Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kirkkolain muutosesityksessä on kysymys merkittävästä periaatteellisesta muutoksesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että äänioikeusikäraja seurakuntavaaleissa laskettaisiin nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Seurakuntavaaleissahan valitaan jäsenet seurakunnan kirkkovaltuustoon ja seurakuntayhtymässä kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tämän uudistuksen tavoitteena on saada nuoret nykyistä paremmin mukaan seurakuntien toimintaan antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa seurakuntavaaleissa valittavien toimielinten kokoonpanoon. Samalla on tavoitteena saada nuorennusta seurakuntien hallintoelimiin. On syytä kuitenkin todeta, että vaalikelpoisuuden ikäraja tulee säilymään edelleen 18 vuodessa.

Todettakoon vielä, että tämä lakiehdotus ei koske kirkkoherranvaalia. Kirkkohallituksessa on erikseen valmisteltavana ehdotus kirkkoherranvaalin vaalitavan muuttamisesta niin, että kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsisivat kirkkoherran.

Hallintovaliokunta yksimielisesti esittää tämän lakiehdotuksen hyväksymistä.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys äänioikeusikärajan laskemisesta 18:sta 16 vuoteen on kannatettava sillä logiikalla, että konfirmoidulla seurakunnan jäsenellä on oikeus tiettyihin seurakunnallisiin tehtäviin ja toimiin ja palveluihin sekä nyt myös oikeus äänestää luottamushenkilöitä kirkon toimintaan. Sitä vastoin toivon kuitenkin, että tämä lakimuutos ei ole pohja yleisen äänioikeuden laskemiselle 16 vuoteen. Samalla on muutettava myös vaalikelpoisuusikärajaa. Katson kuitenkin, että tämän maan asiat ovat siksi moninaisia, että ainakin itse toivoisin päättäjäksi elämänkokemusta omaavan henkilön, en keskellä puberteetin kuohuntavaihetta elävää nuorta.

Esillä olevassa lakiehdotuksessa on kyllä hieman populistinenkin sävy, kun sen tarkoituksena on saada nuoret nykyistä paremmin seurakunnan toimintaan mukaan. En kuitenkaan maallisissa vaaleissa usko äänestysiän laskun parantavan yhteiskunnallista aktiivisuutta enkä pidä siitä, että aikuisuuden odotusarvoa murennetaan vähitellen tekemällä jo lapsista glittereissä käveleviä, yksinkin kotona niin hienosti pärjääviä pieniä aikuisia, ja nuoret jätetään oman onnensa nojaan kasvamaan ilman aikuisen mallia. Tähän vaiheeseen kirkon toiminta tuo lisäturvaverkkoja, joihin kuitenkaan kaikki nuoret eivät varmaan tämänkään lakiehdotuksen myötä tartu. Aikuisuuteen kuuluu oikeuksia mutta myös velvollisuuksia, ja aikuisuuden yksi tärkeä ja kunniakas odotusarvo on äänestys- ja vaalikelpoisuus, enkä toivo sitä yleistettävän valtiollisiin vaaleihin käsiteltävän kaltaisilla lakimuutoksilla populismin ja poliittisten voimasuhdetarkoitusperien takia ja murennettavan näin aikuisuuden rajan pohjaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kyse on varmasti siitä, että nuorten tulee saada olla nuoria jatkossakin ja lasten lapsia. Sen sijaan tietenkin pohdituttaa kirkon rooli yhteiskunnassa. Se on vähentynyt vuosi vuodelta. Yhä useampi suomalainen ei ole enää kirkon jäsen. Sinänsä on hyvinkin tärkeätä lähteä miettimään, millä tavalla pystytään kirkon rooli uudella tavalla rakentamaan nuorten kohdalla.

Jos ajatellaan äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen, niin se on sinänsä herkkä ikä. Monella nuorella, äänestysikäiseksi tulevalla nuorella on vuosi rippikoulusta, jolloin voidaan ehkä kuvitella ja nähdä, että nuorella voisi olla myöskin jonkinmoista kiinnostusta olla mukana vaikuttamassa omaan kirkkoyhteisöönsä. Sinänsä yksi näkökulma on muistettava, se, miten me saamme nuorten äänen kuuluviin. Tämä on yksi tapa tehdä se. Kuitenkin näen tärkeänä, että lain vaikutuksia seurataan muutaman vuoden kuluttua ja arvioidaan lakia uudestaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä on kirkko osoittanut, tai sanotaan kirkonmiehet, osoittaneet hyvää uudistushalua, kun uskalletaan luottaa nuoriin ja antaa heille mahdollisuus äänestää jo 16-vuotiaana. Takana varmasti todella on se, mikä täällä on useaan kertaan todettu, että rippikouluajasta ei ole kulunut kovinkaan paljon, jotenka kiinnostus seurakunnan toimintaan on suuri. Myös tämä ikä on varmasti sellainen, että kirkko voi silloin tarjota aktiivisuutta ja siipiensä suojaa jos esimerkiksi kotona eivät vanhemmuuden kyvyt ole ajan tasalla. Meidänhän tulee muistaa, että perheillä on kasvatusvastuu, mutta monesti myös sitten seurakunta voi tässä työssä tukea. On varmasti ihan aiheellista, että vielä kirkkoherranvaalia ei tämä äänestysikärajan muutos koske. Saa nähdä kuinka äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen toteutuu Itävallassa, jossa tällä hetkellä on vaalit, seuraavissa eduskuntavaaleissa. Siellä on sitten nähtävissä ääni-ikärajan laskun tulokset päätöksenteossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä ajatuksiin, joita muun muassa ed. Tuija Nurmi ja ed. Karhuvaara ovat täällä tuoneet esille. On hyvä, että eduskunta voi keskustella kirkkolaista, vaikka lain sisällön kirkolliskokous päättää täysin itsenäisesti. Kirkko on tällä ratkaisulla osoittanut luottavansa nuoriin, ja näin itsekin nimenomaan luotan nuoriin. Meidän nuorisomme on entistä fiksumpaa, entistä ajattelevampaa, aivan varmasti parempaa kuin voimme noin yleisessä keskustelussa sanoa, ja sen vuoksi uskon, että seurakunnallinen aktiivisuus tätä kautta myös nuorten keskuudessa entisestään paranee. Aivan kuten täällä on tuotu esille, useimmat nuoret ovat tuossa iässä käyneet rippikoulun. He ovat saaneet täysivaltaisen kummin oikeuden, ja näin ollen on luonnollista, että myöskin seurakuntaneuvoston, kirkkovaltuuston vaaleissa heillä on äänioikeus — seurakuntaneuvoston tietenkin vain näissä yhteistalouksissa, missä seurakuntalaiset valitsevat toimielimen.

Kirkkoherranvaalin osalta näkisin, että nykyinen vaalitapa on hyvä. Sehän ei tähän esitykseen liity. En pidä hyvänä jos kirkkoherran- vaali siirtyisi neuvostolle tai valtuustolle. Näen, että seurakuntalaisten on voitava ikivanhaa oikeutta käyttäen vaikuttaa myös kirkkoherran valintaan. Toivon, että tämä kirkon rohkea askel olisi askel kohti seurakuntaelämän ja kirkon toiminnan elpymistä.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Äänioikeusikärajan laskeminen seurakuntavaaleissa 18 vuodesta 16 vuoteen on hyvä lakimuutos ja täysin perusteltu siinä mielessä, että rippikoulun jälkeen nuorilla varmasti on hyvä valmius myös osallistua oman seurakuntansa päätöksentekoon. Seurakunnathan tekevät todella hyvää ja monipuolista nuorisotyötä kaikkialla Suomessa.

Jo muutama vuosi sitten kokoomuksen puoluekokous otti kantaa myös sen puolesta, että kunnallisvaaleissa äänestysikäraja voitaisiin laskea 16 vuoteen. Muun muassa nuorisoyhteistyö Allianssi kampanjoi nyt voimakkaasti tämän puolesta, ja myös muutamat muut puolueet ovat olleet tällä kannalla. Toivottavasti jo seuraavissa kunnallisvaaleissa pääsemme myös tähän tilanteeseen, että myös kunnallisvaaleissa 16-vuotiaat voivat äänestää, koska kunnissa tehdään paljon nuoria koskevia päätöksiä, samoin opetuksen kautta pystyisimme jo nykyistä paremmin opettamaan nuorille, mitä äänestäminen ja siihen valmistautuminen merkitsee. Se voisi olla osa yhteiskunnallista opetusta kouluissa.

En suinkaan usko, että pelkästään äänestysikärajan laskeminen olisi ikään kuin joku taikakeino, jolla nuorten aktiivisuutta saataisiin lisättyä, mutta mielestäni kunnallisvaaleissa se olisi erittäin perusteltua, koska siellä tehdään juuri niitä päätöksiä, jotka läheisimmin vaikuttavat nuorten elämään.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Oinonen ja Virkkunen nostivat aivan oikein esille tuon tärkeän iän, joka seurakunnassa on, eli rippikouluiän, jonka jälkeen tuo läheinen suhde omaan seurakuntaan on erittäin vahva. Silloin on hyvä yrittää ylläpitää tätä kiinnostusta kotiseurakuntaa kohtaan myös tällä esityksellä, jossa äänestysikäraja pudotetaan 18 vuodesta 16 vuoteen. Vaalikelpoisuus on, aivan oikein, syytä säilyttää 18 vuodessa jo tämän aikuisuuskäsityksen mukaisesti, mutta ennen muuta vastuun kautta, sillä erilaisten luottamustehtävien kautta kuitenkin tuo vastuu nousee aina päällimmäisenä kysymyksenä esille.

Minun mielestäni on tarpeellista kokoomuksen yhteisen päätöksen mukaisesti myös edesauttaa sitä, että tulevaisuudessa tämä seurakunnan nyt edellä käymä malli otettaisiin käyttöön myös kuntapuolella, sillä kunnissa käy usein nykymallilla niin, että 18-vuotias taikka nuori ei ehdi lainkaan äänestää siinä omassa kotikunnassaan, jossa hän on lapsuutensa viettänyt ja käynyt peruskoulun, usein myös lukion ja ammatillisen koulun. Kun hän ei ehdi kotivaaleissa äänestää, muuttaa tämän jälkeen toiseen kaupunkiin jatkamaan opintojaan, niin tuo ensimmäinen ja usein se tärkein äänestystapahtuma jää kokematta. Se usein tekee sitten äänestäjistä sellaisia, etteivät he myöskään siellä täysin vieraassa, suuressa opiskelukaupungissa tule tuota äänioikeutta käyttämään.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Näen hyvin perusteltuna tämän esityksen äänestysikärajan laskemiselle 18:sta 16:een. Tässä on niin hyviä puheenvuoroja käytetty, etten käy toistamaan. Seurakuntien on pohdittava sitä, miten äänestysaktiivisuutta nimenomaan seurakuntavaaleissa saataisiin nousemaan. Se on muutamissa seurakunnissa ollut 10 prosenttia, ja näen, että nimenomaan nuorissa on potentiaalia rippikoulun jälkeen.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan järjestyksellä ei olisi ollut niin suurta merkitystä. Minusta tämä on erittäin hyvä lakiesitys siinä mielessä, että viime päivinäkin ja muulloinkin Suomessa on paljon puhuttu yhteisvastuullisuudesta ja nuorten osallisuudesta erilaisissa yhteisöissä ja turvaverkoissa. On hieno asia, että vähän nuorempi voi käyttää äänioikeuttaan myös seurakuntavaaleissa, mutta merkillepantavaa tässä esityksessä on se, että vaalikelpoisuus säilyy siinä täysi-ikäisen 18 ikävuodessa. Mielestäni tämä ei ole kuitenkaan sellainen asia, joka pelastaa meidät siltä, että nuoret eivät aina osallistu asioihin, mutta selkeä eteenpäin menon askel on. Hyvä esitys!

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kirkkolakia muutettavaksi siten, että äänioikeusikäraja seurakuntavaaleissa lasketaan nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Äänioikeuden antamista 16-vuotiaille perustellaan sillä, että se saattaisi olla hyvä keino saada nuoria mukaan seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Toivottavaa on, että äänestysikärajan laskeminen vaikuttaisi seurakuntavaalien äänestysprosenttiin myönteisesti.

Tutkimusten mukaan varhainen äänestyskäyttäytyminen korreloi positiivisesti myöhempään äänestyskäyttäytymiseen. Erään vaaliasiantuntijan mukaan vaalien äänestysikärajan alentaminen ei kuitenkaan auta äänestysaktiivisuuden nostoon. Toivonkin, että nuorten äänestysaktiivisuutta pyrittäisiin nostamaan tehokkaammalla kansalaiskasvatuksella, sillä tästä voisi olla paremmat tulokset.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Äänioikeusikärajan laskeminen seurakuntavaaleissa 18 vuodesta 16 vuoteen on hyvä ehdotus. Se on hyvä askel siihen suuntaan, että nuoret innostuisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Kun täällä monessa puheenvuorossa on tullut esiin se, miten kirkko näin osoittaa luottamustaan jo 16-vuotiaisiin nuoriin, looginen seuraava askel olisi kuitenkin se, että 16-vuotiaat nuoret voisivat myös itse päättää siitä, ovatko seurakunnan jäseniä vai eivät. Nythän alle 18-vuotias tarvitsee kirkosta erotakseen vanhemman allekirjoituksen. Jos nuori kykenee äänestämään seurakunnallisista asioista, hän varmasti on myös kykenevä päättämään omasta seurakuntajäsenyydestään.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä ei ole ollenkaan hyvä asia varsinkaan tänä päivänä, kun me kaikki puhumme kauhistuneina nuorten pahoinvoinnista ja siitä, kuinka lapsuus on lyhyt ja kuinka lapsi pannaan hyvin paljon pärjäämään liian nuorena liian yksin. Minusta tämä on yksinkertaisesti epätoivoista, tekopyhää äänien kalastusta, saadaan enemmän ääniä. Tämä on huonoa mainontaa. Lapsen täytyy saada olla lapsi, ja lapsuuden täytyisi olla turvallinen ilman tällaista vastuuta. Jos kirkko tuntee vastuuta lapsuudesta ja lapsista, niin ei tämä äänioikeus todellakaan ole nyt se, jolla kirkko sen osoittaa. Sanoisin suorastaan, että päinvastoin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä on varsin hyvä esitys. Ylipäätänsä siitä, miten tämä sitten käytäntöön toteutuu ja miten nuoret lähtevät, lisääntyykö nuorten äänestysaktiivisuus, voimme ottaa sitten oppia, kun arvioidaan muiden vaalien osalta tulevia ratkaisuja. Mutta yleensä olen kyllä samaa mieltä siitä, mitä edellinen puhuja toi esiin, eli vallan ja vastuun tulisi kyllä olla samassa suhteessa. Sen takia juuri tämä, että vaalikelpoisuus on 18-vuotiailla, on erittäin tärkeä yksityiskohta.

Muutoin olen sitä mieltä, että äänestysiän laskua tärkeämpää on se, että aidosti panostetaan varhaisnuorten vaikutusmahdollisuuksiin, siihen että ihan todella niissä nuorisovaltuustoissa ja nuorisofoorumeissa päästäisiin vaikuttamaan. Tänä päivänä liian usein se jää vain keskustelutasolle ja varsinaista valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia juuri nuorille niissä ei anneta. Samoin on tärkeätä, että yhteiskunnallista vaikuttamista opetettaisiin nykyistä enemmän eri koulutusasteilla. Toisen asteen osalta olen erityisen huolissani. Esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin vähän yhteiskunnallista vaikuttamista ja yhteiskunnallisia aineita muutenkaan, puhumattakaan esimerkiksi Eurooppa-opinnoista, joiden määrä on kyllä surullisen vähäinen eri koulutusasteilla.

Mutta tämän äänestysiän laskusta huolimatta toivon, että kaiken ikäiset pitävät nuorten ja lasten asioita mielessään, että se ei ole se peruste, että tarvitsee äänestysikää laskea. Toivon, että tämä olisi semmoinen itsestäänselvyys, että kaiken ikäisten asioista pitää pitää huolta. Mutta suhtaudun kuitenkin positiivisesti tähän ja toivon todella, että tämä nuorten aktiivisuutta lisää.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on kuunnellut näitä puoltavia puheenvuoroja, niin täytyy todeta, että en minä kyllä ihan kaikilta osin niihin yhdy. Kyllä kirkolla pitää olla itsellään sellaiset toimintaedellytykset ja mahdollisuudet vaikuttaa, että nuoret sinne tulevat mukaan. Ei tällaisilla vippaskonsteilla oikein pitkälle mennä. En minä tätä henkilökohtaisesti lähde vastustamaan enkä esittämään tätä hylättäväksi, mutta kyllä minun mielestäni kirkko saa katsoa itseensä, niin kuin täällä on perusteltu, että saataisiin mukaan enemmän seurakuntatoimintaan. Vieläkin, arvoisa puhemies, toistan sen, että kyllä kirkko saa katsoa itseensä siinä, että ei ole nuoria saanut sinne mukaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että kyllä on tärkeää, että nuoret saavat sen tunteen, että he itse pystyvät ainakin siinä määrin kuin jokaiselle meistä on mahdollista, myös aikuisille, hallitsemaan omaa elämäänsä ja ottamaan vastuuta. Hyvin vähän itse asiassa ihminen on evoluution aikana muuttunut, mutta kyllä kypsymistä on tapahtunut, ja historiaa kun lukee, niin on jo 16-vuotiaana lähdetty yliopistoon jne., ja sitä pidetään nykyisin aivan ihmeellisenä, kun taas aiemmin se on ollut täysin mahdollista. En ymmärrä tätä. Me olemme tavallaan menneet taaksepäin kehityksessä ja pitäneet yhä pitempään ja pitempään nuoria lapsellisempina kuin he itse asiassa ovatkaan. Suurin osa nuorista on terveitä, järkeviä nuoria yksilöitä. Uskon, että tämän esityksen mukaan jokainen saa sen tunteen ja pystyy vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Tämä esitys osaltaan ehkäisee syrjäytymistä, koska pystyy toimimaan aktiivisesti kirkossa. Aktiivisuus lisääntyy, äänestysaktiivisuus, mikä on aivan oikein. Sehän on ollut erittäin matala, niin kuin ed. Kärkkäinen täällä sanoi. Minusta uusia avauksia tarvitaan, joita sitten voidaan laajentaa, koska tämä meidän edustuksellinen demokratiamme voi reagoida näihin muutoksiin nopeasti; jos ne ovat huonoja, palataan takaisin, jos hyviä, laajennetaan. Kodin esimerkki äänestysaktiivisuuden esimerkkinä on mielestäni tärkeä kuten myös koulun tukena yhteiskuntaopin tuntien ym. opetuksen kautta.

Vielä lopuksi haluaisin sanoa — omien lasteni rippikouluaika on sen verran lähellä, ja ainakin toinen heistä on erittäin aktiivinen seurakuntanuori — että kyllä siellä on erittäin paljon seurakunnan parissa keskustelua, yhteistyötä, toimintaa, ajanvietettä, koulutuspäiviä ja saa koulutusta esimerkiksi miksaajaksi, joka saattaa olla sitten tulevaisuuden ammatti nuorelle, jos käy niin, että muuta ammattia ei ole mahdollista saada.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on minusta hyvä esitys. Äänioikeusrajan laskeminen 18 vuodesta 16 vuoteen on tietysti iso asia. Tätä keskustelua on käyty jo kohtuullisen pitkään myös muitten vaalien osalta. Itse näen, että myös kunnallisvaalien osalta tuo äänestysikäraja voitaisiin aivan hyvin pudottaa 16 vuoteen. Se, että saadaan nuoret mukaan ja kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, kirkollisista asioista, kirkosta, on äärimmäisen tärkeää. Minusta tämä maailma muuttuu monissa asioissa valitettavan huonoon suuntaan. En usko, että tämä on missään tapauksessa viemässä meitä ojasta allikkoon. Näen erinomaisena tämän esityksen.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko olla eri mieltä ed. Vistbackan kanssa. Kirkko osoittaa tässä ennakkoluulotonta asennetta alentamalla äänioikeusikärajaa. Se on yksi tapa kirkon uusiutua. Tietenkin monia muitakin keinoja on. Ed. Tallqvistillekin on todettava, että ei ole kysymys pakoista eikä pakottamisesta vaan annetaan oikeus äänestää nuorille heidän halutessaan. On todettava, että osallistuminen luo myöskin osallisuutta.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samoilla linjoilla kuin ed. Vistbacka ja nimimerkillä. Olen itse seurakunnan toiminnassa ollut mukana toistakymmentä vuotta ja tiedän sillä kokemuksella, että tällaisella äänirajan laskemisella ei varmastikaan saada seurakunnallista toimintaa ainakaan nuorten keskuudessa vilkastumaan vaan päinvastoin nyt minun käsittääkseni tämä vilkastuminen, toiminta ja virkistyminen saadaan vaan sitä kautta, että seurakunnat järjestävät enempi nuorille toimintaa, erilaisia yhdessäolon muotoja. Tästä se on kiinni, että saadaan nämä nuoret tänne kirkon piiriin.