rahapoliittisia toimenpiteitä, ja kaiken kaikkiaan kansainvälisessä talouskeskustelussa lähdetään siitä, että elvytystä tarvitaan, tarvitaan löysempää rahapolitiikkaa ja tarvitaan työllistämistä eikä enää niin paljon leikkaamista ja säästämistä kuin niin Euroopassa kuin myöskin Suomessa on viime aikoina tehty.

Kun täällä edustaja Virolainen penäsi vastuullista talouspolitiikkaa, niin pitää kysyä: mikä on oikeastaan vastuullista talouspolitiikkaa? Onko se sitä, että liian kovalla säästö- ja leikkauspolitiikalla ja velanvähentämispolitiikalla katkaistaan palvelurakenteelta siivet, katkaistaan ihmisten ostovoimalta siivet ja katkaistaan työllisyydeltä siivet, vai onko vastuullinen talouspolitiikka sitä, että siedetään taloustilanteessa velkaantumisen jatkumista, jopa velkaantumisen lisääntymistä, ja pidetään pyörät pyörimässä, satsataan elvytykseen, pidetään palvelut kunnossa, pidetään infra kunnossa ja satsataan osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja niin edelleen ja satsataan ihmisten hyvinvointiin, siihen että tällaisena aikana ei jätetä ihmisiä oman onnensa nojaan? Minusta tämä jälkimmäinen on vastuullista talouspolitiikkaa pitemmällä aikavälillä.

Onko sitten parempi sietää enemmän velkaantumista vai verotuloilla tapahtuvaa elvytystä? Tässä tilanteessa yhdyn kyllä niihin mielipiteisiin, että on siedettävä enemmän velkaantumista kuin veronkiristyksiä. Luulen, että vasemmistoliitonkin vaihtoehtobudjetissa veronkiristykset tulevat esimerkiksi ilmenemään varallisuusveron palauttamisvaatimuksena tai sitten kohdistumaan omaisuusveroihin ja todella suurituloisten verotukseen, pääomaverotukseen, mutta ei veroruuvia voi kovin paljon kiristää, varsinkaan pienituloisilla eikä edes keskituloisilla, sillä tämä ostovoiman hyytyminen on ensi vuonna kuitenkin Suomen talouden ja työllisyyden näkövinkkelistä se erittäin suuri uhkakuva.

Hallitus tekee nyt pahoja virheitä leikatessaan ostovoimaa, ja kaikista hölmöintä, niin kuin täällä moneen kertaan on todettu, on eläkeläisten indeksien leikkaaminen, työttömyysturvalla elävien indeksien leikkaaminen, ja kun vihdoin ollaan opintotuki saatu viimeisenä tukena sidotuksi indeksiin, opiskelijoiden opintotuen indeksien leikkaaminen. Varsinkin tämä työeläkeläisiltä ottaminen, vaikka sitä nyt sitten eläketulovähennystä viilaamalla pikkaisen palautetaan, on kyllä hölmöläisten hommaa, kun edun siitä keräävät suurelta osin yksityiset työeläkekassat ja työeläkevakuutuslaitokset. Valtion säästö on vain pieni osa tätä kokonaisuutta, joka koskee ostovoiman vähentämistä näissä väestöryhmissä, ja sen vuoksi se on kyllä hölmöä talouspolitiikkaa ja se on epäoikeudenmukaista.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kasvuhaaste, vientihaaste, investointihaaste, kilpailukykyhaaste, päästömuutoshaaste, työttömyyshaaste ja julkisen talouden haaste. Nämä seitsemän haastetta ovat se todellisuus, jossa Suomi ja suomalaiset tällä hetkellä elävät. Kansantalouden kasvu on heikkoa tai olematonta. Suomen viennin taso ja arvo ovat kaukana 2000-luvun huippuvuosista. Investoinneissa maahamme olemme Euroopan peräpäässä. Yritystemme kilpailukykyä nakertavat edelleen liian korkeat kustannukset. Suurten ikäluokkien siirtyminen ansaituille eläkepäiville luo paineita 2020- ja 2030-luvun palveluiden rahoitukselle. Huono taloustilanne johtaa myös julkisen talouden alijäämän jatkumiseen. Arvio ensi vuodelle on miinus 2,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos tällä tiellä jatketaan, Suomi uhkaa poiketa julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Toisaalta edellä mainitut seitsemän haastetta ovat juuri ne kysymykset, joihin suomalaiset kaipaavat meiltä päättäjiltä kipeimmin ratkaisuja.

Mitkä ovat sitten ne toimet, jotka palauttavat Suomen takaisin nopeamman kasvun uralle, viennin vetämään ja lisäämään investointien määrää? Millä keinoilla me päättäjät voimme parantaa yritysten kilpailukykyä ja kykyä työllistää suomalaisia? Mitä meidän täytyy tehdä, jotta suomalaisille riittää laadukkaita palveluita vielä 2020- ja 2030-luvullakin? Mitkä ovat ne keinot, joilla me lopetamme nykyisen julkisen sektorin pyörittämisen tulevien sukupolvien rahoilla? Näiden haasteiden koon ja monimutkaisuuden ymmärtää meistä jokainen tässä salissa. Siksi on päivänselvää, että yhtä nopeaa ihmelääkettä näiden kaikkien haasteiden voittamiseksi yhdellä kertaa ei ole olemassa. Se ei kuitenkaan tarkoita käsien nostamista ylös näiden ongelmien edessä, pikemminkin päinvastoin. Suomen talous on saatavissa takaisin raiteilleen talouspolitiikalla, jossa yhdistyvät älykäs, resursseja uudelle kasvulle luova sopeutus sekä riittävän rohkeat ja ennakkoluulottomat rakenneuudistukset.

Tälle pohjalle, arvoisa puhemies, keskustelussa oleva Stubbin hallituksen talousarvioesitys on rakennettu. Budjetti ei sisällä kaiken kattavaa ratkaisua edellä esitettyihin Suomen talouden seitsemään haasteeseen mutta koko joukon asioita, jotka tuovat helpotusta jokaiseen näistä haasteista. Uuteen kasvuun ja ajan mittaan myös parempaan työllisyyteen annetaan 240 miljoonaa euroa lisää rahaa. Vientiä ja investointeja tuetaan paitsi rahallisesti myös kehittämällä Team Finlandin ja Invest in Finlandin toimintaa entistä paremmin pk-yrittäjää palvelevaksi. Kilpailukykyä parantavat myös monet rakenteelliset uudistukset, kuten eläkeuudistus sekä panostukset koulutukseen ja liikenneinfraan. Yhdessä sovittu sote-uudistus puolestaan antaa toivottavasti eväitä 2020—2030-luvun palvelutarpeen täyttämiseksi.

Tärkein uutinen, arvoisa puhemies, kuitenkin kaikkien lisäpanostusten keskellä on se, että tästä huolimatta ensi vuoden budjetti on voimakkaasti julkista taloutta tervehdyttävä. Toista vuotta peräkkäin hallituksen esittelemä budjetti on edellistä vuotta pienempi. Sen seurauksena valtion velanotto laskee merkittävästi mutta säilyy silti jopa 4,5 miljardissa eurossa. Se on rohkea veto miltä tahansa hallitukselta, jonka tekoja mitataan vaaleissa kyseisen varainhoitovuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka saati tämä budjettikaan ei ole täydellinen. Iso huoleni on kohdentunut erityisesti julkisen sektorin kestävyyden kannalta kriittisten rakenneuudistusten, eläke- ja sote-uudistusten, etenemiseen. Hälyttävä tilanne on myös viime vuonna luvattujen kuntien normitalkoiden osalta. Karsittavasta miljardin arvoisesta tehtävälistasta uupuu vielä merkittävä osa. Tosin oppositiokaan ei osu oikeaan omassa hallitusta kohtaan kohdentamassaan kritiikissä. Erityisen paljon poissa todellisuudesta ovat ne näkemykset, joiden mukaan nykyisestä kriisistä voitaisiin päästä eroon lisäelvyttämällä. Elvyttää kannattaa, jos ongelma on suhdanteellinen ja elvytykseen on varaa. Tällä hetkellä meillä ei ole kumpaakaan käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Budjetillaan Stubbin hallitus rakentaa pohjaa, jolle tuleva hallitus ja sen päättäjät voivat helpommin rakentaa omaa talouspolitiikkaansa. Nämä ovat lähtökohdat suomalaisten yritysten pärjäämiselle 2020-luvun maailmassa. Nämä ovat myös ne lähtökohdat, joiden varaan me voimme tulevan hyvinvoinnin rakentaa.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Ilman kasvua ja työllisyyden paranemista emme Suomessa pärjää. Budjettiehdotuksessaan hallitus onkin etsinyt näihin ratkaisuja. Ehdotus sisältää merkittäviä kasvupanostuksia tälle ja ensi vuodelle. Niistä tärkeimmät liittyvät uutta kasvua luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä kilpailukykyä tukeviin ja nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin, mutta myös pidemmän aikavälin kasvun edellytyksiä on luotu. Kaikkein pienituloisimpiakaan ei ole unohdettu.

Tämä hallitus uskoo tulevaisuuteen ja luo erityisesti pk-sektorille edellytyksiä synnyttää uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle on juuri siellä pk-sektorilla. Uutta ja kehittyvää elinkeinotoimintaa vauhditetaan monin keinoin. Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan tulee 20 miljoonaa, Tekesin lainavaltuuksia korotetaan 167 miljoonaan, ja Teollisuussijoitus Oy:lle kohdennetaan 50 miljoonaa yritysten kasvuun, uudistumiseen ja monipuolistamiseen. Panostuksia tehdään aloille, jotka ovat niitä tulevaisuuden kestäviä kasvualoja, kuten nämä monesti mainitut cleantech, biotaloussektori ja digisektori.

Yksi pienituloisten ryhmistä on pienituloiset eläkeläiset. Heidän asemansa kaipaa parannusta. Suomen 1,4 miljoonan eläkeläisen keskimääräinen kuukausieläke on noin 1 550 euroa. On hyvä, että valtiovarainministeri Antti Rinteen esitys eläketulovähennyksen korottamisesta maamme pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi on mukana tässä budjettiehdotuksessa. Tämä parantaa eläkeläisten ostovoimaa sekä torjuu eriarvoistumiskehitystä. Keskimääräistä eläkettä saavalle tämä tietää noin 100 euron lisäystä vuodessa. Ikävää sen sijaan on, että valtiovarainministerin esittämä 10 euron korotus takuueläkkeeseen niille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ikäihmisille ei muille hallituspuolueille kelvannut.

Arvoisa puhemies! Pienituloisten vanhusten lisäksi liian monen lapsiperheen asema on tukala. Samaan aikaan kun yleinen tulotaso on Suomessa noussut, on lapsiperheiden köyhyys moninkertaistunut. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja 151 000 vuonna 2007. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on kasvanut siis lähes kolminkertaiseksi.

Tätä taustaa vasten taannoinen päätös lapsilisäleikkauksesta on ikävä asia. Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi otetaan nyt onneksi käyttöön lapsivähennys. Vähennys on 50 euroa yhdestä lapsesta ja enimmillään 200 euroa. Yksinhuoltaja saa tuon vähennyksen täysimääräisenä. Lapsilisäleikkauksen kompensaatioksi luotu verovähennys on tervetullut parannus lapsiperheiden tilanteeseen, mutta parempi toki olisi ollut, jos se oltaisiin voitu kohdistaa hieman selkeämmin pienituloisille, jotta sillä olisi aidosti parannettu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien perheiden tilannetta.

Arvoisa puhemies! Suomi on osaamiseen perustuva yhteiskunta. Koulutuspolitiikassa hallitus onkin ottanut nyt merkittäviä askeleita opetuksen kehittämiseksi ja kansalaisten koulutustason nostamiseksi. Budjettiriihessä sovittiin huomattavista lisäyksistä perusopetuksen kehittämiseksi, kuten hakuvelvoitteesta toiselle asteelle, koulupudokkaiden vähentämisestä ja erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamisesta. Muun muassa noihin ryhmäkokorahoihin elikkä noihin suosittuihin Pop-rahoihin alun perin aiottu vähennys pystyttiin loppujen lopuksi perumaan ja Pop-rahat saatiin nyt säilyttää, samoin noista niin sanotuista tasa-arvorahoistakaan ei ole kovin paljon jouduttu raapaisemaan. Voimme olla todella iloisia näistä koulutuspanostuksista.

Myös korkeakoulujen hakijasuman purku aloitetaan. Jokainen perusopetuksen päättävä lapsi velvoitetaan nyt osana nuorisotakuuta hakemaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Jos hän ei sellaiseen pääse, on hänellä kuitenkin oikeus perusopetuksen lisäopetukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen tai paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Tämä on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan, ja itseäni ei ainakaan enää harmita kovin paljon, ettei se oppivelvollisuuden pidennys toteutunut. Tämä on melkein yhtä hyvä asia, melkeinpä jopa parempi.

Kansalaisten koulutustason nousu pidentää tutkitusti työuria. Toisen asteen suorittaneiden työura on noin 10 vuotta pidempi kuin niillä, jotka sitä eivät ole suorittaneet. Tulevaisuudessa tavoitteena tuleekin olla, että ihan jokainen suomalainen suorittaa vähintään tuon toisen asteen tutkinnon. Tämä hyödyttää sekä yksittäisiä ihmisiä että yhteiskuntaa kokonaisuutena. Näillä toimilla parannetaan Suomen mahdollisuuksia pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa myös tulevaisuudessa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluaisin sanoa tästä energiapolitiikasta, josta on paljon puhuttukin tänä päivänä tässä salissa, ainoastaan sen, että energiakauppatase on miinuksella tällä hetkellä 8,5 miljardia, ja se on paljon se. Tämän kauppataseen oikaisemiseksi on meillä käytettävissä keinoja, jos niitä halutaan käyttää. Sen vuoksi meidän on otettava entistä kovempia — jos tämmöistä sanaa voi tässä yhteydessä käyttää — keinoja kotimaisen energian hyödyntämiseksi, mukaan lukien sitten metsähake, turve, kaikki se energia, mikä meillä on käytettävissä.

Mutta kun tästä on niin paljon puhuttu tänä päivänä tässä salissa, niin haluan sanoa ehkä tästä sosiaalisesta puolesta ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä budjettipäätöksistä.

Hallitus leikkasi lapsilisät, jäädytti indeksikorotukset ja tätä korvatakseen rakensi sitten tämän lapsivähennyksen, joka kuitenkaan ei hyödytä millään tavalla niitä lapsiperheitä, joilla ei ole työtuloa. Kaikkinensa tämä leikkaa lapsiperheiltä 70 miljoonaa euroa.

Toinen asia on eläkeläiset ja eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaus. Se oli käytännöllisesti katsoen tarpeeton, se oli kohtuuton ja turha valtiontalouden kannalta. Valtiontalouden kannalta vain kansaneläkkeiden indeksin leikkauksella on pientä merkitystä. Eläkkeistä suurin osa, noin 90 prosenttia, on työsuhteessa karttuneita työeläkkeitä, ja niistä suurimman osan maksavat yksityiset työeläkeyhtiöt. Myös näihin liittyvät indeksikorotukset maksavat samat eläkeyhtiöt. Tältä osin indeksin leikkaamisella ei ole valtiontalouden kannalta kovin suurta merkitystä. Leikkaamisen taloudellinen hyöty menee yksityisille eläkeyhtiöille. Näiden yhtiöiden saama hyöty tästä hallituksen päätöksestä pyytämättä on 200 miljoonaa euroa.

Eläkeindeksin leikkauksella on myös pysyviä vaikutuksia. Myöhemmin, kun palataan täysimääräisiin indeksitarkistuksiin, on eläkkeen euromääräinen summa pienempi, mille indeksitarkistus lasketaan. Näin vaikutukset jäävät pysyviksi väliaikaisistakin leikkauksista. Tässä tilanteessa takuueläkkeiden pieni korotus olisi ollut oikeudenmukaisempi kuin eläketulovähennys, joka jättää pieneläkeläiset huomioimatta. Tässä ihmettelen kyllä sitä, että sosialidemokraatit — tämähän oli Antti Rinteen esitys — antoivat sitten kokoomukselle periksi.

Arvoisa puhemies! Tänäänkin on tullut esille ehdotuksemme ensimmäisen tonnin verottomuudesta, joka auttaisi pienituloisia merkittävästi. Ensimmäinen tonni kuussa verottomana parantaisi pienituloisten asemaa, lisäisi ostovoimaa ja auttaisi työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmassa. Kohtaanto-ongelmaa ei mielestäni ole tarkasteltu riittävästi nimenomaan työntekijän kannalta. Olennaista on, mitä pienestä palkasta jää käteen. Tonnin kuussa ansaitsevat käytännössä maksavat vain kunnallisveroa. Veron perimättä jättämisellä ei kuntataloudelle kuitenkaan ole suurta merkitystä. Sen kompensoivat pienentyneet toimeentulo- ja muut sosiaalituet ja lisääntyneet verotulot.

Veroton ensimmäinen tonni voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Sen kustannukset ovat 200 miljoonaa, jos sitä ei kompensoida millään tavalla. Mutta jos veroasteikkoa rukataan siten, että kokonaisveroaste pysyy neljän tonnin kuukausipalkasta nykyisellä tasolla ja kustannusvaikutus siirretään suurempien palkkojen verotukseen, näin tämä pienituloinen, jonka ensimmäinen tonni jätetään verottamatta, hyötyy vuositasolla 251 euroa — 251 euroa siis jää enemmän käteen — kun esimerkiksi 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan verotus kiristyy vähän yli 300 euroa vuositasolla.

Verottoman tonnin olisi koskettava ilman muuta omaishoitajia, jotka tekevät 5 miljardin säästöt yhteiskunnalle joka vuosi — vähintään sen 3,5 miljardia, minun laskelmieni mukaan 5 miljardia.

Kiitos ministeri Rinteelle asiallisesta suhtautumisesta ja lupauksesta selvittää esityksemme käyttöönottoa. Edustaja Backmanin reaktiosta täytyisi kysyä, että oliko edustaja Backmanin reaktio esittämäämme verottomaan tonniin tulkittava niin, että hänelle ei kelpaa pienituloisten kannustava verohelpotus.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maakuntien näkökulmasta valtion ensi vuoden talousarvio ei ole tasapuolinen eikä tasapainoinen. Tätä budjettia leimaa hyvin vahva keskittämispyrkimys, katsotaan sitten minkä ministeriön määrärahoja tahansa. Ehkä kaikista voimakkaimmin tämä näkyy liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla, jossa sidotaan usean miljardin euron liikenneinfrahankkeet vain Kehä kolmosen ja Tampereen seudulle. Sitä vastoin koko muusta maasta leikataan perustienpidon rahoitusta 70 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka se olisi tuiki tarpeen sekä Suomen talouskasvun kannalta että maakuntien elämisen kannalta.

Hallitus harjoittaa myös hyvin erikoista tiedotuspolitiikkaa. Kevään kehyspäätöksissä leikattiin monia määrärahoja ja sitten osa näistä leikkauksista palautettiin budjettiriihessä ja nyt sitten nämä palautukset ikään kuin uutisoidaan lisämäärärahana. Perustienpito oli yksi esimerkki: keväällä leikattiin 100 miljoonaa, nyt palautetaan 30 miljoonaa, jää miinus 70 miljoonaa. Poliisien määrärahoja leikattiin 6,5 miljoonaa ja nyt palautetaan tämä leikkaus — käytännössä plus miinus nolla ensi vuonna. Opetusryhmien koon pienentämiseen meillä on ollut käytössä 60 miljoonaa euroa vuodessa. Se leikattiin keväällä ja ensi vuodelle tästä annetaan 15 miljoonaa euroa takaisin, mutta nettovaikutus on 45 miljoonaa. Lapsilisien 100 miljoonan euron leikkausta kompensoidaan 40 miljoonan veroratkaisulla, mutta miinusmerkkiä jää 60 miljoonaa. Ja sitten maatalouden osalta vajaat 20 miljoonaa tulee lisäbudjetissa rahaa Venäjän vastapakotteitten vaikutusten kompensoimiseen, mutta samanaikaisesti budjetissa on 55 miljoonan euron leikkaus. Eli tämä on enemmän mielikuvapolitiikkaa ja tosiasiat ovat toisin.

Keskusta on esittänyt niin tänään kuin aikaisemminkin monia toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin parantamaan työllistämisen edellytyksiä, ja tässä pienyritykset ovat avainasemassa. Yksinyrittäjien aseman helpottaminen, pk-yritysten aseman helpottaminen monin eri keinoin pitäisi ottaa vielä voimallisemmin ohjelmaan mukaan, koska nyt me tarvitsemme nimenomaan niitä yrittäjiä, jotka ovat valmiita palkkaamaan uusia työntekijöitä ja sitä kautta aikaansaamaan talouden kasvua.

Olemme esittäneet 101 säädöksenpurkuehdotusta. Nyt pääministeri tarttui tähän puheenjohtaja Sipilän jo keväällä esittämään yhteistyötarjoukseen. Hyvä näin, koska uskon, että koko eduskunnan pitäisi olla nyt purkamassa sitä säädösviidakkoa, jota olemme itse vuosien aikana lisänneet erilaisilla päätöksillä. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, että byrokratian purkamisessa on otettava monia askelia siihen suuntaan, että kansalaisten asema helpottuu ja myöskin yrittäjyyden, maatalouden ja erityisesti liikenteen toimintaedellytykset paranevat.

Herra puhemies! Tämä talouden kehitysnäkymä on erittäin vakava ja vaikea, ja monet ekonomistit ovat arvioineet, että tässä budjetin pohjassa, joka rakentuu 4,5 miljardin euron lisälainan otolle, on yliarvioitu tuloja, ja voi olla, että tilanne on vieläkin vaikeampi ja velkaantumiskehitys jatkuu. Erityisesti täytyy sanoa, että nämä niin sanotut rakennepaketin osatekijät ovat vielä hyvin pahasti alkuvaiheessa. Kunnilta luvattiin vähentää tehtäviä miljardin euron edestä, ja nyt on ilmennyt, että siellä taitaa olla noin kolmannes kasassa näissä esityksissä. Tämähän on aivan välttämätöntä vähentää kuntien velvoitteita, säädöksiä ja byrokratiaa, muuten kunnat ajautuvat hyvin laajassa mittakaavassa talouden kriisiin, ja sehän merkitsee sitten kuntalaisten palveluitten heikkenemistä ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

Tämä iso sote-uudistus, josta kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet sorvaamassa yhteistä linjoitusta, on hyvä asia, mutta nyt jatkovalmisteluissa pitää varmistaa se, että ihan aidosti nämä sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeät palvelut pystytään turvaamaan myöskin näillä syrjäalueilla, kasvukeskusten ulkopuolella, kun on pelättävissä, että tämä järjestelmä toteutetaan maakuntakeskusten vedolla, ja silloin varmasti kaikki intressit eivät ole yhteensopivia, ja siinä tarvitaan vahvaa ministeriönkin ohjausta, että huolehditaan kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta ja siitä, että jokainen suomalainen on yhtä arvokas myöskin palvelujen saannin osalta.

Herra puhemies! Se on myönteistä, että kokonaisvelkaantumisen määrä on hivenen pienempi, mutta huolenaiheita on paljon, ja uutta suuntaa Suomen kehitykseen tarvitaan, jota keskusta on esittänyt.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys vuodelle 2015 perustuu keskeisiltä osin kevään 2014 kehyspäätöksen ehdotukseen. Menoja on leikattu miljardilla eurolla loppusumman ollessa nyt 53,7 miljardia euroa. Tästä huolimatta lisävelkaa on edelleen otettu ja otettava arviolta noin 4,5 miljardia euroa. Meneillään olevan taantuman jatkuessa mahdollisesti vielä pitkäänkin meneillään olevien rakenteellisten uudistusten onnistuminen tässä suhteessa on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen muutosvaiheessa on varauduttava riittävillä resursseilla jo ennen vuotta 2017, jolloin viisi sote-aluetta aloittavat toimintansa eli sote-uudistus käynnistyy. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen merkittävästi vaikuttavat tukipalvelut, kuten kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät, on toteutettava laadukkaasti, jotta turvallisuus toteutuu. Näihin onkin vuoden 2015 budjetissa lisäystä miljoona euroa kuluvaan vuoteen nähden.

Hyvää on budjetissa nyt myös sosiaalihuoltolain uudistaminen ja lastensuojelulain tarkistaminen vuoden 2015 alusta. Uudistuksia varten tehty 16 miljoonan valtionosuusrahoituksen lisäys on paikallaan. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin kohdistuvan valtionavustuksen merkittävä supistaminen 9,5 miljoonalla eurolla vain 2 miljoonaan ei mielestäni palvele tarkoitustaan.

Arvoisa puhemies! Kuntien tehtäviin kohdistuvia säästöjä ei ole saatu miljardin luokkaan, kuten tavoite oli, vaan ne ovat jääneet vain kolmannekseen tästä. Säästöjä ei kuitenkaan tule tehdä tärkeiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa heikentämällä, päinvastoin, tai niin, että säästöt vaikuttaisivat palvelujen heikentymiseen. Sen vuoksi arviointia tulee koko ajan tehdä, mistä nämä miljardin säästöt toteutetaan. Päinvastoin välttämätöntä on talousarvioesitykseen sisällytetty voimavarojen osoittaminen edelleen muun muassa vanhuspalvelulain ja nuorisotakuun toteuttamiseen — erittäin hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Tuoreessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa kuvataan iäkkään väestön palveluja ja palvelutarvetta keväällä 2013 ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Vanhuspalvelulain edellyttämä luotettava ja moniulotteinen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi on sen raportin mukaan käytössä vasta noin kolmanneksessa toimintayksiköistä. Kyselyn mukaan myös vain noin kolmannes toimintayksiköistä seuraa säännöllisesti ikääntyneiden ja heidän omaistensa käsitystä hoidon laadusta, kuten vanhuspalvelulaki edellyttää. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että vanhuspalvelulain toteutumista seurataan ja laadukkaita palveluja edellytetään. Vuoden 2015 talousarvioon lisätään vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen 27,5 miljoonaa euroa, joka tulee tarpeeseen ja nostaa määrärahan täysimittaiselle tasolleen eli 82 miljoonaan euroon vuodessa.

THL julkaisee loppuvuodesta vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantansa tuloksia lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. Tarkkaa seurantaa on mielestäni jatkettava tämänkin jälkeen, jotta nähdään lain pitkäjänteiset vaikutukset ja voidaan tarvittaessa oikeaan aikaan reagoida näihin. Laadukasta laitoshoitoa on oltava saatavilla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Samalla pidän erittäin tärkeänä sitä, että omaishoito on merkittävässä osassa ikääntyneiden ihmisten palveluja järjestettäessä. Toivottavaa onkin, että omaishoitajien panos huomioidaan tulevaisuudessa nykyistä merkittävämmin ja kansallisen omaishoidon kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti sopimusomaishoitajien määrä tulee riittävälle tasolle. Siellähän on tarkoitus nostaa sitä 20 000 sopimuksella nykyiseen verrattuna. Sijoitukset omaishoitajien jaksamiseen vähentävät osaltaan laitoshoidon tarvetta ja tuovat merkittäviä säästöjä. Me emme saa menettää sitä resurssia, mikä omaishoitajissa ja heidän työnsä toteutuksessa on.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ensi vuoden budjetti on valitettavasti jatkoa viime vuosien kehitykselle, jossa talousarviossa toisensa jälkeen joudutaan tekemään aina hankalia ja ikäviä päätöksiä. Talouden kääntymistä nousu-uralle on odotettu ja toivottu jo pitkään. Vaikka suoranaista kasvua ei vielä merkittävissä määrin ole luvassa, on hallituksen budjetissa edellytyksiä kasvun luomiseen.

Valtion velkaantumiskehitys on pidemmän päälle kestämätöntä. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että velkaantuminen on saatava kuriin nopealla aikataululla. Siksi budjetti rakentuu toisaalta elvyttävien elementtien, kuten korjausrakentamisen lisäpanostusten, ja toisaalta maltillisten leikkausten varaan.

Leikkaaminen ei ole koskaan helppoa, ei millekään puolueelle eikä kenellekään politiikassa toimivalle. Näitä vaikeita päätöksiä on osittain lykätty jo vuosikymmeniä, etenkin kun puhumme palvelurakenteista. Ne eivät tämän päivän Suomessa ole tarkoituksenmukaisessa kunnossa. Kuka tämän kiistää, osittain puhuu muunneltua totuutta. Siksi niitä pitää pystyä myös muuttamaan. Mikäli jätämme rakenteet ennalleen, joudumme leikkaamaan kansalaisten palvelujen laadusta tai saatavuudesta jatkossa.

Kun valtion kassa ammottaa tyhjyyttään ja leikkauksia on pakko tehdä, silloin on tärkeää, että päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti ja niin, ettei niiden myötä kenenkään asema heikenny kohtuuttoman paljon. Tätä harkintaa ja vaikutusarviota on tehty paljon ratkaisuja tehtäessä, mutta lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että päätösten vaikutuksia myös seurataan tarkasti jatkossa.

Arvoisa puhemies! Kaikkein merkittävimpiä kokonaisuuksia, joita ensi vuodelle on tulossa, on sosiaalihuoltolain uudistus. Sen myötä palveluidemme painopiste siirtyy kohti ennaltaehkäisyä. Itse olen pitänyt paljon ääntä siitä, että monet lapsiperheet, jotka tarvitsevat tukea ja ovat oikeutettuja siihen, eivät tukea kuitenkaan saa. Minulle ja mielestäni SDP:lle riittävien ennalta ehkäisevien palvelujen järjestäminen on oikeudenmukaisuuskysymys.

Sosiaalihuoltolaki toteuttaa sen, mitä kauan on toivottu. Ihmiset haluavat kotipalveluja ja muita matalan kynnyksen palveluja sekä oman työntekijän, jolle samoja asioita ei tarvitse selittää ja vatvoa yhä uudestaan ja uudestaan. Jokainen toivoo, että asiat selvitetään kerralla eikä juoksuteta monella eri luukulla.

Valtakunnallisesti kunnallista kodinhoitoapua saavien lapsiperheiden määrä on romahtanut vuoden 1990 yli 50 000:sta vuoden 2012 noin 9 000 perheeseen. Samalla aikavälillä kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät lisääntyivät lähes puolella, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä tuplaantui ja huostaan otettujen nuorten osuus kasvoi yli 150 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että kotipalvelulla on suuri merkitys esimerkiksi lasten huostaanottojen ehkäisyssä.

Kun apua saadaan ajoissa, kriisitilanteet ja raskaiden tukitoimien tarve vähenevät. Juuri tästä syystä nyt tehtävä muutos on varsin merkittävä. Kysymys ei sinänsä ole kuntien tehtävien lisäämisestä vaan lähinnä olemassa olevien resurssien kohdentamisesta nykyistä järkevämmällä tavalla ja hallintorajojen ravistelusta. Lopputulos tarkoittaa yksinkertaisesti parempia palveluita pienemmällä rahalla.

Budjettipäätösten myötä sosiaalihuoltolain uudistus etenee maaliin tällä hallituskaudella. On selvää, että lapsiin ja nuoriin panostaminen tuo rahat moninkertaisena takaisin. Kun sosiaalihuoltolaki viedään kunnialla toteutuksen asteelle asti, tullaan näkemään sen suuri merkitys yhteiskunnalle pitkälle tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Toinen merkittävä kokonaisuus, joka kaipaa juuri nyt ennen kaikkea sitoutunutta otetta ja päättäväistä toteuttamista, on nuorisotakuu. Olen kerta toisensa jälkeen ihmetellyt nuorisotakuun kohtaamaa kritiikkiä. Keskustelussa unohtuu se, että kyseessä on suuri uusi ja todella merkittävä hanke, joka onnistuessaan paitsi pelastaa paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria myös luo yrityksille kasvun edellytyksiä osaavan työvoiman muodossa. Se, että meillä on olemassa nuorisotakuu, jossa on paljon työkaluja nuorten työllistämiseen ja kouluttamiseen, ei tarkoita sitä, että maailma on todellakaan valmis. Työkalut on otettava esille sieltä työkalupakista ja alettava tekemään asioita. Vain silloin saadaan aikaan niitä aitoja tuloksia.

Nuorisotakuu hoidetaan käytännössä kunnissa. Tämä on myös hyvä muistaa täällä salissa. Muun muassa kuntien, laajasti elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja paikallisten luottamushenkilöiden tahto ja teot ratkaisevat onnistumisen tai epäonnistumisen. Kumman sinä haluat valita? Mielestäni jälkimmäiseen vaihtoehtoon ei ole varaa, ei taloudellisesti eikä inhimillisesti.

Hallituksen panostukset työllisyyspolitiikkaan tässä erityisen hankalassa työllisyystilanteessa ovat olleet erittäin hyviä, mutta niin kauan kuin tilanne pysyy heikkona, tarvitaan uusia toimenpiteitä ja tekoja, jotta suomalaiset voisivat elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Sen pitäisi olla meidän kaikkien kynnelle kykenevien oikeus.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeata, sen me kaikki tiedämme. Erityisen vaikeaa hallitukselle näyttää olevan tosiasioitten tunnustaminen. Tässä on nyt reilut kolme ja puoli vuotta toivottu, että jospa se kasvu sittenkin lähtisi liikkeelle. Toimenpiteet ovat olleet aika vaatimattomia, ja eihän se kasvu ole lähtenyt liikkeelle. On odotettu, että joku tulisi ja pelastaisi meidät.

Verotulopohja on pettänyt pahasti. VM:n kasvuennusteet ovat myös pettäneet pahasti. Valtiovarainvaliokunnassa olemme kuulleet parin kuukauden välein, että hupsis, pieleenhän se meni se ennustaminen, ja nyt ollaan taas uusissa lukemissa. Monet finanssialan toimijat ovat todenneet jo nyt, että tämän vuoden bkt-kasvu on miinusmerkkinen, ja ensi vuoden osaltakin hallituksen esitys on ylimitoitettu. Toivottavasti kuitenkin se pitää paikkansa, mutta on iso riski, että näin ei tule tapahtumaan.

Siinä, että verotulopohja on pettänyt, näkyy tämän talouden koko kuva. Arvonlisäverojen tulo on pienentynyt merkittävästi, samoin energiaverojen tulo. Kaiken kaikkiaan toisessa lisätalousarviossa on 360 miljoonan euron miinus verotuloihin. Tämä merkitsee sitä, että yhteiskunnassa pyörät eivät pyöri ja yksityistalous käyttää rahaa entistä enempi eli kansalaisilla ostovoima on hiipunut.

Kaikki täällä salissa ovat tänäänkin puhuneet yrittäjyyden tukemisesta, ennen kaikkea pk-yrittäjyyden tukemisesta. Byrokratian karsimisesta on noussut tämmöinen yhteistuumaisuus, että sitä lähdettäisiin tekemään. Kyllä kai hallituksella olisi ollut eväitä tehdä tässä kolme ja puoli vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Toivottavasti nyt jotain saadaan ihan oikeasti aikaan. Koko yrittäjäverotus tulisi avata uudelleen, miettiä sitä, onko tämä meidän veromallimme semmoinen, että se kannustaa yrittäjyyteen, uusien työpaikkojen luomiseen, vai voisiko harkita Viron mallia.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostuksia tulee edelleen lisätä. On nimittäin niin, että aina kun joku uusi tuote saadaan markkinoille, niin sillä on ihan erilainen arvo tuolla vientimarkkinoilla kuin vanhoilla tuotteilla, ja sen takia tutkimusta ja tuotekehitystä ei missään tapauksessa tule unohtaa.

Kaikista parasta aluepolitiikkaa minun mielestäni on se, että liikenneverkko pidetään kunnossa ja koulutus myös vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Elinkeinoelämä on ollut huolissaan lentoliikenneyhteyksistä ja alemman tieverkon kunnosta, ja minusta se on aivan perusteltua. Minun eduskunnassaoloaikanani vuodesta 2003 perustienpidon määrärahat eivät ole olleet koskaan niin alhaalla kuin ne tällä hetkellä ovat.

Yleisin liikennemerkki tänä päivänä tuolla teillä on, että "Päällystevaurioita 13—26 kilometriä" eli käytännössä se koko tienpätkä. Se näyttää olevan yleisin liikennemerkki, mitä tällä hetkellä tuolla on. Tämä kuvaa minusta hyvin sitä, missä kunnossa alempiasteinen tieverkko on. Samoin on yksityistieverkon osalta; 3 miljoonassa ei ole paljon jaettavaa.

Hallitus on korostanut budjetin työllistävää vaikutusta. Nostan esille ympäristöministeriön pääluokan: noin 200 miljoonaa koko ministeriön pääluokka, keskikokoisen yrityksen liikevaihto, kivitalo täynnä virkamiehiä Helsingissä. On kysyttävä, että onkohan tämä aivan oikein. Siitä summasta reilut 100 miljoonaa menee luonnonsuojelualueitten hankintaan. Missä määrin se luo uusia työpaikkoja, minä vain kysyn. Varmaan hyvin voimakasta vihreitten ajatusmaailmaa, ja jää nähtäväksi, muuttuuko tämä maailma, jos vihreät lähtee hallituksesta.

Rakentamisen osalta on pakko vielä palata asiaan. Täällä todettiin, että on äärettömän tärkeätä, että rakennusmiehille Uudellamaalla luodaan työpaikkoja. Minä kyllä ajattelen niin, että minä pidän tärkeänä, että niitä tulee koko Suomeen eikä pelkästään Uudellemaalle. Kyllä se rakennusmies on Pohjois-Karjalassakin yhtä arvokas kuin muuallakin. Pitäisi aina harkinta, mitä sanoo, ja varmaan lipsahduksia tulee itsellenikin, mutta erittäin huono avaus.

Sitten olen huolissani asiasta, joka on täällä ollut jo käsittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslaki on asetusvaiheessa, ja nyt sinne yllättäen on otettu semmoinen kanta, että tavanomaisia suunnittelutehtäviä eivät voi suorittaa muut kuin 95 opintopistettä omaavat eli käytännössä diplomi-insinöörit ja arkkitehdit. Kaikki ammattikorkeakoulun käyneet ovat ulkona tästä suunnittelusta, ja tämähän on aivan käsittämätöntä. Viedään yhdeltä ammattiryhmältä leipä tavallaan suusta.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetilta odotetaan ja vaaditaan jälleen paljon. Suomen bruttokansantuote ei kasva, ja odotukset tulevasta talouskehityksestä ovat heikot. Näissäkin olosuhteissa hallitus on saanut laadittua budjetin, jossa tuetaan työllisyyttä ja kasvua, parannetaan suomalaisten osaamista ja pidetään huolta kuluttajien ostovoimasta samalla, kun valtionvelan kasvuvauhti hidastuu.

Hallitus jatkaa budjetissa merkittävien panostusten tekemistä uutta kasvua luoviin investointeihin. Samalla käynnistetään asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskeva ohjelma, joka tulee merkittävästi lisäämään asuntotuotantoa ja joka luo samalla myös työpaikkoja. On hienoa, että valtio haluaa tukea joukkoliikenteen kehitystä osallistumalla Pisara-radan, Länsimetron jatkeen ja myös Tampereen kaupunkiraitiotien kustannuksiin. On myös erinomainen ratkaisu, että näiden hankkeiden tuen edellytyksenä on kaupunkien sitoutuminen kaavoituksen vauhdittamiseen. Joukkoliikenteen kehittäminen ja asuntojen rakentamisen lisääminen yhdessä ovat toimenpiteitä, joista kaikki hyötyvät.

Suomen menestyksen ja suomalaisten hyvinvoinnin perustana on ollut ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan hyvin koulutettu, osaava väestö. Tämäkin on huomioitu budjetissa kiitettävällä tavalla. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja koulupudokkaiden tukemiseen, erityisoppilaiden aseman parantamiseen sekä perusopetuksen laadun kehittämiseen tulee lisärahaa. Kaikilla näillä keinoilla tuetaan pitkällä tähtäimellä nuorten valmiuksia toisen asteen koulutuksen suorittamiseen ja sitä kautta aikanaan myös työllistymiseen.

Koulutuksen puolella huomionarvoinen toimenpide on myös korkeakoulujen hakijasuman purkaminen ja nimenomaan niillä aloilla, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta. Tutkintoa vailla olevien aikuisten täydennyskoulutukseen on puolestaan tulossa 10 miljoonaa euroa lisää, mikä merkitsee tuhansille kouluttamattomille työntekijöille mahdollisuutta hankkia tutkinto.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta on tarpeen mainita uusi sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuollon työntekijät ja tutkijat ovat jo pitkään puhuneet sosiaalihuollon ongelmista, joista kenties vakavimpia ovat olleet asiakkaiden pallottelu luukulta toiselle sekä liian heikko panostus ennalta ehkäiseviin palveluihin, joka on välillisesti vienyt painopisteen kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Tämähän on tuttua varsinkin lastensuojelun puolelta, jossa asiakkuuksien ja kodin ulkopuolelle sijoituksien määrät ovat kasvaneet hurjaa vauhtia jo vuosien ajan. Paitsi että kehitys on ollut inhimillisestä näkökulmasta kestämätöntä, on se merkinnyt myös yhteiskunnalle kustannuksia, jotka kasvavat pitkällä aikavälillä ja välillisine vaikutuksineen mittaamattoman suuriksi.

Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan omaa näkökulmaa ja nopeuttaa tämän ohjautumista tarvittavien palvelujen piiriin. Pallottelu vähenee, kun jokaiselle asiakkaalle nimetään oma työntekijä. Lapsille ja lapsiperheille puolestaan tullaan jatkossa tarjoamaan matalan kynnyksen palveluita, joilla perheiden arkea voidaan tukea hyvissä ajoin ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Toivottavasti nyt myös lapsiperheiden kotipalvelu, joka on monissa kunnissa ajettu alas lähes kokonaan, todella otetaan laajasti käyttöön ennalta ehkäisevänä tukimuotona.

Kriittinen sana täytyy kuitenkin sanoa nyt toimeenpantavista tutkimustoiminnan säästöistä, jotka kohdistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja Työterveyslaitokseen. THL ilmoitti juuri eilen aloittavansa uudet yt-neuvottelut, jotka johtavat enimmillään 130 henkilötyövuoden vähentämiseen laitoksessa. Tässä tilanteessa kyllä arveluttaa, miten nämä laitokset tulevat selviytymään tehtävistään, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työhyvinvoinnin kehittämisestä ja arvokkaan tutkimustiedon tuottamisesta päätöksenteon tueksi.

Arvoisa puhemies! Muilta osin valtion talousarviossa korostuu jälleen kasvulle, työllisyydelle, koulutukselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle annettu painoarvo. On hyvä, että velkaantumistahti hidastuu, mutta senkin kanssa edetään maltilla, jotta kotimainen kysyntä ei romahda ja taloudella on mahdollisuus päästä hiljalleen kasvuun.

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuoden tärkein asiakirja, valtion tulo- ja menoarvio, on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Tässä yhteydessä nousee koko julkisen talouden hoitamisen ja talouspolitiikan kannalta kolme keskeistä asiaa. Ne ovat ennustettavuus, luotettavuus ja kolmantena vaikuttavuus.

On erittäin tärkeä asia, että ne luvut ja se, mitä esitetään lukuina, kertovat todellisen tilanteen. Nyt näissä keskusteluissa on useamman määrärahan kohdalta kerrottu, että nyt on lisätty niin ja niin paljon esimerkiksi tienpidon määrärahoja. Nyt on tärkeää muistaa se, mihin verrataan. Peruskäsitteet pitää pitää aina selvinä. Keskusteluissa on verrattu monta kertaa viime kevään kehyspäätökseen. Ei se ole vielä budjetti. Pitää verrata budjettivuotta toiseen budjettivuoteen. Silloin nähdään, onko lisätty vai ei. Kehys on vasta tietynlainen aikomus, periaatepäätös, mutta budjetti on vasta budjetti, ja tämä antaa väärän kuvan. Kansalaiset menevät sekaisin siinä, mitä todella on tapahtunut, onko lisätty vai ei. Jos kerran ensi vuonna on tultava vähemmällä rahalla toimeen kuin tänä vuonna, se merkitsee vähentämistä, vaikka kehyslinjaukseen verrattuna siinä olisi pientä lisäystä. Tämä on pidettävä selkeänä mielessä, että tiedetään mistä on kysymys.

Toinen asia, johon kiinnittyy huomio tässä, on tämä liian tiukka sitoutuminen kehykseen. Se on sinänsä tärkeää, mutta esimerkiksi tämän lapsilisäleikkauksen kohdalla se kokonaisvaikutus on arvioitava aina. Jos lapsilisiä on leikattu, niin sitten sitä yritetään kompensoida verovähennyksillä, koska verotulopuoli ei ole kehyksessä, mutta menopuoli on. Mutta mikä on kokonaisvaikutus? Yksinkertaisinta olisi, että leikkauksesta olisi luovuttu tai olisi leikattu vähemmän, mutta nyt varsin konstikkaalla tavalla yritetään verovähennyksen kautta hoitaa.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan näissä budjettitalouteen liittyvissä toimenpiteissä on vaikuttavuuden arviointi erittäin tärkeää, että ne eivät perustu mielikuviin vaan todella on arvioitu, miten tähän kohtaan tehty leikkaus vaikuttaa laajasti, ettei säästetä kustannusvaikutuksista piittaamatta. On tilanteita, joissa leikkaus aiheuttaa enemmän menoja kuin säästöjä. Ei sellaista leikkausta kannata tehdä. Ja on tilanteita, joissa johonkin momenttiin kannattaa lisätä, koska se aiheuttaa sitten toimintojen muutoksia niin, että kokonaisvaikutus on tulojen kannalta positiivinen ja voi aiheuttaa myös menosäästöjä. Tähän meidän pitäisi budjettitaloudessa huomattavasti enemmän puuttua.

Arvoisa puhemies! Koko budjetin kannalta, meidän taloutemme kannalta oleellinen asia on kasvu, talouden kasvu ja siihen kohdistettavat toimenpiteet. Nyt voi sanoa, että tässä budjetissa ne ovat varsin vaatimattomia. Eivät kaikki ole pelkästään taloudellisia panostuksia vaan myöskin toimenpidemuutoksia. On erittäin hyvä, että pääministeri otti vakavasti nyt tämän asian byrokratian purkamisesta. Se on sellainen suuri yhteinen asia, johon pitää tarttua vakavasti, ja erityisen otollinen aika sellaiseen on silloin, kun eletään taloudellisesti vaikeaa aikaa.

Arvoisa puhemies! Tällaisena aikana kun elämme, on erityisesti huolehdittava niistä ihmisistä, jotka ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa. On surullista todeta se, että tämä budjetti leikkaa heiltä eniten. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa tämä budjetti ei paranna.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten hyvin tiedämme, ensi vuoden budjetti on laadittu vaikeassa taloustilanteessa tiukan kehyksen puitteissa. Talous on lievästi elpymässä, mutta riskit eivät ole vähentyneet. Ostovoima ja kysynnän näkymät ovat edelleen vaisut. Ensi vuoden puolivälissä on ennusteiden mukaan luvassa maltillinen käänne parempaan, mutta koko vuoden osalta kasvun saldo on nolla.

Talouden iso rakennemuutos on ollut käynnissä jo useita vuosia. Kuten valtiovarainministeri Rinne kuvasi, vientituloilla on rahoitettu merkittävä osa hyvinvointivaltiomme palveluista ja viime vuosina näistä vientituloista merkittävä osa on jäänyt saamatta. Oman lisävaikeutensa talouteen tuovat tietysti Ukrainan kriisi ja talouspakotteiden vaikutukset. On selvää, että taloutta on tässä tilanteessa sopeutettava. Valtion velkaantuminen on saatava taittumaan, jotta emme siirrä omia laskujamme tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Tarvitsemme siis kasvupanostuksia ja erityisiä satsauksia työllisyyteen. Talouden kasvun myötä myös valtiontalouden vakauttaminen on helpompaa, sillä pelkkä leikkausten tie ei ole kestävä. Tämä hallitus sai perinnökseen 8 miljardin alijäämän mahdollisimman vaikeassa tilanteessa. Talous on takkuillut koko ajan, ja hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Aiemmin päätettyjen sopeutustoimien vaikutukset näkyvät voimakkaasti taloudessa vuonna 2015.

Valitettavasti nämä supistukset ja sopeutukset näkyvät myös lähes jokaisen ihmisen arkisessa elämässä tavalla tai toisella. Tiedämme kaikki, että valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelussa periaatteessa kaikki sektorit olivat leikkauspöydällä. Tiedämme vaikean lapsilisäpäätöksen, indeksijäädytyksen, sairausvakuutuskorvausten leikkauspaineen. Monet leikkaukset näkyvät ihmisten arjessa joko suoraan toimeentulossa tai välillisesti palveluiden muutoksina.

Sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla pyrittiin varjelemaan kuntien palvelutuotantoa niin, että leikkausten sijaan toimintaa kehitetään. Erittäin hyvä esimerkki tästä on budjettineuvotteluissa hyväksytty sosiaalihuoltolain uudistus. Tästä suuri kiitos etenkin peruspalveluministeri Huoviselle, joka on pitänyt tiukasti kiinni lakiuudistuksesta. Laista voisi puhua, että se on mullistava uudistus, koska se tuo paljon puhutut ennalta ehkäisevät palvelut viimeinkin perheiden arkeen ja ihmisten ulottuville. Voimme odottaa jo lyhyelläkin aikavälillä säästöjä, jotka syntyvät, kun raskaiden palveluiden tarve vähenee. Sosiaalihuoltolaissa on monia muitakin todella tärkeitä uudistuksia, joista voimme puhua varmasti lisää jo torstaina sektorikohtaisessa osiossa ja viimeistään, kun saamme lain tänne eduskuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Isona linjana ensi vuoden budjetissa on erityisen tärkeä se, että ensinnäkin saamme tukea vaikeaan työllisyystilanteeseen. Budjetin työllisyyspaketti edistää monin eri tavoin työpaikkojen syntymistä ja työllisyysasteen vahvistamista. Rahaa käytetään osaamiseen ja esimerkiksi julkiseen rakentamiseen. Lisäksi koko hallituskauden aikana sosiaaliturvaan tehdyt etuoikeutetut osiot ja monet muut joustavat ratkaisut helpottavat huomattavasti sosiaaliturvan ja palkkatyön yhteensovittamista.

Koska työttömyys on pitkittynyt, se myös osaltaan alkaa vaikeuttaa ihmisten työhön paluuta. Ongelma ei siis ole pelkkä työn puute vaan esimerkiksi osaamisen heikentyminen ja väärä kohdentuminen. Siksi pidän aivan välttämättömänä, että ihmisten työkykyyn ja osaamiseen satsataan. Se tarkoittaa palveluohjausta, kuntoutusta ja koulutusta, terveydenhuoltoa ja monipuolisia, erilaisia palveluita. Tärkeää on myös, ettei ihmistä jätetä yksin palloilemaan eri palveluiden viidakkoon vaan hänestä otetaan koppi. Toimintamalli mahdollistaa paremman, asiakaslähtöisen, räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen palvelun järjestämisen. Tämä edellyttää työvoimahallinnon ja kuntien nykyistä vahvempaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä sekä hallintoesteiden purkua ja ennakkoluulottomuutta sekä joustavuutta, jossa asiakkaan eli työttömän ihmisen oma näkemys ja tavoitteet omassa elämässään ovat keskiössä. Tämän lisäksi, kun ihminen jää työttömäksi, pitäisin hyvänä myös järjestelmää, jossa irtisanottu ihminen voisi jäädä työterveyshuollon piiriin joksikin aikaa. Tämä voisi vahvistaa hänen mahdollisuuttaan työllistyä uudelleen.

Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen tärkeä asia on, että saamme (Puhemies koputtaa) tukea ihmisten arkiseen elämään. Budjetissa helpotetaan keski- ja pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentuloa. Lisäksi jo edellä kuvaamani sosiaalihuoltolain uudistus helpottaa arjen elämää monin tavoin. On myös välttämätöntä (Puhemies koputtaa) viedä sote-uudistus määrätietoisesti eteenpäin, jotta ihminen pääsee lääkärin vastaanotolle tai ikääntynyt saa tarvittavat palvelut tai lapsiperhe saa nykyistä joustavammin ja aikaisemmin tarvittavat arjen palvelut, ettei tilanne perheessä vaikeudu jopa lastensuojelutasolle. — Kiitoksia tässä vaiheessa.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jospa käyttäisin tämän puheenvuoroni vähän vapaammin ja lähtisin riittävän kaukaa. 70 vuotta sitten tässä maassa päättyi sota, ja siitä seurasi, että tässä maassa tehtiin maareformi, jonka kautta maassa asutettiin 400 000 ihmistä. Heille tuli myöskin työt. Taloudellisesti tilanne varmasti oli heikompi kuin tänä päivänä.

Tänään meillä on 450 000 työtöntä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on huutava asuntopula. Tämä yhtälö tuntuu minusta hämmästyttävältä. Viime viikolla tässä salissa keskusteltiin hyvässä, todella yhteisymmärryksessä suomalaisen ulkopolitiikan linjasta. Siitä oltiin samaa mieltä. Minua sodan kokeneena hämmästyttää, ettei tässä maassa eikä tässä salissa päästä yhteisymmärrykseen siitä, että ihmisen perusoikeus, asuminen, ei toteudu ja sitä kautta ei myöskään kunnolla työ.

Kuuntelin aamupäivällä valtiovarainvaliokunnassa valtiovarainministerin kertomusta ja olen ihan tyytyväinen hänen esityksiinsä lähtökohtaisesti: panostuksista infraan, ennen kaikkea liikenneinfraan, Pisara-rataan, länsimetroon. Liikennebudjetin kautta syntyisi myöskin asuntopoliittisia ratkaisuja ennen kaikkea pääkaupunkiseudun alueelle, ja se samalla työllistäisi. Se, että valtion panostukset sinne olisivat viiden vuoden aikana 2 miljardin luokkaa ja sitä kautta kuntien panostus saman verran ja se toisi tullessaan 30 000 työvuotta, on ihan hyvä tavoite. Todellisuudessa se toisi tullessaan, jos kunnat sen sitoumuksen pitävät, 22 500 uutta asuntoa sen lisäksi, mitä siellä on sovittu.

Tähänkään mennessä MAL ei ole toiminut niin kuin sen olisi pitänyt toimia. En ole pessimisti, mutta rohkenen tätä epäillä. Tässä valtiovarainministeri Rinteen esittämässä rakennepoliittisessa ohjelmassa kerrotaan, että metropolialueen asuntomarkkinat aiotaan taata 20 vuoden ajalta. Sinä aikana tännehän tarvitaan 150 000 uutta asuntoa, ja peruskorjattavaa on melkein saman verran. Näillä ratkaisuilla, jotka ovat sinänsä hyviä esityksiä valtiovarainministeriltä, tätä pitkän ajan ongelmaa ei tulla ratkaisemaan. Asuminenhan maksaa Suomessa kaikille liian paljon ja ennen kaikkea täällä pääkaupunkiseudulla, ja nämä vääristymät pitäisi ottaa todella tosissaan ja ryhtyä ratkaisemaan suurempia kansallisia ongelmia.

Toisiko tämä tullessaan uusia työpaikkoja? Pelättävissähän on, että se tuo uusia työpaikkoja virolaisille tai muualta tulleille. En vastusta sitä, mutta varmaankin täällä kannattaisi miettiä, mitä nämä rakennuskustannukset ja asumiskustannukset ovat. Nimittäin Ruuhka-Suomessa talonrakennusurakat hinnoitellaan suomalaisin kustannuksin. Hankintalaki sallii suoran alihankinnan, ei ketjuttamista. Alihankkija käyttää poikkeuksetta ulkomaista työvoimaa, jolloin todelliset kustannukset jäävät 60 prosenttiin. Urakkahinta on joka tapauksessa korkeampi kuin muissa Euroopan maissa.

Tarvitsemme poliittisen päätöksen, joka nostaa kynnystä vierastyövoiman käyttämiselle. Työturvallisuusmääräysten rinnalle voitaisiin liittää ammattitaitotesti, joka varmistaisi työntekijän osaamisen sekä kielenymmärtämiskyvyn, kyvyn ymmärtää suomenkielisiä työohjeita. (Kauko Tuupainen: Hyvä esitys!) Tämä tulisi toimimaan varmasti asukkaitten eduksi: laatu paranisi, tulokset olisivat hyviä. Me haemme ja meidän täytyy hakea sellaisia ratkaisuja, jotka kestävät pitkässä ajassa. Asunto on tänne jäävä, mutta huonokuntoisena se on vain haitta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Seuraavan vuoden budjettia tarkasteltaessa täytyy ihan ensimmäisenä kommentoida sitä, kun valtiovarainministeri Rinne joutui tulituksen kohteeksi kasvuennusteesta seuraavalle vuodelle. Täytyy kyllä todeta henkilökohtaisesti, ettei parhaalla tahdollaankaan voi löytää selitystä sille, miksi on saatu sellainen kasvuprosentti seuraavalle vuodelle kuin on saatu eli 1,2 prosenttia, kun kaikki yritysnäkymät näyttävät myöskin maailmanlaajuisesti siltä, että valoa ei kovin paljoa putken päässä näy. Siksi olisinkin toivonut, että ministeri Rinne olisi esittänyt joitakin vaihtoehtoisia skenaarioita etenemiselle Suomen taloudessa, Suomen yrityselämässä ja yrittäjien edellytysten parantamisessa, että työpaikkoja olisi voitu luoda enemmän tulevana vuonna.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että työttömyys pahenee ja palvelut ovat vaarassa eriarvoisuuden kasvaessa. Tämä on vaalikauden viimeinen budjetti, jota nyt valmistellaan, ja on pakko kysyä tässä vaiheessa, onko tämä budjetti sellainen, jolla hallitus saa Suomen suunnan muutettua. Jokaisen meistä on pakko tunnustaa sekin, että joudumme tinkimään elintasostamme. Toivoisinkin, että ne, joilla on enemmän, tinkisivät enemmän ja toisaalta varmistaisivat tietenkin ostovoiman säilymistä mutta että kohteeksi eivät joutuisi ne, joilla ei ole ennestäänkään, mistä leikata.

Arvoisa puhemies! Mihin perustuu hallituksen ministereiden näkemys jatkuvasta kasvusta? Näyttää siltä, että tässä maassa olisi kaksi todellisuutta: toinen on pääministeri Stubbin todellisuus, ja toinen on se arkielämän todellisuus. Ministeri Stubbin mukaan Suomen asiat etenevät virtaviivaisesti ylöspäin ja hyvään suuntaan, kuten päivällä tuossa kuulimme, ja sitten on tämä toinen todellisuus, jossa Suomi ja suomalaiset elävät. Työttömiä on uusimpien tilastojen mukaan rapiat 450 000, ja työttömyys koskettaa suoraan tai perheenjäsenen kautta jo miljoonaa ihmistä. Erityisen huolissani olen tietysti nuorisotyöttömyydestä ja erityisesti siksi, että kaikkea voitavaa ei mielestäni ole tehty esimerkiksi lainsäädännössä ja byrokratian purkamisessa koskien nuorten oppisopimuskoulutusta. Ja myönnän sen tässä vaiheessa jo, että kaikille nuorille tämä koulutusmuoto ei käy, ei sovi, he eivät siihen kykene osallistumaan, mutta se avaisi kuitenkin isolle osalle nuorista oven työelämään, sellaisen koulutusmuodon, joka heille sopisi.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus kohdistuu erityisesti kaikkein köyhimpiin ja myös monilapsisiin perheisiin. Leikkaus on leikkaus, vaikka sitä yritetään kuinka kompensoida, kuten olemme tässä selityksinä kuulleet. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsivähennys on huonoa ja monimutkaistavaa veropolitiikkaa, ja kaiken lisäksi se on huonoa perhepolitiikkaa. Lapsilisien leikkauksessa puhutaan asiasta, jonka vaikutukset perheiden kuukausiansioihin ovat useita kymmeniä euroja kuukaudessa. Mistään pikkujutusta ei siis ole kysymys näissä perheissä, joissa saatetaan sen lisäksi vielä sairastella. Entäpä miten käy niiden perheiden, joissa ei ole verotuloja tai niitä on vain hyvin vähän? Tällaisia perheitä Suomessa on kuitenkin kymmeniätuhansia. Lisäksi kotihoidon tuen kiintiöittäminen on asia, joka askarruttaa edelleenkin. Se ei palvele kenenkään etua rajoittaessaan valinnanvapautta ja tuoden lisäkustannuksia kunnille päivähoitokulujen kasvaessa. Näiden epätoivoisten yritysten sijaan olisi toivonut, että hallitus olisi mieluummin valmistellut ohjelmia, joilla voidaan lisätä perheiden kotiapua ja lisäksi antaa ennalta ehkäisevää palvelua koteihin.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä liikennehankkeista. Ministeri Rinne tuossa puheenvuorossaan moneen kertaan todisteli sitä, että metropolialueen liikennehankkeilla tuetaan asumista, sillä ei eliminoida mahdollisuuksia rahoittaa liikennehankkeita muualla Suomessa. Väistämättä kuitenkin tulee mieleen se, että investoinnit, joita täällä ollaan tekemässä, palvelevat vain pääkaupunkiseutua mutta eivät tuo sitä mahdollisuutta esimerkiksi elinkeinojen sijoittumiseen uusille alueille, muualle Suomeen, viedessään rahat pois näiltä mahdollisesti uusilta, tulevilta yrityksiltä tai isommilta elinkeinohankkeilta. Arvoisa puhemies, tähän toivoisin korjausta tässä tulevassa budjetissa.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut jo useita vuosia vaikeassa taloustilanteessa, ja työttömyys on kasvanut vuosittain. Kun maailmakin ympärillä näyttää alati muuttuvan vain rauhattomammaksi, tämä kansakunta on kääntänyt katseensa meihin päättäjiin ja odottaa meiltä sellaisia tekoja, jotka luovat turvallisuutta, uutta talouskasvua ja sitä kautta työtä ihmisille. Vain työllä voimme rahoittaa tämän hyvinvointivaltion ylläpidon.

Arvoisa puhemies! SDP:n teot näkyvät hallituksen budjettiesityksessä. Eläkeläisten ja lapsiperheiden ostovoimaa vahvistetaan uusilla verovähennyksillä. Kansalaisten tasa-arvo lisääntyy peruskoulun lisäpanostusten myötä. Uusi sosiaalihuoltolaki pitää huolta heikommista, erityisesti lapsista. Näen tärkeänä, että vaikeinakin aikoina voidaan tehdä tärkeitä, pitkään kaivattuja uudistuksia ja voidaan huolehtia hyvinvointivaltion kestävästä kehittämisestä.

Puheenjohtaja! Sitten minä otan sellaisen asian esille, mikä minua on vaivannut tässä, ja se liittyy liikennehankkeisiin, liikennepoliittiseen selontekoon, minkä eduskunta on hyväksynyt 2012. Siinä todetaan, että 2012—2015 nämä hankkeet, joista siinä nyt on pitkä luettelo, aloitetaan. Nyt ministerivaihdosten myötä on tapahtunut niin, että siellä on tiettyjä hankkeita siirretty vuodella eteenpäin tai sitten pienennetty summia. Yksi on tämä valtatie 22 Oulu—Kajaani—Vartius. Siihen oli 45 miljoonaa liikennepoliittisessa selonteossa varattu, ja nyt siinä on vain 15 miljoonaa. Kun on puhuttu siitä, että Suomessa täytyy olla koko Suomen kattavasti näitä infrahankkeita, joilla nyt haetaan sitä työllisyyttä ja kasvua ja uskoa tulevaisuuteen, niin tämä nyt ei ihan siltä näytä. Minä toivon, että palataan vielä tässä budjetin käsittelyn yhteydessä niihin hankkeisiin, mitä meiltä on Pohjois-Suomesta viety.

Yksi ehkä tärkeimmistä on rautatien sähköistäminen Iisalmi—Ylivieska-välillä ja ratapihojen jatkaminen. Tarkoitushan oli siinä, että malmiliikenne Vartiuksesta menisi Kokkolaan myös sitä kautta. Ratapihojen pituuden täytyy olla silloin lähemmäs kilometri, että siellä voidaan kohtauksia järjestää. Kun tämä nyt siirtyy, niin tästä on operaattorille haittaa, ja uskon, että myös yrityksille, kun vienti ei siinä suhteessa mene kuin pitäisi tavaraa tuonne maailmalle viedä.

Puheenjohtaja! Sitten toinen asia, mikä myös nousi täällä keskusteluun, on turve ja biomassa ja ennen kaikkea turpeen verotus. Minä mielelläni näkisin sen, että turpeen verotusta nyt laskettaisiin. Minulla on ihan konkreettinen esimerkki viime kesältä: Kun tapasin turveyrittäjän, hän sanoi, että hänellä oli ennen turpeen veron korotusta 17 työntekijää töissä ja siitä oli valtiolle verotulot yrityksen kautta pelkästään 700 000. Nyt hänellä on tämän veronkorotuksen jälkeen ainoastaan seitsemän henkilöä töissä ja muutamia tuhansia ovat valtion saamat verot.

Tämä omalta osaltaan, kun turvetta ja biomassaa pystytään nyt kattiloissa käyttämään, parantaisi työllisyyttä ja samalla toisi hyvinvointia niille työntekijöille, parantaisi ehkä kuntienkin verotuloa, mutta ennen kaikkea valtiolle olisi tuloa. Toivon, että tämä arvioidaan. Edustaja Zyskowiczhan otti tämän hyvin vakavasti, ja toivon, että kokoomuksen puolella myös tätä asiaa viedään eteenpäin.

Sitten vielä on se, että meillähän on myös näitä turpeennostokoneyrittäjiä, ja tällä hetkellä kun turpeen nosto ei vedä, niin ei myöskään konepuolella ole kysyntää ja tällä hetkellä sielläkin on mahdollista, että tulee työttömiä lisää. Sen takia täytyisi nyt ottaa tässä niin sanotusti isot rukkaset käteen ja ruveta töihin. — Kiitoksia.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden budjetti on kooltaan 1 070 sivua ja paksuudeltaan 53 milliä ja pitää sisällään 53,7 miljardin euron suuruisen budjetin. Uutta lainaa tämän budjettikirjan mukaan emissiotappioineen otetaan 16,7 miljardia eli 1,1 miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Nykyisiä lainoja lyhennetään ja kuoletetaan ja varaudutaan pääomatappioihin 12,2 miljardia eli 1,6 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämähän tarkoittaa sitä, arvoisa puhemies, että työllisyyttä lisäävien toimien sijaan valtio lyhentää edullisia lainojaan 1,5 miljardia euroa. Muistan ministeri Rinteen tässä keväällä todenneen, että hänen mielestään on tärkeämpää investoida, saada töitä työttömille työnhakijoille kuin edullisia lainoja lyhentää, mutta nyt hänen takkinsa tältä osin on kääntynyt. Onko hyvä vai huono asia, se nähdään ensi vuonna.

Meitä eläkeläisiä on tässä maassa tällä hetkellä 1,5 miljoonaa, lähinnä työeläkeläisiä. Meitähän on tässä viime vuosina kuritettu jatkuvasti, kuten useat edustajat ehkä muistavat. Tutkimusten mukaan viimeisten 15 vuoden aikana ansiotaso on noussut 70 prosenttia mutta eläkkeet vain 34 prosenttia eli eläkeläiset ovat jääneet jälkeen tämän tutkimuksen mukaan 36 prosenttiyksikköä, eikä siinä vielä kaikki. Hallitus budjetissaan tulee leikkaamaan eläkeläisille kuuluvaa eläkeindeksin tarkistusta 75 prosenttia, eli sen suuruus jää 1,5 prosentin sijasta 0,4 prosenttiin. Ketkä tässä voittavat? Tässä voittavat lähinnä seitsemän yksityistä eläkeyhtiötä. Jos he olisivat joutuneet maksamaan 1,5 prosentin mukaan meille eläkeläisille eläkettä, se olisi tullut maksamaan 370,5 miljoonaa euroa. Nyt tämä säästö tekee heille 98,8 miljoonaa, eli riihikuivaa rahaa jää eläkeyhtiöitten tileille 270 miljoonaa euroa. Ketkä tästä kärsivät eläkeläisten lisäksi? Arvoisa puhemies, olen saanut tietooni, että lähinnä valtio menettää tässä eläkeläisten tapauksessa verotulojaan ensi vuonna 19 miljoonaa euroa, seurakunnat ja peruskunnat verotuloja noin 80 miljoonaa euroa ja lisäksi valtio menettää arvonlisäveroja 50 miljoonaa euroa eli yhteensä yhteiskunta menettää, kun eläkeläiset jäävät ilman tätä korotusta, 150 miljoonaa euroa.

Toinen asia, työttömät. Myöskin heidän asemansa on merkittävästi heikentynyt samaisen tutkimuksen mukaan viimeisten 15 vuoden aikana. Työttömien peruspäiväraha on jäänyt jälkeen 25 prosenttia ja toimeentulotuki 30 prosenttia yleisestä ansiotason kehityksestä. Näihinkin olisi pitänyt budjetissa ottaa hieman rahaa.

Yhtä asiaa olen ihmetellyt valtiovarainvaliokunnassa edustaja Matti Saarisen tapaan: miksi ei meidän budjettikirjasta ilmene se asia, joka kuntien talousarviossa on itsestään selvää, kuinka paljon valtio vuosittain laittaa investointeihin ja kuinka paljon muihin menoihin? Tänään ministeri Rinne valtiovaroissa lupaili, että vuoden kuluttua budjettikirjassa nämä luvut esiintyvät. Minusta olisi erinomainen asia tietää, kuinka paljon me investoimme, kun otamme kuitenkin reippaasti vuosittain aina uutta lainaa.

Tässä, arvoisa puhemies, ajan puitteissa muutamia minun mielestäni tärkeitä asioita.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomen taloushistoriaa kirjoitetaan 30—40 vuoden kuluttua, olisi mielenkiintoista nähdä, mitä näistä viime vuosista siellä todetaan. Lyhyellä tähtäimellä katsottuna aika surullista on se, että teollinen tuotanto supistuu, viennin osuus bkt:sta kasvaa, työllisyys heikkenee, Suomen kilpailukyky rapautuu.

Aki Kangasharju, Nordean pääekonomisti, muutama viikko sitten kirjoitti päivälehdessä aika tylyn arvion: "Suomi on kehitysloukussa, ja helppoja ratkaisuja sieltä ulospääsyyn ei ole." Edellisen kerran, jolloin Suomi oli syvässä kriisissä, 90-luvun alussa, teollisuustuotanto laski vain yhtenä vuotena. Nyt on kuusi peräkkäistä vuotta tilastoissa jo.

Elinkeinoelämän kokonaistuotanto, bkt, muodostuu tietyistä komponenteista. Yksi on työtuntien määrä. Kun työikäisten määrä supistuu, yleensä supistuu myös tehtyjen työtuntien määrä. Se on kansallinen päätös, kuinka paljon tehdään. Suomessa ei oikeastaan enää ole ahkeraa muualta löydettävissä kuin yksinyrittäjistä, joiden kohdalla Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen työaika viikossa ylittää reippaasti 50 tuntia.

Rahaakin Suomella on periaatteessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Siitä on ollut jopa varaa viedä 100 miljardia maan rajojen ulkopuolelle, lähinnä työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan kautta. Paha virhe. Se on meidän kilpailijamaiden käytettävissä, kun sen pitäisi olla Suomessa yritystoiminnan käytössä.

Innovaatioitakin Suomella on, yllin kyllin moneen muuhun maahan verrattuna. Tässä suhteessa suomalaiset ovat hyviä keksijöitä, mutta keksintöjen muokkaaminen käytännön liiketoiminnaksi vaatii sitä rahaa, ja silloin vaaditaan myös vakuuksia. Ja vakuuksia ei näytä löytyvän, koska useissa tapauksissa innovaation kehittäminen on syönyt niin paljon voimavaroja, ettei enää uuteen lainanottoonkaan ole edellytyksiä.

Nämä voitaisiin kuitenkin yhdistää muuttamalla monia asioita. Nyt istuva hallitus — joka aloitti kuuden puolueen hallituksena, on ehkä neljän puolueen hallitus muutaman viikon päästä — tunnistaa kyllä varmasti edellä mainitut ongelmat. Kuitenkin näiden korjausten aikaansaaminen käytännössä on paljon haasteellisempaa. Poliitikko, joka tarvitsee uudelleenvalinnan, harvoin mielellään ryhtyy sellaiseen tehtävään, jossa olettaa, että kansalaisilla on vastakkainen mielipide suhteessa hänen toimenpiteisiinsä.

Nyt kuitenkin vähitellen tulee se hetki vastaan, jolloin pakko on tehdä jotakin. Kansainvälisessä vertailussa Suomen veromalli verrattuna Viron malliin on auttamatta kilpailukyvytön. Kyllä myös Ruotsi on parantanut siten, että pääoma on pysynyt ruotsalaisten yritysten toimesta kohtuullisessa määrin ruotsalaisen yritystoiminnan käytettävissä. Suomessa koko ajan pääomaa valuu kiihtyvällä vauhdilla varmemman tuoton tai paremman tuoton mahdollisiin kohteisiin. Myös sisäinen allokaatio suosii liiaksi kiinteistöinvestointeja.

Se, että meillä on Tekesin kautta syntynyt ehkä 2 000—3 000 hanketta, jotka odottavat pääomaruisketta, olisi myös mahdollisuus, jonka työeläkejärjestelmä voisi ottaa rahoittaakseen edellyttäen, että kohteet ovat riittävän hajautettuja, riittävän pieniä. Silti se määrä, joka tällä hetkellä on pk-sektorin käytössä, noin 3 miljardia 160 miljardista, voisi varsin hyvin olla jopa kaksinkertainen. Sillä saataisiin nämä kaikki hankkeet, joiden nopein vaikutus olisi työllisyyden parantaminen, vientitulojen syntyminen ja sitä kautta tietysti myös kauppataseen parantuminen.

Suomi joutui avoimeen kilpailuun aika kovalla valuuttakurssilla. Kyky selviytyä tällä euron kurssilla ei näytä riittävän. Euroopan unionin jäsenvaltioiden euromaista vain Saksa näyttää porskuttavan. Heidän teollinen kilpailukykynsä on parantunut Suomeen nähden 10—15 prosentilla, ja jos nyt vielä olisi devalvaatio käytössä, niin varmaan valtiovarainministeriö keskuspankin kanssa pohtisi, kuinka suurella prosentilla. Se ei alkaisi ykkösellä.

Kaikkien näiden jälkeen toivon, että itse asiassa saataisiin maahan toimintakykyinen hallitus, mutta se varmaan tulee ennen pitkää väkisin, koska yhdellä äänellä tässä salissa ei pidemmän päälle voida operatiivisia päätöksiä tehdä. Koska se tulee, se jää nähtäväksi, mutta kun laskee sairauspoissaolot ja eduskunnan puhemiehen roolin, niin tilanne taitaa olla 99 vastaan 100.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Lähtökohta ensi vuoden talousarvion laadinnalle on edelleen huolestuttava taloustilanteemme. Näyttää siltä, ettei kasvu ole vieläkään alkamassa. Uusimmatkin kasvuennusteet ovat lähellä nollaa. Kaikkein tärkeintä on saada lisää työpaikkoja ja vienti vetämään. Itse uskon, että sekä biotalous että ympäristö- ja terveysteknologia voivat olla keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitämme. Meidän on kuitenkin oltava nopeita, etteivät muut maat saa kilpailuetua itselleen. Suomen ongelmahan on se, ettemme osaa riittävästi markkinoida ja myydä omia innovaatioitamme maailmalle. Antti Rinteen johdolla rakennettu elvytyspaketti, jonka avulla on tarkoitus saada käynnistymään eri puolille Suomea tulevaisuuden kannalta tärkeitä julkisia investointeja, on tärkeä työllisyyttä parantava toimenpide. Järkevistä investoinneistahan ei ole puutetta.

Toisaalta pitkäaikaistyöttömien tilannetta ei pidä unohtaa. Erittäin huolestuttavaa työttömyyslukuja tarkastellessa onkin juuri pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Olen periaatteessa sitä mieltä, että vastuun siirtäminen työllistämisestä kunnille 300 työttömyyspäivän jälkeen on hyvä asia. Nyt jo tiedän, että monessa kunnassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kehittämiseksi on tehty uusia innovaatioita. Tämä uudistus tulee kuitenkin nopealla aikataululla, ja se kirpaisee eniten rakennemuutoskuntia sekä pahimman työttömyyden alueita. Ja kun vielä otetaan huomioon, että monien pitkäaikaistyöttömien työllistyminen edellyttää hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja, jotka nekään eivät ole ihan priimakunnossa monessakaan kunnassa, niin ymmärrän hyvin kuntien huolen ja hädän siitä, miten tästä uudesta velvoitteesta selvitään. Onneksi kunnat tulevat saamaan kompensaatiota uudistuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Tässä yhteydessä on lisäksi tärkeää varmistaa myös kolmannen sektorin mahdollisuudet työllistää pitkäaikaistyöttömiä, sillä kaikki eivät voi työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Talouden tiukentumisesta huolimatta sivistyneessä yhteiskunnassa pidetään huolta eniten apua ja tukea tarvitsevista ihmisistä. Yhteiskunnassamme on paljon köyhyyttä, ja esimerkiksi pienituloisten eläkeläisten tilanne on todella huolestuttava. Monet heistä, etenkin yksin asuvat kansaneläkkeellä olevat naiset, joutuvat tinkimään jopa ruuasta ja lääkkeistä. Nyt sovitut pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verohelpotukset korvaavat osittain aiemmin päätettyjä indeksileikkauksia, mutta toki olisin mielelläni suonut myös takuueläkkeeseen valtiovarainministerin ehdottaman 10 euron tasokorotuksen. Pienituloisimmille 10 euron tasokorotus ei olisi ollut mikään mitätön pieni juttu, kuten olen kuullut väitettävän. Pienellä eläkkeellä olevien lisäksi pienituloiset lapsiperheet ovat toinen tärkeä kohderyhmä, jolle ensi vuoden talousarvio tuo verovähennyksen avulla konkreettisia taloudellisia helpotuksia arkielämään ja kompensoi lapsilisäleikkauksia juuri pieni- ja keskituloisille. Myös asumistuen paraneminen ja 300 euron suojaosan käyttöönotto asumistuessa auttavat pienituloisia perheitä.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti olen pahoillani siitä, että oppivelvollisuusiän nostosta jouduttiin luopumaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen olisi ollut järkevä rakenneuudistus. Iloitsen kuitenkin siitä, että peruskoulun kehittämiseen, luokkakokojen pienentämiseen, kouluavustajien palkkaamiseen ja muihin oppimista tukeviin toimenpiteisiin sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen saatiin lisämäärärahoja kiitettävästi.

Talousarviota tehdessä on tärkeä laskea myös vaihtoehtoiskustannuksia. Esimerkiksi säästäminen ennalta ehkäisevistä ja varhaisen puuttumisen toimenpiteistä tulee aina yhteiskunnalle kalliiksi. Oikeisiin asioihin panostaminen säästää yhteiskunnan kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Tämän takia pidän merkittävänä asiana, että uusi sosiaalihuoltolaki saadaan voimaan ensi vuonna. Tämän lain myötä kuntien toimintatavat toivottavasti mahdollisimman pian muuttuvat korjaavista sosiaalihuollon toimenpiteistä ennalta ehkäiseviin. Tavoitteenahan on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki oikeaan aikaan eli ennen kuin esimerkiksi perheiden tilanteet pääsevät kriisiytymään liiaksi. Lain toimeenpanoon käytetyt rahat palautuvat tulevina vuosina monin kerroin takaisin yhteiskunnalle. — Kiitos.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen tavoite on olla osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tällä menolla ei tuohon tavoitteeseen päästä. Perusopetuksesta leikataan, ja ryhmäkoot kasvavat resurssipulan seurauksena. Lukiokoulutuksesta nipistetään ja lukioverkkoa karsitaan. Juuri tasapuoliset opiskelumahdollisuudet ovat olleet suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi ja ylpeydenaihe jo pitkään, mutta tähänkin on ilmeisesti tulossa muutos. Myös ammatillisen koulutuksen kehitystä hidastaa resurssipula.

Valtion on säästettävä, mutta mielestäni koulutus ei ole tulevaisuutta ajatellen järkevä säästökohde. Toimintojen tehostaminen ja paremman kustannustehokkuuden tavoittelu on kannatettavaa, mutta se ei saa tapahtua suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun kustannuksella. Hyviä säästökohteita kyllä löytyy.

Yksi erinomainen esimerkki on turhan maatalousbyrokratian karsiminen. Maatalouteen liittyvästä hallinnosta aiheutuvista kokonaiskustannuksista on vaikea löytää tarkkoja arvioita. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2013 laatiman selvityksen perusteella maatalouden tukibyrokratian hallinnolliset kustannukset olivat 60—70 miljoonaa euroa. Viljelijöille kohdistuvista hallinnollisista kustannuksista ei ole arviota. Kovimpien arvioiden mukaan maatalousbyrokratian kulut ovat kokonaisuudessaan yli puoli miljardia euroa. Joka tapauksessa turhan byrokratian karsiminen voisi olla erittäin hyvä säästön paikka.

Byrokratian kitkemisen sijaan kansalaisia kiusataan jätevesiasetuksella, jonka tarkoituksenmukaisuudesta en ole järin vakuuttunut. Jätevesiasetus on kova kuluerä monen maaseudun asukin lompakolle, ja sen poikimat ympäristöhyödyt ovat lähinnä näennäiset. Nyt järki käteen, ja perutaan tämä asetus, joka sai alkunsa jo 2004 Matti Vanhasen hallituksen alkaessa.

Pienyrittäjiäkään suuryrityksiä lempivä hallitus ei ole turhaan hemmotellut. Pienestä ne suuretkin ovat joskus ponnistaneet. Verotuksen tulisi kannustaa pienyrittäjyyttä, ei syödä yrittäjyyden houkuttavuutta. Itsensä työllistäminen yrittäjänä on tehty myös byrokratian osalta vaikeaksi monilla aloilla. Taas kerran hallitus harjoittaa lyhytnäköistä talouspolitiikkaa pienyrittäjien kustannuksella. Perussuomalaiset ovat monesti ehdottaneet parannuksia yksinyrittäjien ja pienyrittäjien toimenkuvaan, muun muassa alvin alarajan nosto 20 000:een, mielellään jopa enemmän, 30 000:een. Ei ole varmaan tarkoitus, että nämä pienyrittäjät, yksinyrittäjät ovat työttömyysjonossa pitkän letkan jatkona.

Omaishoitajien tekemä työ on äärimmäisen arvokasta ja mahdollistaa hoidettaville paremman elämänlaadun. Valtion näkökulmasta omaishoitajien tekemä työ säästää vuosittain merkittävän rahasumman muista hoitokustannuksista. Omaishoidon tuen hoitopalkkion taso ei ole tällä hetkellä läheskään riittävä omaishoitajien työn vaativuuteen nähden. On valitettavaa, että suuri osa omaishoitajista ei saa ollenkaan omaishoidon tukea ja toisaalta omaishoidon tuen varassa elävillä on usein vaikeuksia toimeentulon suhteen. Olisin toivonut hallitukselta budjetissa reilua käden-ojennusta omaishoitajille, joita tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Laitospaikkojahan ollaan vähentämässä radikaalisti.

Veteraanien asiat olisi jo vihdoin viimein yritettävä hoitaa kuntoon. Poliitikot ovat luvanneet puheissaan jo pitkään edistää veteraanien hyvinvointia. Kuitenkin jostain kumman syystä hallitukset eivät pelaa näiden lupausten mukaan. Veteraanien kotihoitoon tarvitaan nykyisen hoitotarpeen perusteella enemmän määrärahoja. Tällä asialla on ollut kiire jo parikymmentä vuotta. Nyt on korkea aika toimia. Sotiemme veteraanit ovat reilusti yli 90-vuotiaita. Kotihoidon ja kuntoutuksen riittävä määrä jokaiselle veteraanille olisi viimeistään nyt toteutettava, myös heille, joilla ei ole prosenttiperusteista sotavammaa.

Mutta jotain kiitostakin hallitukselle kyllä suon, ja se on tämä Kasitie-projekti. Kasitien parannus Nousiaisen ja Raision välillä on alkanut, ja siitä kiitos hallitukselle. Eivät ole oppositionkaan ajatukset ja toiveet tämän suhteen menneet hukkaan. Se on erittäin hyvä asia, että Kasitien parannus on saanut alkunsa. — Kiitoksia.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään keskustelleet ensi vuoden talousarvioesityksestä. On aluksi kuitenkin syytä muistaa se, että pääministeri Kataisen hallitus aloittaessaan tällä vaalikaudella lupasi tehdä Suomessa suuren rakennemuutoksen ja se koski nimenomaan kuntauudistusta. Tuolloisen hallituksen tavoitteena oli lakkauttaa Suomesta noin 200 kuntaa ja aikaansaada sillä noin 4 miljardin euron säästöt. Kuten tiedämme, tulokset kuntauudistuksesta ovat jääneet vähäisiksi ja hallinnollisiin ratkaisuihin tarvittiin opposition puolueiden apu, jolla saatiin viime keväänä synnytettyä sopu sote-uudistuksen toteutuksesta. Nyt syksyn tullen odotamme sitten lakiesitystä kyseisestä asiasta. Mutta kunnat eivät kuitenkaan ole jääneet osattomiksi hallituksen toimenpiteistä. Tällä vaalikaudella on toteutettu ennenkokemattomat valtionosuusleikkaukset. Ensinnäkin leikkauksia toteutettiin hallitusohjelman mukaisesti ja tällä vaalikaudella jokaisessa kehysriihessä niin vuonna 2012, 2013 kuin 2014:kin kuntien valtionosuuksia on leikattu lisää.

Peruspalvelujen valtionosuudet vuosina 2012—2017 tulevat pienentymään yhteensä noin 6,9 miljardin euron verran. Siitä huolimatta, että hallitus on näin merkittävästi leikannut peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnille on annettu lisää tehtäviä. Tämä on aikaansaanut sen, että kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan omaa toimintaansa. Se on kunnissa tapahtunut tekemällä joko budjetteihin leikkauksia, lomautuksia tai sitten irtisanomisia. Lisäksi sekä kunnallisveroprosentit että kiinteistöveroprosentit ovat kunnissa nousseet. On arvioitu, että vuosina 2012—2015 keskimääräinen kuntien veroprosentin korotus on ollut 1,5 prosenttia ja kuntien erilaisesta tulokehityksestä johtuen erot siitä saattavat olla jopa nelinkertaisia. Nyt hallitus on nostamassa kiinteistöveron ala- ja ylärajoja ja samanaikaisesti sitten vähentää noin 94 miljoonaa euroa valtionosuuksia.

Hallitus ei lupauksista huolimatta ole kyennyt vähentämään kuntien tehtäviä, pikemminkin päinvastoin. Ensi vuoden alusta vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa. Kunnissa kotihoidon tuen jako-osuuden muutos tulee lisäämään merkittävästi kustannuksia, ja myöskin sitten eri lainsäädännöt tuovat lisävelvoitteita kunnille. Kuntien vastuulle ovat myöskin kaatumassa yhä suuremmin yksityisteiden rahoitus ja kustannukset joukkoliikenteestä.

Valtiovarainministeri Rinne heinäkuun alussa esitti, että takuueläkkeeseen olisi tulossa 10 euron korotus. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Eläketulovähennys tulee sijalle, mutta se ei tule ulottumaan kahteen pienimpään eläketuloluokkaan. Lapsilisiä tullaan leikkaamaan, ja tilalle tulee sitten lapsivähennys, joka tuo merkittävästi lisäbyrokratiaa lapsilisän maksatusprosessiin. Esimerkiksi atk-ohjelmakustannukset on arvioitu noin 2,5 miljoonan euron suuruisiksi.

Täällä tänään pääministeri Stubb kertoi ja antoi kuvan, että Suomessa on kaikki hyvin: Suomen kilpailukyky on hyvä, velkamäärä ei ole hälyttävä. Mutta olen asiasta toista mieltä, ja tähän löytyy vertailukelpoista tietoa muun muassa Euroopan unionin maiden väliltä. Täällä äsken edustaja Lehti kertoi muun muassa Saksaan verratuista kilpailukykyeroista.

Keskusta on esittänyt yrityksiä koskevan byrokratian purkamista. Olisikin toivottavaa, että eduskuntakäsittelyssä myös näihin yrityksiä koskeviin byrokratiatalkoisiin otettaisiin osaa. Sen lisäksi olemme esittäneet, että sukupolvenvaihdoksia pitäisi helpottaa, ja sitten ensimmäisen työntekijän palkkatuki ja 5 prosentin yrittäjävähennys olisivat sellaisia tekijöitä, jotka pientä ja keskisuurta yritystoimintaa tulisivat auttamaan. Kilpailukyvyn kannalta olisi myös äärimmäisen tärkeää, että tieverkon kuntoon kiinnitettäisiin huomiota sekä perustienpidon että yksityisteiden osalta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituskauden viimeinen budjettiesitys on tehty todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jonka syyt ovat peräisin Euroopan ja maailman talouden muutoksista ja epävarmuudesta. Budjetti on tehty viime kevään kehyspäätösten pohjalle, jossa suuri merkitys oli suunnitelluilla rakennemuutoksilla. Budjetin loppusumma pienenee, kuten lisävelan otto tähän vuoteen, mutta silti velkaantuminen on taittumassa vasta kehyskauden lopulla 2018.

Euroopan, kuten Suomenkin, talous on elpymässä, mutta hitaasti. Tästä syystä Suomen on kohdennettava vientipanostuksia Keski-Euroopan sijaan kasvaville alueille Aasiaan tai Afrikkaan sekä arktisille alueille ja Venäjälle. Vaikka Venäjän osalta väliaikainen tilanne tuntuukin pakotteineen hankalalle, on naapurimaa suuri, kasvava kansantalous, ja yhteistyön tekemiseen tuhat kilometriä yhtenäistä rajaa on nyt ja tulee olemaan tulevaisuudessa.

Suomen elpymisen tilannetta ovat Euroopan tiukan taloustilanteen lisäksi rasittaneet niin teollisuuden rakennemuutos kuin väestön ikääntyminen ja kustannuskilpailukyky, jonka helpottamiseksi onneksi tämän hallituskauden aikana saatiin yhteinen maltillinen palkkaratkaisu. Suurin ongelma on kuitenkin työttömyys, jonka ei pidä antaa pitkittyä, vaan työvoimasta on pidettävä huolta, sillä taloustilanteen ja kasvun edellytyksistä, siis myös osaamisesta erityisesti, on pidettävä kiinni. Kun kasvu lähtee, työvoimasta on tulossa pula. Onneksi nyt tehdyillä pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluilla ja toisaalta nuorisotakuulla on tilannetta voitu helpottaa, ja erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyys ei ole levähtänyt täällä Suomessa niin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Tänäänkin on verotusta haluttu käyttää moneen kertaan keinona työpaikkojen luomisessa. Tätä on kokeiltu jo useamman kerran, niin edellisen hallituksen kuin tämän hallituksen aikana yhteensä yli 1,5 miljardilla, mutta toivottua tulosta ei näillä ole saatu. Tästä syystä on myös käytettävä reilusti muita keinoja, ja niinpä on tämän hallituskauden kaikissa budjeteissa lisätty euroja suoraan yritysten tukiin tai valtuuksiin yritysten tukemisessa sekä viennin edistämiseen, kuten tässäkin Tesin, Tekesin, Finnveran, Finpron ja Team Finlandin kautta. Samalla on välttämätöntä, että valtio on aktiivinen myös itse elvytyksessä lisäämällä resursseja väylähankkeisiin, sitoen ne nyt myöskin asuntorakentamiseen, ja toisaalta olemalla myöskin aktiivinen asuntorakentamisen muissakin keinoissa. Uudenlaisena mallina on nyt lähdössä liikkeelle myös Remontti Oy, jonka kautta julkisten rakennusten korjaaminen tai rakentaminen tulee olemaan yhä helpompaa.

Tämä esitys, kuten aiemmatkin kaksi budjettia, on verotuksen osalta hieman tuloeroja kaventava. Tämän on myös oltava tavoite tulevaisuudessa. Tästä on pidettävä kiinni niin inhimillisesti kuin siitä syystä, että ostovoima säilyy ja ihmisten eläminen helpottuisi. Monissa kohdin on todettu tuloerojen kaventamisen olevan tärkeä osa myös kasvun kannalta. Näistä syistä on erittäin perusteltua tehdä korotus eläketulovähennykseen ja toisaalta lapsivähennys pieni- ja keskituloisille perheille. Näin saadaan lisättyä pienin askelin myös oikeudenmukaisuutta. Ja niistä pienistä askelista koostuu suomalainen hyvinvointi ja sen oikeudenmukaisuus.

Pietari  Jääskeläinen  /ps:

Arvoisa puhemies! Peruspalveluja ei pystytä enää ensi vuonna turvaamaan. Valtio ei enää todellisuudessa turvaa kansalaisten peruspalveluja, vaikka perustuslaki niin edellyttää. Hallituksen toimesta valtio vetäytyy hyvinvointivastuustaan leikkaamalla rajusti peruspalvelujen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä opetustoimen, rahoitusta vuosina 2012—2017. Kuntaliiton mukaan valtion leikkaukset ovat kaikkiaan yli 7 100 miljoonaa euroa huolimatta väestön kasvusta ja ikääntymisestä. Hallituksen aloittaessa vuonna 2011 oli peruspalvelujen valtionosuusprosentti vielä 34,11. Tänä vuonna se oli vain 29,57. Viimeistään ensi vuonna peruspalveluja ei enää pystytä takaamaan kaikkialla maassamme kaikille suomalaisille, koska valtion rahoitus pudotetaan kipurajan alapuolelle 25 prosenttiin.

Arvoisa puhemies! Valtion menojen leikkaus leikkaamalla kuntien peruspalvelujen rahoitusta on sitä kuuluisaa hölmöläisten peiton jatkamista. Julkisen sektorin rahoitusasema ei tästä parane pätkääkään. Palvelujen turvaamiseksi kunnat ovat pakotettuja nostamaan verojaan. Vaihtoehtona on heikentää palvelutasoa entisestään. Yhä useammin kansalaiset joutuvat peräämään lakisääteisiä oikeuksiaan jopa oikeusteitse.

Kipeimmin leikkaukset kohdistuvat niihin, jotka yhteiskunnan palveluja eniten tarvitsevat, kuten sairaat, vammaiset, eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät ja pienituloiset. Heillä ei ole ta-loudellisia mahdollisuuksia hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta. Heidän elämänsä on entistä turvattomampaa. Heihin kohdistuvat suhteellisesti pahiten myös tehdyt lapsilisä- ja eläkeindeksileikkaukset, takuueläkkeen tason jäädyttäminen ja erilaiset verojen korotukset, kuten energiaveron ja sähkö- ja polttoaineverojen nostot.

On nurinkurista, että samaan aikaan kun valtio on vähentänyt kuntarahoitustaan, se on lisännyt kuntien tehtäviä, ensi vuonnakin satojen miljoonien edestä. Tehtäviä piti hallituksen toimesta päinvastoin karsia ja saavuttaa miljardin säästöt. Nyt on paperilla säästöjä vasta noin kolmasosa vaadittavasta summasta.

On myös huolestuttavaa, että peruspalvelujen rahoituksen siirto valtion vastuulta kuntien vastuulle lisää kansalaisten eriarvoisuutta kuntien äyrin hinnan suurten erojen sekä sen takia, että kuntavero on luonteeltaan jakovero, minkä takia suurituloiset hyötyvät tästä veromuodosta enemmän, koska valtion progressiivisesta verotuksesta näin voidaan välttyä.

Tässä vaikeassa taloustilanteessa päättäjien pitää keskittyä perimmäisiin kysymyksiin: miten turvata välttämättömät peruspalvelut kaikille? Tämä on miljardiluokan kysymys. Pitäisikö tasavallan presidentin sulkea eduskunnan istuntosalin ovet niin kauaksi aikaa, että tähän elintärkeään asiaan saadaan ratkaisu?

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne totesi tuossa budjetin avauskeskustelussa esitellessään budjettiesitystä jotenkin niin, että hallitus on siis työnsä tehnyt. Samalla tavalla tätä toisti myös aiemmin entinen pääministeri. Lausahdus on hyvin hämmentävä ministeri Rinteen sanomana, koska Suomi on vajonnut koko ajan syvemmälle ja syvemmälle. Me olemme lamassa. Meillä on valtava, paheneva työttömyys, yhteiskunnan eriarvoistuminen ihmisten ja alueitten kesken pahenee ja niin edelleen ja niin edelleen. Eli tilanne on todella huono, ja jos hallitus jo tässä vaiheessa on työnsä tehnyt, eihän se hyvältä kuulosta.

Tämä maa kaiken kaikkiaan kehittyy vain koko voimallaan. Sillä, miten kykenemme hyödyntämään laajan maan kaikkia resursseja ja osaamista, sillä, miten kykenemme kehittämään maan kaikkia alueita, ratkaistaan koko laajan Suomen tulevaisuus.

Edellisen hallituksen, pääministeri Kataisen hallituksen, saldo koko Suomen kehittämisessä oli erittäin huono. Käytännössä alueitten tasa-arvo ja alueellinen tasapaino unohdettiin, ja tätä samaa tämä budjettiesitys jatkaa. Ehkä tämä näyttää vielä hieman rujommalta.

Erityisen kova linjaus on isot liikenneinfrahankkeet vain Etelä-Suomeen, Helsinkiin ja Tampereelle. Se on tietysti ihan ok, mutta kun samaan aikaan koko maan perusväylänpidosta karsitaan ja jo aiemmin aloitettavaksi ajateltuja liikennehankkeita pohjoisesta karsitaan, tämä tilanne näyttää aika rujolta.

Olisikin välttämätöntä, että hallitus talouslinjauksissaan huolehtisi koko maan perusväylänpidon rahoituksesta eikä pelaisi vain viestinnällisellä kikkailulla. Koko maan liikenneinfrasta huolehtiminen on välttämätöntä jo senkin takia, että Suomessa päästäisiin eteenpäin kotimaisen uusiutuvan energian ja yleensäkin biotalouden hyödyntämisessä. Tosin uusi hallitus näyttää tyytyvän biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä lähinnä selvitysten tekemiseen. En voi käsittää, miksi turpeen ja metsähakkeen tuki- ja verotasoja ei muuteta vuoden 2012 tasolle. Tätä kauttahan kotimainen uusiutuva energia alkaisi väistämättä syrjäyttämään kivihiiltä. Se olisi koko tämän kansantalouden kannalta järkevää. On hauska huomata, että tämänkin päivän eduskuntakeskustelussa täällä kyllä monet hallituspuolueitten edustajat puhuvat hyvin lämpimästi tästä kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisestä, mutta mitään käytännön tekoja hallituksen puolelta ei kuitenkaan tule.

Elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet tulee turvata koko maassa, myös syrjäseudulla. Tältäkään osin en voi ymmärtää sitä, miksi aluekehittämisen määrärahoja edelleen leikataan. Maakunnan kehittämisraha esityksessä nollataan. Käytännössä puhtaasti kansallista aluekehitysrahaa budjetissa on enää TEMin maaseudun kehittämiseen kohdennettava, sekin rajusti leikattu, 1,6 miljoonaa euroa. Samalla EU:n aluekehitysrahoituksen kansalliset vastinrahat on leikattu yli 20 prosentilla.

Toistan edelleen sen, että tämä maa kehittyy vain koko voimallaan. Sillä, miten kykenemme hyödyntämään laajan maan kaikkia alueita, ratkaistaan koko Suomen tulevaisuus ilman minkäänlaista vastakkainasettelua maaseudun ja taajamien välillä. Olikin hyvin erikoista kuulla tuossa debattikeskustelussa ministeri Rinteen ja ministeri Ihalaisen kommentit, joissa molemmat korostivat työpaikkojen syntyä pääkaupunkiseudulle ja uuden asuntotuotannon kehittämistä näillä alueilla. Eikö olisi syytä pyrkiä lisäämään työmahdollisuuksia koko maahan ja ehkäistä sitäkin kautta niitä ongelmia, joita syntyy muuttoliikkeestä muuttotappioalueilla, ja vastaavasti alentaa kustannuksia, jotka muuttoliikkeestä syntyvät muuttokeskusalueilla? Mutta tietysti, jos poliittinen ideologia menee yli järkevän kansantalouden kehittämisen, minkäs sille sitten tekee.

Iso kysymys tuossa budjetissa on myös se, millä tavalla suomalaista maa- ja metsätaloutta kaiken kaikkiaan kehitetään. Tällä vaalikaudellahan kaikissa talouspäätöksissä maa- ja metsäta-loudelta on leikattu aika rajusti, ja myöskään tämä budjetti ei tähän suuntaan tuo muutosta. Erityisen huolissani olen maatilojen tilanteesta ensi vuonna, 2015 syksyllä, kun muun muassa EU:n maatalouspolitiikan muutokset alkavat näkyä maatilojen tukileikkauksina — siis puoli vuotta vaalien jälkeen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on jo pitkään käyty keskustelua, monta puhetta on pidetty ensi vuoden valtion budjetista ja tästä pahasta taloustilanteesta, missä me olemme.

Todellakin me olemme olleet pahassa tappiokierteessä jo vuosikaudet. Valtionvelka on jopa kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, vaikka samanaikaisesti kansalaisten verotusta on viime vuosina rajusti kiristetty jo lähes maailmanennätystasolle. Joidenkin mielestä nyt valtion pitäisi elvytyksen nimissä ottaa vielä lisää velkaa. Mutta jos lisävelan otto ja sen avulla elvyttäminen olisi ratkaisu näihin ongelmiin, emme todellakaan olisi näin kurjassa tilanteessa. Onhan tässä elvytetty jo vuosikaudet velkaa ottamalla. Ja jälleen velkaa suunnitellaan otettavaksi lisää yli 4 miljardia. Arvioiden mukaan tämä on hyvin optimistinen arvio. Jotkut veikkaavat, että lähempänä 6:ta miljardia tulee olemaan ensi vuoden velkasaldo tällä menolla.

Valtion menojen rahoittaminen velkaa ottamalla ei missään nimessä ole, eikä missään olosuhteissa, kestävää toimintaa. Kun valtionvelka on kaksinkertaistunut viimeisten noin viiden vuoden aikana, se kolkuttelee ensi vuoden lopulla jo sitä maagista 60 prosentin rajaa bkt:stä. Ja tämän jälkeen Suomi taitaa liittyä niitten maitten kerhoon, joissa ei kolmen A:n luokitusta enää ole. Kärjistettynä voisi sanoa, että Suomi on kuin maksuvaikeuksissa oleva henkilö, ihminen, joka rahoittaa hulppeaa elämäänsä pikavipeillä ilman kestävää suunnitelmaa velan takaisinmaksusta. Mutta emmehän me kukaan kannusta kansalaisia tällaiseen toimintaan.

Miksi meidän kauppataseemme on romahtanut vuoden 2000 noin 12,5 miljardin euron ylijäämästä? Nyt vuosikaudet on rämmitty nollatasolla. Siksi, että Suomi ja suomalaiset tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä.

Herra puhemies! Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa verotuksella aiotaan saada valtion kassaan reilut 40 miljardia euroa. Erittäin huomattavaa on, että autoilijoilta kerätään Suomessa kaikkiaan lähes 10 miljardia, mutta koko Suomen noin 78 000 kilometrin mittaisen tieverkoston ylläpitämiseen ensi vuoden budjetissa on varattu noin 38 miljoonaa vähemmän kuin tälle vuodelle oli määrärahaa varattu eli noin 520 miljoonaa. Se on vain vajaa 6 prosenttia autoiluun ja autoilijoille kohdistetusta verosta. No, jokainen voi omassa mielessään harkita ja miettiä, mihin tämä loppuraha sitten käytetään — jonkun mielestä oleskeluyhteiskunnan ylläpitämiseen. Huomiota herättävää on myös se — eilen ja tänään on ollut paljon julkisuudessa esillä Yle-rahoitus — että kansalaisilta kerätään Yle-verona suunnilleen sama summa kuin koko Suomen tieverkoston ylläpitämiseen käytetään rahaa. Meille varsinaissuomalaisille on ollut tärkeä tämä valtatie 8:n, Turun ja Porin välillä, parantaminen. Jo edellinen liikenneministeri puolitti alun perin suunnitellun 200 miljoonan euron määrärahan noin 100 miljoonaan, ja nyt näyttää siltä, että tuosta 100 miljoonastakin on vielä 10 miljoonaa tässä ensi vuoden budjetissa leikattu. Mutta tällä jäljelle jäävällä reilulla 90 miljoonalla onneksi saadaan kuitenkin ne perusparannukset, mitkä ovat jo aivan välttämättömiä Raision ja Nousiaisten välillä, toteutettua.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä vuoden 2014 toiseksi lisätalousarvioksi ja valtion talousarvioesitystä vuodelle 2015. Viime vuodet ovat olleet epävarmoja aikoja maailmantaloudessa. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, euroalueen ja EU:n talouskasvun pysähtyminen sekä kehittyvien talouksien totuttua hitaampi kasvu ovat sävyttäneet talouspolitiikkaa jo useamman vuoden ajan.

Nyt tilanteessa alkaa vihdoin näkyä parannusta. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat jättäneet talouskriisin taakseen, ja kasvu on molemmissa maissa jo lähes 3 prosentin luokkaa. Myös euroalueen talous elpyy vähitellen. Tulevan vuoden kasvun arvioidaan olevan 1,1 prosenttiyksikköä. Suomen talous on kääntynyt keväällä hienoiseen kasvuun. Tätä kasvua tukee myös viennin asteittainen elpyminen.

Vuoden 2015 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7:ää miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Talousarviossa ehdotettujen veromuutosten nettovaikutusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja noin 0,3 miljardia euroa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti noin 1,5 prosenttia vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Vuonna 2015 kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 prosenttia, erityisesti viennin ja yksityisten investointien tukemana. Investointien määrä lisääntyy erityisesti rakennus- ja koneinvestoinneissa. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona, ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Heinäkuun lopussa koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 350 426 ihmistä. Näistä pelkästään Uudellamaalla on 91 763 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita työttömiä on 11 544.

Arvoisa puhemies! Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rakenteellista rahoitusasemaa niin, että tämänhetkisellä veroasteella muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja. Ilman korjaavia toimenpiteitä valtionvelan määrä uhkaa kasvaa, eikä julkisen talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita asioita, joilla voidaan tukea talouden kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Kuntatalouden tasapainottamiseen otetaan käyttöön rahoituskehys. Kuntatalouden tasapainon turvaamiseksi kuntien talousohjausjärjestelmässä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelman menettelyn pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta hallitusohjelman mukaisesti.

Rakennepoliittinen ohjelma sisältää myös useita toimenpiteitä rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi, asuntomarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi sekä työurien pidentämiseksi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusrakenneuudistus sisältyy rakennepoliittiseen ohjelmaan. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi hallitus esittää pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottamista 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajan alentamista 40 000 eurosta 30 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Kesän aikana käydyissä hallitusneuvotteluissa on päätetty uusista toimenpiteistä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Kasvua ja työllisyyttä tuetaan heikossa taloudellisessa tilanteessa määräaikaisilla, kohdennetuilla toimenpiteillä erityisesti vuosina 2014 ja 2015. Vuoden 2014 lisätalousarvioesitykseen on sisällytetty toimenpiteitä, kuten muun muassa voimalaitosveron poistaminen, panostukset liikenne- ja väylähankkeisiin sekä Valtion asuntorahaston myöntövaltuuden lisäys käynnistysavustuksiin.

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on saavutettu alustava sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttiin voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Sopimusluonnoksen mukaan vastavuoroisesti valtio tukee Pisara-rataa ja Länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi osapuolten tavoitteena on jatkaa Kuha-rahoitusjärjestelmän hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina 2016—2019. MAL-aiesopimuksen myötä myös tärkeiden Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelu etenee.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että vuoden 2014 lisätalousarviossa on huomioitu maantie 148:n perusparannuksen tarve Keravan kohdalla. (Puhemies koputtaa) Lisätalousarvion myötä Keravantien logistiikkayrityksille taataan laajentumismahdollisuus ja tiestä saadaan toimiva ja aluetta ja sen kilpailukykyä vahvistava.

Terveydenhuollosta vielä sen verran, että olen erittäin tyytyväinen siihen, (Puhemies koputtaa) että on päätetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Se takaa sen, että ihmiset tulevat jatkossa saamaan parempia perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita. Olen myös siitä erittäin tyytyväinen, että jatkossa lisätään vanhusten kotiin vietäviä palveluita ja myös lapsiperheet (Puhemies koputtaa) saavat kotipalvelun palveluita jatkossa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Samaan aikaan hallitus on tehnyt meille budjetin, joka on kokonaisuudessaan koko hallituskauden kiristävin. Veroja korotetaan noin miljardilla ja kuluja leikataan noin 2 miljardilla. Valitettavaa on huomata, miten jälleen kerran veronkorotukset ja säästöt kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Ajoneuvo- ja polttoaineveroa korotetaan, sähkö- ja muita energiaveroja korotetaan. Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen siten, että vuonna 2015 enää 65 prosenttia kokonaismenoista on vähennyskelpoista, kun se oli vielä vuoteen 2011 saakka 100 prosenttia. Tämän lisäksi hallitus toteuttaa lapsilisän leikkauksen ja indeksikorotuksen.

Arvoisa puhemies! Stubbin hallituksen tiedotteessa vuoden 2015 talousarvioesityksestä kerrotaan, että budjetti vahvistaa ostovoimaa. Väite on kova ottaen huomioon 3 miljardin veronkorotukset ja menoleikkaukset sekä sen, että hallituksen päätökset leikkaavat lapsiperheiden tuloja 70 miljoonalla eurolla ja eläkeläisten tuloja 200 miljoonalla eurolla. Olen samaa mieltä siitä, että suomalaisten ostovoimaa pitäisi parantaa, mutta hallituksen toimenpiteillä se ei kyllä parane.

Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on myös se, että silloin kun nykyinen valtiovarainministeri Antti Rinne pyrki puolueensa johtoon ja ministeriksi, hän puhui paljon siitä, että jos hänet valitaan, tieinfraan panostetaan lisää. Silti nytkin perusväylänpidosta leikataan noin 70 miljoonalla, vaikka jo nykyinen taso on täysin kestämätön.

Liikenteeseen ja etenkin ammattiliikenteeseen kohdistuu taas kohtuuttomia veronkorotuksia, jotka rokottavat kuljetusalan jo entuudestaan kapeata leipää. Arvoisa puhemies, ammattiliikenteelle pitäisikin pikaisesti saada käyttöön dieselveron palautusjärjestelmä kompensoimaan kohonneita kustannuksia.

En ymmärrä, miksi nykyinen hallitus on ollut niin haluton kotimaisen energian käytön lisäämiselle. Tuomme tällä hetkellä noin 8,5 miljardin euron edestä energiaa ulkomailta, vaikka tämä olisi mahdollista kääntää kotimaiseksi kysynnäksi. Energiapolitiikan muuttaminen lisäisi investointeja ja työllisyyttä sekä vähentäisi ulkomaista tuontia. Tämän lisäksi suomalaisyritysten kilpailukyky paranisi ja uuden teknologian kehittäminen lisäisi vientimahdollisuuksia.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministerikärjen Stubb—Rinne ensimmäinen budjettiesitys on edeltäjiensä toisto ja vanhojen päätösten paikkausyritys myös osin. Ensi vuoden talousarvioesityksen yleiskuva on koko vaalikauden ajalta tuttu, kasvun edellytysten puute. Suomi tarvitsee työtä, kasvua, vientiä, myöskin kotimaisuuteen panostamista ja oikeudenmukaisuutta. Budjetissa voitaisiin tehdä ratkaisuja ja etsiä nousua ahdingosta. Hallitus kuitenkin tyytyy jälleen kerran juustohöyläleikkauksiin ja ideologisiin tulonjakoratkaisuihin. Vaikka samat värit hallitusta edelleen johtavat, se on jo tavallaan hajonnut moneen kertaan. Ministereitä on kierrätetty ja vaihdettu, avainhenkilöitä, vastuuhenkilöitä ja puolueita on lähtenyt hallituksesta. Hallituksen vene keikkuu ehkä äärirajoilleen vielä tällä viikolla. Eripuraisuus heijastuu myöskin budjettiesitykseen, se on hallituspuo- lueiden keskinäisten kompromissien koonti.

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys pitää sisällään useita leikkauksia tavallisten suomalaisten ostovoimaan, keskittää entisestään eikä ratkaise kasvavaa työttömyysongelmaa. Tarvitsemme noin 200 000 uutta työpaikkaa, mitä pikemmin, sen parempi. Keskusta on lukuisia kertoja esittänyt monia ratkaisuja työllisyystilanteen nostoon. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava esimerkiksi esittämällämme kasvurahastolla, tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista, pk-yrittäjien verovähennyksellä, ja byrokratian purkamiseenkin olemme jo panoksemme antaneet. Kotimaiseen työllistävään energiaan on satsattava ulkomaisen kivihiilen sijaan. Nämä ratkaisut olisi voitu tehdä jo tähän budjettiin, mutta sitä tilaisuutta hallitus ei nyt käyttänyt. Halvan kivihiilen kutsu on vielä liian houkuttava tälle hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Kasvun pohjaan puuttumisen lisäksi huolestuttavaa on eriarvoistuminen ideologisten ratkaisujen kautta. Se näkyy vahvasti myös tässä esityksessä. Iso kuva on, että hallituksen ensi vuoden budjetissa leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat juuri pienituloisiin, opiskelijoihin, työttömiin, eläkeläisiin, perheellisiin ja ihan tavallisiin työssä käyviin. Samalla ruoka, lääkkeet, asuminen edelleen kallistuvat. Huono-osaisten joukkoon putoaa jatkuvasti uusia suomalaisia. On laskettu, että työssä käyvän kaksilapsisen perheen arjesta tämä budjetti vie noin tonnin vuodessa. Lapsilisien leikkausta ei peruttu mutta sitä yritetään nyt kompensoida epäonnistuneella lapsivähennystempulla. Se ei koskettaisi kaikkein pienituloisimpia ollenkaan, eikä vähennys kompensoisi lapsilisien leikkausta millekään perheelle kokonaan.

Keskusta on tarjonnut vaihtoehdoksi esimerkiksi tupakkaveron korottamista sekä vähennyksestä ja leikkauksesta luopumista. Pienten lasten kotihoidon tuki taas on säilytettävä perheiden valinnanvapauden nimissä. Kotihoidon tuen kiintiöittäminen lisää kuntien taakkaa lisääntyvän päivähoidon tarpeen muodossa. Missä ovat esitykset muun muassa kotiavun ja muun ennalta ehkäisevän työn kehittämiseksi? Niitä kestävä perhepolitiikka kaipaa.

Arvoisa puhemies! Kuntien taakka lisääntyy jälleen myös toisaalla. Hallitus lupasi karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla mutta ei onnistunut, päinvastoin kuntien velvoitteita lisätään. Pitkäaikaistyöttömyyden hoito ja kotihoidon tuen jakaminen lisäävät kuntien taakkaa. Tämä kaikki pitäisi vieläpä hoitaa tilanteessa, jossa kuntien valtionosuuksia leikataan tuntuvasti. Valtionosuuksia leikataan noin 4 prosenttiyksikköä. Kuntien omarahoitusosuus nousee vastaavan määrän. Näin ollen kuntien ja valtion välinen rahoitusvastuuperiaate horjuu vakavasti.

Valtion perustuslaillinen tehtävä on taata edellytykset kuntien tehtävien hoitamiseen niin, että ne ovat tasapainossa muun muassa valtionosuuksien jakamisen kautta. Nyt kunnat joutuvat nostamaan asiakasmaksujaan, veroprosenttejaan ja nostamaan kiinteistöverojen rajoja muun muassa. Hallitus siis käytännössä sysää jälleen kerran talousahdinkoaan kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi, vaikka se ei julkista taloutta ja sen kokonaiskuvaa juurikaan kaunista.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden talousnäkymät ovat edelleen vaikeat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Käsittelyssä olevalla ensi vuoden talousarvioesityksellä hallitus yrittää korjata tilannetta parhaan kykynsä mukaan. Suomea vaivaavat yhtä aikaa rakenteelliset ongelmat niin elinkeinoelämässä kuin julkisella sektorilla sekä pitkään jatkunut voimakas globaali talouden taantuma. Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen menot kasvavat voimakkaasti, ja säästöjen löytäminen näyttää olevan vaikeaa. Suomen pelastaminen vaatii rakennemuutosten pikaista toteuttamista sekä toisaalta lisää työpaikkoja, lisää tuottavuutta ja menestyviä yrityksiä.

Suurin potentiaali uusien työpaikkojen synnylle ja talouskasvulle on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pk-yrityksiä tulee kannustaa kasvamaan ja työllistämään. Se vaatii työmarkkinoiden jäykkyyksien poistamista, byrokratian ja normien vähentämistä sekä yrittäjyyden olosuhteiden edistämistä. Meidän on yksinkertaisesti luotava sellaiset olosuhteet, että maahan perustetaan nykyistä enemmän uusia yrityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäviä ihmisiä pitää löytyä nykyistä enemmän. Riskinotosta ja menestymisestä on saatava kunnon palkkio, ja siihen on kannustettava. Yhteiskunnan taholta tulevan tasapäistämisen sijaan on luotava mahdollisuuksien tasa-arvoa. Palaan talousarvion pääluokkakohtaisessa käsittelyssä tarkemmin toimenpiteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Sitten menen käsittelyssä niin ikään olevaan tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon. Sen yksiselitteinen viesti on, että Suomi on edelleen lamassa. Talouden näkymien ennakoidaan edelleen heikkenevän, eikä kasvua tälle vuodelle ole tulossa. Tämän vuoksi talousarviota joudutaan alentamaan 233 miljoonalla eurolla. Pääasiassa työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden hoitoon esitetään 95 miljoonan euron lisäystä. Näin ollen lisätalousarvio on 327 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja se pitää täyttää lisälainan otolla. Valtion velanotto tämän lisätalousarvion jälkeen tälle vuodelle on 7,4 miljardia euroa, ja se nostaa valtion kokonaisvelan noin 97 miljardiin euroon. Tällaisesta tilanteesta on päästävä pois mahdollisimman pian.

Suomen kohtalo on yritysten käsissä. Maan talous, työpaikat ja verot ja niillä kustannettavat julkiset palvelut riippuvat viime kädessä yritysten menestyksestä. Yritysten ratkaisut taas riippuvat pitkälle niistä pelisäännöistä ja siitä toimintaympäristöstä, jotka yhteiskunta niille asettaa. On kaikin puolin järkevämpää hoitaa yritysten olosuhteet kuntoon ja hyödyllisempää tukea yritysten menestystä kuin hoitaa työttömyyttä jälkikäteen, sillä vain menestyvä yritys työllistää.

Lisätalousarviossa osoitetaan 100 miljoonaa euroa kerros- ja rivitalojen korjausten aloittamiseen ja nettona 50 miljoonaa euroa liikenneverkkojen lisäyksiin tai siirtona hankkeelta toiselle. Toivottavasti näillä onnistutaan vähentämään suomalaista työttömyyttä ja työllistämään Suomeen veronsa maksavia yrityksiä ja työntekijöitä. Muutoin olen sitä mieltä, että lisätalousarvion hengen mukaista ei ole tämän kautta tämän kokoisten suurten väylähankkeiden käynnistäminen eikä varsinkaan selonteon ohi tulevien hankkeiden käynnistäminen saatikka uudelleenkohdentaminen. Hyvistä liikenneväylistä huolehtiminen on alueitten ja elinkeinoelämän elinehto, mutta nykyinen käytäntö ei pysty siihen vastaamaan. On kestämätön tilanne, että kehysten sisältä yritetään budjettivaroin pitää infraa kunnossa ja rakentaa uutta. Mielestäni Suomeen on luotava uudentyyppinen valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitusmenetelmä väylien rakentamiseen.

Lopuksi haluan muistuttaa, että Euroopan unionilla on Verkkojen Eurooppa -niminen liikenteen kehittämiseen suunnattu 26 miljardin euron rahasto, jonka ensimmäinen, noin 12 miljardin euron haku on juuri nyt käynnissä. Toivottavasti Suomessa ollaan hereillä ja haetaan tästä potista rahoitusta Suomen TEN-T-ydinverkon parantamiseen. Tähän rajat ylittävään verkostoon Suomessa kuuluu muun muassa Nelostie, joka on odottanut monilta osin kiireellistä parannustyötä jo kauan.

Päivi  Lipponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi on ajautunut pitkään taantumaan. Kasvun vaihe ajoittuu ilmeisesti vasta vuoteen 2017. Nyt on myös kasvava vaara, että deflaatiokierre käynnistyy. Ihmiset lykkäävät kulutusta hintojen laskua odottaen. Vastaava tilanne koetteli taannoin Japania, ja talouskurimuksesta oli vaikea irrottautua.

Suomen vienti ei vedä. Kilpailukykymme on hiipunut, ja tuotteet eivät mene kaupaksi. Globaalissa taloudessa arvoketjut muuttuvat: "Source everywhere, manufacture everywhere, sell everywhere." Viennin käsite on siis muuttunut. Kiinasta voi vuokrata tuotantolinjan, jolla voi tuottaa mitä vain. Onko Suomen taloudessa ymmärretty globaalin talouden muutos?

Pk-yritysten on kyettävä lisäämään innovaatioita ja kansainvälistyttävä. Talouspohjaamme ja teollisuuspohjaamme on lavennettava, ja palveluiden viennin kasvu on entistä enemmän sidoksissa vietäviin korkean teknologian tuotteisiin. Nyt Suomessa on vain viisi suurta vientiyritystä.

Puhumme paljon kilpailukyvystä, mutta keskustelu on keskittynyt vain palkkakilpailukykyyn. Jos on korkean teknologian vientituotteita, on mahdollisuus maksaa myös korkeita palkkoja. Arvoketjut muuttuvat, ja on pyrittävä korkean arvon päihin näissä ketjuissa. Työvoimakustannukset palkkoineen ja sivukuluineen eivät ole meillä Ruotsia tai Saksaa suuremmat. Todellinen kilpailukykyongelma on se, että pk-yritysten laaduntuottokyky on jäänyt jälkeen todellisista kilpailijamaistamme eli Puolasta, Tšekeistä, Slovakiasta ja Unkarista.

Valtiolla on oltava rooli maan uusteollistajana. Valtiolla on oltava pitkäjänteinen teollisuusstrategia omistamisesta ja osaamisesta ja hyvästä työnantajapolitiikasta. Työntekijät ovat tulevaisuuden pääomaa Suomessa. Tarvitsemme uusia aloja, kuten cleantech, ohjelmistot, lääketiede, teknologia, palvelut, datakeskukset, teollisuutta palveleva suunnittelutyö, ict:tä hyödyntä-vät älykkäät koneet. Cleantechissä elinkaaren tehokkuus on tärkeätä. Se, jolla on taitoa hallita ja optimoida koko liiketoimintaelinkaari, menestyy aina.

Vahva talous ja menestyvä teollisuus mahdollistavat puolestaan investoinnit uusille kasvualoille. Kilpailukyky, talouskasvu ja kestävä kehitys — niitä tarvitaan kaikkia yhdessä. Kilpailukykyiset ja kansainvälisesti menestyvät yritykset vetävät puoleensa investointeja ja osaavaa työvoimaa. Näin syntyy myönteisyyden kierre. Siihen on päästävä mukaan.

Markkinoilla ei voita aina parhain tekninen tuote vaan se, mistä kuluttajat pitävät. Asiakkaiden tunteminen eli know-who ja know-how ovat yhtä tärkeitä tänä päivänä. Valtion tehtävä on rakentaa uskottavaa ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, pitää verotus kannustavana, mahdollistaa kasvua tukevat innovaatiot, jotka tukevat kilpailukykyä. Julkisen sektorin panostus t&k-toimintaan Suomessa on OECD-maiden alimpia, ja tähän on saatava muutos.

Tässä yhteydessä on myös korostettava pitkäjänteisen politiikan tärkeyttä energiapolitiikassa. Nyt se on vähän niin kuin hötkyilyä. Kuka uskaltaa investoida Suomessa, jos ei tiedä, kuinka periaatepäätöksetkin muuttuvat nopeasti? Tänä kasvavan työttömyyden ja globaalin talouden uusjaon aikana TVO:n ja Fennovoiman ydinvoimainvestoinnit ovat miljardi-investointeja kasvuun ja työllisyyteen Suomessa. Omavaraisuus energiassa tietää rahojen säilymistä Suomessa. Kohtuuhintainen energia merkitsee kilpailukykybuustia Suomen teollisuudelle, jotta saamme sen säilymään näinä vaikeina aikoina, ja se mahdollistaa cleanteach-teollisuuden kehittymisen. Nyt voi todella kysyä: onko meillä Suomessa malttia vaurastua?

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Onko vanhahtavaa politiikkaa pitää koko Suomi asuttuna? Tätä kysyn hallitukselta, koska minun ajatukseni yhteiskuntarakenteen toivotusta kehityksestä on aivan toinen kuin ministeri Rinteen. Ministeri Rinne puhui tänään aamupäivällä siitä, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy pääkaupunkiseudulle — valtaosa — mutta kohtuuhintaisista asunnoista on pula. Tämä yhtälö ei siis toimi.

On otettava kaikkien maakuntien voimavarat käyttöön, vahvistettava niitä ja lisättävä työpaikkoja. Me tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa Suomeen välittömästi. Maakuntien mahdollisuuksia ovat ruoka, energia ja mineraalit. En ole nähnyt tuossa Mannerheimintiellä yhtään navettaa, yhtään peltoviljelmää enkä yhtään tuulimyllyä, puhumattakaan kaivoksista. Kaikki nämä luonnonvarat, rikkaat sellaiset, ovat kaupunkien ja kaupunkiseutujen ulkopuolella. Miksi emme hyödynnä kotimaista, puhdasta energiaa entistä enemmän? Tänään on puhuttu myöskin turpeesta ja puusta paljon. Niitä hyödyntämällä saamme tuhansia uusia työpaikkoja Suomeen ja uusia veroeuroja, joita kaipaamme kipeästi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tekemät päätökset infrahankkeista ovat pöyristyttäviä. Hallitus, ministerit Rinne ja Stubb, voitelee omia äänestäjiään pääkaupunkiseudulla miljardi-investoinneilla. Nämä päätökset ovat tulleet ohi liikennepoliittisen selonteon, ohi eduskunnan käsittelyn, ja nämä miljardihankkeet on tarkoitus toteuttaa lainarahalla. Tämä tarkoittaa myöskin, että maakunnan omia liikennehankkeita toteutetaan tässä budjettikirjassa riisutuin kustannuksin. En voi millään ymmärtää sitä, että liikennehankkeissa kansallisomaisuutemme kunto ei ole koko eduskunnan asia. Kansallisomaisuus, siis tiet, radat, satamat, rapistuu silmissä. Meidän on pakko käydä käsiksi tähän korjausvelkaan ja panostaa perustienpitoon. Perusväylänpidosta leikataan yhteensä 70 miljoonaa euroa, sanottiinpa plusmerkkisistä pikkupanostuksista tässä budjetissa mitä tahansa. Seuraava hallitus on sidottu näihin väylähankkeisiin täysin, ja maakunnan muut hankkeet jäävät nuolemaan sitten näppejään sillä tavalla, että niitä ei voida kyllä varmasti toteuttaa. On tärkeää, että infrahankkeita toteutetaan koko Suomessa, koska tarve on valtava.

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon Oulun mallista, jolla nopean ict-sektorin alasajon myötä pyritään työllistämään hyvin koulutettuja ja hyvin palkattujakin ihmisiä uusiin töihin. Ainoastaan rakennemuutosrahoilla — siis rahoilla — asiaa ei miksikään muuteta. Oulun työttömyysprosentti on tällä hetkellä 18,5 prosenttia. Siellä on siis muitakin kuin vain ict-teollisuuden myötä tulleita työttömiä. Eilen kun Pohjois-Pohjanmaan yrittäjiä kuuntelin ja kuulin, he sanoivat, että yritykset eivät ota työntekijöitä vaikka saisivat ne ilmaiseksi, kun olemassa oleville työntekijöillekään ei ole tekemistä. Eli tässä mielessä pallo on takaisin eduskunnalla, ja mitä me voimme tehdä asioitten eteen, ovat lainsäädäntötoimet, verotus ja byrokratian purkaminen. Näitä meiltä päättäjiltä nyt kaivataan ja tarvitaan, ei ainoastaan rahojen syytämistä näille rakennemuutosalueille. Työtä ei ainoastaan ja vain sillä eurolla saada.

Arvoisa puhemies! Mielestäni myös sosiaaliturva-asioissa kotihoidon tuen puolittaminen sekä lapsilisäleikkaus ovat todella kovia iskuja lapsiperheille ja pienituloisille, ja en millään voi hyväksyä sitä, että lapsilisäleikkaus toteutetaan sillä tavalla, että lapsivähennys toteutetaan, ja se koskee nimenomaan pieniin ja keskituloisiin lapsiperheisiin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on tehty tilanteessa, jossa taloutemme on erityisen heikossa kunnossa ja näkymät tulevaisuuden suhteen täysin arvaamattomat. Valtiontalous on sukeltanut syvempänä ja pidempään kuin aikaisemmin ennustettiin. Lähipiirissä ei valitettavasti ole talouskehityksen parantumista näkyvissä.

Valtionvelka nousee yli 100 miljardin euron, ja julkisen velan suhde bkt:hen ylittää 60 prosentin rajan. Rikomme näin ollen ensi vuonna EU:n kasvu- ja vakaussopimusta. Hallituksen tavoitteena oli vähentää kuntien tehtäviä miljardin euron edestä — ei onnistunut. Sen sijaan valtio sälyttää uusiakin tehtäviä kuntien kontolle. Kunnat ovat jo tehneet leikkaus- ja sopeutustoimia, mutta silti ne ovat rajusti velkaantuneet. Kuntien valtionosuuksista on leikattu tällä vaalikaudella historiallisen paljon, ensi vuonna leikkaustahti on jo 5 prosenttia.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan valtion kuntiin kohdistamat säästötoimet siirtävätkin verotuksen painopistettä kunnallisveroon, joka puolestaan vaikuttaa pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin enemmän kuin valtion tulovero. Budjettiesityksessä todetaan, että kotitalouksien käytettävissä olevissa reaalituloissa kehitys jää ensi vuonna vaatimattomaksi. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan pysyvän 120 prosentissa käytettävissä olevista tuloista. Suomi elää siis rajusti velaksi, ihan joka tasolla. Tilanne on siis erittäin vakava.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja sote-uudistukset eivät tule kuntataloutta lähiaikoina pelastamaan. Molemmat isot rakenneuudistukset ovat aikataulustaan jäljessä ja sisältävät edelleen useita avoimia kysymyksiä. Valmisteilla oleva sote-uudistuksen lakimuutos on merkityksellinen ja pitkäkantoinen. Nyt uudistetaan rakenteita, joilla on merkitystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Kuntaliitossa kuntia patistetaankin yhteiseen neuvottelupöytään, jos maakunnissa halutaan vaikuttaa sote-alueen suuntaan tai tuotantovastuualueiden määrään. Mikäli yhteistä näkemystä ei löydy, päätökset jäänevät muiden tehtäviksi. Esimerkiksi Päijät-Hämeen terveydenhuolto ja erityisesti erikoissairaanhoito on järjestetty ennätyksellisen edullisesti. Päijät-Hämeessäkin pitäisi nyt löytyä ratkaisu, mihin sote-alueeseen suunnataan. Samaan aikaan on kuitenkin käynnissä Salpauskunta-selvitys kuuden kunnan liitoksesta, mikä ei ole ollut omiaan rakentamaan yhteistyölle parasta mahdollista neuvotteluilmapiiriä.

Arvoisa puhemies! Budjettitalouden tuloista jopa 81 prosenttia on jo veroja ja veroluonteisia maksuja. Veronkorotukset ja palvelujen leikkaukset osuvat tietysti meihin kaikkiin, mutta eniten ne tuntuvat niillä, joilla jo ennestään on vaikeuksia selvitä taloudellisista velvoitteistaan jokapäiväisessä elämässä.

Hallituksen toiminta poukkoilee edestakaisin. Ensin ilmoitettiin lapsilisien leikkauksesta, sitten tuli lapsivähennys verotukseen, jolla tuota leikkausta kaikkein pienituloisimmille hieman yritetään kompensoida. Lapsilisän lisäksi hallitus vie perheiltä myös valinnanvapauden, kun se ensi vuonna toteuttaa rakennepoliittisessa ohjelmassa päätetyn kotihoidon tuen jakamisen molempien vanhempien kesken. Ensi vuonna uuden hallituksen on järkevöitettävä perhepolitiikkaa.

Myös eläkeläisten pää on hallituksen pölkyllä. Pienissä eläkkeissä jokainen veronkiristys ja hinnannousu tuntuu luissa ja ytimissä asti. Olen saanut paljon viestejä eläkeläisiltä, joiden verotus on noussut ja käteen jää entistä vähemmän euroja. Kohtuuttomalta kuulostaa myös erään omaishoitajan alistunut toteamus siitä, onko 32 prosentin verotus muutaman sadan euron omaishoidon tuesta kohtuullista.

Sain tänään viestin myös yli viisikymppiseltä tahtomattaan pienipalkkaisesta kaupan alan työpaikasta työttömäksi jääneeltä yksinhuoltajaäidiltä. Hän oli käynyt lauantaina ruokajonossa ensimmäistä kertaa elämässään. Leipäjonoon meneminen on rankka asia, joka voi viedä sen viimeisimmänkin itsetunnon rippeen. Valitettavasti näitä esimerkkejä on yhä enemmän.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan talousarvioesityksen mukaan tämän hallituksen tavoite on köyhyyden vähentäminen. Olinkin todella yllättynyt kuullessani valtiovarainministeri Rinteen tänään sanovan puheessaan, että hallitus on hommansa tehnyt. Arvoisa hallitus, hommia ei todellakaan ole vielä tehty, sillä pienituloisilla kansalaisilla on todellinen hätä. Valitettavasti näillä hallituksen toimilla ei kuitenkaan Suomen syöksykierrettä katkaista tai köyhyyttä vähennetä. Hallituksen onkin syytä kuunnella perussuomalaisten ehdotuksia ensi vuoden talousarvioon syksyn aikana erittäin herkällä korvalla.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvostettu puhemies! Hieman hämmästelin tuossa debatin aikana esimerkiksi edustaja Gustafssonin vähättelevää puhetta nuorisotyöttömistä. Kyllä yksikin nuorisotyötön on liikaa. Ei se lohduta näitä nuoria työttömiä, vaikka kuinka täällä eduskunnassa esiteltäisiin tilastoja taikka kerrottaisiin, kuinka meillä on pienempi prosentti kuin jollain toisella maalla. Paljon on nuorisotyöttömyyden eteen tehty, mutta lisää pitää tehdä. Ehdottomasti tähän pitää meidän kaikkien yhdessä lisää voimavaroja ohjata.

Arvoisa puhemies! Taloutta on laitettava kuntoon. Iso kuva tässä ensi vuoden budjetissa on oikea, mutta toimenpiteitä tarvitaan varmasti lisää. Velanotto putoaa 7,4 miljardista 4,5 miljardiin, ja velkasuhde taittunee vuonna 2017. Toki tavoitteet ovat olleet paljon kovempia. Maali on mennyt toimenpiteistä huolimatta karkuun, ja lisää toimenpiteitä on tarvittu vuosi toisensa jälkeen.

Helsingin Sanomien tutkimuksessa yli puolet, reilusti yli puolet, suomalaisista antoi tuen sille, että velkaantuminen täytyy lopettaa, eli tämä tie on oikea, ja sillä on suomalaisten luottamus. Lastemme piikkiin emme tätä maata voi elättää. Valitettavasti epäilen, että talouden pohja ei tule pitämään sillä tavalla kuin nyt vielä tätä budjettia tehtäessä on ennustettu, mutta toivon, että olen väärässä ja esimerkiksi Venäjän ja EU:n väliset pakotteet ja muut toimenpiteet eivät tule pohjaa tältä talousarvioesitykseltä pois alta vetämään. Mutta niin kuin sanoin, hivenen sitä pelkään.

Valtiovarainministeri Rinteelle täytyy antaa kiitosta siitä, että hän kuunteli asiantuntijoita ja lopulta totesi, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole järkevää. Se ei ole tehokas toimenpide, ja 15 miljoonaa euroa ei olisi siihen riittänyt. Ja itse asiassa tästä 15 miljoonasta eurosta vain murto-osa olisi kohdentunut niihin nuoriin, joita varten näitä toimenpiteitä suunniteltiin, eli syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Nyt tämä vastaava raha käytetään muun muassa nuorisotakuun kehittämiseen ja lisäksi koulupudokkaiden tukemiseen ja perusopetuksen kehittämiseen. Lisäksi syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin kohdennetaan 15 miljoonaa, koulunkäyntiavustajiin 10 miljoonaa ja joustavaan perusopetukseen 6 miljoonaa euroa, ja nämä ovat juuri niitä toimenpiteitä, joita asiantuntijat ja myös me kokoomuslaiset esillä pidimme. Eli kohdennetaan, tehdään räätälöityjä opinpolkuja näille nuorille, jotka ovat syrjäytymisvaaran alla. Lisäksi ryhmäkokojen pienentämiseen ohjataan ensi vuonna 30 miljoonaa euroa, ja tämä entisen opetusministerin Sari Sarkomaan alulle panema Perusopetus paremmaksi -hanke on siis jatkumassa. Se on pienentänyt merkittävällä tavalla suomalaisen perusopetuksen luokkakokoja.

Arvoisa puhemies! Lapsilisäleikkaus on kyllä sellainen, jonka toivon vielä eduskunnan käsittelyssä nousevan esille. Tämä kompensaatio, jota hallitus nyt esittää, on monimutkainen ja jättää ulkopuolelle itse asiassa kaikista pienimmällä toimeen tulevat ja köyhimmät lapsiperheet. Ymmärrän sen, että ehkä tätä leikkausta ei ole varaa peruuttaa, mutta itse toivon, että valiokunta pohtii sitä, olisiko järkevämpää monimutkai-sen verovähennyskompensaatiojärjestelmän sijaan miettiä sitä, että kohtuullistettaisiin tuota leikkausta 10 eurosta, menisikö se sitten esimerkiksi 8 tai 6 euroon tai johonkin muuhun. Se olisi malli, joka varmasti kannattaa selvittää.

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeista haluan antaa kiitosta liikenneministeri Risikolle ja ministeri Räsäselle aktiivisesta työstä pääradan peruskorjauksen eteenpäinviemiseksi. Se lähtee nyt lopulta liikkeelle, ja Arolammin liittymä on merkittävä myös Valion ja Venäjän toivottavasti taas liikkeelle lähtevän jogurtti- ja maitoviennin osalta. Ja kolmioraide tulee parantamaan merkittävällä tavalla myös pohjoinen—itä-suuntaista raideliikennettä. Meidän pitää näitä tiehankkeita viedä eteenpäin niin, että ne ovat pääsääntöisesti sellaisia, jotka tässä vaiheessa palvelevat koko maata, mutta niin kuin olen aiemmin todennut, meillä tiestön korjausvelka on noin 2 miljardia, ja itse toivon, että me saisimme ensi hallituskaudella aikaan sellaisen yhteisen hankkeen, jossa mukana olisivat kaikki puolueet yli hallitus—oppositio-rajan, ja päätettäisiin, että nyt laitetaan ne pienemmät valtion tiet kuntoon. Se 2 miljardia kyllä löytyy. Löytyykö se 4, 6 vai 8 vuodessa, sen voisimme yhdessä, arvoisa puhemies, päättää.

Arvoisa puhemies! Aivan loppuun — hivenen olen ajan ylittänyt, mutta ylitän sen verran — että paheksun sitä, että veteraanien kuntoutusrahoja jälleen kerran ollaan leikkaamassa. Minun mielestäni me olemme jo monta kertaa sen lupauksen antaneet, että veteraaneista pidetään huoli, ja en ymmärrä sitä teatteria, että ensin niitä leikataan ja sitten eduskunta muka suuressa viisaudessaan rahat takaisin antaa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Niin tämän budjetin käsittelyn yhteydessä kuin vaikkapa rakennepaketin yhteydessä on moneen kertaan puhuttu säästöistä, mutta eihän tässä mitään säästetä, päinvastoin kyseessä on paniikinomainen kulujen karsinta, menojen karsinta. Oikeasti, jos noususuhdanteen aikana olisi säästetty, tilanteemme nyt ei olisi senkaltainen kuin mitä se nyt valitettavasti on. Tikulla silmään sitä, joka menneitä muistelee, mutta voi vain kysäistä tässä, olivatko noususuhdanteen aikana toteutetut veronkevennykset järkeviä. Nyt sitten on paljon kurottavaa, tavoitteet tuntuvat jäävän aina vain kauemmaksi.

1990-luvun laman ajoista Suomi ei ole enää ollut entisensä. Erittelemättä tuon laman moninaisia syitä voidaan todeta henkisen ilmapiirin muuttuneen peruuttamattomasti. Enää ei ole entisenlaista tulevaisuudenuskoa, ei ole pysyviä työpaikkoja ja niin edelleen. Yhteiskunnallisiin ongelmiin alettiin reagoida puuttumalla syiden sijasta seurauksiin. Samalla tavoin tässä hetkessä ajassamme on nähtävissä monia uhkaavia tekijöitä. Mitä esimerkiksi seuraa siitä, että työelämässä yleistyy kyynistyminen ja hällä väliä -asenne? Suomalaisethan ovat perinteisesti olleet ammattiylpeitä, mutta kun monilla aloilla ei voida vaikuttaa työn sisältöön ja hyväksytään huono työn laatu kireän kilpailun ja kireän aikataulun nimissä, niin tästä seuraava kyynistyminen ja ammattiylpeyden häviäminen voi olla äärimmäisen kohtalokasta.

Entäpä erimuotoisen eriarvoistumisen seuraukset köyhyyden lisääntyessä? Pelottavan suuri on se joukko, jolla on aiempaa enemmän vaikeuksia selvitä kohtuudella jokapäiväisestä elämästä. Tässä joukossa on niin eläkeläisiä, pienituloisia palkansaajia kuin opiskelijoitakin. Tällainen kehitys paitsi nakertaa uskoa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen myös lisää yhteiskuntarauhan järkkymisen mahdollisuutta.

Pariin kohtaan en malta olla puuttumatta. Meille on rakennettu hieno koulutusyhteiskunta, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen koulutusjärjestelmä. Koulutus on viime vuodet ollut ankarien leikkausten kohteena. Pian ei voida puhua koulutusjärjestelmämme rapautumisesta, vaan on puhuttava suoranaisesta romahduttamisesta. Yleissivistävän koulutuksen leikkaukset ovat 16 prosenttia, ammatillisen tuplasti, 31 prosenttia.

Entäpä liikkuminen? Työmatkavähennystä supistetaan omavastuuta korottamalla ja samanaikaisesti korotetaan polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa. Kuitenkin työssäkäyntialuetta oltaisiin valmiita laajentamaan. Mahdottomilta tuntuvia yhtälöitä, kun lisäksi otetaan huomioon se, että EU:n kieltäessä joukkoliikenteen tukemisen julkinen liikenne harvenevalta maaseudulta on käytännössä pitkälti jo loppunut — valitettavaa kehitystä. Emme saa rapauttaa rakasta isänmaatamme.

Ministeri Antti Rinne aivan oikein sanoi esittelypuheenvuorossaan, että nyt tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistavia toimenpiteitä. Valitettavasti tämä budjettikirja ei ole sellainen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Koska tämän viikon aikana on mahdollista paneutua pääluokittain yksityiskohtaisemmin, niin muutama asia tässä näin yleisesti.

Valtion velkaantuminen jatkuu edelleen. Hallitus ei ole pystynyt kääntämään taloutta nousuun, ja massatyöttömyys on tullut jäädäkseen. Palvelurakenteiden uudistaminen on juuttunut, ja lähes ainut, missä säästöjä syntyy, on kuntien palvelujen leikkaukset, kun valtionapuja on leikattu.

Talouden alamäki on tosiasia, ja sote-uudistuksessa voi tulla vielä monta ongelmaa vastaan. Aina kun jotain perusteellista uudistamista tehdään, tulevat tavoiteltavat hyödyt näkyviin pitkällä viiveellä. Muutosvaihe yleensä kysyy lisärahaa, kun on rakennettava uutta ja samalla pidettävä vanhaa järjestelmää toimivana yli pitkän siirtymäkauden. Mielestäni hallitus ei ole varautunut tulevan sote-uudistuksen kustannuksiin riittävällä tasolla. Soten toteutusta varten tarvitaan vielä euro poikineen lisävelkaa.

Suomen arvomaailma on muuttunut liian nopeasti. Valtio on siirtynyt kvartaalitalouteen ja pakottaa siihen samaan myös kuntia. Valtio myy omaisuuttaan, kuten metsäomaisuutta, paikatakseen budjettivajetta. Jonkin verran myyntituloista ohjautuu investointien tukemiseen lähinnä lainoina yrityksille. Valtio ei ole halukas olemaan enää sijoittaja ja tärkeiden yhteiskunnallisten rakenteiden omistaja, vaan nyt yksityistetään. Valtion velanotto ei ole ollut kymmeniin vuosiin perusteltua, kun se on paisuttanut hallintoa ja kulutusmenoja. Olisiko ollut viisaampaa omistaa terveitä ja yhteiskunnan kannalta strategisia yrityksiä, jotka tulouttaisivat vuosittain sievoisia summia valtion budjettiin? Samalla nämä valtion veturiyritykset olisivat pitäneet yllä monen toimialan kehittymistä, ja olisimme paremmassa työllisyysasemassa, siis viisaasti toimien.

Arvoisa puhemies! Kriisien uhatessa tulisi panostaa varmuusvarastoihin. Meillä on tehty päinvastoin. Huoltovarmuusvarastoja on purettu: niin vilja kuin muut elintarvikkeet, energia ja niin edelleen. Nyt Suomi turvaa EU:n apuun. Minkälainen on se sopimus, jolla Suomelle turvataan lämpöä, sähköä ja ruokaa, kun koko EU:n alue on yhtä aikaa jakamassa näitä varastoja, jos pakotepolitiikka alkaa tosissaan purra? Kriisi voi kestää vuosia, ja Suomen kyky ostaa korvaavia tuotteita kohoavilla hinnoilla voi olla kyseenalaista.

Olen huolissani Suomen kansan tulevaisuudesta. Meillä talousuhkan lisäksi uhkaa henkinen rappiotila. Jokainen ajaa vain omaa etuaan, sulle mulle -periaatetta, kaikkialla huono-osaisuus kasvaa, ja pohjalta on entistä vaikeampi itse kunkin nousta. Ennen köyhäkin pääsi yhteiskunnan tikkaita eteenpäin, kun oli ahkera ja kouluttautui. Nyt voi olla noita molempia, mutta kun ei ole työtä, ainakaan pitkäaikaista. Tavallisen ihmisen tulevaisuudennäkymät ovat synkät — mutta tästä työllisyyspolitiikasta myöhemmin.

Eläkeläisten arki ei ole kohenemassa. Kaikki kustannukset nousevat. 750 eurolla kuukaudessa joutuu pärjäämään yli toistasataatuhatta niin sanottua takuueläkeläistä. On kysyttävä, pärjäisimmekö sillä rahalla. Vielä kaksin eläen se jotenkin riittää, mutta yksinäisenä ei raha riitä edes välttämättömään, kun asumismenot ja lääkkeet ja kaikki kallistuvat koko ajan.

Yksi virhe hallituksesta pitäisi korjata. Kotihoidon tuen puolittaminen vanhempien kesken johtaa siihen, ettei esimerkiksi yrittäjämiehellä ole mahdollisuutta jäädä hoitamaan kotona lapsia. Hän ei voi panna putiikkiansa kiinni. Äitien saaman kotihoidon tuen loputtua lapset siirtyvät päivähoitoon, ja näin tulee lisää päivähoitotarvetta: tarvitaan uusia päivähoitoloita, ja kunnille tulee tästä lisää kustannuksia. Me kannatamme valinnanvapautta perhepolitiikassa. Lapsilisiä vähennetään toistasataa miljoonaa, ja nämä vähennykset rokottavat kaikista pienituloisimpia.

Myönteisenä on lopuksi todettava valtiovarainministeri Rinteen toteamus hänen luvatessaan miettiä esittämäämme mallia, että tuloverotusta uudistetaan niin, että tuhat euroa voisi ansaita verovapaasti. Oli mielenkiintoista, että hän ei lyönyt tätä aivan läskiksi, vaan ottaa toden totta ja miettii, että tämä voi olla erittäin hyvä avaus.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme täällä tänään ensi vuoden budjettia. Viimeiset kaksi vuotta on julkisuudessa ollut viikoittain yritysten yt-ilmoituksia. Nyt uutiset alkavat olla jo liki päivittäisiä. Työttömyyden yhä lisääntyessä on pakko ihmetellä, millä ihmeellä hallitus on pystynyt laatimaan näin optimistisen talouskasvun ensi vuoden budjettiin. Työttömiä tulee yhä enemmän ja veronmaksajia vähemmän.

Tämä hallituksen budjetti vuodelle 2015 tulee floppaamaan. Tämä budjetti on kolmen A:n feikkibudjetti. Arvioitu talouskasvu tulee osoittautumaan liian valoisaksi, vaikka tylsäähän se on olla näin negatiivinen. Mutta näin se vain on, hallitus korjaa alijäämää velalla. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa, ja valtionvelan korkojen vuosikustannuksetkin ovat jo valtavia. Puhumme suurista summista.

Arvoisa herra puhemies! Useampana vuonna on jälkikäteen lisäbudjeteissa jouduttu budjetin verotuloarvioita alentamaan, ja tämä tulee olemaan myös tulevassa. Tämä budjetti on liian hyväuskoinen, mutta se on myös ilkeä. Se ottaa niiltä, jotka ovat rakentaneet tai rakentavat tulevaisuuden yhteiskuntaa: vanhusten laitoshoidosta, mikä muuten tuntuu nyt jo ikävästi monella paikkakunnalla, lapsilisistä, joiden indeksikorotukset vietiin jo aikaisemmin, ja nyt tehdään leikkaukset rahasummiin. Ja entä kotihoidon tuen käyttöoikeus? Se määritellään myös hallituksen toimesta. Kotihoidon tukeen ollaan tekemässä jakosääntö, jolla kotihoidon tuki jyvitetään molempien vanhempien kesken. Tätä hallituksen ei tule missään nimessä tehdä. Perheillä täytyy olla itsellään päätäntävalta valita perhettä koskevissa asioissa oikeat ratkaisut. Oman lapsen hoitaminen on perheen oma asia, ja perhe päättää, kumpi vanhempi hoitaa lasta.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon vanhuslaista. Sitä on kehuttu ja sen on luvattu tuovan parannusta ikäihmisen arkeen. Lain voimaanpanossa kunnat tekevät varmasti parhaansa, mutta kuntatalouden heikot suhdanteet tekevät lain noudattamisen liki mahdottomaksi.

Rakennepaketissa tehdyt säästöt vanhusten laitoshoivapaikoista kurjistavat ikääntyneiden asemaa entisestään. Jos ikääntyneelle, hoidon tarpeessa olevalle ei kyetä tarjoamaan ympärivuorokautista hoivaa, hänet kotiutetaan omaan kotiin. Rakennepaketin säästöistä puhuttaessa on sanottu, että ikääntyneille hoivan tarvitsijoille rakennetaan palvelutalo tai muuta sellaista hoivamuotoa. Tuleeko tämä tapahtumaan?

Onko palvelutalossa asuva ikääntynyt paremmassa kunnossa kuin laitoksessa asuva ikääntynyt? Vähentyykö ikääntyneen hoidon tarve, kun hän muuttaa laitoshoidosta palvelutaloon tai kotiin? Tapahtuuko siinä välissä ihmeparantuminen? Suomalaisissa palvelutaloissa asuu monia huonokuntoisia vanhuksia, joiden hoidon tarve olisi suurempi kuin heille tarjotaan. Kodeissa asuu hyvin muistisairaita ja liikuntarajoitteisia vanhuksia, joiden luona käydään vain muutamia kertoja päivässä. Kaikki ovat kustannuskysymyksiä, säästetään.

Kuntatalouden säästöt ajavat meidän keskusteluun, jossa peruspalveluista leikataan, mutta syyttömiähän ne kunnat tähän ovat. Kuntauudistuksen varjolla tehtävät valtionosuusleikkaukset ovat jäätäviä.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset julkaisevat oman varjobudjettinsa. Meille on tärkeää muun muassa, että verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja sen tulee tukea talouskasvua. Tasavero vie yhtä paljon köyhältä ja rikkaalta, ja vaikkapa auton käyttö ja ruoka maksavat molemmille yhtä paljon. Hallituksen budjetti on eriarvoistava, sillä se lisää köyhyyttä entisestään. Rikkaat rikastuvat, ja köyhät köyhtyvät.

Yhtenä uutena suuntana velkaantumisesta on myös työikäisten ja ikääntyneiden velkaantuminen, joka pahenee entisestään huonossa taloustilanteessa. Meillä on eduskunnassa juuri käsittelyssä lakiesitys yksityishenkilön velkajärjestelystä, jossa yksityisen henkilön velkajärjestelyyn pääsyä helpotetaan. Laissa on kirjaus, jossa työttömän henkilön velkajärjestelyyn pääsy edellyttää 18 kuukauden työttömänä oloa. Olisikohan tässäkin lakipykälässä viilattavaa, sillä velkaongelman ytimeen, äkilliseen työttömyyteen ja siihen, että viisikymppinen ei työllistykään tämän päivän Suomessa helposti uudelleen, joutuu yhä useampi?

Hallituksen tulisi kuunnella kansaa, ja tulee kuunnella kansaa, sillä hallitus on kansaa varten ja kansa on sen työnantaja. Tämä budjetti, joka on vuodelle 2015, ei ole kuunnellut kansalaista.

Mika Raatikainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjetin perusteena oleva VM:n talousennuste on pelkkää toiveajattelua. Sen mukaan tänä vuonna kasvu olisi nollassa ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Monet muut tahot ovat ennustaneet jotain aivan muuta. Muun muassa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pitää ilmoitettua nollakasvua aivan liian ruusuisena, ja heidän ennusteensa mukaan tämä vuosi jää miinukselle eikä mitään hyviä uutisia ole näkyvissä. Suomen Pankki arvioi jo kesäkuussa, että Suomen talouskasvu jää nollaan. Silloin ei ollut vielä tietoa EU:n talouspakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden vaikutuksista.

Budjetti on suunnilleen 4,5 miljardia alijäämäinen. Vaikka valtio myy omaisuuttaan ja tulouttaa eri lähteistä noin 1,3 miljardia enemmän kuin viime vuonna, on ymmärrettävä, että tällä tavalla ei vajetta saada kurottua umpeen pitkällä tähtäimellä vaan se kasvaa kasvamistaan.

On edelleen tärkeää, että tuemme pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Koko hallituskaudella on vaikuttanut siltä, ettei suomalaisten yrittäjien ja työntekijöiden tulevaisuus kiinnosta hallitusta lainkaan. Rikkidirektiivistä ei ole irtisanouduttu vieläkään. Se tulee voimaan 2015 ja tuo mukanaan vain ja ainoastaan lisäahdinkoa yrityksille.

Irtisanomisuutisia tulee lähes päivittäin. Silti työllisyysmäärärahoihin tehtiin 50 miljoonan säästöpäätös. Kreikalle löytyy yhä rahaa. Suomen Pankin tuotoista edelleen noin 27 miljoonaa euroa katoaa Kreikkaan. EU:n nettojäsenmaksun nostaminen lähemmäs puolella miljardilla on asia, josta ei ole paljon uutisia näkynyt eikä keskustelua käyty. Ilmeisesti nämäkin rahat tulevat hallituksen mielestä paremmin käytetyiksi EU:n kuin isänmaamme puolesta.

Suomen antama kehitysapu on yhä noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Se on noin 0,55 prosenttia maamme bruttokansantulosta, ja siksi Suomen tulisi muuttaa kehitysavun antamisprosessiaan yhä syvenevässä talouslamassa, jonka pohjaa ei ole näkyvillä. Lisäksi on tehty päätös, että päästökauppatulot käytetään kehitysapuun. Summa on noin 50 miljoonaa. Nämäkin rahat olisi pitänyt laittaa suomalaisen yrittäjyyden ja työllisyyden tukemiseen ja peruspalveluihin. Näin voisimme elvyttää omaa talouttamme.

Perussuomalaiset ovat esittäneet rakenteellista uudistusta kehitysapupolitiikkaan. Yksi sen perusajatuksista on, että vastuun kehitysavun rahoittamisesta ottavat pääasiallisesti kansalaiset ja vapaaehtoisesti. Mallissa valtio voisi säästää jopa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Koko kehitysapumekanismi tulisi perusteellisesti arvioida uudelleen maailmanlaajuisesti.

Arvoisa puhemies! Kaikki muistamme — ainakin luulisin, toivoisin — Maslow’n tarvehierarkiateorian, minkä mukaan ensin ihminen tarvitsee fysiologisten tarpeiden tyydyttämistä, sen jälkeen turvallisuuden tarpeiden, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeiden tyydyttämistä, arvonannon tarpeiden tyydyttämistä ja itsensä toteuttaminen tulee viimeisenä. Jotenkin tuntuu, että tällä hallituksella on ehkä menty vähän päälaelleen. Tuntuu, että hallitus haluaa ensin toteuttaa näitä itsensä toteuttamisen tarpeita ja arvonannon tarpeita.

Me perussuomalaiset lähdemme perusasioista eli ensin fysiologisista tarpeista, mitkä Suomessa on hyvin tyydytetty, ainakin useimmille. Sen jälkeen tulevat turvallisuuden tarpeet. Poliisien määrä Suomessa on edelleenkin alle 7 500, ja jotta pääsisimme edes naapurimme Ruotsin tasolle, määrää pitäisi nostaa noin 3 000:lla, eurooppalaiseen keskiarvoon pääsemiseksi yli 6 000 poliisilla. Tästä säästäminen ei voi olla vaikuttamatta sisäiseen turvallisuuteemme, mikä toistaiseksi on aika hyvä, jatkosta ei tiedä kukaan. Poliisin toimintamahdollisuudet on turvattava. Jälkijättöisyys tässä asiassa on ongelmiin hakeutumista. Tällä hetkellä koko poliisin budjetti on lähtökohtaisesti täysin valuvikainen verrattuna muihin Euroopan maihin.

Lupahallinnon puolella käsittelyaikojen piteneminen esimerkiksi ulkomaalaisasioissa aiheuttaa lisäkustannuksia koko yhteiskunnalle. Siksi myös lupahallinnon resurssit olisi saatava kuntoon. Väärässä paikassa säästäminen on kallista.

Ajanpuutteen vuoksi en rupea puhumaan sen enempää siitä, mitä tuomioistuinlaitokselle pitäisi tehdä. Sinne tarvittaisiin myös hieman panostusta.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustusta on koko hallituskauden ajan ajettu alas. Sama erikoinen linja jatkuu. Nyt sotilaallisesta maanpuolustuksesta leikataan lähes 40 miljoonaa tilanteessa, jossa epävarmuus lähialueillamme on lisääntynyt huomattavasti. Vaikuttaa siltä, että hallitus elää erilaisessa todellisuudessa kuin kansa. Tämä ei liene Suomen kannalta erityisen viisasta tulevaisuutta ajatellen.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2015. Talousarviota tehdään poikkeuksellisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen ei ennusteta kasvavan. Ensi vuodelle ennustetaan varovaista kasvua. Kansainvälinen tilanne on jännittynyt, ja Ukrainan kriisin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Pitkittyessään kriisi voi johtaa talouden taantumiseen kaupankäynnin pienentyessä.

Julkinen talous on sopeutuksista huolimatta rakenteellisesti alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan ensi vuonna. Talousarvioesityksen loppusumma on 53,7 miljardia. Se on pienempi kuin tälle vuodelle osoitettiin. Sopeutuksista huolimatta velkaa joudutaan ensi vuonna ottamaan 4,5 miljardia. Velanotto hidastuu, mutta kokonaisvelka kasvaa. Vuonna 2015 valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 miljardia euroa.

Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,8 miljardia euroa. Korkotason nousemiseen liittyy luonnollisesti korkoriski. Euroalueen yleisen korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 307 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Velkaantuminen on perusteltavissa, jos sen avulla voidaan vivuttaa tulevaisuuden kasvua. Syömävelkaakin voidaan ottaa hetkeksi pahimman taantuman tai laman yli pääsemiseksi ja näin on menetelty. Velanottomme on kuitenkin muodostumassa rakenteelliseksi yli varojen elämiseksi.

Arvoisa puhemies! Viro ja Sveitsi ovat laittaneet velkansa kuriin velkajarrulla. Se tarkoittaa sitä, että maat ovat lainsäädännöllä sitoutuneet ylittämästä määrittelemäänsä velkaantumisen rajaa. Samaa mallia voisi harkita myös Suomessa. Kansan tuen puutetta ei pidä pelätä. Suomalaiset ovat tottuneet koviin päätöksiin, kun niiden aika on. Sveitsissä kansanäänestyksessä velkajarrua kannatti peräti 85 prosenttia äänestäneistä. — Kiitos.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Otetaan tähän alkuun kysymys, jota en päässyt tuossa kolmen tunnin suoran televisiolähetyksen aikana valtiovarainministerille esittämään. Ministeri Rinne, mikä mies te oikein olette? Juhannuksen alla te annoitte ymmärtää, että ikään kuin hallituskuri ei koskettaisi teitä ollenkaan. Vielä ennen juhannustahan ministeri Rinne puhui kasvun eväistä. Budjettineuvotteluissa nekin nyt on syöty. Samalla siinä meni hänen lupauksensa. Rinne oppi nopeasti, kuka täällä määrää tahdin. Kokoomushan unohti lähestulkoon kaikki kasvun kannustimet. Johtopäätökseni on, että pääministeripuolue kokoomus saneli kaiken muille hallituspuolueille. Muilla ei paljon ollut muuta sanottavaa.

Arvoisa puhemies! Seitsemän viime vuoden aikana valtion budjetti on kasvanut noin 15 miljardia euroa. Nyt valtiolla on velkaa lähes 100 miljardia euroa. Vuonna 1990 velkaa oli alle 10 miljardia. Samaan aikaan valtion budjetti on yli kaksinkertaistunut eli kasvanut 24 miljardista noin 54 miljardiin. Onneksi hallitus on päättänyt painaa jarrua, kun ensi vuoden talousarvioesitys pienenee jo toista vuotta peräkkäin. Valitettavasti tämä jarrutus maksatetaan pääosin kunnilla. Säästöjä tehdään muun muassa leikkaamalla kuntien valtionosuuksia peruspalveluista ja siirtämällä työttömyyskorvausten maksuja kunnille, joille on tarjottu keskeneräisiä uudistuksia toinen toisensa perään. Kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset ovat olleet kunnissa lausuttavana ja sekoittaneet muutenkin ymmällään olevia kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Hallitus hehkuttaa, kuinka se tekee ansiotuloverotukseen inflaatiota vastaavan tarkistuksen tuloveroasteikon kolmeen alimpaan tulorajaan vuonna 2015. Hallituksen kuntiin kohdistamat säästötoimet siirtävät kuitenkin verotuksen painopistettä kunnallisveroon, mikä puolestaan vaikuttaa merkittävästi enemmän pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin kuin valtion tulovero. Nyt pannaan kunnat verottamaan pakon edessä. Se on lopputulos.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kietäväinen vahvisti eilen, että valtionosuusleikkaukset ovat olleet keskeisin valtion säästökohde, vaikka ne eivät paranna eurollakaan julkisen talouden tasapainoa. Leikkausten ainoa seuraus on, että valtio siirtää vain vastuuta ikävistä päätöksistä kuntiin, mikä johtaa kiristyneeseen kunnallisverotukseen ja uhkaa heikentää palvelujen laatua. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa tänä päivänä.

Tätäkö tämä hallituksen politiikka on? Hallitus lupasi reilu vuosi sitten purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla. Hallitus on ilmoittanut, että vain 350 miljoonaa euroa oli saatu kasaan. Missä on 650 miljoonaa euroa? Kehitteillä on kuulemma sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla rakennetaan menokehys sote-menoille. Luvassa on kylmää kyytiä kuntien tarjoamille peruspalveluille.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen mukaan hallituksen talouspolitiikan painopistealueita ovat edelleen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kuten edellä kerroin, pieni- ja keskituloiset kärsivät hallituksen toimenpiteistä, joilla kunnat joutuvat kiristämään verotustaan.

Korottamalla energia- ja ajoneuvoveroa hallitus lisää eriarvoisuutta asettamalla maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuvat täysin erilaiseen asemaan kuin kaupungeissa asuvat. Melko suurissakin maaseututaajamissa ei kulje julkista liikennettä lainkaan. Päivittäiseen liikkumiseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin oma auto tai taksi.

Perussuomalaiset ovat koko tämän vaalikauden esittäneet hallitukselle toimia työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Verotusta ja tukipolitiikkaa muuttamalla Suomeen voitaisiin luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Suomi tarvitsee nyt talouskasvua, ja siihen löytyy keinoja, jos vain on tahtoa.

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti kesäkuun hallitusneuvotteluissa uusista yritysten kasvua tukevista toimenpiteistä. Kyse on kuitenkin yrityksistä, joiden koko ylittää Euroopan unionin pk-määritelmän, eli henkilöstömäärä on yli 250 henkeä, (Puhemies koputtaa) joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) — pieni virke enää jäljellä — tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Hallitus käänsi siis jälleen kerran selkänsä suomalaisille pk-yrittäjille. Tämäkö on hallituksen kiitos yrittäjille työllistämisestä?

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne totesi esitellessään valtion talousarviota vuodelle 2015, että Suomessa on rakenteellinen ongelma. Esimerkkinä hän mainitsi väestön ikääntymisen aiheuttaman verotulojen pienenemisen, eläkemaksujen ja sairauskulujen kattamiseen tarvittavien varojen kasvun. Tämä pitää osin paikkansa, kun unohdetaan kokonaan nyt eläköityvän väestön aikanaan maksamat verot ja eläkemaksut, jotka ovat tainneet huveta edellisten hallitusten ja eläkeyhtiöiden tekemiin kannattamattomiin ja tuottamattomiin sijoituksiin, joita aikanaan on politiikan areenoilla hehkutettu.

Oikeita syitä valtiontalouden heikkoon tilaan pitänee hakea EU:hun liittymisestä, raha- ja työmarkkinoiden vapautumisesta ja vapaasta globaalista kaupasta. Lisäksi maahanmuutosta aiheutuneet koulutus-, työllistämis-, sairaus- ja sosiaalikulut ovat jääneet hämärän peittoon. Nämä ovat muuttaneet Suomea ympäröivää maailmaa niin, että täällä ei enää pärjätä sillä, että poliittiset päätökset tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty, vaan pitää ottaa muuttunut ympäristö huomioon. Pitää ymmärtää se, että pienelle maalle ei koidu etua siitä, että maksamme EU-maksuja joidenkin maiden puolesta ja osallistumme kaikenlaisiin hankkeisiin avokätisenä maksajana.

Pahiten maamme taloutta lienevät viime aikoina rasittaneet EU-alueella vapaasti liikkuvat, muihin EU-maihin, EU:n ulkopuolelle ja veroparatiiseihin rekisteröidyt firmat, jotka eivät maksa verotuloja Suomeen. Yleensä niiden yritysten siirtotyöntekijätkään eivät maksa veroja maahamme. Jonkin verran tätä asiaa on saatu korjattua rakennustyömailla veronumeron käyttöönoton myötä. Siihenkin lisättiin kumminkin veronumeron käyttäjän rekisteröitymisvelvollisuus, jota ei tehdä automaattisesti, mikä vähän heikentää sitäkin systeemiä.

Mutta muilta yrityselämän, teollisuuden ja maatalouden alueilta ei kovin paljon tietoja hallitukselta ole herunut verojen keruun paranemisesta. Viime vuosina on sen sijaan tullut tietoa siitä, että valtionyhtiöitäkin löytyy näistä veroparatiisitoiminnoista. Siellä ovat myös monet monikansalliset terveystalot ja lääkäriketjut, joiden palveluja kunnat ja valtio käyttävät suoraan ja joiden potilasmaksuja tuetaan Kelan tukien kautta. Jollei tällaisia kansan moraalia nakertavia verotusta vältteleviä yrityksiä ja yrittäjiä saada kitkettyä markkinoilta EU:n ja Suomen lainsäädäntöä radikaalisti muuttamalla, taitaa olla turha odottaa, että Suomen talouden rakenteellista alijäämää saataisiin lähitulevaisuudessa oikaistua.

Arvoisa puhemies! Suuret ja pienet suomalaisyritykset ovat viime vuosina siirtäneet tuotantoaan ja hankintojaan halvemman työvoiman maihin. Tämän valtion kannalta ei-toivotun kehityksen seurauksena valtiomme verotulokertymä on pienentynyt jatkuvasti elvytystoimista huolimatta. Tämän seurauksena hallitus on joutunut neuvottomana lisäämään valtion velanottoa ja supistamaan monia valtion aikaisemmin rahoittamia toimintoja. Hallituksen eri elämänaloille kohdistamat leikkaukset aiheuttavat lisää yt-neuvotteluja ja irtisanomisia yksityisellä sektorilla tapahtuneiden lukuisten satoja ja tuhansia työpaikkoja lopettaneiden yritysten yritysjärjestelyiden lisäksi. Nykyisin oman maan kansalaisten pitäisi mennä töihin nälkäpalkalla tai ilmaiseksi, jotta saadaan politiikan areenoilla tehdyt huonot kansainväliset päätökset jotenkin täytettyä ja pidettyä taloutemme pyörät pyörimässä. Eniten kärsivät kuitenkin työttömät, vajaatyökykyiset ja pienituloiset. Työttömistä vaikeimmassa tilanteessa ovat kouluttamattomat tai työkokemusta vailla olevat nuoret tai sitten yli 50-vuotiaina työttömiksi jääneet, joita ei heidän ikänsä puolesta enää haluta ottaa yrityksiin töihin. Samanaikaisesti hallitus työvoimapulassaan ja näköalattomuudessaan touhuaa eläkeiän korottamista.

Arvoisa puhemies! Hallituksella on jo reilun kolme vuotta ollut tilannekuva täysin kateissa. Se on päässyt lipumaan kateisiin jo edellisten hallitusten aikana. Ilmeisesti johtavat poliitikot ovat kokeneet mahdottomaksi ajatuksen, jossa EU:ssa kumarrettuja direktiivejä ja asetuksia pitäisi lähteä muuttamaan, jotta täällä syrjäisemmässäkin EU-valtiossa olisi elintilaa ja mahdollisuuksia yrittää kannattavasti ilman moninkertaista valvoja-armeijaa, joka koko ajan kasvaa ja nakertaa yritysten kannattavuutta, puhumattakaan kasvavasta ja hidastuvasta, jopa itseohjautuvasta virkamiesbyrokratiasta, jota pienyrittäjä saa jatkuvasti pitää ajan tasalla hakiessaan toimilupia ja välttämättömiä tukia ja verohuojennuksia. (Puhemies koputtaa) Ennen yrittäjät yrittivät ja professorit opettivat ja tekivät korkeatasoista tutkimusta ja innovaatioita, vaikka silloin ei ollut innovaatio-sanaa vielä kotimaan politiikassa keksittykään. Nykyään professorien ajasta menee suurin osa lausuntojen antamiseen, kansainvälistymiseen ja siihen, että anovat EU-byrokratian kautta meidän rahojamme takaisin...

...jotta voivat tehdä täällä kotimaassa tutkimusta. Tutkimuksen tekevät käytännössä jatko-opiskelijat ja muut...

...tutkimuksen pätkätöihin eri projekteihin palkatut. Ennen opetusministeriö ja hallitus myönsivät rahat kotimaiseen tutkimukseen ja korkeakoulujen tehtävänä oli tutkimus ja opetus.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa ensi vuodenkin velka- ja verokierteessä. Pääministeri Stubbin hallitus on päättänyt pitää kansan eduskuntavaaleihin asti hyvällä mielellä jatkamalla pääministeri Kataisen hallituksen ripeän velanoton linjaa. EU:n perussopimukseen kirjattu liiallisen velan välttämisen raja, 60 prosenttia bkt:stä, paukkuu rikki, mutta sen hallitus ei anna suuremmin häiritä. Julkinen velka on lykättyä verotusta. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa verot ovat tapissa ja käytännössä kaikki verojen korotukset tästä eteenpäin ovat taloudelle pahasta.

Yrittäjyyttä ja talouskasvua tukevia verolakiesityksiä ei ensi vuoden budjettiin liity. Keskustan esittämiä toimenpiteitä, kuten yrittäjävähennys ja ensimmäisen työntekijän palkkatuki, ei budjetissa näy. Sen sijaan yrittäjyyttä näivettävät muun muassa liikenteen verotuksen, energiaverotuksen, useiden valmisteverojen ja perintö- ja lahjaveron kiristykset.

Arvoisa puhemies! Euron loputon kriisi uhkaa viedä euroalueen ja Suomenkin deflaatiokierteeseen. Vaikka tilanne on vaikea ja hallitus toimeton, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. Kansalaisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että omat hankinnat painottuvat suomalaisiin tuotteisiin. Hallituksen tulisi tässä tilanteessa ymmärtää perua lapsilisienleikkauspäätöksensä ja kotihoidon tuen pakkopuolittaminen äidin ja isän kesken.

Arvoisa puhemies! Hallituksen koulutuspoliittinen linja on ollut poikkeuksellisen poukkoileva. Koulutuksesta hallitus on leikannut tällä vaalikaudella jo miljardi euroa. Tässä talousarvioesityksessä kyytiä saavat erityisesti lukiokoulutus, ammattikoulutus ja vapaa sivistystyö. Keväällä kehyspäätösten yhteydessä sovittiin korkeakoulujen valtionrahoituksen indeksien puolittamisesta. Nyt tätä kompensoidaan kertaluontoisella määrärahalisäyksellä. Miten suomalaiset korkeakoulut voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti, jos niiden rahoitusperusteita muutetaan puolen vuoden välein?

Oppivelvollisuusiän nostamiseen aiemmin varatut rahat, 15 miljoonaa euroa, on kerrottu osoitettavan koulupudokkuuden estoon sekä perusopetuksen kehittämiseen. Miten koulupudokkuuden esto toteutetaan? Nuorten yhteiskuntatakuu ei ole jalosta päämäärästään huolimatta toistaiseksi ollut tuloksellinen.

Toisen asteen koulutuksen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille. Samaan aikaan hallitus suunnittelee alle 500 oppilaan lukioiden kieltämistä. Näin vaarannetaan sekä lukio-opetuksen rahoitus että sen tasavertainen saatavuus. Vuodesta 2015 lähtien valtio ei enää osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen. Oppilaitosten kunnossa ja sisäilmassa on kuitenkin edelleen suuria ongelmia ympäri Suomen. Terveellisen oppimisympäristön tarjoaminen oppilaille ja opettajille on peruspalvelu, jonka tulisi olla kunnossa.

Arvoisa puhemies! Venäjän vastapakotteet aiheuttavat suuria ongelmia maidontuottajille. Ongelmia on aiheutunut pääasiassa välillisesti myös vihannes- ja puutarhatuottajille sen vuoksi, että muualta EU-alueelta dumpataan pakotteista johtuen muun muassa tomaatteja Suomen markkinoille. Suurissa vaikeuksissa oleva sianlihantuotanto on jo viime talvesta lähtien ollut Venäjän tuontikiellon piirissä afrikkalaisen sikaruton takia.

Kokoomuksen uuden maatalouskomeetan, ministeri Petteri Orpon puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään. Venäjän maatalouteen kohdistuvien vastapakotteiden tultua julkisuuteen elokuun alkupuolella Orpo antoi ymmärtää, että maatalouden kansallisen tuen leikkaukset perutaan vuoden 2015 talousarviossa ja niitä lykätään yhdellä vuodella. Orpo siis teki hallituksen ja kokoomuksen omien leikkausten perumisesta hyveen. Kun nyt katsoo ensi vuoden talousarviota, siellä ne leikkaukset kuitenkin ovat täysimääräisinä eli 55 miljoonan euron kansallisen tuen leikkauksina.

Viljelijät joutuvat kärsimään Venäjän vastapakotteista täysin itsestään riippumattomista syistä. Ensi vuoden talousarviossa ei kuitenkaan ole pakotteiden korvaamiseen viljelijöille senttiäkään. Sen sijaan äsken annetussa tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa tähän tarkoitukseen osoitetaan 19,4 miljoonaa euroa eli noin kolmannes siitä, mitä Orpo elokuun alussa lupasi.

Kansallisen tuen 55 miljoonan euron leikkaus on julmaa politiikkaa. Tästä 33 miljoonaa euroa aiheutuu maito- ja nautasektorin kansallisen 141-tuen siirtymisestä maksettavaksi alenevista EU:n suorista tulotuista käytännössä viljelijöiden sisäisenä tulonsiirtona. Loppu 22 miljoonaa euroa joudutaan leikkaamaan pohjoisesta tuesta. (Puhemies koputtaa) Ministeri Orpoa täytyy ihailla siitä, että hän on pystynyt luomaan toiminnastaan varsin positiivisen kuvan toteutuviin tekoihin verrattuna.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää hallitusta siitä, että lisätalousarviossa varmistetaan valtatie 8:n nelikaistaistamisen jatko Nousiaisiin saakka. Hanke on maakunnalle, sen elinkeinoelämälle, työtä tekeville ja tavallisille kansalaisille todella tärkeä. Kun kustannustaso on arvioidusta hieman laskenut, saadaan valtatien parantamistöitä jatkettua nyt tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että rahan niukkuus ei johda tällä kertaa ylimääräisiin kustannuksiin.

Kokonaisuutta ajatellen budjetin lisäpanostukset liikennepuolelle suuntautuvat tällä kertaa vahvasti pääkaupunkiseudulle. Tähän kohdistunut arvostelu on ymmärrettävää. Perusteltuja tarpeita olisi yllin kyllin kaikissa maakunnissa. Mekään emme Varsinais-Suomessa suostu hautaamaan Turun ja Helsingin välisen suoran raideyhteyden tavoitettamme. Tunnin rata syntyy heti, kun tahto ja talouden realiteetit sen sallivat.

Pääkaupunkiseudun Länsimetro ja Pisara-rata ovat erilaisia hankkeita. Pisara-radalla on valtakunnan tasolla merkittäviä vaikutuksia raideliikenteen sujuvuuteen. On valtakunnallinen fakta, että Helsinki sijaitsee niemellä ja sen keskellä oleva ratapiha on käynyt ahtaaksi. Siksi junaliikenne takkuilee. Tähän haetaan nyt ratkaisu, kun Pisara-rata tulee purkamaan ratapihan liikenneruuhkaa. Länsimetrolla on valtakunnallista merkitystä mahdollistaessaan liikenteen muuttumisen vähäpäästöisemmäksi. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen on kansallinen asia, jossa Länsimetrolta ja sen jatkolta odotetaan paljon.

Kun näihin infrahankkeisiin liittyy lisäksi asuinrakentamista voimakkaasti vauhdittava sopimus pääkaupunkiseudun kuntien kanssa, on liikenneinvestoinneilla poikkeuksellisen suuri työllisyysvaikutus. Asuntorakentamisen vauhdittaminen vaikuttaa toivottavasti myös asumisen hintojen hillitsemiseen, kun asuntojen tarjonta tulee kasvamaan.

Kuten ministeri Viitanen totesi, hallituksen toimet asuntopolitiikassa ovat suuria. Asuntojen rakentamista tuetaan määräaikaisilla käynnistymisavustuksilla. Vuokra-asuntojen ja nuoriso- ja opiskelija-asuntojen omavastuukoron alennus 1 prosenttiin on voimassa ensi vuoden loppuun saakka. Lisäksi tuetaan erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista 120 miljoonan euron investointiavustuksilla. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin, erityisesti esteettömyyteen ja hissien rakentamiseen, osoitetaan 35 miljoonaa euroa vuonna 2015. Asuinalueiden kehittämiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa osoitetaan 4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauksia tuetaan antamalla valtiontakaus peruskorjauslainoille. Takausvaltuus yltää aina 100 miljoonaan euroon saakka. Tärkeitä panostuksia kaikki.

Arvoisa puhemies! Budjettiesitys sisältää sekä suuria että pieniä leikkauksia. Kulttuuripuolella pistää silmään, ainakin minun silmääni, esitys elokuvien tuotantotuen verovapauden poistamisesta. Rahallinen summa, joka tuotantotukea verottamalla kertyisi valtion kukkaroon, ei ole suuri, mutta tuo päätös, jos se toteutuu, koetaan voimakkaana signaalina siitä, miten tätä kehittyvää taidemuotoa arvostetaan, sitä, jonka tuloksia kävimme nauttimassa juuri tämän syyskauden alussa. Tuotantotuki tulisi jatkossakin ymmärtää apurahojen ja stipendien tapaisena tukena. Verokarhun kämmenelle jäisi silti reilusti mahdollisuuksia ottaa omansa sitten, kun elokuvan tuotantoyhtiöiden voitosta on kyse.

Lopuksi on syytä kiittää siitä, että yliopistojen rahoitusta kohennetaan. Kuluneella vaalikaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tehdyt leikkaukset ovat olleet mittavia, jopa järkyttäviä. Tärkeätä on, että nyt kyetään hienokseltaan vahvistamaan maakuntien korkeakoulujen rahoituspohjaa, vaikka valtiontalouden tilanne edelleen on kehno. Valitettavaa on, että yleissivistävän koulutuksen valtionavustukset vähenevät.

Arvoisa puhemies! Tuskin kukaan voi väittää, että hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn tyypillisen vaalibudjetin. Talouden välittömät näkymät ovat edelleen heikot, kun ennuste kuluvan vuoden kasvulle on negatiivinen. Hallituksen panostukset työllisyyden vahvistamiseksi ovat tässä budjettiesityksessä kuitenkin merkittäviä. Meidän on pyrittävä vaikuttamaan talouden kehitykseen siltä osin kuin se on vallassamme. Paljon kuitenkin riippuu myös siitä, miten talous muualla maailmalla kehittyy. Ne hedelmät, joita nyt tehtävät budjettipäätökset onnistuessaan tuottavat, ovat toivottavasti jo seuraavan hallituksen poimittavissa talouden ja työllisyyden kasvuna.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on kuin tilkkutäkki: pala sieltä, toinen täältä. Tämä kokonaisuus on kuitenkin semmoinen, mikä tiputtaa perheiden ostovoimaa huomattavasti. Se on, väitän, kohtalokasta monelle lapselle. Toinen asia, mikä vaikuttaa moneen perheiden arjen asiaan, on se, että kuntien valtionosuuksia leikataan.

Mutta ajattelin puhua kuitenkin pikkasen liikennepolitiikasta.

Tämän eduskunnan aikana liikenneministerinä on ollut jo useita eri ministereitä, ja se näkyy hallituksen liikennepolitiikassa. Kunnon linjaa ei ole ollut oikeastaan missään vaiheessa. Jokainen budjetti on ollut alijäämäinen siihen nähden, että tiestömme pysyisi edes nykytilassa, ei siis paranisi vaan pysyisi nykytilassa. Alijäämää on tälläkin kaudella. Ja tämän laskun maksavat meidän lapsemme.

Kuitenkin tästä ministerivaihdoksesta johtuen esimerkiksi tämä parlamentaarinen tieryhmä, jolta on odotettu paljon, ei ole päässyt kunnolla edes sitten toimimaankaan, koska kunnon veturia ei ole ollut. Monen asian kohdalla, mitä voitaisiin ottaa oppia ulkomailta, esimerkiksi autojen verotuksen tai polttoaineverojen suhteen, ajoneuvoverojen yleensäkin, tämä hallitus ei katso sieltä niitä hyviä asioita, tämä katsoo kaikkea muuta. Haja-asutusalueiden linja-autoliikenne on jo, voi käyttää termiä, melkein romutettu. Malli otettiin sieltä Brysselin suunnasta. Ja nyt jostain syystä hallitus haluaa Suomeen Ruotsin-mallisen taksiliikenteen. Siellä tehtiin taksiliikenteen vapautus, ja nyt siellä on edessä ongelmia, mitä yritetään korjata, ja jostain ihmeen kumman syystä tämä hallitus haluaa tämän tänne.

Eli nyt... (Harry Wallinin välihuuto) — Ihan rauhassa, kuuntelette vain. — Eli jos nyt budjetissa otetaan taksien verovähennysoikeus pois, paitsi esteettömiltä takseilta, niin se ohjaa meidän taksikaluston tämmöiseksi pakettiautomalliseksi, koska niissä on se vähennysoikeus olemassa. Ja myöhemmässä vaiheessa tämä hallitus esittää joukkoliikennelakien kohdalla asemapäivystysvelvoitteen poistoa näiltä esteettömiltä takseilta, joten yhdessä nämä kaksi esitystä käytännössä vapauttavat taksiliikenteen. Eikö ainakin tässä kohtaa kannattaisi katsoa niitä virheitä, mitä Ruotsissa on tehty, ja perua tämmöiset ajatelmat? Suomessa on mielestäni maailman paras taksijärjestelmä ja turvallinen semmoinen. Ruotsissa se ei ole turvallinen, se ei ole luotettava. Joka ikisellä kerralla, kun astut taksiin, sinun täytyy tinkiä ensin se hinta. Minä en halua tätä Suomeen. Herätkää!

Jos mennään liikennepolitiikkaa vielä eteenpäin pikkasen, niin tahtoisin pikkasen väläyttää semmoista, mihin täytyy varautua. Venäjä voi vastapakotteena vetää ylilentokiellon. Kun Finnairilla on käytännössä kaikki munat samassa korissa eli Aasian hubissa, Helsinki-Vantaan kenttä syöttää sitä kautta kaikkia maakuntakenttiä, niin kun tulot loppuvat, valtion on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen, että meillä on tulevaisuudessakin maakuntakenttäverkosto ja sellainen lentoyhtiö, missä on sinivalkoiset siivet.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Voisin puhua kaikista niistä lukuisista leikkauksista ja veronkorotuksista, joita hallitus aikoo toteuttaa, mutta ne on täällä käyty jo moneen kertaan läpi. Näiden viilauksien ja höyläyksien sijaan nostan kuitenkin esiin rakenteelliset uudistukset, joita viime aikoina on peräänkuulutettu. Ikävä sivumaku hallituksen puheista jää myös siitä, että puhutaan lisäyksistä tietyille aloille. Ei se ole lisäys, jos tämä budjetti lupaa enemmän kuin edellinen kehys. Reilumpaa ja avoimempaa olisi verrata aiempien vuosien budjetteihin.

Mutta kuten sanottu, olen erittäin huolissani Suomen kilpailukyvystä. Olemme täällä aiemminkin asiasta puhuneet, mutta missä ovat teot? Millä tavalla esimerkiksi pienyrittäjien asemaa on parannettu? Pääministeripuolue kokoomus on profiloitunut porvareiden ja yrittäjien puolueena. Mieleeni ei kuitenkaan tule äkkiseltään kovinkaan montaa konkreettista toimenpidettä, joilla olisitte pienyrittäjien asemaa parantaneet. Ehkä tilanne muuttuu, kun hallituksessa tulee enemmän tilaa.

Osinkoveroa voitte veivata ees sun taas, mutta sillä ei ole vaikutusta niiden tuhansien yrittäjien ongelmiin, joita he päivittäin kohtaavat valtiovallan taholta. Oppia voisi ottaa esimerkiksi etelänaapurimme Viron yritysveromallista sekä alvillisen toiminnan alarajan nostosta. Myös työnantajamaksujen alentaminen vaikeasti työllistyvien ikäluokkien, kuten alle 30-vuotiaitten ja toisaalta yli 55-vuotiaitten, kohdalla voisi tepsiä.

Suomessa on paljon innokkaita nuoria yrittäjiä, joista osa onnistuu luomaan Rovion ja Supercellin kaltaisia menestystarinoita. Mutta mikä Suomessa on vikana, kun nämä yritykset heti menestyksen kynnyksellä tai sen saavutettuaan siirtyvät ulkomaalaisomistukseen? Eikö valtion sijoitustoiminnasta vastaavilla ole ymmärrystä it-alasta? Eikö olisi ihan koko kansakunnan etu, että omistaisimme mahdollisimman suuren siivun näistä menestystarinoistamme?

Eräs keskeinen ongelma on riskirahoituksen saatavuus ja suhtautuminen riskinottoon. Menestystarinoita ei synny ilman riskinottoa. 90-luvun lama ja sen vieläkin jatkuvat jälkiseuraukset ovat tehokkaasti vähentäneet yrittäjien riskinottohaluja.

Hallitus jatkaa siis verojen ja leikkausten viilaamista ja höyläämistä, mutta radikaalit rakenteelliset uudistukset puuttuvat täysin. Yksi merkittävä rakenteellinen uudistus olisi viime viikolla esittämämme malli kehitysavusta. Valtion menot ja lainanottotarve vähentyisivät 600 miljoonalla eurolla, mutta kehitysapuun annetun rahan määrä ei vähenisi, sillä kansan tahto mainitulle avulle on niin suurta, että mikäli uskomme asiasta vastaavan ministeriön itsensä tekemiä tutkimuksia, saataisiin sama raha ja ehkä enemmänkin kerättyä vapaaehtoisin lahjoituksin.

Autoilu muuttuu kalliimmaksi, vaikka nyt pitäisi erityisesti suosia kansalaisten mahdollisuuksia liikkua, kuluttaa ja yrittää. Autoilijoita kuritetaan bensaverot, ajoneuvoverot ja muut yhteen laskien yli 200 miljoonalla eurolla lisää.

Jossain kohtaa haluan hallitusta ymmärtääkin. Panostukset liikenneratkaisuissa Uudellamaalla nähdään maakunnissa usein syrjivänä aluepolitiikkana, mutta todellisuudessa eteläiseen Suomeen satsattu euro hyödyttää koko maata kokonaisuudessaan enemmän kuin mihinkään muualle satsattu siltarummun korjaus. Kaakkoissuomalaisena tiedän hyvin, mikä merkitys esimerkiksi nopealla tieyhteydellä, joka justiinsa on valmistunut täältä pääkaupunkiseudulta Vaalimaalle, on myös esimerkiksi meille Kotkan seudulla. Suoraa raideyhteyttä rantaa pitkin Helsingistä itään saamme edelleen odottaa.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiittäisin edustaja Jalosta tämän nostamasta asiasta, taksilupajärjestelmän tulevaisuudesta, että tämä on kyllä ajankohtainen. Muistan hyvin, kun eduskuntakaudella 2003—2007 liikenne- ja viestintävaliokunta yksimielisesti vastusti sitä, että taksilupajärjestelmästä luovuttaisiin, mikä tarkoittaisi sitä, mitä te kerroitte, että siitä tulisi vapaata riistaa eli sen jälkeen suomalaiseen taksiin ei voisi luottaa. Ja tämän viikon torstainahan on kansalaistilassa sitä koskeva seminaari.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan nostaa kaksi asiaa, jotka ovat lähellä sydäntäni. Kun heinäkuussa aloitin tämän eduskuntakauden uudelleen, ajattelin, että kaksi asiaa olisivat sellaisia, jotka haluaisin nostaa täällä esille.

Ensimmäinen on se, että meillä on tällä hetkellä yli 60-vuotiaita työttömiä, jotka ovat olleet vähintään 5 vuotta työttömänä, yli 3 300. Näistä monet ovat olleet jopa yli 10 vuotta työttömänä. Minuun otti yhteyttä eräs diplomi-insinöörinainen, joka oli Nokialta ulossaneerattu 11 vuotta sitten. Hän on nyt 61-vuotias, ja hän on ollut 11 vuotta työttömänä ja on työmarkkinatuella. Hänellä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta työmarkkinoilla, niin kuin ei kenelläkään näillä yli 60-vuotiailla. He eivät ole enää mukana työvoimahallinnon aktiivitoiminnoissa, vaan he ovat säilöttyinä työttömyyteen. Inhimillisesti katsoen ja työllisyyden kannalta katsoen olisi täysin järkevää siirtää heidät eläkkeelle. Kyseinen nainen kertoi, että hän joutuu panttaamaan omaa omistusasuntoaan voidakseen elää. Ja todennäköisesti hän on kohta asunnoton, koska hän ei saa asumistukea omaan asuntoonsa. Jos hän pääsisi eläkkeelle, hän saisi siitä hyvästä työhistoriasta 2 200 euron eläkkeen ja hän voisi hyvin, ja se on näistä eläkeyhtiöistä ja säätiöistä tulevaa rahaa, se ei ole valtion budjetista. Minä ajattelin, että tästä me voisimme löytää yhteisen tahtotilan tähän eduskuntaan näin riitaisena aikana, että me ajaisimme yhdessä näitten syrjässä olevien ihmisten asiaa.

Kun olin täällä eduskunnassa aikaisemmin, niin vuonna 2005 säädettiin kertalaki, jota nimitetään Lex Taipaleeksi. Silloin 58-vuotiaat, 10 vuotta työttömänä olleet pääsivät eläkkeelle, ja heitä oli Suomessa silloin 5 000. Muistan hyvin, kun olin Ilkka Taipaleen kanssa Lohjalla kävelemässä lounaspaikasta takaisin kokouspaikkaan kesäkokouksessa, kun eräs nainen ajoi polkupyörällä vastaan, pysähtyi ja kysyi, että oletteko te tohtori Taipale. Ilkka sanoi, että kyllä. "Kiitos teille, teidän ansiosta minä olen päässyt eläkkeelle ja minun asiani ovat nyt hyvin."

Nyt meillä, hyvät kansanedustajat, on kansallinen velvollisuus päästää nämä yli 3 300 pitkäaikaistyötöntä eläkkeelle tänä aikana, kun on 350 000 työtöntä, jotka tarvitsisivat töitä. Näille 3 300:lle ei tulla tarjoamaan työpaikkaa. Tämä on se ykkösjuttu.

Ja toinen on tämä byrokratian purku. Olen iloinen siitä, että aika moni eduskuntaryhmä täällä nosti tämän byrokratian esille. Perussuomalaiset, keskusta, myöskin meidän puheenjohtajamme Antti Rinne on tämän nostanut esille. Kesällä ollessani Seinäjoen torilla turkistarhaaja sanoi, että voidaanko keskustella. Ilmoitin, että kyllä. Hän kertoi, että hänellä on aikomuksenaan laajentaa turkistarhaa Ylihärmään — siis laajentaa, ei perustaa uutta. Hän joutui ympäristölupakäsittelyn piiriin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä laajennuskäsittely kestää puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Hän jätti hakemuksen. Se piti jättää kirjallisena kuutena kappaleena, ja se hakemus painoi 2,7 kiloa, ja se tulee maksamaan hänelle 7—9 tonnia, meni läpi tai ei. Eihän näin voi olla, kun on kyse teollisesta investoinnista, joka tuo Suomeen miljoonia, työllistää tuhansia ihmisiä eikä vaadi yhtään yhteiskunnan tukea. Minä uskoisin, että tästä me voisimme löytää sellaisen yhteisymmärryksen, niin kuin täällä on tänään tullut, että muodostettaisiin yhdessä byrokratian kansalliset purkutalkoot, koska mikään puolue sitä ei voi yksin tehdä, niin vahva valta on ministeriöiden keskeisillä virkamiehillä, jotka ovat aika kaukana normaalielämästä.

Nämä kaksi asiaa halusin, herra puhemies, nostaa tähän keskusteluun.

Eero  Suutari  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen kohtalo ratkaistaan tulevina vuosina. Tilanteemme on todella vakava. Tärkeimmät kysymykset ovat työllisyyden kasvattaminen, yritysten kasvun tukeminen ja lisävelan oton lopettaminen. Myös julkisen työn rakenteiden nykyaikaistaminen, esimerkkinä vaikkapa TEMin tämän päivän ilmoitus 700 henkilön vähennystarpeesta, on kyllä surullista mutta ilmeisen välttämätöntä. Energiapolitiikka on myös yksi tärkeistä kysymyksistä.

Alkuperäisen hallitusohjelman tavoitteena vuodelle 2015 oli, että Suomen kansantuotteen kasvu on suhteessa suurempaa kuin julkisen velan kasvu. Tähän ei ole pystytty. Nyt tuo vuosiluku kirjoitetaan joko 2018 tai 2019. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että budjetissa vihdoin vähennetään velkaantumista oleellisesti 7,4 miljardista 4,5 miljardiin euroon. Toivon, että tämä kova tavoite myös toteutuu, sillä peikkoja on: muun muassa Venäjän talouden syöksy ja pakotteiden vaikutukset.

Syitä velkaantumisen pysähtymisen siirtymiseen on monia, mutta tärkein niistä on talouden hyytyminen siksi, että Suomeen ei ole pitkään aikaan kannattanut investoida eikä työllistää. Suomalainen teollisuus ja nyt jo palvelutkin ovat kiihdyttäneet siirtymistä kilpailukykyisempiin maihin. Esimerkkinä suomalaisen työn korvaamisesta ulkomaisella työllä on valtion omistama Finnair, joka ei ole työllistänyt seitsemään vuoteen kotimaista lentoemäntää tai stuerttia.

Myös osaamisemme on saanut kolhun. Juuri kun olimme selviytymässä suhdannetaantumasta vuonna 2012, iski meihin Nokian romahdus. Yksistään tämä vähensi kansantuotettamme 8 miljardilla. Tämä ja koko elämämme digitalisoituminen iski ehkä kovimmin juuri Suomeen, sillä olemme erikoistuneet metsäteollisuuden ja sen investointihyödykkeiden vientiin.

Arvoisa puhemies! Työllisyys kasvaa, jos yritykset tai yrittäjät uskovat Suomen tulevaisuuteen ja investointeihin Suomeen. Saksa on viimeksi osoittanut, että työ ei tekemällä lopu vaan lisääntyy myös tulevaisuudessa. Työ menee tai tulee sinne, missä sitä tehdään. Pienen ja keskisuuren yrittäjän kasvua on tuettava. Ahkeruus pitää nostaa takaisin kunniaan. Ahkeran syyllistäminen ahneeksi on lopetettava. Vain menestyvä yritys työllistää. Pärjäämisen sijasta on päästävä takaisin valloittajan, ainakin vientivalloittajan, kannustamiseen. Riskejä on otettava. Tutussa ja turvallisessa pysymällä sulkeutuu suuri osa mahdollisuuksista. Tämän mahdollistamiseksi on varmistettava, että yritysten kustannukset kotimaassa pysyvät jatkossa kurissa. Kustannusten kasvu saa olla korkeintaan kilpailijamaiden tasoa ja aluksi pienempääkin. Tämän vuoksi työmarkkinaosapuolet ovatkin hallituksen myötävaikutuksella jo aiemmin sopineet merkittävän kahden vuoden maltillisen palkkaratkaisun. Toivon tälle linjalle jatkoa, sillä tämän ansiosta turvataan jatkossa ostovoimamme ja kilpailukykymme.

Olennaisen tärkeää on myös, ettei eläkemenojen osuus palkkauksessa enää kasva. Uskottavuus on tässäkin asiassa tärkeää, joten kolmikannan on sitouduttava valittuun linjaan. Tällä korjataan ennen kaikkea julkista taloutta. Tämä taas vaatii, että työmarkkinajärjestöt tekevät asiassa tämän syksyn aikana päätöksen, jossa otetaan huomioon myös tulevat sukupolvet ja julkinen talous. Kannustankin hallitusta tukemaan voimakkaasti tätä sitoutumista ja kauaskantoisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Melkoinen pettymys budjetissa oli se, että vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa jo päätetty vt 22:n 45 miljoonan euron rahoitus leikataan kolmannekseen. Kevään kehyspäätöksessä hallitus leikkasi 100 miljoonaa euroa tierahoista, ja siihen liittyen liikenne- ja viestintäministeri pyysi Pohjois-Pohjanmaan elyltä esitykset vt 22:n karsinnasta tasoon 30 miljoonaa euroa tai 15 miljoonaa euroa. Budjettikehyksessä kevään 100 miljoonan leikkaus kuitenkin puolitettiin ja päätettiin 50 miljoonan euron lisäyksestä perusväylänpitoon. Siitä huolimatta vt 22:n osalta on toteutumassa tuo alin 15 miljoonan euron taso. — Kiitos.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin menen siihen, mitä budjetista löytyi, aloitan sillä, mitä en sieltä löytänyt. Budjetista puuttumaan jäivät voimalliset toimenpiteet pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä kivihiilen sijaan kotimaisen energian lisääminen. Ne olisivat olleet kasvun avaimia, suuria työllisyystekoja, joita budjettiesitys ei nyt tarjoa.

Kasvun elementeistä puheen ollen hallitus leikkaa entisestään perusväylänpidon ja yksityisten teiden kunnossapidon määrärahoista. Stubbin hallitus jatkaa tällä Kataisen hallituksen linjalla, ja lopputulokset ovat kyllä nähtävillä ympäri Suomen, kun tiestöt ja sillat rapautuvat. Nämä leikkaukset heikentävät paitsi tiellä liikkuvien turvallisuutta myös yritysten toiminta- ja kilpailukykyä.

Liikenneinfrahankkeet ovat tuottavia elvytyshankkeita, kun verokertymää saadaan työllistämisvaikutuksen kautta lisättyä. Hankkeiden lopputulokset palvelevat tietysti alueita ja niiden kilpailukykyä. Keskustassa olemme esittäneet Valtion infra Oy:n perustamista. Se toteuttaisi suuria väyläinvestointeja, jotka ovat valtion rahanpuutteen vuoksi jäissä. Valtionyhtiöiden myynti-tuloista infrayhtiö saisi pesämunan, ja piensijoittajille se olisi turvallinen sijoitusvaihtoehto, jossa maksettaisiin pankkitalletuksia parempaa tuottoa. Nythän hallitus aikoo käyttää valtionyhtiöiden myyntituloista vain pienen osan uusien työpaikkojen synnyttämiseen.

Itäsuomalaisena kansanedustajana olen tietysti tyytyväinen, että tällä vaalikaudella luvattu Savonlinnan syväväylän siirto alkaa viimein. Tosin käsittämätöntä on, että riihessä syväväyläsuunnitelmasta tiputettiin pois rautatiesillan rakentaminen. Tämä tarkoittaa, että rautatieyhteys katkeaa Savonlinnan länsipuolella. Henkilöliikenteen palautumisesta Savonlinnan ja Pieksämäen välille lienee sen jälkeen turha haaveilla, vaikka siihenkin on jaksettu uskoa ja asiaa ajaa vuodesta toiseen. Itäsuomalaiset hallituspuolueiden edustajat, nyt olisikin näytön paikka. Seuraavalle hallitukselle jää Juva—Mikkeli-välin korjaaminen ja valtatie 23:n loppukunnostus välillä Varkaus—Viinijärvi.

Arvoisa puhemies! Liikennerahoitus, tai paremminkin sen puute, kytkeytyy kiinteästi hallituksen ideologiseen keskittämiseen. Kun keskusta haluaa kestävää aluepolitiikkaa, emme me itke vain aluekehitysrahojen perään, vaan aluepolitiikkaa tehdään myös esimerkiksi koulutus- ja liikennerahoituksella. Tällä vaalikaudella tuo rahoitus on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja yksiköihin, eikä suunta näytä muuttuvan.

Koulutuksen rahoitus näyttää nyt toki ruusuisemmalta suhteessa kevään kehysriiheen, mutta kun leikkaukset ovat olleet viime vuosina miljardiluokkaa, ei pieni peruutus ensi vuoden budjettiin anna aihetta juhlaan. Olen hyvin huolissani erityisesti lukioiden puolesta. Hallituksen aiemmin sopimat leikkaukset lukiokoulutukseen ovat edelleen voimassa. Valtionosuusrahoituksen taso laskee, ja rahoituksen kriteerit muuttuvat. Seurauksena lukioverkko tulee harvenemaan, vaikka lukiokoulutus on jo nykyisellään tehokkaasti järjestetty. Liipaisimella ovat erityisesti pienet lukiot, mikäli pienlukiolisä lakkaa eikä korvaavaa, esimerkiksi lukioiden saavutettavuuteen pohjaavaa tukimuotoa tule tilalle. Lukioiden saavutettavuutta vaikeuttavat myös joukkoliikenteen rajut karsimiset. Pelkästään Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ely-keskusten alueella loppuu noin 200 bussivuoroa. Jos nyt kuitenkin jotain hyvää koulutussektorilla on, niin oli järkevä veto hallitukselta luopua oppivelvollisuusiän nostosta.

Sen sijaan byrokraattista lapsilisävähennystä en ymmärrä, mutta eipä tunnu ymmärtävän kukaan asiantuntijakaan: ratkaisu on älytön. Se ei tuo valtiolle kuin hyvin minimaalisen säästön, jos sitäkään. Ei voi kuin todeta, että kyse oli näennäisen poliittisen kädenväännön voitosta demareille, kokoomus kun ei nöyrtynyt perumaan leikkausta kokonaan. Yhteiskunnassamme on kyllä riittämiin välineitä progressioon ilman, että sitä täytyy toteuttaa lapsien kautta. Toivottavasti lapsivähennys jää kaavaillusti määräaikaiseksi ja lapsilisien taso palautetaan viimeistään, kun hallitus vaihtuu. Vielä parempi jos eduskunta pystyy kumoamaan tuon käsittämättömän mallin.

Arvoisa puhemies! Hallitus luopui valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessaan esiin tuomasta takuueläkkeiden korottamisesta. Takuueläkkeen nosto olisi yhdessä eläketulovähennyksen kanssa parantanut jonkin verran pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoimaa. Takuueläkkeen saajista kaksi kolmasosaa on yksineläviä. He elävät merkittävässä köyhyysriskissä. Keskusta on vastikään julkaistussa yksineläviä koskevassa linjauksessa kannustanut sen selvittämiseen, voitaisiinko yksineläjät huomioida takuueläkkeessä erityisellä tavalla.

Sosiaaliturvaan liittyen haluan vielä nostaa esiin EU-komission aikeet supistaa viljelijöiden oikeutta lomituksiin. Komissio katsoo, että maatalouslomitus on sosiaaliturvan sijaan yrittäjän tukea. Toteutuessaan leikkaukset veisivät jopa kolmanneksen suomalaisten maatalousyrittäjien lomituspäivistä. Tämä olisi katastrofaalinen heikennys ja asettaisi maatalousyrittäjät hyvin eriarvoiseen asemaan suhteessa muiden suomalaisten sosiaaliturvaan. Yrittäjien lisäksi kärsijänä olisi lomittajien ammattiryhmä. Maatalouslomittajien yhdistyksen laskelmien mukaan supistukset vastaisivat noin tuhannen lomittajan työpanosta.

Tämä on kerta kaikkiaan sellainen asia, jonka ei saa antaa luisua sormien läpi, vaan Suomen täytyy vastuuministeri Huovisen johdolla neuvotella asiassa itselleen poikkeukset. Kataisen hallitus heikensi jo riittämiin maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työuran pidentymistä karsimalla lomituspalveluita sekä korottamalla sijaisapumaksuja ja eläkemaksuja. Nyt on edunvalvonnan paikka.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvostettu puhemies! — Kyllä. Tämä ei tullut pyytämättä, mutta hieman yllättäen.

Me tarvitsemme Suomessa tällä hetkellä vastuullista talouspolitiikkaa. Me tarvitsemme maltillista mutta määrätietoista sopeutusta ja todellisia rakenneuudistuksia. On tässä salissa varmasti hyvin tiedossa kaikilla, että tällä tavalla Suomi ei voi jatkaa. Meillä on liian monta vuotta ollut sellaista, että olemme eläneet velaksi. Valtionvelka ylittää nyt 100 miljardin rajan, ja itse asiassa, kun katsoo näitä edellisen laman jälkeisiä kasvun vuosia, niiden aikana ei kovinkaan paljon silloin otettua velkaa pystytty lyhentämään, ja valitettavasti tuo velkamäärä vain kaiken kaikkiaan kasvaa.

Valtion velkaantuminen onneksi laskee reippaasti ensi vuonna. Velanotto ensi vuonna on arvioiden mukaan 4,5 miljardia. Se on toki edelleen liikaa, mutta paljon vähempi kuin tänä vuonna. Tänä vuonna valtio ottaa uutta velkaa noin 7,4 miljardia, ja eri arvioiden mukaan näillä nyt tehdyillä ja päätetyillä toimenpiteillä velkasuhde tulee taittumaan arviolta vuonna 2017.

Leikkaukset ja veronkorotukset eivät ole varmastikaan kenellekään mieluisia tehtäviä. Mutta ne on koetettu tehdä reilusti siten, että ne koskettavat kaikkia ihmisiä mutta kukaan ei kärsisi kohtuuttomasti. Tästä on tietenkin varmasti aina erimielisyyttä, ja päätökset täytyy käydä läpi tapauskohtaisesti ja miettiä tarkasti, että niistä ei tule kenellekään kohtuutonta kärsimystä, ja ne, jotka pystyvät, kantavat isomman vastuun, ja näin yhdessä varmasti pystymme etenemään.

Nämä nyt tehdyt ratkaisut ovat syntyneet kaikkien hallituspuolueiden kompromisseina. Minkään yhden puolueen ohjelmaa ei ole noudatettu, ja näin tietysti toivottavasti olemme löytäneet sellaisen kokonaisuuden, jonka kanssa voimme edetä. Mutta olen aivan varma siitä, että on seuraava hallitus sitten minkälainen tahansa, on siellä puolueita vasemmalta, oikealta, keskeltä tai poliittisen kentän miltä reunalta tahansa, ensi vaalikaudellakin tarvitaan lisätoimia, jotta julkinen talous saadaan terveelle pohjalle. Tasapainottaminen on elintärkeää, koska velan jättäminen lapsille ja tuleville sukupolville ei ole reilua. Kaikkein tärkeimmät palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja niin poispäin, vaarantuvat, jos joudumme hallitsemattomaan äkkijarrutukseen, ja se on helpolla edessä, jos emme tämän talouden tasapainottamisessa onnistu.

Arvoisa puhemies! Suomen ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia. Emme voi elvyttää tietämme ulos ahdingosta, ja ratkaisut ovat varmasti rakenneuudistuksissa, niin eläke-, sote-, työmarkkina-, energiavero- kuin kuntauudistuksessakin. Sopeutus ei kuitenkaan voi olla liian äkillistä, jotta ensi vuoden orastava talouskasvu ei kärsisi liikaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bkt ei kasva tänä vuonna. Ensi vuonnakin kasvun arvioidaan olevan vain 1,2 prosenttia, ja 2015 eli ensi vuonna työttömyydeksi arvioidaan 8,5 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana Puolustusvoimista. Meillä ei ole enää varaa lisäleikkauksiin puolustussektorilla. Tässä budjetissa on kuitenkin 10,3 miljoonan euron gäppi, ja se on menokohdassa materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamiseen liittyvän lisäeläkevakuutuksen kustannukset, ja tämä koskee siis yli 350:tä henkilöä, jotka siirtyvät Millogille, ja nyt on kysymys, kenen maksettavaksi tämä jää. En usko, että valmiutta ja halua on siihen, että näitä etuuksia heikennettäisiin, ja minun mielestäni tämä asia pitää lisätalousarviossa korjata, niin että tilanne ei ole lopulta se, että Puolustusvoimat joutuu etsimään tämän reilun 10 miljoonan aukon muusta toiminnasta. Se näkyisi esimerkiksi leiripäivissä ja muussa.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimille pitää varata tulevaisuudessa kokoomuksen Ilkka Kanervan esittämä 1,5 prosenttia bkt:stä puolustuskykymme uskottavuuden turvaamiseksi, ja pidän myös välttämättömänä sitä, että uusiin hävittäjiin vahvistetaan erillisrahoitus. Tämä ratkaisu tulee tehdä nyt hyvissä ajoin, ja hankintapäätös ajoittuu todennäköisesti noin vuoden 2020 paikkeille, ja kustannuksena se tulee olemaan noin 10 miljardia.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Taksien autoverohuojennuksen poistaminen sisältyy keväällä 2014 yritystukien ja muiden veroluontoisten tukien uudistamista ja uudelleenkohdentamista selvittäneen ministerityöryhmän loppuraporttiin. Tämän perusteella hallitus päätti esittää verotukien poistamista. Perusteluna oli, että tämän elinkeinopoliittisen tuen tarpeellisuutta voidaan pitää kyseenalaisena ottaen huomioon, että taksialan kilpailu ja hintataso ovat säänneltyjä.

Suomessa taksialan yrityksiä on 9 000, taksiautoilijoita noin 10 000 ja näiden työllistävä vaikutus on noin 20 000 henkilötyövuotta. Valtaosa yrittäjistä on yhden auton autoiluyrityksiä. Alalla eletään juuri tällä hetkellä murrosvaihetta, koska taksialan yrittäjistä kaksi kolmasosaa on jo yli 50-vuotiaita. Myös yrittäjäympäristöön koetaan liittyvän paljon epävarmuustekijöitä. Uusia yrittäjiä ei taksiala matalapalkkaisuutensa vuoksi juuri houkuttele. Maaseudulla ja harvaan asutulla alueella julkisen sektorin ostamien tai korvaamien kuljetuspalveluiden osuus voi olla yli 80 prosenttia taksiyrittäjän liikevaihdosta. Suurimmissa kaupungeissa asiakasrakenne muodostuu lähes yksinomaan elinkeinoelämästä ja matkailijoista ja muista yksityisistä asiakkaista.

Arvoisa puhemies! Suunnitellut toimenpiteet taksiautojen autoveron vähennysoikeuden poistamiseksi edesauttavat kehitystä väärään suuntaan. Verohuojennuksen poisto takseilta asettaisi ne myös lähtökohtaisesti yhä epätasa-arvoisempaan asemaan verrattuna muilla kalustoilla toimivaan joukkoliikenteeseen, sillä taksiautoista maksettava käyttövoimavero ei koske lainkaan linja-autoiksi rekisteröityä ja jopa samanlaista kalustoa. — Kiitos.

Katja Hänninen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että saan vielä pitää puheenvuoron. — Kaikessa päätöksenteossa, niin pienessä kuin suuressa, tulisi tehdä lapsivaikutusten arviointi. Kysynkin, onko tässä hallituksen esityksessä pohdittu sitä, miten se vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen, lapsiin.

Nyt hallitus esittää esimerkiksi leikattavaksi lapsilisiä, ja tilalle esitetään perheiden tuloista riippuvaista monimutkaista lapsiperhevähennystä. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat tasavertaisia lain edessä ja lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Lasten yhdenvertaisuus ei voi toteutua lapsiperhevähennyksessä, joka on selkeästi vanhemman tuloista riippuvainen. Sen sijaan lapsilisä säädettiin aikoinaan universaaliksi, perheen tulotasosta riippumattomaksi lapsen oikeudeksi. Lapsilisäleikkaus on ensisijaisesti arvokysymys ja toisaalta perhepoliittinen kysymys. Pahin lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaava epäkohta lapsilisäjärjestelmässä on se, että kaikista köyhimmät perheet jäävät käytännössä ilman lapsilisiä, koska lapsilisä otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Toimeentulotuki perustuu perustuslain 19 §:ssä säädettyyn oikeuteen, jonka mukaan jokaiselle kuuluu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Samaisen perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Jos Suomessa lapsiperheköyhyys on kasvanut 90-luvulta lähtien ja 50 000 lapsiperhettä elää tälläkin hetkellä toimeentulotuen varassa, voidaan kysyä, miten julkinen valta on perustuslaissa määritellyssä tehtävässään onnistunut.

Yhä useammalle perheelle ja yksin elävälle toimeentulotuesta on muodostunut säännöllinen kuukausittainen tukimuoto, jota ilman ei tulisi toimeen. Näissä perheissä lapsella ei ole oikeutta tähän lapsilisään. Kuinka tällaista vääryyttä ei haluta korjata, miksi lapsen oikeutta yhdenvertaisuuteen ei tässä tapauksessa noudateta? Jokainen meistä tietää, että köyhyyden periytyminen on suuri riski, ja se on todellisuutta sadoilletuhansille lapsille myös täällä rikkaassa Suomessa.

Pään pistäminen pensaaseen ja selkänsä kääntäminen tälle eriarvoistavalle sosiaali- ja verotuspolitiikalle ei hyödytä ketään eikä muuta sitä tosiasiaa, että Suomen hallitus on edelleen leikkaamassa ja heikentämässä köyhintä kansanosaa ja unohtanut tehdä lapsivaikutusten arvioinnin. Hallitus on unohtanut kysyä itseltään, mikä on lapsen etu, mikä on tulevaisuutemme etu.

Köyhyysvaara ei koske vain pienituloisia lapsiperheitä. Hallituksen esitys indeksien osittaisesta jäädytyksestä tarkoittaa sitä, että työttömien, pienituloisten, eläkeläisten ja opiskelijoiden toimeentulo heikkenee. Indeksien jäädytys on myös pysyvä leikkaus, joka vaikuttaa negatiivisesti kotimaiseen ostovoimaan ja sitä kautta lisää työttömyyttä ja laskee bruttokansantuotetta. Noidankehä on valmis, sillä työttömyyden pahentuessa yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen.

Kaikista heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen on signaali oikeistohallituksen arvomaailmasta, jossa otetaan kaksin käsin niiltä, joilla on jo valmiiksi vaikeaa selvitä jokapäiväisistä elämisen menoista, ja vain silmänlumeeksi nipistetään hieman suurituloisilta. Miksi hallitus ei ota käyttöön kaikista rikkaimpien maksamaa varallisuusveroa, vaikka nyt, jos koskaan, myös rikkaiden pitäisi osallistua kestävyysvajeen umpeen kuromiseen?

Miksi pienyrittäjien asemaa on heikennetty samaan aikaan, kun suuryritykset ovat saaneet huojennuksia yhteisöveron laskemisen muodossa? Onko niin, että suurpääomien valtaamien pörssiyhtiöiden ei tarvitse muiden yhtiöiden tavoin kantaa vastuutaan yhteiskunnan kokonaisedusta?

On myös lyhytnäköistä tekohengitystä myydä tuottavia valtionyhtiöitä, sillä on hölmöläisten hommaa tappaa lypsävä lehmä. Rautaruukin myyminen oli virhe hallitukselta, sillä avainaloilla valtion omistuksen rooli korostuu erityisesti kriisiaikoina. Samaa lyhytnäköisyyttä osoitti hallitus Fortumin sähköverkon ja Altian myynnissä. Kysymys kuuluu, miksi ulkomaalaisten yhtiöiden kannattaa omistaa suomalaisia yhtiöitä mutta Suomen valtion ei kannata omistaa.

Tulopohjaa on laajennettava pitkäkestoisella verotus- ja talouspolitiikalla. Ei ole olemassa hokkuspokkuskeinoja, joilla yhdessä yössä katkaistaan velkaantuminen ja saadaan työllisyyttä parannettua ja menoja karsittua. Mutta epäoikeudenmukaiselle leikkaus- ja heikennyspolitiikalle on olemassa kestävämpiäkin vaihtoehtoja. Niiden vaikutusten arviointi vaatii laskelmia useiden vuosien päähän, koska tuloksia ei synny hetkessä. Säästöjä yhteiskunnalle saadaan toimivalla sosiaali- ja terveyspolitiikalla, jossa ennalta ehkäisevään työhön annetaan riittävät resurssit. Tällöin koulutuspaikkojen vähentämiselle, peruskoululaisten eriarvoistumiselle, terveyserojen kasvulle ja nuorten syrjäyttämiselle yhteiskunnasta laitetaan piste.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri pohti päivällä puheessaan sitä, mikä on voivottelun ja vaihtoehtojen suhde opposition puheenvuoroissa. Vaihtoehtoja löytyi, ja niitä esitettiin meidän ryhmäpuheenvuorossammekin.

Ensimmäisenä haluan tuoda vaihtoehtobudjetissa ja ryhmäpuheenvuorossa esiin tuodun energiakauppataseen vajeen elikkä kotimaisten työpaikkojen lisäämisen kotimaisen uusiutuvan energian avulla. Ei voi olla niin, että fossiilinen tuontienergia painaa energiakauppatasettamme alas. Budjettikirjassa todetaan, että tulevina vuosina uudet työpaikat syntyvät lähinnä pääkaupunkiseudulle. Mielestäni myöskin kotimaisen energiantuotannon puolesta voimme luoda työpaikkoja nimenomaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Samalla tahdon muistuttaa hallitusta laatimastaan biotalousstrategiasta, jonka perusteet mielestäni eivät voi olla täällä raitiovaunuliikenteen varrella vaan kaupunkeja ympäröivissä maakunnissa. Onkin siis syytä kysyä, puhummeko biotalousstrategiasta vai puistotalousstrategiasta.

Metsäperusteinen biotalous on monessa keskustelussa tunnustettu tulevaisuuden kasvualaksi monine eri korkean jalostusarvon tuotteineen. Tätä varten minun on täysin vaikea ymmärtää tässä vaiheessa, mitä talousarviossa on esitetty muun muassa kotimaisesta energiasta.

No, talousarviossa on edelleen Metsähallituksen korkea tuloutustavoite. Se on korkea. Onko nyt menty metsään, jonka olisi pitänyt saada rauhassa kasvaa tilavuutta ja tuottaa sitä kautta Suomen taseeseen lisää omaisuutta?

Samoin tieverkon tulee olla kunnossa. Etenkin alempi tieverkko puuhuollon kannalta on erittäin merkityksellistä myöskin metsätalouden ja maatalouden kannalta. Meidän on syytä pitää huolta elintarvikeomavaraisuudestamme. Meidän elintarvikekauppataseemme on myös noin kolmisen miljardia negatiivinen. Muistutan siitä, että elintarviketuonti tapahtuu Itämeren yli ja Itämeri on saamassa kuljetuksille lisärasitetta rikkidirektiivin myötä. Entäpä sitten levottomat olot mahdollisesti tulevaisuudessa, jos Itämerellä tällaisia on? Ne ovat mielestäni myöskin riski elintarviketuonnille. Arvostan kotimaista ruuantuottajaa.

Ei mitään aluetta ole periaatteessa olemassa ilman logistiikkaa paitsi tietysti erämaa, mutta pelkillä kansallispuistoilla me emme elä. Niin paljon kuin minä kansallispuistoja kyllä rakastan, luontoa arvostan, pelkällä maisemalla emme todella elä. Maaseudulla perinnebiotooppimaisematkin kertovat yhteiskunnallisesti tuotetusta tilasta. Samaan aikaan on tulossa myöskin maatalouden hallinnonalalle budjettiin liittyviä esityksiä, jotka tulevat lisäämään byrokratiaa, ja sitten luonnonsuojelumme, tai tällainen tietynlainen maatalouden osa, on lähinnä museoivaa. Ja kuitenkin maataloutta ajetaan suurempiin yksiköihin, jotka ovat haasteellisia niin ympäristökysymyksissä kuin maataloustuottajan kannalta.

Kuntataloudesta on todettava myöskin, mitä karua luettavaa on talousarviokirjassa, elikkä kuntien talouden todetaan edelleen jäävän alijäämäiseksi. Tämän me kuntapäättäjät useissa kunnissa tiedämme. Kuntien verotulopohjan on todettu kasvaneen vain veroja kiristämällä, elikkä ei ole saatu aikaan niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia, joilla kunnat olisivat itse voineet vahvistaa tulopohjaansa muun muassa panostamalla elinkeinoelämänsä kehittämiseen. Kunnat ovat edelleenkin ne perusyksiköt, joissa asuvat palveluja tarvitsevat ihmiset ja joissa palvelut tuotetaan.

Moneen kertaan täällä salissa on todettu myös, että talousongelmiemme syynä on heikko talouskehitys euroalueella. Se on totta, se on haaste. Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut aivan tuoreen raportin, joka tuolla kaarikäytävällä on, ja siellä on asetettu haasteeksi Suomen valtiolle, lainaan tästä sitaatin: "Heikko talouskehitys korostaa kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä." Tässä mielestäni nimenomaan korostuu se, miten meidän hallintomme olisi sellainen aineeton pääoma, joka tuottaa sitten lisäarvoa suomalaiselle taloudelle. Valtionvelan korkomenotkin ovat arviolta 1,8 miljardia euroa. Korkotaso on tällä hetkellä matala, mutta ajatellaanpa vaikka 1 prosentin korkomenojen kasvua. Se tarkoittaa välittömästi negatiivista vaikutusta budjettiin, ja nämäkin korkomenot on maksettava.

Lopuksi muutaman sanan haluan sanoa viime viikolla käydystä välikysymyskeskustelusta. Olen sanalla sanoen hämmentynyt talousarvion sisäministeriön alan kehyksestä, jossa useassa kohdassa todetaan poliisien määrän väheneminen laskettuna aivan henkilötyövuosina. Mutta tästä varmaan keskustelemme huomenna sisäministeriön hallinnonalan käsittelyssä.