Täysistunnon pöytäkirja 82/2010 vp

PTK 82/2010 vp

82. TIISTAINA 14. SYYSKUUTA 2010 kello 12.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Näin vaalikauden viimeistä budjettiesitystä esitellessä lienee syytä katsoa, mitä tähän saakka on tehty, missä olemme tällä hetkellä ja mitä kohti kuljemme.

Ensi vuoden budjettiesitys on käännekohta neljän vuoden maailmantalouden myllerryksen jälkeen: siirtymä voimakkaasta elvytyksestä kohti asteittain hidastuvaa velkaantumista, tasapainotusta ja vahvaa ylijäämää. Kansainvälinen talouskriisi iski vientivetoiseen Suomeen kaikkein koviten koko euroalueella.

Hallituksen suuri linja on ollut talouspolitiikallaan ylläpitää talouskehitystä ja parempaa työllisyyttä sekä näin suojata suomalaisia ihmisiä, työntekijöitä ja perheitä kansainvälisen talouden myllerryksiltä. Selvisimme varsin hyvin suurimmasta pudotuksesta, ja suurimman kiitoksen tästä ansaitsevat tietenkin suomalaiset ihmiset ja yritykset.

Lamaa torjuttiin valtavalla elvytyksellä. Välitilinpäätöksenä voisi todeta, että olemme onnistuneet vaikeina aikoina hyvin: inhimilliset vauriot jäivät merkittävästi pienemmiksi kuin mitä 8 prosentin talouden romahdus antoi olettaa. Elvytyksen hinta oli kuitenkin suuri. Me torjuimme laman osamaksulla, ja erät on maksettava.

Kun fiksuilta suomalaisilta kysytään, pitääkö talous laittaa laman jäljiltä kuntoon vai jättää hunningolle, niin vastauksesta ei liene kenelläkään epäselvyyttä. Yksiselitteinen päämäärä on, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Se edellyttää, että julkinen talous on kunnossa.

Taloudesta huolehtiminen on yhteiskunnan kaikkein heikoimmista huolehtimista. Me laitamme nurkkamme kuntoon. Se vaatii päättäväisyyttä, ja se vaatii kovia ponnisteluja. Ketään ei kuitenkaan jätetä yksin. Ei ketään. (Ed. Rajamäki: On jo jätetty!)

Talouspolitiikan onnistumisen näkee aina vasta jälkeenpäin. Parin talouskriisivuoden toimia on nyt siis jo mahdollista arvioida. Kuten jo sanoin, bruttokansantuote laski Suomessa eniten euroalueella. Työttömyytemme ei kuitenkaan ole noussut tässä tahdissa. Tässä olemme siis onnistuneet, bkt ja työllisyys kun normaalisti seuraavat toisiaan hyvinkin tiiviisti, ellei tähän vaikuteta väliaikaisesti talouspoliittisilla toimilla, kuten nyt tehtiin.

Mutta on olemassa vielä läpinäkyvämpi ja vielä suorempi mittari hallitusten talouspolitiikan onnistumiselle: se hinta, millä eri maat lainaavat markkinoilta rahaa. Se kertoo suoraan luottamuksesta, ja se kertoo suoraan uskottavuudesta, joka hallitusten talouspolitiikalla on viime aikoina ollut.

Suomen luottokelpoisuus on yksi Euroopan vahvimmista. Ensi vuoden budjetti vahvistaa asemaamme tässä suhteessa. Lainan hinta kertoo lahjomattomasti, ilman poliittisia makukysymyksiä, miten hyvin olemme saaneet luottamuksen tehdylle politiikallemme. Näin vaalien lähetessä myös opposition linjauksilla on merkitystä Suomea kohtaan tunnetulle luottamukselle lainamarkkinoilla. Oletan kuitenkin, että oppositio on hallituksen linjalla talouspolitiikan suuressa kuvassa.

Mitä tuolla luottamuksella sitten ylipäänsä on väliä? Sen hinta voi olla miljardeja euroja. Jos maksaisimme valtionlainoista samoja korkoja kuin Euroopan ongelmamaat, jäisi meillä miljardeja vähemmän rahaa kouluihin, terveyskeskuksiin ja vanhainkoteihin. Tästä luottamuksesta me haluamme pitää kiinni.

Suurin ansio Suomen saamaan luottamukseen tämän talouskriisin aikana on ollut meidän ennakoitava ja suunnitelmallinen kehysbudjettimme. Näinäkin vaikeina aikoina olemme voineet pitää kehyksistä kiinni ja ylläpitää luottamusta.

Menokehykset eivät ole estäneet elvytystä. Kehysten ulkopuolella on voitu tehdä paljon, esimerkkinä asuntotuotannon ja viennin tukeminen, menolisäysten aikaistaminen kehysten sisällä sekä oikein ajoitetut veronalennukset. Vaalikauden kehysten menotason kasvua aikaistettiin, jotta valtion toimien elvyttävä vaikutus maksimoitaisiin. Nyt tuo ennakko sitten vedetään takaisin ensi vuoden budjetissa.

Kun valtion kokonaismenot ovat kasvaneet tällä vaalikaudella keskimäärin 7 prosentin vuosivauhtia, niin budjettiesitys supistaa kasvun 2 prosenttiin. Samalla velkaantuminen supistuu tämän vuoden noin 12 miljardista eurosta noin 8 miljardiin euroon. Siirrymme elvytyksestä kiristävään talouspolitiikkaan.

Elvytys ja kiristys ovat määrältään ja mitoitukseltaan tarkkaa tasapainottelua. Toistaiseksi olemme onnistuneet hyvin. Nyt olemme jälleen tarkan paikan edessä. On taiteiltava talouskasvun tukemisen ja kestävyysvajeen kanssa. Joka tapauksessa meillä on edessä julkisen talouden sopeutus, joten se on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Maailmantalouden tilanne toisaalta vaikuttaa talouskasvuumme enemmän kuin kotimaiset toimemme. Kolmanneksi, hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen edellyttää elvytyshanojen vääntämistä niukempaan suuntaan.

EU:n talouskehitys näyttäisi olevan varsin positiivista. Sen sijaan uutiset Yhdysvaltojen ja Aasian talouksista eivät ole erityisen hyviä. Näiden talouksien vaikutus Suomen talouteen on suuri. Jos Yhdysvaltojen talous säilyy kasvu-uralla, on meillä kaikki mahdollisuudet ripeäänkin kasvuun ensi vuonna. Jos taas Yhdysvaltojen talous sakkaa, saamme jälleen negatiiviset seuraukset myös tänne Suomeen. Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on se, kestääkö talouskasvu.

Tällaisessa epävarmuudessa ei kannata olla sen paremmin optimisti kuin pessimistikään. Sen sijaan kannattaa olla realisti. Nyt kannattaa tehdä sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka kannattavat joka tapauksessa ja joilla rakennetaan tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetin meno- ja veropuolen satsauksista saamme hyvän kokonaiskuvan hallituksen näkemyksestä siitä, mille pohjalle Suomen tulevaisuutta kannattaa rakentaa.

Yliopistouudistus tukee suomalaista osaamista ja kilpailukykyä. Vihreä verouudistus kannustaa toimimaan ympäristöfiksummin sekä kehittämään uusia ympäristöystävällisiä tuotteita vaikkapa vientiin. Energiaratkaisut turvaavat teollisuudelle ja kotitalouksille myös jatkossa järkevähintaisen energiansaannin, millä on merkitystä kilpailukyvyllemme. Toisaalta mittavat satsaukset uusiutuvaan energiaan lisäävät työllisyyttä ja toimivat satsauksena uusien ympäristöinnovaatioiden kehittämiselle.

Rakennamme siis aktiivisesti Suomea, jossa osaaminen on arvossaan, jossa ihmiset kehittävät uutta työtä, jossa työtä kannattaa tehdä ja jossa työtä kannattaa teetättää. Haluamme rakentaa Suomea, joka on aidosti vihreän talouden kärjessä. Tämä edellyttää kykyä tehdä valintoja ja mittavia uudistuksia. (Ed. Martti Korhonen: Energiaverouudistus!)

Poikkeuksellisen laaja yliopistouudistus uusine säätiöyliopistoineen ja uusine rahoitusmalleineen on huomattavasti merkittävämpi uudistus kuin moni uskookaan. Tämä uudistus vahvistaa uuden tiedon tuottamista ja kannustaa yliopistoja keskittymään omiin vahvuusalueisiinsa. Ensi vuonna yliopistojen valtionrahoitus kasvaa peräti 160 miljoonalla eurolla. Tämä on erityisen tärkeää, sillä yliopistojen perustehtävät, eli laadukas opetus ja perustutkimus, ovat suomalaisen sivistyksen kivijalka. 160 miljoonan euron rahoituksen lisäksi yliopistojen pääomittamiseen varataan yhteensä 125 miljoonaa euroa.

Teemme myös uudistuksen, jolla nopeutetaan opintoja ja alennetaan opintojen aloitusikää. Tavoitteena on alentaa tuntuvasti keskimääräistä ikää, jona siirrytään työelämään. Opiskelijavalinnat uudistetaan perusteellisesti. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2013. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevia suositaan opiskelijavalinnoissa.

Korkeakoulujen rahoituksessa valmistuneiden työllistyminen otetaan osaksi rahoitusjärjestelmää. Opintojen rakennetta kehitetään siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus valmistua nykyistä nopeammassa aikataulussa. (Ed. Gustafsson: Näinhän on tehty jo monta vuotta!) Samalla opintotukea kehitetään niin, että se kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Opintotuen myöntäminen korkeakouluopinnoissa muutetaan kaksiportaisen korkeakoulututkinnon mukaiseksi. Asumislisäkuukaudet lasketaan tukiaikaan ja opintojen seurantaa uudistetaan. Siis paljon tehdään ja paljon on tehty. Hallitus teki 15 prosentin tasokorotuksen opintorahaan heti hallituskauden alussa. Nyt muun muassa opintotuen tarveharkintaisuutta vähennetään työharjoittelun aikana ja korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämän vuoden massiiviset energiaratkaisut, joissa yhdistyvät valtavan suuri uusiutuvan energian paketti sekä ydinvoimaratkaisu, rakentavat tulevaisuuden Suomen käsikirjoitusta.

Ympäristöverojen korotuksella kerätään tuloja hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin nykyistä energiaverotusta fiksummalla tavalla. Toiseksi haluamme tehdä selkeän valinnan ja siirtää verotaakkaa työnteon ja työllistämisen verottamisesta ympäristön kuluttamisen verottamiseen. (Ed. Zyskowicz: Onko demarit eri mieltä?)

Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys tarvitsee toimivaa ja kasvavaa taloutta. Siksi haluamme tuoda vastuullisen markkinatalouden ympäristönsuojelun rengiksi. Ympäristöperusteinen autovero ja ympäristöperusteinen ajoneuvovero ovat jo tuottaneet tulosta: parissa vuodessa uusien autojen päästöt ovat laskeneet 15 prosentilla. Ihmisiä on kannustettu tekemään ympäristöfiksuja valintoja. (Ed. Rajamäki: Käyttämällä joukkoliikennettä!) Ympäristövastuun ei siis tarvitse olla kurjuutta, sen ei tarvitse olla kieltoja eikä sen tarvitse olla tuomiopäivän julistamista. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos teemme oikeita valintoja.

Suomesta pitää tehdä tulevaisuudessa hiilineutraali yhteiskunta. Siihen tarvitaan kaikkia päästöttömiä energialähteitä sekä kannusteita siirtyä päästöttömiin polttoaineisiin ja teknologioihin. Tästä syystä vihreä verouudistus saa jatkoa ensi vuoden budjetissa. Polttoaineiden verotus muutetaan ympäristöperusteiseksi. Jatkossa verotus perustuu kaikissa polttoaineissa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin. Liikennepolttoaineissa huomioidaan myös lähipäästöt.

Muutos keventää ympäristöystävällisten liikennepolttoaineiden verotusta. Tarkoitus on saada houkuteltua uusia investointeja kotimaisten, vähäpäästöisten polttoaineiden kehittämiseen. Samalla tavalla tavoitteena on kannustaa käyttämään ympäristölle ystävällisiä polttoaineita. Haluamme kannustaa ihmisiä ja yrityksiä ympäristöystävälliseen toimintaan. Saastuttaminen on valinta, joka jatkossa yksinkertaisesti maksaa enemmän. (Ed. Tiusanen: Paitsi turve!) Energiaverotuksen uusi rakenne on saanut tunnustusta varsin laajalti. Yksityiskohtia on hiottu vielä aivan viime metreillä. Uusi energiaveromalli tulee varmuudella ohjaamaan investointeja vähäpäästöisen energiantuotannon suuntaan.

Moni on ollut huolissaan siitä, johtavatko kaasun ja hiilen verotuksen muutokset siihen, että joissakin voimalaitoksissa kaasu korvautuisi epätarkoituksenmukaisesti hiilellä. Tähän eivät tiede ja tutkimus anna yksiselitteistä vastausta. Kysymys on aina olettamista. Tähän vaikuttavat monet meistä riippumattomat tekijät, kuten päästökaupan vaikutukset, kivihiilen ja maakaasun hintakehitys sekä voimalainvestointien valmistuminen.

Hallitus haluaa kuitenkin tässä asiassa pelata varman päälle. Jotta tavoitteemme päästöjen vähentymisestä toteutuisi myös lyhyellä jänteellä, porrastamme maakaasun veron energiasisältöön perustuvan osuuden noston siten, että lopullinen taso saavutetaan vuonna 2015. Tällöin meillä on mahdollista seurata kehitystä esimerkiksi vuonna 2013 uudistuvan päästökaupan seurauksena. Vuonna 2013 päästöoikeudet muuttuvat maksullisiksi. Tämän arvioidaan vaikuttavan kivihiilen kilpailukykyyn heikentävästi.

Edessämme on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista, jolla yhdessä tehtyjen energiaratkaisujen kanssa tulee olemaan mittava positiivinen vaikutus innovaatioihin ja uuden ympäristöteknologiavetoisen talouden rakentumiseen Suomessa. Näin uskon.

Jotkut ovat ilmoittaneet vastustavansa vihreää verouudistusta. Se tarkoittaisi kireämpää työn verotusta sekä kevyempiä ympäristöveroja. Tämä puolestaan tarkoittaisi huonompaa työllisyyttä ja heikompaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vihreän talouden teema näkyy myös mittavissa uusiutuvan energian tukiratkaisuissa. Uusiutuvan energian tuotantotukea suunnataan tuulivoimalla, biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Hallitus tukee myös maalämpöpumppujen käyttöönottoa sekä pellettilämmitykseen siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa. Haluamme osoittaa uusiutuvan energian tukimiljoonat investointeihin, joilla suomalainen tietotaito kasvaa maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi.

Vihreä talous ja ympäristövastuu vaativat tekoja, ne vaativat rohkeutta tehdä suuriakin uudistuksia. Valtiovalta voi toimia mahdollistajana uuden luomisessa, vaikka ihmiset ja yritykset muutoksen käytännössä tekevätkin.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen on ollut hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Olemme halunneet pitää huolta kaikkein heikoimmista. Se tarkoittaa, että yhteiskunnan tulonsiirtoja ja tukia ei ripotella pari euroa kaikille vaan autetaan kaikkein eniten apua tarvitsevia kunnolla.

Ensi vuonna toteutettava takuueläke on arvovalinta. Takuueläke nostaa erityisesti pienituloisten eläketuloa, esimerkiksi nuorena vammautuneen, työkyvyttömän tai vaikkapa ikääntyneen kotiäidin, joka on tehnyt päivätyönsä lapsiaan hoitaen. Takuueläke nostaa pienimpiä eläkkeitä vähintään 100 euroa korkeimmillaan jopa noin 170 euroa kuukaudessa eläkeläispuolisoiden kohdalla.

Myös useiden perhe-etuuksien sitominen kansaneläkeindeksiin vahvistaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Jatkossa myös lapsilisiä, kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea korotetaan hintojen nousua vastaavasti.

Herra puhemies! Maksamme ensi vuoden budjetissa ensimmäisen erän laman laskusta. Jos oikaisisimme talouttamme samaan tahtiin kolme seuraavaakin budjettia, niin tekisimme jälleen ylijäämää julkisessa taloudessa samaa suuruusluokkaa kuin ennen maailman talouspysähdystä. Tämä kertoo siis siitä tahdista, millä sopeutustyö on aloitettu. Työtä riittää meille. Työtä riittää vielä tuleville hallituksille, mutta työtä pitää tehdä, jotta säilytämme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan terveenä eli terveen julkisen talouden.

Uskon, että tarvitsemme käyttöön useita instrumentteja, vähintään viittä eri instrumenttia.

Jotta työvoimaa riittää verojen maksuun ja työpaikkoihin, tarvitsemme nykyistä pidempiä työuria. Uskon myös, että tarvitsemme tehostamista julkisella sektorilla sekä valtion että kuntien puolesta. Tarvitsemme talouskasvua vahvistavia verouudistuksia ja muita toimia, jotka houkuttelevat myös jatkossa investointeja Suomeen. Tämän lisäksi tarvitsemme menokuria ja veronkorotuksia. Näin uskon.

Politiikka on aina täynnä vaihtoehtoja: voimme esimerkiksi valita, teemmekö reilun 15—20 vuoden päästä keskimäärin pari vuotta pidemmät työurat vai leikkaammeko tarpeettomasti muutamalla ylimääräisellä miljardilla julkisia menoja. Heikoimpien turvaan ei silloinkaan saisi koskea. Itse valitsisin nykyistä pidemmät työurat terveille työntekijöille.

Voimme myös valita, kannustammeko muutosta vahvempiin kuntiin ja poistammeko hallinnon päällekkäisyyksiä vai viemmekö veronkorotuksilla enemmän pois palkansaajien ja eläkeläisten taskuista ja yritysten työllistämismahdollisuuksista.

Vastustamalla työurien pidentämistä, tuottavuusohjelmaa ja talouskasvua vauhdittavia uudistuksia Suomea taas ajetaan kovempiin veronkiristyksiin ja menosäästöihin. Jokainen aiemmin tehty toimenpide kolmessa ensimmäisessä kohdassa, siis työurien pituudessa, julkisen talouden tehostamisessa, kasvua luovassa veroratkaisussa, vähentää tarvetta tehdä epämiellyttävämpiä toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Työllisyys, uusi kasvu, investoinnit Suomeen ja julkisen talouden kuntoonsaattaminen ovat asioita, joita tämä hallitus haluaa edistää. Uskon, että nämä ovat myös niitä asioita, joita vastuulliset, fiksut suomalaiset meiltä odottavat. (Ed. Rajamäki: Kyllä ne keisarin vaatteet näkee!)

Puhemies:

Ja ryhmäpuheenvuoroihin. Ensiksi keskustan eduskuntaryhmä, puheenjohtaja Kalli.

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa näkyy rohkaisevia ja orastavia kasvun merkkejä. Vienti on lähtenyt vetämään, työllisyys on parantunut, ja kuluttajien luottamus talouteen on korkealla. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys jatkaa sitä vastuullisen talouspolitiikan peruslinjaa, jolla keskustajohtoiset hallitukset ovat vastanneet kansainvälisen taantuman meille tuomiin haasteisiin.

Hallituksen talous-, työllisyys- ja elvytyspolitiikka on ollut onnistunutta. Kansantaloutemme historiallisen vaikeaan vaiheeseen vastattiin vauhdittamalla kotimaista kysyntää ja ylläpitämällä työllisyyttä. Toisin kuin oppositio väittää, hallituksen lääkkeet ovat purreet. Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten toimet ylläpitivät työllisyyden hyvänä. Yrittäjät ovat tarttuneet toimeen ja hallituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Myös kansalaisille kuuluu kiitos vahvana pysyneestä tulevaisuudenuskosta.

Taantuman rasitukset valtiontaloudelle ovat kuitenkin olleet kovat. Esimerkiksi viime vuoden aikana valtion Emu-velka kasvoi kahdeksan kertaa niin paljon kuin esimerkiksi kuntien. Valtio on ottanut taantuman iskut vastaan peruspalveluja tuottavien kuntien sijasta. Tätä linjaa keskustan eduskuntaryhmä on johdonmukaisesti tukenut. Kiinteistöverorajojen nostaminen, kuntien yhteisövero-osuuden kasvattaminen ja kelamaksun poistaminen ovat tervehdyttäneet kuntien taloutta yli 700 miljoonalla eurolla.

Suomi on edelleen yksi länsimaiden ja Länsi-Euroopan vähiten velkaantuneita julkisia talouksia. Siitä huolimatta maamme talouspolitiikka vaatii jatkossakin vastuullisuutta. Työntekoa ja yrittäjyyttä tukeva talousarvioesitys on yksi askel tiellä valtiontalouden tasapainottamiseksi. Velkaantuminen on saatava hallintaan, mutta kuitenkin siten, ettei julkistalouden päätöksillä tuhota orastavaa, hyvää kasvua. Samaan aikaan meidän on kuitenkin katsottava tulevaisuuteen ja tehtävä talouskasvun kannalta tärkeitä päätöksiä. Sellaiseksi voidaan luokitella esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radan perustason parantamiseen suunnatun 40 miljoonan euron löytyminen budjettiriihestä. (Ed. Saarinen: Puuttuu kolmesataa!)

Arvoisa puhemies! Nykyisen ja seuraavien hallitusten merkittävimmät tulevaisuuden haasteet liittyvät työurien pidentämiseen. Työurien pidentäminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan ja palvelujen ylläpitämiseksi. Hallituksen toimet ja jo tehdyt esitykset opintojen sujuvoittamiseksi ovat hyviä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Työurien pidentämisen rinnalla on huolehdittava ihmisten jaksamisesta. Tarvitsemme työelämän uudelleenarviointia ja kehittämistä, joissa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisella pitää olla suurempi rooli kuin tällä hetkellä.

Hallitus on vaikeassa taloustilanteessa panostanut työllisyyden parantamiseen. Työvoimapoliittisia määrärahoja nostettiin tälle vuodelle 15 prosentilla. Vaikka työttömyyden arvioidaan ensi vuonna laskevan, niin hallitus ei ole lyömässä liinoja kiinni, vaan pitkäjänteistä työtä uuden kasvun luomiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi jatketaan edelleen.

Kevään lisätalousarviossa hallitus kohdensi nuorisotyöttömyyden torjuntaan lähes 80 miljoonaa euroa. Tämä on tuottanut tulosta: heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan nuorten työttömyys on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna enemmän kuin muissa ikäryhmissä. (Ed. Saarinen: Puolitoista vuotta välikysymyksen jälkeen!) Ensi vuoden budjetissa veikkausvoittovarojen käyttöä nuorisotyön edistämiseen, siis suoraa tukea nuorten työllisyyden hyväksi, lisätään tämän vuoden talousarvion tasosta yli kahdella miljoonalla eurolla.

Nuorisotyöttömyyden kitkemisessä ja nuorten tukemisessa on kuitenkin vielä tehtävää. Tässä työssä ei kuitenkaan ole poppakonsteja. Nuorten työllisyyteen pystytään vaikuttamaan parhaiten pitkäjänteisen työmarkkina- ja koulutuspolitiikan kautta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan kohdennettavat määrärahat säilyvät tämän vuoden talousarvion tasolla.

Arvoisa puhemies! Keskusta on huolehtinut hallituksessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Merkittävä uudistus tällä saralla on ensi vuoden maaliskuussa voimaan astuva takuueläke, (Ed. Gustafsson: Tulee kuukausi ennen vaaleja!) joka parantaa yli sadantuhannen suomalaisen eläkkeensaajan toimeentuloa. (Ed. Skinnari: Pelkkä kansaneläke!) Iso osa takuueläkkeen saajista on ikänsä kotitöitä tehneitä naisia, jotka eivät koskaan ole saaneet työeläkeotetta omaan postilaatikkoonsa. He jos ketkä ansaitsevat yhteiskunnalta merkittävän parannuksen tämän hetken toimeentuloonsa. Useiden etuuksien sitominen indeksiin puolestaan takaa elintason säilymisen niille, joille päivittäinen toimeentulo on kiinni vaikkapa sairauspäivärahasta, lapsilisästä tai kotihoidon tuesta.

Perusturvan osalta budjetissa näkyy siis keskustan kädenjälki. Emme tarjoa heikommassa taloudellisessa asemassa oleville pelkästään kylmää kättä ja kauniita sanoja, vaan konkreettisia tekoja jokapäiväisen elämisen helpottamiseksi. Maassamme on kuitenkin vielä kansalaisia, jotka voivat vain haaveilla säännöllisestä palkasta, hyvästä eläkkeestä tai edes ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä energiaverouudistus vie Suomea yhä enemmän omavaraiseen ja uusiutuvaan energiatuotantoon. Yhdessä uusiutuvan energian tukiratkaisujen kanssa se omalta osaltaan kylvää siemeniä tulevalle talouskasvulle ja Suomen tulevalle menestykselle. Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että liikkumiseen kohdistuva kokonaisverorasitus ei kasva. Myös siellä, missä joukkoliikennettä ei pystytä tarjoamaan, on voitava asua ja yrittää. Kansalaisten alueellinen tasavertaisuus on jatkossakin siis turvattava.

Hallitus ehdottaa polttoturpeelle asetettua veroa nostettavaksi asteittain vuoteen 2015 mennessä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että turpeen verotukseen jatkossa tehtävät korotukset arvioidaan aina yksilöllisesti siten, että vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen otetaan huomioon. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Entä ilmasto?) Ryhmä on tyytyväinen siihen, että pääministeri Kiviniemi on ottanut vahvan linjauksen siihen, että veropäätöksissä on asetettava suomalaisia työllistävä turve ulkomaisen hiilen edelle. Tässä asiassa Suomella ei ole varaa sahata omaa oksaansa.

Hallituksen eilinen päätös maakaasun veronkorotusten porrastamisesta varmistaa sen, ettei kivihiilen kulutus lisäänny maakaasun kustannuksella lyhyellä tähtäimellä. Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus pystyi reagoimaan tähän asiaan nopeasti. (Ed. Gustafsson: Kiitos opposition!) Emme voi tinkiä kokonaispäästöjen vähentämisestä ja velvoitteestamme nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta energiatuotannossamme. Tässä työssä maakaasusta ja kivihiilestä riippuvaisilla suurilla kaupungeilla on edessään iso savotta, jota meidän pitää tukea.

Energiaverouudistus on otettava huomioon tulevissa veroratkaisuissa. Keskustalainen Suomi ei ole tasaverojen Suomi vaan maa, jossa jokaisen on osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen kykyjensä mukaan. (Ed. Gustafsson: Siihen suuntaan mennään kuitenkin!) Kansalaisille välttämättömien hyödykkeiden verotuksessa on otettava huomioon se näkökulma, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia niitä maksaa. Tämä ajatus oli SDP:ltä täysin kateissa silloin, kun ruuan arvonlisäveron alentamisesta päätettiin. Keskustan ajama veronalennus onnistui erinomaisesti: alennus on siirtynyt hintoihin ja parantanut erityisesti pienituloisten ostovoimaa. (Ed. Saarinen: Montako euroa vuodessa?)

Arvoisa puhemies! Keskusta huolehtii kuntien rahoituksen riittävyydestä. Vuoden 2011 talousarvio ei tuo merkittävää muutosta valtion ja kuntien väliseen taloudelliseen suhteeseen. Ennen kansainvälistä taantumaa Suomen kunnissa vallitsi pääosin hyvä tulokehitys. Kunnat ovat kuitenkin selvinneet taantumasta pelättyä paremmin. Kunnilta vaaditaan jatkossakin kykyä pitää talous tasapainossa.

Kuntien väestöpohja vaikuttaa monella tapaa kuntien järjestämiin palveluihin. Paikallisesti kuitenkin tiedetään parhaiten, miten palvelut tulee järjestää. Suuri ei kuitenkaan aina ole palvelutuotannossa kaunista eikä varsinkaan kansantaloudelle edullista. Yhtä oikeaa kuntakokoa ei ole, eikä kuntien määrää alas ajamalla saada itsestään säästöjä aikaan.

Keskusta ei siis lähde huutokauppaan kuntien lukumäärästä. Kuntaliitosten on jatkossakin perustuttava kuntien omaan harkintaan. Yhdistymisavustusjärjestelmän ansiosta liitoksia on tapahtunut viime vuosina paljon. Kuntarakenteen muuttumisen on nojattava alueelliseen ja paikalliseen harkintaan, ei hallinnon ylätason valtapolitiikkaan.

Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti keväällä muiden EU-maiden kanssa osallistumisesta Kreikan talouden pelastamiseen ja euron vakauttamiseen. Tämä päätös on osoittautunut oikeaksi. Tehdyt ratkaisut ovat toimineet niin kuin suunniteltiin: Kreikka ja muut EU-maat ovat käynnistäneet julkisen talouden tervehdyttämisen, ja uusi finanssikriisi Euroopassa on onnistuttu välttämään. Suomi oli kantamassa vastuunsa koko Euroopan tulevaisuudesta. Tässä asiassa me emme voineet olla vapaamatkustajia, vaikka jotkut niin halusivatkin. Keskustalaiset pääministerimme ja suomalainen talouskomissaari ansaitsevat erityiskiitoksen työstä EU:n yhteisen talouskoordinaation edistämiseksi, jolla vastaavat karikot onnistutaan tulevaisuudessa toivottavasti väistämään.

Vastuunkantoa ja järkevää talouspolitiikka tarvitaan jatkossakin. Tarvitsemme päätöksentekijöitä, joilla on esittää konkreettisia ehdotuksia. Näihin ehdotuksiin on oltava muitakin vastauksia kuin pelkkä ei. Suomi ei tarvitse poliittista laskelmointia tai populismia vaan työtä yhteisen hyvinvoinnin eteen.

Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ajat muuttuvat. Viime eduskuntavaalien alla keskusteltiin yleisesti jakovarasta. Keskusteltiin siitä, mihinkä eri puolueet tahtoisivat tämän jakovaran elikkä lisäresurssit osoittaa. Takana oli tuolloin pitkän kasvun kausi, jota tuki ja edesauttoi vastuullinen päätöksenteko 1990-luvun alun laman jälkeen. (Ed. Saarinen: Meni veronkevennyksiin!)

Kasvu jatkui kesään 2008, kunnes näkymä muuttui rajusti, suorastaan synkäksi muutamassa kuukaudessa. Kasvuodotusten sijaan Suomen talous romahti kansainvälisen taantuman myötä poikkeuksellisen syvälle, (Ed. Skinnari: Kavereille oli jaettu!) niin syvälle, ettei sellaista pudotusta ole itsenäisen Suomen aikana koettu. Vuoden 2009 bruttokansantuotteen pudotus oli jopa rajumpi kuin 1990-luvun alun lamavuosina koettu alamäki. Maailmankauppa käytännössä pysähtyi suurelta osin, ja Suomen vientivetoinen talous kärsi tästä monia muita länsimaita enemmän. (Ed. Saarinen: Ei sen pitänyt Suomea koskea!)

Hallitus kuitenkin toimi valppaasti. Voimakkaalla elvytyksellä ja massiivisella velanotolla valtio otti kovimman taantumaiskun vastaan, ja näin massatyöttömyydeltä vältyttiin. Velkaa ei siis otettu kevein perustein. Kuitenkin on huomattava, että sen takaisinmaksu on toteutettava hallitusti ja aloitettava mahdollisimman pian. (Ed. Skinnari: Fiksu kansa maksaa!) Tarkkaan kohdennetuissa elvytystoimissa onnistui sekä ajoitus että toimien mitoitus. Hallitus teki rohkeita ja eteenpäinkatsovia, vastuullisia ratkaisuja. On kiistattomasti osoitettu, että näin talouden alamäestä tuli lyhyempi kuin 1990-luvun alussa, vaikka pudotus olikin nopeampi ja rajumpi kuin tuolloin. (Ed. Zyskowicz: Tämä onkin demareille kova paikka!)

On myönnettävä, että työttömyyden kasvulta emme kuitenkaan välttyneet ja työllisyystilanteen parantamiseksi on jatkettava määrätietoisia toimia. Tässä tilanteessa on erittäin rohkaisevaa huomata, että kuluttajien luottamus Suomen talous- ja työllisyyskehitykseen on nyt ennätyskorkealla. Se kertoo aika vakuuttavasti siitä, että politiikalla on onnistuttu yhdessä kaikkein tärkeimmissä tavoitteissa, siinä, että suomalaiskodeissa usko tulevaisuuteen on vahva.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjana on koko vaalikauden ajan ollut työllisyyden tukeminen ja työntekoon kannustaminen sekä vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Työn tekemisen kautta syntyy jaettavaa niille, jotka eniten yhteiskunnan tukea tarvitsevat.

Oppositio mittaa työllisyyden hoitoa mielellään työ- ja elinkeinoministeriön työllistämistoimien budjettimomenttien suuruudella. Aivan näin yksinkertaisesta yhtälöstä ja asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä tarvitaan laajaa keinovalikoimaa: tarvitaan osaamista, tarvitaan mahdollisuuksia työllistää, tarvitaan työelämän kehittämistä ja räätälöityjä toimia työtä vaille jääneille.

Tämän hallituksen panostukset osaamiseen ovat olleet erityisen vahvoja, aivan kuten valtiovarainministeri Katainen omassa esittelypuheenvuorossaan hyvin seikkaperäisesti kävi läpi. Sama suunta jatkuu tässäkin talousarviossa. Yliopistorahoitus nousee ensi vuonna jopa 160 miljoonaa euroa ja tästä yksinomaan yliopistoindeksi tuo 42,4 miljoonaa euroa, ja kaiken tämän lisäksi yliopistojen pääomittamiseen on vielä erikseen varattu tuo mainittu 125 miljoonaa euroa.

Ammatilliseen koulutukseen on tällä vaalikaudella lisätty noin 11 000 opiskelupaikkaa, ja tämä suunta näkyy myös ensi vuoden budjetissa. Perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan ensi vuonna 80 miljoonaa euroa, mikä sisältää siis 18 miljoonan euron lisäyksen edellisvuoteen. Nämä kaikki ovat konkreettisia osoituksia siitä, ettei hallitus ole hoitanut nuorisotyöttömyyttä pelkästään perinteisillä aktivointitoimilla, vaan koulutukseen ja osaamiseen panostaminen ovat erittäin tärkeässä roolissa. (Ed. Skinnari: Tulokset on huonot!) Tämä on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä aivan oikea linjaus. Työllisyyspolitiikassa on suunnattava pääpaino ennakointiin jälkijättöisen reagoimisen sijasta. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että myöskin aktivointitoimien taso on ensi vuoden budjetissa erittäin hyvällä tasolla, 24,5 prosenttia suurin piirtein. Kun katsotaan aikasarjaa, niin se on huomattavan korkealla tasolla. (Ed. Gustafsson: Se oli 29, kun aloitettiin!)

Nuoria tuetaan työuralle myös esimerkiksi hyvin käyntiin lähteneen nuorten palkkatukimallin eli Sanssi-kortin jatkamisella sekä panostuksilla nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Samoin opintojen vauhdittamiseen muun muassa opinto-ohjausta parantamalla on lisärahaa luvassa. Huomiota eivät jää vaille myöskään työelämässä pidempään olleet. Tutkinnon suorittaneille on tullut lukuisia uusia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan aikuiskoulutusuudistuksen myötä. Myös työttömyyden aikaiseen opiskeluun on tällä vaalikaudella kannustettu uusin porkkanoin. Positiivista esimerkiksi on se, että aikuiskoulutustuki nousi nyt elokuun alusta.

Yritysten mahdollisuuksia työllistää on edistetty monin tavoin. Esimerkiksi yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta kasvattamalla on tuettu innovaatioita ja uusien työpaikkojen luomista. T&k-rahoituksen kasvu jatkuu ensi vuonna hyvää vauhtia. Uusia työpaikkoja tulee syntymään myös uusiutuvan energian edistämispaketin päästessä vauhtiin, ja näin tapahtuu siis jo tämän vuoden talousarvioesityksen myötä.

Työllisyystilannetta on kuitenkin seurattava jatkuvasti ja toimenpiteitten mitoitusten ja ajoitusten suhteen on elettävä ajassa. Tässä hallitus on aiemminkin osoittanut kiitettävää valppautta. Palautan vaan mieleen tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion, jossa suunnattiin lähes yksinomaan nuorisotyöttömyyden lievittämiseen 77 miljoonaa euroa, ja aivan kuten puheenjohtaja Kalli omassa puheenvuorossaan täällä jo aikaisemmin totesi, niin sillä on merkittävästi pystytty vaikuttamaan nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen. (Ed. Gustafsson: Puolitoista vuotta myöhässä!)

Arvoisa puhemies! Hallitus, hieman toisin painotan kuin puheenjohtaja Kalli — kun kuunteli häntä, niin välillä tuntui, että kyseessä on keskustan vähemmistöhallitus — mutta minä haluaisin sanoa näin, että hallitus on hyvässä yhteisymmärryksessä tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaisen valinnan suunnatessaan merkittäviä etuusparannuksia erityisesti niille, jotka eivät omalla työllään pysty hyvinvointiaan parantamaan. Näitä etuusparannuksia on tehty johdonmukaisesti koko vaalikauden ajan.

Jo tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa kansaneläkkeitä korotettiin 20 euroa, siis tasokorotus, ja kuntakalleusluokitus poistettiin. Samalla aloitettiin eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistaminen, minkä johdosta yhdenkään eläkeläisen veroaste ei ole palkansaajan veroastetta korkeampi. Tämä jatkuu myös ensi vuoden budjetissa, eläkeläisten verotuksen kiristymistä estetään 30 miljoonan euron panostuksella.

Ensi vuoden budjetissa on myös yksi historiamme merkittävistä eläkeparannuksista, kun takuueläke astuu voimaan. Takuueläke kohdentuu täsmätoimena juuri niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. (Ed. Skinnari: Pelkkä kansaneläke!) Alle 685 euroa kuukaudessa saava eläkeläinen saa eläkkeeseensä lisäosan, elikkä niin sanotun takuueläkkeen. Kansaneläkeläisen eläke nousee tämän uudistuksen myötä eläkeläispuolisoilla parhaimmillaan lähes 170 euroa kuukaudessa, yksin asuvalla täyttä kansaneläkettä saavalla korotus on myös yli 100 euroa. (Ed. Skinnari: Entäs pienet työeläkkeet?) — Ed. Skinnari, minusta teidän ei ole mitään syytä erityisemmin vähätellä tätä saavutusta. (Ed. Skinnari: Pienet työeläkeläiset!)

Jo vuonna 2009 minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahat, erityishoitoraha sekä sairaus- ja kuntoutusrahat nostettiin pitkän odotuksen jälkeen työttömyysturvan tasolle. Nyt tätä työtä jatketaan sitomalla etuudet indeksiin. Jatkossa minimipäivärahat siis seuraavat kustannustasoa ja säilyttävät siten ostovoimansa. Näin esimerkiksi energiaveron korotusta kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille. Tämä on minun mielestäni ja kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä oikeudenmukaista politiikkaa. Samalla indeksiin sidotaan lapsilisät kokoomuksen tavoitteen mukaisesti, ja jo aiemmin tällä vaalikaudella taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevien eli monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisiin on tehty korotus.

Opintoetuuksiin on tällä vaalikaudella tehty mittavia parannuksia. Aivan taipaleensa alkuvaiheessa hallitus teki jo opintorahaan 15 prosentin tasokorotuksen ja korotti samassa yhteydessä opintotuen tulorajoja. Opintotukea ollaan muutenkin uudistamassa kokopäiväistä opiskelua tukevaan suuntaan, ja tästä on lukuisia toimenpiteitä myöskin ensi vuoden budjetissa.

Arvoisa puhemies! Hyvä osoitus hallituksen arvovalinnoista on myös vihreä verouudistus. Työn tekemiseen ja teettämiseen, tarjoamiseen kannustaminen on asetettu etusijalle. Kokoomuksen mielestä on täysin oikea suunta, että verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta kulutus-, haitta- ja ympäristöveroihin. Vihreä verouudistus osoittaa, että me teemme vaikuttavaa ympäristö- ja työllisyyspolitiikkaa emmekä pelkästään puhu siitä. (Ed. Skinnari: Koville se otti, koville otti!)

Kelamaksu eli käytännössä työllisyysveron poisto tarkoittaa sitä, että työnantajilta poistui maksu, jota on kerätty suoraan osuutena työnantajan maksamista palkoista. Elikkä suomennettuna: kun uusi työntekijä on palkattu, on kelamaksua joutunut maksamaan enemmän. Kelamaksun poistolla on siis alennettu työntekijän palkkaamisesta koituvia kustannuksia. (Ed. Skinnari: Työntekijän palkkaa samalla!)

Kelamaksun poisto on auttanut yrityksiä pitämään kiinni henkilöstöstään vaikeina vuosina, ja jatkossakin se alentaa kynnystä tarjota työtä suomalaisille. Tämä tahtoo keskustelussa hyvin usein unohtua. Lukuisia suomalaisyrityksiä on myös tässä yhteydessä syytä kiittää siitä, että osaava henkilöstö on nähty talousvaikeuksista huolimatta voimavarana ja irtisanomisia on pyritty välttämään.

Paljon työllistäville tahoille, kuten kunnille, kelamaksun poisto oli suuri kädenojennus taantumatilanteessa. Vuositasolla 250 miljoonan euron vähennys kuntien maksamiin työnantajamaksuihin on auttanut monta kuntaa vaikeimman vaiheen yli. Samoin yhteisöveron jako-osuuden muuttaminen kuntien hyväksi on ollut vaikuttava toimenpide. (Ed. Martti Korhonen: Jatkuuko se?)

Jo kelamaksun poiston yhteydessä selkeästi tässä salissa kerrottiin, että työn teettämisen lisämaksusta luopumista tullaan kompensoimaan muun muassa energiaverojen korotuksella. Tämän ei siis pitänyt olla yllätys kenellekään. Oppositio tuntuu kuitenkin yllättyneen siitä, että tämä uudistus on tehty ympäristöperusteisesti.

Hallituksella on ollut rohkeutta valmistella uudenlainen malli, jossa energiaverotus ei ole enää sattumanvaraista, vaan verotukseen tuodaan mukaan todellista ympäristöohjaavuutta, (Ed. Gustafsson: Viime viikolla oli vielä!) malli, joka rohkaisee yritykset investoimaan puhtaampaan energiaan ja suomalaiset kuluttajat ottamaan ympäristönäkökulma huomioon sekä tekemään ympäristöystävällisiä ratkaisuja arjessaan. Tämä on todellista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja elinympäristömme parantamiseksi.

Vihreän verouudistuksen lähtökohtahan tietysti on nimenomaan tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hallitus sopi jo verouudistuksesta päättäessään, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja jos syytä ilmenee, niin muutoksia tehdään. Näin on tehty aikaisemmin, näin tullaan tekemään myöskin jatkossa. Vastuullinen päättäjä huomioi toimissaan aina uudet tiedot ja näkökohdat. Tässä valossa pidänkin erittäin hyvänä, että hallitus päätti eilen tarkentaa esitystään siten, että maakaasun veronkorotusta porrastetaan. Täsmennys on erittäin hyvin linjassa päästövähennyksiin tähtäävän kokonaisuuden kanssa, ja tällä toimenpiteellä varmistetaan se, että päästövähennystavoite toteutuu varmasti myös lyhyellä aikavälillä. Minua on aivan oikeasti kummastuttanut se, että tämmöinen täsmennys kun tehdään, niin siitä halutaan antaa jonkunlainen kompuroinnin tai muun mielikuva. Eikö se ole oikeaa toimintaa, (Välihuutoja vasemmalta) jos tehdään tarkennuksia siinä vaiheessa, kun asia on valmisteilla ja tuodaan sitten tarkennettu esitys tänne keskusteltavaksi?

Vihreän verouudistuksen linjaus on koko ajan ollut selvä: energiaa saa käyttää, mutta on kaikkien kannalta parempi, että se energia, jota käytetään, on puhtaampaa. Tämän ratkaisun myötä kaikkien tiedossa on, että ympäristöystävällisimpien energiaratkaisujen tekeminen on myös taloudellisesti aiempaa kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kantanut vastuuta ja osoittanut toimintakykynsä vaativissa tilanteissa. Koko hallituskauden ajan on toteutettu mittavia tulevaisuuteen tähtääviä uudistuksia, yliopistolaki, terveydenhuoltolaki ja vihreä verouudistus tässä yhteydessä erityisesti mainitakseni. Hallituksen työskentely on ollut saumatonta ja päämäärätietoista. Olemme rohkeasti rakentaneet tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa.

Tätä yhteistyötä hallitus on tehnyt hyvin laajapohjaisella yhteistyöllä eri toimijoitten kanssa, ja tässä haluan erityisesti nostaa esille työmarkkinajärjestöt. Toivon vilpittömästi ja vakavasti, että myös oppositio tunnustaa tämän yhteistyön arvon ja merkityksen. Suomen vahvuus on perustunut valmiuteen asettaa yhteinen etu oman edun edelle. Suomen kansallinen etu on jatkossakin ehdottomasti asetettava kaikenlaisten valtapoliittisten pyrkimysten yläpuolelle.

Hyvät kollegat! Arvoisa puhemies! (Ed. Rajamäki: Aloittakaa Venäjästä!) Keskustelu jakovarasta on vaihtunut keskusteluun laman laskun maksamisesta. Hallitus on onnistunut elvytystoimissaan, mutta talouskasvu ei yksin riitä kattamaan maailmalta tulleen kriisin synnyttämää vajetta. Tämä on meidän kaikkien syytä muistaa. Ensi vuoden budjetti on minun mielestäni erinomainen osoitus siitä, että hallitukselta löytyy kykyä katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa kestävälle pohjalle.

Eero Heinäluoma /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan, että puheenvuoroni tulee oikeaan vaiheeseen, koska tämä vähän tasapainottaa sitä kuvaa, mikä edellisten puheenvuorojen pohjalta maamme tilanteesta on syntynyt. (Ed. Zyskowicz: Vääristää!)

Porvarihallitus tai kauniimmin sanottuna sinivihreä hallitus aloitti runsas kolme vuotta sitten erittäin suurin lupauksin. Nyt meillä on käsillä vaalikauden viimeinen budjetti ja on mahdollisuus arvioida tämän koko hallituskauden lupausten toteutumista. Millaiseksi Suomi on muuttunut tässä Vanhasen—Kiviniemen porvarihallitusten aikana?

Valtiovarainministeri Katainen sanoi keväällä 2007, että uusi hallitus sai aloittaessaan hyvän perinnön. Tästä on syytä olla samaa mieltä. Talouskasvu oli yli 5 prosentin vauhdissa, työllisyyskehitys oli vahvistunut vaalikaudella yli 120 000 hengellä, valtiontalous oli 3 miljardia euroa ylijäämäinen. Suomi oli vuonna 2007 kaiken kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa vauraampi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Siinä oli se jakovara ja perintö, jonka tämä hallitus aloittaessaan sai. Kärsivällisellä, työllisyyttä korostaneella linjalla, laajalla yhteistyöllä ja erittäin vastuullisella valtiontalouden hoidolla oli yli kymmenen vuoden ajan luotu perustaa ja mahdol-lisuuksia poistaa epäkohtia ja vahvistaa tasa-arvoisen Suomen perustaa.

Vanhasen porvarihallitus asetti tavoitteekseen työpaikkojen lisäämisen 80 000—100 000 hengellä. Työllisyysasteen piti nouseman 72 prosenttiin. Valtiontalouden piti olla runsaasti ylijäämäinen ja valtion velan näin lyhentyä alle 30 prosenttiin kansantuotteesta.

Luvattujen 100 000 uuden työpaikan sijasta olemme lyhyessä aikaa menettäneet 100 000 työpaikkaa. Työllisyysaste on tippunut 68 prosenttiin — aivan liian alas suhteessa pohjoismaisiin naapureihin ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen rahoituksen tarpeesta.

Ensi vuoden budjetti on huikeat 8 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion velanotto on kääntynyt uudelleen nousuun, ja valtion velka kolkuttelee 50 prosentin kansantuoterajalukemia. (Ed. Zyskowicz: Mistä leikkaisitte menoja?)

Kansainvälinen talouskriisi ja, arvoisat edustajat ja arvoisat ministerit, edellisten hallitusten toiminta ei nyt enää riitä selitykseksi kaikille niille ongelmille, joiden edessä olemme. Nimittäin tämä hallitus pystyi kyllä toteuttamaan tämän ison, ennätyssuuren veronalennusohjelmansa kaiken laman ja julkisen talouden ankarien olosuhteiden aikana. Näin pahennettiin julkisen talouden kestävyysvajetta, josta nyt pidetään suurta meteliä ja vaaditaan ihmisiltä uhrauksia. Hallituksella oli mahdollisuus tehdä elvytyksessään todellisia, suoraan työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä, jos se olisi käyttänyt tämän veronalennuksiin menneen liikkumatilansa toisin.

Hallitus lupasi suuren sosiaaliturvauudistuksen. Piti tehdä yksinkertainen, kannustava ja sosiaaliturvaa radikaalisti parantava ehdotus. Sata-komiteassa tehtiin työtä melkein kolme vuotta. Lopputulos oli tuluskukkaro, ja senkin ehdotusten toteuttaminen näyttää jäävän kesken.

Suomi on ollut suurten mahdollisuuksien ja suuren tasa-arvon yhteiskunta, ja siitä tunnustus kuuluu lavealti poliittisessa kentässä. Tänään kansakuntaamme kuitenkin uhkaa aito ja vakava kansan kahtiajako, jako menestyjiin ja niihin, jotka jäävät bonusten, optioiden ja kasvavien pääomatulojen ulkopuolelle.

Tuloerot ovat tänään voimakkaassa kasvussa ennen muuta alhaisesti verotettujen pääomatulojen takia. Osinkomiljonääri maksaa tänään tuloistaan pienempää veroa kuin raskasta kolmivuorotyötä tekevä perushoitaja tai metallimies.

Terveyserot ovat tänään todellisuutta ja huolestuttavassa kasvusuunnassa. Yhtäällä ovat ne, joilla on mahdollisuus hyvän työnantajan, vakavaraisen työnantajan, järjestämään kattavaan työpaikkaterveydenhoitoon, tai ne, joiden varallisuus ja tulot riittävät yksityiseen terveydenhoitoon, toisaalla lapsiperheet, pieni- ja keskituloiset eläkeläiset, työttömien ja pienten työnantajien palveluksessa olevien kasvava joukko, joka joutuu kokemaan julkisen terveydenhoidon vaikeudet, kasvavat jonot ja täyttämättömät lääkärinvirat. Liian moni lapsi joutuu osattomaksi ja syrjäytymisen poluille, koska voimavarat perheiden auttamiseen ovat rajalliset.

Työmarkkinoilla käy jako hyvätuloisiin sekä toisaalta pätkätyöntekijöihin, toistuvan työttömyyden, pienten palkkojen, maahanmuuttajien ja ulkomaisten työntekijöiden joustotyömarkkinoihin.

Yliopistouudistuksesta on jo tänään puhuttu. Olin eilen Rovaniemellä ja saatoin tutustua käytännön arkeen. Rehtorit ja yliopistojen vetäjät on pantu hattu kourassa keräämään rahaa, joka ikävä kyllä näillä alueilla johtaa kymmenientuhansien eurojen rahoitukseen, ei kymmenien miljoonien tai satojen miljoonien eurojen rahoitukseen. (Ed. Martti Korhonen: Näin se on, ja Kainuusta lakkautetaan yksikkö!)

Hallituksen oikeudenmukaisuuskäsitystä kuvaa se, että jos joku saa paljon yksityistä rahaa, niin hallitus ilmoittaa, että hallitus tuplaa tämän rahamäärän 2,5-kertaisesti, mutta, arvoisat keskustalaiset, miten tämä auttaa meidän aluekehityksellemme välttämättömän tasapainoisen yliopistoverkoston säilymistä? Ei yhtään mitenkään. On riski, että myös yliopistot jakaantuvat kahtia, ja sen seuraukset tasa-arvoisen Suomen rakenteelle ovat ikävät. (Ed. Saarinen: Bingo!)

Arvoisa puhemies! Vaivaako tämä kahtiajako nyt istuvan Kiviniemen hallituksen ministereitä? Uskaltaako tämä hallitus tunnustaa, että tällaisia ilmiöitä on yhteiskunnassa, ja onko sillä rohkeutta viimeisessä budjetissaan puuttua tähän epäkohtaan? (Ed. Martti Korhonen: Tämä on Kehä kolmosen sisäpuolinen hallitus!)

Tämä hallitus ei puutu näihin kahtiajaon pulmiin. Sen rohkeus ja kyky ei näytä siihen riittävän. Sen sijaan se keskittyy luettelemaan näitä vanhoja tekojaan, listaamaan vanhoja päätöksiään ja osoittamaan kaloritaulukolla, ettei kenelläkään voi olla puutetta nykyhallituksen aikana. (Ed. Petri Salo: Lista on aika pitkä!) Kasvavat leipäjonot ovat kuin pahaa unta, jolta silmät pitää ummistaa. Siitä, mistä ei voi puhua, pitää vaieta. (Ed. Zyskowicz: Wittgenstein!)

Arvoisa puhemies! On tehty paljon hyvää. On myös hyviä, perusteltuja sosiaaliturvan parannuksia, joita mekin kannatamme, myös ensi vuoden budjettiehdotuksessa. Mutta suhteessa ongelman vakavuuteen nämä toimet ovat riittämättömiä. Tämä hallitus ei näe pienten työttömyyskorvausten, puolison tulojen vuoksi leikkaantuvan työmarkkinatuen, kohoavien terveyskeskus- ja sairaalamaksujen, kasvavan sähkölaskun kanssa askaroivan Suomen todellisuuteen. Hallitus ei näe valtion työntekijöiden lisääntyvää ahdistusta ylisuureksi vedetyn tuottavuusohjelman takia. (Ed. Zyskowicz: Ei nähnyt tutkimuskaan!) Se ei näe kuntatyöntekijöiden venyvän äärirajoilla opettajainhuoneista terveyskeskuksiin eikä myöskään näe yksityisen sektorin työpaikkojen kiireen todellisuutta, samalla kun satojentuhansien suomalaisten osaaminen ja tarmo ei löydä mahdollisuuttaan suuren työttömyyden Suomessa.

Arvoisa puhemies! Työllisyyskehityksen kautta ratkeaa Suomen tulevaisuuden suunta. Mahdollisuus huolehtia toisistamme, rakentaa tasa-arvoista, oikeudenmukaista Suomea on kiinni ennen muuta uusista työpaikoista, nykyisten työpaikkojen turvaamisesta, ihmisten työllistymisestä.

Nyt on täsmäelvytyksen aika. On suunnattava voimavaroja käytännön toimiin, jotka tukevat työllisyyskehitystä ja antavat suomalaisille osaajille mahdollisuuden näyttää kykynsä. 40 000 nuorta odottaa parhaillaan tätä mahdollisuutta. Nyt pitää mieluummin maksaa siitä, että nuoret saavat työmahdollisuutensa, kuin siitä, että nuoremme ovat työttömyysturvan ja kunnallisen toimeentulotuen varassa toimettomina kotona. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittääkin, että kunnat ottaisivat myös tässä omaa vastuutaan ja ne voisivat saada ylimääräistä, kohdennettua valtion tukea juuri nuorten työllistämiseen ja nuorten työpaikkojen esille kaivamiseen. (Ed. Gustafsson: Vastuullinen esitys!)

Pitkäaikaistyöttömyys, yli vuoden työttömänä olleiden joukko kasvaa nyt huolestuttavaa yli 30 prosentin vauhtia. Hallitus esittää vaikeutuvasta tilanteesta huolimatta työllisyysmäärärahojen leikkausta nyt 60 miljoonalla. Sama lääkehän oli käytössä jo silloin, kun tämän hallituksen edeltäjä, Vanhasen hallitus, aloitti. Nuorten työpajatoiminnat ovat myös vaarassa. Siis tarvitsemme lisäyksen myös näihin työllisyysmäärärahoihin, koska myös siinä näkyy yhteiskunnan todellinen vastuu, halu auttaa niitä, jotka ovat vaikeuksissa. Siinä näkyy halumme puuttua syrjäytymisen kierteen katkaisemiseen. Tämä ei ole vastakohta terveen talouskasvun tukemiselle eikä yksityisen sektorin työpaikkojen lisäyksen tärkeydelle.

Suomalaiset telakat tarvitsevat nyt tilauksia, jotta ne selviävät vaikean taloustaantuman yli. Sen takana on laaja, tuhansien suomalaisten alihankintatyössä olevien ihmisten työmahdollisuus. Esitämmekin, että julkiset laivatilaukset varhennetaan tähän suhdannetilanteeseen, jotta telakkamme säilyvät tämän vaikean kuopan yli.

Metsä on edelleenkin hyvinvointimme keskeinen lähde. Suomen tulee sitoutua siihen, että hyvinvoinnillemme tärkeä metsäteollisuus saa samat kilpailuolosuhteet kuin keskeisissä kilpailijamaissa esimerkiksi Ruotsissa on. Hallituksen avainministerit eivät voi jatkaa piiloutumistaan Stora Enson johdon selän takana, kun suomalaiselle työlle tärkeitä päätöksiä tehdään. (Ed. Rajamäki: Just näin!) Tässä on kyseessä koko Itä-Suomen tulevaisuus.

Kuntien peruspalvelut tarvitsevat kipeästi lisää rahoitusta, jos haluamme taata korkeatasoisen koulun, joka on tuonut meille suurta kansainvälistä arvostusta, päivähoidon ja terveydenhuollon sekä vanhustenhoidon tarpeet.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on jo jonkun aikaa ollut semmoinen henki, että päätöksentekoa lykätään. On tehty nämä mukavat päätökset, veronalennukset. Kumulatiivisesti 9 miljardia euroa on näissä veronalennuksissa mukana. (Ed. Zyskowicz: Ai niin kuin energiaverouudistus, sekö on lykätty, sekö on mukava päätös?) Mielellään siirrettäisiin vaalien ylitse kaikki tämä hankala: yritysverouudistus, pääomaverouudistus, kuntauudistuksen jatko. (Ed. Zyskowicz: Entä energiavero?) Ylisuuren veronalennusohjelman kääntöpuoli alkaa kuitenkin paljastua kansalaisille yhä selkeämmin. Se näkyy terveydenhoidon ja vanhustenhoidon puutteissa, koulujen ja päivähoidon resurssipulassa. Laskut tulevat nyt kuitenkin maksuun.

Verotuksessa on tapahtumassa suuri käänne, jossa veronmaksukyky yhtenä verotuksen keskeisenä periaatteena unohdetaan. Kiviniemen hallitus kulkee määrätietoisin askelin kohti tasaveroa, ja veropolitiikan käytännön vaikutuksista hallitus vaikenee, kun se esittää näitä vihreiksi naamioituja kulutukseen perustuvia veroja. (Ed. Zyskowicz: Eikä vaikene!) Kuitenkin kaupassa maksetut verot ovat aivan yhtä suuret, astuu sinne sitten sisään tavallinen virtanen tai tavallinen wahlroos, vaikka toisen tulot voivat olla tuhatkertaiset ensin mainittuun nähden.

Ensi vuoden budjetin veromuutosten tulonjakovaikutukset ovat välttämättömiä selvittää ennen kuin päätöksentekoa tässä salissa tehdään. Jos hallitus ei sitä uskaltanut tehdä, vaan vaikeni asiasta, täytyy eduskunnalla olla rohkeus kysyä näiden vaikutusten perään, miten verotaakka Suomessa jatkossa jaetaan.

Keskusta on jo pitkään vaatinut hyväosaisia mukaan lamatalkoisiin. Ministeri Pekkarisen puheenvuoro asiasta keväisin on yhtä varma merkki kuin västäräkin kotiutuminen takaisin Suomeen. (Naurua sosialidemokraattien ryhmässä) Puheenjohtaja Kalli on liittynyt myös tähän joukkoon ennen budjettiriihtä. Mutta vaikka kuinka tarkkaan budjettiehdotuksen jälleen katsoo, niin ei tästä ole jäänyt riviäkään hallituksen esitykseen. (Ed. Martti Korhonen: Paljon puhetta!)

Sosialidemokraatit ovat esittäneet pääomaverotuksen korottamista ja sen muuttamista tulojen mukaan suurenevaksi. Pääomaverotuksen korotuksen ovat sanojen tasolla kaikki hallituspuolueet ilmoittaneet hyväksyvänsä. Miten ihmeessä se ei kuitenkaan löydä tietänsä budjettiin? Kuka hallituksessa tätä päätöstä estää, vai onko siellä oikeinkirjoitusvaiheessa joku sensuuri, joka ei millään näitä hallituksen hyviä, oikeudenmukaisuutta korostavia esityksiä laske budjettikirjaan lävitse? (Ed. Gustafsson: Tietääkö Zyskowicz?) Onko se oikeuskansleri, joka tähän puuttuu?

Sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä kuitenkin pariin konkreettiseen asiaan erityisesti, ja ne on syytä tässä mainita. Hallitus korjasi valtiovarainministeri Kataisen ehdotusta energiaveroista. Se oli ratkaisu oikeaan suuntaan. Olemme tosin kuulleet tänäänkin, että ei tässä esityksessä mitään vikaa ollut mutta siitä huolimatta sitä nyt päätettiin kuitenkin korjata. On siis hyvä, että tältä osin myös opposition ääni on tässä ehdotuksessa tullut huomioon otettua. (Ed. Petri Salo: Se oli aivan ratkaiseva!) — Minusta tuntuu, että sillä oli vaikutusta, koska äänestäjän pelko on kuitenkin myös hallituspuolueen kansanedustajan tärkein henkivakuutus.

Mutta on syytä palauttaa mieleen tämän ehdotuksen tausta. Tämähän tuli siitä, että ministeri Katainen yksipuolisesti poisti työnantajan kansaneläkevakuutusmaksun, ja sen jälkeen on mietitty puolitoista vuotta, miten tämä korvataan. No, nyt on ehdotus tehty, mutta ikävä kyllä siitä laskusta, joka ennen oli elinkeinoelämän yhteiskuntavastuuta, siirretään huomattava osa nyt yksityisten kotitalouksien piikkiin. Keskimäärin 200 euron lisälasku on tulossa tavallisille kotitalouksille, palkansaaja- ja eläkeläistalouksille. Tällä on tietysti tulonjakovaikutuksia, kun näin tehdään, ja sitten joudutaan huomaamaan, että kyllä hallituskin on tämän nähnyt. Nimittäin se on katsonut, että maatalouskotitalouksien ei tarvitse maksaa tätä lisälaskua, vaan näille talouksille tämä hyvitetään.

Ehkä tässä tarvittaisiin vähän laveampaakin tarkastelua, kun mietitään, miten tämä muutos tehdään. Kun hallitus kannustaa ympäristöä säästävään käyttäytymiseen, niin eikö elinkeinoelämää voisi kannustaa omissa maksuissaan ja sitten kotitalouksia omissa maksuissaan? Vai onko oikea tarkoitus, että jatketaan sillä linjalla, että kaikki työnantajan vastuut sosiaaliturvasta siirretään kotitalouksien piikkiin ja sanotaan, että tämä on vihreää toimintaa? Miksei voi kannustaa myös elinkeinoelämää omassa työssään niin, että lisätään heidän vastuutaan ja he hoitavat siihen liittyvän ympäristökäyttäytymisen?

Olemme tyytyväisiä myös Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjauksen parantamiseen. Se on tärkeä hanke koko maan kannalta. Rohkenemme kuitenkin toivoa, että eduskunta vielä katsoo, onko perusteltua näitä lisärahoja leikata pois Kerava—Lahti-radan liikenteestä.

Arvoisa puhemies! Budjetin peruslinjaa pitää kääntää työllisyyttä tukevaan, kansan kahtiajakoa aidosti poistavaan ja oikeudenmukaisuutta lisäävään suuntaan. Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tulee tekemään oman vaihtoehtoisen budjettiehdotuksensa kaikkien kansalaisten arvioitavaksi vielä tämän syyskuun aikana. Tässä toimimme kuten olemme tehneet joka ikinen vuosi tällä vaalikaudella, toisin kuin hallituksen keskustan ja kokoomuksen ryhmät omalla oppositiokaudellaan tekivät.

Tässä ehdotuksessa käytetään enemmän rahaa työllisyyteen mutta myös julkisiin palveluihin, autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia muun muassa kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostolla ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta. Ehdotuksemme lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta, huomioi paremmin verotuksen maksukykyä ja johtaa hivenen vähäisempään valtion velanoton tarpeeseen.

Näin oppositio täyttää tehtävänsä paitsi hallituksen esitysten heikkouksien paljastajana ja kriitikkona myös rakentavan oman toimintalinjan esittäjänä. Toivomme, että nämä näkyvät eduskunnan budjettikäsittelyssä muutoksina, mutta samalla tämä on tärkeätä, jotta kansalaiset voivat vertailla eri vaihtoehtoja ja tehdä todelliset päätökset vaaleissaan asiatiedon pohjalta.

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden tila näyttää valoisammalta kuin vielä jokin aika sitten. Tosin Yhdysvaltain taloustilanne nostaa tummia pilviä taivaalle. Budjettia esitellessään valtiovarainministeri Jyrki Katainen hymyili leveästi ja lupasi työllisyyden paranevan talouskasvun myötä.

Samaan aikaan nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys jatkavat kuitenkin kasvuaan. Työtöntä ei hymyilytä, vaikka Katainen kuinka muikistelee. Työttömyys merkitsee murhetta, niukkuutta ja pitkään jatkuessaan köyhyyttä liian monelle suomalaiselle. Talouskasvu ei yksin pure pitkäaikaistyöttömyyteen, ja työttömillä nuorilla on suuria vaikeuksia löytää työtä talouskasvusta huolimatta. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaan aktiivisia työllistämistoimia.

Mutta mitä hallitus tekee? Leikkaa työllisyysmäärärahoja 60 miljoonalla eurolla. Kataisen leikkauslinja ei liene yllätys, mutta on täysin käsittämätöntä, että myös työministeri Anni Sinnemäki ilmoittaa olevansa tyytyväinen työllisyystoimien tasoon budjettiesityksessä. Kun työttömyys on korkea myös ensi vuonna, ei ole perusteita supistaa työllisyysmäärärahoja.

Etenkin nuorten massatyöttömyys on ongelma, jota ei saa painaa villaisella. Nyt syrjäytetään valtava joukko nuoria jopa pysyvästi työelämästä. Tämä aiheuttaa yksilöllisten ongelmien lisäksi todellisen uhan valtiontalouden tulevaisuudelle. Paljon puhuttua kestävyysvajetta ei voida paikata millään, jos iso osa nuorista ikäluokista ei pääse edes työelämän alkuun. Vasemmisto esittääkin työllisyysmäärärahojen selvää lisäystä ensi vuoden budjettiin.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto puolustaa rehellistä suomalaista työtä ja yrittämistä. Harmaan talouden torjumiseksi on otettava käyttöön kaikki käytettävissä olevat keinot.

Suomalainen duunari tarvitsee niitä töitä, jotka katoavat harmaan työvoiman käyttöön. Suomalainen yrittäjä tarvitsee niitä urakoita, jotka vilunkiyrittäjät vievät nokan edestä. Ja me kaikki suomalaiset veronmaksajat tarvitsemme perusturvan ja palveluiden parantamiseen niitä miljardeja euroja, jotka häviävät harmaan talouden mustaan aukkoon.

Kiitän valtiovarainministeri Kataista siitä, että hän lopulta suostui käännetyn arvonlisäveron käyttöön ottamiseen vasemmiston pitkäjänteisen painostustyön myötä. On oikein, että harmaan talouden torjuntaan osoitetaan lisää määrärahoja budjetissa. Rehellisen suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tehokas toimenpideohjelma ja lakimuutoksia harmaan talouden torjumiseksi. (Ed. Zyskowicz: Oikein!)

Ongelma on erityisen vakava rakennusalalla ja monissa metallin alihankintatöissä, muun muassa telakoilla. Sitä esiintyy myös palvelualoilla, esimerkiksi ravintoloissa ja siivousalalla. Näillä aloilla toimivissa vilunkiyrityksissä riistetään häikäilemättömästi erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä, kun palkkojen polkemisen lisäksi myös työaikamääräyksiä rikotaan surutta. Maahanmuuttokeskustelussa pitäisi lopulta keskittyä isoimpaan ongelmaan: ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön halpatyövoimana.

Keskeistä on tilaajavastuun tehostaminen. Pääurakoitsijan pitää olla vastuussa koko alihankintaketjusta. Nyt urakat valahtavat niin monenteen polveen alihankintaketjussa, ettei kukaan kanna työmailla kokonaisvastuuta. Jokaisella työmaan porteista sisään kävelevällä pitää olla henkilökortti verotustiedoilla ja valvonta tästä pääurakoitsijalla.

Alipalkatut työntekijät eivät usein uskalla tai halua ajaa asiaansa ja lähteä oikeuteen vaatimaan heille kuuluvia korvauksia. Siksi luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien valvonta-, tiedonsaanti- ja neuvotteluoikeuksia on parannettava ja työmarkkinajärjestöille pitää säätää kanneoikeus. Vasemmiston esittämä 10 euron minimituntipalkka helpottaisi myös ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa.

Tällä hetkellä sääntöjen rikkomisesta aiheutuvat sanktiot ovat olemattomia. Muutaman tuhannen euron sakon maksaa helposti, jos säästää satojatuhansia. Lisäksi valvonnan puutteen takia rikkomuksista jäädään vain harvoin kiinni. Vilunkiyrittäjät nauravat koko matkan pankkiin.

Harmaan talouden torjunta edellyttää, että työsuojelun vastuualueella lisätään tarkastusten ja tarkastajien määrää. Tällä hetkellä on päinvastoin pelättävissä, että valtion tuottavuusohjelman nimellä kulkeva ideologinen irtisanomisohjelma heikentää tilannetta entisestään. Tuottavuusohjelmasta tässä muodossa on luovuttava.

Arvoisa puhemies! Työn verottamisesta kulutuksen verotukseen on kokoomuksen mainoslause — hyvin keksitty, mutta yhtä harhaanjohtava kuin monet muutkin mainostoimisto Bobin ideoimat mainoslauseet. Ihmettelen myös sitä, että vihreät ovat alkaneet puhua Bobin suulla.

Nykyinen hallitus vie verotusta kohti tasaveroa. Hyvätuloisten tulovero on keventynyt, mutta kunnallisvero, arvonlisävero ja kiinteistövero kasvavat. Välillinen verotus ja palvelumak- sut vievät pieni- ja keskituloisilta suhteellisesti enemmän. Pienituloiset käyttävät tulonsa välttämättömyyksiin: ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin ja asumiseen. Näiden välttämättömyyksien hintaa hallitus haluaa korottaa.

Tuloveron alentaminen ja välillisen verotuksen lisääminen on paitsi epäoikeudenmukaista myös palvelualan työn verottamista. Pienillä yrittäjillä lisäarvo syntyy vain omasta työstä. Arvonlisäveron korottaminen leikkaa tämän lisäarvon.

Palveluilla on keskeinen merkitys työllisyydelle. Palvelut muodostavat kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteestamme ja 70 prosenttia työpaikoistamme. Palvelualojen kehitys on tärkeää: se tasapainottaa viennin heilahteluja ja on ekologisesti kestävämpää.

Vasemmisto ei hyväksy välillisten verojen lisäämistä. Kokoomus, keskusta ja vihreät sen sijaan haluavat jatkaa epäsosiaalista välillisten verojen korottamista, jos saavat vain jatkaa hallituksessa. (Vasemmalta: Rkp!) Emme hyväksy sitä, että työntekijöiden, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden ostovoima tulee laskemaan tänä ja ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Yritystoiminnan, tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kannalta on olennaista, että tiet ja radat ovat kunnossa. Nyt määrärahojen niukkuus on heikentänyt yhteyksiä, kun yhä harvempaa päätietä aiotaan pitää kohtuullisessa kunnossa. Alueiden kehittämisen kannalta tämä linja on turmiollinen.

Jotta ihmiset voivat liikkua ympäristöystävällisesti joukkoliikenteen turvin, on taajamien välisen liikenteen ja suurten kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen toimittava tehokkaasti. Hallitus kuitenkin supistaa joukkoliikenteen tukea ja suosii tällä tavalla henkilöautoliikennettä.

Vasemmisto esittää teiden ja rautateiden ylläpitämiseen lisää rahaa ja vaatii joukkoliikenteen tason parantamista. Tarvitsemme lisää juna- ja bussivuoroja leikkausten sijaan. Joukkoliikennelippujen hintoja on alennettava.

Seinäjoki—Oulu-ratahanke on keskeinen koko Pohjois-Suomen ja koko Suomen kannalta, ja kaksoisraiteen rakentamisen rahoitus on turvattava. On hyvä, että tässä asiassa edettiin budjettiriihessä. Mutta tätä hanketta ei saa rakentaa Kehäradan, paikallisjunaliikenteen tai suurten kaupunkien joukkoliikennetuen kustannuksilla. Molempiin pitää löytyä varoja.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus antoi lähes miljardin euron kultaisen kädenojennuksen yrityksille kelamaksun poistolla, te, ministeri Katainen, sanoitte tämän eduskunnan edessä: "Valtiontalouteen tuleva lovi on tarkoitus paikata ympäristö- ja muita välillisiä veroja korottamalla pääasiassa vuodesta 2011 alkaen siten, että suurimman osan kustannuksista tulee maksamaan teollisuus."

Tämän budjetin myötä te, ministeri Katainen, syötte nämä sananne. Kelamaksun poisto maksatetaan tavallisilla ihmisillä kotitalouksien lämmitys- ja sähkölaskuja korottamalla. Tämä on erittäin epäsosiaalista politiikkaa. Jo nyt liian korkeat asumiskustannukset nousevat entisestään.

Hallituksen mainostama vihreä energiaverouudistus olisi alkuperäisessä muodossaan ollut hiilenmusta. Nyt esitystä on poliittisen paineen kasvaessa muokattu parempaan suuntaan, hyvä niin, mutta epäsosiaalisuutta ei ole korjattu ja ympäristövaikutukset ovat edelleen hyvin kyseenalaisia.

Vasemmisto esittää, että energiaverouudistus hylätään tässä muodossa. Ympäristöverot eivät voi olla fiskaalisia. Niiden tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomiksi. Ihmisillä ja yrityksillä pitää olla mahdollisuus omalla kulutuskäyttäytymisellään välttää ympäristöveroja.

Miten esimerkiksi kaukolämpöön kytketyssä kerrostalossa asuva ihminen voi välttyä maakaasun rajun veronkorotuksen tuomalta vähintään 15 prosentin hinnankorotukselta? Siinä ei auta sinänsä tarpeellinen ja kannatettava sisälämpötilan laskeminen asteella tai kahdella.

Nyt kun te, ministeri Katainen, olette Pääkaupunkiseudulle muuttanut edustajaksi, haluan, että te täällä kerrotte ihmisille, miten hieno asia on kaukolämmön hinnan korottaminen. Yritysten kelamaksut sen sijaan on otettava uudestaan käyttöön porrastettuna yrityskoon ja pääomavaltaisuuden mukaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Entäs kunnilla? — Petri Salo: Mites kunnat?)

Arvoisa puhemies! Viime aikoina olemme sijoittuneet monissa yhteiskuntaamme arvioivissa mittauksissa hyvin. Tulokset osoittavat, että uusliberalistien hampaissa oleva pohjoismainen hyvinvointimalli on toimiva resepti oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomiseksi.

Vaikka kansainvälisissä arvioissa Suomi saa hyviä arvosanoja, on yhteiskunnassamme myös asioita, joilla emme voi ylpeillä. Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat kasvaneet ennätysmäisen nopeasti, ja köyhien määrä lisääntyy. EU:n uusimman mittaustavan mukaan Suomessa on 900 000 köyhyysuhan alla olevaa. Se on hirvittävän paljon. Huolestuttavaa on, että hallituksen omankin arvion mukaan pitkittyneesti pienituloisten määrä kasvaa 50 000 hengellä vuodesta 2009 vuoteen 2011.

Hyvää yhteiskuntaa ei voi toteuttaa yhden budjetin puitteissa, mutta neljässä vuodessa saa jo paljon aikaan. Kuluneen neljän vuoden aikana saatiin aikaan joitain hyviä parannuksia, kuten takuueläke ja korotuksia pieniin päivärahoihin. Lopullista läpimurtoa köyhyyden nujertamiseksi ei todellakaan ole tehty. (Ed. Martti Korhonen: Pahoinvointi kasvaa!)

Vasemmiston vaatimus on, että perusturva on nostettava 750 euroon kuukaudessa. Keskeistä on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korottaminen sekä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen. Opintorahaan pitää tehdä tasokorotus, ja opintoraha pitää sitoa indeksiin. Tätä petetyiksi itsensä kokeneet opiskelijat vaativat mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä. Siellä jaettiin meille kansanedustajille terveisiä purkissa keltaisen nesteen muodossa. Se oli aika selkeä viesti opiskelijoilta, mitä he ajattelevat hallituksen takinkäännöstä.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan myös keinot edellä mainittujen parannusten saavuttamiseksi. Muun muassa suurituloisten verotusta kiristämällä, pääoma- ja osinkotulojen progressiivisella verotuksella ja varallisuusveron palauttamisella saadaan rahoitusta työllisyyden ja perusturvan parantamiseksi. Lisäksi vasemmisto esittää ydinvoimaloiden polttoaineveroa sekä pörssissä tapahtuvan arvopaperikaupan säätämistä verolliseksi. Pörssiverolla pystytään hillitsemään myös veroparatiiseissa keinottelua.

Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suuremman osan niistä maksaa veroja. Progressiivinen verotus on oikeudenmukaista. Kansainvälisissä arvioissa hyväksi todettu pohjoismainen malli on perustunut progressiiviselle verotukselle, ei hallituksen ajamalle tasaveromallille.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto haluaa oikeudenmukaisemman Suomen. Pitkäaikaistyöttömyys nujerretaan vahvoilla työllistämistoimilla. Lisääntynyt köyhyys taltutetaan perusturvauudistuksella. Kasvavaa tuloerokuilua kavennetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella verouudistuksella. Vasemmisto on todellinen vaihtoehto. Politiikan suunta pitää kääntää. Me tarjoamme tämän suunnanmuutoksen.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taantuma alkaa olla Suomessakin takanapäin, mutta julkisen talouden puolella kovat vuodet ovat vasta edessä. Sinivihreän hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2011 aloittaa kovan urakan valtion budjetin alijäämän kaventamisessa. Hallitus on onnistunut torjumaan massatyöttömyyden elvyttävällä talous- ja työllisyyspolitiikalla. Tästä on hyvä jatkaa.

Siirryttäessä alijäämän kaventamiseen on varmistettava, että se ei vaaranna talouden ja työllisyyden vasta alkanutta nousua. Hallitus pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksesta. Hallitus jopa vahvistaa perusturvaa sitomalla useita perusturvaetuuksia indeksiin. Vihreä eduskuntaryhmä pitää budjettiesityksen tasapainoa tämän vaikean kokonaisuuden kannalta onnistuneena.

Arvoisa puhemies! Budjetin alijäämän supistaminen edellyttää julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja korkeaa työllisyyttä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ja budjettivajeen kaventaminen edellyttävät rohkeutta myös veropohjan laajentamiseen. Hyvinvointipalvelujen turvaamisessa on kyse ihmisten arjesta: kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista, siitä että jokainen meistä asuu maassa, jossa kaikilla on edellytykset hyvään elämään ja työhön. Vihreiden mielestä tällainen maa on rahoittamisen arvoinen. Vihreät ovat valmiita tarvittaessa turvaamaan hyvinvoinnin myös veronkorotuksilla.

Hallitus jatkaa elokuussa arvonlisäveronkorotuksella aloitettua kiristävää veropolitiikka yli 700 miljoonan euron ympäristöverojen korotuksella. Vihreän verouudistuksen tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kuluttamisen ja ennen kaikkea ympäristökuormituksen verottamiseen. Painopisteen siirto ympäristö- ja kulutusverotukseen parantaa työllisyyttä, koska työn teettämisestä ja tekemisestä tulee suhteellisesti aiempaa kannattavampaa. Samalla on varmistettava, että painopisteen muutos ei vähennä verotuksen tuloeroja kaventavaa vaikutusta.

Vihreille on tärkeää, että verotusjärjestelmä kokonaisuudessaan pyrkii pitämään tuloerot Suomessa kohtuullisina. (Ed. Martti Korhonen: Näinkö tapahtuu?) Siksi erityisesti pienituloisille on kompensoitava kulutusverojen nousun vaikutusta. Hallitus onkin näin toiminut nostamalla viime ja tänä vuonna kunnallisveron perusvähennystä yhteensä yli 800 eurolla, nostamalla lukuisia etuuksia merkittävästi, (Välihuutoja vasemmalta) huomattavasti enemmän kuin edelliset hallitukset, ja sitomalla etuudet indeksiin. Indeksein suojatut sosiaaliturvaetuudet huomioivat automaattisesti kulutusverotuksen vaikutuksen pienituloisen talouteen. (Ed. Saarinen: Uskotko sä itsekään?) Vihreistä olisi tärkeää saada puolueetonta tutkimusta hallituksen verouudistuksen sosiaalisista vaikutuksista. Näin ollen ainakaan kaikkein heikoimmalla pohjalla olevat väitteet ja hatusta temmatut pseudolaskelmat eivät jäisi elämään.

Energiaverotuksen kiristäminen johtaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukyvyn lisääntymiseen (Ed. Arhinmäki: Ja turpeen!) ja energiatehokkuuden kilpailukyvyn lisääntymiseen suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Kaukolämpöyhtiöidenkin kannattaa nyt vihdoin vaihtaa fossiilisia uusiutuviin energiaratkaisuihin. Myös kuluttajien kannustin vaihtaa ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin lisääntyy. Kyse ei useimmille ole teoreettisesta mahdollisuudesta. Ruotsissa yli 600 000 pientaloa on jo vaihtanut öljyn ja sähkölämmityksen parempiin lämmitysjärjestelmiin. Tämä on yksi keskeinen syy Ruotsin energiankulutuksen kasvun taittumiseen. (Ed. Martti Korhonen: Täällähän suunnitellaan kieltoja maalämmölle!)

Kuluttaja voi siis omalla toiminnallaan välttää energiaverojen kiristymisen säästäen riihikuivaa rahaa ja samalla tehdä palveluksen yhteiselle ympäristöllemme. Verouudistuksella edistetään energiatehokkuutta ja luodaan uusia työpaikkoja tulevaisuuden kasvualalle: kasvavalle puhtaan teknologian alalle. Vihreä verouudistus on siis myös hyvää, uuden ajan kestävää taloutta rakentavaa työllisyyspolitiikkaa. Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa sitä, että asumisen ja energian hintaan vaikuttaa käytetyn energian ympäristöystävällisyys. Tämän aamun gallup-tutkimus osoitti tämän yksiselitteisesti. Sinivihreän hallituksen keskeinen verolinjaus, tulevaisuuslinjaus, saa siis tukea kansalaisilta.

Julkisessa keskustelussa on noussut esille, että maakaasun, turpeen ja kivihiilen verotuksen keskinäisen suhteen vaikutuksesta päästöt olisivat voineet lyhyellä aikavälillä verouudistuksessa lisääntyä. Hallitus on jo tähän reagoinut päättämällä porrastaa maakaasun verotuksen kiristämisen kolmeen vaiheeseen. Vihreä eduskuntaryhmä oli jo valmisteluvaiheessa huolissaan tästä ongelmasta ja on nyt tehtyyn uuteen ratkaisuun tyytyväinen. Se osoittaa, että hallitus kuuntelee asiantuntija-arvioita ja pyrkii rationaalisesti mahdollisimman suurten päästövähennysten aikaansaamiseen myös lyhyellä aikavälillä. (Välihuutoja vasemmalta)

Oppositio sanoo, että hekin haluavat turvata hyvinvointipalvelujen rahoituksen ja että he eivät halua menojen leikkauksia. Silti juuri minkään verojen kiristäminen ei tunnu ainakaan sosialidemokraateille kelpaavan. (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ryhmästä) — Aika pieni tulo sieltä tulee. — En usko tällaisen puheen menevän läpi suomalaisille, jotka edellyttävät päättäjiltään edes jonkinlaista suoraselkäisyyttä. On myös varsin erikoista, että Suomessa sosialidemokraatit ovat veropolitiikassa kaikkein konservatiivisimpia, 1970-luvun betonintuoksuisia, ja vastustavat verotuksen muuttamista ympäristöperusteiseksi. (Välihuutoja sosialidemokraattisesta ryhmästä) Useissa muissa maissa vihreät ovat toteuttaneet vihreää verouudistusta hyvässä yhteistyössä edistyksellisten sosialidemokraattien kanssa.

Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikassa on edelleen tärkeät ajat käsillä. Nuorisotyöttömyyden kasvu on saatu taitettua, siitä kiitos hallituksen määrätietoisille toimille. Hallituksen aktiivisen elvytyspolitiikan ansiosta opposition pelottelema 1990-luvun laman kaltainen massatyöttömyys ei ole toteutunut. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsataan ensi vuonna 530 miljoonaa euroa. Määrärahojen käyttöä ja mahdollisia lisätarpeita on tarkkailtava huolella. Tarvittaessa on lisäbudjeteissa lisättävä määrärahoja riittävän aikaisessa vaiheessa. Rahaa on käytettävä niin paljon kuin on työttömyystilanteen kannalta perusteltua. Painopisteinä ovat edelleen nuorisotyöttömyyden torjunta ja orastavasti lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Nykyisellä määrärahalla pystytään aktivoimaan lähes 90 000 työtöntä, ja aktivointiaste on näin ollen yli 25 prosenttia.

Viime vuonna hallitus lisäsi määrärahoja täksi vuodeksi etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, joiden muutoinkin suuri merkitys korostuu vaikeassa työllisyystilanteessa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Alun perin määrärahoja oltiin vähentämässä tässä esityksessä 4 miljoonaa euroa tämänvuotisesta korkeasta tasosta. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että budjettineuvotteluissa onnistuttiin lisäämään 2 miljoonaa euroa työpajojen määrärahoihin, ja eduskunnan on syytä edelleen etsiä ratkaisuja määrärahojen lisäämiseksi tämän vuoden tasolle. (Ed. Martti Korhonen: Niin me esitimme viime syksynä?)

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että tulevaisuuden menestystä ei voi rakentaa vain nykyiselle osaamiselle. Maailmantalouden pelikenttä on muuttumassa. Siirtymä teollisesta yhteiskunnasta moninaisempaan palvelujen ja korkean jalostusasteen tuotteiden yhteiskuntaan kiihtyy. Suomen on oltava tässä murroksessa notkea ja päättäväinen, jos haluamme säilyttää nykyisiä työpaikkoja ja luoda uusia. Vanhoilla konsteilla ei enää pärjätä.

Elinkeinopolitiikassa on kannustettava yrityksiä kasvuun ja turvattava mikroyrittäjyydelle hyvät toimintaedellytykset. Suuri osa tulevaisuuden työpaikoista tulee pk-yrityksiin.

Innovaatiopolitiikassa on uskallettava ottaa riskejä uusien kasvualojen ja palvelukonseptien löytämiseksi. Suomen on määrätietoisesti tavoiteltava asemaa vihreän teknologian edelläkävijänä, jotta tavoitteet kymmenistätuhansista uusista viherkaulustyöpaikoista voivat toteutua. Yhtenä menestystekijänä tulee olemaan avoimen tietoyhteiskunnan rakentaminen. Sen avulla voidaan parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja ja parantaa ihmisten arjen palveluja.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että vaikeissa neuvotteluissa hallitus pystyi löytämään rahoituksen Seinäjoki—Oulu-ratahankkeelle. Eduskuntakäsittelyssä on kuitenkin varmistettava, että ratahankkeeseen siirretyt rahat eivät heikennä joukkoliikenteen ostoja muualta. Tapa, jolla suuria ratahankkeita rahoitamme, ei ole kuitenkaan kestävä. Isojen infrahankkeiden rahoitus ei voi olla toistuvien viime hetken neuvottelujen varassa. Siksi olemme ehdottaneet, että seuraaviin hallitusneuvotteluihin valmistellaan vaihtoehtoisia, pitkäjänteisempiä tapoja hoitaa valtakunnan perusinfrastruktuurin rahoitus.

Budjettivalmistelujen keskelle sattui myös uutisointi kotimaisen lentoliikenteen jatkosta. Hallitus piti päänsä tässä kriisissä kylmänä eikä lähtenyt avokätisesti lisäämään lentoliikenteen tukea. Yhteisiä varojamme ei kannata tuhlata liiketaloudellisesti kannattamattomaan toimintaan, varsinkaan jos se ei ole edes ympäristöllisesti kestävää. Paljon viisaampaa on aloittaa laajamittainen Suomen infrastruktuuriverkon vihreä modernisointi. Nopeammilla ja paremmilla raideyhteyksillä voimme korvata todennäköisesti yhä kannattamattomammaksi tulevan lyhyiden etäisyyksien lentoliikenteen. Nykyisestä tieverkos- ta voimme saada enemmän tuottavuutta irti ja vähentää päästöjä älyliikenteen valjastamisella joukkoliikenteen kehittämiseen ja liikenteen ruuhkien purkamiseen.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus löysi 3 miljoonan euron määrärahan Itämeren suojelusta annettujen sitoumusten toteuttamiseen. Meille oli myös tärkeää varmistaa, että nämä suojelurahat eivät ole pois Etelä-Suomen metsiensuojelusta tai muusta luonnonsuojelusta, vaan aidosti lisäävät luonnonsuojelun määrärahoja. Onneksi tämä tavoite saavutettiin.

Se että tehohankkeista saatuja kokemuksia ravinnepäästöjen vähentämiseksi voidaan jatkaa, on hyvä asia. Se että koko ympäristötukijärjestelmämme uudistettaisiin paremmin Itämeren puhdistumista tukevaksi, olisi jo erinomainen asia. Politiikassa on hyvä olla tietoinen asioiden mittakaavasta. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää laajempi maatalouden ympäristötukien tehokkuuden parantaminen EU:n laajemman maataloustukien uuden kauden alkaessa vuonna 2014. Tällöin tekosyyt tehottomille ympäristötuille eivät enää voi riittää, vaan ympäristötukien on mahdollisimman tehokkaasti parannettava Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa.

Sisäisten siirtojen listalle jäi ympäristöpuolelta vain luontopalveluiden rahoitus. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä nämä rahat on palautettava eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Luontopalveluilla turvataan se, että metsiemme rikkaus on kaikkien suomalaisten helposti käytettävissä. Luontomatkailun ihmisten terveyttä lisäävä vaikutus on tullut esille lukuisissa viimeaikaisissa tutkimuksissa. Tämän merkitys jatkossa vain korostuu.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää budjetissaan, että lapsilisä, kotihoidon tuki ja pienet vanhempainpäivärahat saavat vihdoin indeksisuojan. Tämä on hyvä ja odotettu päätös. Etuisuudet eivät enää koko ajan jää jälkeen hintatasosta. Kaikkein köyhimpien eläkeläisten asema paranee merkittävästi takuueläkkeen toteutuessa. Vihreä eduskuntaryhmä on hyvin tyytyväinen näihin kauan tavoiteltuihin parannuksiin, jotka osoittavat hallituksen sitoutumisen perusturvan vahvistamiseen.

Indeksipaketti sisältää kuitenkin yhden merkittävän virheen. Opintotuki on nyt ainoa sosiaalietuus, joka ei ole sidottuna elinkustannusten nousuun. Olemme pettyneitä siihen, että budjettiriihessä ei pystytty toteuttamaan opintotuen indeksisidonnaisuutta. Se olisi ollut kohtuullista jo siksi, että opiskelijaliikkeen kanssa yhdessä suunnitellusta kokonaispaketista toteutetaan nyt opintotuen ehtojen tiukentaminen opintojen nopeuttamiseksi. Vaarana on, että opiskelijoiden elintaso siis laskee, kun hinnat nousevat, ellei opintotukeen tehdä jatkuvia tasokorotuksia. Näin ei aikaisemmin ole kuitenkaan käynyt, kun opintotukea ei korotettu ennen nykyisen hallituksen merkittävää tasokorotusta yli viiteentoista vuoteen.

Vihreiden mielestä myös opiskelijoilla on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon, jotta he voivat keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa. Tavoittelemme opintotuen indeksisidonnaisuuden toteutumista viimeistään ensi hallitusneuvotteluissa, jolloin kaikkien puolueiden on otettava asiaan kantaa. (Ed. Gustafsson: Pehmo linja, pehmo linja! — Välihuutoja vasemmalta)

Samoin seuraavan hallituksen neuvotteluihin jää päätös siitä, toteutetaanko Sata-komitean yksimielisesti ehdottama työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto. Perusturvalta töihin siirtymisen pitäisi olla aina palkitsevaa, mutta näin ei nyt aina ole. Kun puoliso pääsee töihin ja tulot nousevat, pienenee toisen puolison tuki. Pahimmillaan perheen tuet voivat jopa laskea. Tämä ei ole oikein, tämä ei ole kannustavaa, tämä ei ole tasa-arvoista. Vihreä eduskuntaryhmä pitää perusturvan riittävyyttä, henkilökohtaisuutta ja kannustavuutta yhtenä seuraavien hallitusneuvotteluiden tärkeimmistä kysymyksistä.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä eduskuntavaalien lähestyessä kaikkien vastuullisten puolueiden on esitettävä uskottava näkemys talouden tasapainottamisesta. Kyse ei ole vain talouspolitiikasta vaan siitä, että puolueet tuovat julki näkemyksensä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisesta. Jos näitä painotuksia ei esitetä, puolueen todellisuudessa ajama politiikka jää täysin hämärän peittoon.

Vihreät on valmiina haastavaan työhön valtion tulojen ja menojen tasapainottamiseksi ensi hallituskauden loppuun mennessä. Me olemme valmiita esittämään oman kokonaisnäkemyksemme hyvinvointivaltion turvaamisesta.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä tukee sinivihreää hallitusta sen työssä hyvinvointiyhteiskunnan talouden turvaamisessa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman, arvoisa puhemies! Den ekonomiska utvecklingen svänger nu till det bättre. Exporten växer, de flesta ekonomiska sektorer har övergått från recession eller stagnation till tillväxt. Också skatteintäkterna växer, vilket möjliggör en lägre låneupptagning nästa år än i år. Lyckligtvis, eftersom vi inte skulle ha haft råd att i längden låna lika mycket som vi har gjort för att motverka den ekonomiska krisen.

En parallell kan dras till regeringen Ahos svåra sits valperioden 1991—1995. Mot slutet av också den perioden svängde ekonomin kraftigt uppåt. Och på samma sätt som nu kunde inte heller den regeringen beskyllas för den djupa ekonomiska krisen i början av nittiotalet. Den hade sitt ursprung i internationella faktorer. Lika lite som den dåvarande regeringen heller hade hela förtjänsten i att utvecklingen vände kan regeringarna Vanhanen II och Kiviniemi skryta med att ha vänt hela den globala ekonomin. Konjunkturerna växlar, och vi måste leva med det.

Vad denna regering och dess omedelbara föregångare bör få erkänsla för är däremot att Finland trots allt har klarat den globala finanskrisen och ekonomiska krisen med mindre skador än många andra länder och nu återhämtar sig snabbare än många andra. Vi hade utrymme att låna pengar för att, trots lägre skatteintäkter, klara statsfinanserna och förebygga de värsta sociala konsekvenserna av nedgången. Det sociala ansvaret går igen i förslaget till nästa års statsbudget.

Arvoisa puhemies! Vaikka talousennusteet näyttävätkin paljon valoisammilta kuin vuosi sitten, tulisi myös hallituspuolueiden tunnustaa, ettei tasavallassa kaikki ole hyvin. Työttömyys on edelleen aivan liian suuri ja kaikilla väestöryhmillä ei mene niin hyvin kuin keskiarvot antavat ymmärtää. Velkataakka on myös kasvanut korkeaksi. Ehdotus ensi vuoden talousarvioksi rakentuu siksi 5 miljardia tämän vuoden talousarviota pienemmän velkaantumisen varaan. Kehitys kulkee siis oikeaan suuntaan, mutta otamme edelleen lainaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi, ensi vuonna 8 miljardia. Se ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä, ja ensi vaalikaudella onkin tavoiteltava kestävää julkista taloutta niin pian kuin vain mahdollista, ja viimeistään kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Meidän on nimittäin aina oltava varautuneita seuraavaan laskusuhdanteeseen, joka tulee ennemmin tai myöhemmin. Toivomme, että olisimme silloin vähintään yhtä hyvin varautuneita kuin olimme viime vuosien maailmanlaajuiseen kriisiin. Hyvinä aikoina on rakennettava ylijäämää, joka huonoina aikoina voi toimia puskurina ja mahdollistaa elvyttämisen. Meidän on myös otettava huomioon, että Suomella on edessään Euroopan suurin demografinen haaste. Meidän hankalaan kestävyysvajeeseemme on siis myös rakenteellisia syitä.

Herr talman! Därför måste arbetskarriärerna förlängas, både i början, i slutet och däremellan, genom att sysselsättningsgraden höjs i alla åldersgrupper. Varje arbetslös är förutom en personlig tragedi också en nationalekonomisk förlust. I valet mellan olika investeringar bör därför sådana prioriteras som både i initialskedet och bestående skapar flest arbetsplatser, givetvis förutsatt att de uppfyller rimliga krav på produktivitet.

Vi gräver faktiskt inte längre diken för hand eftersom arbetskraften är värdefullare än så. Men det finns så mycket annat i samhället som bara kan utföras av människohänder och -hjärnor. Tänk bara på vården, som aldrig kan automatiseras på samma sätt som industriell produktion, eller på alla nya innovationer som måste göras av människor, inte av maskiner. Små och medelstora företag är också i allmänhet betydligt mer arbetskraftsintensiva än storföretag, varför de befinner sig i en nyckelställning i sysselsättningspolitiken. Företagen måste stimuleras att anställa fler, inte avskräckas från att göra det.

Bara genom att höja sysselsättningen och arbetsproduktiviteten och den vägen generera större skatteintäkter för både stat och kommuner kan vi undvika nedskärningar i välfärdsservicen och de sociala inkomstöverföringarna. Detta förblir den största utmaningen också för vår nästa regering. Och på tal om innovationer bör vår satsning på forsknings- och utvecklingsarbete faktiskt utvärderas med sikte på en klar inriktning på produkter och tjänster som kan vinna marknadsandelar.

Kun eduskunta keväällä keskusteli energiapolitiikasta, käytännöllisesti katsoen kaikki yli puoluerajojen tukivat panostusta uusiutuvaan energiaan fossiilisten polttoaineiden korvaamisek-si. Uusiutuvaa energiaa suosittaisiin, fossiilisia polttoaineita syrjittäisiin. Vihreä energiapolitiikka otettiin — päinvastoin kuin ristiriitaisempi panostus lisäydinvoimaan — jakamattomalla innostuksella vastaan. Se myös luo tuhansittain työpaikkoja.

Nyt, kun hallitus talousarvioesityksessä siirtyy lupauksista konkreettisiin tekoihin, oppositio sen sijaan on uhannut jopa välikysymyksellä. Ehdotuksissa oli kieltämättä elementtejä, jotka nyt on arvioitu uudelleen — erityisesti se uhka, että kalliimpi maakaasu olisi korvattu hiilellä, mikä on kaikista likaisinta. Fossiilisen maakaasun veroa tullaan nyt nostamaan vaiheittain, samalla tavalla kuin turpeen verotustakin nostetaan vain asteittain. Näin voidaan helpottaa sopeutumista ja kestävämpien vaihtoehtojen, kuten biokaasun, käyttöönottoa. Myös kasvihuone-elinkeinon erityistarpeet on huomioitava siten, että kotimainen vihannestuotanto turvataan.

Sen sijaan on sinisilmäistä uskoa, että voisimme torjua ilmastonmuutosta ja saada aikaan kestävän energiahuollon niin, etteivät kaikki suomalaiset joutuisi maksamaan siitä jotakin. Ne, jotka uskovat, että koko lasku voidaan laittaa "työnantajien" maksettavaksi, kuvittelevat nähtävästi, että se ei näkyisi tuotteiden ja palveluiden korkeampina hintoina, jotka kuluttaja sitten maksaa. Periaatehan on itse asiassa hyvin yksinkertainen: saastuttaja maksaa riippumatta siitä, onko saastuttaja yritys, kunta, taloyhtiö tai yksittäinen kansalainen. Luonnollisesti taakka tulee jakaa sosiaalisesti mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla mutta ei siten, että perusperiaate siitä, että saastuttaja maksaa, kokonaan katoaa.

Herr talman! Regeringen Vanhanen II:s politik hade en klart social profil, och regeringen Kiviniemi visar med sitt budgetförslag att den följer sin föregångares exempel. I enlighet med regeringsprogrammet införs nästa år den garantipension som höjer de lägsta pensionerna. De flesta som gynnas av det här är kvinnor, så det är också en jämställdhetsåtgärd. De som lever på bara folkpension får en höjning på närmare 200 euro i månaden från drygt 500 till 685 i dagens penningvärde.

De flesta sociala förmåner, börjande med barnbidraget, indexbinds nu så att de inte i fortsättningen kan förlora i realvärde. Detta är bestående och hållbar socialpolitik. Undantaget är tyvärr studiestödet, som våra ministrar in i det sista kämpade för. Den bristen måste korrigeras senast i nästa regeringsprogram. Studiestödet måste alltså indexbindas!

Men det finns också en del andra brister i budgetförslaget som riksdagen gärna må rätta till, bara vi med gemensamma krafter hittar pengar för ändamålen. Trots att regeringen i sin budgetmangling ökade finansministeriets föreslagna anslag för att motverka ungdomsarbetslösheten förblev anslagen på en något lägre nivå än i år. Om ytterligare anslag nu eller i en tilläggsbudget senare kan ordnas för till exempel de så kallade uppsökande arbetsparen betalar satsningen snabbt sig själv.

Ett annat exempel som svenska riksdagsgruppen särskilt vill lyfta fram är statsstöden till vatten- och avloppsprojekt i glesbygderna. Anslagen har nu skurits ned, trots att tidsfristen för en rening av avloppsvattnet närmar sig. Nu väntar färdiga projekt, som har godkänts av alla berörda myndigheter. De väntar bara på att få komma igång.

Toinen esimerkki, jonka ruotsalainen eduskuntaryhmä erityisesti haluaa tuoda esille, ovat valtiontuet haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeisiin. Määrärahoja on nyt supistettu, vaikka viemäriveden puhdistamisen määräaika lähestyy. Nyt valmiit, kaikkien asianomaisten viranomaisten hyväksymät hankkeet odottavat ainoastaan käynnistymistään. Kolmas esimerkki on toimenpiteet Itämeren pelastamiseksi. Budjettiriihessä määrärahoja lisättiin esimerkillisesti, mutta Porvoon öljyntorjuntakeskus, josta on jo päätetty, on edelleen ilman rahoitusta. Vaikuttaa melkein siltä kuin joku yrittäisi hidastaa päätöksen toimeenpanoa.

Luulisi, että katkerat kokemukset, nyt viimeisimpänä Meksikonlahdelta, olisivat lisänneet tietoisuutta paremman öljyntorjuntavalmiuden tarpeesta. Ei, Suomenlahdella ei tietenkään ole öljynporauslauttoja, jotka voivat räjähtää, mutta sitäkin useampia edestakaisin liikennöiviä öljytankkereita. Yksikin onnettomuus, jossa sellainen tankkeri on osallisena, voi muodostua kohtalokkaaksi Suomenlahdelle, mikäli torjuntavalmius ei ole huipputasolla. Niin sanottu Nurmisen hanke on arvokas, mutta tarvitsemme myös kunnollisen öljyntorjuntakeskuksen, jossa on oikeanlaista tietoa, osaamista ja varustusta, joista viimeksi mainitun osittain tulee olla hajautettuna strategisilla paikoilla pitkin rannikkoa sijaitseville varikoille.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että työtä Seinäjoki—Oulu-radalla ei tarvitse liittää listaan talousarvion puutteista. Se on esimerkki siitä, että jos yksimielisyys jostakin tarpeesta on riittävän suuri myös ratkaisu löydetään.

Statsandelarna till kommunerna ökar i budgetförslaget med över 270 miljoner euro, och det är välkommet när det gäller att trygga basservicen. Kommunernas ekonomiska situation kräver ändå fortsatt uppmärksamhet. Viktigast är inte kommunstrukturen som sådan, och allra minst antalet kommuner, utan den service som medborgarna får. Strukturerna ska tjäna medborgarna, inte tvärtom. Kommunerna kan för sin del hushålla med sina resurser bland annat genom att satsa på förebyggande hälsovård, som i sin tur sparar på sjukvårdskostnaderna. Den nya sjukvårdslagen måste faktiskt trygga jämlikhet i vården oberoende av hemort.

Svenska riksdagsgruppen vill fästa principiell uppmärksamhet vid ett beklagligt fenomen som kännetecknar också detta budgetförslag. Ministerierna och i sista hand finansministeriet försöker uppenbarligen kringgå sina strama budgetramar genom att år efter år lämna vissa nödvändiga anslag obeaktade i förvissning om att riksdagen nog i sin budgetbehandling lägger till dem. Det här är principiellt ohållbart.

Riksdagen har till exempel vid behandlingen av årets budget, årets budget alltså, uttalat att anslagen borde beaktas från början i beredningen, men så har inte skett den här gången heller. Förfarandet vittnar om en bristande respekt för den högsta beslutsfattande, parlamentariska makten. Då regeringen lämnar en liten marginal för riksdagen att komplettera budgeten med, är riksdagens händer de facto till stor del bundna av behoven att reparera de uppenbara luckor regeringen har lämnat. En sådan är de otillräckliga anslagen för skärgårdens förbindelsetrafik.

Men det är klart: i riksdagen måste vi väl medge att också regeringens händer i hög grad är bundna i budgetarbetet. Den förkrossande merparten av alla utgifter är ju faktiskt lagbundna och lämnar inte något rörelseutrymme för finansministeriet och regeringen. Den marginal som regeringen och riksdagen fritt kan disponera kan räknas i procent, ibland till och med i promille. Det är kring de här små marginalerna som all politisk dragkamp förs och alla politiska passioner kommer upp till ytan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen omatunto ulottuu myös yli maamme rajojen. Kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan sen suunnitelman mukaisesti, joka on hyväksytty, jotta Suomi parin vuoden sisällä vihdoinkin saavuttaisi Yhdistyneiden kansakuntien kauan sitten suositteleman 0,7 prosentin tason bkt:stä. Tämä on arvokasta myös ajatellen Suomen pyrkimystä saada paikka turvallisuusneuvostossa. Kehitysmaillahan on ratkaiseva vaikutus yleiskokouksessa, joka valitsee turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet. Nämä maat pitää vakuuttaa Suomen ansioista, ei suostuttelemalla vaan konkreettisin teoin.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen har faktiskt inget minne av en perfekt statsbudget. Budgeten har alltid sina brister, av den enkla orsaken att det aldrig finns tillräckligt med pengar för alla goda ändamål. Budgeten är också en evig balansgång mellan en rättvis fördelning av bördorna på intäktssidan och en lika rättvis fördelning av utgifterna mellan alla angelägna ändamål.

Mot bakgrunden av de här begränsningarna har regeringen allmänt taget lyckats väl i sitt budgetförslag.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että osa kansanedustajista ja myöskin ministereistä on poistunut salista. Nimittäin kello 14 tulevat taloon veteraanit, ne rintamalla taistelleet miehet, nuoren sukupolven eteen kertomaan, mitä he toivovat, että budjettiin olisi pitänyt esittää. Ihmettelen, että täällä istuu vielä kaksi ministeriä, (Ed. Pulliainen: Veteraanit!) kun veteraanit ovat talossa. Minä ymmärtäisin, että jos ministerit poistuvat tuohon tilaisuuteen, niin se olisi sallittua, mutta minä pahaa pelkään, että siellä ei ole yksikään ministeri. Halusin tämän sanoa, koska pidän tavattoman huonona asiana sitä, että vanhemman sukupolven pitää tulla eduskuntaan pyytämään lisää rahaa veteraanien kuntoutukseen ja veteraaneille. Se on häpeällistä.

Hallitusriihi, budjettiriihi, kesti yhden päivän. Nyt seuraa käsittely täällä eduskunnassa 3 kuukautta: satoja asiantuntijoita kutsutaan Helsinkiin, lausuvat mielipiteensä asiasta, esittävät paljon korjauksia, laaditaan mittava mietintö, jossa todetaan, että olisi pitänyt ja pitäisi näin ja näin tehdä, mutta lopputulos on se, että hyvin pieniä korjauksia tehdään. Aivan kuten ed. Wideroos totesi, se on promilleluokkaa. Herää kyllä kysymys, onko tämä ajan ja rahan tuhlaamista. Olen tästä aikaisemmin puhunut ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että tätä järjestelmää olisi syytä muuttaa paitsi siinä tapauksessa, että eduskunta ottaa budjettivallan, jonka laki sille on antanut, myöskin omiin käsiinsä.

Kun kuuntelin valtiovarainministerin esitystä ja puheenvuoroa, niin syntyi sellainen käsitys, että budjetti on fiksu. Verojakin kerätään fiksulla tavalla. Onko se sitten paras mahdollinen? Se on varmasti hallituksen mielestä paras mahdollinen, mutta oppositiolla on hieman toisenlainen käsitys. Se voisi olla vielä parempi, ja meidän tehtävämme on tietenkin esittää, miltä osin se voisi olla parempi. Tuo sana "fiksu" esiintyi aika monessa yhteydessä. Tietenkin voisi kysyä, onko fiksua puhua tiukasta menokurista, verojen kiristämisen tarpeesta mutta kuitenkin olla ryhtymättä sellaisiin, vaan siirtää ne seuraavalle hallitukselle. Minusta se ei ole reilua. Se on enemmän raukkamaista. Tiedetään, mitä pitäisi tehdä, ja sanotaan, mitä pitäisi tehdä, mutta ei kuitenkaan tehdä. Se ei voi olla oikein.

Kun katsoo, minkälainen on Suomi tänä päivänä, se on maailman paras maa. Ja se on kiistatta maailman paras maa. Täällä on asiat hyvin hoidettu ja ne ovat verraten hyvässä kunnossa, mutta meillä on myöskin ongelmia ja meillä on varaa korjata nämä ongelmat, jos niin haluamme. Kun tuo tutkimus tehtiin, jonka tulos oli, että Suomi on paras maa, niin siinä yhteydessä mainittiin myöskin, että suurin epäkohta yhteiskunnassa on terveydenhoito. Ja minä luulen, että jokainen kansanedustaja tietää, että terveydenhoito ei ole Suomessa hyvä. Jos te ette tiedä, niin kysykää tai soittakaa terveyskeskukseen, niin teille esitetään kysymys, onko teillä vakuutusta, ja jos on vakuutus, niin kehotetaan menemään yksityislääkäriin vastaanotolle. Se ei ole oikein. Se ei ole oikein, että me maksamme veroja, me maksamme aika paljon veroja, mutta terveydenhuolto ei ole sillä tasolla, millä sen tulisi olla. Se ei saa olla niin, että ensimmäinen kysymys monessa terveyskeskuksessa on se, että onko teillä vakuutusta.

Vanhustenhoito ei ole myöskään hyvällä tasolla, vaan siihen olisi syytä panostaa todella paljon. Vanhukset ovat tämän yhteiskunnan rakentaneet, ja jokainen meistä on ennemmin tai myöhemmin samassa asemassa, ja vasta silloin ymmärrämme, kuinka tärkeää on, että vanhukset saavat arvokkaan hoidon ja myöskin hyvän hoidon.

Kasvavaan kuiluun yhteiskuntaryhmien välillä ei ole puututtu, ei ainakaan merkittävällä tavalla. Ei myöskään riittävästi ole kiinnitetty huomiota yritysten kilpailukykyyn. Jos ei kilpailukykyä ole, silloin ei ole myöskään työpaikkoja, ja työpaikat ovat tälle yhteiskunnalle erittäin tär- keitä.

Kun mainitsen, että puhutaan tiukasta menokurista, niin silloin tietenkin herää kysymys, onko mahdollista sitten vähentää menoja. Ministeri Vehviläinen osoitti, että se on mahdollista. Kun Seinäjoki—Oulu-radalta puuttui 35 miljoonaa, niin aluksi hän sanoi, että on mahdotonta ottaa hänen vastuullaan olevasta budjettiosasta määrärahaa 35 miljoonaa, muttei kestänyt kovin monta tuntia, kun löytyi 17 miljoonaa, ja hän perusteli, että tämän poistaminen liikennemäärärahoista ei siirrä, ei keskeytä, ei vaikeuta muitten projektien toteuttamista, eli se oli mahdollista.

No, onko tarvetta sitten leikata menoja? Kun kuuntelee ministereitä, kun kuuntelee kansaa, kun kuuntelee kansanedustajia, niin kyllä kaikki kauhistelevat tätä velkakierrettä: 3 vuodessa 30 miljardia euroa, joka on lähes yhtä paljon kuin valtio saa verotuloa ensi vuonna. Valtio saa verotuloa ensi vuonna 35,5 miljardia, ja 3 vuodessa otetaan lisää velkaa 30 miljardia. Tämä ei ole oikea linja, vaan pitäisi menoja leikata, pitäisi myöskin tuloja lisätä, ja silloin, kun menojen leikkaamiseen mennään, kannattaa tehdä niin kuin tehtiin 1990-luvulla. Silloin miljoonan markan menoihin puututtiin ja katsottiin, voidaanko näitä mahdollisesti vähentää.

Mainitsin, miten helposti ministeri Vehviläinen otti 17 miljoonaa budjetista. Jos jokaisen ministerin velvollisuutena olisi leikata omasta budjetistaan esimerkiksi 50 miljoonaa, niin siinä olisi jo 950 miljoonaa eli huomattava summa, ja luulen, että se olisi mahdollista ilman, että yhteiskunnan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt kärsisivät. Valtiosihteeri Sailas mainitsi, kun kesällä oli keskustelua budjetin leikkauksista, sellaisen määrärahan kuin lähialueyhteistyö, sanoi, että 10 vuodessa on 200 miljoonaa heitetty siihen. Mihin se johti? Se johti siihen, että hallitus vähensi tuosta määrärahasta, oliko se 3 vai 4 miljoonaa. Sekin oli mahdollista. Kansa innostui ja rupesi kirjoittamaan kilometrikorvauksista, joita maksetaan yhteiskunnassa 1,1 miljardia. Ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Jos vain ne varsinaiset, todelliset kulut ja välittömät kulut olisivat verovapaita, niin kuin pitäisi olla, ja loppuosa maksettaisiin kyllä mutta se olisi veronalaista tuloa, siitä tulisi yhteiskunnan kassaan tuommoinen 200 miljoonaa euroa, siis 200 miljoonaa euroa, ei nyt mitenkään kohtuuttomalla tavalla vaan loppujen lopuksi oikeudenmukaisella tavalla, joka ei nyt ketään kovin pahasti rankaise.

En tiedä, tutustuitteko te Solidium-yhtiön toimintakertomukseen, joka ainakin minulle jaettiin viime perjantaina. Katsoin, minkälainen on tämä yhtiö, ja kävi ilmi, että se oli oikeastaan kolme päätöstä tehnyt. Se oli myynyt 100 Rautaruukin osaketta 1 300 eurolla, se oli ostanut Tieto Oy:n osakkeita 115 miljoonalla eurolla, ja sitten se oli ottanut vastaan, niin kuin muut Kemiran osakkeenomistajat, Tikkurilan osakkeita, siis kolme tuollaista. Minä en ainakaan löytänyt enempää kuin kolme asiaa, mitä tämä yhtiö oli tehnyt. Melko suuri henkilökunta, johtajan palkka vähän päälle 40 000 euroa, johtokunta eli hallitus, jonka kuukausipalkka on 5 500 euroa kuukaudessa, jäsenten palkkio taisi olla 3 000 euroa ja sitten vielä kokouspalkkio 500 euroa per kokous. Vuokratiloissa ollaan, kustannukset 4 miljoonaa. Jos nuo osakkeet, 11:n pörssinoteeratun yhtiön osakkeita, olisi jätetty vaikkapa pankin varainhoitajalle, niin arvelen, että kustannukset olisivat olleet muutama sata euroa ja niitä Rautaruukin osakkeita olisi kyllä voitu maksaa ilman tätä yhtiötä. Eniten pisti kuitenkin silmään, että tämä valtiojohtoinen yritys oli maksanut veroneuvonnasta yli 20 000 euroa. Miksei soittanut valtiovarainministeriön vero-osastolle, joka on kaikki verolait valmistellut, ja kysynyt, minkälainen on tämä, että mitä pitäisi tehdä?

Hyvät kansanedustajat! Ei tällaista saisi yhteiskunnassa esiintyä. (Ed. Martti Korhonen: No ei saisi!) En minä moiti niitä henkilöitä, joita on palkattu sinne. Minä moitin niitä päättäjiä, jotka ovat tällaisen yhtiön perustaneet. Nyt minä olen puhunut muutamasta asiasta, mihin voitaisiin puuttua, ja olen melko varma, että ei kukaan voi näitä vastustaa, ja jos vastustaa, niin vastustakoon silloin julkisesti. Käynnistetään keskustelua siitä. Jos minä olen väärässä, niin tietenkin minä lakkaan puhumasta tällaista. Mutta väitän, että muutamassa minuutissa olen maininnut joitakin kohtia, mihin voitaisiin puuttua, ilman että yhteiskunnan vaikeassa asemassa olevien henkilöitten asema muuttuisi.

Siis olen yrittänyt sanoa, että tähän budjettiin voidaan tehdä muutoksia. Onko esimerkiksi ansiotuloverokevennys, 450 miljoonaa, tarpeellinen? Tarvitsetteko te veronkevennystä, vai mitä jos yritettäisiin aikana, jolloin Suomi on velkakierteessä, pärjätä nykyisellä, että olisimme iloisia ja tyytyväisiä siitä, että meillä on työtä ja maksamme siitä sitten sen veron, minkä me tänä vuonna maksamme? 450 miljoonan euron veronkevennys voidaan jättää toteuttamatta, ja esimerkiksi puolella summalla, 200 miljoonalla, voidaan parantaa tasoa terveyskeskuksissa, terveydenhuoltoalalla ja vanhusten hoitopuolella. Siis se on täysin mahdollista.

On täysin mahdollista menetellä myöskin niin kuin Ruotsi, Englanti, Saksa ja Suomi puheissa eli ottaa käyttöön pankkivero. Olen katsonut, mikä on rahalaitosten ja luottolaitosten taseen loppusumma. Jos siitä 0,06 prosenttia otettaisiin, niin te sanotte, ja on aivan oikein sanoa, että kyllä se varmasti koskisi silloin luotonsaajia. He joutuisivat maksamaan, mutta 0,06 prosenttia, ei se maailmaa kaataisi, mutta me saisimme valtion kassaan 200 miljoonaa euroa, ja niitä rahoja voisimme käyttää sellaisiin tarkoituksiin, joista te kaikki niin paljon puhutte.

Luovutusvoittoja, verotusta voidaan myöskin kiristää, ja kaikki nämä asiat me tulemme esittämään vaihtoehtobudjetissamme. Ja tulemme äänestyttämään eduskuntaa, tulemme myöskin kentällä puhumaan näistä asioista, jotta kansa voisi ottaa kantaa niihin ja verrata meidän esitystämme hallituksen esitykseen. Minä toivon todella, että näistä asioista syntyisi, ei ainoastaan tässä talossa mutta myöskin yhteiskunnassa, keskustelua, koska tämä hallituksen budjettiesitys ei ole paras mahdollinen. En ole sanonut sitä huonoksi, mutta se ei ole paras mahdollinen. Ja ihme on, jos me emme halua tehdä parannuksia, joista hyötyvät ne ryhmät, joista me niin paljon puhumme.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat talousennusteet povaavat talouden kääntyvän nousuun. Hallitus kuitenkin näyttää toimivan siten, etteivät nämä positiiviset ennusteet toteutuisi. Valtiovarainministeri Kataisen "historialliseksi vihreäksi verouudistukseksi" markkinoima energiavero jää aikakirjoihin historialliseksi, ei kuitenkaan vihreäksi vaan virheverouudistukseksi.

Energiaveropakettia ollaan nyt opposition painostuksesta avaamassa, ministeri Kataisen mukaan varmuuden vuoksi. Paketissa on kuitenkin kyse suuresta kokonaisuudesta, josta kivihiilen ja maakaasun suhde on vain pieni osa. Pienet tarkistukset eivät riitä, kun koko paketti on lähtökohtaisesti väärää politiikkaa.

Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Perussuomalaiset esittävät ehdotetusta energiaverosta luopumista kokonaisuudessaan, koska se on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen ja heikentää teollisuutemme kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Ehdotamme energiaverolla kerättävälle 750 miljoonalle eurolle vaihtoehdoksi vastaavan kokoiset leikkaukset. Budjetin tasapainottamiseksi tehtävät leikkausesityk-semme eivät heikennä kansalaisten sosiaaliturvaa tai palveluja eivätkä vaaranna yritysten kilpailukykyä. Ne kohdennetaan kohteisiin, joita ilmankin suomalaiset tulevat toimeen.

Ison-Britannian puolesta maksettavasta EU-jäsenmaksuhelpotuksesta on jo korkea aika irtautua. Kehitysavun ja Venäjän lähialueyhteistyön määrärahoja on reilusti vähennettävä niiden tehottomuuden ja epäiltyjen suoranaisten väärinkäytösten vuoksi; esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestö Kepan raportit ovat korutonta kertomaa näiltä osin.

Ministeri Thorsin vastuualueella olevan maahanmuuttopolitiikan järkiperäistämisellä saadaan huomattavat säästöt aikaiseksi samoin kuin ilmastopolitiikan uudelleenarvioinnilla. Suomi ei voi sokeasti jatkaa nykyistä ilmastopolitiikan linjaa, kun jatkuvasti tulee esiin YK:n alaisen Ipcc:n tutkimustulosten vääristelyjä ja johdon korruptioepäilyjä. Säästöjä saataisiin aikaan myös supistamalla Suomen noin 100:aa toimipistettä kattavaa lähetystöverkkoa. Edellä mainituista kohteista on jo löydettävissä 750 miljoonan euron säästöt. Tulemme jättämään tarkemmat euromääräiset esityksemme myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Valtio on osaltaan ajanut kuntia niin heikkoon taloudelliseen tilaan, että niiden on vaikea selviytyä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan. Surullinen esimerkki on, että hoitoonpääsy hoitotakuun edellyttämässä ajassa ei toteudu kaikkialla. Eikö siihen, mikä lailla säädetään, pitäisi varata riittävästi myös resursseja eli rahaa? Hoitotakuun toteutumiseksi hoivatyöhön tarvitaan lisää henkilökuntaa.

Myös laitoshoidon tarvetta vähentävää omais-hoitoa on tuettava nykyistä enemmän. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtään vuorokauden ympäri olemattomalla korvauksella, joka ei mitenkään vastaa heidän työnsä raskautta. Lisäksi eri puolilla Suomea asuvat omaishoitajat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä kunnat päättävät itse omaishoidon tuen myöntämisestä ja sen suuruudesta eikä kaikille hoitajille järjesty edes lain edellyttämiä vapaapäiviä. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu entisestään. Siksi valtiovallan olisi saneltava omais- hoidolle yhtenäiset pelisäännöt. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat moneen otteeseen korostaneet, että valtion tuottavuusohjelman tavoitteena tulisi olla tuottavuuden ja palveluiden aito parantaminen eikä vain henkilöstön määrän vähentäminen. Se on kantamme edelleen, etenkin kun epäilyksemme perusteettomasta henkilöstön vähentämisestä tuottavuuden lisäämisen varjolla on osoittautunut todeksi. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan, kuinka henkilöstövähennyksille tulisi esittää nykyistä pätevämmät perusteet.

Tuottavuutta pitää siis etsiä jostain muualta kuin henkilöstön vähentämisestä. Yksi tuottavuutta parantava keino on kieltää poliittiset virkanimitykset. Kun tiedetään, että jokin virkanimitys suoritetaan pääasiallisesti jäsenkirjan perusteella, karsii tämä suuren joukon päteviä viranhakijoita. Kaikki verovaroin ylläpidettävät työpaikat tuleekin panna julkiseen hakuun, minkä jälkeen hakijoista pitää valita osaavin ja pätevin henkilö. Lisäksi säästöjä saataisiin helposti aikaan kohtuullistamalla valtionyhtiöiden johtajien jättipalkkoja ja -eläkkeitä.

Arvoisa puhemies! Maassamme on yli 300 000 työtöntä, mutta hallitus aikoo vähentää työllisyysmäärärahoja. Se on kylmäsydämistä kamreeripolitiikkaa, jonka seurauksena nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä syrjäytyminen edelleen kasvavat.

Perussuomalaisten mielestä ensi vuoden budjetin tulee olla työn budjetti. Vuonna 2011 tulee työllistää 100 000 työtöntä työharjoittelu-, työpaja-, palkkatuki- ja muita vastaavia järjestelmiä hyväksikäyttäen. Painopisteen tulee olla nuorissa ja pitkäaikaistyöttömissä. Myös työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua.

Työllistämisen kustannuksista valtaosa palautuu takaisin valtiolle ja kunnille säästöinä, joita saadaan asumistuki-, toimeentulotuki- ja muiden sosiaalikulujen sekä työttömyyskulujen vähenemisestä, palkasta saatavista vero- ja sosiaaliturvamaksuista sekä lisääntyvän kulutuksen aiheuttamasta taloudellisesta hyödystä, kuten kasvavista arvonlisäverotuloista. Työllistäminen kannattaa aina, sillä nuorena syrjäytyneen, työttömyys- ja sosiaalietuuksien varassa elävän ihmisen kustannukset yhteiskunnalle voivat olla miljoonan euron luokkaa. Tähän meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa.

Arvoisa puhemies! On arvioitu, että ensi vuonna Suomessa on 520 000 pienituloista kansalaista ja 400 000 ihmistä elää toimeentulotuen varassa. Meillä on yli 900 000 köyhää kansalaista eräiden EU-mittareiden mukaan. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hallitukset ovat tietoisesti edistäneet kansalaisten eriarvoisuutta tuloeroja kasvattamalla. Köyhien määrä on kolminkertaistunut. Samaan aikaan kun leipäjonot kasvavat, eliitti vaurastuu entisestään. Hallitus pyrkii häivyttämään tätä eriarvoistumiskehitystä muun muassa lainsäädännön muutoksilla, joilla piilotetaan kansalaisten kuntakohtaiset verotustiedot maakunnalliseen rekisteriin.

Esimerkiksi Ahvenanmaalla tämä ei ole on-gelma, koska siellä asuu vain 28 000 asukasta, mutta ongelma se on Uudellamaalla, jossa 1,5 miljoonan ihmisen verotustiedot kerätään yhteen ja samaan rekisteriin jo ensi vuonna. Sen selvittäminen, kuinka paljon esimerkiksi kuntien johtavat virkamiehet, kunnallisten yhtiöiden johto, keskeiset poliitikot tai tietyt yritysjohtajat ansaitsevat, tulee olemaan käytännössä mahdotonta. Tuloerojen kasvun häivyttäminen alkoi jo vuonna 2006, jolloin varallisuusveron kumoamisen yhteydessä myös varallisuustiedot lakkasivat olemasta julkisia.

Kansalaisten eriarvoistumisen piilottelun sijaan hallituksen tulee puuttua asiaan kohdistamalla verotusta kansalaisten maksukyvyn mukaan. Perussuomalaisten mielestä varallisuusvero pitää palauttaa. Pääomatulojen verotusta on myös kiristettävä. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuus olisi oikeudenmukaista paitsi yksilöiden myös yritysten tasolla, sillä se antaisi elintilaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Ilman että horjutettaisiin elinkeinoelämän rakenteita, voitaisiin valtiolle kerätä lisätuloja 300—500 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Sotiemme veteraaneja on elossa lähes 60 000. Heidän keski-ikänsä on noin 88 vuotta. Ikääntymisen myötä kunniakansalaistemme kunto heikkenee ja tuen tarve kasvaa. Perussuomalaisten mielestä etenkään veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole lähelläkään sitä tasoa, millä niiden pitäisi olla. Jokaisella veteraanilla tulisi olla mahdollisuus vuosittaiseen kun-toutusjaksoon. Mielestämme myös veteraanin puolisolla pitäisi olla oikeus asua miehensä kanssa, vaikka sitten veteraanien veljes- tai sairas- kodissa. Ja eikö jo viimein olisi aika luopua ve-teraanien lainmukaisia etuuksia määritettäessä työkyvyttömyysprosenteista? Myös sotaorpojen kuntoutustoiminta olisi oikein ja kohtuullista käynnistää.

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteuttamisessa on otettava aikalisä, kun hallituskaan ei ole osoittamassa uudistukseen riittävää rahoitusta. Pienten kotitalouksien jätevesien ympäristölle aiheuttama kuormitus on olematonta. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko järkeä vaatia mökinmummoilta kalliita investointeja, kun samaan aikaan naapurin peltoa saa vapaasti lannoittaa suursikalan jätöksillä. Mummonmökkien puhdistamopakko on tyypillistä kepulaista ympäristöpolitiikkaa pahimmillaan. (Ed. Kalli: Kuka vaatii?) On otettava siis aikalisä ja aloitettava kunnollinen selvitys koko asetuksen järkevyydestä.

Arvoisa puhemies! Perheviljelmäpohjainen maatalous on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Yhä useampi tila on joutunut ulosottomiesten kynsiin. Jos Suomessa halutaan myös tulevaisuudessa syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa sekä pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua.

Tällä hetkellä erityisesti suuritöisillä karjatiloilla tuottajan saama korvaus ei ole missään suhteessa työmäärään eikä siihen, mitä kuluttaja tuotteesta kaupassa maksaa. Tuottajille pitäisi jäädä enemmän rahaa käteen tuotteistaan ja välikäsille valuvaa rahaa pitäisi voida vähentää. Ei ole oikein, että kuluttaja maksaa maitolitrasta euron mutta tuottajan tilipussiin tästä kilahtaa vain joitakin kymmeniä senttejä.

Ongelmana on myös maanteiden huutava korjaustarve. Etenkin alempiasteisen tiestön on annettu rapautua riittämättömän rahoituksen takia jo parinkymmenen vuoden ajan, ja linja näyttää jatkuvan. Perusväylänpidon vuotuinen lisätarve on ainakin 150 miljoonaa euroa. Sekin riittäisi lähinnä vain vaurioiden paikkaamiseen. Rahoitusta voidaan kerätä muun muassa tiemaksuina ulkomaisilta kuljetusyrityksiltä. Hyvä tie- ja rataverkosto on perusedellytys kansalaisten tasa-arvon ja toimeentulon turvaamiseksi sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi kaikkialla maassamme.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenet ottavat tarkemmin kantaa budjettiesityksen yksityiskohtiin tämän esillä olevan budjettiesityksen lähetekeskustelussa. Lisäksi perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pystyisivät, opposition tuella, valiokuntakäsittelyssä saamaan hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Joitakin huomioita. Kiitoksia edustajille evästyksistä. Täällä todettiin, että energiaveroilla pitäisi saada kerätä rahaa hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin. Vaadittiin, että kelamaksu eli työllisyysvero pitäisi palauttaa ja että talouskriisi ei ollut syy verotulojen menetyksille tai taloustilanteelle. (Ed. Martti Korhonen: Kuka sellaista sanoi?) Hyviä muita näkemyksiä kyllä esitettiin.

Haluaisin nostaa muutaman puheenvuoroissa paljon esiintyneen teeman esille, joista ensimmäinen on energiavero ja ympäristö- ja energiasatsaukset. Minä uskon henkilökohtaisesti hyvin vahvasti siihen, että se, mitä me olemme nyt tekemässä esimerkiksi liikennepolttoaineiden ja muiden energiamuotojen verotukseen eli porrastamme sen päästöjen ja energiasisällön mukaan yhdistettynä siihen valtavan suureen uusiutuvan energian pakettiin, josta aikaisemmin on tehty päätöksiä, ja nyt siis etsimme sille rahat, niin tästä yhdessä tulee Suomelle oman uskomukseni mukaan uusi alusta uudelle taloudelliselle kasvulle vähän samaan tapaan kuin 1990-luvun laman jälkeen, kun meillä oli kilpailevat operaattorit matkapuhelinviestinnässä, hinnat pysyivät alhaisina, se edesauttoi matkapuhelinklusterin kehittymistä, matkapuhelinten penetraatiota, niin että jokainen pystyi niitä käyttämään. Vähän samalla tavalla uskon, että tämä verouudistus ja uusiutuvan energian paketti tulee tekemään hyvää ympäristöteknologialle, puhtaalle teknologialle ja tuomaan uutta työllisyyttä, uusia innovaatioita Suomeen. Eli tämä on paljon, paljon suurempi kysymys kuin pelkästään verouudistus. (Ed. Martti Korhonen: Ministeri puhuu nyt kyllä vasten tietoaan!)

Mitä tulee sitten yliopistouudistukseen, pidän sitä niin ikään erittäin merkittävänä rakenteellisena uudistuksena Suomen tulevaisuudelle. Nyt en tarkoita pelkästään sitä, että yliopistoja rahoitetaan merkittävästi tai yliopistojen rahoituspohja on sidottu indeksiin, enkä pelkästään sitä, että kannustamme yliopistoja keräämään uudella tavalla yksityiseltä sektorilta rahaa. Tällä hetkellä yksityinen sektori tukee professuuria tai yksittäistä tutkimushanketta. Mutta hallituksen linjausten mukaisesti me kannustamme yliopistoja keräämään taseisiinsa ikään kuin pyyteetöntä uutta pääomaa ja kannustamme sitä sitten julkisilla satsauksilla. Tämä on uudenlaista ajattelua. Mutta en tarkoita nyt pelkästään tätä rahapuolta, vaan ehkä vielä hienompi kysymys tai aspekti tässä yliopistouudistuksessa on se, että me uudistamme sitä hallintoa.

Jos te juttelette vaikkapa yliopistojen johdon kanssa, kuulette hyvin usein samaa mitä minä, että yliopistojen hallinnosta ja päätöksenteosta on tullut dynaamisempaa. Siellä halutaan keskittyä omiin vahvuusalueisiin ja tehdä oikeasti päätöksiä. Minä uskon hyvin vahvasti, että tämä yliopistouudistus sinänsä toimii vähän samalla tavalla kuin tämä ympäristövero- ja uusiutuva energiaratkaisu, uutena alustana luoda jotakin muuta. Ne viimeiset 20 vuotta Suomen taloutta on aivan oikein vahvistettu t&k-panostuksin, mutta siinäkin tulee pää vetävän käteen. Mikäli meillä ei ole uutta tietoa riittävästi, mikäli yliopistot eivät tuota uutta hyvää perustutkimusta, niin sitä on vaikea myös soveltaa. Tämän takia minä uskon, että tämä perustutkimuksen vahvistamiseen tähtäävä yliopistouudistus on avain Suomen uudelle kasvulle.

Kolmanneksi ottaisin esiin työllisyyden ja nimenomaan siihen liittyvät verouudistukset. Me olemme tehneet selkeän painopistevalinnan, niin kuin usein tässä salissa on todettu, olemme alentaneet työn tekemisen ja ihmisen palkkaamisen eli työn teetättämisen verotusta. Se ei ole mikään vahinko, vaikka joku haluaa sen semmoisena nähdä, vaan se on tietoinen poliittinen ratkaisu. Samaan aikaan olemme nostaneet sitten kulutusveroja ja ympäristön kulutusveroja erityisesti, koska meidän ajattelumme lähtee siitä, että kun työllistäminen on helpompaa, kun työn tekeminen on kannattavaa, ihmisillä on enempi töitä, siitä tulee hyvinvointi, sitä kautta saamme lisää verotuloja, joista koko hyvinvointiyhteiskunta ammentaa elinvoimansa. Ympäristöverojen kohdalla jokaisella on edes teoreettinen mahdollisuus, toisilla suurempi toisilla pienempi mahdollisuus, valita, kuinka paljon veroja maksaa. Eli tekemällä ympäristöystävällisempiä valintoja, tekemällä pieniä arkipäivän valintoja pystyy minimoimaan veronmaksun määrän. Tästä on hyvä esimerkki autoveron uudistus. Meidän verotuottomme tippuvat sen takia, että olemme kannustaneet ihmisiä ostamaan vähäpäästöisempiä autoja. Tämä on selkeä valinta ollut tältä hallitukselta. Minä olen erittäin tyytyväinen. Kokonaishintalappu tässä työn verotuksen siirtämisestä kulutuksen verotukseen, noin 2 miljardia, on vaihtanut paikkaa. Veikkaisinpa, että se on Suomen ennätystasoa nimenomaan työn verotuksen alentamisessa kulutusverotusten noston suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama keskeinen huomio. Tässä oikeastaan tiivistyivät samalla suurimmat muutokset ensi vuoden budjetissa verrattuna tähän vuoteen ja toisaalta tiivistyi hyvin se sanoma, jonka varaan tämä hallitus haluaa rakentaa tulevaisuuttaan: uutta kasvua osaamisen, ympäristön kautta ja työnteon palkitsevuutta, ja sitten ympäristön kuluttamista verotetaan. (Ed. Martti Korhonen: Kauniita puheita!)

Toinen varapuhemies:

Myönnän vastuspuheenvuorot ensin ryhmäpuheenvuorojen käyttäjille ja sen jälkeen niille edustajille, jotka sitä pyytävät V-painikkeella, tai ainakin osalle teistä, koska kaikki näyttävät pyytävän ja niin pitkää debattia me emme voi käydä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Nyt pitää muistuttaa, että Vanhasen hallitus pystyi, ennen kuin jouduimme siirtymään toiseen maailmaan, missä valtava taloustaantuma kohtasi Suomea, lisäämään työllisten määrää 40 000:lla. Siitä tilanteesta emme olisi selvinneet, ellemme olisi saaneet kotimarkkinoita, suomalaista kulutusta, lisääntymään ja kuluttajan luottamusta pysymään korkealla tasolla. Se on ollut oikeastaan menestystarina sekä tälle että edelliselle hallitukselle, ja tästä on hyvä jatkaa.

Sitten ihmettelen sitä, että tässä salissa viimeksi tänä keväänä SDP:n taholta kerrottiin unelma öljyttömästä Suomesta, ja nyt kun sitä ollaan toteuttamassa, te vastustatte energiaverojen korotusta, te ette hyväksy sitä, että fossiilisia polttoaineita verotetaan enemmän ja ette te hyväksy sitä, että uusiutuvia edistetään ja niihin panostetaan. Joku johdonmukaisuus pitäisi olla, (Puhemies: Minuutti!) pitäisi hyväksyä se, että politiikkaa pitää tehdä ajassa. Ja jos otetaan 10:n tai 20:n tai 30 vuoden polku, askeleita pitää alkaa ottaa, ja ne ovat konkreettisia askeleita. Teidän pitää muuttaa toimintatapaanne, (Puhemies: Minuutti!) jotta olette uskottavia.

Toinen varapuhemies:

Muistuttaisin edustajia, että debattipuheenvuorot ovat minuutin mittaisia.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä eräässä ryhmäpuheenvuorossa puhuttiin paljon liikenteeseen satsaamisesta, ja totta kai kokoomuksen eduskuntaryhmä on myöskin erittäin tyytyväinen siihen, että budjettiriihessä saatiin eräitten hankkeitten osalta ratkaisut aikaiseksi. Taisi olla puheenjohtaja Niinistö, joka pohti tulevaisuutta näitten liikenteen erilaisten rahoitusvaihtoehtomallien mukaan. Niitä on tutkittu ja niistä on keskusteltu. Minusta sitä keskustelua kannattaa edelleen jatkaa ja katsoa, löytyisikö sitten sopivia vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin turvaamaan tiettyjen välttämättömien uudishankkeitten rakentaminen ja samalla satsaamaan ehkä sitten tuohon välttämättä lisäpanostuksia tarvitsevaan perustienpitoon.

Mutta sitten, puheenjohtaja Niinistö, oudoksun vähän semmoista käsitystä, että te luokittelette aika tarkoin, mikä on millekin alueelle sopivaa joukkoliikennettä. Voin kertoa teille, että raideliikenne on tärkeä juttu, mutta jos ollaan 400—500 kilometrin päässä Pääkaupunkiseudulta maakunnassa, niin se maakuntien lentoliikenne ei ole niin turmiollinen asia kuin te väitätte. Se on välttämätön ehto sille kansainväliselle teollisuudelle, yliopistomaailmalle, tiedemaailmalle, joka siellä alueella sijaitsee. Minä luulen, että ed. Rajamäki voisi vähän valaista meitä esimerkiksi (Puhemies: Minuutti!) Varkauden osalta tästä asiasta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallilla oli väärät tiedot SDP:n verokannoista, mutta oikaisen ne kahden kesken, jotta ei mene tässä ylimääräistä aikaa.

Todella suuri huoli on paitsi ympäristöstä myös siitä, kenelle tämä laman lasku lähetetään. Ministeri Katainen käytti paljon aikaa hienoon teoreettiseen esitykseen, miten 2,5 miljoonaa suomalaista kaukolämpöasiakasta voivat heti ensi tammikuussa vaihtaa kaukolämpönsä toimittajaa ja muuttaa lämmitysmuotoansa, mutta sanaakaan te ette puhunut siitä, hyväksyttekö te tämän kehityksen kohti tasaveroja, sen, että suurituloiset maksavat yhä pienemmän osan verotuksesta. Ei sanaakaan tullut teiltä vastauksena, vaikka se oli meidän pääkritiikkimme teidän hallituksenne toimintaa kohtaan. Tasavero on se kehitys, jota kohti nyt kuljetaan. Te ette ole edes tehnyt tulojakovaikutuksia, vaikka teillä on käytössä maailman parhaat spesialistit siellä Vtt:llä. Ettekö uskalla kysyä näitä tulojakovaikutuksia, mitä tämä tarkoittaa, ketkä maksavat tämän teidän vihreän verouudistuksenne hinnan?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kehui, että hallitus on tehnyt suomenennätyksen. Sitä se onkin tehnyt. Hallitus nimittäin tekee suomenennätyksen asumiskustannusten nostamisessa. Niillä, jotka asuvat kaukolämmön piirissä, lämmityskustannukset tulevat nousemaan vähintään 15 prosenttia tällä teidän esityksellänne. Samaan aikaan korkotuki- ja Ara-lainoituksesta vapautuvissa vuokrataloissa vuokrat nousevat käsittämättömästi. Suurimmat korotukset ovat 32 prosenttia, ja tähän hallitus ei halua puuttua. Tosiasiassa te siis haluatte maksattaa tämän laman niillä ihmisillä, jotka asuvat tavallisissa kerrostaloissa, jotka ovat kaukolämmön piirissä. Te haluatte maksattaa tämän vuokrankorotuksilla, ja sitten te puhutte ympäristöystävällisyydestä. Tämä maakaasuverotuksen korottaminen merkitsee sitä, että ympäristöystävällisistä maakaasubusseista esimerkiksi joudutaan tulevaisuudessa luopumaan. Sekö on vihreää liikennepolitiikkaa?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus harrastaa veropolitiikassaan kauaskantoista, kestävää, vihreää, tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa rakentavaa politiikkaa. Me luomme uusia työpaikkoja, uutta työllisyyttä sillä, että verotuksen painotusta siirretään työllisyydestä kulutuksen ja ennen kaikkea ympäristökuormituksen verotukseen. Minua ihmetyttää se, että Suomessa on niin lyhytnäköinen vasemmisto-oppositio, että te saivartelette tämän suuren saavutuksen edessä ja toteatte, että no, olisihan se ympäristöohjaus kiva, mutta sitä ei sitten tehdä näin ja näin ja näin ja loppujen lopuksi ei sitä varmaan kannata tehdä ollenkaan, kun se menisi kuitenkin väärin. Tätä minä en voi ymmärtää.

On tärkeää varmistaa vihreän verouudistuksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tämä hallitus on pyrkinyt siihen. Kun sidotaan etuudet indeksiin, niin kuluttajahinnat näkyvät automaattisesti etuuden tasossa jatkossa. Pieniä etuuksia on korotettu merkittävästi tällä hallituskaudella ja nyt tässä luodaan takuueläke. Saavutukset ovat merkittäviä, lasketaan ne. Ihan kiva olisi, jos saadaan vielä parempia tuloksia, mutta kyllä tätä rekordia voi puolustaa tältä osin. Mutta te ette haluaisi tehdä mitään. Te ette halua luoda tulevaisuuden vihreitä työpaikkoja. Saivartelette vaan niin, että Suomen pitää pysyä vanhassa 1970-luvun verorakenteessa.

Ed. Raville totean, että myös infrastruktuuripuolella (Puhemies: Minuutti!) tarvitaan vihreää rakennemuutosta, ja siksi vain toin esille, että raideliikenne on tulevaisuudessa lyhyillä yhteyksillä kannattavampaa kuin lentoliikenne, ja tähän viittasin.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä suosittelen jäitä hattuun tämän vihreän verouudistuksen suhteen. Ensisijaisesti on erittäin tärkeä katsoa, miten se vaikuttaa Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Ne lausunnot, jotka ovat tulleet, eivät puhu sen puolesta, että kilpailukyky paranisi. Ja jos näin ei tapahdu, niin silloin se näkyy työllisyysluvuissa ja työttömyysluvuissa.

Kun te, ministeri Katainen, asetatte ihan oikeita tavoitteita pyrkiä maailman ykköseksi tietyillä aloilla, niin se ei vaan tapahdu verotuksen kautta. Te olette väärässä, jos te luulette, että se tapahtuu verotuksen kautta. Ei Tanskan Vestas verotuksen takia tullut maailman johtavaksi tuulivoima-alalla. Ei verotuksella ollut minkäänlaista vaikutusta siihen, että Nokia nousi ykköseksi. Millä on vaikutusta? Sillä, että riittävästi rahaa uhrataan ja panostetaan tutkimukseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ketään ei jätetä yksin, lupaa ministeri Katainen jälleen tänään. Edelleen luvataan, että autetaan kaikkein eniten apua tarvitsevia. Takuueläkettä luvataan, mutta todellisuudessa kansalaisen ostovoima on se tekijä, joka ratkaisee hänen toimeentulonsa todellisen runsauden tai niukkuuden. On arvioitu, että ensi vuonna Suomessa on 520 000 pienituloista kansalaista ja 400 000 elää toimeentulotuen varassa. Meillä on yli 900 000 köyhää kansalaista. Mistä tämä räikeä ristiriita ministeri Kataisen suurten lupausten ja julkisuudessa esitettyjen tuoreiden köyhyystilastojen ja vuoden 2011 ennusteiden välillä voisi johtua?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kun tuossa opposition puheenvuoroja kuuntelin, niin ajoittain tuli vähän sellainen olo, että kansainvälistä finanssikriisiä ei tässä maassa olisi ollutkaan. Niin synkkänä nähtiin tämä tilanne, ikään kuin Suomen omien toimien osalta ja vuoksi olisi jouduttu tähän tilanteeseen, jossa työllisyys kieltämättä on heikentynyt. Mutta kiitos hallituksen määrätietoisten toimien on pystytty pitämään työttömyys kuitenkin sellaisissa rajoissa, että kukaan ei uskonut sitä, kun taantumaan syöksyttiin. (Ed. Saarinen: Työvoimaa poistui eläkkeelle!) Mutta siitä huolimatta hallitus ei millään tavalla suhtaudu vähätellen näihin työttömyyslukuihin. Ja onneksi nyt on taloudessa käänne parempaan tapahtunut, mutta vieläkään ei voi kuitenkaan julistaa taantumaa ohitetuksi, vielä epävarmuuksia on sen verran ilmassa.

Mutta niitä toimenpiteitä, joita hallitus tekee vahvan kasvun aikaansaamiseksi, työllisyyden parantamiseksi, niin kuin hyvin tiedätte, on tässä budjettiesityksessä lukuisasti ja runsaasti: aina uusiutuvan energian paketista, jossa lisätään rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen, osaamiseen, siihen että vuokra-asuntotuotannon korkotukivaltuudet lisääntyvät, liikennehankkeita viedään eteenpäin samoin kuin kansallista laajakaistahanketta. Myöskin yritysten kansainvälistymisen määrärahat kasvavat. Tässä budjetissa on vahva työllisyyden eteenpäinmenon leima.

On totta, että sitten nämä työttömyyden hoitamiseen kohdennetut varat vähenevät. Ne vähenivät itse asiassa tämän vuoden budjettiin verrattuna, eivät 60:tä miljoonaa euroa vaan 22 miljoonaa euroa, mutta aina jokaisella hallituksella, myös ensi vuoden puolella tällä hallituksella, on mahdollisuus arvioida työllisyyskehitystä ja myöskin tätä pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä ja panostaa sitten tarvittaessa myöskin lisäbudjettimäärärahoilla työllisyyteen, niin kuin teimme nuorisotyöttömyyden osalta tänä vuonna ja saimme erittäin hyviä tuloksia aikaan. Ilman muuta tämä hallitus seuraa työttömyyden kehitystä ja on valmis sitten myöskin sen osalta toimenpiteisiin.

Viime vaalikaudella yhteistyössä SDP:n kanssa muuten saatiin aikaan hyvin paljon työpaikkoja työn verotuksen keventämisellä ja yritysverotusta keventämällä mutta ei silloin asetettu veronkevennyksiä ja tulonsiirtoja ja palveluiden kehittämistä ollenkaan vastakkain. Pitää osata tehdä politiikkaa ajassa. (Ed. Rajamäki: Niin pitäisi!)

Me olemme vieneet myöskin erittäin kunnianhimoisesti perusturvan kehittämistä tällä vaalikaudella eteenpäin. Siksi en ollenkaan ymmärrä sitä, että tätä Sata-komitean työtä vähätellään. Saimme aikaan takuueläkkeen, pienimmät etuudet sidotaan indeksiin, ja tätä kautta tässäkin budjetissa näkyy erittäin vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja Sata-komitean työn tulokset ovat tätäkin kautta erittäin merkittäviä.

Mitä tulee sitten näihin puheisiin siitä, että ajetaan tasaveroa, niin haluaisin muistuttaa teitä siitä, että kelamaksuhan ei ollut mikään progressiivinen vero. Se korvataan nyt energiaveroilla ja työllisyyden verottamisesta, joka kuitenkin on työllisyyden kannalta erittäin olennaista, siirrytään kulutuksen verottamiseen. Painopistettä siirretään sinne jonkin verran, ei kuitenkaan kohtuuttomasti eikä radikaalisti mutta juuri oikealla tavalla. Pitää muistaa, että näissä energiaveroissa on kuitenkin paljon sellaista, että ne voidaan oikeilla toimilla välttää.

Samoin sitten perusvähennyksen nostaminen myöskin ensi vuoden budjetin osalta kertoo siitä, että tämä hallitus haluaa olla sosiaalisesti oikeudenmukainen myös verotuksen puolella, puhumattakaan sitten niistä lukuisista perusturvaan kohdistetuista parannuksista.

Mutta sitä myöskin ihmettelin ed. Heinäluoman puheessa, kun totesitte näin, että hankalia ja ikäviä päätöksiä tämä hallitus siirtää. Haluaako SDP leikkauksia, haluatteko kuntien pakkoliitoksia? Mitä te oikein tarkoitatte näillä hankalilla ja ikävillä päätöksillä? Tämä hallitus on tehnyt juuri tähän aikaan sopivia päätöksiä. Me haluamme edistää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta pedata myös seuraavalle hallitukselle mahdollisimman vahvan alun. Tähän tilanteeseen eivät mitkään leikkaukset sopisi. Vaikka onkin totta, että me harjoitamme kyllä erittäin tiukkaa menokuria, ei tässä budjetissa näy kyllä minkäänlaista löysyyttä, mutta se on kohdennettu juuri oikealla tavalla. Siinä on juuri oikealla asteella tiukkuutta ja sitten osaltaan myöskin niitä elvyttäviä elementtejä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, on vanha kansanviisaus. On hyvä, että hallitus korjasi tämän ympäristövirheen, joka tähän energiaveroesitykseen sisältyi, ja on hyvä, että ministeri Katainen perääntyi tässä omassa asiassaan.

Vihreä talous on kannatettavaa, jos se toteutetaan reilulla tavalla, mutta näin hallitus ei ole toimimassa. Nimittäin tähän keltaiseen kirjaan, jonka te olette, ministeri Katainen, nyt meille tänään esitellyt, tähän kirjaan sisältyy juoni, josta te vaikenette. Se juoni on se, että me olemme siirtymässä kohti tasaveroa. Te olette viemässä meitä kohti tasaveroa, eli te olette tasapäistämässä suomalaisia. Nimittäin te olette asettamassa verotuksen kautta rikkaat ja köyhät suomalaiset samalle viivalle. En usko, että me suomalaiset haluamme tämän kaltaista tasaverotusta Suomeen, koska me lähdemme siitä, olemme aina lähteneet ja lähdemme jatkossakin siitä, että verotuksen tulee perustua veronmaksukykyyn. Näin ollen kysynkin teiltä, ministeri Katainen: Miksi te ette kerro siitä kehityksestä, siitä juonesta, joka tähän budjettikirjaan sisältyy (Puhemies: Minuutti!) eli siitä, että me siirrymme kohti tasaveroa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ministerit ja vihreiden ryhmänjohtaja Niinistökin ovat vuorotellen kehuneet tätä hallituksen veroesitystä oikeudenmukaiseksi ja vihreäksi. Kahta kysymystä ihmettelen:

Onko oikeudenmukaista se, että kaikkein suurinta pääomatuloa saava ihminen maksaa saman veroprosentin mukaan kuin tavallinen palkansaaja? Missä tässä "oikeudenmukaisessa" verouudistuksessa on pääomatulojen verottaminen progressiivisesti samalla tavoin kuin ansiotulojen?

Toinen kysymys vihreydestä: Onko se vihreää, että ministeri Pekkarinen julkisuudessa kentällä juoksee ja kertoo, miten hallitus haluaa verottaa ydinvoimaloiden polttoainetta? Siitä huolimatta tässä hallituksen esityksessä siitä ei ole riviäkään. Hallitus ei halua verottaa ydinvoimaloiden polttoainetta, koska sellainen verotus kohdistuisi ydinvoimaloiden ja ydinvoimayhtiöiden voittoihin eikä tavalliseen kansalaiseen. Missä on esitys ydinvoimaloiden polttoaineiden verotuksesta?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Katainen, puhuitte työurien pidentämisestä, mutta oletteko tietoinen huolestuttavaa vauhtia kasvavasta nuorten työkyvyttömyydestä? Toissa vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle joutui lähes 4 000 alle 35-vuotiasta henkilöä, ja kolmen vuoden sisällä lisäys on ollut yli 30 prosenttia.

Kiinnitin huomiota myös siihen, että te ette puhunut lainkaan palveluista, edes lyhyesti, sivutessanne sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kuitenkin palveluilla on aivan ratkaiseva merkitys työkyvyttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisys- sä. Investoinnit esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, mielenterveyspalveluun ja muuhun ennalta ehkäisevään palveluun kyllä maksavat itsensä takaisin, ja siksi kristillisdemokraatit esittävät rohkeasti vaihtoehtobudjetissa panostusta terveydenhuoltoon.

Muistutan vielä myös siitä, että nyt on viimeinen hetki lunastaa viime eduskuntavaaleissa kaikkien eduskuntapuolueiden antamat lupaukset vanhustenhoidosta. Niitä ei näy tässä budjettikirjassa, ja me yhdessä, ministeri Katainen, ilta illan perään näissä vaalikeskusteluissa näitä lupauksia annamme. Nyt on aika lunastaa nämä lupaukset.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri puheessaan otti kantaa työllisyysmäärärahoihin. Itse asiassa totesitte, että jos on tarvetta, niin lisäbudjetilla sitten lisätään. Me kaikki tiedämme tällä hetkellä sen tilastojen mukaan, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa. Nuorisotyöttömyys on suuruusluokaltaan kansallisen hätätilan kokoinen: yli 40 000 alle 25-vuotiasta on työttömänä.

Meidän perustuslakimme mukaan budjetissa pitäisi olla ne rahat käytettävissä, joita tarvitaan. Kun me olemme kiertäneet kenttää myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntana, niin työvoimakeskuksissa on todettu, että he haluaisivat ne rahat käyttöön heti, jotta voidaan tähän rajuun työttömyyteen puuttua, eikä niin, että seurataan tilannetta katseella ja sitten vaalien alla tuodaan tämmöinen namipala sitten tänne eduskuntaan. Se ei ole minusta reilua toimintaa. Se on raukkamaista näitä pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä kohtaan.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun suoraan minulle asia esitettiin, niin rohkenen sanoa, että en ole, ed. Lapintie, kulkenut maailmalla ja kertonut, että hallitus ottaa käyttöön uraaniveron. En ole niin tehnyt. Ette löydä sellaista väitettä. (Eduskunnasta: Eduskunnan kabinetissa!) — No, ei todellakaan. — Sen sijaan, minkä olen tehnyt, on, että olen nostanut tämän asian esille, voitaisiinko nimenomaan myös ydinvoiman polttoaineeseen kohdistaa sellainen vero, joka tekisi monella tavalla oikeutta koko verojärjestelmässä, ja tätä varten olen asettanut korkean tason selvittäjiä kaksi kappaletta, jotka tekevät asiasta valmistelutyön, joka valmistelutyö tähtää siihen, että seuraava hallitus ohjelmaansa laatiessaan voi arvioida, voisiko tämä myöskin kenties olla vaihtoehto windfall-voittojen verolle. Minä olen iloinen, että te sen jälkeen, kun minä toin tämän julkisuuteen, keksitte esittää ihan sitä samaa, hyvä niin. Parempi myöhään minun perässäni kuin toisinpäin.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministereiden joukkopako maakunnista Kehä kolmosen sisäpuolelle jatkuu. Kiviniemen, Lehtomäen ja Kataisen jälkeen vielä Paavokin — ministeri Väyrynenkin — siirtyy tänne isojen väestömäärien alueelle, ja kyllä tämä näkyy hallituksen politiikassa.

Kun esimerkiksi tästä asumisen kalleudesta puhutaan, niin pohjoisessahan nämä teidän veronne, ministeri Katainen, kaikkein kipeimmin tunnetaan, kun talvi on pitkä ja lämmityskausi on sen takia myös pitempi. Te iskette sinne kaikkein kovimmin. Sama on sitten kulkemisen ja kuljetusten kanssa jatkossa. Etäisyydet meillä ovat pitemmät, mutta näitä te ette koskaan ota huomioon, kun ratkaisuja teette.

Kaiken lisäksi vielä yrityspuolellakin rauta- ja terästeollisuuden jätevero: pohjoiseenhan se osuu. Yksin Outokummulle olette lähettämässä useiden kymmenien miljoonien eurojen laskun tämän jäteveron muodossa. Miten se auttaa työllistämistä pohjoisessa? Tämmöistä se on, kun kaikki sinne Kehä kolmosen sisäpuolelle päättäjistä siirtyvät. Pekkarinen sentään vielä pysyy maakunnassa, (Puhemies: Minuutti!) ja toivon mukaan näin on jatkossakin.

Kun tähän lisätään vielä, (Puhemies: Minuutti, ed. Tennilä!) se asia, että hätäkeskuksetkin maakunnista vedetään pois ja vielä liikenteen osalta on tarkoituksena katkaista (Puhemies: Ed. Tennilä!) pääteiden kehittäminen Rovaniemelle, niin tässä sitä aluepolitiikkaa, arvoisat kepulaiset, nyt sitten nykyään on.

Toinen varapuhemies:

Muistuttaisin aivan oikeasti edustajia, että vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia, ja se koskee tässä keskustelussa myös nyt sitten ministereitä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä fiksut suomalaiset alkavat nähdä kokoomuksen taitavan mainostoimiston läpi. Te olette siirtäneet Kelan perusetuuksia 1 100 miljoonaa euroa talousarvion kautta hoidettavaksi, ja te laitatte tätä maksua maksamaan tavalliset palkansaajat, työttömyydestä kärsivät perheet, eläkeläiset.

Ja se, mikä on järkyttävintä, te ette myöskään puutu arjen todellisuuteen siinä, mikä on tällä hetkellä lääkekustannusten ja terveydenhuollon kustannusten kasvu juuri kriisin kohteena olevien lapsiperheiden ja työttömyydestä kärsivien kohdalla. Kun on esitetty 600 euron maksukattoa, joka maksaisi vaan 50 miljoonaa euroa, siihen teillä ei ole rahaa, mutta teillä on sietokykyä ekstrabonusten verottomuudelle ja suosituimmuudelle ja te ette reagoi lainkaan veronmaksukykyyn.

Tältä osin pidän kyllä välttämättömänä, että tässä yhteiskunnassa nyt vihdoin tehdään sisäisen ja sosiaalisen turvallisuuden kannalta välttämättömiä korjauksia, (Puhemies: Minuutti!) ja se tarkoittaa tulo- ja terveyseroihin puuttumista.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään puhuttu paljon työllisyydestä, mikä on hyvä asia, koska se on suomalaisten ihmisten kannalta tietenkin yksi keskeisimmistä asioista.

Hallitus on satsannut työllisyyteen elvyttävällä politiikalla, täsmäelvytyksellä muun muassa rakennusalalle, ja pitämällä kulutuskysyntää yllä, ja tulokset näkyvät siinä, että työllisyyskehityksemme ei ole ollut lähimainkaan niin huonoa kuin pelättiin.

Aktiiviseen työllistämispolitiikkaan hallitus on satsannut erittäin paljon. Ed. Heinäluoma sanoi omassa puheenvuorossaan, että todellinen halu kantaa vastuuta mitataan työllisyysmäärärahoissa. Tässä mielessä tämä hallitus voi olla ylpeä itsestään. Me olemme käyttäneet aktiiviseen työvoimapolitiikkaan enemmän sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kuin edellinen hallitus, ja siitä varmasti sosialidemokraatit näkevät meidän halumme kantaa vastuuta. (Ed. Gustafssonin välihuuto) — Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, ed. Gustafsson.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen vihreän verouudistuksen idea on aika yksinkertainen: siirretään verotuksen painopistettä työnteosta ja työllistämisestä energian käytön ja ympäristön kuormittamisen verotukseen. Onko SDP tästä eri mieltä? Toinen pointti on se, että ympäristöveroissa verotetaan enemmän saastuttavia ja verotetaan vähemmän vähemmän saastuttavia polttoaineita. Onko SDP tästä eri mieltä?

Miten tämä SDP:n ympäristövero- tai energiaveromalli sitten ottaisi tämän asianomaisen henkilön tulotason huomioon, en oikein tätä ymmärrä. Oletteko sitä mieltä, että bensapumpulla todellakin verotetaan mieluummin tämän autoilijan tulotason mukaan? Eikö ole kuitenkin parempi, että jatkossakin verotetaan sen mukaan, minkä verran hän sitä bensaa ostaa?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Zyskowiczille: Ilman muuta se on hyvä asia, että otetaan huomioon ympäristökulutus verotuksessa. Se on hyvä asia. Mutta, ed. Zyskowicz, sitä me emme kannata, että kokoomus siirtää työnantajan maksut tavallisten palkansaajakotitalouksien maksettavaksi, niin kuin te olette nyt tekemässä siirtämällä työnantajan kelamaksun suurimmaksi osaksi palkansaaja- ja eläkeläiskotitalouksien maksettavaksi. 200 euroa per kuukausi tulee tästä uudistuksesta.

Jos te olisitte tuoneet tänne semmoisen ehdotuksen, että työnantajamaksut muutetaan niin, että työnantajia ohjataan ympäristöystävälliseen toimintaan, niin me huutaisimme hurraata teille, ed. Zyskowicz, mutta sitä te ette suinkaan tehnyt. Iso tulonjakomuutos tapahtuu. Ja sanon vielä, että siellä on muuten, ed. Zyskowicz ja ministeri Katainen, 30 miljardia työnantajan erilaisia sosiaaliturvaan liittyviä maksuja yhteensä lukien. Aiotteko ne kaikki siirtää tavallisille palkansaaja- ja eläkeläiskotitalouksille ja puhua vihreydestä?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kysymys on työhön kohdistuvista veroista ja loppujen lopuksi ne vaikuttavat aina ihmisen palkkaan. Kun saatiin kelamaksun kautta joustavuutta, se merkitsi sitä, että kyettiin maksamaan kohtuullisia palkkoja eikä ollut paineita palkkojen alentamiseen. Myöskin työntekijät ovat hyötyneet tästä. (Välihuutoja)

Kun väitetään, että ollaan menossa johonkin tasaverojärjestelmään, niin suomalaisessa yhteiskunnassa hyvätuloinen maksaa lisätuloistaan 55 prosenttia veroa, keskituloinen 45 prosenttia. Täytyy sanoa, että meillä on erittäin vahva progressiivinen tuloverojärjestelmä tässä maassa. Mutta jos halutaan pitää hyvinvointipalveluista hyvää huolta, tarvitaan lisää verotuloja. Tässä suhteessa ekologisesti oikein ohjaavat verot ovat varmasti se oikea tapa hankkia näitä lisätuloja.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla kansanedustaja Sasin logiikallahan me voimme poistaa työnantajilta kaikki maksut, koska silloinhan heillä olisi varaa maksaa parempia palkkoja palkansaajille. Mutta me lähdemme siitä, että jokaisen osapuolen tässä yhteiskunnassa tulee kantaa oma vastuunsa. Sen takia kelamaksun poisto oli tulonsiirto työnantajille tavallisilta palkansaajilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, ja se ei ole oikeudenmukaista.

Mitä tulee ympäristöverotukseen, kansanedustaja Zyskowicz, on oikein, että me huomioimme myöskin verotuksessa ympäristön, koska ilmastonmuutos on niin suuri haaste, että jokaisen meidän pitää toiminnassamme siihen pyrkiä vastaamaan. Mutta se malli on se, että kompensoidaan myös muille kuin maatalouskotitalouksille nämä korotukset niin, että pienituloiset, keskituloiset eivät joudu tämän verotuksen kärsijöiksi ja maksajiksi. Eli me olemme tämän verotuksen myötä siirtymässä kohti tasaveroa. Te olette tekemässä tasapäistämisen suomenennätystä, ministeri Katainen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen peruslinja on se juuri, mitä täällä on todettu, että työn tekemisen ja työn teettämisen verotusta halutaan vähentää ja sitten ympäristön kulutusta enempi verottaa. Olemme ymmärtäneet tai onko niin, että oppositio kokonaisuudessaan vastustaa tätä vihreää verouudistusta (Välihuutoja) eli kulutuksen verotuksen nostamista? Meillä on tässä asiassa erimielisyys.

Lähtökohta on se, että kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä, jotka elävät siis etuuksien varassa, nämä etuudet sidotaan, niin kuin hyvin tiedätte, indeksiin. Eli kun hinnat nousevat, myös etuuksien taso nousee. Sitten tästä erillisenä on vielä takuueläke, eli kaikkien pienituloisimmille eläkkeensaajille tulee 100—170 euroa kuukaudessa lisää. Eli maksimaalinen työllisyys, maksimaalisesti verotetaan ympäristön kulutusta ja kompensoidaan hintojen nousu pienituloisimmille etuuksien saajille.

Me olemme tässä palkansaajarintaman kanssa yhdessä junassa, samassa veneessä. En yhtään ihmettele, että viime aikoina opposition suun-nalta on yritetty toppuutella tätä kolmikantayhteistyötä. (Puhemies: Minuutti!) Hallitus on löytänyt palkansaajajärjestöistä hyvän yhteistyökumppanin työllisyyden lisäämiseksi.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun sekä puheenjohtaja Urpilainen että ryhmänjohtaja Heinäluoma täällä sanovat, että maataloutta kohdellaan nyt sitten eri tavalla kuin muita elinkeinoja, niin nyt kannattaa muistaa, mitä tapahtui kelamaksussa. Siinä pieniltä työnantajayrityksiltä poistettiin 1,8 vai 1,9 prosenttia ja suuremmilta 3,8 prosenttia näistä työnantajamaksuista. Niiltä kevennettiin sosiaaliturvataakkaa, mutta maataloudessa, ed. Heinäluoma ja ed. Urpilainen, ei tehty samalla tavalla. Niiltä ei kevennetty vastaavalla tavalla. Tästä syystä tämä järjestelmä, mikä tähän on rakennettu, on mielestäni ihan perusteltu. Tästä syystä on ihan oikein, että tämä lisätaakka kompensoidaan maataloudelle. (Eduskunnasta: Entäs palkansaajalle?)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eli te olette sitä mieltä, ministeri Pekkarinen, että kotitaloudet voi kyllä laittaa kahteen eri kastiin. Voi laittaa maatalouskotitaloudet eri kastiin ja sitten voi laittaa kaupunkilaiskotitaloudet eri kastiin, maksattaa tämän veronkorotuksen näillä kaupunkilaiskotitalouksilla, mutta maatalouskotitalouksille kompensoidaan tämä veronkorotus. Minä olen eri mieltä. Minusta tämä ei ole reilua toimintaa.

Mutta ministeri Katainen, otetaanpa tämä takuueläke. Se on erittäin hyvä asia. Se on noin 100 euroa lisää kansaneläkkeellä olevalle yksin elävälle eläkeläiselle, mutta se ei riitä. 250 euroa tulee lisää laskua, jos hän elää sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa, esimerkiksi rintamamiestalossa, joka lämmitetään öljyllä, 250 euroa, eli hän jää miinukselle. (Välihuutoja) Hän jää miinukselle tämän laskun myötä, eli tämä ei tule paljon yksin elävää hyödyttämään. (Välihuutoja)

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Salissa on kiihkeä halu puhua, mutta koetetaan myös kuunnella.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Rouva puhemies! Nyt täytyy kyllä nämä perusasiat laittaa kuntoon: takuueläkkeen nosto yksin asuvalle 100 euroa kuukaudessa, eläkeläispariskunnalle, toiselle puolisolle 170 euroa kuukaudessa. Jos hän asuu — oliko se nyt öljylämmitteisessä omakotitalossa — niin voi olla, että öljynhinnan noususta tulee noin 200 euroa vuodessa lisää, ja jos hän sattuu asumaan 80 neliön kerrostaloasunnossa, jossa on suora sähkölämmitys, niin kuin kerrostaloasunnoissa on, noin 100 euroa vuodessa. Eli nyt olisi helpompi keskustella, jos kaikilla olisi yhteiset tiedot edes näistä perusasioista, tuleeko maksunkorotus vuodessa vai kuukaudessa, tuleeko etuuden korotus vuodessa vai kuukaudessa.

Toistetaan nyt vielä: eli 100—170 euroa kuukaudessa tuo takuueläke lisää pienituloisimmille eläkeläisille. Siis kuukaudessa 100:sta 170 euroon pienituloisimmille eläkkeensaajille. Ja sitten nämä esimerkkilaskelmat, jotka kertovat energianhinnan noususta: ne nousevat, koska haluamme energianhintaa nostaa, (Puhemies: Minuutti!) se tarkoittaa vuotta. Eli jos tämä nyt olisi selvä kaikille, olisi helpompi jatkaa keskustelua.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On tietenkin mukava yksinkertaistaa tuolla tavalla. Kyllä on eläkeläisiä, pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät saa oikeastaan yhtään mitään lisää. Jos on esimerkiksi 700 euroa kuukaudessa, niin eiväthän he saa mitään korotusta. (Ed. Asko-Seljavaara: Saavathan!) — No, puhutaan aivan olemattomista summista, (Välihuutoja) ja kyllä teidät ... — älkää nyt keskeyttäkö — ja kun ottaa tämän joukon huomioon, niin kyllä niille tietenkin tämmöinen 200 euron tai 250 euron lisäkustannus vuodessa merkitsee. Voidaan monella tavalla yksinkertaistaa. Mutta kaikkein tärkeintä olisi se, että me tietäisimme, mihin me pyrimme. Pyrimmekö me vihreään verouudistukseen, missä puhutaan vaan vihreistä veroista vai otetaanko ollenkaan huomioon, miten se vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja? Se on tässä asiassa unohtunut.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Urpilaiselle. Kyllä maatalouskotitaloudet ovat ihan samassa asemassa kuin yksityiskotitaloudet. Tässä maassa on vaan yhdenlaisia kotitalouksia. Maataloudessa erotetaan yritystoiminta ja yksityistalous aivan yhtä lailla kuin yritystoiminnassa yleensäkin. Ei ole mitään erityistä veroetua olemassa. Tästä on aivan turha tehdä politiikkaa.

Toisekseen, vihreässä verouudistuksessa välttämättömyydestä on usein pakko tehdä hyve. Meillä on taustalla ilmastonmuutoksen luomat kansainväliset paineet muuttaa meidän energiajärjestelmiämme ja samalla meillä on valtava tarve luoda uusia työpaikkoja ja uutta työtä Suomeen. Ne yhdistyvät tässä polussa, jota ollaan rakentamassa tämän hallituksen toimesta, ja sitä polkua on mentävä eteenpäin. Demarit haluavat pistää ihmiset kunnalle töihin, kunnat työllistämään. Se ei ole mikään kestävä tapa. Kyllä me tarvitsemme uusia työpaikkoja, sellaisia työpaikkoja, joista Suomi todella elää.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä energiaverouudistuksessa ollaan paljon viisaampia, kun nyt nähdään, mikä se hallituksen esitys tulee olemaan. Täällä ihan liian itsevarmasti hallituksenkin taholta tuodaan esille, mitä se käytännössä tarkoittaisi.

Mitä sitten tulee tähän velanottoon, jota tehdään nyt todella paljon, niin sillähän peitetään se, kun täällä ed. Ravi sanoi, että kaveria ei jätetä. Ette te jättäneetkään silloin, kun meni vielä oikein hyvin. Kaikki kaverit palkittiin, ja siitä syntyi aika paljon menoja sen suhteen, ettei veroteta. Nyt sitten otetaan velkaa, jotta peitetään tämä totuus. Ja samaan aikaan kuitenkin, on sitten kysymys lapsiperheistä, opiskelijoista tai vaikka eläkeläisistä — valtiovarainministeri sanoi aivan väärin — tämä 750 euron takuueläke koskee pääasiassa pelkästään kansaneläkkeensaajia, joita on, niin kuin keskustan ryhmäpuheessa sanottiin, noin 100 000. Meillä on 1,3 miljoonaa työeläkkeensaajaa, joista monet saavat alle 1 000 euroa kuukaudessa, (Puhemies: Minuutti!) ja tämä ei heitä koske lainkaan.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Enhän nyt vaan ymmärtänyt ed. Skinnari sanomaa niin, että hän kritisoi sitä, että hallitus halusi voimakkaasti ja massiivisilla toimin lieventää kansainvälisen laman aiheuttamia lieveilmiöitä Suomessa? Oletteko te todella sitä mieltä, että ei olisi pitänyt velkaantua siinä tilanteessa? Mitä se olisi merkinnyt suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, työllisyydelle, työttömyyden kasvulle? Minä en kerta kaikkiaan voi uskoa korviani, jos te todella tarkoititte tätä.

Sitten jos ajatellaan sitä jatkumoa, niin jollakin tavalla tuntuu sitten oudolta, jos silloin oltiin sitä mieltä, että arvosteltiin velkaantumisen määrää, ja nyt sitten ollaan kertomassa sitä, että ei tätä ikään kuin kestävyysvajetta, mikä oli välttämätöntä ottaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseksi, nyt saakaan lähteä kuromaan kiinni. Niinkö se on?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä tarkoitan sitä aikaa, kun tämä kansainvälinen valuutta- ja finanssikriisi syntyi, että te sinä aikana paransitte näitten hyväosaisten asemaa ja te aiheutitte valtion budjettiin näitä lovia, joita te olette nyt velkarahalla peittämässä. On eri asia sitten, mitä tapahtui vähän yli vuoden jälkeen, kun te olitte olleet vallassa, ja vielä ennen kunnallisvaaleja te sanoitte, että tämä ei koske Suomea, koska te halusitte voittaa kunnallisvaalit, ja nyt te olette täällä samalla tavoin pitkittämässä tätä, jotta te voittaisitte eduskuntavaalit. Eduskuntavaalien jälkeen paljastuu totuus. Tässä mielessä Suomen kansalle, sille fiksulle kansalle, kannattaisi kertoa nyt totuus.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt löytyy yksi asia, mistä me olemme ed. Skinnarin kanssa samaa mieltä, tai kaksi asiaa. Suomen kansa on minunkin mielestäni fiksua ja sille aina kannattaa kertoa totuus, mutta minusta te toimitte vähän omaa ohjettanne vastaan. Nimittäin vain sillä vastuullisella ja tulevaisuuteen varautuvalla taloudenpidolla oli ylipäätänsä mahdollista käyttää tätä velkaantumismahdollisuutta hyväksi. (Ed. Gustafsson: Edellinen hallitus!) Jos me olisimme toimineet niin kuin sosialidemokraattinen oppositio esitti, niin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta pehmentää tämän laman vaikutuksia samalla tavalla kuin nyt on tehty.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tästä takuueläkkeestä, sanottu, että se korvaa energia- ja lämmityskustannusten nousun. Monelle eläkeläiselle on varmaan tullut käsitys, että kaikilla nousee eläke, (Ed. Zyskowicz: Ei ole tullut!) mutta tosiasiassa tämä takuueläke reilusta 1 000 000 eläkeläisestä noin 100 000:lle tuo korotusta. (Välihuutoja) Puheenvuorossanne, ministeri Katainen, te sanoitte, että tämä energiaverotus korjataan indeksiin sitomisella. Mihin te olette unohtanut Sari Sairaanhoitajan, mihin te olette unohtanut pienituloiset kaupan kassat, siivoojat, linja-autonkuljettajat? Näillä kaikilla ensi vuonna maksukyky tulee laskemaan teidän epäsosiaalisen energiaverouudistuksenne kautta. Te ette ole auttamassa niitä työntekijöitä, joita te niin kovasti vielä kampanjassanne pensselin ja sirpin kanssa puolustitte.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on itsestään selvää sinivihreälle hallitukselle ja kokoomukselle se, että tämän ekologisen verouudistuksen sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan. (Vasemmalta: Milloin?) Meille on itsestään selvää se, että me huolehdimme siitä, että Sari Sairaanhoitajalla ja Olli Opettajalla on mahdollisuus asua kotikaupungissaan Helsingissä myös tulevaisuudessa niiden verouudistusten jälkeen, (Ed. Arhinmäki: Millä tavalla te huolehditte siitä?) joita täytyy tehdä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. (Ed. Zyskowicz: Ja ympäristön!) Mutta kyllä suomalaisista enemmistölle on ainakin itsestäänselvää se, mikä on epäselvää sosialidemokraateille ja puheenjohtaja Urpilaiselle, että ilmastonmuutosta vastaan taistelu ei ole ilmaista. Me joudumme maksamaan vähän enemmän, jotta me voimme jättää tulevaisuudessa maapallon paremmassa kunnossa, tai edes tässä kunnossa, meidän lapsillemme. Mutta ne uudistukset täytyy tehdä, suomalaiset ovat niistä valmiita maksamaan, mutta ne uudistukset täytyy tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, ja siihen tämä hallitus pyrkii. Olen erittäin ylpeä siitä, että tämä uudistus on uskallettu tuoda ja sitä uudistusta on koko ajan arvioitu, ja uskon, että eduskuntakin tulee tätä verouudistusta arvioimaan. Mutta kaiken kaikkiaan se on hyvä uudistus ja se on suomalaisten parhaaksi ja ihmettelen, (Puhemies: Minuutti!) missä ovat SDP:n esitykset. Te lanseerasitte öljyttömän Suomen 2030. Teidän esityksellänne se on 4030, jos silloinkaan, ed. Urpilainen.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, kun juuri kuulimme retorisesti kauniita asioita, että sosiaalinen vaikuttavuus olisi ympäristöveropaketissa jotenkin mukana, mutta kun se ei ole siellä yhtään mitenkään mukana. Energiaveropaketista ei anneta yhtään arviota, miten se vaikuttaa eri tuloryhmiin, mitä olemme vaatineet ja toivoneet. Mutta vielä suurempi juoni tässä, kuten ed. Urpilainen sanoi, on siirtyminen kohti tasaveroa. Sen voisi keskustella myös auki näin vaalien alla. Kelamaksun poisto on vuodessa 750 miljoonaa euroa. Hyvät ystävät, vaalikaudessa 3 miljardia euroa täytyisi nyt kerätä kasaan energiaveroin, puolitoista vuotta on ollut aikaa valmistella, ja nyt siitä laitetaan noin kaksi kolmasosaa kotitalouksille. Voidaan puhua välillä ympäristöverosta, vihreästä verosta, mutta puhutaan myös tulonjaosta, oikeudenmukaisuudesta. Ja se oli aivan oikein, mitä ed. Sarkomaa sanoi, kyllä ihmiset katsovat, kuka maksaa ilmastonmuutoksen ja se herättää vääränlaista katkeruutta pienituloisissa, että heille tulee siitä 200 euroa laskua ja rikkaille tulee 200 euroa laskua. Se ei edistä ympäristöarvojen etenemistä, jos se koetaan näin epäoikeudenmukaiseksi.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä tuo viimeinen väite on syytä korjata siltä osin, että kyllä pienituloiset kuitenkin keskimäärin kuluttavat vähemmän kuin suurituloiset, joten näin ollen he maksavat myös vähemmän. Mutta se on tietysti ... (Välihuutoja vasemmalta) — Kuunnelkaa ystävällisesti loppuun! — Eli se arvioitu 200 euroa lisälaskua asumiseen ei ole yhtä suuri molemmille. Mutta se on totta, että suhteessa tuloihin he käyttävät kulutukseen isomman osan tuloistaan, ja näin ollen pitää myös työn verotuksessa huomioida vihreän verouudistuksen vaikutukset, ja niinhän tämä hallitus on tehnyt. Viime vuonna nostettiin kunnallisveron perusvähennystä yli 800 eurolla, tänä vuonna 50 euroa siihen päälle. Tämä oli ensimmäinen kerta 15 vuoteen, kun tätä on nostettu, ja tätä pitää jatkaa. Ensi hallituskaudella, jos vihreää verouudistusta jatketaan, niin kuin vihreät haluavat, pitää kompensoida pienituloisille työn verotusta edelleen nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja myös arvioimalla siitä portaittain keskituloisiin sen vaikutus ja tätä pitää koko ajan tehdä. Mutta nyt on nämä indeksisidonnaisuudet saatu etuuksiin, (Puhemies: Minuutti!) ja sen on erittäin tärkeää, että siellä tämä nyt on jo automaattisesti sisällä, tämä kuluttajahintojen vaikutus.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oikeansuuntaista mutta riittämätöntä, tämähän on ollut täällä ed. Heinäluoman linja liittyen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kun olette puhunut hallituksen linjasta. Tämä on sama ajatus, mikä ed. Urpilaisellakin on ollut: oikeansuuntaista toimintaa hallituksella mutta riittämätöntä. Oikeastaan tämähän on paras tunnustus, mitä hallituspuolue voi saada tai mitä koko hallitus voi saada. Voi että, jos meillä olisikin sellainen pohjaton säkki, josta voisi ammentaa uutta rahaa yhä uudelleen ja uudelleen.

Laskeskelin, että ed. Heinäluoman puheenvuoron aikana ensi vuoden budjettiluvuilla otettaisiin noin 200 000 euroa uutta velkaa. Puhuitte noin 10 minuuttia, vähän sen päälle. Sen takia on priorisoitava, ja tämän hallituksen prioriteettina ovat kaikista pienituloisimmat ihmiset. Te sanotte, miksei työeläkkeitä koroteta. Sielläkin verotukset on oikaistu, mutta me olemme halunneet laittaa kaikista pienimmät eläkkeet parhaaseen mahdolliseen asemaan. Ed. Zyskowiczkin voi nyt jättää sen lapun alas, jota te heiluttelitte innokkaasti aikanaan Hyssälälle, joka on jo siirtynyt Kelaan. Se on toteutettu, minkä keskusta lupasi: kaikista pienimmät eläkkeet on korjattu, sen lisäksi etuisuudet on sidottu indeksiin. Tämä on siis ilon päivä (Puhemies: Minuutti!) paitsi teille, SDP, jotka toivotte oikeansuuntaista toimintaa mutta pidätte sitä riittämättömänä, mutta myös ed. Zyskowiczille. Elikkä kyllä tässä keskellä osataan.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Puumalalta meni nyt ihan puurot ja vellit sekaisin. Ilmeisesti me olemme todella huonosti esiintyneet jo monen kuukauden ajan, kun on tullut semmoinen käsitys, että me haluamme, että kaikki työnantajamaksut siirretään palkansaaja- ja eläkeläiskotitalouksien maksettavaksi, jos tämä teidän "riittämätöntä" olisi oikein. Meistä siis tämä uudistus, mitä tässä esitetään, ei ollenkaan ole "oikeansuuntainen mutta riittämätön" vaan se on siis vaarallinen tulonjakovaikutusten kannalta. Se johtaa tähän tasaveroon.

On kuvaavaa, että 3 tunnin keskustelun jälkeen valtiovarainministeri Katainen ei ole vieläkään kertonut, miksi tämän uudistuksen tulonjakovaikutuksia ei ole selvitetty, ei vieläkään. Kukaan ei ole täällä vieläkään hallituspuolueista uskaltanut sanoa, minkä takia tämä pääomaverotuksen nosto ja muuttaminen tulojen mukaan ei kelpaa. Siellähän olisi olemassa rahaa, joka olisi oikeudenmukaista ottaa mukaan.

Lopuksi sanon, että ed. Niinistö osui aivan ytimeen sanoessaan, että pienituloiset kuluttavat vähemmän. Se oli tämän keskustelun helmi suorastaan. Mistähän se johtuu, että näin on, ja mihin suuntaan tämä verouudistus vie tätä pienituloisten kannalta?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä sanoin, oli se, että pienituloisten euromääräiset menot esimerkiksi asumiseen ja energiaan ovat absoluuttisesti pienempiä. (Vasemmalta: Miksiköhän? — Hälinää) — Kyllä. — Ja totta kai se johtuu siitä, että he asuvat yleensä pienemmissä (Hälinää — Puhemies koputtaa) tiloissa. Mutta se, mitä minä halusin äsken sanoa ...

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Anteeksi, ed. Niinistö, hetkinen. — Tässä keskustelussa ei ole järkeä, jos me emme osaa myös kuunnella.

Puhuja:

Juuri näin. — Eli jos ajatellaan kokonaisrahamääriä, mitä eri tuloluokan ihmisiltä kerätään kulutusveroina, niin suurempituloiset maksavat niitä keskimäärin absoluuttisesti enemmän. Tämä oli se, mitä minä halusin sanoa. Ette voi kiistää tätä väitettä. (Naurua)

Seuraava asia oli se, että on totta, että vihreätkin kannattavat pääomaverotuksen kiristämistä. Ja meidän mielestämme se pitää toteuttaa mahdollisimman pikaisesti, ja tästä keskustellaan ensi hallitusneuvotteluissa. Paras tapa kompensoida vihreää verouudistusta on se, että se huomioidaan etuuksissa, se huomioidaan pienituloisten työn verotuksessa ja sitten siihen voidaan yhdistää myös (Puhemies: Aika!) pääomaverotuksen kiristäminen, ja tätä me kannatamme.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Työurien pidentäminen on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisiä kysymyksiä, ja tiedämmekin sen, että jos työuria pystytään pidentämään alkupäästä, keskeltä tai lopusta vuodella, niin se merkitsee kansantaloudelle noin 3 miljardia plussaa. Nyt olemme kuitenkin ihmeeksemme saaneet kuulla ja lukea, että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heinäluoma on toiminut aktiivisesti kulisseissa jo keväästä lähtien jarruttaakseen kolmikantaneuvotteluja työurien pidentämisen suhteen. Samaan aikaan täällä eduskunnassa te olette SDP:n toimesta kovasti arvostelleet hallitusta siitä, että olemme epäonnistuneet kolmikantayhteistyössä. Minusta tämä vaikuttaa kovin erikoiselta ja jopa vastuuttomalta. Ettekö te enää arvosta laajaa sopimista yhteiskunnan rakentamiseksi ja tulevaisuuden pelastamiseksi? Miten on, SDP, kumpi teille on tärkeämpää: SDP:n etu vai Suomen etu?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä erityisen tärkeätä on Suomen ja tavallisten palkansaajien, kotitalouksien etu. Se on erityisen tärkeätä. Meillä on jonkun verran kokemusta tästä kolmikantayhteistyöstä, muutamalta vuosikymmeneltä, ja erittäin hyviä tuloksia siitä, miten kansakunta kootaan yhteisiin talkoisiin muun muassa sen suurtyöttömyyden voittamiseksi, joka 1990-luvun puolivälissä oli totta. Me kannatamme tätä kolmikantayhteistyötä ja me ihmettelemmekin, miten tämä hallitus istuu 1,5 vuotta näissä työryhmissä ja mitään tulosta ei tule. Me epäilemme, että syy on se, että te yritätte väkisten viedä eläkeleikkauksia näissä neuvotteluissa eteenpäin ja kun palkansaajajärjestöt eivät niihin suostu, niin te tulette ja syyllistätte siitä opposition. Kertoisitte, mitä te edustatte näissä neuvotteluissa eläkeasioiden osalta. Eläkeleikkauksiako te tarjoatte Suomen kansalle siellä, mutta täällä ette uskalla sitä tunnustaa?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä toistuvat sanat vihreä talous ja ympäristövastuu. Katsotaan nyt sitä liikenteen puolta, ministeri Katainen. Teidän hallituksenne aikana noin 1 500 linja-autovuoroa tulee lakkautetuksi. Se on ympäristövastuuta. Jos katsotaan junapuolta, rautatieliikenteen puolella tulee tapahtumaan ihan samanlainen kehityskulku. Että se on niin kuin faktisesti näin.

Sitten ed. Zyskowicz puhui lämpimästi näitten bensiiniautojen puolesta. Mutta jos se samainen bensiiniauto tankkaa kaasua tai tehdään hybridiauto, mitä sitten tapahtuu? Se tulee käyttövoimaveron piiriin. Pikkuisen kummallista ympäristövastuuta.

Tai jos me katsomme sitä äsken paljon puhuttua maataloutta, niin kysymyshän kuuluu, miksi suomalainen ruoka sitten on erittäin fossiili- ja energiapitoista, jos sitä katsotaan ketjuna kaiken kaikkiaan, tai miksi maatalouksien energiaomavaraisuusaste on lähellä nollaa. Ministeri Pekkarinen, tiedätte ihan hyvin, mistä se johtuu. Polttoöljyn veroetu on ja säilyy, veroetu, joka on 94 prosenttia kaiken kaikkiaan maataloudelle. Eihän tässä ole ympäristövastuusta enää mitään jäljellä, ja vihreät antaa kaiken tapahtua.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Heinäluoma väittää, niin kyllä näissä kolmikantaneuvotteluissa niissä työryhmissä, joissa pohditaan kestävän talouskasvun ja työllisyyden eväitä, on ilman muuta yhteisenä tavoitteena se, että niitä löydetään ilman vastakkainasettelua, etsitään niitä yhteisiä tavoitteita. Ja siellä käsitellään paitsi kasvua ja työllisyyttä niin myöskin näitä työurakysymyksiä, ja niitä tehtäviä ja päätöksiä, joita Ahtelan työryhmän pohjalta saatiin aikaan, viedään määrätietoisesti myöskin hallituksessa eteenpäin. Asiasta tullaan järjestämään tänä syksynä iltakoulu ja huolehditaan siitä, että työelämässä tapahtuu sellaisia laadullisia muutoksia, että työuria on mahdollista pidentää.

Mutta mitä tulee sitten itse eläkejärjestelmässä tarvittaviin muutoksiin, siinäkin odotamme työryhmiltä esityksiä ennen vuodenvaihdetta, jotta keskustelu voi alkaa siitä, mitkä ovat ne vaihtoehdot eläkejärjestelmän muutoksessa, mitkä ovat sellaiset muutokset, jotka mahdollistavat sen, että eläkkeitä ei leikata vaan pystytään myöskin tuleville sukupolville maksamaan kunnolliset, laadukkaat eläkkeet ja niin, että tämä koko järjestelmä pysyy pystyssä. Ei siellä olla millään vastakkainasettelun asenteella ja teemalla hallituksen puolelta liikenteessä, vaan nimenomaan yhteistyöasenteella, koska katson, että työurien pidentämisessä pitää saada päätöksiä ja siinä pitää saada nimenomaan (Puhemies: Aika!) tuloksia aikaan, ja se onnistuu vain yhteistyöllä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä keskustelu, vaikka täällä toisiakin mielipiteitä esitetään, on hienoa. Tässä tulee hyvin selkeästi esiin erilaiset poliittiset linjaukset.

Ed. Heinäluoma sanoi, että ei kannata tehdä ympäristöverouudistusta, koska ei jokainen kaukolämpöasiakas voi heti vaihtaa lämmitystapaansa. No, ei voi, mutta onko se se syy, minkä takia koskaan ei kannata mitään yrittää eikä koskaan kannata mitään tehdä? Hallituksella on täysin päinvastainen linja. Jos halutaan olla vakavissaan ilmaston- ja ympäristönsuojelussa, niin pitää myös tehdä. (Ed. Rajamäki: Pitää tietää, mitä tehdä!)

Minä uskon sataprosenttisella varmuudella, että tämä verojärjestelmä tulee johtamaan ympäristöystävällisiin investointeihin ja siihen, että ihmiset valitsevat ympäristöystävällisempiä energiamuotoja jatkossa. Se maksaa energiaveroa eniten, joka sitä energiaa kuluttaa, ja se kaikkein eniten, joka kuluttaa paljon ja kuluttaa saastuttavaa energiaa. Tämä on se logiikka.

Vielä kelamaksusta sen verran, kun siitä on vääriä tietoja annettu, toteaisin, että kelamaksun poisto eli työllisyysveron poisto helpotti kuntataloutta 250 miljoonalla eurolla, helpotti ylipäänsä miljardilla työllistämistä. Eli palkanmaksuvara lisääntyi. Ainoastaan jos haluaa jotenkin vanhakantaisesti vastakkainasettelun näkökulmasta (Puhemies: Aika!) katsoa, niin vastustaa sitä, että palkanmaksuvara lisääntyy. Me pidimme sitä tärkeänä, koska arvostamme työllisyyttä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! En olisi uskonut, että joutuu maatalouden verotuksesta täällä keskustelua käymään, mutta täällä näköjään maatalous elinkeinona kelpaa edelleenkin sylkykupiksi.

Edustajat Urpilainen ja Korhonen ja muut väitätte, että jotenkin maatalous tässä pääsee muita helpommalla. Vielä kertaalleen: kotitalousenergiasta, esimerkiksi sähköstä, maatalouskoti maksaa samalla tavalla lisää veroa kuin minä maksan kotonani siitä sähköstä, mitä minä käytän. Elinkeinotoiminnassa taas teolliselle yritykselle tulee merkittävä lisätaakka, palveluyritykselle tulee merkittävä lisätaakka ja maataloudelle, kaikille näille tulee merkittävä lisätaakka. Teollisen yrityksen ja palveluyrityksen kohdalla kelamaksu laskee näitten yritysten taakkaa. Mutta ellei maataloudessa ole vastaavaa palautusta käytössä, niin siellä tämä energiaverotuksen korottaminen jäisi kokonaan tämän maatalouselinkeinon taakaksi. Tässä idea on, että kaikkia elinkeinoja kohdellaan samalla tavalla ja kaikkia kotitalouksia samalla periaatteella. Siis vielä kertaalleen: kotitaloussähköstään maatalous maksaa veroa aivan samalla tavalla kuin ed. Heinäluoma ja minä maksamme siitä veroa. (Puhemies: Minuutti!) Ei kannata nyt ihan väittää valkoista mustaksi ja mustaa valkoiseksi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Emme me niin ole sanoneet, ettei kannattaisi mitään tehdä, ministeri Katainen. Olemme kuitenkin sanoneet, että ei kannattaisi tehdä hölmöyksiä. Nimittäin ihan aidosti en ensimmäiseksi luonnehtisi tämän hallituksen politiikkaa "oikean suuntaiseksi mutta riittämättömäksi", vaan mitä tulee sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, luonnehtisin tämän hallituksen politiikkaa väärän suuntaiseksi, ja jo riittää. Nimittäin reilu meininki ennen kaikkea.

Ministeri Pekkarinen täällä on kovin aktiivinen. Ihan yhtä lailla olisitte voinut budjettiriihessä aktiivisesti ajaa eteenpäin vaateitanne muun muassa hyväosaisten lamatalkoista, mutta nythän on käymässä ministeri Kataisen linjalla juuri päinvastoin, täysin päinvastoin. Me olemme siirtymässä kohti tasaverojärjestelmää, mikä ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Mitä tulee tähän energiaveronäytelmään, jossa koko viime viikon etsittiin hallituksen linjan päätä ja häntää, jota ei näyttänyt olevan, niin siinä tulonjakovaikutukset on selvittämättä. Okei, me löysimme pikkuisen hännännypykkää sieltä ympäristön puolelta, (Puhemies: Minuutti!) mutta sosiaaliset vaikutukset on selvittämättä. En usko, että hervantalainen ja tesomalainen, ministeri Katainen, mielellään maksaa teidän lahjaanne elinkeinoelämälle.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä etuusparannuksia erityisesti niille, jotka eivät omalla työllään pysty hyvinvointiaan parantamaan, ja tätä työtä on tehty koko tämän vaalikauden ajan. Ne eivät suinkaan ole nämä teot, tämä takuueläke ja perhe-etuuksien sitominen indeksiin, jotka nyt ensi vuonna toteutuvat.

Sitten ed. Heinäluoma nosti puheessaan huolen lapsiperheiden puutteellisesta tuesta. Olette ilmeisesti unohtanut, että tässäkin keskustelussa on käsittelyssä semmoinen budjettiesitys, joka tulee parantamaan perheiden mahdollisuutta saada kotiapua kunnissa ja nimenomaan matalan kynnyksen tukea. Jatkossa lapsiperheen tuesta vastaava sosiaalityöntekijä voi määritellä perheen tarvitsemat palvelut, jotka kunnan on toteutettava, ja tähän on myös varattu valtionosuuksia ensi vuodelle. Tässäkin tapauksessa teidän huutoonne on vastattu.

Puheet siitä, että tämä hallitus ei todellakaan olisi tehnyt mitään pienituloisten, perheiden, eläkeläisten eteen, ovat täyttä puppupuhetta, koska näitä tekoja on vaikka miten paljon ja näitä on pitkin iltapäivää lueteltu hyvinkin moneen kertaan täällä.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tästä keskustelusta käy hyvin ilmi se, että yhteiskunta elää tosi isoissa murroksissa. Se näkyy paitsi yhteiskunnassamme kokonaisuutena myös verotusasioissa, perheissä jne. Rakenteellisia uudistuksia on aivan välttämätöntä tehdä, mutta me kaikki olemme varmasti, ed. Kallis, sitä mieltä, että uudistuksia ei voi tehdä esimerkiksi Suomen kilpailukyvyn kustannuksella.

Yksi asia mieltäni kuitenkin askarruttaa, ja pyytäisinkin, että siihen ministeri Sinnemäki antaisi selvennystä vielä tälle koko eduskunnalle. Nuorisotyöttömyys on iso asia tänä päivänä. Olemme myöskin Suomen ulkopuolelta saaneet tästä niin sanotusti huutia. Pyytäisin vielä ministeriltä selvennystä siitä, mitä päätöksiä tehtiin budjettiriihessä tähän nuorisotyöttömyyteen liittyen, koska huomaan, että täällä ei kaikilla niistä asioista ole tietoa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Puumala tässä joku aika sitten kaipasi säkkiä, josta voitaisiin ammentaa näitä tuloja. Minä totean, että ed. Arhinmäki käytti tässä suhteessa loistavan puheenvuoron kerta kaikkiaan. Se on mielenkiintoinen puheenvuoro siinä suhteessa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta, että täsmälleen samanlaisen puheen pidin täällä salissa välikysymyskeskustelussa välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana ja ministerinä oli Suvi-Anne Siimes, joka ei ollut tehnyt yhtään mitään tämän asian hyväksi. Minä uskon, että tämä hallitus nyt kerta kaikkiaan sen 17 kohdan ohjelman toteuttaa. Sehän merkitsee 4—5 miljardia euroa vuodessa verotuloja lisää valtion kassaan, ja sillä olisi käyttöä. Kumma juttu vaan, että se ei näy tässä budjettiesityksessä millään tavalla.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on paljon herätelty kritiikkiä sosialidemokraattien puolelta veronkevennyksistä. Täytyy huomioida, että nyt tällä hetkellä näyttäisi siltä, että nettomääräisesti tällä kaudella veronkevennysten määrä tulee jäämään siitä, mitä se oli edellisellä kaudella, kun oli sosialidemokraattinen valtiovarainministeri. (Välihuutoja) Ryhmäpuheenvuorossa te pahoittelitte sitä, että Vanhasen hallitus ei pysty niihin työllisyystavoitteisiin, joita se asetti. Tietysti mainitsematta jäi, että maailmantaloudessa tapahtui aikamoinen romahdus sen jälkeen. Toisaalta kelamaksun poistoa te kritisoitte. Se oli kuitenkin elvytystoimi, jolla oli selvästi työllisyyttä parantava vaikutus.

Vuonna 2006 ed. Heinäluoma sai vihreän herätyksen. Hän päräytti hybridiautolla vaalitilaisuuteen ja huusi öljytöntä Suomea. Yhtään esitystä häneltä ei kyllä valtiovarainministerinä tullut ympäristöverotuksen suhteen. (Ed. Petri Salo: Eikä tule!) Edelleen sosialidemokraattien verolinja on kyllä erittäin epäselvä minulle ja varmaan meille kaikille muillekin, mutta toisaalta se ei ilmeisestikään ole mikään ihme, koska eihän sellaista ole.

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taannoinen Venäjä—Venäjä—Venäjä-floppi osoitti, että valtiovarainministeriön johdossa on ehkä hivenen laskutaidossa vielä toivomisen varaa, mutta silti minua hivenen hämmentää tämän sinivihreän hallituksen laskuoppi. Miten 20 prosentin leikkaus tämän vuoden tasosta voi olla tämän vuoden tasossa pysymistä? Nimittäin tämän kirjan mukaan nuorten työpajoista leikataan viidennes pois tämän vuoden tasosta. Eikö tämä ole outo viesti sinivihreältä hallitukselta ja etenkin sen vihreältä työministeriltä sellaisena aikana, kun 40 000 nuorta on vailla työtä?

Sirpa  Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta, miten te lämmitätte nämä kerrostalot täällä Pääkaupunkiseudulla metsähakkeella. Täällä on sentään melkein miljoona asukasta näissä kerrostaloissa. Tuodaanko se metsähake näihin meidän voimalaitoksiimme 30 rekalla tuolta Keski-Suomesta, mikä ei ole kauhean ekologista, vai kaasutetaanko se siellä Keski-Suomessa, mutta ei ole sitä kaasuputkea valmiina, vai ajammeko me laivoilla tällaista biopolttoainetta, mitä Ruotsi nyt tekee, Etelä-Amerikasta tai Venäjältä? Miten se käytännössä tapahtuu?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, pari vuotta sitten sanoitte, että finanssikriisi ei koske Suomea. (Ed. Zyskowicz: Höpö höpö!) Kun me yritimme varoitella siitä, niin meitä syytettiin pelottelusta. (Ed. Zyskowicz: Sehän on totta!) Tänään te sanoitte, että se iski koviten Suomeen, ja jälki näkyi, bkt laski 8 prosenttia. Tulos veroelvytyksestä huolimatta on siis maailmanennätysluokkaa, eräs huonoimpia hinta—laatu-suhteeltaan. Kansainvälisten asiantuntijoitten mukaan Suomen elvytyspanokset osuivat huonosti. Kuinka te voitte täällä kehua, että hallitus on onnistunut? Se on surkeasti epäonnistunut.

Toiseksi, arvoisat ministerit, Suomessa on 300 000 työtöntä ja 50 000 maatalousyrittäjää mutta yli kuusi kertaa enemmän jaetaan rahaa maatalousyrittäjille kuin Suomen 300 000 työttömälle. Onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukaista?

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Se on vaan niin, että tällä hetkellä täällä Pääkaupunkiseudulla ja rannikolla käytetään pahiten saastuttavaa energiaraaka-ainetta, kivihiiltä, (Ed. Arhinmäki: Maakaasua!) erittäin paljon. Kivihiiltä käytetään chp:ssä 15 terawattitunnin verran ja lauhdetuotannossa enimmillään lähes 30 terawattitunnin verran. Se on huikean iso määrä kivihiiltä, joka tuotetaan Etelä-Afrikassa tai Australiassa ja sieltä kärrätään tänne ja täällä poltetaan. Kivihiili pitää ajaa alas. Älkää yrittäkö puolustella kivihiilen polttamista täällä kaiken aikaa. Viime kädessä teidän puheenvuorojenne taustallahan on se ajatus, ettei kivihiiltä saa verottaa tällä tavalla kuin nyt ajatellaan. Se on ihan oikein, saastuttavia pitää ilman muuta verottaa ylipäänsä ja saastuttavista aivan erityisesti niitä, jotka ovat tuontipolttoaineita. Kotimaiset tässä suhteessa ovat kuitenkin vähän paremmassa asemassa.

Mitä tulee Helsinkiin ja rannikkoseutuun, ei tänne varmaan mitään rekkarallia tule. Puu voidaan joko hiiltää, tuoda laivoilla, tai se voidaan kaasuttaa näitten kaasuverkkojen yhteydessä, panna verkkoihin, tai tuoda pelletteinä. Siinä on eri vaihtoehtoja. (Puhemies: Minuutti!) Mutta, ed. Asko-Seljavaara, minä luotan tässä helsinkiläisiin ja muihin energialaitoksiin, ne tietävät, mikä näistä vaihtoehdoista on se oikea tapa.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Nuorten työllisyystilanteesta, josta täällä on keskusteltu paljon ja johon hallitus on hyvin paljon satsannut. Toisin kuin yleinen työttömyys, nuorten työttömyys on kääntynyt jo hyvin selvään laskuun. Viimeisten lukujen mukaan meillä oli 1 500 nuorta vähemmän työttömänä kuin vuosi sitten. Toimenpiteillä on saatu aikaan myös se, että vuosi sitten niistä noin 40 000 nuoresta, jotka olivat vailla työ- tai opiskelupaikkaa, käytännöllisesti katsoen kaikki ovat löytäneet itselleen työpaikan ja opiskelupaikan. Niillä satsauksilla, jotka nyt ovat käynnissä ja jotka jatkuvat myös ensi vuonna, ne nuoret, jotka nyt etsivät itselleen työtä tai opiskelupaikkaa, tulevat sellaisen löytämään, jopa nopeammassa tahdissa kuin vuosi sitten, jolloin tilanne oli erittäin vaikea.

Nuorten työpajatilanteesta. Hallitushan on määrätietoisesti lisännyt nuorten työpajapaikkoja. Se on ollut hyvä keino. Olen budjettineuvotteluissa auttanut ministeri Wallinia neuvottelemaan lisää määrärahoja työpajoille. Jos eduskunta katsoo tämän kohdan niin tärkeäksi, että budjetista päättäessään haluaa vielä lisätä määrärahoja, (Puhemies: Minuutti!) se on totta kai mahdollista.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu, että tämä energiaverotus nyt on tasapuolinen ja vihreä verouudistus. Jos katsoo, miten se kohdistuu, niin kyllähän se kohdistuu kaikista kipeimmin pienituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin, työttömiin. Esimerkiksi työttömillehän sitä ei korvata millään tavalla eikä pienituloisille palkansaajille, eikä sitä myöskään korvata kohtuullista työeläkettä saaville. Indeksitarkistus oli tänä vuonna työeläkkeen saajille 0,26 prosenttia. Se, mistä olisi voitu ottaa rahaa, on mielestäni se, että kun osinkoja maksettiin 10 788 miljoonaa euroa vuonna 2005 ja 11 920 miljoonaa euroa vuonna 2006 , niin lamavuonna 2009 osinkoja maksettiin 13 170 miljoonaa euroa. Siellä olisi ollut rahaa, mistä olisi voitu ottaa. Nyt se otetaan pienituloisilta ihmisiltä näiden energiaverojen korotusten muodossa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pieni muistinpalautus vaan tämän kelamaksun määräämiseen liittyen. Siinä vaiheessa, kun hallitus esitteli kelamaksun poistoa eduskunnalle, se perusteltiin sillä, että tarvittiin voimakas reaktio, jolla estetään sitä, ettei meillä työllisyys lähde pahenemaan voimakkaasti. Se haluttiin kohdistaa yrityksille, jotka nimenomaan palkkaavat työntekijöitä. Sanottiin, että sen vaikutus on miljardi euroa, josta summasta kohdistuu kunnille suoraa hyötyä 250 miljoonaa euroa, jotta kunnatkin pitävät määräaikaiset työsuhteet voimassa ja ottavat uusia työntekijöitä.

Mutta siihen aikaan sanottiin myös se toinen asia. Kaikki nämä rahat tullaan perimään jälkijättöisesti myöskin yrityksiltä takaisin. Jokainen yrityskin käyttää energiaa, erilaisia energioita, tällä hetkellä, ja jokainen yrittää joutuu nyt myös huomaamaan kukkarossaan, että hekin joutuvat maksamaan näitä ympäristötalkoita ihan samoin kuin keskimääräiset palkansaajatkin, ja tämähän oli tarkoitus. Kysymyksessä oli vaan tehdä nopea ratkaisu, ja rahat peritään takaisin.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, joka vähättelee tämän hallituksen energiaverouudistuksen vaikutuksia pieni- ja keskituloisille talouksille, ei ole köyhää päivää nähnyt. Satanen, kymppikin on iso raha, kun sitä ei ole. Lisäksi tämä verouudistus ei ole kannustava, se on pelkästään rankaiseva, sillä harvalla on aidosti mahdollisuus vaihtaa omaa lämmitysjärjestelmäänsä tätä tahtia kuin hallitus tässä esittää.

Muutenkin tavallinen, heikossa asemassa oleva ihminen on teiltä unohtunut. Te kutsutte itseänne sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi hallitukseksi, mitä se sitten teille tarkoittaakaan. Aivan ensi töiksenne esimerkiksi korotitte sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, sidoitte ne korotusautomaattina toimivaan indeksiin — aikamoinen isku pitkäaikaissairaille. Lupasitte kuitenkin, että sen jälkeen toteutetaan oikeudenmukainen maksu-uudistus, joka auttaa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja esimerkiksi lääkkeitä käyttäviä. Tätä ei ole toteutettu, se ei ole toteutumassa, siis pelkää sanahelinää silläkin kohdalla. Olette pitkäaikaissairaiden kukkarolla. Se ei ole minun mielestäni sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Tutkimukseen kannattaa panostaa, kun halutaan edistää uusia teknologia-aloja, kuten ed. Kallis sanoi vähän aikaa sitten. Mutta kyllä taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten verotuksella, on myös merkitys ja on ollut merkitystä, kun uusiutuvia energiamuotoja on haluttu edistää esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa Tukholmassa poltetaan suomalaisia pellettejä, ja Tanskassa myös tuulivoiman osalta siellä käytetään ja on käytetty vihreitä sertifikaatteja kauan. Hallituksen energiaverouudistus on askel oikeaan suuntaan.

Energiskattereformen är ett steg i rätt riktning. Principen att ändra beskattningen så att den baserar sig på bränslets energiinnehåll, koldioxid och andra utsläpp är rätt. Regeringens korrigering de senaste dagarna där man beskattar kol hårdare än naturgas var också mycket viktig och det var rätt att göra på det viset. Att förflytta en större del av tyngden i beskattningen på energiförbrukningen är någonting som alla partier, tycker jag, har efterlyst under de senaste åren. Därför förvånar det mig stort att oppositionen reagerar så som den gör i den här diskussionen.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä takuu-eläkkeestä ja muutamista muista parannuksista, joita on tällä vaalikaudella tullut, on annettava tunnustus. Mutta siitä huolimatta tiedämme, että maassa on satojatuhansia köyhiä ihmisiä, köyhyysrajan alapuolella eläviä, ja he eivät kyllä useimmat pysty säästämään energialaskuissaan juuri mitään. Voi tietysti lisätä filttejä päälle ja vetää villasukkia ja pipoa päälle ja sammuttaa valot aikaisemmin, mutta sillä ei kyllä paljon elämäntasoa nosteta. Tämän hallitus on nyt kyllä unohtanut liiaksi, kun on tätä tasaveromallia viemässä näin voimakkaasti eteenpäin. Energiaverotus ja ympäristöverotus toki on vietävä tällä linjalla, mutta kyllä on samalla huolehdittava siitä, että työttömillä, lapsiperheillä, yksinhuoltajilla on mahdollisuus myös selvitä taloudestaan.

Toinen kysymys on tämä teollisuuden, kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien turvaaminen. Onko, ministeri Katainen, hallituksella selvitys siitä, miten tämä energiaverouudistus kohtelee erilaisia yrityksiä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa rouva puhemies! Kun mietitään isoja veroluokkia, joista halutaan saada tuloja hyvinvointiyhteiskunnan käyttöön, niin siellä on käytännössä tuloverot, sitten on arvonlisäverot ja valmisteverot. Jos katsotaan, mikä vaikutus kullakin on ja kuinka ihmiset voivat valita, kuinka paljon maksavat veroja, niin jos ajatellaan, että korotetaan tuloveroja, niin siinähän ei muuta kuin vikisee ja maksaa. Ainoa tapa väistää tuloveroa tai pienentää sitä on vähentää työn tekemistä tai irtisanoutua töistä. Jos katsomme alvia, siinä kilpailu hoitaa osittain, niin että välttämättä kaikki korotus ei mene aina hintoihin. Siinäkin tietysti ihmisillä on myös valinnanvaihtoehtoja. Mutta kaikkein eniten valinnanvaihtoehtoja on valmisteveroissa, kuten vaikkapa energiaveroissa. Sen takia, jos pitää valita, onko työllistämisen vero, työn teettämisen vero vai sitten tämmöinen valmistevero, me halusimme valita tämän jälkimmäisen.

Mielenkiintoista on ollut tässä keskustelussa se, että aiemmin palkansaajapuolueina profiloituneet puolueet irtisanoutuvat palkansaajien ja eläkkeensaajien tuloveron alennuksesta. Te ilmeisesti koette, että ne ovat olleet vääriä tähänkin saakka.

Ihan loppuun totean vain sen, että on aika uskomaton tämä vastakkainasettelun maailma. Ei riitä se, että asetetaan vastakkain palkansaajat ja työnantaja, vaan nyt asetetaan vastakkain myös ruuan tuottaja ja ruuan syöjä. Eihän tämä ole tältä vuosikymmeneltäkään enää! Miten te voitte elää semmoisessa vanhassa maailmassa, (Puhemies: Aika!) jossa tehtiin mainoksia, kuka syö pöydässä? Me olemme samassa veneessä. Me tarvitsemme suomalaista ruokaa, jotta sitä voidaan jalostaa tässä maassa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että ainoa, joka täällä elää vastakkainasettelun maailmassa, olette te, ministeri Jyrki Katainen, koska te hoette koko ajan sitä, että täällä on vastakkainasettelua. Jos te ette eläisi vastakkainasettelun maailmassa, niin te olisitte varmasti tarttunut opposition yhteistyötarjouksiin, joita teille on tehty useaan otteeseen vuosien aikana, mutta te ette ole sitä tehnyt, ja se on ollut teidän valintanne.

Mutta haluan palata vielä tähän SDP:n verolinjaan, josta esimerkiksi kansanedustaja Lintilä täällä kyseli. SDP lähtee siitä, että verotuksen on perustuttava veronmaksukykyyn. Me kannatamme sitä, että meillä on ansiotulovero, joka on progressiivinen, ja me kannatamme myös sitä, että pääomatulo muutetaan progressiiviseksi, koska verotusta pitää muuttaa enemmän veronmaksukykyyn perustuvaksi, toisin kuin hallitus on tekemässä.

Minä kyllä nyt ihmettelen, ministeri Katainen: Te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa mutta ette vastaa siihen kysymykseen, joka tässä budjetissa on, siihen juoneen, jota te olette nyt tuomassa Suomeen, eli tähän tasaveromalliin. Miksi te ette ole tehnyt tulonjakovaikutuksia tästä energiaveroesityksestä? Miksi te olette tuomassa Suomeen veromallia, joka tasapäistää suomalaiset ja (Puhemies: Minuutti!) joka asettaa köyhän ja rikkaan samaan asemaan? Vastatkaa.

Paula  Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ryhmäpuheenvuoroissa oppositio on nostanut esille sitä, että hallitus ei muka kantaisi huolta siitä, että suomalaiset ovat jakautuneet taloudellisesti ja sosiaalisesti. Tämä ei ole totta. Tämä hallitus on tehnyt sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa kuin pitkiin aikoihin, ja keskusta on nimenomaan huolehtinut sen toteutumisesta tässä hallituksessa.

Merkittävin uudistus on takuueläke, jota ei esimerkiksi saatu aikaan sosialidemokraattien ollessa hallituksessa. Takuueläke on historiallinen aikaansaannos ja varsinkin tässä globaalissa taloustilanteessa. Noin 120 000 kansalaistamme pääsee ensi vuoden maaliskuussa takuueläkkeen piiriin, eli kaikkien pienempien eläkkeiden taso nousee vähintään 100 eurolla kuukaudessa eli siis noin 15 prosentilla. Suurin osa heistä on naisia, jotka ovat tehneet kotona työtä läheistensä eteen tai vammautuneet hyvin nuorina.

Lisäksi kaikkein pienimmät etuuspäivärahat on nostettu työmarkkinatuen tasolle, korotus on ollut noin 170 euroa kuukaudessa, ja ne sidotaan jatkossa kuluttajahintaindeksiin. Eivätkö nämä, jos mitkään, ole juuri niitä asioita, (Puhemies: Minuutti!) joilla kansalaistemme taloudellisia ja sitä kautta myös sosiaalisia eroja yritetään maassamme kaventaa?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiaverotuksen korotuksella köyhät kyykkyyn. Rikas on rikastunut ja köyhä on köyhtynyt maan hallitusten toimesta jo 20 vuoden ajan, myöskin demarihallitusten toimesta. Köyhiä on 920 000, lapsiköyhiä 200 000. Eikö tämä riitä?

Presidentti Kekkonen runttasi hätätilahallituksen, kun maassa oli 70 000 työtöntä. Tämä hallitus runttaa työttömät perheineen, vaikka maassa on 300 000 työtöntä. Hallitus on kylmästi leikkaamassa työllisyysrahoitusta 60 miljoonaa euroa. Täysin päinvastoin kuin hallitus, perussuomalaiset esittävät 100 000 työttömän työllistämistä ensi vuonna. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa työn puolue, työväenpuolue, Suomessa. (Ed. Zyskowicz: Päinvastoin!) Hallitus unohtaa, että vain työllä rakennetaan hyvinvointi-Suomea. Työ on parasta perusturvaa. (Puhemies: Minuutti!) Nuoria työttömiä on nyt 40 000. Jo nuorena syrjäytyneen yhden henkilön kustannukset yhteiskunnalle ovat miljoona euroa. (Puhemies: Aika!) Miksi hallitus ei radikaalisti poista nuorisotyöttömyyttä?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On mielenkiintoista kuulla tämä takuueläkekeskustelu, kun todellisuudessa takuueläke on 20 prosenttia keskipalkasta ja Oecd-maiden vertailussa olemme toiseksi viimeinen ennen Unkaria. Hurraa, köyhä kansa! (Ed. Yrttiaho: Joulu on ovella!)

Sen lisäksi tästä työurien pidentämisestä. Ministeri Katainen on hehkuttanut hallituksen ohjelmia, kuinka parannetaan ja pidennetään ihmisten työelämässä olemista. Haluaisin esittää kysymyksen, kuinka voi olla mahdollista, että ensi vuoden budjetista puuttuu noin 0,5 miljoonaa euroa työsuojeluhallinnosta. Jos sinne ei tule lisärahoitusta, niin edessä ovat lomautukset. Samaan aikaan kuitenkin tavoitteeksi on asetettu lisätä työpaikkatarkastuksia 50 prosentilla ja vähentää työtapaturmia 40 prosentilla — ilmeinen välillinen vaikutus myös työurien pidentämiseen (Puhemies: Minuutti!) ja lisäksi harmaan talouden torjuntaan.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä tänään käyty keskustelu osoittaa sen, että kolme vuotta täällä salissa istuneina ette ihan tarkkaan enää tiedä, mitä ulkopuolella tapahtuu. Tuolla ulkopuolella on todella niin, että siellä tiedostetaan, että hyvinvointi syntyy työstä ja työtä tässä yhteiskunnassa pitäisi olla entistä enemmän. Yrittäjät ovat huolissaan omasta kilpailukyvystään, ja miksi ovat? Koska he haluaisivat työllistää, mikäli olisi kunnon kilpailukyky. Täällä ollaan nostamassa ja vaatimassa yrittäjille lisää velvoitteita, eikä kukaan ole tehnyt opposition puolelta esitystä siitä, millä tavalla suomalaista kilpailukykyä parannetaan. Tässä on tavattoman suuri tarve. Nimittäin meillä on tosissaan yli 300 000 ihmistä, jotka odottavat työtä, ja monta kymmentätuhatta yrittäjää, jotka haluavat ottaa työntekijöitä. Mutta miksi esimerkiksi ammattiyhdistysliike, demarit (Puhemies: Minuutti!) eivät hyväksy sitä, että nuoria otetaan oppisopimuskoulutukseen tilanteessa, jossa on irtisanottuja työntekijöitä? (Välihuutoja vasemmalta) — Niin, ottakaa nuoria oppisopimuskoulutukseen.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ville Niinistö ryhmäpuheenvuorossaan sanoi, että julkisen sektorin tuottavuutta täytyy parantaa. Toivottavasti nyt vihreistä joku kertoo, millä tavalla sosiaali- ja ter-veydenhuollon julkinen sektori parantaa tuottavuutta siinä ahdingossa, missä se työtään tänä päivänä tekee.

Ministeri Tölli, te olette myös iloinnut siitä, että kuntien talous on parantunut. Voitteko kertoa, mikä osa kuntien talouden parantumisessa on tullut siitä, että siellä on säästetty, leikattu, ulkoistettu ja kuntalaisten palvelut ovat heikentyneet?

Ministeri Katainen, sanoitte puheenvuorossanne, että kannustatte yliopistoja pyyteettömän rahan hankintaan. Uskotteko todella, että on pyyteetöntä rahaa?

Ed. Sarkomaa sanoi, että suomalaiset ovat valmiita maksamaan veroja. Miksi te ette esitä pääomaveron korottamista? Sitten, kun me tulemme sen tekemään, niin teillä on mahdollisuus kannattaa sitä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen työtön on liikaa, mutta jos me katsomme näitä lukuja, mikä oli talouden kehitys, mitkä ovat olleet työllisyyden muutokset, niin kun kiihkottomasti asiaa katsotaan, se on erinomainen saavutus, että työttömyys on pysynyt näinkin matalalla tasolla näin poikkeuksellisessa tilanteessa. Siinä asiassa on onnistuttu. Siinä on onnistuttu hallituksen elvytyspolitiikan vuoksi. Siinä on onnistuttu myös sen takia, että yritykset ovat halunneet pitää kiinni osaavasta henkilökunnastaan, on käytetty lomautusjärjestelmää ja muuta, ja myöskin tämä kelamaksun poisto on aivan olennainen asia tässä. Kun käyn niissä yrityksissä, siellä on monia sellaisia yrityksiä, jotka ovat menettämässä teknologiateollisuuden alihankkijoissa, jopa kolmannekseen on liikevaihto pudonnut. Nyt ollaan pikkasen nousussa. Joka ikisestä työvaiheesta kilpaillaan jonkun ulkomaalaisen toimittajan kanssa. Se on todella pienestä kiinni, jääkö se työ Suomeen vai ei. On erittäin tärkeää, että tällaisessa tilanteessa pidetään huolta meidän kilpailukyvystämme, enkä ymmärrä niitä puheenvuoroja, joissa tätä työllistämisveroa uudelleen halutaan saada aikaan.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useassa sosialidemokraattisessa puheenvuorossa harmiteltiin sitä, että koko energia- ja ympäristöverojen korotusta ei maksateta teollisuudella ja elinkeinoelämällä. Kuitenkaan ei ole kulunut paljoa aikaa siitä, kun sosialidemokraatit tässä salissa esittivät teollisuuden sähköveron poistamista. Minua kiinnostaisi tietää, haluatteko te, että elinkeinoelämä maksaa ympäristöveroja, vai ettekö te halua, että elinkeinoelämä maksaa ympäristöveroja.

Ed. Arhinmäki esitti puheenvuorossaan hyvin erikoisen käsityksen ympäristöveroista, kun hän väitti, että ympäristöverojen on tarkoitus tehdä itsensä tarpeettomiksi. (Ed. Arhinmäki: Kyllä!) Ajatteletteko te todella, että sähköveron tarkoitus on lopettaa Suomesta sähkönkäyttö? Onko teidän tavoitteenanne, että Suomesta loppuu sähkönkäyttö kokonaisuutena? Ympäristöveroilla voidaan myös rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa, ja ne ovat verrattomasti parempi tapa rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa kuin työn verotuksen kiristäminen.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä, me olemme sitä mieltä, että ympäristöverojen tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomiksi, niin että ympäristöä ei enää tuhota, esimerkiksi sähkönkulutuksessa siirtymällä ympäristön kannalta päästöttömiin sähköntuotantomuotoihin. Tämä on ympäristöverotusta. Olen äärimmäisen hämmästynyt, jos vihreiden mielestä ympäristöverotuksella on joku muu tarkoitus kuin parantaa ympäristön tilaa.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te sanoitte, että hallitus haluaa rakentaa hyvää tulevaisuutta Suomelle. Siitä tulevaisuudesta uhkaa kuitenkin tulla yhtä repaleinen kuin tämä salikeskustelu, koska hallitus nyt esityksellään heikentää kuntien kykyä pitää huolta kansalaisista. Hallituksen esityksessä on kunnille lisää velvoitteita sosiaali- ja terveydenhoidon puolelle. Ne ovat hyviä, mutta niistä puuttuu rahoitus. Jos kunnat eivät kykene huolehtimaan ihmisistä, niin silloin eriarvoistaminen jatkuu, ja se ei ole kai sitä Suomea, jota hallitus haluaa rakentaa. Kysynkin ministeri Kataiselta ja kuntaministeri Tölliltä: miksi nyt kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon menoihin ei esitetä riittäviä valtionosuuslisäyksiä? Ja toinen kysymys: Tämä korotettu yhteisöverotuotto-osuus kunnille aiotaan lakkauttaa ensi vuonna. Millä perusteilla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Tämä keskustelu on hyvin osoittanut erilaiset mielipiteet, niin kuin tietysti täytyy olla. Haluaisin vain omalta osaltani vetää yhteen sen, kun kosketellaan erilaisia asioita, mikä hallituksen mielestä on ensi vuoden budjetissa se kaikkein olennaisin kysymys. Se lähtee siitä, että vaikka paikkaamme laman ja talouskriisin aikana tulleita vaurioita hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa, niin meillä silti on valinnan mahdollisuuksia siinä, kuinka se tehdään. Ja silloin kannattaa tehdä sellaisia rakenteellisia valintoja, jotka luovat myös samalla jotain uutta.

Siitä erittäin hyvä esimerkki on tämä energiaverouudistus, vihreä verouudistus, jonka arvo on paljon suurempi kuin vain rahan kerääminen. Meillä on siis kaksi motiivia: keräämme toisaalta rahaa hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin, mutta teemme sen ympäristöfiksummalla tavalla eli siten, että mitä saastuttavampi energiamuoto on, sitä suurempi verotaakka on. Ja tämä tulee johtamaan keskipitkällä, pitkällä aikavälillä uusiin investointeihin, uusiin innovaatioihin. Kuluttajat rupeavat käyttämään huokeammin verotettua energiaa, ja tästä tulee hyvä. Samoin siinä polttonesteiden kohdalla uskon varmasti siihen, että tulee uusia innovaatioita, uutta työtä, ja meille tulee toivon mukaan uusi teollinen pohja. Emme me voi tietää, mihin kaikkeen se johtaa, mutta minä uskon, että tämä on semmoista perusinfraa, jota valtion pitää pystyä luomaan, joka mahdollistaa uuden luomisen.

Toinen kysymys on yliopistouudistus. Se hautautui tässä keskustelussa ja jäi liian vähälle huomiolle, mutta uskon, että se rakenneuudistus rahoituksen vahvistamisen lisäksi on juuri sitä perusinfraa, mitä valtiovallan pitää pystyä luomaan, jotta me pystymme elämään seuraavat 10 vuotta uudessa, kasvavassa Suomessa.

Ja ihan viimeiseksi tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Se tulee nimenomaan hallituksen arvion mukaan siitä, että tehdään kohdennettuja satsauksia kaikkein eniten tukea tarvitseville, eikä niin, että jokaiselle vähän jotakin pientä. Tällöin me pystymme kuittaamaan myös kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien ongelmat, jotka tulevat hintojen noususta, nimenomaan sillä, että kytkemme etuudet indeksiin. Hintojen nousu kompensoituu tätä kautta ja sitten tämä takuueläke, josta on paljon puhuttu.

Eli tässä on oikeastaan pähkinänkuoressa se, kuinka me ajattelemme tämän asian. Uutta kasvua, uutta sivistystä, kohdennetut hyvinvointisatsaukset, ja sitten vedämme finanssipolitiikkaa kireälle, ja sitä pitää jatkaa, ja se tulee jatkumaan. Mutta jos samalla tahdilla kiristäisimme — tai kiristäisitte, ketkä seuraavassa hallituksessa ovatkaan — niin kolmen vuoden päästä meillä olisi tämän laskukaavan mukaan 5 prosentin ylijäämä. Mutta se saattaa olla liian kova tahti tuleville vuosille.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Jatkamme työllisyydestä. Taantuman aikana hallitus on panostanut työllisyyteen elvyttävällä politiikalla: elvyttävällä politiikalla, jonka tulokset ovat puolustamisen arvoisia. Elvyttävää politiikkaa on tehty satsaamalla tietyille aloille, rakentamalla yhteiskunnan perusinfraa, satsaamalla vaikkapa rakennusalalle ja myös tekemällä aktiivista työvoimapolitiikkaa. Tätä linjaa jatketaan myös ensi vuonna. Me luomme uutta työtä ja edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja viennille energiaverouudistuksella ja uusiutuvan energian edistämisellä, koska me uskomme, että energiatehokkuus ja uusiutuva energia ainakin ovat niitä aloja, joista tulevaisuudessa myös Suomessa syntyy uutta työtä.

Samaan aikaan satsaamme aktiivisiin työllistämistoimiin hyvin voimakkaasti. Tiedän, että nämä toimet ovat perinteisesti olleet sosialidemokraateille tärkeitä, ja ehkä jopa paradoksaalista on se, että tällä hallituskaudella tullaan satsaamaan aktiiviseen työllistämispolitiikkaan enemmän kuin edellisellä hallituskaudella, enemmän kuin sillä hallituskaudella, jolloin oli sosialidemokraattinen ministeri. Aktivointiaste tulee olemaan korkeampi kuin edellisellä hallituskaudella, ja totta kai näissä taloudellisissa olosuhteissa se tarkoittaa myös sitä, että aktiivisten työllistämistoimien piirissä tulee olemaan suurempi joukko ihmisiä sekä tänä että ensi vuonna kuin kertaakaan viimeisen neljän vuoden aikana. Tämä on mahdollista sen takia, että on tehty uudistuksia, ei pelkästään toteutettu aikaisempaa politiikkaa, vaan esimerkiksi otettu mukaan omaehtoinen koulutus, joka on lisännyt ihmisten mahdollisuuksia siinä, minkälaista koulutusta he voivat itselleen hankkia työttömyyden aikana, ja se on hyvä, että tällä uudistamisella on saatu tuloksia aikaiseksi.

Perussuomalaisten osalta: Perussuomalaiset ehdottivat, että aktiivisen työllistämispolitiikan piirissä olisi ensi vuonna 100 000 ihmistä. Se on totta, että tämä on hieman korkeampi luku kuin mitä hallitus esittää budjettiesityksessä: siinä tarkoitetaan näitä toimia annettavaksi noin 90 000 ihmiselle. Eli teillä on siinä pieni 10 prosentin parannus. Nyt kun hallituspaikka kiinnostaa, niin on hyvä, että olette ehkä vähän tehneet sitä maltillista kunnianhimon tasoa, että pientä viilausta, mutta ei eri tasoa kuin realistinen hallituspolitiikka pystyy tekemään.

Hallinto- ja kuntaministeri  Tapani  Tölli

Arvoisa puhemies! Ed. Väätäinen kiinnitti huomiota kuntien taloudelliseen tilanteeseen, joka on hyvin haasteellinen. Kunta—valtio-suhteen peruslähtökohta on se, että antaessaan kunnille tehtäviä — se lähtee perustuslaista — valtiovallan on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua tehtävistään, ja tämä linja pitää.

Viime syksynä arvioitiin kuntatalouden tilannetta, ja se oli huomattavasti synkempi kuin nyt. Alkuvuodesta arvioitiin uudelleen, ja se oli jonkun verran parempi. Kun sitten viime vuoden tilinpäätökset valmistuivat, niin tilanne ei ollutkaan niin huono kuin vuosi sitten pelättiin. Se näkyi myös siinä, että vain 73 kuntaa haki nyt harkinnanvaraista avustusta. Vuosi sitten hakijoita oli 114.

Mistä tämä arvioitua parempi tilanne johtuu? Siinä on useita syitä. Yksi syy on se, että yhteisöveron jako-osuutta korotettiin ja sen vaikutus on satoja miljoonia euroja. Toinen, joka vaikuttaa tänä vuonna, on kelamaksun poistaminen. Sitten on todettava se, että valtionosuuksissa on jatkuvasti, nyt usean vuoden ajan, toteutettu säännönmukaisesti indeksitarkistukset ja kustannusjakotarkistukset ja kunnallisveroon kohdistuvat vähennykset on kompensoitu valtionosuuksissa. Kunnille on tullut jossain määrin lisää tehtäviä, mutta siihen ovat liittyneet valtionosuudet ja joitakin realisoituu pitemmällä aikavälillä. Voi sanoa, että olisi tietysti vieläkin voinut enemmän lisätä, mutta on kuitenkin sanottava, että tämä kokonaisuus on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen, ja on syytä seurata kuntien tilannetta tarkoin, jotta kuntatalous ei ajaudu kriisiin.

Ed. Väätäinen viittasi siihen, että johtuuko tämä siitä, että palvelut (Puhemies: 2 minuuttia!) on ajettu alas. Kunnat ovat jossain määrin onnistuneet taittamaan menokasvua, ja se on keskeinen asia. Se on yksi tärkeimpiä asioita. Uskon, että kunnat toimivat tässä asiassa vastuullisesti.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen pyrkinyt vastaamaan vain minulle esitettyyn kysymykseen. Nyt rohkenen tehdä tässä vaiheessa poikkeuksen.

Kun kuuntelee tätä keskustelua, erityisesti kiinnittyy huomioni sosialidemokraattien verolinjauksiin. Vielä kertaalleen: Sosialidemokraatit ovat sitä mieltä, että sähkövero pitää poistaa teollisuudelta. Sosialidemokraatit eivät kannata näitä energiaveromuotoja, joita tässä esitetään, jotka selvästi on kohdennettu niin, että pääsääntöisesti eniten rangaistaan verolla niitä energiaraaka-aineita, jotka aiheuttavat päästöjä enemmän.

On aivan välttämätöntä kysyä, millä tavalla SDP:n mielestä energiaverojärjestelmä ja energiaverotus pitäisi rakentaa, mitä verotuksen määrällisesti pitäisi olla ja pitäisikö se jollakin tavalla kuitenkin kohdistaa sen mukaan, että sinne enemmän veroa, missä päästöä enemmän, vai jollain muulla tavalla. Jäivät aivan epäselväksi teidän aikaisemmat kannanottonne. Ratkaisut, tässä salissa tekemänne ja lausumanne ratkaisut, eivät ollenkaan anna mitään johdonmukaista. Ed. Lintilä oli siinä, valittaen joudun sen sanomaan, harvinaisen oikeassa, että jäi täysin epäselväksi tämän monituntisen keskustelun jälkeen, mikä on sosialidemokraattien energiaverotuksen linja.

Ensimmäinen varapuhemies:

Lopetellaan tätä debattiosuutta, mutta kyllä tässä täytyy antaa nyt vielä puheenvuoro ed. Heinäluomalle.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Pekkarista erinomaisen tärkeästä puheenvuorosta ja mahdollisuudesta vastata siihen. Nimittäin meidän erimielisyytemmehän tässä koskee sitä, oliko järkevää poistaa työnantajan kelamaksu ja siirtää työnantajalle kuuluvia maksuja kotitalouksien maksettavaksi. Tästä on tämä erimielisyys olemassa, ja totean, että kyllähän teillekin, ministeri Pekkarinen, taisi käydä niin kuin kelamaksua esittelevälle ministeri Hyssälälle, että te luitte tämän päätöksen Helsingin Sanomista, kun ministeri Katainen tammikuussa ilmoitti, että nyt tämä maksu muuten poistuu. Ja sen jälkeen ruvettiin miettimään, miten se korvataan.

Minä ihailen teitä, ministeri Pekkarinen, siinä, että te olette lojaalisti täällä puolustanut jopa tätä kelamaksun poistoa, ja annan siitä kaikki pisteet, mutta älkää laittako sitä meidän piikkiimme. Tästä tulee tämä erimielisyys, että meistä työnantajan pitää hoitaa omat maksunsa. Siellä pitää kannustaa ympäristöä säästävään toimintaan, energian vähempään käyttöön, ja kotitalouksien puolella sama juttu, mutta ei niin, että työnantajamaksut siirretään kotitalouksien maksettavaksi ja sitten tullaan tänne sanomaan, että tämä on erityisen vihreä toimenpide.

Elinkeinoministeri   Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Me voimme olla kelamaksusta joko yhtä mieltä tai eri mieltä, en ala sitä tarinaa enää käydä tässä läpi. Mutta meillä pitää olla joku käsitys, myös teillä sillä puolella, millä tavalla suomalaista energian käyttöä pitää verottaa. Verotetaanko sitä suurin piirtein sillä määrällä, mitä nyt tapahtuu, ja mitenkä sen määrän sisällä: kohdennetaanko se raskain taakka niille energiavaihtoehdoille, jotka aiheuttavat päästöjä eniten? Tähän kysymykseen teiltä pitää jossakin vaiheessa joku vastaus tulla — minkä verran energiaveroja maassa ylipäänsä tarvitaan — jo senkin takia, että meidän minun mielestäni on pakko ajaa päästöllisiä energiavaihtoehtoja alas ja nopealla tahdilla. Ja teillä ei ole esitetty yhtään sellaista keinoa, millä päästöllisten energiaraaka-aineiden käyttöä ajettaisiin alas, ja siitä te jäätte kiinni.

Ensimmäinen varapuhemies:

Mennään nyt puhujalistaan. Näihin teemoihin ehditään palata vielä monta monituista kertaa seuraavien vuorokausien aikana.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä salikeskustelu osoittaa minusta hyvin sen, että meillä ei välttämättä ole tulevaisuusorientoitumista niin paljon kuin sitä tulisi tämmöisen budjettikeskustelun alla olla. Ennemminkin katsomme taaksepäin, ja sehän ei tietystikään vie Suomea sen paremmin kuin koko maailmaakaan eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Mieleeni palautui tämän budjettikeskustelun alla kevään keskustelut silloiselta ajalta, kun mietittiin sitä, annammeko tukea Kreikalle vai emmekö anna tukea Kreikalle. Silloin minusta mitattiin sitä, mikä on meidän näkymämme maailmantaloudesta, Euroopan taloudesta ja ymmärrämmekö, että olemme yksi osa koko maailmantaloutta. Mielestäni on tärkeää se, että meille on näytetty tänä syksynä monin eri merkein, päätöksin se, että Suomeen ja Suomen talouteen luotetaan edelleen enemmän kuin koskaan, eikä vähäpätöisin seikka tässä ole se, että meillä on erinomaisia päättäjiä myöskin EU-tasolla, päättäjiä, jotka ymmärtävät myöskin Suomen roolin. On siis olennaista se, että Suomen talous istuu luottamuksen tuolilla, kun puhutaan koko maailman ja Euroopan taloudesta.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussamme ja myös budjettikirjassa korostuu mielestäni hyvin talous- ja työllisyyspolitiikka, joka pitää maamme pinnalla. Pahimmissa mahdollisissa vaihtoehdoissa tietenkin vedenpinta värisee ja uhkaamme upota. Näin ei mielestäni tilanne nyt ole, vaan hallitus on määrätietoisilla päätöksillä tehnyt talous- ja työllisyyspolitiikkaa, joka on johtanut siihen, että taloutemme voi porskuttaa eteenpäin kohtuullisesti eikä meidän tarvitse olla sellaisessa vaaravyöhykkeessä kuin keväällä uumoiltiin.

Se, kuinka hyvin valtiontalous ja työllisyys menestyvät, juontaa tietysti jokaiseen kuntaan, jokaiseen perheeseen, ja siksi on tärkeää tässä kohdassa erityisesti antaa kiitoksia yrityksille, jotka ovat sen lisäksi, että valtio on luonut edellytyksiä, kunnat ovat luoneet edellytyksiä yrityksille, pitäneet kiinni osaavasta työvoimastaan ja myöskin työllistäneet lisää. Ilman yrityksiä ja työnantajia meillä työllisyystilanne ei olisi tällaisessa jamassa kuin se tällä hetkellä on.

Arvoisa puhemies! Sitten muutamia asioita, joita olen poiminut täältä budjetista käsittelyn kohteeksi. Yksi tärkeä asia ja iso asia myöskin taloudellisesti on tietojärjestelmäkokonaisuus meidän maassamme. Meille tulee eri valiokuntien pöytiin erinäisiä lakiesityksiä, joissa jokaisessa on sisällä leivottuna tietojärjestelmiin tavalla tai toisella viittaavia päätöksiä. Kuten me kaikki tiedämme, tämä kokonaisuus on todella rahaa syövä kokonaisuus, ja siksi on mielestäni tärkeää, että me vihdoin viimein ryhdymme miettimään, kuinka eri tietojärjestelmät keskustelevat keskenään meidän julkisella puolellamme valtionta-loudessa ja eri hallinnonalojen kesken. Tämä korostuu erityisen paljon terveydenhoitopuolella sairaanhoidossa, jossa on kysymys potilaiden, jokaisen yksilön, omista tiedoista. Olen hyvilläni siitä, että hallitus on päättänyt sijoittaa tietojärjestelmähankkeisiin 20 miljoonaa määrärahasiirtoina. Se edesauttaa sitä jaloa tavoitetta, johon äsken tuossa viittasin.

Arvoisa puhemies! Pieni mutta erittäin tärkeä asia löytyy myös täältä budjettikirjasta. Se on lapsiperheiden kotipalvelun tukeminen. Sitä jos mitä tänä päivänä tarvitaan, ja tähän liittyvät tietysti nämä sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävät toimenpiteet, jotka liittyvät indeksisidonnaisuuksiin takuueläkkeissä ja perhe-etuuksissa.

Arvoisa puhemies! Kolme asiaa vielä ihan tähän loppuun, jotka ovat ontuneet vuosi toisensa jälkeen. Yksi niistä on teknologiakasvatukseen liittyvät määrärahat, toinen Maailman kuurojen liittoon liittyvät määrärahat, ja kolmas on sitten normaalikoulujen määrärahat. Toivon, että vihdoin viimein ministeriössä ymmärrettäisiin näiden määrärahakohtien tarpeellisuus, kun niitä eduskunta on vuodesta toiseen lisännyt budjettikirjaan.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelua kun seurasin ja erityisesti energiapoliittista keskustelua, niin tulee sellainen olo, että täällä on käynnissä tällainen seuraa johtajaa -leikki. Perussuomalaiset ensin irtisanoutuivat tästä vihreästä energiaverouudistuksesta, ja SDP:lle ja vasemmistoliitolle tuli kova kiire juosta perässä. Vasemmistoliitto taisi esittää kokonaan tämän esityksen hylkäämistä, ja demaritkin jättivät vahvan varauksen siihen, eli seuraa johtajaa -leikki meneillään.

Arvoisa puhemies! Hallitusta on tässä pitkin kesäkautta syytetty toimitusministeriömäisestä suhtautumisesta. Minusta tässä ollaan opposition suunnalta aivan väärässä. Esimerkiksi kolme suurta asiakokonaisuutta, joita asioita on hoidettu kevään, kesän aikana ja joita tullaan hoitamaan tämän budjetin myötä ensi vuonna, ovat mielestäni seuraavat: ensinnäkin taantuman voittaminen; toisaalta on tehty erittäin kovia päätöksiä tulevaisuuden puolesta; ja kolmanneksi vielä samaan aikaan on tehty panostuksia hyvinvointiin täsmätoimin.

Taantuma voitettiin täsmällisillä toimilla oikeaan aikaan oikeisiin kohteisiin. Suomalaiset yritykset eivät menneet konkurssiin, ja työttömyys ei päässyt ollenkaan niin pahoihin lukuihin kuin pelkäsimme. Tietenkin jokainen työtön on liikaa, ja taistelu työttömyyttä vastaan ja näiden ihmisten työllistämiseksi on alkanut. Me olemme tehneet tulevaisuuden puolesta aivan lähiaikoina todella kovia päätöksiä, joita yksikään toimitusministeriö ei varmasti pystyisi tekemään.

Kesällä, heinäkuun alussa, teimme Suomen energiapolitiikasta suuret päätökset, joissa sisällä oli merkittävänä osana uusiutuvan energian lisääminen merkittävästi Suomessa. Nämä olivat se ensimmäinen askel siinä energiaverouudistuksessa, joka meillä on tällä hetkellä käsittelyssä. Tämä energiaveropaketti tuo käytäntöön, ohjaa siihen suuntaan, sitä energiapoliittista linjaa, jonka hallitus ja eduskunta hyväksyivät viime keväänä.

Samalla tavalla kuin me vannoimme täällä sen nimeen, että uusiutuvan energian myötä Suomeen voidaan joidenkin mukaan luoda jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja uusien innovaatioiden ja uuden teknologian myötä, se sama tavoite lähestyy myöskin energiaverotuksen ja sen uudistuksen myötä. Se, että me ohjaamme tulevia investointeja energia-alalla ympäristöystävälliseen suuntaan, saa varmasti aikaan merkittävää tuotekehitystä ja innovaatioita ja luo mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiseen uudelle alalle Suomessa. Minusta tämä on hyvin merkittävä näkökulma, joka ei tullut kovinkaan paljon tänään keskusteluissa esille.

Tämä kolmas suuri asia, jota toimitusministeriö ei varmasti tekisi, on siis panostukset hyvinvointiin, merkittäviä täsmäkohdistuksia lapsiperheille: lapsilisien sitominen indeksiin, perhe-etuuksien sitominen indeksiin ja korotukset. Olemme jälleen antamassa peruskouluille merkittävän lisärahoituksen, yliopistoille 160 miljoonaa, mikä säilyttää vähintään niiden toiminnan tason jne. Eli tämä hallitus toimii ja tekee todella kovia päätöksiä tässä vaikeassa tilanteessakin.

Arvoisa puhemies! Se, mitä jatkossa on tehtävä ja mitä tämä budjetti myös linjaa, on se, että meidän on huolehdittava melko tiukasta menokurista. Tässä budjetissa suhteessa viime vuoden budjettiin menot vähenevät reaalisesti 2 prosentilla, ja kun hallitusta on nyt syytetty lepsusta budjetista, niin tämä jo kertoo sen, että ilman leikkauksia pystymme 2 prosentin reaaliseen menojen vähentämiseen.

Meidän täytyy myöskin huolehtia kasvun ylläpitämisestä ja vauhdittamisesta kaikin keinoin. Se on avain siihen, että me saamme työttömäksi jääneet ihmiset työllistymään, ja sille, että meidän leikkauspaineemme seuraavassa hallitusohjelmassa ja seuraavan hallituksen aikana tulevina vuosina Suomessa pienenevät. Meidän ei tarvitse hyvällä talouskasvulla, hyvällä työllisyystilanteella koskea hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin.

Kolmas asia vielä, joka on äärimmäisen tärkeä, on työurien pidentäminen. Minä en saanut debatissa SDP:ltä vastausta siihen, miten he tässä asiassa nyt toimivat. Pitävätkö ne huhut paikkansa, että toisaalta pyritte jarruttamaan kolmikantaneuvotteluja omilla hyvillä suhteillanne ay-liikkeeseen ja toisaalta haukutte täällä hallitusta huonosta kyvystä hoitaa kolmikantaneuvotteluja? Minusta tämä olisi hyvin oleellista selvittää ja tietää, miten tässä asiassa on toimittu. Kumpi asia on tärkeämpi, isänmaan etu vai SDP:n etu?

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut kyvytön tekemään suhdannetilanteen edellyttämiä nopeita ja tehokkaita toimia. Maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi järisytti talouden perustekijöitä ympäri maailman. Suomessakin kansantalouden tilanne heikentyi nopeasti. Vuonna 2008 kokonaistuotanto pysyi vaivoin plussalla ja supistui seuraavana vuonna rajut 8 prosenttia. Hallitus ei reagoinut talouden syöksyyn millään kunnon elvytyskeinolla. Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät tuottaneet riittävän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan velkaannuttivat Suomea turhaan.

Viime vaalikaudella luodut työpaikat ovat tällä vaalikaudella hävinneet. Hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena valtionvelka kasvaa tällä vaalikaudella rajusti. Vuoden 2007 lopulla valtionvelan määrä oli 56 miljardia euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä velan arvioidaan kasvavan 85 miljardiin euroon. Näin velkamäärä kasvaa porvarihallituksen aikana yli 50 prosentilla eli lähes 30 miljardilla eurolla.

Suomen talouden näkymät ovat kohentuneet vuoden aikana. Vienti on elpynyt kansainvälisen talouden parantumisen myötä. Kansainvälisen talouden näkymät eivät kuitenkaan pysyvästi ole kohentuneet, ja monet riskit varjostavat kehitystä niin Euroopassa kuin Suomessa. Finanssipolitiikka kääntyy kiristyvämpään suuntaan. Näistä syistä johtuen täsmäelvytystä pitää jatkaa.

Arvoisa puhemies! Parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että osaamiseen ja tutkimukseen panostetaan. Yritysten on pystyttävä investoimaan, ja niille on mahdollistettava riittävät resurssit tuotannon laajentamiseen ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä ei kuitenkaan oikeuta hallitusta siihen, että työttömyyden ollessa edelleen korkea se esittää työllisyysrahojen leikkaamista 60 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan elyssä työllistämismäärärahoja ollaan leikkaamassa 10 prosenttia. Myös työllisyysperusteisilla siirtomenoilla investointeihin on maakunnassamme, niin kuin varmasti muuallakin maassa, saatu paljon hyvää aikaan. Näillä tuilla on erityisesti pystytty rakentamaan infraa yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn sekä sijoittumispäätösten varmistamiseksi. Uuden aluehallinnon kannalta on erittäin ikävää, että valtion tuottavuusohjelmasta johtuen muun muassa ely-keskusten toimintamenoja ollaan voimakkaasti supistamassa. Se ei voi olla vaikeuttamassa toimintojen sisäänajoa ja niiden kehittämistä.

Metsähallituksen luontopalveluista, joihin tänä vuonna on varattu 50 miljoonaa euroa, ollaan leikkaamassa 5 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia. Lehtitietojen mukaan kyseinen säästö merkitsee 60 henkilön irtisanomista. Käytännössä tällainen säästövaatimus merkitsee Metsähallituksen luontopalveluiden osittaista alasajoa. Sen myötä matkailuelinkeinon retkeilypalvelut heikkenisivät olennaisesti Metsähallituksen ylläpitämien luonnon- ja kansallispuistojen ympärille muodostuneessa matkailussa. Leikkaukset, paitsi että ne haittaisivat matkailuyritysten toimintaedellytyksiä, näkyisivät suoraan myös omassa kotikaupungissani muun muassa Kolilla ja Ruunaassa. Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa retkeilyyn ja luonnonsuojeluun varattuja valtion omistamia alueita ja tuottaa niille retkeilypalveluja. Myös erävalvonta kuuluu luontopalveluihin. Toivottavasti eduskunta sitten käsittelyssään tämän leikkauksen poistaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Määräraha joukkoliikenteen palvelujen ostoon ensi vuodelle on hitusen kuluvaa vuotta korkeampi. Tämä korotus ei kuitenkaan kata edes kustannusten nousua. Jo kuluvana vuonna kesäkuussa bussivuoroja lakkautettiin muun muassa meidän maakunnassamme yli 80, ja sama meno jatkuu tulevana vuonna. Valtio siirtää näin tylysti kulujaan kunnille. Samalla muuttoliikettä vauhditetaan. Erityisesti minua ihmetyttää, että keskusta on tällaisessa mukana.

Arvoisa puhemies! Sen verran vain velkaneuvonnasta, että kun määrärahaesitys on jälleen kuluvaa vuotta pienempi, kysyn vaan, onko tämä yksi niistä puruluista, jotka heitetään eduskunnalle. Tarve velkaneuvontaan on vähintään yhtä suuri kuin aiemminkin. Odotusajat ovat kasvaneet, ja myös viime vuonna valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä tätä määrärahaa nostettiin. Toivottavasti valtiovarainministeri tähän kysymykseen voi vastata.

Markus  Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten Jyrki Katainen valittiin Financial Times -lehdessä Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi. Hän julisti, että emme voi jättää valtionvelkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kuitenkin valtio ottaa lyhyessä ajassa lisää velkaa yli 30 miljardia euroa. (Ed. Rossi: Olisiko pitänyt leikata?) Katainen aloitti ministerinpostinsa poikkeuksellisen hyvässä tilanteessa. Kun hän päättää työnsä ensi keväänä, kaikki on toisin. Valtionvelka tuplaantuu, salaisesti valmistellaan leikkauslistoja, ja hyvätuloisille jaettua veroalea maksavat takaisin vielä tulevatkin sukupolvet.

Kokoomusta äänestävät hyvätuloiset pidettiin tyytyväisinä velkarahalla, jonka maksavat takaisin kaikki nekin, jotka eivät veroalesta mitään hyötyneet. Tähän asti, kun näistä leikkauslistoista on puhuttu, valtiovarainministeri etunenässä on kiistänyt sellaisten valmistelun, mutta kesällä Suomen Kuvalehden haastattelussa kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja ilmoitti hyvin yksioikoisesti, että kokoomus ei mene hallitukseen sellaisten kumppaneitten kanssa, jotka eivät ole valmiit leikkaamaan. Tuskinpa niitä leikkauslistoja ihan yhtäkkiä pystyyn polkaistaan. Jonkunlainen valmistelutyö siinä varmasti tehdäänkin. Paljon reilumpi olisi kertoa ne leikkauskohteet ennen vaaleja, jotta ihmiset voisivat niitä arvioida äänestysuurnilla, kuin tuoda ne sitten yllättäen hallitusneuvotteluissa pöytään.

Veropohjaa on supistettu rajusti. Esimerkiksi ensi vuoden valtion talousarvioesitys on yli 8 miljardia euroa alijäämäinen. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 tuloon ja varallisuuteen perustuvat valtion verotulot laskivat liki 5 miljardia euroa, eikä kaikki selity lamalla; osansa on tällä hyvätuloisten veroalella. Kun toisille annetaan, niin toisilta kupataan. Verotuksen painopiste muutettiin tasaveron suuntaan eli kunnalliselle tasolle ja välillisiin veroihin. Se on kaikkein epäoikeudenmukaisin tapa verottaa. Siksi kunnat nostavat veroprosentteja ja palvelumaksuja. Siksi polttoaine- ja energiaverot nousevat. Siksi työmarkkinatuen tarveharkintaa ei poisteta eikä omaishoitajien korvausta koroteta. Siksi valtion tuottavuusohjelma karsii haja-asutusalueilta ne viimeiset-kin valtion palvelut.

Arvoisa puhemies! Kokoomus julisti puheenjohtajansa Kataisen suulla muutoksen vihreäksi verouudistukseksi. Näin he halusivat ottaa omansa vihreitten maailmanparantajaimagosta. Veromalli ei ole kuitenkaan vihreiden vaan virheiden linja. Kyllä äskeisessä debattikeskustelussa vihreitten edustajat olivat aika lailla hakoteillä. Kumpaakaan puoluetta, kokoomusta tai vihreitä, ei kiinnosta verotuksen oikeudenmukaisuus. Kokoomukselle riittää se, että se pitää äänestäjänsä tyytyväisinä veronmaksajien rahoilla, ja vihreät pelastavat maailman tavan työntekijöitä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä kurittamalla. Vihreitten piittaamattomuudesta tarjosi puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki riittävän hyvän — tai huonon — esimerkin, kun hän kertoi olevansa tyytyväinen työllisyyspolitiikan määrärahoihin. Vastuuministeri on tyytyväinen, kun hänen ministeriönsä määrärahoja leikataan 60 miljoonaa euroa, vaikka maassa on liki 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys räjähtänyt silmille.

Myös Luontopalveluitten määrärahojen leikkauksessa, liki 5 miljoonaa euroa, riittää vihreillä ja keskustalla selittämistä. Samaan aikaan, kun valtion talousarvioesitys tuli julkiseksi, ilmoitti Metsähallitus käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut. Supistustarve on 60 henkilötyövuotta. Vielä viime keväänä, kun Pallas-lakia käsiteltiin täällä eduskunnassa, meille vakuutettiin, että Luontopalveluille taataan riittävät määrärahat. Työministeri Sinnemäenkin on syytä tietää, että jos Metsähallituksessa aloitetaan irtisanomiset tai lomautukset, ei niihin töihin palkata myöskään työntekijöitä työllisyysmäärärahoilla. Näin hallitus tekee tuplavirheen. Myös ympäristötöiden määrärahaa leikataan kolmasosalla.

Kaikkeen näyttää taipuvan vihreitten eduskuntaryhmä maksaessaan energiaverosekoilut leikkaamalla ympäristönsuojelu- ja luontopalveluitten määrärahoja kauttaaltaan. Siinä mielessä työministeri Sinnemäki ja vihreiden puheenjohtaja Sinnemäki on johdonmukainen, että työministerinä toimiessaan hän on tyytyväinen, jos työllisyysmäärärahoja leikataan, ja vihreitten puheenjohtajana hän on tyytyväinen, jos ympäristötöiden ja Luontopalveluitten määrärahoja leikataan. Hän on johdonmukainen linjassaan.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa pitäisi samaan aikaan pitää kiinni hyvinvointivaltion palveluista, parantaa sosiaaliturvaa ja työllisyyttä, täyttää ilmastonsuojeluvelvoitteet ja kaventaa budjetin alijäämää, eli ei mikään helppo yhtälö.

Hyvinvointivaltion pitäminen kuosissa on taloudellisesti vaikeana aikana entistä tärkeämpää, koska kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät taantumasta eniten.

Maaliskuun alusta alkaen sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, erityishoitorahat, lapsilisät, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sidotaan kuluttajahintojen muutosta seuraavaan indeksiin. Vaikka indeksiin sitomisen välitön vaikutus on pieni, pidemmällä aikavälillä se osaltaan varmistaa, että tulonsiirtojen ostovoima ei romahda. Ongelmaksi jää, että opintotukea ei indeksiin tässä vaiheessa sidota.

Tämä hallitus kyllä korjasi aiempien hallitusten laiminlyöntejä korottamalla pienimpien päivärahojen lisäksi myös opintotukea, mutta nyt opintososiaalisten etujen ostovoiman lasku uhkaa jälleen vaikeuttaa opiskelijoiden valmiiksi hankalaa asemaa. Täysipainoinen opiskelu, yhteiskunnan tasa-arvoisten mahdollisuuksien vaaliminen ja nopea valmistuminen vaikeutuvat. Opintotukeen onkin syytä vielä palata valtiovarainvaliokunnan budjettikäsittelyssä. Opiskelijoiden eli nuorempien sukupolvien toimeentulon jättäminen indeksisidoksen ulkopuolelle ei ole oikeudenmukaista.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on parempi korottaa veroja kuin leikata palveluita. Alkuperäisestä esityksestä korjattuna hallituksen energiaverolinja ohjaa ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin ja kerää verotuloja niiltä, jotka saastuttavat eniten. Pientä kauneusvirhettä rumemmaksi ongelmaksi tosin jää ilmaston ja suoluonnon kannalta mahdottoman turpeen verokohtelu, jossa on seuraavallekin hallitukselle työtä. Tänään tässä keskustelussa varsinkin vasemmisto on kritisoinut valtavasti vihreää verouudistusta. Ihmettelen sitä syvästi. Ettekö te usko lainkaan verotuksen kulutusta ohjaavaan vaikutukseen? Onneksi suomalaisten enemmistö on tästä hieman toista mieltä. Tänään julkistetun gallupin mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy sen, että asumiskustannuksiin vaikuttaa myös lämmityksen ympäristöystävällisyys.

Arvoisa puhemies! Ilmaston ja talouden kestävyysvajeen kannalta veropohjaa on edelleen laajennettava energia-, ympäristö-, kiinteistö- ja kulutusverojen keinoin. Ympäristövallankumousta voi tehdä myös raiteilla. Oli välttämätöntä, että hallitus varmisti rahoituksellaan Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen etenemisen. Seuraavaa hallitusohjelmaa valmisteltaessa on tehtävä suunnitelma väylähankkeiden pitkäjänteiselle rahoitukselle samoin kuin raideliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn turvaamiselle. Raidevallankumouksen kautta pääsemme vähentämään entistä tehokkaammin myös liikenteen päästöjä.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun ympäristöperusteista verotusta lisätään ja kiristetään, on tärkeätä huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Vähät veronalennukset on mielestäni jatkossa kohdistettava pienituloisille, joihin ympäristöverot suhteellisesti eniten vaikuttavat. Erityisesti haluan kiinnittää huomiota lapsiperheiden tilanteeseen.

Vapaa-aika on lapsiperheiden suurin menoerä. Kelan juuri julkaisema Perhepiirissä-tutkimus korostaa, että syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien turvaaminen on aivan olennaista. Meidän on vältettävä tilanne, jossa nuoret syrjäytyvät, koska heillä ei ole varaa olla tavallisia nuoria. Samassa tutkimuksessa kiinnitetään myös huomiota jatkuvasti lisääntyviin lasten huostaanottoihin. Voi päätellä, että mielenterveys- ja päihdepalveluista on säästetty, ja nyt lasku on moninkertainen.

Yksi asia tässä budjettiesityksessä on mielestäni erittäin tärkeä. Se on päihdeongelmaisten äitien tilanne. Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämissä ensikodeissa on ollut erittäin hyvin tuloksin hoidossa tänä vuonna 160 perhettä. Toimintaa on tuettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Ensi vuodesta alkaen toimintaa tuetaan valtion budjetista suoraan mutta ongelma on siinä, että rahat myönnetään Ensi- ja turvakotien liitolle suoraan kohdistetun tuen sijasta yleisinä valtionosuuksina, joiden käyttöä valtio ei voi kohdentaa. Eduskuntakäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa pitääkin jollain tavalla varmistaa, että päihdeäitien hoidon kannalta välttämättömät lisäykset käytetään juuri päihdeäitien kuntouttamiseen.

Arvoisa puhemies! YK:n vuosituhattavoitteet täyttävät tässä kuussa 10 vuotta, ja niiden saavuttamiseen on enää 5 vuotta aikaa. Ensi viikolla YK:n huippukokous pohtii, miten käy tavoitteelle puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä vuoteen 2010 mennessä.

Kehitysyhteistyön osalta Suomi ei vielä saavuta kansainvälistä YK:n suosittamaa 0,7 prosentin osuutta bkt:stä, mutta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuonna 108 miljoonalla eurolla. Maailmassa on edelleen miljoonia ihmisiä, joilla ei ole käytännössä varaa tai mahdollisuuksia pysyä hengissä tai elää ihmisarvoista elämää. Tämä on syy, miksi kehitysyhteistyötä ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa tarvitaan.

Christina  Gestrin /r:

Värderade talman! Ekonomin ser ljusare ut i år än förra året och utsikterna för det kommande året är hyfsade. Osäkerheten på det globala ekonomiska området är ändå något som fördunklar framtidsutsikterna. Det gångna året har också bjudit på överraskningar flera gånger, och Finland har varit tvungen att skuldsätta sig ordentligt för att klara av de internationella förpliktelserna vid sidan av våra egna ekonomiska utmaningar.

Skuldsättningen förväntas vara mindre nästa år, men fortfarande på en hög nivå, en nivå som inte kan försvaras på längre sikt. Alla skulder ska betalas tillbaka och med ränta. Dagens beslutsfattare kan inte utgå från att morgondagens skattebetalare har lättare att återbetala skulder än dagens skattebetalare.

Utmaningarna i ekonomin är den globala osäkerheten, USA:s ekonomi, Kinas ekonomi. Utmaningarna är också vår demografiska snedvridning, den minskande andelen personer i arbetsför ålder. Klimatförändringen är den tredje stora utmaningen. Klimatförändringen måste bemästras nu, att skjuta upp åtgärder blir dyrare och kan få oanade konsekvenser.

On huolestuttavaa, että suomalaisten pienituloisten talouksien osuus ei näytä vähenevän. Osuuden arvioidaan olevan yhtä suuri ensi vuonna kuin tänäkin vuonna. Kokemamme taantuma huomioon ottaen on todennäköistä, että osuus olisi huomattavasti suurempi ilman hallituksen viime vuosina tekemiä elvytystoimia. Työllisyystilanne ei vielä ole hyvä, mutta se on paranemassa. Toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on kuitenkin jatkettava. Hallitus ehdottaa ensi vuodeksi indeksitarkistuksia useisiin sosiaalietuuksiin. Perusvähennyksen korottaminen tulee myös auttamaan pienituloisia.

Energiaverouudistus on askel oikeaan suuntaan. Periaate verotuksen muuttamisesta siten, että se perustuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidiin sekä muihin päästöihin, on oikea. Hallituksen energiaveropaketin korjaus siten, että kivihiiltä verotetaan kovemmin kuin maakaasua, oli välttämätön toimenpide.

Suurten kaupunkien kaukolämpöjärjestelmät ovat olleet edellytyksenä sähkön ja lämmön energiatehokkaalle tuotannolle. Pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoa voidaan ympäristöseikkojen vuoksi perustella tulevaisuudessa. Toivottavasti kehitys etenee biopolttoaineiden osuuden kasvuun kaukolämmön tuotannossa, kuten on tapahtunut muun muassa Tukholmassa. Pääkaupunkiseudulla seuraavana askeleena on biokaasun tuottaminen vedenpuhdistamoiden lietteestä. Biokaasua voitaisiin käyttää Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Näin tehdään myös Tukholmassa.

Herr talman! Det är viktigt att vårt järnvägsnät hålls i gott skick. I Nyland bör Hangö—Hyvingebanan elektrifieras och passagerartrafiken längs med kustbanan bör säkras ända till Hangö även i fortsättningen. I huvudstadsregionen väntar också flera nya spårtrafikprojekt på statsstöd. Många av dessa är av nationellt intresse. I Östra Nyland har man i decennier väntat på finansieringen av Helibanan. I Nyland rör sig stora folkströmmar. Kollektivtrafiken i den här regionen får inte falla i skymundan i regeringens prioriteringar. Riksdagen måste igen i år se över stödet för förbindelsebåtstrafiken i skärgården vilken är på en oacceptabelt låg nivå i regeringens budgetproposition.

Regeringen föreslår ett nytt stöd för skyddet av Östersjön. Summan är liten men varje euro behövs trots det. Anslagen för miljöarbeten och vatten- och avloppsarbeten har tyvärr skurits ner jämfört med årets nivå. Finansieringen av oljeskyddscentralen i Borgå saknas, vilket är märkligt eftersom öppnandet av centralen finns nedskrivet i regeringsprogrammet och allt pekar på att vi bör förstärka vår oljeskyddsberedskap och vår kunskap på det här området.

Reduceringsfisket längs med kusten saknar också anslag för nästa år fastän pilotprojektet visar att stora mängder fosfor kan elimineras om reduceringsfisket kunde utvecklas längs med hela kusten. Alla de här åtagandena behövs för att Finland ska uppfylla de krav man förbundit sig till i Helcoms Baltic Sea Action Plan och även vid Östersjötoppmötet i Helsingfors i februari.

Framför allt behövs åtagandena för att förbättra Östersjöns miljötillstånd. Den politiska viljan kan också för Östersjöns del mätas i euro och cent. Tyvärr har satsningarna på Östersjön inte varit tillräckliga hittills och är det inte heller i nästa års budget. Den här bristen hoppas jag riksdagen har beredskap att korrigera.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vakavin ongelma, mikä meillä tässä maassa tällä hetkellä on ja vielä ensi vuonnakin ja ehkä sen jälkeen, on työttömyys. Meillä on 300 000, ehkä ylikin, työikäistä, työkuntoista ihmistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. He eivät tuota yhteiskunnalle mitään ja kuluttavat huomattavasti voimavaroja yhteiskunnan kassasta. Lisäksi tietysti heidän henkinen ja muu hyvinvointinsa on vaikeuksissa, kärsii siitä, että heillä ei ole työtä eikä sen tuomaa tarkoitusta elämään.

Kun tätä ensi vuoden talousarviota tarkastelee, niin valitettavasti joudun toteamaan, että työllisyyden parantamiseen ei ole riittävästi fokusoitu voimavaroja. En yhdy ihan yksiselitteisesti siihen vasemmiston huutoon, että lisää työllisyysrahoja. Niitäkin tarvitaan monilla alueilla, vaikeimmilla työttömyysalueilla tarvitaan julkisia panostuksia kuntien kautta. Esimerkiksi sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa esitetty malli, että kunnat työllistäisivät ja saisivat siihen ylimääräistä tukea ensi vuonna, on kannatettava ja hyvä. Koska noilla alueilla ei ole yksityistä yritystoimintaa riittävästi eikä ainakaan ole siihen suuntaan kehitys menossa, että lisääntyisi-kään, niin silloin tarvitaan julkisen sektorin panostuksia enemmän kuin nyt on kaavailtu ja esitetään. Mutta ennen kaikkea tarvitaan yritysten työllistämisedellytysten parantamistoimenpiteitä edelleen ja voimakkaasti.

Tässä on noussut esille monta kertaa tämä kelamaksun poisto, joka toteutui tämän vuoden alusta. Sinänsä se on positiivinen asia, mutta sen miljardin, minkä hallitus siihen käytti, kohdentaminen toisella tavalla työllisyyden parantamiseen olisi ollut mahdollista paljon tehokkaammin. Nythän siitä meni muun muassa kaikille kunnille tasaisesti ja oikeastaan niille kunnille, joilla on varaa korkeampiin palkkoihin ja suurempaan henkilöstömäärään, meni eniten rahaa eli rikkaimmille kunnille, kun taas köyhät, suurissa vaikeuksissa olevat kunnat hyötyivät siitä hyvin vähän, suhteessa hyvin vähän. Näin ollen tämä hajakylvömalli ei ollut hyvä eikä viisas vaan se olisi pitänyt vaikkapa kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta ohjata kunnille tarpeen mukaan ja vaikkapa työllisyysvelvoitteen myötä. Yritysten osalta ne yritykset, jotka ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstönsä, eivät saaneet tätä hyötyä lainkaan, koska se on palkkasidonnainen maksu, kun taas ne, jotka ovat hyvässä asemassa, saivat siitä kaikkein suurimman osuuden.

Voi kyllä perustellusti arvostella, että kelamaksun poisto sillä tavalla, kuin se nyt tapahtui, ei ole ollut työllisyyspolitiikan kannalta kaikkein paras mahdollinen. Nyt kun sitten energiaveroilla, ympäristöveroilla kerätään, sekä energiaverolla että jäteverolla, yrityksiltä ja kunnilta takaisin nämä verotulot, niin joudutaan siihen tilanteeseen, että jälleen kohdentuminen saattaa olla sellainen, mikä ei paranna työllisyyttä vaan jopa heikentää sitä. Siksi on äärettömän tärkeää, että ympäristö-, energia- ja jäteveroja tarkastellaan hyvin tarkoin myös elinkeino- ja työllisyyspolitiikan näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Muilta osin totean, että maaseudun palvelujen heikkeneminen sekä tiestön että valtion paikallishallinnon palvelujen osalta on vakava uhka laajojen maaseutualueiden kehitykselle. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa Keuruun seutu, Joutsan seutu ja moni muu ovat menettämässä ne työpaikat ja ne palvelut, joita siellä perinteisesti ihmisille ja yrityksille on ollut. Etätyötä voitaisiin lisätä, työtä hajauttaa tehtäväksi noilla paikkakunnilla, ja näin vähennettäisiin liikennetarpeita ja turvattaisiin työpaikkoja ja palveluita ihmisiä lähellä. Edelleen totean että hätäkeskusratkaisu pitäisi ottaa uudelleen tutkittavaksi ja tiepolitiikkaan pitää löytyä uusi suunta myös maaseutualueiden osalta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2011 ei kyllä paljon mieltä lämmittänyt. Vaalitäyksi suunniteltu ensi vuoden maaliskuun alusta käyttöön otettava takuu-eläkekin, joka sanana on toki vakuuttava ja ve-toava, on suurelta osin menettänyt sen merkityksen, joka sillä oli silloin, kun nykyinen hallitus aikoinaan teki siitä periaatepäätöksen. Erilaiset verot sekä maksut ovat nousseet vastaavasti, joten luvattu 685 euron kuukausieläke tulee käytännössä parantamaan vain todella harvan pieneläkeläisen todellista taloudellista tilannetta. Järjestelmän piiriin toki näyttää pääsevän arviolta 120 000 henkilöä. Kun takuueläke otetaan tulona huomioon asumistukea myönnettäessä, menettää uusi eläke entisestään merkitystään. Köyhien määrä runsaasta 900 000 hengestä tuskin vähenee ainakaan oleellisesti.

Sotaveteraanien tukemiseen esitetyt määrärahat ovat vähenemässä. Perusteluna käytetään ilmeisesti heidän määränsä vähenemistä. Mielestäni veteraanien kuntoutusta, avopalveluita ja muuta kotona selviytymistä tukevaa toimintaa olisi päinvastoin lisättävä. Resurssien lisäystoimenpiteillä varmistettaisiin kaikille kuntoutusta haluaville rintamaveteraaneille kuntoutusjakso kerran vuodessa sekä heidän tarvitsemiaan palveluita. Näin voitaisiin edistää keski-iältään noin 87-vuotiaiden kunniakansalaistemme kotona selviytymistä. Tätä mieltä olivat tänään myös eduskunnassa vierailleet Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnat.

Arvoisa puhemies! Erityisesti minua hämmästyttävät liikenneverkostolle esitetyt määrärahat ja siellä erityisesti perustienpidon rahoitus, joka on viime vuosina alirahoitettu siten, että alempiasteisen tiestön kunto on heikentynyt vuosi vuodelta. Nytkin budjettikirjassa todetaan suoraan, että huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy 300 kilometrillä ja huonokuntoisten siltojen määrä 20:llä. Alempiasteisen tiestön korjausvelka kasvaa entisestään, ja sen seurauksena moni alihankintayritys joutunee harkitsemaan toimintansa siirtämistä parempien tieyhteyksien varrelle. Tämä on erittäin ikävä viesti reuna-alueiden kansalaisille ja erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittajille. Näinkö koko Suomi pidetään asuttuna? On vaikea uskoa, että keskusta on pääministeripuolue ja liikenneministeriö on myös keskustapuolueesta. Lisäksi Liikenneviraston tuoreet suunnitelmat tiestön osalta suorastaan hirvittävät.

Vihreästä verouudistuksesta voi todeta sen, että jotakin valoa tunneliin tuli, kun valtiovarainministeri ilmoitti eilen, että hallitus luopuu suunnittelemastaan maakaasuveron viisinkertaistamisesta ensi vuoden osalta. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että kivihiiltä käytettiin kuluvan vuoden tammi—kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia eli kulutus kasvoi 34 prosenttia edellisvuodesta. Eikö olisi järkevämpää käyttää kotimaisia energialähteitä kuin ulkoa tuotua kivihiiltä?

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana maahanmuuttopolitiikasta. En usko, että tilanne tulee helpottumaan juurikaan lähetekeskustelussa olevan budjettiesityksen kautta. On muistettava, että nykyisin turvapaikanhakija joutuu odottamaan ensimmäistä puhuttelua puoli vuotta, jonka ajan hakija on jossakin vastaanottokodissa tai hotellissa sitä odottamassa, eli nyt vuorossa ovat vuoden 2009 loppupuolella tulleet. Puhuttelun jälkeenhän suoritetaan vielä muitakin selvityksiä ennen lopullista päätöstä. Menettelyä pitäisi nopeuttaa huomattavasti, vaikka tilapäisellä henkilöstöllä, koska tuohon odotteluun meneville verorahoille olisi mielestäni parempaakin käyttöä. Huolestuttavaa ovat myös eiliset tiedot siitä, millä tavoin kansainväliset rikollisjärjestöt ovat tuoneet turvapaikanhakijoita Suomeen. Tästä asiasta olen kymmeniä kertoja puhunut tässä salissa ja todennut, millä tavoin Europolin asiantuntija kertoi poliisiasiain neuvottelukunnan jäsenille kyseisestä asiasta.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maamme talousnäkymät ovat tällä hetkellä varsin valoisat. On toki todettava, että alakohtaisia eroja on. Ennen kaikkea vahva kehitys on ollut metsäteollisuudessa ja osin myös metallissa. Rakennusalalla tilanne on kaksijakoinen, Pääkaupunkiseudulla töitä näyttää riittävän, maakunnissa sen sijaan ollaan tällä hetkellä aika hiljaisessa kasvussa ja tilanne on varsin vaikea. On rehellisesti todettava se, että en ymmärrä opposition arvostelua siitä, että elvytys ei olisi onnistunut. Minusta se on ollut erittäin hyvä ja tarpeellinen ja pääsääntöisesti myöskin oikea-aikaista. Erityisesti rakennusalalla tulokset ovat olleet erinomaisia ja on varmaa, että on monta konkurssia vältetty näillä elvytystoimenpiteillä, joita alalle on suunnattu. Perustamishankkeisiin sivistys- ja sosiaalipuolelle rahaa ohjattiin ja myös erityisryhmien rakentamiseen saatiin täällä eduskuntakäsittelyssä merkittäviä lisäyksiä tälle vuodelle.

Maamme talouskasvun ja menestymisen perusta on yrittäjyydessä. Pk-sektorin merkitys työpaikkojen luonnissa on keskeinen. Sen me varmaan kaikki tällä alleviivaamme. Matti Van-hasen ykköshallituksen yritysverotuslinjaukset ovat edesauttaneet yritysten selviytymistä talouslaman aikana, taseet ovat merkittävästi vahvistuneet, ja konkurssien määrä on jäänyt kuitenkin varsin vähäiseksi tästä johtuen. Tahto ja mahdollisuus pitää työntekijöitä töissä myös ohuitten tilauskirjojen aikana on vahvistunut. On tärkeää jatkaa nykyistä yritysverolinjaa. Hämmästyin siitä, että sosiaalidemokraatit ovat vaatimassa pääomaverotuksen progressiivisuutta. Se johtaa käytännössä siihen, että yritykset siirtyvät rajojemme ulkopuolelle, ja tätä kukaan meistä tuskin haluaa. Kannustavuus yrittäjyyteen on siis säilytettävä, ja on tärkeää, että ne verolinjaukset, kuten korostin, pidetään nykyisellään.

Vuoden 2011 budjetissa yritystoiminnan tukemiseen on osoitettu merkittävästi lisäresursseja. Itse arvioinkin sitä, onko sittenkin parempi vaikuttavuus ohjata verovaroja yritysten yritystoiminnan tukemiseen kuin suoraan työllistämiseen. Varmaan tarvitaan työllisyysmäärärahojakin, mutta vaikuttavuus saattaa tulla paremmin kuitenkin täällä yritystoiminnan tukemisessa, koska monesti sitä kautta luodaan pysyviä työpaikkoja. Nostan esille sen, että yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen kasvua on 30 miljoonaa euroa, ja se on kyllä erittäin hyvä saavutus. Lähes 500 miljoonaa euroa on rahaa, ja sillä varmasti saadaan myös näkyviä tuloksia. Myös yritysten investointi- ja kehittämishankkeitten tukemisessa ollaan kasvuvauhdissa. On erittäin hyvä, että on menty tässä eteenpäin. Elinkeinoministeriössä myös Tekesin toimintamenoihin on osoitettu lisärahaa, ja tämä on erittäin hyvä asia.

Nostan esille yhden hyvän esimerkin, miten tutkimustoimintaan panostamalla saadaan työpaikkoja myös tuonne reuna-alueille. Gtk:ta on tuettu vuosittain ja toimintaedellytykset turvattu. Kaivostoiminta on tuomassa Itä- ja Pohjois-Suomeen lähivuosina merkittävästi uusia työpaikkoja. Tämä on pitkälti ansiota siitä, että meillä on hyvää tutkimustoimintaa ollut, ja on selvää, että kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa parin vuoden aikana kaksi kaivosta on avattu tai avataan ja myös Talvivaaran vaikutukset maakunnan pohjoisosiin ovat merkittävät. On tärkeätä se, että me panostamme tutkimustoimintaan.

Haluan tässä yhteydessä nostaa huolen koulutuspolitiikasta. Näyttää siltä, että opetusministeriö ja Opetushallitus eivät elä tässä päivässä näissä koulutusasioissa. Me varmaan muistamme viime vaalikaudelta, kun rakennusmestarikoulutusta täällä yhdessä vietiin eteenpäin — nimenomaan korostan, että yhdessä. Se on saavuttanut erittäin hyvän suosion ja on tullut tarpeeseen. Nyt näyttää siltä, että sama ongelma on täällä kaivospuolella. Kaivosteknikoista ja kaivosinsinööreistä on mittava pula, ja koulutus ei vastaa ollenkaan sitä tarvetta, joka tällä hetkellä on. Olisi tärkeätä, että tuolla koulutussektorillakin elettäisiin ajassa mukana ja otettaisiin vastaan niitä haasteita, joita tämä yhteiskunnan muutos tuo tullessaan.

Lopuksi muutama asia maatalousjaoston puheenjohtajana. Olen varsin huolissani tällä hetkellä Kemera-varojen riittävyydestä ja toivon, että vielä tämän vuoden aikana tähän voitaisiin tälle vuodelle lisäresursseja osoittaa. Se on äärettömän tärkeätä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Toinen asia, mikä on sitten huolestuttavaa, on vesihuoltomäärärahojen riittävyys.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansan kansanedustajat! Arvoisa valtiovarainministeri! Teille lähinnä osoitan sanani.

Edellisen hallituksen perintönä Suomen valtiontalous oli kohisten tulossa kuntoon, ja oli tehty 12 vuoden peruskorjaus edellisen porvarihallituksen jäljiltä, jonka aikana vain neljässä vuodessa viisinkertaistui valtionvelka ja työttömyys kolminkertaistui. Se oli konkurssikierre, jota sitten paikkaamaan tulivat sosialidemokraatit isänmaallisena työväenliikkeenä. Emme silloin hakeneet suuria menestystarinoita siitä, että pyrkisimme kaikessa olemaan kaikkein miellyttävin puolue, vaan leikkaukset oli tehtävä siinä kohtaa, kun se oli valtiontalouden ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi aivan välttämätöntä. Meillä olisi tällä hetkellä valtionvelkaa kymmeniä miljardeja euroja enemmän kenties, jos noita vaikeita päätöksiä ei olisi tehty. Velalla ja velan päälle ei voi hyvinvointia tulevaisuudessa rakentaa. Se on kuitenkin tältä hallitukselta päässyt unohtumaan. Kun edellisestä valtionvelasta yli 80 prosenttia, olisiko 82 prosenttia, oli edellisen porvarihallituksen jälkeensä jättämää taakkaa tuleville sukupolville leikkauksina, kiristyvinä veroina tulevaisuudessa, niin nyt olemme nähneet, miten päälle 50 miljardista päälle 80 miljardiin tuota taakkaa edelleen laitetaan pienituloisten ihmisten selälle ja harteille.

Nyt voidaan sanoa, että kuuluu keynesiläiseenkin politiikkaan se, että lama-aikana elvytetään, ja nyt tästä on keskeinen erimielisyys ollut tässä salissa. Meidän sosialidemokraattien mielestä jokainen panoksista, joka otetaan velaksi, tulisi käyttää mahdollisimman tuottavalla ja hyödyllisellä tavalla nimenomaan työpaikkojen luomisen kannalta. Tämä hallitus ei ole näin tehnyt. Se on holtittomasti jakanut miljardeja euroja suurituloisten veronkevennyksiin ja kaikkein rikkaimpien ihmisten taakan keventämiseen ja yhteiskuntavastuun vähentämiseen. Tämä ei meille sosialidemokraateille käy, ja tähän me haluamme muutoksen. Me haluamme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden muutoksen.

Toinen hyvä esimerkki on energiaverot. Täällä salissa on enemmän kuin koskaan puhuttu erilaisilla pyöreillä yläkäsitteillä menemättä lainkaan konkretiaan. Miksi? Minä kerron sen. Ei tämä hallitus eikä valtiovarainministeri Jyrki Katainen tiedä tämän energiaverouudistuksen todellisia ympäristövaikutuksia, eikä hän tiedä eikä tämä hallitus tiedä tämän energiaverouudistuksen todellisia tulonjakovaikutuksia. Täällä on sanottu, että miksi te sosialidemokraatit vaaditte hiilivapaata Suomea, öljyvapaata Suomea. Olin itse kirjoittamassa toisena työryhmän puheenjohtajana SDP:n energiapoliittista ohjelmaa toissa puoluekokoukseen. Noissa papereissa todella vaadimme öljyvapaata Suomea ja hiilivapaata Suomea, mutta emme koskaan tekisi niin vastuuttomasti kuin tämä porvarihallitus, että etukäteen selvittämättä veromuutosten todellisia vaikutuksia lähdetään tekemään muutoksia, jotka jo ensimmäisten laskelmien mukaan tämän kompuroinnin seurauksena näyttivät, että energiaverouudistus lisää päästöjä neljänneksellä, lisää päästöjä neljänneksellä. Nyt paniikinomaisesti sitten muutetaan taas tätä ja sitten naureskellaan sosialidemokraateille, kun me puhumme siitä, miten tämä vaikuttaa pienipalkkaisiin palkansaajiin, miten tämä vaikuttaa eläkeläisiin, miten tämä vaikuttaa niihin, joista silloin, kun kokoomus tuli hallitukseen, piti olla kyse, pienipalkkaisista naisvaltaisista aloista, jotka silloinkin petettiin ja joille ei annettu sitä yli 300:aa miljoonaa euroa, mikä oli ennen vaaleja luvattu, vaan annettiin alle 200 miljoonaa, ja Suomi joutui yleisen katastrofin partaalle, lakon partaalle, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja sieltä se sitten pelastettiin. Tällainen vastuuttomuus ei sosialidemokraateille käy. Tällaisia energiaverouudistuksia, joitten todellisia vaikutuksia ei tiedetä, ei pidä tänne esitellä, vaan pitää sellaisia verouudistuksia tehdä, joilla on todellisia ympäristövaikutuksia. Se on järkivihreyttä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri tuntui pitävän energiaverolaskua kotitalouksille pienenä, kun se on noin 200 euroa vuodessa. Tämä osoittaa, että kyllä Suomen poliittinen johto tuntee varsin huonosti sen pienituloisen suomalaisen elämää. 200 euroa on erittäin merkittävä rahasumma kaikkein pienituloisimmille suomalaisille. Se on esimerkiksi työmarkkinatuella kituuttavalle kahden viikon käteenjäävä tulo. Jos vaikkapa kymppitonnin tienaaville laitettaisiin 5 000 euron lisävero, niin huuto tässä maassa olisi hurja ja kokoomus olisi varmasti ensimmäisenä barrikadeilla, mutta kun pienituloisille jokin rasitus laitetaan, niin se näyttää olevan vaan läpihuutojuttu.

Eli tämä sosiaalisuus tästä energiaveroesityksestä puuttuu kokonaan, ja tämä on minusta suuren luokan ongelma. Kaiken lisäksi on vielä myös niin, että kyllä nämä lämmitykseen ja kulkemiseen kohdennetut verot kipeimmin osuvat pohjoiseen, missä talvi ensinnäkin on pitkä ja kylmä, lämmityskulut ovat suuret ja myös etäisyydet ovat isot. Kun esimerkiksi dieselpolttoaine aikanaan kallistuu, niin kyllä se näkyy kulkemisen kustannusten nousuna pohjoisessa vielä enemmän kuin siellä, missä on vaihtoehtoisia kulkuvälineitä julkisella puolella, ja kuljetuksissa se näkyy sitten tosi rajusti. Eli kyllä kaikki perusteet on pienituloisten ja myös pohjoisen kannalta, että tätä esitystä vahvasti arvostellaan.

Valtiovarainministeri sanoi, että tehkää jotain sellaista, mikä vähentää lämmityksen tarvetta. Mutta miten se pienellä eläkkeellä kitkuttava eläkeläismummo ja hänen puolisonsa, joka myöskin on eläkkeellä, voisivat sen remontin tehdä? Sehän maksaa tavattoman paljon. Kaiken lisäksihän tilanne on vielä se, että kotitalousvähennystä saa palkkaamisesta mutta ne tarvikkeet pitäisi ostaa itse. Eli kyllä se on hankalaa, kun pienituloisen kannalta katsoo näitä asioita, mutta se näkökulma Suomessa on heikko kaikessa päätännässä nykyään. Hyväosaisten ehdoilla mennään, ja se tässä näkyy, ja se meidät panee arvostelemaan tätä esitystä.

Työmarkkinatuki on todella pieni, ja kyllä paheksun suorastaan sitä, että ei ole edes sitä pientä korjausta tehty, johon myöskin Sata-komitea oli valmis, eli tätä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista. Onhan se aivan ennenkuulumatonta, että jotkut työttömät joutuvat kokonaan tulottomiksi, kun toinen aviopuolisoista tienaa ei kovinkaan isoa palkkaa. Onhan se ihan mahdoton tilanne, ettei saa minkäänlaista tuloa mistään. Ja tämmöinen tilanne meillä on ja jatkuu ja jatkuu. Luulisi todella, että naisväki tässä salissa nostaisi tästä erityisen ison vastarintaliikkeen, koska naisiin se pääasiassa osuu tämä tarveharkinta, joka vie kokonaan tulottomaksi tietyissä tapauksissa. Mutta hoidellaan me Lapin miehet ja muutkin; ed. Gustafsson on tuonut esille tässä vahvasti feministienkin roolia, jos näin sallitaan sanoa. Vääryys se on.

Herra puhemies! Energiaveroesityksessä minua vaivaa Lapin edustajana myös rauta- ja terästeollisuudelle esitetty jätevero: ei sinänsä se vero mutta sen kohtuuttomuus, jonkalaiseksi se on nyt paljastumassa. On saatu informaatiota, että esimerkiksi Tornion Outokummun osalta tuo jätevero voisi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Kohtuutontahan sellainen on. Siellä tehdään kovasti töitä. Viime viikolla avattiin jätettä jalostava tehdas, mutta sitä vaan tulee, sitä jätettä, vieläkin. Jos meinataan, että se homma toimii ja pyörii ja menestyy, niin ei ihan kohtuuttomilla veroilla pidä sitten sitä työllistämistä estää. Kaikki ideat, jos ne viedään liian pitkälle, kääntyvät päälaelleen, ja tässä minusta on sellainen tapaus, joka pitää nyt selvittää. Eli minä kyllä edellytän ja odotan, että eduskunta viimeistään paneutuu tähän jäteveroasiaan niin, että siinä on se kohtuullisuus ja järkevyys mukana, eikä vaan ole niin, että summanmutikassa huitaistaan hirmuisia veroja, jotka sitten johtavat ihan toisenlaisiin tuloksiin, esimerkiksi työpaikkojen lisäämisen estymiseen. Siihen ei saa tämä homma mennä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa tällä budjetilla saavuttaa kolme tärkeää tavoitetta. Ensinnäkin julkista taloutta pitää tasapainottaa: verokirstua on kartoitettava, tai muuten tärkeät julkiset palvelut ovat uhattuina. Toiseksi, köyhyyttä pitää vähentää ja tuloeroja kaventaa. Kolmanneksi, on panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vihreällä verouudistuksella hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta kulutuksen ja energiankäytön verottamiseen. Näin torjutaan ilmastonmuutosta ja kerätään valtion kassaan yli 700 miljoonaa euroa rahaa. Vihreille on tärkeää, että siirtyminen ympäristöpainotteisempaan verotukseen ei heikennä verotuksen tuloeroja tasaavaa vaikutusta. (Ed. Tennilä: Nythän se heikkenee!) Tämä onkin otettu huomioon siten, että pienituloisten verotusta kevennetään nostamalla kunnallisveron perusvähennyksen alarajaa 50 eurolla 2 250 euroon. Vihreiden mielestä rajaa voitaisiin korottaa jatkossa 3 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Hallitus parantaa pienituloisten asemaa myös sitomalla kaikki tällä hetkellä indeksisuojan ulkopuolella olevat perhe-etuudet kansaneläkeindeksiin ensi vuoden maaliskuusta alkaen. Tämä helpottaa erityisesti pienituloisia lapsiperheitä. Pienituloisten eläkeläisten arkea taas helpottaa takuueläkkeen käyttöönotto. Vihreät olisivat halunneet sitoa myös opintotuen tässä budjetissa indeksiin. Valitettavasti tälle ei löytynyt riittävää tukea. Opiskelijat ovat eräs pienituloisimmista väestöryhmistä, eikä ole perusteltua, että opintotuki ainoana sosiaalietuutena on indeksisuojan ulkopuolella eli ei siis seuraa elinkustannusten nousua.

Arvoisa puhemies! Sosiaalietuuksien tason korottamisen lisäksi köyhyyttä pitää torjua tekemällä rakenteellisia uudistuksia. Tässä budjetissa vihreät olisivat halunneet poistaa työmarkkinatuesta tarveharkinnan, joka pikemminkin lukitsee ihmisiä köyhyyteen kuin vapauttaa heitä siitä. Tarveharkinta merkitsee sitä, että toisen puolison saadessa töitä toisenkin tuki laskee tai häviää kokonaan. Tämän takia voi tulla tilanteita, joissa työtä ei kannata ottaa vastaan.

Vihreät haluavat sosiaaliturvan, joka on aukoton, henkilökohtainen ja riittävä. Sen tulee olla turvaverkko, joka kannustaa pyrkimään pois köyhyydestä, yrittämään ja tekemään, ottamaan vastaan töitä ja joka ei passivoi. Sen takia työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua. (Ed. Gustafsson: Kuka sitä vastustaa?)

Pahin taantuma alkaa toivon mukaan olla jo takana. Työttömyys on kääntynyt laskuun. Erityisen huojentavaa on, että nuorisotyöttömyyden huippu ohitettiin viime kesänä ja suunta on nyt laskeva. Taantuman jälkihoito on kuitenkin vasta alussa. Kuten 1990-luvulta muistamme, laman sosiaaliset seuraukset kantavat pitkälle. Työttömyyden pitkittyminen on katkaistava ja yhteiskunnasta syrjäytyminen ehkäistävä. Erityisen totta tämä on nuorten kohdalla. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren valua pitkäaikaistyöttömyyteen. Onkin hienoa, että tällä hetkellä kolme neljäsosaa nuorisotyöttömistä on löytänyt työpaikan tai päässyt koulutukseen tai harjoitteluun kolmessa kuukaudessa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä tärkeintä on yhdistää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Tällainen keino on työpajatoiminta, jossa voi yhdistää elämänhallinnan opettelua, opiskelua ja työssä oppimista. Työpajatoiminta on ollut tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, ja sen määrärahoja on kasvatettu huomattavasti viime kauteen verrattuna. Tänä vuonna budjettiin ollaan kuitenkin lisäämässä 2 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin viime vuonna, mikä on käsittämätöntä. Työpajatoiminta on tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä esimerkiksi auttamalla koulutuksesta pudonneita nuoria takaisin opintojen pariin. On ehdottoman tärkeää, että työpajatoiminnan rahoitus turvataan.

Arvoisa puhemies! Uutta yliopistolakia säädettäessä niin eduskunnalle kuin yliopistoillekin luvattiin, että laista ei koidu yliopistoille lisäkustannuksia. Tässä uskossa eduskunta lain hyväksyi. Toisin kuitenkin kävi. Toisin kuin on luvattu, valtion tuottavuusohjelmana tunnetuksi tulleet tehostamisvaatimukset rokottavat yliopistoja edelleen. Niiden täyttämiseen uppoaa suuri osa nyt yliopistoille esitetystä lisärahoituksesta, joka sinänsä on merkittävä. Yliopistoille on luvattu myös, että niille uuden yliopistolain myötä (Puhemies: 5 minuuttia!) tuleva työnantajamaksu korvataan täysimääräisenä. Sitä rahaa ei ole tässäkään budjetissa kuitenkaan korvattu. Tämä on periaatteellinen kysymys. Toivottavasti asia syksyn kuluessa eduskunnan käsittelyssä korjaantuu.

Lopuksi: Viime viikolla tässä salissa keskusteltiin päihdeäitien ensikotihoidon vaarantumisesta rahapulan takia. Kyse on muutamasta miljoonasta eurosta. Meidän on varmistettava, että nämä rahat löytyvät ja toiminta jatkuu. Toinen pieni mutta merkityksellinen summa puuttuu Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksesta. Rahapulan takia Metsähallitusta uhkaa vaara joutua irtisanomaan väkeä ja karsimaan luonnonsuojelualueiden hoidosta. Tätä ei voi mitenkään hyväksyä. Eduskunnan pitää korjata budjettia niin, että rahat luontopalveluihin palautetaan.

Mats  Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Regeringens budgetförslag för nästa år är ansvarsfullt och visar på långsiktigt tänkande. Trots att det är valår nästa år är det ingen valbudget som presenteras för riksdagen. Budgeten strävar till att stimulera den positiva ekonomiska utveckling som vi så nödvändigt behöver för att stimulera sysselsättningen.

Garantipensionerna är en betydande satsning på att förbättra situationen för en av de grupper som har den allra lägsta inkomsten i samhället. Indexbindningen av flera samhällstöd gör att de sociala förmånerna hålls tidsenliga, och samtidigt görs en radikal grön skatteväxling, en nödvändig åtgärd som förutom att den stöder sysselsättningen också kompletterar och stöder användning av förnyelsebar energi.

Arvoisa puhemies! On tietysti paikallaan, että hallitus tarkistaa mahdollisia epäkohtia, joita energiaverojen korottamisesta voi aiheutua, esimerkiksi kaasun ja kivihiilen kohtuuton hintasuhde. On myös kaikki syyt katsoa, mitkä vaikutukset sähkön ja kaasun energiaveron korotus aiheuttaa ammattimaiselle kasvihuoneviljelijöille. Meillä on konkreettisia esimerkkejä siitä, että eräiden kasvihuoneviljelijöiden verorasitus tulee nousemaan kymmenillätuhansilla euroilla vuodessa, millä on tuhoisat vaikutukset yritysten talouteen.

Energiaintensiivisillä yrityksillä on veronpalautusjärjestelmä, mutta ongelma on se, että palautettavan veron vähimmäismäärä on niinkin suuri kuin 50 000 euroa vuodessa, ja se on aivan liian paljon kasvihuoneviljelijöille. He täyttävät tämän lain muut vaatimukset mutta eivät tätä vähimmäismäärää. Hallituksen tulee sitoutua alentamaan palautuksen vähimmäismäärä esimerkiksi 5 000 euroon ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä. Tähän lainmuutokseen on aikaa, sillä palautushan tapahtuu vasta vuonna 2012.

Värderade talman! Jag kan inte låta bli att förundras över hur en del debattörer förbehållsfritt inte har några dubier när det gäller det fossila bränslet naturgas, och i nästa andetag så fördömer de användningen av det inhemska långsamt förnyelsebara bränslet torv. Torvproduktionen sysselsätter 12 000 personer i Finland, torven värmer upp mer än en miljon finländska hushåll, trots att vi använder endast hälften av den årliga tillväxten av torv.

Torv ska naturligtvis utvinnas på ett ansvarsfullt sätt på redan dikade marker, men det kan inte vara på det sättet att vi gladeligen accepterar användningen av olja. Vi accepterar användningen av stenkol och vi accepter användningen av naturgas därför att de alla är importerade och vi inte behöver se följderna av utvinningen. Vi kan lugnt konstatera att utan samförbränning av torv och flis har vi inte en chans att uppnå våra mål att öka den förnyelsebara energin till den nivå vi eftersträvar.

Det är av högsta vikt att vi också kan garantera att det finns pengar till stödet för förnyelsebar energi. Viljan att öka produktionen av till exempel skogsflis från unga gallringsskogar är mycket stor, men eftersom Kemera-stödpengarna i flera års tid tagit slut allt tidigare under året så lever både oro och irritation hos såväl entreprenörer som skogsägare. Garanterad finansiering ger trovärdighet och månader av väntan föder tveksamhet.

Budgetförslaget är i grunden bra, men det kräver en del förbättringar under riksdagsbehandlingen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys vuodelle 2011 jatkaa valtion velkaantumista, vaikkakin lisävelan otto pienenee jonkin verran tästä kuluvasta vuodesta. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti on tasapainottava budjetti, eli olemme tekemässä esitystä, joka johtaisi pienempään lisävelan ottoon ja joka samalla kuitenkin lisäisi varoja tärkeille osa-alueille yhteiskunnassamme.

Vanhustenhoitoon luvattiin useiden puolueiden toimesta parannuksia ennen tätä vaalikautta, mutta nämä lupaukset on unohdettu. Emme voi odottaa parempia taloudellisia aikoja, vaan ikäihmisille tulee taata kunnollinen hoito nyt. Vanhusten kotihoitoon ja laitoshoitoon tarvitaan lisää työntekijöitä. Resurssien puute ei saa olla tekosyy sille, että vanhukset joutuvat olemaan kotonaan tai laitoshoidossa ilman asianmukaista hoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että valtakunnalliset hoitosuositukset eivät toteudu. Selvityksen perusteella eräissä tapauksissa vanhukset joutuvat olemaan ilman säännöllistä ruokailua. Perushoidon lisäksi vanhukset tarvitsevat mahdollisuuden henkiseen virkistykseen, ulkona liikkumiseen ja monella, monella muullakin tavoin ihmisarvoisemman elämisen viettämiseen.

Omaishoidon ja sen tukipalveluiden tukemiseen tarvitaan myös lisää rahaa. Omaishoidossa hyödynnetään ihmisen lähiverkostoja, mikä jo itsessään luo tietenkin lisäarvoa tuotettuun hoivaan. Moni vanhus haluaa viettää viimeiset vuotensa kotonaan omaistensa ja rakkaidensa kanssa. Suomessa on arviolta 60 000 omaishoitajaa, jotka ovat lain kriteereiden mukaan oikeutettuja saamaan omaishoidon tukea, mutta vain puolet heistä sitä saa. Nyt tiedämme, että kunnilla on kiristynyt taloustilanne, ja siitä seuraa se, että määrärahoja ei ole yksinkertaisesti varattu tarpeeksi omaishoidon tukemiseen. Näin ollen nekään, joilla kriteerit omaishoitoon täyttyvät, eivät sitä saa. Tämä on todella pikaisesti korjattava. Toivoisi, että nyt kun omaishoidon tuki siirtyy Kelalle, niin näitä omaishoidon tuen määrärahoja ei vähennetä.

Nuorten työttömyys ja nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Hallitus on useaan otteeseen ottanut esille työiän pidentämisen joko eläkeikää nostamalla tai opintoaikoja lyhentämällä. Työiän pidentäminen tulisi kuitenkin ensisijaisesti alkaa niistä nuorista, jotka ovat tällä hetkellä työttöminä. Tilastokeskuksen viimeisimmän työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa noin 42 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Vaikka työttömien nuorien määrä ehkä hivenen on laskenut viime vuodesta, on työttömien nuorien määrä kuitenkin aivan liian suuri.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa onkin osoitettu lisää varoja nuorten työllistämistoimiin, työpajatoimintaan ja ammattistarttitoimintaan. Myös koulutuksen kautta halutaan tukea nuorten työuralle pääsyä, eli opinto-ohjaukseen lisää rahaa. Erittäin tärkeä asia nuorten opiskelijoitten selviämisessä olisi myös se, että opintotuki sidottaisiin indeksiin; sitähän ei valtion budjetissa nyt ole.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kuuluu erittäin tärkeänä osana ennalta ehkäisevä mielenterveystyö. Mielenterveysongelmien ennalta ehkäisevä toiminta on ennen kaikkea inhimillisesti mutta myös taloudellisesti kannattavaa. Mieli 2009 -työryhmä on tehnyt mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman, jossa on 18 erilaista suositusta. Kuitenkaan näitten resursointia ei ole nähtävissä vuoden 2011 budjetissa. Pitäisin erittäin tärkeänä, että se huomioitaisiin, että ne hyvät ehdotukset, mitkä tässä suunnitelmassa on esitetty, tulisivat nyt vuoden 2011 budjettiin.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, olen edelleenkin huolissani yliopistojen määrärahoista. Vaikka se täällä on osoitettu jotenkin niin ruusuisesti, että kaikki yliopistot selviävät, mutta näin se ei kuitenkaan todellisuudessa ole, eli siellä tarvitaan lisää rahaa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä on paljon hyviä linjauksia, mutta silti voi edelleen kysyä, miten viritämme suomalaisen yhteiskunnan uuteen vahvaan nousuun. Koska me elämme kuitenkin erittäin monien epävarmuustekijöiden keskellä ja jos ajatellaan sitä, että ensimmäinen globaali talouskriisi on kääntymässä selän taakse, voidaan kuitenkin kysyä, onko talouskriisi lopullisesti ratkaistu, onko Suomen talouskasvu kestävällä pohjalla, ja siksi tämän oman puheenvuoroni sisällön kulminoin kahteen kysymykseen: kestääkö talouskasvu ja kestävätkö ihmiset.

Tässä on paljon käytetty energiaa tämän talouden kasvun hahmottamiseen, siksi painopisteeni on tässä toisessa kysymyksessä. Minulla on sellainen kuva ja tunne, että kuitenkin tämmöisen ehyen, kestävän kasvun rakentumisen suurin kysymys on se, millä tavalla me autamme nuoremme jaksamaan, tarttumaan vaativiin haasteisiin. Kun täällä keskustelussa on ollut rahan ja talouden lisäksi erittäin paljon energiaa ilmassa, niin tämän rinnalla kysyisin, että eihän se todellinen energia hautaudu meidän keskusteluissamme ja yhteiskunnassa tämmöisen poliittisen, pinnallisen debatin jalkoihin. Minun näkemykseni on se, että jotta Suomi löytää kestävää maaperää tulevaisuuden rakentamiselle, meidän henkisen näköalamme, henkisen missiomme pitäisi jollakin tavalla rakentua siihen näkökulmaan, millä tavalla teemme Suomesta myönteisen, inhimillisen, energian tuottamisen ylivoimaisen kansakunnan maailmassa.

Ja täältä, arvoisa puhemies, kierryn tähän nuorten kysymykseen, jota on aika monissa puheenvuoroissa käsitelty, ja kulminoin sen kolmeen politiikka-alueeseen: yritys- ja innovaatiopolitiikkaan, nuorisopolitiikkaan ja koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. Ja jollakin tavalla ajattelen, että vaikka tässä ensi vuoden talousarviossa on kyllä rahaa kulminoitu ehkä määrällisesti riittävälläkin tasolla näille keskeisille politiikkalohkoille, niin äärimmäisen tärkeää on, että eduskunta lähettää sen uudistumistarpeen, ja rohkenen sanoa, että asenteellisenkin uudistumistarpeen viestin suomalaisille. Se, että nuorten osalta me olemme tilanteessa, jossa noin 35 000 akateemista on jo työttöminä, ja jos ajatellaan sitä, että nuorista on rakentumassa pitkäaikaistyöttömyyden uusi ydin, niin minusta nämä kaksi tekijää avaavat sen näkökulman, että jotain perustavaa laatua olevaa meidän pitäisi tehdä uudella tavalla.

Siinä mielessä näen, että yksi keskeinen kuvakulma on se, että sekä koulutus- ja tutkimuspolitiikan, nuorisopolitiikan että yritysinnovaatiopolitiikan pitäisi löytää selkeämmin yhteistä kulkureittiä osaamisen luonnissa, jotta nuoret pääsevät riittävän vastuullisen tekemisen kylkeen riittävän aikaisessa vaiheessa. Tätä haluan, arvoisa puhemies, kuvata esimerkillä, jonka lyhyesti kerron.

Olin lauantaina yrittäjätilaisuudessa, jossa tapasin 29-vuotiaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun käyneen nuoren. Hän oli ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä ollut Hollannissa harjoittelemassa. Tämä harjoittelu oli avannut hänelle näkemyksen uuden liiketoiminnan käynnistämisestä ja rakentamisesta. Nyt noin kahdeksan vuoden työn seurauksena, 29-vuotiaana, tällä yritysjohtajalla on yritys, joka työllistää jo useita hänen itsensä lisäksi, (Puhemies: 5 minuuttia!) hyvin liiketoiminnallisesti kannattava kokonaisuus, jossa on yhdistynyt tutkimus, koulutus, yrittäjyys ja innovaatiopolitiikka, jolla on löydetty reittiä, joka on tukenut tämän nuoren vastuullisen toiminnan menestymistä. Arvoisa puhemies! Tähän suuntaan meidän pitäisi nykyistä määrätietoisemmin edetä.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä viikko käytetään keskusteluun budjetista, joka on tämän vaalikauden viimeinen. Valmistelua ei ole kuitenkaan tehty vain ensi vuodeksi, vaan pitkän aikavälin tähtäimellä Suomen julkisen talouden vahvistamiseksi. Niin energiaverouudistus, koulutuksen ja yliopistojen rakenteelliset uudistukset kuin myös työllisyyden vahvistamiseksi tehty työ varmistavat, että Suomi on jatkossakin hyvinvointiyhteiskunta.

Talouskriisin seurauksena julkisen taloutemme tasapaino heikentyi muutamassa vuodessa merkittävästi. Onneksi kuopan pohja on mitä luultavimmin ohitettu, ja nyt kasvu-uralla olevalle ja sitä vahvistavalle Suomelle työpaikkojen lisääminen on elintärkeä tavoite.

Ed. Heinäluoma totesi täällä aiemmin iltapäivällä, että työllisyyskehityksen kautta ratkeaa Suomen tulevaisuus, mutta hän koetti samalla uskotella, ettei hallitus toimisi lainkaan näin. Päinvastoin hallituksen linjana on koko vaalikauden ollut työllisyyden tukeminen ja työnteon kannustaminen meille tavallisille virtasille.

Työttömyyttä on pystytty hoitamaan monin eri keinoin, eikä työttömyys ole räjähtänyt niin sanotusti käsiin tehokkaiden täsmätoimien ansiosta. Tänään on myös esitetty virheellisesti väitteitä, että työllistämiskoulutus- ja erityistoimien määrärahoja olisi leikattu.

Oppositio on tarkastellutkin kulloinkin käsittelyssä olevia elvytys- ja työllisyystoimenpiteitä erillisinä jo aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä, jolloin suuri kuva ja elvytys- ja työllisyystoimenpiteiden kokoluokka hämärtyvät.

Arvoisa puhemies! Työllisyyttä ei kuitenkaan pidä vähätellä missään olosuhteissa. Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa työttömänä oli 206 000 henkeä, ja tämä luku pitää varmasti sisällään monta henkilökohtaista ja perheen yhteistä tragediaa. Reilut 40 000 työtöntä työnhakijaa on aivan liian suuri määrä, ja nuoret ovatkin valitettavasti se ryhmä, jolle heikentynyt taloustilanne ja heikentyneet työmahdollisuudet näyttävät helpoiten ovea.

Tämä hallitus tarjoaa tukea työllistymiseen ja työkyvyn ylläpitoon, jotta toivoa ylläpidetään ja syrjäytymiseltä vältytään. Työttömien aktivointiaste on hyvällä tasolla, kuten ministeri Sinnemäki jo aiemmin iltapäivällä kertoi. Nuorten työllistämistä tukeva Sanssi-kortti, opiskelumahdollisuus työnhaun aikana, ammattistartit, työvoimakoulutus ovat kaikki hyviä keinoja nuorten auttamiseksi työn tai opiskelun alkuun, varsinkin kun näihin toimiin on panostettu merkittävästi niin kuluvan vuoden lisätalousarviossa kuin nyt käsiteltävänä olevassa vuoden 2011 budjettiesityksessä.

Oman aktiivisuuden ja vastuunkannon merkitystä ei myöskään tule vähätellä. Usein aikuistuvaa nuorta tukevat hänen perheensä lisäksi kotikunta. Myönteisiä kokemuksia löytyy muun muassa Loimaalta, jossa panostukset työelämävalmennukseen, harjoittelupaikkoihin ja työpajatoimintaan ovat kantaneet hedelmää. Nuorisotyöttömyys on siellä maltillisella tasolla ja nuoret on saatu aktivoitua itsenäiseen työnhakuun.

Toinen positiivinen esimerkki on kotikuntani Liedon kunnan Kisällikellari, joka on merkittävä tukityöllistäjä. Neuvonta, kannustaminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat osoittautuneet tehokkaiksi tavoiksi auttaa nuoria työelämään.

Arvoisa puhemies! Tutkimus- ja tuotekehitysvarojen lisäyksillä vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä sekä annetaan sytykkeitä kasvuun, mitä ed. Karjula edellisessä puheenvuorossaan peräänkuulutti. T&k-rahoitus on keskeinen tuki pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka kehittävät uusia tuotteita ja palveluita sekä ennen kaikkea luovat uusia työpaikkoja suomalaisille. Iloitsenkin, että Tekesin pk-yrityksille myönnettävät rahoitusvaltuudet nousevat viime vuodesta reilut 8 prosenttia ja kaiken kaikkiaan valtion t&k-menot nousevat lähes 2 miljardiin euroon vuodessa.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen edellyttää vahvaa julkista taloutta ja myös vahvaa osaamista ja riittävää työvoimaa. Suurten ikäluokkien eläköityessä nuorten pääsy opiskelemaan ja siirtyminen työelämään pitää saada sujuvaksi. Hallituksen esittäminä täsmätoimina työuran alkupään aikaistamiselle opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että todistuksen painoarvoa lisätään ja hyvä menestys palkitsee entistä sujuvampana siirtymisenä korkeakouluun. Myös ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan, ja samoin ensimmäistä kertaa opiskelupaikkaa hakevat ovat jatkossa omassa kiintiössään, jotta opiskelupaikkaa vailla olevat eivät jää alaa vaihtavien jalkoihin. Myös opinto-ohjaukseen suunnattua rahoitusta lisätään merkittävästi, mikä on välivuosien karsimisen ja turhien alanvaihtojen osalta merkittävä panostus.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies! Tyytyväisenä totean, että budjetti huomioi Itämeren suojelun, ja erityisen tärkeää on, että niillä rahoilla pystyttäisiin jatkamaan Lounais-Suomen tehohanketta, koska se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi suojella vesistöjä yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! On suurta harhautusta, kun puhutaan sosiaalisesta ja oikeudenmukaisesta ympäristöverouudistuksesta. Tällä paikataan kelamaksun poistamisesta syntynyttä aukkoa valtion budjettiin, elikkä pääasiassa tämä on nimenomaan fiskaalinen verouudistus. Hallitus siirtää verorasitusta pienituloisille tasaverolla. Pienituloisilla palkansaajilla ei ole juuri käytännössä mahdollisuuksia vaikuttaa energian käyttöön, heillä kaikki tulot menevät kulutukseen, ja näin ollen arvonlisäveron korottaminen ja energiaverojen korottaminen kohdistuu erittäin kipeästi pienituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin, työttömiin ja niin edespäin.

Täällä on korostettu takuueläkkeen merkitystä, ja tietenkin se on hyvä niille, jotka siitä hyötyvät, noin 120 000 eläkeläistä. Mutta, jos jonkun eläke on 690 euroa, niin hän ei hyödy senttiäkään tästä takuueläkkeestä. Elikkä varsin pienellä eläkkeellä oleva joutuu maksamaan kaikki arvonlisäveron korotukset, energiaveron korotukset aivan täysimääräisenä.

On puhuttu myöskin siitä, että verotusta alennetaan. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus, indeksitarkistus 50 eurolla, merkitsee sitä, että työtön hyötyy vajaat 14 senttiä päivää kohti tästä veronalennuksesta, siis vajaat 14 senttiä. Ja perusvähennysten korottaminen keventäisi pienituloisten verotusta noin 13 eurolla vuodessa, elikkä hiukan toista euroa, lukee hallituksen tuloveroesityksessä. Elikkä nämä veronalennukset pienituloisille ovat euromääräisesti tavattoman pieniä ja ne eivät alkuunkaan kata niitä kuluja, mitä syntyy, kun energiaveroja korotetaan, jos asumiskustannukset nousevat noin 150 eurosta 200 euroon kuukaudessa.

Miten sitten vuokra-asunnoissa asuville? Vuokra-asunnoissa asuvilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millä vuokrataloja lämmitetään. Ja näin ollen puheet siitä, että ihminen voi itse valita sen, miten paljon hän näitä energiaveroja maksaa, ovat mielestäni aika katteettomia. Lähes miljoona ihmistä asuu Suomessa vuokra-asuinnoissa, ja kyllä se vuokranantaja määrittelee sen, millä ne lämmitetään, lämmitetäänkö ne kaukolämmöllä, suoralla sähkölämmityksellä tai jollain muulla vastaavalla lämmitysmenetelmällä. Näin ollen heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tähän tasaveromalliin, mikä nyt tässä on tulossa.

Muutoinkin tämä on varsin mittava tulonsiirto palkansaajilta, pienituloisilta ihmisiltä suoraan teollisuuden hyväksi. Kysymykseen siitä, montako uutta työpaikkaa tämä kelamaksun poisto on synnyttänyt, kukaan ei ole vastannut. Toivottavasti joku pystyy vastaamaan, montako uutta työpaikkaa siitä on syntynyt. Mutta tavallisille pienituloisille ihmisille tulee melkoiset lisälaskut tästä hallituksen energiaveropaketista.

Mihin olisi voitu sitten suunnata tätä lisälaskua? Vuonna 2005 yritykset jakoivat osinkoja 10 788 miljoonaa euroa, 2006 lähes 12 miljardia euroa, 2007 yli 16 miljardia euroa, 15,5 miljardia euroa 2008 ja 2009 yli 13 miljardia euroa. Mielestäni täällä olisi ollut varaa kyllä veronkiristyksiin. Nämä ovat erittäin matalasti verotettuja, siis 28 prosentin verolla verotettuja osinkotuloja. Sieltä olisi voitu mielestäni aivan hyvin ottaa lisää tuloja valtiolla sen sijaan, että nyt pistetään tavalliset pienituloiset ihmiset maksamaan kelamaksun poistosta syntynyt aukko energiaveron korotuksilla.

Hallituksen veropolitiikassa ei ole tippaakaan sosiaalisuutta. Se sosiaalisuus on kyllä kadonnut, ja epäilen myöskin, kuinka paljon tässä veropolitiikassa on myöskin vihreyttä. Näyttää siltä, että sitä ei kovin paljon ole.

Vielä pari lukua: 20 000 vuodessa ansaitseva saa ensi vuonna veronalennusta 116 euroa, 80 000 ansaitseva saa 368 euroa vuodessa veronalennusta. Elikkä jälleen hyvätuloiset hyötyvät ja pienituloiset joutuvat tyytymään pieniin veronalennuksiin. Tämä on hallituksen sosiaalista veropolitiikkaa, rikkaille paljon, pienituloisille vähän.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin muutama kommentti tähän käytyyn verokeskusteluun. Minusta on kyllä ihan ymmärrettävää, että hallitus on sillä linjalla, että työllistämisen kustannuksia koetetaan saada alaspäin — sitähän myöskin tämä työnantajien kelamaksun poisto merkitsi — ja ympäristöä pilaavaa toimintaa pyritään verottamaan. On hyvin vaikea nähdä, mitä järkeä olisi tällaisen verouudistuksen vastustamisessa.

Näistä yksityiskohdista, joista tänään on salissa keskusteltu: Missä on esimerkiksi maakaasun asema tai muuta, siitä olen itsekin ollut huolissani, niin että ehkä kaiken kaikkiaan jotkut asiat tässä verouudistuksessa eivät olleet aivan kohdallaan. Yksi niistä oli maakaasun liian huono kohtelu verrattuna kivihiileen ja toinen ehkä turpeen liian hyvä kohtelu ottaen huomioon sen ilmastolliset vaikutukset.

Sellainen kysymys, arvoisa puhemies, joka keskustelussa tulee myöskin tietysti esiin, on hallituksen koko talouspoliittinen linja. Mielestäni on noudatettu tavallaan aika menestyksekkäästi keynesläistä politiikkaa, eli on matalasuhdanteen aikana pyritty tukemaan työllisyyttä ja työllistämistä ja otettu sitä varten jopa velkaa. Tämä velka taitaa olla ensi vuonna siellä 83—85 miljardin euron luokassa ja korotkin noin 2 miljardia euroa. Nuo korkomenot taitavat olla esimerkiksi noin kuusi kertaa ympäristöministeriön pääluokan suuruinen summa. Se, mistä minä olen huolissani, on tietysti ylipäätään korkokehitys ja se, miten se vaikuttaa sitten korkomenoihin. Yksi prosenttiyksikkö taitaisi lisätä yli 200 miljoonalla eurolla pelkkiä korkomenoja, joten tavallaan tämä politiikka on osittain rakennettu erittäin halpojen korkojen varaan. Toivottavasti tämä politiikka kestää.

Sitten, arvoisa puhemies, olisin puuttunut yhteen pääluokkaan eli ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Ensinnäkin huomio lähialueyhteistyövaroista. Niitä vähennetään tässä budjetissa 4 miljoonalla eurolla, ja tietysti tätä on pohjustanut keskustelu ja kysymys siitä, miksi tuemme velatonta maata Venäjää, jolla on itse asiassa hyvin suuret reservit omissa öljytuloissaan. Olen kuitenkin pitänyt erittäin perusteltuna, että ennen kaikkea ympäristönsuojeluun, joka on oma huolenaiheemme, ja ympäristöinvestointeihin myös rajan tuolla puolen satsataan silloin, kun venäläisten oma maksuosuus on siinä mukana. Toivon, että pienenevienkin lähialueyhteistyömäärärahojen olosuhteissa pystymme edelleen kantamaan täysipainoisesti huolta Itämerestä ja myöskin niistä saasteista, joita tulee tuolta itärajan takaa Suomenlahdelle.

Toinen huomioni, arvoisa puhemies, koskee kehitysyhteistyömäärärahoja. Ne ovat kasvussa: plus 11 prosenttia, ja minusta tässäkin täytyy antaa kyllä tunnustus hallitukselle, että muuten aika tiukoissa taloudellisissa olosuhteissa kasvatetaan kehitysyhteistyöbudjettia. Budjettikirjassa mainostetaan, että "olemme jo ylittäneet kansainväliset sitoumuksemme". Tämä on suora lainaus. Ihan näin ei mielestäni asia kuitenkaan ole. Olemme ylittäneet varmaan sen EU:lle annetun lupauksen, kun määrärahaprosentti tulee nyt 0,58:aan, mutta emme kyllä ole vielä ylittäneet sitä YK:lle annettua lupaustamme, joka on 0,7. Toivon, että tätä kohti edelleen tulevissa budjeteissa mennään.

Edelleen, puhemies, edustustoverkko ulkoasiainhallinnossa on puhuttanut paljon. Monet ajattelevat, että kun olemme EU:n jäseniä, niin EU alkaa hoitaa enemmän ja enemmän meidän ulkopolitiikkaamme ja edustustoverkkoa voi surutta karsia. Minä olen tästä vähän toista mieltä. Jos haluamme olla täysipainoisina mukana EU-pöydässä keskustelemassa sekä talouden kehityksestä että poliittisesta kehityksestä eri puolilla maailmaa, meillä on oltava omia edustajia, omia ihmisiä, näillä alueilla vaikka sitten ihan tällaisten minilähetystöjen muodossa. Mutta on monia paikkoja, joista meiltä puuttuu täällä hetkellä edustusto mutta joissa suurimmalla osalla EU-maita sellainen on. Mielestäni tätä pitäisi tarkastella kokonaan uudestaan.

Aivan viimeisenä huomiona, arvoisa puhemies, viime päivinä on puhuttu paljon Suomen rauhanvälittämiskyvystä ja erilaisia aloitteita on nähty vähän ristiin ja rastiin. Pidän näitä hyvin perusteluina, ja on hyvä, että Suomi löytäisi tällaisen uuden roolin omassa ulkopolitiikassaan. On jopa sanottu, että Suomi voisi olla rauhanvälityksen suurvalta maailmalla, ja kun katsoo tätä budjettikirjaa, siellä on 400 000 euroa tähän tarkoitukseen. Tapasin norjalaisia pari päivää sitten ja kysyin, paljonko he tähän tarkoitukseen käyttävät. He käyttävät 100 miljoonaa dollaria vuodessa rauhanvälitykseen, eli jonkin verran on vielä matkaa myöskin ehkä budjettimielessä siihen, että olisimme läsnä keskeisissä rauhanprosesseissa maailmassa.

Anna-Maja Henriksson /r:

Värderade talman! För ett år sedan var de ekonomiska utsikterna mycket dystra. I dag har trenden svängt och världsekonomin återhämtar sig sakta men säkert. Tillväxten förutspås överskrida 4 procent, mycket tack vare de så kallade tillväxtekonomierna som Kina och Indien.

I Europa går det nu rätt bra för en av de stora motorerna, nämligen Tyskland, och för ett litet exportberoende land som Finland är det här förstås goda nyheter. År 2009 sjönk bnp i Finland med hela 8 procent, och nu beräknar man att bruttonationalprodukten kommer att öka med nära 3 procent detta år.

Sysselsättningsläget är ännu inte bra, men det har blivit bättre, och permitteringarna som drabbade många finländare ännu i fjol har till stor del dragits tillbaka, någonting som är mycket glädjande.

I fjol lånade vi runt 12 miljarder euro för att hålla landet igång och för att inte behöva skära i förmåner som barnbidrag, studiestöd och arbetslöshetsersättningar. De stimulansåtgärder som regeringen då igångsatte har också burit frukt.

Arvoisa puhemies! Nyt hallitus esittelee budjettiehdotuksen, joka edelleen perustuu lainanottoon, mistä johtuen lainaamme ensi vuonna noin 8 miljardia euroa lisää, minkä vuoksi valtionvelka tulee kasvamaan noin 85 miljardiin euroon. Tämä on noin 46 prosenttia bkt:stä. On itsestäänselvää, että emme voi vuodesta toiseen jatkaa velkataakan kasvattamista. Se ei ole vastuullista politiikkaa tulevia sukupolvia ajatellen. Velka on myöskin jossain vaiheessa maksettava takaisin.

Kun katsotaan väestöllisesti tilannetta, jossa työmarkkinoille tulevien nuorten määrä on pienempi kuin eläkkeelle siirtyvien määrä, on selvää, että meillä on monia haasteita edessämme. Me tarvitsemme kaiken kaikkiaan työllisyysasteen kasvua. Tämä merkitsee sekä enemmän työpaikkoja että enemmän työntekijöitä.

Jos onnistumme nostamaan todellista eläkeikää vuodella, tämä tuottaisi 2 miljardia euroa vuositasolla, on sanottu. Tällöin tarvitaan paljon panostamista ennalta ehkäisevään työhön. Monet nimittäin eläköityvät nykyään mielenterveyssyiden, selkä- tai nivelsairauksien johdosta tai alkoholin vuoksi. Tämä vaatisi suurempaa huomiota eläkeikää koskevassa keskustelussa.

Olisi ylipäänsä viisasta politiikkaa panostaa vielä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan kaikilla sektoreilla. Tämä koskee erityisesti nuoriamme ja lapsiamme. Tämän vuoksi onkin ilahduttavaa, että hallitus panostaa etsivään nuorisotyöhön ja nuorisotoimintaan myös ensi vuoden budjetissa. Nuorisotyöttömyys on edelleen huolestuttavan korkea.

Herr talman! Det behövs kraftinsatser för att de unga inte ska slås ut. Alla våra ungdomar behöver en vardag där man kan gå till en utbildning, till en praktik eller till ett jobb när man stiger upp på morgonen. Det hör till vår uppgift både här i riksdagen och i kommunerna, och också företagen och näringslivet behöver vara med i talkot för att se till att den generation som nu ska ut på arbetsmarknaden också får möjligheter till det.

Vi ska slå vakt om den nordiska välfärden och därför välkomnar jag varmt den garantipension som nu äntligen ser dagens ljus. Den höjer de allra lägsta pensionerna till en nivå om 685 euro. Det är klart att det här inte är mycket, men det är ändå avsevärt mycket bättre än det vi har haft. Det viktiga här är också det att bostadsbidragssystemet skulle utvecklas så att det som garantipensionen tillför inte äts upp av sänkt bostadsbidrag. Det måste man se till, den ena handen får inte ta bort det som den andra ger.

Herr talman! Jag välkomnar också varmt linjedragningen som nu görs om att lindrig misshandel blir ett brott under allmänt åtal om det sker mellan närstående. Det här är en åtgärd med vilken man kan förebygga familjevåld i ett tidigare skede än nu. Det är också positivt att regeringen har anvisat tilläggsanslag för ändamålet, för självfallet kommer det att betyda mera jobb för polisen.

Herr talman! Det är bra att Seinäjoki—Uleåborgbanan får sina pengar, att man klarade av att sköta det inom ramen för regeringen. Det viktiga skulle också vara att tågen stannar, att man inte får så bråttom att tågen inte har tid att stanna på våra stationer.

I övrigt stöder jag regeringens förslag.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pentti Oinonen mylvi taannoin Kreikka-päätöksen yhteydessä tässä salissa ja kyseli, että "millä he maksavat, oliiveillako, tupakallako". Taisi siinä mennä zorbakset ja sorbukset vähän sekaisinkin, mutta, arvoisa herra puhemies, kun tänä päivänä tarkastellaan sitä, mitä eduskunta kesän alussa oli päättämässä omalta osaltaan liittyen niin Kreikka-tilanteeseen kuin koko tähän kansainväliseen rahoitustilanteeseen, niin on pakko todeta, että nuo päätökset olivat oikeita. Jos tätä päätöstä ei olisi silloin toteutettu, johonka valitettavasti oppositiosta myös sosialidemokraatit yhtyivät, niin käytännössä se olisi tarkoittanut sitä, että me rakentaisimme ihan toisenlaista budjettia kuin mitä tällä hetkellä tehdään.

Siinä mielessä tuo Kreikka-päätös ja koko tähän kansainväliseen talouslamaan ja finanssikriisiin liittyvä ratkaisu on äärimmäisen tärkeä. Meidän on kyllä syytä tiedostaa se. Jos lehtereiltä kuului suurin piirtein aplodeja niille puheenvuoroille, joissa arvosteltiin suuresti sitä, että hallitus osaltaan lähti Euroopan talousalueella vastuullisten hallitusten ja eri tahojen kanssa pelastamaan meidän eurooppalaista talousjärjestelmäämme, niin kyllä tietysti nyt voisi todeta, että pitäisi kuulua aplodeja toisinkinpäin. Ei asiat näin helposti saa unohtua.

Joka tapauksessa Kreikka on myös toteuttanut etuajassa sovitut vakauttamistoimenpiteet. Toki siellä on ollut erittäin paljon lakkoja, milloin yleislakkoja, milloin pienempiä, mutta kaikesta huolimatta Kreikka osaltaan on näyttänyt, että he pyrkivät tekemään ainakin hallitustasolla ja finanssipiireissä ne ratkaisut, mitä pitää tehdä. Vaje supistuu; tulopuoli kehittyy tosin hitaasti. Järjestelmä, joka ei ole tottunut siihen, että veroja maksetaan, on tietysti vaikea saada hyvin nopeasti sitten toimimaan toiseen suuntaan, mutta kuitenkin hyvällä tiellä ollaan.

Herra puhemies! Globaalin maailmantalouden taantuma ja lama olisi syventänyt ja vienyt Suomen todella vaikeaan paikkaan. Korkotasomme olisi varmasti noussut, työttömyys olisi noussut enemmän, konkurssit olisivat lisääntyneet. Tällä tiellä olisi ollut erittäin vaikea kulkea. Valtionvelka on lisääntynyt ilman muuta näinä vuosina. Se on se huolestumisen aihe. Joudumme jättämään tuleville sukupolville entistä enemmän velkaa, mutta tavoitteena on, että talouden nousun myötä myös tuota velkaa päästään lyhentämään ja sitä kautta pystytään sitten tasapainottamaan myös valtiontaloutta.

Herra puhemies! Tuossa myöhemmin puhutaan kuntataloudesta erityisesti, mutta on pakko todeta, että kuntatalous on yksi osa julkista taloutta ja erittäin merkittävä, koska siinä turvataan myös palveluiden saatavuus kunnissa ja nimenomaan ihmisille läheisten palvelujen saatavuus. Tässä mielessä on ollut muun muassa kelamaksun poisto kuntien kannalta erittäin tärkeä asia. Kunnat ovat toki nostaneet omaa veroprosenttiaan, hyvin monet ovat myös velkaantuneet, mutta ei siinä tahdissa ollenkaan kuin taas vastaavasti valtio. Valtio on ottanut tämän taloustaantuman tai -laman hyökyaallon vastaan, ja tätä joudumme edelleenkin jatkamaan. Montako vuotta tästä eteenpäin, milloin olemme plus miinus nolla -tilanteessa tai saamme tasapainon edes ja pystymme maksamaan sitten oikeasti velkaa, aika näyttää, ehkä tämän vuosikymmenen puolivälissä.

Talousarvio sisältää paljon erinomaisen hyvää, en lähde niitä asioita tässä luettelemaan. Kaksi asiaa, jotka koin puutteena, haluan nostaa esille. Tänään eduskuntaryhmille Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta esitti oman huolestumisensa kuntoutusmäärärahojen puolesta. Se, että yhtä aikaa on kuitenkin pystytty veteraaneille aikaansaamaan kotihoitomalli elikkä nimenomaan kotiin tuotavien palveluiden aikaansaaminen 2,3 miljoonan euron määrärahalla, on erittäin hyvä asia, ja nimenomaan siihen puoleen tulee panostaa. Mutta tämä kuntoutusmääräraha on sellainen, johonka on talousarviokäsittelyn aikana pakko kajota. Se varmasti on kaikille eduskuntaryhmille hyvin läheinen ja yhteinen asia, ainakin mitä vastauksista tänään tuolla pystyi päättelemään.

Toinen asia, herra puhemies: Perusväylänpito on edelleenkin se ongelma, joka näyttää siirtyvän tältäkin hallitukselta kokonaisuudessaan tuonne seuraavalle vaalikaudelle. Meidän on kyllä löydettävä ratkaisuja niin, että myös se rataverkosto ja tieverkosto, mikä Suomeen on rakennettu, pystytään ylläpitämään niin, että myös liikennöinti on sillä mahdollista.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Varsin helppoa tulla tähän jatkamaan, koska tässä edelliset edustajat Henriksson ja Rossi käyttivät erittäin hyvät ja vahvat puheenvuorot sekä yleisestä taloudellisesta tilanteesta että viimeaikaisesta kehityksestä että myöskin vähän tulevaisuutta silmälläpitäen. Itsekin keskityn lähinnä talouteen ja työllisyyteen, mutta pari huomiota ennen sitä.

Tässä päivällä käytiin aika kovaakin keskustelua siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei. Minusta oikeudenmukaista on se, että niiden ihmisten asemasta huolehditaan ja toimeentulosta huolehditaan, jotka eivät itse voi sitä tehdä. Ja se näkyy tässä takuueläkepäätöksessä, se näkyy siinä, että tämän hallituksen aikana on toteutettu kansaneläkkeiden tasokorotus, kalleusluokituksen poisto sekä erilaisia eläkeläisten veronalennuksia yhteensä lähes miljardilla eurolla. Tiedän sen, että elämä ei ole silti helppoa pienelle työeläkeläiselle tai kansaneläkkeellä olevalle, mutta ilman näitä ratkaisuja se olisi todella vaikeaa. Eli tässä suhteessa hallitus ansaitsee kyllä tästä pisteet.

Tässä kävi ilmi ed. Rossin puheenvuorosta, että rintamaveteraanien tilanne on erittäin hyvä, kun sinne tulee kotihoitoa lisää. Mutta varmasti tämä kuntoutusasia on sellainen, joka täytyy vielä huomioida.

Yksi asia, joka tästä budjettiesityksestä puuttuu, on se, että uusille vesi- ja jätevesihankkeille ei ole myönnetty rahoitusta. Hallituksen linjana on ollut se, että uusi hallitus saa käynnistää uudet hankkeet. Se on sinänsä ymmärrettävä linjaus, koska kyse on useiksi vuosiksi eteenpäin olevista hankkeista, jotka sitovat valtion rahoja pitkäksi aikaa. Mutta tässä on kuitenkin se huomioitava, että maaseudulta tulevana ymmärtää sen realiteetin, että näitä hankkeita ei voida ilman valtion rahoitusta toteuttaa eli se on täysin välttämätön. Toinen vaihtoehto on sitten se, että tingitään niistä normeista ja vaatimuksista. Se on toinen mahdollisuus, jos siihen halutaan mennä, mutta on täysin mahdotonta kuvitella, että niitä ilman valtionosuuksia voidaan toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Tästä taloudesta ja työllisyydestä. On itsestäänselvää, että jos hallitus ei olisi lähtenyt siitä, että valtio ottaa tämän iskun vastaan, me emme olisi pystyneet pitämään yllä palvelusektorin työllisyyttä ja myöskin koko työllisyyskehitys olisi ollut aivan toisenlainen. Kuten täällä aikaisemmin sanoin debattipuheenvuorossa, jos katsotaan bkt:n alenemaa ja katsotaan työllisyyden kehitystä, niin on selvitty yllättävänkin hyvin. Siitäkin huolimatta meillä on tietysti työttömiä. Nuorisotyöttömyyden kimppuun on käyty jo on aika voimakkaasti, seuraava haaste liittyy pitkäaikaistyöttömyyteen.

Mutta en usko siihen, että pelkästään sillä, että me annamme lisää rahaa sinne, tämä asia ratkaistaan. Siellä on nyt rahaa. Aktiivitoimenpiteitä on kuitenkin suhteessa työttömien määrään enemmän kuin kuluneena vuonna, mutta on yhtä aikaa rehellisesti myönnettävä, että myöskin se väki on haasteisempaa, koska sieltä ovat tietysti helpommin työllistyvät jo työllistyneet. Ja että siellä voidaan oikeasti tehdä merkittävää tulosta, niin minusta meidän pitäisi katsoa sinne Tanskan malliin kyllä, missä näistä ihmisistä pidetään oikeasti huolta ja heille rakennetaan niitä polkuja työelämään, mutta se myöskin edellyttää sitä, että se sitoutuminen on siellä paikallaan. Siellä ovat sekä resurssit mutta myöskin valvonta aivan toisella tasolla kuin meillä.

Nyt on ollut hyvä asia se, että Kuntaliitto on kiinnostunut siitä mahdollisuudesta, että kuntien vastuuta lisätään kaikkein vaikeimmin työllistettävien keskuudessa, ja kunnat ovat siihen valmiita panostamaan. Toki ne tarvitsevat siihen myöskin valtion rahaa. Mutta tämä voi olla se keino, koska siellä sitten ollaan lähellä sitä pintaa, koska monet heistä ovat myöskin sosiaalihuollon asiakkaita, että pystytään oikeasti paneutumaan myöskin sillä tavalla kuin muun muassa omassa kotikunnassani on jo aikoja tehty, että katsotaan aivan aidosti se, mikä on ihmisen työllistymisen esteenä, ja siinä ne ongelmat pyritään henkilötasolla ratkaisemaan. Tämä on erittäin tärkeää, koska tätä pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan meidän on syytä taistella.

Mutta sitä ei parane unohtaa, että loppuviimeksi kysehän on siitä, kuinka hyvin me kansainvälisessä kilpailuissa pärjäämme, ja tällä hetkellä taistellaan joka ikisessä työvaiheessa yrityksissä ja teollisuudessa siitä, tehdäänkö se työ täällä vai kannattaako se tehdä jossain muualla. Ja siellä jokaisella yksittäisellä tekijällä, joka vaikuttaa siihen työn hintaan, on merkitystä. Senkin takia vielä kerran haluan sanoa sen, että ymmärrän erittäin hyvin tämän kelamaksun poiston. Meidän täytyy katsoa se, mikä on se suomalaisen työllistymisen hinta ja työn teettämisen hinta, ja sen pitää olla kilpailukykyinen, jotta me voimme pitää työllisyyttä yllä, maksaa hyvinvointia ja panostaa myöskin niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat apua.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Kuten valtiovarainministeri Katainen totesi täällä tänään, tämä budjetti on tämän hallituksen päätösraportti. Samalla tämä budjetti on huonosti valmisteltu loppukiri, joka jättää jälkeensä enemmän reikiä kuin itse asiassa paikkaa niitä. Näiden neljän vuoden aikana sinivihreän hallituksen suurin ympäristöuudistus on kuivunut joukkoliikenteen määrien laskuun ja olosuhteiden heikentämiseen, vesilain avaukseen, kahteen lisäydinvoimalaan ja nyt ympäristöverouudistukseen, jonka tarkoituksena on paikata pysyviä verotulojen menetyksiä pysyvästi, ei muuttaa ihmisten kulutus- tai käyttäytymistottumuksia saatikka tuotantotapoja.

Sari Sairaanhoitaja on tänään silpputyöläinen, ja sinivihreän hallituksen tuloerojen kuromispolitiikan seurauksena lasten hyvinvointierot, terveyserot ja tuloerot ovat räikeästi kasvaneet viime vuosien aikana. Saman tuloerojen kuromispolitiikan seurauksena perusturvalla elävien ja työssä käyvien köyhyys on lisääntynyt ja se leipä, jota he tulevat nauttimaan ensi vuonna, kapenee edelleen erilaisten välittömien ja välillisten verojen ja maksujen muodossa.

Sinivihreän hallituksen syrjäytymisen ehkäisy ei koske pitkäaikaistyöttömiä, ja se hylkää jopa nuoret. Muutama tunti sitten työministeri Sinnemäki todisti täällä, että hän kamppaili Wallinin kanssa siitä, että nuorten työpajojen rahoitusta lisättiin tähän vuoteen verrattuna. Kas kummaa, kirjan mukaan nimittäin niitä leikattiin 2,5 miljoonaa euroa. Nuorten työpajoja rahoitetaan kahdelta eri momentilta, joista toiselta momentilta ei tullut senttiäkään lisää nuorten työpajoihin ja toisella on siis tämä 2,5 miljoonan euron leikkaus tämän vuoden yli 10 miljoonan tasosta alle 8 miljoonan euron tasoon.

Innovaatioita ja huippuyksikköjä tämä hallitus on ollut luomassa ja luo niitä edelleen tällä ensi vuoden budjetillaan. Mutta on kummallista, että innovaatio- ja huippuyksiköt tuntuvat sijaitsevan vain Pääkaupunkiseudulla tai vain miehisillä teknisillä aloilla, kun muualla yliopistot kärsivät tästä innovaatio—huippuyksikkö-politiikasta jopa siinä määrin, että joutuvat miettimään erilaisten yksikköjensä lakkauttamista ja työntekijöidensä lomauttamista tai Kainuun kaltaisissa maakunnissa jopa kokonaan toimintojen alasajoa, mikä Kainuun kaltaiselle maakunnalle on vähintäänkin kuolinisku, koska siellä, missä ei ole viriävää koulutusta ja viriäviä nuoria, uudistavia opiskelijoita, harvoin on myöskään tulevaisuutta, sillä nuoret eivät jää sellaisille paikkakunnille, missä heidän lapsensa eivät pysty kouluttautumaan.

Hoito ja hoiva on myös ollut tämän sinivihreän hallituksen oivana kohteena, ja se näkyy. Muutama vuosi sitten laukaistu ajatus siitä, että laitospaikat puolitetaan vuoteen 2015 mennessä, on näkynyt päihdeäitien paikkoina. Se on näkynyt siinä, että erilaiset erikoistuneet sairaalat, jotka ovat tuottaneet muutakin kuin pelkkää medikalisoitunutta lääketiedettä, ovat vähintäänkin lakkausuhan alla tai jopa lakanneet. Samaan aikaan tätä monialaista hoitoa ja hoivaa on siirretty koteihin omaisten kannettavaksi. Mutta kuinkas tämä sinivihreä hallitus on tätä hoidon ja hoivan vastuuta palkinnut niille ihmisille, jotka sitä ei-ammattilaisina 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa tekevät? Ei käytännössä mitenkään. Omaisille luvatut parannukset jäädytettiin Sata-komiteassa, ja sen jälkeen niille ei ole tapahtunut mitään. Edelleenkin meillä on kirjava järjestelmä siitä, millä meriiteillä omaiset edes hyväksytään moisen tuen piiriin. Mielenkiintoisinta on, että kun pelkästään Uudenmaan 1 800 000 asukkaasta arvioidaan noin joka kymmenennen olevan mielenterveyskuntoutuja ja heillä arvioidaan olevan vähintään kaksi omaista, niin näistä omaisista vain pikkiriikkinen osa koko Suomenmaassa saa minkäänlaista omaishoidon tukea nyt ja tulevina vuosina, mutta silti mielenterveyspotilaitten laitospaikkoja ollaan kirimällä lakkauttamassa.

Arvoisa puhemies! Hyvä talous on kuulemma maailman parhaan, tai ainakin melkein maailman parhaan, valtiovarainministeriön ansiota. Se vaan ei näy siinä, että harmaan talouden potentiaalisia tuloja pystyttäisiin lunastamaan, kun poliiseilta, syyttäjiltä, verottajilta ja oikeuslaitoksilta sekä työvoimapiireiltä viedään voimavaroja.

Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Suomelle arviolta 90 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Joka vuosi kuolee 20—26 naista, ja jos niitä vertaisi liikennekuolemiin, niin yksi liikennekuolema tarkoittaa 2 miljoonan euron menetystä yhteiskunnalle. Nyt tämä hallitus on tuomassa erinomaisen toimenpideohjelman 30.9., mutta se ei aio rahoittaa sitä millään lailla. Ruotsissa vastaava ohjelma, 56 toimenpidettä, käytännössä neljä vuotta ohjelmaa, tarkoitti 100 miljoonan euron rahoitusta. Suomessa on 66 toimenpideohjelmaa, 14 miljoonaa euroa arvioitu tarpeeksi neljän vuoden aikana, mutta vuoden 2011 budjetissa siitä näkyy nolla euroa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Myönnän tähän heti johdannoksi, että perjantaina, kun olin siirtymässä täältä Helsingistä Ouluun viikonvaihteen askareisiin, lentoasemalla viestin kuuleminen siitä, että Metsähallituksen luontopalveluista on tempaistu 5 miljoonaa euroa noin vain pois, oli totaalinen sokki. Lentokoneessa mietin, millähän tavalla tämmöiseen sokkiin, josta ei ollut ryhmässäkään kuullut yhtään mitään puhuttavan, pitäisi suhtautua. Sitten huomasin, että tulinpa kirjoittaneeksi viime talvena kirjan Hallitusohjelma 2011, jossa ehdotan siirtymistä nollabudjetointiin. Tämä on ikivanha Raimo Ilaskiven idea, joka 40 vuotta sitten sai valtavasti huomiota Hesarissakin pääuutissivulla. Kun minä lähetin Hesariin toistakymmentä kappaletta tätä kirjaa eri toimittajille, niin sanaakaan ei mainittu, mutta tähän tarkoitukseen se nollabudjetointi todella sopisi. Sehän tarkoittaa tavoitebudjetointia, jossa siis jokainen yksikkö kertoo, että me olisimme valmiit tekemään tietyn tehtävän tiettyyn hintaan, ja sillä tavalla olisi helppo katsoa myöskin, onko se toteutunut, elikkä arvioida joka kerta erikseen oikealla tavalla tuloksellisuutta. Idea on vanha. Käytäntö olisi erinomainen, jos se otettaisiin käyttöön. Valitettavasti en minkäänlaista vastakaikua ole saanut tälle ehdotukselle.

Arvoisa puhemies! Minä olen hyvin tarkkaan yrittänyt kaikki varsinaiset yksilöpuheenvuorot kuunnella, ja niissä poikkeuksetta on ollut sellainen hyvin selvä positiivinen fiilinki siitä, että kyllä se finanssikriisi nyt alkaa olla ohi. Varovaisesti, mutta kuitenkin näin. Kun sitten on aika hyvin perehtynyt siihen, mitä todellisuudessa on tapahtunut, toteaa, että tässä voisi olla jonkunlaisen aika kurjan yllätyksenkin paikka ihan lähitulevaisuudessa.

Nimittäin tämä Kreikan tilanne. Siis ensinnäkin on muistettava, että 40 prosenttia taloudesta on ulkopuolella julkisen, virallisen talouden. Toisekseen valtavasti on tehty näitä leikkaustoimia ja kaikkea muuta, mutta koko yhteiskunta on käytännössä pysähtynyt. Kun tähän tilanteeseen Suomen valtio antoi ensimmäisenä ja toisena eränä yhteensä silkkaa rahaa lainaksi 392,2 miljoonaa euroa ja sitoutui siihen kaikkeen muuhun, että puoleentoista miljardiin ja sitten osana sitä 110:tä miljardia euroa, niin millä tavalla käyttäytyivät pankit? Ne nostivat korkoa Kreikan lainoista. Saman tien kävi ilmi, että Irlannissa yksi ainut pankki, Anglo Irish Bank, on sellaisessa tilassa, että järjestäytymättömien luottojen määrä voi olla kolme kertaa Irlannin valtion vuotuiset verotulot. Miettikää vähän, mistä tässä on kysymys. Portugalista ja Espanjasta on tullut samanlaisia viestejä, ja vielä kaiken lisäksi Kiinan keskuspankki notkuu järjestämättömien asuntoluottojen kanssa. Siis toisin sanoen pitäisi varautua siihen, että eduskunta saa hallitukselta, jos tiukka paikka tulee, viikoittain raportin siitä, mitä todellisuudessa finanssimaailmassa maapallolla tapahtuu. Tässä suhteessa olisi nokanvalkaisun aika.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi harmaasta taloudesta. Tarkastusvaliokunnan teetättämän selvityksen mukaan jo 4—5 miljardia euroa ovat verotulomenetykset harmaasta taloudesta ja ta-lousrikollisuudesta per vuosi ja liikevaihto on selvästi 12 miljardia euroa tai siitä ylöspäin. Eihän tämän kanssa voi elää. Jos siis tämä tulo olisi valtion käytettävissä, niin velan määrä puoliutuisi siitä, mitä ensi vuodelle on suunniteltu velkaa tehtävän. Siis kyllä nyt täytyy ryhdistäytyä joka suhteessa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Perinteiseen tyyliin, koska asia ei ole korjaantunut vielä mihinkään, aloitetaan Kajaanin opettajankoulutuksesta. Peräisin keskustapuolueen puoluekokouspäätöstä, sillä sillä ei näytä olleen suurtakaan merkitystä hallitusvastuussa olevalle pääministeripuolueelle. Ymmärsin niin, että puoluekokouksessa linjattiin yksiselitteisesti, että Kajaanin opettajankoulutus pelastetaan. En tiedä, mihin pelastusoperaatio on hukkunut, mutta toivottavasti keskustapuolue näyttää vielä voimansa.

No, siihen murheeseen opettajankoulutuksen ja yliopistokeskusfiliaalien osalta on liittynyt myös Savonlinnan opettajankoulutus. Se on sitten seuraavana vasaran alla. Elikkä porvarihallituksen toimet opetustoimen osalta eivät jääneet sitten pelkästään Kajaanin palveluiden leikkaamiseen.

Sen lisäksi haluaisin kiinnittää kollegoiden huomion Kainuun kehittämisrahan tason laskuun ja äkillisen rakennemuutoksen määrärahan leikkaamiseen. Tilanne on se, että tällä hetkellä Kainuun kehittämisrahaa ollaan pienentämässä noin 5 miljoonalla eurolla, millä on aika merkittävä vaikutus esimerkiksi työllisyyden hoidon määrärahoihin. Täytyy vaan ihmetellä, minkälainen piiska nyt Kainuun osalta on käynnissä, kun työpaikat lähtevät, määrärahat pienenevät. Yllättävää kuitenkin siinä suhteessa on se, että edes yöjunavaunulle ei löytynyt sitä miljoonaa, jotta kainuulaiset voisivat pakkautua siihen vaunuun ja survoutua tänne kasvukeskuksiin, kun toimialat muuten näkyy ajettavan alas.

Sitten kolmantena asiana haluaisin kiinnittää huomiota ihan toisenlaiseen asiaan elikkä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Jos meillä tässä Suomenmaassa puhutaan oikeusvaltiosta, niin silloin se tarkoittaa myös sitä, että kansalaisten perusturvaan ja lääkinnälliseen kuntoutukseen ym. toimintaan, yleisesti kansalaisten toimeentuloon liittyviin asioihin, päätökset on saatava mahdollisimman nopeasti, ja se ei tarkoita kyllä vuosien valitus- ja käsittelyaikoja.

Surullisena olen huomannut tässä työurajatkuvuuskeskustelussa myös sen, että sinä aikana, kun keskustelu työurien pidentämisestä on kiihtynyt, kuntoutuksen ja kuntoutusmäärärahojen riittävyys ei ole ollut oikeastaan kenenkään kiinnostuksen kohteena. Kuntoutuksella on merkittävä osuus ja se on merkittävä tekijä siinä, että kansalaiset aidosti pysyvät työkykyisinä ja mielellään toimintakykyisinä vielä sen työuran jälkeenkin.

Edustajakollega Satonen nosti täällä keskusteluun työllistymisen ja erityisesti vaikeasti työllistettävien aseman. Täytyy sanoa, että harvoin meillä kokoomuksen kanssa on ollut yhteistä agendaa, mutta edustajakollega Satosen kanssa olemme ottaneet sydämentehtäväksi näiden vaikeasti työllistettävien aseman parantamisen ja ennen kaikkea ajatuksen muuttamisen lihaksi siinä, että Suomi tarvitsee toden totta kaikki kädet. 400 000 käsiparia olisi tälläkin hetkellä palautettavissa työelämään, jos siihen yhteinen tahto ja työllistämispolitiikan muutosliike löytyisivät.

Surullista tällä hetkellä on se, että työllisyyden hoidon osalta momentilta on lähdössä 60 miljoonaa euroa tai siihen itse asiassa on esitetty 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ja hälyttävää on tietenkin se, että rahoilla on ajateltu toteutettavan enemmän toimenpiteitä kuin mitä nyt tullaan toteuttamaan. Työttömiä on kuitenkin pitkästi yli 300 000 tilastoissakin ja sitten kaikki piilotyöttömät siihen päälle.

Huolestuneena seurasin keskustelua työttömyydestä ja olisinkin halunnut heittää kysymyksen vihreille, onko todellakin niin, että jos ajatellaan Suomessa olevan yli 300 000, lähes 400 000 työtöntä, niin uskallatte sanoa, ettei Suomessa ole massatyöttömyys. Mikä on massa viisimiljoonaisessa kansassa, jos 400 000 ei jo sitä ole?

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus toteuttaa Suomen historian suurimman vihreän verouudistuksen. Koko hallituskauden toimilla vihreän verouudistuksen mittaluokka lähentelee jo miljardia euroa, mikä meidän budjettimme loppusumma huomioon ottaen on aika iso muutos neljän vuoden sisällä. Vihreä verouudistushan yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän, ympäristön tuhoamista, ja verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän, eli työtä ja työn teettämistä. Tässä suhteessa vihreä verouudistus on hyvin tarpeellinen nykyisessä tilanteessa, jossa meidän pitää sekä nopeaan tahtiin leikata ympäristökuormitusta että onnistua parantamaan työllisyystilannetta.

Hallituksen energia- ja ympäristöveropaketissa on kaksi keskeistä tavoitetta, jotka molemmat ovat tärkeitä. Toinen on toisaalta tämä ympäristökuormituksen vähentäminen, mutta toisaalta samalla valtiontalouden vahvistaminen ja sitä kautta meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan turvaaminen. Keskityn nyt tässä ajanpuutteen takia lähinnä tähän ympäristöpuoleen, koska sitä on myös julkisuudessa aika paljon käsitelty.

Hallituksen veropaketilla on ainakin kolmenlaisia ympäristöhyötyjä: Ensinnäkin siis se, että sähkön ja polttoaineiden verotusta melko reippaastikin korotetaan, ylipäätään kannustaa energiankäytön tehostamiseen. Toiseksi sillä, että korotetaan nimenomaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verotusta mutta samaan aikaan ei puututa uusiutuvien energialähteiden verotukseen, kannustetaan vahvasti vaihtamaan kotimaiseen uusiutuvaan energiaan siellä, missä se on mahdollista. Ja kolmantena elementtinä kautta nyt koko tämän energiaverotuksen tuodaan mukaan vahva päästöporrastus, mikä tarkoittaa sitä, että eri polttoaineiden välillä valittaessa tulee voimakas kannustin valita aina mahdollisimman vähäpäästöisiä polttoaineita.

Alkuperäisessä valtiovarainministeriön valmistelemassa esityksessä oli julkisuudessa hyvin esillä ollut ongelma, se, että maakaasun veron moninkertaistaminen yli yön olisi saattanut lyhyellä aikavälillä alhaisten päästöoikeuksien oloissa johtaa siihen, että ainakin joillakin paikkakunnilla vähäpäästöistä maakaasua olisi korvattu runsaspäästöisemmillä kivihiilellä ja turpeella. Nyt tämä hallituksen korjaama esitys tämän ongelman poistaa.

Kun maakaasun veroa korotetaan suunnitelmallisesti vaiheittain vuoteen 2015 mennessä, ensinnäkin energia-alan toimijoilla on aikaa sopeuttaa omaa toimintaansa ja ottaa huomioon tämä veromuutos kunnolla. Toiseksi samaan aikaan hyvin oletettavasti päästöoikeuksien hinta päästömarkkinoilla nousee, mikä parantaa maakaasun kilpailukykyä suhteessa runsaspäästöisiin polttoaineisiin. Ja kolmantena elementtinä myös on se, että jos nyt sitten tulevina vuosina vielä näyttää siltä, että syystä tai toisesta polttoaineiden tai päästöoikeuksien hinnankehityksen takia saattaisi olla vaara maakaasun korvautumisesta runsaspäästöisemmillä polttoaineilla, niin silloin vielä hallituksella olisi hyvinkin aikaa palata tähän verotasoon.

Mutta lopputuloksena tämä korjattu hallituksen energiaveroesitys on ympäristön kannalta ensiluokkainen. Sillä kannustetaan energiankäytön tehostamiseen, sillä vahvasti rohkaistaan leikkaamaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä ja toisaalta vielä rohkaistaan lisäämään kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä.

No, onko esitys täydellinen? Sitä se ei ole. Tuon ympäristönäkökulmasta esille kolme ongelmakohtaa, jotka tässä tarkistetussakin energiaveroesityksessä ovat jäljellä.

Ensinnäkin on se, että turvetta verotetaan suhteessa sen ilmastopäästöihin ja muihin ympäristöhaittoihin huomattavan alhaisella verotasolla. Uskon, että se on asia, johon seuraavalla hallituskaudella valtiontalouden tiukassa paineessa on varmaankin syytä palata ja miettiä, onko meillä varaa, kun rahasta ylipäätään on tiukkaa, tukea turpeen käyttöä tämän kaltaisilla verotuilla enää tulevaisuudessa.

Toinen ongelmakohta koskee erityisesti maa- ja biokaasun käyttöä liikenteessä. On vaarana, että sekä maa- että biokaasun käyttö liikenteessä ei välttämättä yleisty tai voi jopa taantua nyt esitettyjen veroratkaisujen takia. Uskon, että eduskunta, kun se tätä esitystä käsittelee, voi arvioida, onko tämä pelko kuinka realistinen ja onko siihen tarvetta puuttua. Samoin se, että sähköautoilta perittäisiin edelleen käyttövoimaveroa, on ympäristön näkökulmasta hieman nurinkurinen ratkaisu.

Kolmantena elementtinä sinänsä fiksussa liikennepolttoaineiden päästöporrastuksessa ei valitettavasti huomioida kaikkia polttoaineiden päästövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Tämä johtaa siihen, että nurinkurisesti voitaisiin verotuksella tukea hyvin runsaspäästöisten palmuöljyyn perustuvien biopolttoaineiden käyttöä, ja se ei olisi pitkällä aikavälillä kovinkaan kestävää. Katson, että tämäkin on sellainen kohta, johon tässä paketissa kannattaa kriittisesti suhtautua.

Mutta näine kriittisine huomioinenikin on täysin selvää, että tämä energiaveropaketti on kokonaisuudessaan ympäristön kannalta erittäin hyvä.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministerien Vanhanen ja Kiviniemi hallitukset ovat hoitaneet suunnitelmallisesti Suomea kohdannutta lamaa. Elvytystoimia on suunnattu oikea-aikaisesti ja riittävästi työllisyyttä ylläpitämään. Työttömyysaste ei ole kohonnut onneksemme niin korkealle kuin ensimmäiset ennusteet aikanaan viittasivat. Tulevana vuotena työttömyysprosentin arvellaan olevan noin 8,2 prosenttia ja työllistämistoimien aktivointiasteen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 25 prosenttia.

Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen täytyy jatkossa suunnata vielä määrätietoisemmin voimavaroja, vaikka nuorisotyöttömyyden torjuntaan lisättiin jo tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa lähes 80 miljoonaa euroa. Meillä ei ole varaa antaa nuorisomme valua pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisuhan pariin. Kaikki voitava on tehtävä sen eteen, että nuoremme löytävät opiskelu- tai työpaikan tai pääsevät erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteitten piiriin.

Hallituksen tavoitteena on kestävä työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nostaminen työuran kaikissa vaiheissa. On hyvä, että hallitus on valmistellut opintojen nopeuttamiseksi ja korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi toimenpidekokonaisuuden, joka alentaa keskimääräistä työelämään siirtymisikää tutkinnon suorittaneilla, ja opintotukea kehitetään päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä nuorten koulutukseen pääsyn turvaamiseksi. Tällä lisäyksellä ja kohdentamalla 2 miljoonaa euroa uudelleen voidaan opiskelijamäärää lisätä 3 250 opiskelijalla.

Vaikka tämä hallitus on korottanut opintorahaa 15 prosentilla ja tulorajoja on korotettu 30 prosentilla, toivoisin silti opintotuen sitomista indeksiin mahdollisimman pian. Tällöin opiskelijoiden tuloihin ei syntyisi jälkeenjääneisyyttä ja se tukisi kokoaikaista opiskelua ja mahdollisimman nopeaa valmistumista työelämään.

Hallituksen päättämällä energiapaketilla luodaan tuhansia uusia suoria työpaikkoja ympäri Suomea. Välillistenkin työpaikkojen osuus on huomattava. Erityisen tarpeellisia työpaikat ovat maakunnissamme, joissa työttömyysaste on noussut laman myötä työpaikkojen vähetessä.

Yli 10 miljardin investoinnit uusiutuvaan energiaan luovat uskoa tulevaisuuteen. Suomen on mahdollista nousta ympäristö- ja energiaosaamisen edelläkävijämaaksi. Yksi energiapakettiin liittyvä lausuma on kahden bioetanolitehtaan rakentuminen maahamme, ja toivon toisen niistä syntyvän Ilmajoen Koskenkorvalle.

Maatalouden kannattavuuden ja toimintaedellytysten turvaamisesta hallitusohjelman mukaisesti tulee kantaa huolta jatkossa entistä tiukemmin.

Arvoisa puhemies! Keskusta on huolehtinut hallituksessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Historiallinen ja merkittävä uudistus on ensi maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke, joka nostaa kaikkein pienimpien eläkkeitten määrää vähintään 100 eurolla kuukaudessa. Näitä takuueläkkeen saajia on maassamme noin 120 000, ja suuri osa heistä on naisia, jotka ovat olleet pois työelämästä ja keskittyneet läheistensä hoitoon ja hoivaamiseen tai esimerkiksi ovat vammautuneet hyvin nuorina. Takuueläkkeen synnyttäminen on ollut kiitettävää tässä taloudellisessa tilanteessa, ja suurin kiitos kuuluu siitä entiselle sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, joka määrätietoisesti taisteli takuu-eläkkeen läpiviemiseksi.

Toisena merkittävänä parannuksena perusturvan puolella voi pitää sitä, että pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivä- ja kuntoutusrahat sidotaan kuluttajahintaindeksiin ensi vuonna, samoin lapsilisät ja kotihoidon tuet. Näin lapsiperheille osoitetaan tukea ja taloudellisesti mahdollistetaan vanhemmille entistä paremmin valinnanvapaus eli se, miten he haluavat lapsiansa hoitaa.

Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarkoitettua määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 2,3 miljoonalla eurolla, (Ed. Erkki Virtanen: Lasketaan!) jolla lisätään kuntouttavia, kotiin vietäviä palveluja. Näin entistä useammalle veteraanille voidaan tarjota monipuolisempia tukitoimia kotona.

Arvoisa puhemies! Seinäjoki—Oulu-ratayhteyden rakentamiseen tarvittava 40 miljoonan euron määräraha ensi vuodeksi turvataan. Kiitos siitä pääministeri Kiviniemelle ja ministeri Vehviläiselle! (Ed. Saarinen: Kokoomuksella ei ollut mitään roolia siinä!) Kohde on todella tarpeellinen. Samalla budjetissa löytyvät rahat myös Seinäjoki—Oulu-radan palvelutason parantamisen kakkosvaiheeseen sekä Valtatie 19:n Seinäjoen itäisen ohikulkutien ja Sepänkylän ohikulkutien käynnistämiselle. Perustienpitoon täytyy vielä löytyä lisärahoitusta, samoin täytyy turvata Pohjanmaan-radan rahoitus seuraaville vuosille.

Haja-asutusalueiden jätevesien huoltoon toivon löytyvän suurta viisautta ja ymmärrystä ainakin siirtymäkauden pidentämisen suhteen.

Reijo Paajanen /kok:

Herra puhemies! Suomen talous ja sen näkymät ovat huomattavasti paremmassa kuosissa kuin vuosi sitten, ja näyttää, että olemme pääsemässä takaisin kasvu-uralle. Elvytystoimilla onnistuttiin laman iskiessä torjumaan (Ed. Saarinen: Taso on matala!) pahimmat skenaariot. Taantuman laskun maksu kuitenkin pitää aloittaa ja sitä täytyy jatkaa tämän talousarvioesityksen myötä.

Ensi vuoden budjetti tasapainottuu parilla miljardilla eurolla, kun määräaikaiset elvytystoimet poistuvat. Talouskasvun edellytysten varmistamisessa on kuitenkin työtä vielä pitkään. Tarvitaan yhteistyötä, joustavuutta ja ketteryyttä niin hallinnon kuin elinkeinoelämänkin ratkaisuihin. Orastavaa kasvua ei saa tappaa liian tiukoilla sopeuttamistoimilla. Budjetissa on mielestäni löydetty sopiva tasapaino herkän taloustilanteen pystyssä pysymiseen.

Suomen julkisen sektorin tila on tällä hetkellä parempi kuin keskimäärin euromailla. Tilanne ei kuitenkaan pysy samana pitkään, ellei aloitettua julkisen hallinnon rakenneremonttia jatketa rohkealla tavalla. Velkaantuminen ja työllisyysluvut ovat edelleen huolestuttavalla tasolla. Väestön ikääntyminen on meillä Euroopan nopeinta. Tästä eteenpäin työikäisten määrä vähenee noin 20 000 henkilöllä vuodessa. Ilman tuottavuuden reilua parantamista ja menojen kuriin laittamista olemme nopeasti kaulaamme myöten mudassa.

Hallitukselta on tullut onneksi monia hyviä aloitteita julkisen talouden tuottavuustalkoisiin. Tanskasen tuottavuusraportissa ja monissa muissa yhteyksissä esiin tullut sähköisten julkisten palveluiden edistäminen on esimerkillinen uudistushanke. Työnantajan kelamaksun poistolla on puolestaan vaikutettu työllisyystilanteeseen taloudellisesti hankalana aikana. Työntekijän palkkaamiskustannusten järkevä kasvu on säilyttänyt monta työpaikkaa ja helpottanut uusien työntekijöiden palkkaamista.

Herra puhemies! Yrityksille taantuma on ollut erittäin raskas. Monet joutuivat tekemään rankkoja sopeuttamistoimia. Hallituksen päätöksillä on kuitenkin pystytty ohjaamaan rahoitusta ongelmiensa kanssa painiskeleville yrityksille ja turhat konkurssit on vältetty.

Menestyvät yritykset tuottavat hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Juuri nyt talouden suhteen ollaan yrityskentässä vielä odottavalla kannalla. Yritykset toimivat hyvin talouden indikaattoreina. Tällä hetkellä investointeja tehdään melko vähän. Siksi on tärkeää, että yritysrahoituksella vauhditetaan jatkossakin yritysten kasvua ja uskallusta kansainvälisille markkinoille. Vientiin tarvitaan nyt paljon yritysten tuoteinnovaatioita. Strategiset kumppanuudet korkeakoulujen ja yritysten välillä tarjoavat oivat mahdollisuudet tuoteinnovaatioiden kehittämiseen. Ympäristöliiketoiminta on varmasti yksi tulevaisuuden kasvualoista.

Yritysten kannustaminen auttaa myös työllisyyden parantamisessa. Suomessa on saatava lisää porukkaa töihin ja nopeasti. Nuoret on saatava entistä nopeammin ja hallitummin koulunpenkiltä jatko-opintoihin ja sieltä työelämään. Työpaikkojen sisällä on syytä miettiä aivan uudella tavalla töissä viihtymistä ja jaksamista. Parannusehdotukset eivät voi tulla pelkästään johdolta, vaan niitä on pohdittava koko henkilöstön kesken.

Herra puhemies! Verotuspäätöksiä ymmärrettävästi kritisoidaan aina joltain taholta. Työn verotus pysyy budjetissa ennallaan ja verotus painottuu kulutukseen. Lisätuloja haetaan muun muassa arvonlisä-, energia- ja makeisveron muodossa. Uusissa energiaverotuksen linjauksissa on pidettävä mielessä, että kohtuuhintainen energia on yksi elinkeinotoiminnan perusedellytyksistä. Korotukset syövät väistämättä energiaintensiivisten yritysten kilpailukykyä. Suomi ei ole myöskään kovan verotuksensa takia kovin kiinnostava sijoitus- ja investointikohde ulkomaalaisten silmissä.

Välillä rankoilta tuntuvilla rakenne- ja verouudistuksilla tähdätään kuitenkin taloutemme kasvuun ja työllisyyden tukemiseen. Kantava kysymys veroista ja budjetista päätettäessä on se, millaisen yhteiskunnan haluamme tulevaisuutta varten rakentaa. Siinä työssä on kaikkien oltava mukana.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden kohenemisen myönteisiä vaikutuksia voitaisiin myös Suomessa vahvistaa ensi vuoden budjetin kautta. Hallitus kuitenkin esittää toisin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikön mukaan budjettiesitys heikentää työllisyyttä tilanteessa, jossa työttömiä on paljon ja tuotanto on vielä selvästi potentiaalisen tasonsa alapuolella. Ihmettelen todella hallituksen valintaa luopua elvytyksestä täysin etuajassa. Ei muuten ole yhtään hallituksen edustajaa täällä. (Ed. Järvinen: On!) — Yksi kappale on.

Sosialidemokraatit ovat väsymättä, tässäkin salissa, tarjonneet vaihtoehtoisia keinoja. Menoelvytys olisi purrut veroelvytystä paremmin. Finanssipolitiikkaa ei pitäisi kiristää, sillä se uhkaa heikentää työllisyyttä entisestään. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tarvitaan lisäresursseja, ja kuntia pitäisi tukea enemmän turhien leikkausten välttämiseksi.

Suomen työllisyystilanne on edelleen vaikea. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa miltei 300 000 mutta avoimia työpaikkoja alle 30 000, eli vain joka kymmenes henkilö voisi työllistyä edes teoriassa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viime vuodesta 16 000 henkilöllä, ja nuoria työttömiä maassamme on jo 42 000. Tämän kokoluokan ongelmat eivät ratkea itsestään, vaan hallitukselta vaadittaisiin nyt aktiivisia toimia ja kauaskatseisuutta työllisyyden hoidossa.

Hallituksen valitsemat keinot ovat äärimmäisen erikoiset: työllisyysmäärärahojen leikkaaminen. Työllisyyden hoitoon on vaikea keksiä huonommin sopivaa keinoa, mutta työministeri on eri mieltä. Pitkällä poliittisella uralla saa todistaa kaikenlaista, jopa sen, että työministeri sanoo olevansa tyytyväinen, vaikka työllisyysmäärärahoja leikataan 60 miljoonalla tämän vuoden tasoon nähden. Pöyristyttävää!

Nuorisotyöttömyyden hoitoon liittyen työministeri arvioi keväällä, että yrityksille kohdistettu työllistämisseteli tulee auttamaan useita tuhansia nuoria. Arvio valitettavasti meni metsään. Elokuuhun mennessä vain 1 400:aa nuorta oli onnistanut. Mikään palkkatuki ei yksinään ratkaise ongelmaa. Työnantajalla on aina myös oltava todellinen lisätyövoiman tarve ja valmius maksaa valtaosa palkkakustannuksista. Jotta työnantajille jälleen syntyisi tämä tarve ja valmius, on yritystemme elinvoimaisuudesta ja toimintakyvystä pidettävä huolta. Olennainen osa tätä kokonaisuutta on toimiva infrastruktuuri.

Arvoisa puhemies! Teollisuuden rakennemuutos on koetellut Etelä-Karjalaa ja Kymeä erittäin kovalla kädellä viime vuosina. Yksi valon pilkahdus vaikeassa tilanteessa on ollut halu panostaa alueelle elintärkeisiin liikennehankkeisiin. Kuutostien kunnostamisella ja Haminan ohikulkutiellä tulee olemaan vahva myönteinen vaikutus alueen yritystoiminnan kehittämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Nyt molemmista hankkeista kuitenkin säästetään 2 miljoonaa euroa, jotta Seinäjoki—Oulu-rata saadaan rahoitettua. On todella vaikea uskoa hallituksen vakuutteluihin, että nämä säästöt eivät millään lailla vaikuta tai hidasta hankkeiden toteutumista. Tällainen ratkaisu ylipäätään tuntuu täysin päättömältä, yhtäällä leikataan ja toisaalla liimataan. Onko hallituksella minkäänlaista ajatusta infrastruktuurimme kehittämisestä kokonaisuutena?

Taloustilanteen kohentuessa Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne tulee jälleen kasvamaan. Rekkaralli jatkuu, ellei näitä kuljetuksia saada raiteille, pois maanteiltä. Olennainen osa tätä ratkaisua on kaksoisraiteen rakentaminen Luumäki—Imatra-osuudelle, ja se tulisikin vihdoin nostaa kärkihankkeiden joukkoon.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesitystä katsoessa vaikuttaa siltä, että hallituksen prioriteetit tulevat jostain aivan toisesta maailmasta, kuin mitä me todellisuudessa täällä elämme. Työttömyyden torjuminen, niin ihmisille kuin ympäristöllekin oikeudenmukainen veropolitiikka, eriarvoistumisen pysäyttäminen — ensi vuoden budjetissa tarjotaan hyvin heiveröisiä ratkaisuja näin suurta huolta herättäviin kysymyksiin.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossa energiaratkaisuihin ja jatkan siitä, mihin ed. Tynkkynen omassa puheenvuorossaan jäi.

Aloitan kuitenkin valtiovarainministeri Jyrki Kataisen tämänpäiväisistä sanoista. Hän totesi näin: "Jotta tavoitteemme päästöjen vähentymisestä toteutuisi myös lyhyellä jänteellä, porrastamme maakaasun veron energiasisältöön perustuvan osuuden noston siten, että lopullinen taso saavutetaan vuonna 2015." Pidän tätä erinomaisena asiana ja ratkaisuna vaikeaan kysymykseen, jolla ratkottiin tasapuolista suhtautumista maakaasun ja kivihiilen kohtaloon. Ymmärrän hyvin, että elinkeinoelämän sijoitusten, investointien ja pitkällä aikavälillä myös järkevän politiikan takia muutosten pitää olla portaittaisia, mutta portaittaisuuden pitää koskea yhtä lailla kaikkia muutoksia.

Nyt on pakko nostaa kysymys siitä, miksi kuitenkin turve vieläkin kaikesta huolimatta saa erityisoikeuden ja erityisalennuksia. Tällä hetkellä turvetta ei veroteta lainkaan, ja esityksen mukaan ensi vuonna turpeen verotus on 1,9 euroa megawattitunnilta ja 3,9 euroa megawattitunnilta vuonna 2015, kun todellisen veron pitäisi olla 19 euroa. Siis edelleenkin turpeen verokohtelu poikkeaa esimerkiksi maakaasun verokohtelusta, ja toivon mukaan seuraava hallitus pystyy tätä portaittaisuutta vielä kiristämään.

Turpeen kohdalla on puhuttu kotimaisuudesta ja työllistävyydestä mutta toisella kädellä pitäisi kyllä hyvin muistaa myöskin turpeen paikalliset vesistövaikutukset, jotka ovat paikoittain hyvin vakavia. Turve olisi tarvinnut tiukemman veroportaikon jo nyt, mutta kuten ministeri Lehtomäki Aamu-tv:n haastattelussa totesi, turvetta koskevat ratkaisut on tehty nimenomaan poliittisten pöytien ympärillä eikä missään muualla. (Ed. Saarinen: Näin on!)

Puhun energiaverotuksesta enemmänkin kuluttajan näkökulmasta. Ensi vuoden alusta lähtien yhä suurempi osa veroista maksetaan sen mukaan, miten paljon käyttää energiaa. Julkisuudessa on moneen kertaan ehditty kertoa, että omakotitaloasukkaalle veronmuutos tietää noin 20 euron ja kerrostaloasukkaalle noin 10 euron korotusta energialaskuihin kuukaudessa. Se, mikä julkisuudessa on ollut yleensä puutteellisesti esillä, on se, että lasku koituu vain niille, jotka eivät tehosta energiankäyttöään tai vähennä energiankulutustaan. Nykyisellä menolla kulutamme planeettaa neljä kertaa sen, mitä se kestää, ja on aivan selvää, että erilaisin keinoin tällainen meno on pysäytettävä.

Parjatun energiaveron tarkoitus on kerätä varoja valtion kassaan mutta myös saada meistä jokainen pohtimaan omia mahdollisuuksiamme juuri siinä, miten omaa energiankulutusta voisi vähentää ja samalla jopa säästää rahaa. Suomessa on tällä hetkellä yli 250 000 öljylämmitteistä ja melkein 450 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Toivon mukaan kiristyvä energiavero kannustaa yhä useampia niistä joko vaihtamaan lämmitysmuotoaan esimerkiksi hake- tai tuulivoimaan tai hakemaan energiansäästöä esimerkiksi erilaisilla lämpöpumpuilla.

Jos noista muutoksista mikään ei ole mahdollinen tai järkevä, voi jokainen säästää energiaa helpoilla kotikonsteilla. Voi tilkitä talonsa vetoisia ikkunoita, sulattaa pakastinta säännöllisesti, pitää huolta viihde-elektroniikan valmiustilojen sammuttamisesta, totuttautua astetta viileämpään sisäilmaan tai vaihtaa tietokone kannettavaan kymmenen kertaa enemmän sähköä kuluttavan pöytämallin tilalle. Niksejä on vaikka kuinka paljon, ja jos omat loppuvat, uusia saa vaikkapa Motivasta tai tuoreesta Pieni suuri energiakirja -teoksesta.

Vaikka tämä energiaverouudistus on niin parjattu nimenomaan opposition puolelta, kävin ihan huvikseni SDP:n sivuilla. Tutustuin teidän ilmasto-ohjelmaanne. Siellä sivulla 28 on otsikoitu: "Ympäristöverotus on hyvä ohjauskeino". Itse kappaleessa sanotaan: "Ympäristöveroja tulee - - ottaa käyttöön niin, että niiden kohtuuttoman rasituksen voi välttää kulutuskäyttäytymisellään." Ja juuri näin nyt tapahtuu. Mutta lisää kannusteita tarvitaan. Jatkan niistä seuraavassa puheenvuorossani.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetin yhteydessä pitäisi keskustella talouspolitiikan pitkistä linjoista. Näyttää siltä, että maailmantalouden kehitys on lähitulevaisuudessa epävarmaa. Tiedot USA:n talouden jumittumisesta ja Imf:n viimeinen ennuste tukevat tätä näkemystä. Vaikka edessämme on talouskasvun näkymä, on syytä muistaa, ettei kasvu ole ikuista. Kasvusta kuumentunut talous ajautuu helposti taantumaan tai lamaan. Siksi talouskasvun aikana pitää varautua huonoihin aikoihin. Tämä ei ole ollut 2000-luvun alun politiikkamme ohjenuorana. Vaikka kokemukset lamasta olivat lähellä, laman opetukset eivät purreet. Talouskasvun aikana valtio ja kunnat sijoittivat ylimääräiset tulonsa lisääntyviin toimintamenoihin. Jouduimme kohtaamaan taantuman pöksyt kintuissa.

2010-luvun talouspolitiikan ytimenä pitää olla valtion ja kuntien taloudellisen liikkumavaran lisääntyminen sekä tulevaan taantumaan varautuminen. Nyt valtion ja kuntien taloudessa ei ole liikkumavaraa. Edes kasvun vuosina kuntien talous ei kestänyt, vaan kunnat ottivat 6,5 miljardia euroa lisää velkaa. Kuntien toimintaa ei sopeutettu käytettävissä oleviin tuloihin vaan menoja lisättiin velkaa ottamalla. Koska valtion ja kuntien toimintaa ei ole sopeutettu tuloihin, on 2010-luvulla vähennettävä merkittävästi menoja. Se tarkoittaa luopumista joistakin subjektiivisista oikeuksista sekä harkinnanvaraisuuden lisäämistä kuntien palvelutarjonnassa.

Arvoisa puhemies! Valtion tehtävänä on vähentää velkaa seuraavan 15 vuoden aikana niin, että saavutamme noin 50 miljardin velkatason vuoteen 2025 mennessä. Valtion tulee varautua huonoihin aikoihin säästämällä puskurirahastoihin. Tämä tarkoittaa vuotuisissa budjeteissa merkittäviä ylijäämiä, velan lyhennyksiä sekä puskureita taantumaa varten. Näin säästytään kansantalouden äkillisiltä putoamisilta sekä näin voidaan käyttää voimavaroja talouden elvytykseen ilman välitöntä velkaantumista. Kuntien taas on toimittava niin, että muiden palvelujen menoja vähennetään ikäsidonnaisten menojen vuoksi. Näin vältetään ikäsidonnaisten menojen aiheuttama paine kuntien taloudessa.

Tehtävä tuntuu vaikealta. Puolueilla ei ole suurta tarvetta esittää vaalien alla lupauksia, joiden toteuttaminen aiheuttaa lisääntyviä meno- ja velkapaineita. Seuraavan 15 vuoden aikana tällaisia lupauksia ei voi tehdä. Tämä pitää huomioida myös lainsäädäntötyössä. Lisämenoja aiheuttavista lakiesityksistä tulee pidättäytyä.

Eurooppalainen hyvinvointivaltio on siis velkavetoinen. Poliittiset päättäjät unohtavat usein, että velka on aina maksettava. Mitä pitempään velkarahalla vitkutellaan, sitä suuremmat ovat riskit. Tämä paljastui Kreikassa. Suomen hallituksen onkin vaadittava, että EU:n jäsenmaat irtautuvat yhteisvoimin velkavetoisuudesta. Ensi sijassa on huolehdittava tarkasti siitä, että Etelä-Euroopan valtiot huolehtivat holtittoman taloudenhoitonsa seurauksista.

Arvoisa puhemies! Taantuman jälkihoito on suuri haaste. Suomessa on tuhansia maksuvaikeuksissa olevia konkurssiin jo ajautuneita yrityksiä. Pidän tärkeänä, että säädettäisiin vaikka väliaikainen laki henkilökohtaisesta konkurssista. Ei voi olla niin, että jälleen kerran panemme konkurssiin joutuneen yrittäjän kitkuttamaan 20 vuotta velkavankeudessa. Tämä asia pitää hoitaa ennen kuin on myöhäistä. Suuri osa on rehtejä yrittäjiä, joilta on mennyt koko elämä pieleen.

Monet kotitaloudet ovat myös ajautuneet vaikeuksiin. On tärkeää, että kehitetään tukijärjestelmiä, jotka auttavat maksuvaikeuksiin joutuneita rehellisiä kansalaisia. Hallitus onkin korottanut sosiaaliturvaa, mutta sen lisäksi tarvitaan yksilöllisiä keinoja, joilla ihmiset saadaan elämään kiinni.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Sosialidemokraattien ja hallituksen välinen talouspoliittinen linjaero kiteytyy pitkälti veropoliittisiin kysymyksiin ja työllisyyden hoitoon.

Aivan kuten pääministeri täällä tänään ilmoitti, hallitus tulee leikkaamaan työllisyyden hoitoon tarkoitettuja määrärahoja. Me olemme siitä asiasta toista mieltä. Tasavero tekee tuloaan, kun valtionveron perintä progressiivisena verona vähenee ja kuntaverot sen myötä nousevat. Välilliset verot leikkaavat kaikkein voimakkaimmin juuri pienituloisten ostovoimaa ja heidän käytettävissään olevia tulojaan. Tätä seikkaa ei liiaksi painoteta eikä noteerata. Hallituksen esityksessä ei ole näitä tulonjakovaikutuksia arvioitu lainkaan. Mutta jokaisen terve logiikka sanoo, että niiden, joilla on niukasti varoja, suhteellinen ostovoimansa alenee jokaisen välillisen veron myötä.

Oikeudenmukaista robinhood-tyyppistä politiikkaa voisi myöskin harjoittaa siinäkin mielessä, että meillä on yhteiskunnassa joitakin erittäin suuria pieniä ongelmia tai pieniä suuria ongelmia. Eli pitäisi muutama asia kyetä hoitamaan periaatteella "otetaan rikkailta, annetaan köyhille". Esimerkiksi tässäkin salissa on useitten vuosien ajan puolueista riippumatta kannettu huolta omaishoitajien asemasta. Mitään vaan ei tapahdu. Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa, ja tässä on neljäs vuosi paketissa. Vieläkin omaishoitajista, joita on yli 300 000, vain noin 30 000 saa edes jonkinlaista korvausta. He tekevät raskasta ja kuitenkin tarpeellista, erittäin hyödyllistä työtä. Heidän asemaansa tulisi parantaa, mutta budjettikirja ei siihen tuo korjausta.

Toinen suorastaan kansallinen häpeämme on meidän vanhustenhuoltomme tila. Jokaisella meillä on itseämme vanhempia ihmisiä, meillä on varmasti käytännön kokemusta. Tämä asia on meille todella häpeäksi. Suomi ei ole ollut koskaan näin rikas kuin se on nyt, eikä se ole koskaan hoitanut vanhuksia niin huonosti kuin se hoitaa nyt.

Herra puhemies! Sitten vähän kovempiin asioihin koskien liikennettä. Liikenteen määrärahat, ymmärrän, ovat niukkoja tällaisen velkakierteen aikana, mutta hintana on se, että liikenneverkko rapautuu, on tehnyt sitä jo useamman vuoden ajan.

Epäviisaana pidän sitä, että liikennepuolen investointeja tehdään maksimoimalla epävarmuutta. Tällainen pätkäkulttuurirahoitus on kaikkein kallein tapa rakentaa esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-rataosuutta. Tämän meille ovat kertoneet myöskin maan korkeimmat valtiovarainministeriön vaikuttajat ministeri Kataisen, herra Sailaksen, herra Mäkisen johdolla, että valtion byrokratioista johtuen tämä nyt vaan maksaa ja mättää näin hulvattomasti.

Tässä isännätön raha näyttää kyllä karmeutensa ja kalleutensa. On arvioitu, että rataosuuden rakentaminen maksaa näin epätarkoituksenmukaisella tavalla tehtynä jopa 200 miljoonaa euroa enemmän, kuin jos se tehtäisiin kerralla valmiiksi. Tämä on asiantuntijoitten ilmoittama luku. Tämä ei ole mitään politiikkaa, tämä on matematiikkaa.

Hallitus leikkaa myöskin joukkoliikenteen tukia. Tässä se toimii todella ilmastotavoitteita vastaan. Pidän sitä askeleena väärään suuntaan. Tästä seuraa esimerkiksi, että monet joukkoliikenteen reitit ovat uhanalaisina, yhtenä sellaisena henkilöliikenne Hanko—Karjaa-välisellä rataosuudella.

Kannan muutenkin huolta tietysti läntisen Uudenmaan liikenneolosuhteista. Hanko—Hyvinkää-rataosuus odottaa sähköä. Meillä on siellä kiskot, meillä on liikennettä, meillä ei ole sähköä. Rahaa on käytetty semmoisille suunnille, missä ei ole liikennettä. On vaan lämpimikseen rakennettu kiskoja. Valtatie 25 odottaa myöskin peruskorjausta, ja kriisikunnaksi joutunut Hangon kaupunki kaipaa valtiovallan erityisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi sen sataman toimintaedellytykset tulee turvata ja sitä kautta luoda edellytykset Hangon tulevaisuudelle.

Hallinto- ja kuntaministeri Töllin toimialan talousarvioehdotus

Puhemies:

Arvoisat edustajat! Myönnän nyt seuraavan puheenvuoron ministeri Töllille, ja hänen puheenvuoronsa jälkeen käydään debattia enintään puolen tunnin ajan. Tällaisesta menettelystä on tänään sovittu puhemiesneuvoston kokouksessa ja tätä tullaan noudattamaan myöskin jatkossa tämän budjettikäsittelyn yhteydessä, kun ministerit, muut kuin valtiovarainministeri tai pääministeri, haluavat käyttää puheenvuoroja. — Olkaa hyvä, ministeri Tölli.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Lähden liikkeelle kuntataloudesta ja aluksi siihen liittyvistä myönteisistä näkökulmista.

Valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvän peruspalvelubudjetin perusteella kuntatalous näyttää selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Arviot ovat muuttuneet selvästi myönteisemmiksi, kuin vielä aiemmin keväällä ennustettiin, ja vielä myönteisemmiksi kuin vuosi sitten. Taustalla on monia tekijöitä.

Viime vuonna hallitus päätti kuntatalouden vahvistamiseksi merkittävistä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat täysimääräisesti vielä tänä ja ensi vuonna. Kuntien yhteisöverojako-osuutta on korotettu, kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on poistettu sekä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja on nostettu. Vuositasolla kokonaisvaikutus on lähes 800 miljoonaa euroa. Kyse on siten historiallisen suuresta kuntatalouden elvytyspaketista. Se osoittaa tämän hallituksen sitoutumisesta turvata kuntien peruspalvelut.

Lisäksi veronkevennyksistä aiheutuneet menetykset kunnille korvataan ensi vuonnakin täysimääräisesti, yhteensä 129 miljoonalla eurolla. Tässä pääministeri Kiviniemen hallitus jatkaa Vanhasen molempien hallitusten linjalla.

Ennustettua parempaan kuntatalouden tilaan on vaikuttanut myös yleinen taloustilanne. Työllisyys on nyt kehittynyt suotuisammin, jolloin kuntien verotulokertymän pelätyn suuruista notkahdusta ei ole toteutunut. Kustannustason nousu on ollut hitaampaa, mikä on vaikuttanut erityisesti kuntien ostoihin.

On myös todettava, että kuntien omilla toimenpiteillä on ollut suuri merkitys. Kuntataloudessa toimintamenojen kasvu saatiin viime vuonna puristettua noin 4 prosenttiin edellisen vuoden varsin korkeasta noin 8 prosentin tasosta. Kuntien henkilöstömäärä kääntyi myös pitkään jatkuneen kasvun jälkeen laskuun.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden yleisnäkymät kuntataloudessa ovat kohtuulliset. Peruspalvelubudjetin nojalla kuntien yhteenlaskettu vuosikate arvioidaan olevan noin 2,5 miljardia euroa, joka riittää kyllä kattamaan poistot. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla, jolloin vuosikate on jäämässä nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Se merkitsee velkaantumisen jatkumista ja veronkorotuksia. Kuntien menopaineet jatkuvat yhä suurena.

Nyt käsittelyssä oleva budjettiesitys lisää kuntien valtionosuuksia ensi vuonna kokonaisuudessaan yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Peruspalvelubudjetin mukaiset valtionosuudet ovat ensi vuonna yhteensä 10,1 miljardia euroa. Lisäykset johtuvat täysimääräisistä indeksikorotuksista sekä väestömäärän kasvusta ja ikärakenteen muutoksista. Valtionosuuksia vähentävinä tekijöinä mainittakoon muutokset kuntien tehtävissä sekä tietojärjestelmähankkeiden rahoittaminen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi valtionosuuksia lisätään 21,25 miljoonalla eurolla Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Uusia tehtäviä tuovat vammaispalvelulain uudistus, parannukset neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, lapsi- perheiden kotipalveluihin, terveydenhuoltolaki, päihdeäitien hoidon järjestäminen sekä vankilan perheosastot. Valtionosuuslain nojalla uudet tehtävät on otettu huomioon valtionosuuksissa 50—50-kustannustenjakoperiaatteella.

Sitten on todettava se, että valtion talousarvioesityksen ensi vuoden sisältyvien toimenpiteiden seurauksena kokonaisvaikutukset ovat kuntataloutta lievästi kiristäviä, noin 42 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Se koostuu tälle vuodelle myönnetyn väliaikaisen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäyksen poistumisesta sekä äsken mainituista uusista tehtävistä sote-puolella. Luvussa ei ole mukana viime vuonna päätetyn mutta myös ensi vuonna vaikuttavan kuntatalouden mittavan elvytyspaketin vaikutuksia.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kuntien ja valtion yhteisillä ponnistuksilla on kuntata-lous selviytynyt talouden taantumasta tähän asti hyvin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuntatalous ja taloustilanne muutenkin ovat yhä epävarmalla pohjalla. Siksi kuntataloudessakin tärkeää on, että yleinen talous- ja työllisyyskehitys pysyy suotuisana ja menokasvu kunnissa onnistutaan painamaan selvästi alle 4 prosentin. Tärkeää on, että kunnissa jatketaan määrätietoisesti Paras-hankkeen mukaisia toimenpiteitä, varsinkin palvelurakenteiden uudistamisessa.

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti mainita vielä kahdesta muustakin asiasta hallinnonalaltani. Aluehallintovirastojen toiminta käynnistyi tämän vuoden alussa kohtuullisen hyvin ottaen huomioon muutoksen laajuuden. Virastot ovat saavuttamassa tänä vuonna niille asetetut tulos- ja muut tavoitteet. Kehittämistyö jatkuu niin palveluissa, ohjauksessa kuin toimintatavoissakin, myös sähköistä asiointia pyritään mahdollistamaan laajasti. Uuden viraston perustamiseen liittyy aina lisäkustannuksia, joista tietojärjestelmäkustannukset ovat erityisen merkittäviä. Samaan aikaan virastoilta edellytetään merkittävää henkilöstömäärän supistamista tuottavuusohjelman nimissä; esimerkiksi eläköityminen ei aina toteudu arvioidussa aikataulussa.

Nämä seikat yhdessä valtionhallinnon yleisten määrärahaleikkausten lisäksi ovat johtaneet siihen, että kulunut vuosi on ollut aluehallintovirastojen taloudelle hyvin haasteellinen. Niin sanottuja siirtyviä eriä ei jääne lainkaan vuodelle 2011. Tämä asettaa ensi vuodelle erittäin suuret taloudelliset paineet. Selvää kuitenkin on, että uusien viranomaisten palvelut ja toiminta turvataan jatkossakin.

Viimeisenä asiana muutama sana tietojärjestelmähankkeista. Sähköisen asioinnin ja demokratian, niin sanotun Sade-ohjelman palvelukokonaisuudet ovat ensi vuonna keskeisiä kehittämiskohteita. Niille talousarvioehdotuksessa on varattu rahoitus kehyskauden ajaksi. Vuodelle 2011 on osoitettu valtion ja kuntien yhteiselle tietojärjestelmähankkeelle 20 miljoonaa euroa. Eduskunta on edellyttänyt vuonna 2009 it-konserniohjauksen vahvistamista. Eduskunnalle annetaan vielä tämän syksyn aikana esitys tietohallintolaiksi, joka astuu voimaan vuodenvaiheessa. Tietohallintolaki tulee vahvistamaan konserniohjausta valtionhallinnossa ja edistämään koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuutta merkittävästi.

Mielestäni on tärkeää, että myös tulevat hallitukset tulevat jatkamaan koko julkista hallintoa koskevien yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämistä määrätietoisesti. Onnistuminen tässä merkitsee suurta loikkaa tuottavuuden parantamisessa ja auttaa osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Tämän hankkeen ohjeeksi sopisi mielestäni tietyllä tavalla vanhan mainoksen lausetta mukaillen "rahaa pihistämättä, laadusta tinkimättä". Tällä tarkoitan sitä, että valtiontalouden tiukasta kehyksestä huolimatta meidän on uskallettava investoida tähän hankekokonaisuuteen, jolla on merkittävät säästöt aikaansaatavissa.

Puhemies:

Sitten debattiin. Otetaan ensin kierros hallintovaliokunnan jäsenten keskuudesta.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan ja toivottavasti sellaiseen suuntaan, jossa se tunnistaa nykyistä monipuolisemmin erilaiset palvelutarve- ja olosuhdetekijät, kuten esimerkiksi sairastavuuden tai harvan asutuksen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä onkin vahvasti korjaava ja erilaisia toimenpiteitä tukeva. Tällainen kannustava elementti puuttuu kuitenkin. Kysyisinkin ministeri Tölliltä tai ministeri Rehulalta, olisiko valtionosuusjärjestelmää mahdollista uudistaa entistä kannustavammaksi sillä tavalla, että kuntien panostukset esimerkiksi ja nimenomaan terveyttä edistäviin toimenpiteisiin palkittaisiin tuon järjestelmän kautta.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin tiedustella ministeriltä asiaa, joka eri tahoilla tällä hetkellä valtavasti saa huomiota, myöskin eduskun- nan erilaisissa hallintovaliokunnan mietinnöissä mutta yhtä lailla Sitrassa ja valtiovarainministeriön kuntaosastossa, nimittäin tietohallintojärjestelmät. Nyt tuntuu siltä, että meillä on kovin monta erilaista projektia menossa, jotka tähtäävät siihen yhteiseen hyvään elikkä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja siihen yhteen keskeiseen tuottavuutta parantavaan elementtiin. Onko nyt nähtävissä se, että toimijoita yhä edelleen on liian paljon? Onko tämä valtion hanskassa? Onko tämä ylipäätään kuntien hanskassa? Onko olemassa kunnilla yhteistä näkemystä siitä, että halutaan sitä asiaa kehittää? Olen havainnut sen, että muun muassa Pääkaupunkiseudun kunnat ovat menossa vähän omaa latuaan ja Suomen muut kunnat ovat menossa vähän toista latua. Miten ministeri kokee tämän asian kehittymisen?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Optimistisesta perusluonteesta huolimatta en pysty ehkä millään näkemään kuntien tilannetta niin ongelmattomana kuin ministeri Tölli tässä vähän maalaili. Kun katsomme tätä kuntien isoa tilannetta lähivuosina, niin varmasti tosiseikka on se, että menopaineet muun muassa ikääntymisestä johtuen tulevat kasvamaan voimakkaasti. Puhutaan tuottavuuden kasvusta, tehokkuudesta, rakenteellisista uudistuksista, mutta niilläkään ei saada ihmeitä aikaan. Meillä on valtionosuuksien lisäksi yksi vaikuttava instrumentti, ja se on verotus. Yhteisöverojen kunnille korotettu jako-osuus oli hyvä päätös. Mielestäni sen jatkamista tai säätämistä pysyväksi pitäisi miettiä. Myös jäteverotuotto tulisi tulouttaa kokonaisuudessaan kunnille, ja osa luonnollisten henkilöiden pääomaverotuotoista tulisi myös ohjata kunnille, käyttäväthän he myös kuntien palveluja.

Ministeri Tölli, mitä mieltä te ja hallitus olette näistä veroesityksistä, ja aikooko tämä hallitus vielä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kuntien veropohjaa laajennettaisiin?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Tölli puhui minunkin mielestäni liian kauniisti kuntien tilanteesta. Tiedän kyllä, että Tölli viisaana miehenä tietää, mikä se kuntien todellisuus tänä päivänä on, eli maassamme on joukko erittäin suurissa vaikeuksissa olevia kuntia. Kuntien taloudellinen tilanne on sitten vielä hyvin erilainen riippuen siitä, missä päin kunta on. Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa on kuntia, jotka ovat vaikeuksissa peruspalveluiden järjestämisessä. Varsin lähellä Töllinkin asuinkuntaa löytyy niitä kuntia, joissa on todella hätä.

Tästä seuraa se, että monet kunnat ovat pakotettuja nyt syksyllä korottamaan veroprosenttiaan. Tämä on jälleen askel siihen tasaveron suuntaan, josta on paljon puhuttu, ja samalla se merkitsee sitä, että kuntien välinen tilanne eriarvoistuu, eli on veroprosentteja, jotka ovat, niin kuin Kauniaisissa, hyvin alhaisia, ja sitten on kuntia, joissa veroprosentti on hyvin korkea, yli 20 prosenttia. Tällaisessa tilanteessa olisi hallituksen pitänyt panostaa enemmän kuntien harkinnanvaraisiin, nyt kun tilanne on todella akuutti. Hallituksen esitys kyllä ei riitä näihin tarpeisiin, mitä kunnilla on. Mitä aiotte tehdä näille harkinnanvaraisille? Yritättekö vielä saada niitä suuremmiksi?

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kentältä on kuulunut, että vaikeavammaisten mahdollisuus henkilökohtaisen avustajan saantiin on vaihdellut kunnittain, vaikka asiasta nyt laki onkin. Ensi vuoden alusta päihdeäitien hoitoonohjaus siirtyy kunnille ja rahoitus myös. Koska sitäkään ei korvamerkitä tai ohjata juuri tähän, kysynkin, miten kuntaministeriön on jatkossa mahdollisuus ohjata ja valvoa sitä, että rahat menevät juuri tarkoitettuun kohteeseen ja että näille päihdeäideille löytyy apua.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin miellyttävä kuulla ministeri Töllin esittelypuheenvuoro, jossa tartutaan tietoyhteiskunta-arkkitehtuurin uudistamiseen ja tämän vuosia keskustelussa olleen hankkeen edistämiseen ja läpiviemiseen.

Arvoisat kollegat! Ajattelen sitä, että on monella tavalla häpeäpilkku, että tätä yhteiskunnallista uudistusta ei ole kyetty toteuttamaan, senkin vuoksi, että merkittävä osa meistä edustajista istuu kuntien valtuustoissa tekemässä päätöksiä, samanaikaisesti täällä eduskunnassa, ja kuitenkin perimmältään on kysymys siitä, millä tavalla me luomme yhteisen näkemyksen siitä, mitenkä tämä kokonaisuus toteutetaan ja läpiviedään. Tässä mielessä tämä parinkymmenen miljoonan euron panostus on varmasti paikallaan, ja kannustan ministeriä viemään tätä hanketta juurevasti eteenpäin.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesitykset ovat usean vuoden ajan vahvistaneet kuntien rahoitusasemaa, ja nyt synkistä alkuvuoden näyistä huolimatta kuntatalouden näkymät ovat parantuneet, kuten ministerikin tässä meille kertoi. Mutta toki meillä on valtavia haasteita edessä tulevina vuosina. Kuntien tilannetta ovat erityisesti parantaneet valtion toimet, kuten kelamaksun poisto ja yhteisöveron jako-osuuden muutos, ja kunnat ovat itsekin pystyneet hillitsemään menojaan. Muun muassa Etelä-Savossa meillä oli eilen kunnallisseminaari, jossa kuulimme, että siellä kaikki 17 kuntaa ovat päässeet parempaan tulokseen kuin alkuvuodesta vielä ennakoitiin. Harkinnanvaraisista avustuksista ymmärsin kuitenkin, että niitä on haettu tänä vuonna paljon vähemmän kuin esimerkiksi viime vuonna.

Mutta haasteena meillä on se, että kunnissa vanhoista toimintatavoista pidetään kiinni ja meidän tulisi kuitenkin kehittää palveluja niin, että nykyresursseilla saisimme säilytettyä laadukkaat palvelut. Miten saisimme kunnissa vauhtia näihin rakenteellisiin uudistuksiin ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, jotka ovat todella tarpeellisia, ja pikaisesti?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta ed. Toivakan puheenvuorosta on itse asiassa aika hyvä jatkaa. On aivan kiistatonta se, että nyt tämän hallituksen aikana on harjoitettu, voisi sanoa, poikkeuksellisen tukevaa kuntapolitiikkaa myös taloudellisesti, mutta on tietysti aivan selvä asia, etteivät tuottavuuden parantamisen vaateet ole tässä kaiken kaikkiaan mihinkään hävinneet. Tuottavuutta ja palveluja pyritään parantamaan, ja siinä mielessä meillä on jo usean vuoden ajan ollut voimassa kunta- ja palvelurakennehanke, erittäin suuri hanke, joka eteenpäin mennäkseen vaatii aikaa.

Minä muotoilisin arvoisalle ministerille tai ministereille kysymyksen sillä tavalla, että onko tässä maassa nyt sitten malttia toteuttaa tätä kunta- ja palvelurakennehanketta sen luonteen vaatimalla tavalla ja millä tavalla tätä uudistusta nyt viedään eteenpäin. Ja ihan loppukysymys, herra ministeri: miten Kainuun malli etenee?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuottavuuden parantaminen, kuten ed. Timo Korhonen edellä totesi, on avaintekijä kuntien menojen hillinnässä, ja ministeriö on valjastanut 20 suurinta kuntaa kehitystyöhön tuottavuutta parantavien toimien löytämiseksi. Valtiovarainministeriön tavoitteena on myös valmistella ehdotukset kuntasektorin tuottavuustavoitteiksi ja laatia kunnille tuottavuusopas. Tämä ei ole mikään helppo harjoitus, mutta olisinkin kysynyt: Miten 20 suurimman kunnan tuottavuushanketta seurataan? Onko näistä tuloksista tai hyväksi havaituista malleista tarkoitus raportoida eduskunnalle jossain vaiheessa tai antaa selontekoa? Minkälaisella aikataululla tuottavuushaasteiden kanssa kamppaileva kuntasektori voi odottaa tätä suunniteltua tuottavuusopasta?

Puhemies:

Vielä edustajat Paatero ja Sirnö, sitten ministeri Tölli vastaa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellisuus valtionosuuksien lisäämisistä on noin 21 miljoonaa euroa. Niin kuin ministeri totesi, ovat vammaispalvelun, lasten kotipalvelun, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ym. haasteet varsin mittavat. Kun tämän 21 miljoonaa euroa jakaa sitten noin 340 kunnan kanssa, on mittaluokka aikamoinen. Mitenkä tähän on tultu, kun Paras-hanketta vietäessä oli kuitenkin todettu, että uusien tehtävien kohdalla tulisi summan olla mieluummin 100-prosenttinen eikä 50-prosenttinen? Niin kuin äsken tuli esille, kunnat eivät varmaan olleet varautuneet siihen, että kaikista uusista tehtävistä, joita tässä talossa keksitään, tulee ainakin puolet maksettavaksi kunnille. Kuntien tilanne on parantunut siitä syystä, että verotuloja on kiristetty ja investoinnit on ajettu alas ja on leikattu palveluita. Tämähän on se todellisuus. Mitenkä ajattelette, että voitaisiin vaikka näitä investointeja tukea vaikkapa näiden yhä edelleen vaivaavien homerakennusten osalta?

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Toivakka ylisti sitä, miten kunnat ovat pystyneet hillitsemään menojaan. Kotikaupungissani Tampereella se on tarkoittanut 800 ihmisen työpanoksen vähenemistä kunnassa, mikä puolestaan yhdellä psykogeriatrisella osastolla on tarkoittanut sitä, että 36:ta lähes liikuntakyvytöntä vanhusta hoitaa neljä ihmistä, jotka siis vaihtavat vaipat, pesettävät, kylvettävät, ruokkivat, laittavat sänkyyn ja vaihtavat vaipat yhdessä vuorossa.

Senpä takia, arvoisa kuntaministeri, kysyisinkin: miten hyvin tämä peruspalvelupaketti takaa sekä laadullisesti että tasa-arvoisesti riittävät palvelut niille kuntalaisille, jotka eivät itse pysty esimerkiksi nostamaan ääntään? Toiseksi: onko todella niin, että hallitus haluaa exit-elvyttää 30 miljoonaa euroa ottamalla pois tänä vuonna väliaikaisen valtionosuuslisäyksen niiltä kunnilta, joitten tilanne todellisuudessa ei ole parantunut tähän vuoteen verrattuna ja joitten tilanne itse asiassa saattaa vielä pahentua ensi vuonna?

Puhemies:

Ministerin vastauspuheenvuoro, noin kolmisen minuuttia.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Ensinnä kuntatalouden tilanteesta. Se on hyvin haasteellinen, vaikka tilanne on parempi, mitä vuosi sitten ennakoitiin ja mitä keväällä ennakoitiin. Tässä on otettava huomioon kaksi asiaa. Ei ole olemassa niin isoa rahapottia, jolla pystytään tulevaisuudessa takaamaan, että kuntatalous pysyy kunnossa, ellemme pysty leikkaamaan menokasvua, ja siihen tarvitaan yhteisiä toimenpiteitä. Siihen vastaa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sitä edesauttavat tämä tietojärjestelmähanke ja monet muut toimenpiteet. Jos me saamme 1 prosentin verotulon kasvun, se on noin 170 miljoonaa. Mutta jos me saamme leikattua menoja prosentin, puhutaan yli 300 miljoonasta. Eli tämä suhde on se, ja menokasvun leikkaaminen on yhteinen ponnistus. Täytyy sanoa, että kunnat ovat myöskin hyvin onnistuneet nyt taittamaan tätä ja on annettava kuntapäättäjille tunnustus. Mutta jos sanotaan, että kuntatalouden tilanne on erinomainen, se ei ole totta. Se on hyvin haasteellinen, mutta se on parempi kuin tässä arvioitiin. Silloin on mahdollisuus siitä selviytyä.

Tämä tuottavuuden parantaminen, joka tuli monessakin puheenvuorossa. Se on erittäin tärkeä asia koko kuntakentässä. Mutta haluan kohdistaa nyt tämän 20 suurimman kunnan osalle, jolloin on todettava, että monet palvelut sittenkin, otetaan vaikka päivähoito, saattavat olla kalliimpia kuin monessa keskikokoisessa kunnassa. Tämä palvelurakenneuudistus on käynnistynyt monista pienistä kunnista, mutta nyt on suurten kuntienkin tartuttava määrätietoisesti tuottavuuteen, ja tästä on kysymys. Niitä uusia malleja, mitä saadaan, pitää saada yhteiseen käyttöön. Mutta kun tarkoitin suuria kuntia, ei ole mitään syytä syyllistää vaan rohkaista, että näihin asioihin on syytä tarttua.

Sitten tämä valtionosuusjärjestelmän uudistus. Sitähän yritettiin tämän hallituskauden alussa, mutta siitä ei saatu semmoista, että sitä olisi pystytty viemään käytäntöön. Uskon tai olen aika varma, että tuleva hallitus tämän tulee käynnistämään. On yksinkertaistettava näitä kertoimia ja saatava siihen kannustavuutta, mutta olosuhde- ja palvelutarvetekijät on saatava näissä kertoimissa sellaisiksi, että ne ovat mahdollisimman kuvaavat.

Ed. Valpas kysyi harkinnanvaraisista avustuksista. Tänä vuonna niitä on hakenut 73 kuntaa. Viime vuonna haki 114 kuntaa. Siihen tilanteeseen on tullut parannusta. Tämän vuoden osalta pystytään kyllä tämä kohtuullisesti hoitamaan. Mutta ei kaikille anojille pystytä antamaan, koska se perustuu tarpeeseen ja tilannearviointiin.

Tietojärjestelmähankekokonaisuudessa on hyvin tärkeää, että yksittäisissä kunnissa ei lähdetä yksinään nyt liikkeelle, vaan tämän syksyn aikana tulee tähän liittyvää lainsäädäntöä. Nyt on tärkeää, että ollaan yhteisessä arkkitehtuurissa ja sillä tavalla, että päästään yhteensopivaan toimintaan. Tämä on tietyllä lailla nyt itsekurikysymys ja yhteinen kurikysymys. Nyt ei kannata kunnissa myöskään lähteä yksittäin sooloilemaan, vaan nyt on syytä mennä yhtä jalkaa.

Sitten ed. Feldt-Ranta kysyi näistä veroasioista. Minusta nämä ovat hyviä ehdotuksia. Kuntien verotulopohjaa tulee vahvistaa, mutta ei tämän hallituskauden aikana enää ihmeitä ehdi tehdä. Tämä budjettiehdotus on nyt tässä käsittelyssä. Jätevero on ihan hyvä ajatus, ja ne, jotka maksavat pääomaveroa pelkästään, eivät suoraan ja välittömästi rahoita kuntapalveluja samalla tavalla kuin ne, jotka maksavat kunnallisveroa. Näitä kaikkia asioita on syytä harkita. Ei mitään tule sillä tavalla sulkea pois. Perusasia on se, että meidän tulee toimia niin, että kunnat suoriutuvat tehtävistään, ja kun valtio asettaa tehtäviä, niin pitää huolehtia, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua tehtävistä. Kunnat ovat selviytyneet paljon ennakkokuvaa paremmin ja pystyvät sopeutumaan. Se voimavara on paikallisella tasolla, ja sitä meidän tulee rohkaista.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On todella ilo todeta se, että kuntatalous on paljon paremmassa kunnossa kuin on osattu odottaa tässä viime vuosien aikana.

Mutta yksi sellainen asia, joka kunnissa askarruttaa hirveästi, on omaishoitajat. Tiedostan sen asian, että omaishoitajat ovat kunnan piikissä, mutta joka kunnassa on eri käytäntö. Jotta tämä asia voitaisiin saada yhteismitalliseksi, niin onko tässä minkäännäköistäkään ajatusta, että omais-hoitajat otettaisiin Kelan puitteisiin, jolloin todella saataisiin se yhteismitallisuus tähän? Hehän tekevät arvokasta, vaativaa työtä, ja se on kuntatalouden kannalta arvokasta, mutta arvokasta se on myöskin valtiontalouden kannalta.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on jo muutamassa puheenvuorossa otettu esiin tietojärjestelmien yhteensovittaminen, miten se on yksi hyvä tuottavuuden lisäämiskeino. Sen lisäksi myös sähköistä asiointia kehittämällä me pystymme varmastikin sujuvoittamaan sekä kuntien että valtion asiakaspalvelua, mutta ennen kaikkea tietojärjestelmillä pystytään myös parantamaan potilasturvallisuutta, kun tiedämme, että meillä on tuhansia eri terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Kiitän ministeri Tölliä siitä, että tuotte tietohallintolain vielä tämän syksyn aikana tähän saliin.

Parhaillaan on meneillään myös hanke, jossa määritellään perustietovarantojen saatavuutta ja hinnoittelua. Meillä on näissä julkisin varoin kerätyissä tiedoissa myös aika runsasta liiketoimintapotentiaalia. Kysynkin teiltä, ministeri, aiotteko tuoda myös maksuperustelain muutoksen samanaikaisesti, kun tuotte tietohallintolain tähän saliin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiinnitän ministerin huomiota siihen, millä tasolla talous on. Hän maalaili positiivista tulevaisuuskuvaa, ja niinhän tietysti pitää tehdä. Mutta jos katsotaan tasoja viennin osalta, työttömyyden osalta tai valtiovelan osalta: ennätysluvut työttömyydessä; valtiontalous on edelleen vapaassa pudotuksessa yli 8 miljardin velanotolla. Tulevaisuus ei ole kovin auvoinen. Työllisyyttä on ylläpitänyt myös se, että työmarkkinoilta on poistunut väkeä paljon eläkkeelle, on tullut tilaa.

Paras-hankkeen toivoisi etenevän. Ja kysyisin ministeriltä: Miten voisitte vielä edistää sitä ennen kaikkea oman puolueennekin piirissä ja myös hallituksen piirissä?

Lopuksi, herra puhemies, vaikka ministeri Tölli sanoo, että kuntatalous joutuu kokemaan 42 miljoonan nettokiristyksen, niin on vaikea kuvitella, miten ministeri Töllin kanssa voisi ylipäänsä riidellä. Hänen tyylinsä on pettämätön ja asiaosaaminen ehtymätön, niin että hatunnosto ministerille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta ei voi tehdä konkurssia. Ja kun on viime aikoina seurannut kuntien päätäntäelinten reaktioita näihin fuusiohankkeisiin ja Päijät-Hämeen osalta lueskelin lehtiä ja sitten Oulun tienoolla lähikuntien reaktioita absoluuttisesta ei:stä niki naki jollakin tavalla positiiviseen, niin aivan täsmälleen samanlaisilla tunnusluvuilla tulee ihan erilaisia reaktioita.

Kysymys kuuluu näin: Onko Lex Karkkilan kaltainen paperi ministerin laatikossa, vai onko se Hannes Mannisen jälkeen sieltä poistettu?

Puhemies:

Valitettavasti meidän on edettävä myöskin varsinaisen puhujalistan osalta, jotenka myönnän tässä debatissa vielä vastauspuheenvuorot edustajille Feldt-Ranta, Hoskonen, Paajanen, Piirainen ja Erkki Virtanen, ja sitten ministeri vastaa ja siirrytään puhujalistaan.

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntia on usein syyllistetty heikosta tuottavuudesta, myös täällä jo monta kertaa tämän illan aikana, ja monet tekevät siitä johtopäätöksen, että me tarvitsemme kuntiin uusia toimijoita tätä tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Varmasti on näinkin, mutta silti ei ole syytä ihan valtoimenaan lähteä tällaiseen yksityistämisprojektiin, josta monesti on kyse, kun puhutaan palvelumarkkinoiden ja palvelutuotannon monipuolistamisesta.

Kunnallisen järjestelmän ydinhän on siinä, että ihmisistä huolehditaan kehdosta hautaan. Kaikki ymmärrämme sen, että on järkevää, että vanhustenhuollosta on joku yhteys terveydenhuoltoon ja että kouluterveydenhuollosta on joku yhteys opetukseen. Jos kuntien toiminnat jaetaan osiin, ne outsourcataan yrityksiin, niin joudutaan tämmöiselle osaoptimoinnin tielle, ja usein vielä taustalla häärii monikansallinen pörssiyhtiö, jolloin on aivan selvää, ettei kyse ole kuntalaisten kokonaisedusta, vaan usein myös bisneksestä.

Hallitus on tehnyt kaikkensa antaakseen tukensa tällaiselle yksityistämiskehitykselle, ja olisin kysynyt ministeri Tölliltä ja myös ministeri Rehulalta: Oletteko arvioineet, että tämä todella on kuntien etu?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuntaministeri Tapani Tölli aivan oivallisesti kuvasi, kunnat ovat selvinneet lamasta kohtuullisen pienin vaurioin ja kunnat katsovat positiivisella mielellä tulevaisuuteen. Mutta monessa kunnassa ollaan huolissaan valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ja varsinkin niissä kunnissa, missä asukkaiden ikärakenne on erittäin paljon keskittynyt sinne iäkkäämmän väestön puolelle. Onko tulevassa valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa huomioitu millään tavalla erikoisesti näiden kuntien ongelmat, joissa väestö on erittäin ikääntynyttä ja sairastavuus ovat erittäin merkittävää?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunnat ovat saaneet viime vuosina ainakin kohtuullisesti tukea valtiolta ja ovat toteuttaneet monenlaisia säästötoimenpiteitä myös omasta takaa. Palvelutuotannossa on kuitenkin edessä välttämätön rakennemuutosremontti monestakin syystä. Ulkoistaminen on jo useassa kunnassa arkipäivää, mutta monien palveluiden kohdalla arastellaan edelleen. On tosiasia, että monet palvelut voitaisiin tuottaa ehkä edullisemmin ja tehokkaammin yksityisen palvelutarjonnan toimesta. Kysyn ministeri Tölliltä: Kuinka kuntia aiotaan kannustaa avaamaan palveluidensa ydinalueita entistä enemmän yksityisen sektorin toimijoille?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyvin perätty kuntien tuottavuuden parantamisen perään ja myös kustannusten leikkaamisen. Kainuussa on sosiaali- ja terveyspuolella pystytty leikkaamaan 2—3 prosenttia valtakunnan tasoon verrattuna näitä kustannuksia, ja siitä huolimatta meillä on muistaakseni kolme kuntaa, jotka hakevat harkinnanvaraista tällä hetkellä. Elikkä jos näin tarkastellaan, niin ei yksistään sillä, että pystytään tuottavuutta parantamaan ja kustannusten kasvua leikkaamaan, paranneta tätä tilannetta, vaan siellä tarvitaan ihan selkeitä euroja. Myös ulkoistamista on kokeiltu, ja on tullut paljon kalliimmaksi tuottaa yksityisellä ne palvelut, kuin jos kuntayhtymä on tuottanut ne ominaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Tölli, kun nyt kuntien tuottavuutta ryhdytään parantamaan, niin meillä on käytettävissämme varoittava esimerkki, ja se on tämä valtion tuottavuusohjelma. Me molemmat olemme tutustuneet Valtiontalouden tarkastusviraston erittäin perusteelliseen, laajaan, kriittiseen arvion valtion tuottavuusohjelmasta, jonka arvion virasto huipentaa näin:

"Tarkastusvirasto esittää, että valtion tuottavuusohjelma tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluissa. Yk-si harkinnan kohde on se, kannattaako valtion tuottavuusohjelmasta käyttää nimeä tuottavuusohjelma. Vaarana on se, että tähän asti paljon kielteistä julkisuutta saanut tuottavuusohjelma vaikeuttaa todellisen tuottavuuden kehittämistä." Ministeri Tölli, riittääkö nimenmuutos, vai pitäisikö valtion tuottavuusohjelma panna turkin hihaan ja tehdä kokonaan uusiksi?

Tästä it-hankkeesta. Se todellinen ongelma on se, että lähdekoodit omistavat yksityiset yritykset. Aiotaanko tässä uudessa lainsäädännössä puuttua näitten lähdekoodien omistamiseen, koska muuten tietojärjestelmiä ei saada yhteensopiviksi? Ei kukaan luovu kultakaivoksesta.

Puhemies:

Ja ministeri! Vikkelään vaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä Paras-hankkeen jatkosta. Vaikka tämä nyt vastaa hallituksen puolesta, mutta haluan todeta, että omalta osaltani — ja tiedän, että myös keskustan osalta — Paras-hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Se on kunta- ja palvelurakenneuudistus, ja se uudistuksena on välttämätön.

Sitten muutamiin kysymyksiin.

Omaishoitaja-asia on erittäin tärkeä (Ed. Saarinen: Ja vanhustenhoito!) ja tuloksekas, ja sitä on syytä kehittää. Mutta sen järjestelmän kehittäminen ei ole niinkään kuntaministerin vastuulla, vaan sosiaali- ja terveysministeriön. Mutta se on tuonut tuloksia, se on inhimillinen ja edullinen.

Sitten palveluiden yksityistäminen. Ei yksityistäminen ole itsetarkoitus, vaan se on tarkoituksenmukaisuuskysymys. Kukin kunta arvioi, millä tavalla palvelut on paras järjestää, ja kun kunta vastaa järjestämisestä, arvioi, mikä palvelu mitenkin kannattaa tuottaa, ja se järjestämisvastuu jää aina kunnalle. On paljon tilanteita, joissa kunta on todella tuottava ja saattaa olla hyvin tuloksekas ja toimiva palvelu. Ei ulkoistaminen ole itsetarkoitus, mutta ei myöskään ole itsetarkoitus tehdä kaikkea itse. Sitä pitää rauhassa arvioida, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Sitten valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Vastasin jo aikaisemmin, että palvelutarve- ja olosuhdetekijät on tarve ottaa mahdollisimman hyvin huomioon, sekä vanhukset, lapset, vammaiset. Sairastavuuskerroin on yksi, mistä tulee paljon arvostelua. Sairastavuuskerroin nykyisellään tarkoittaa alle 55-vuotiaita työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, näiden määrää suhteessa valtakunnan tasoon. Mitä se kuvaa? Se kuvaa justiin sitä, mitä se kuvaa, mutta se on pantu kuvaamaan sairastavuutta. Näitä kertoimia on syytä kehittää. Mutta ei niihin varmasti kovin valtavia muutoksia tule, mutta olosuhdetekijät on saatava paremmin toimimaan.

Sitten tämä valtion tuottavuushanke. Sehän on näkynyt varsinkin alkuvaiheessa henkilöstömääräohjelmana, mutta kyllä se on kehittymässä varsinaisesti tuottavuusohjelman suuntaan, niin että siihen suuntaan, mitä varsinaisesti tuottavuus tarkoittaa, tulee mennä ja mennään. On joka tapauksessa selvää, että valtionhallinnossa on tultava tulevaisuudessa toimeen vähemmällä henkilömäärällä. Siihen on monia monia syitä: julkisen talouden kestävyysvaje ja myöskin se, että vaikka nyt toiselta näyttää, niin työvoimasta tulee merkittävästi olemaan pulaa.

Sitten ed. Pulliainen kysyi, onko pöytälaatikossa Karkkila-laki. Ei minulla ole pöytälaatikossa mitään erityisiä lakeja odottamassa.

Mitä tulee sitten kuntaliitoksiin ja niiden käsittelyihin, kuntaliitoksiin valmistautuminen on semmoinen hyvin hankala prosessi, ja siinä on monia tekijöitä. Niihin kannattaa valmistautua huolella. Se ei ole mustavalkoinen asia. Siihen liittyy taloudellisten, teknisten ja monien muiden seikkojen lisäksi identiteettiasiat. Ja jos jossakin sitten ei onnistu, niin jossakin onnistuu, mutta tässä kannattaa olla riittävän kärsivällinen, ja se ei ole itsetarkoitus. Siinäkin täytyy kunnioittaa paikallisia päätöksentekijöitä, jotka käytännössä myös toteuttavat aina sen hankkeen. Pakolla me emme saa koskaan hyvää aikaan. Kyllä suomalainen yhteiskunta on sellainen.

Puhemies:

Ja sitten puhujalistaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän väri on ollut vihreä. Ehkä se lähtee siitä, että kokoomuksen mainostoimisto keksi, että Suomessa on 5 miljoonaa erilaista vihreätä väriä ja kokoomuksen lisäksi työväenpuolue ja kykypuolue on myös vihreä puolue. Tämän päivän vihreä termi oli tässä vihreässä energiaverouudistuksessa, ja mielestäni se vihreä pitää nyt analysoida. Jos jotain on, niin se on kyllä aika tavalla tummaa, kivihiileen vivahtavaa eli tuollaista myrkynvihreää, ja yleensäkin pitäisi puhua ekologisesta verouudistuksesta. Nämä värit ovat vähän aina sellaisia epämääräisiä.

Tämän päivän uutisia on myös se, että Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko, antaa huutia hallituksen energiaratkaisuille. Häntä kismittää, että ympäristönsuojelua käytetään energiaveropäätöksen perusteena, kun se sitä kuitenkaan ei ole, niin kuin Sirpa Pietikäinen tuossa Ylen uutisessa kertoo. Edelleenkin keskeisin ongelma hallituksen energiaverouudistuksessa on se, että turpeen verotus on täysin hunningolla, käytännössä sitä ei ole, ja niin kuin täällä tänään ed. Järvinen totesi, niin sen pitäisi olla kymmenkertainen siihen, mitä se on, jos pohjana olisi hiilidioksidipäästö. Valtiovarainministeri Katainen siis hehkuttaa tätä vihreää energiaverouudistusta, niin kuin hän virheellisesti sitä kutsuu, ja hän väittää, että nyt energiaa verotettaisiin hiilidioksidipäästöjen perusteella. Näin ei siis kuitenkaan tapahdu. Turve on käytännössä tämän verotuksen ulkopuolella. Maakaasun asema on edelleenkin kivihiileen nähden epäoikeudenmukainen. Se ei huomioi maakaasun etuja, joita on muun muassa logistiikkapäästöjen vähäisyys ja se, että se on energiatehokasta, hyötysuhde on huomattavasti suurempi kuin kivihiilellä tai yleensäkään muilla polttoaineilla. Tämä vihreys on hämäystä.

Liikennepolttoaineiden osalta on hyvä todeta se, että palmuöljyn käyttö on nyt tällä hetkellä se ongelma, ja täällä on tänään jo todettu, että sitä ei hallitus ymmärrä, tai se ei näissä puheissakaan tule esille, kun jälleen valtiovarainministeri hehkuttaa nimenomaan, kuinka liikennepolttoaineissakin mennään hienosti ekologisesti eteenpäin. Ei mennä, se on tärkeätä huomata.

Luonnon ja ympäristön kannalta budjettiesitys on ongelmallinen, ja ympäristötöistä on poistettu kolmannes. Tämä vaikuttaa erityisesti viemäröinti- ja jätevesihuoltoon. Myöskään paljon puhutun haja-asutusalueen jätevesihuollon määrärahaa ei ole nostettu. Ympäristöministeriö esitti miljoonaa enemmän, ei hyväksytty. Käytännössä se on siis ensi vuonna vähemmän kuin tänä vuonna. Metsähallituksen luontopalvelujen määrärahaa on myös leikattu, ja tämä heikentää entisestään kansallispuistoista ja suojelualueista huolehtimista. Mitä ministeri Sinnemäki kertoo julkisuudessa Helsingin Sanomissa, että käytetään juustohöylää, on jo moneen kertaan höylätty kyllä tämä luontopalvelujen määräraha.

Kunnat leikkaavat samaan aikaan menojaan. Leikkaukset osuvat kipeimmin terveydenhoitoon, terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Omais-hoitajien asema pysyy heikkona, ja kunnat etsivät usein aivan sairaalla tavalla säästökohteita, ne epäonnistuvat siinä, ja laskut tulevat myöhemmin maksettavaksi. Välittömästi ne maksavat sitten sairaat, vanhukset ja apua tarvitsevat. Täällä puhuttiin kuntapalveluista, ne ovat todellakin kriisissä.

Arvoisa puhemies! Me monesti ihmettelemme, minkä takia esimerkiksi eläkeläiset edelleenkin puhuvat esimerkiksi sen puolesta, kuinka väärin oli, että heiltä vietiin kansaneläkkeen pohjaosa. Se oli väärin, ja mielestäni pitäisi katsoa kompensaatiota, vaikka siitä leikkauksesta onkin jo aikaa.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelen tässä budjettiesitystä koskettelevassa puheessa budjettia lähinnä ympäristövaikutusten kannalta.

Ensimmäisenä suurempana asiana toki on tämä edellisenkin puhujan esiin nostama vihreä verouudistus, joka todella on merkittävä uudistus Suomen verotusjärjestelmässä. Se on painopisteen siirto työllistämisen ja työn verottamisesta ympäristöhaittojen verottamisen suuntaan. Toisin kuin ed. Tiusanen täällä sanoi, niin on todettava, että kyllä tämä vihreä verouudistus on tälle aivan oikea nimi jo siltäkin pohjalta, että vihreiden tavoitteisiin on lähemmäs 20 vuotta kuulunut tämän suuntaisen verouudistuksen toimeenpaneminen. Täällä on kritisoitu sitä, että tämä vie tasaveron suuntaan, mutta myös on tuotu ansiokkaasti esiin, että tässä pienituloisille näitä vaikutuksia ollaan kompensoimassa. (Ed. Erkki Virtanen: Höpö höpö!)

Myöskin on tuotu esiin sitä tosiseikkaa, että nämä energiaverot ovat sellaisia, joihin voi kuluttaja ja ihminen omalla käytöksellään, omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa ja pienentää sillä tavalla tätä lisälaskua merkittävästi. Hallituksen budjettiesityksessä on myöskin lisätukia useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta sen tukemiseksi, että kiinteistöissä siirrytään energiaystävällisempiin lämmitysmuotoihin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että näillä reunaehdoilla tämän verouudistuksen tavoitteet tulevat toteutumaan ja se tulee johtamaan ilmastopäästöjen alentamiseen. Vastaavasti tätä vaikutusta on helppo seurata. Tässä on luotu aika elegantti ja suoraviivainen struktuuri, jolla energiaa verotetaan ja jatkossa kertoimia, veroprosentteja peukaloimalla pystytään edelleen tehostamaan tämän vaikutuksia, jos tarvetta ilmenee.

Tässä viime hetkillä ennen tämän keskustelun alkua hallitus teki muutoksen tähän maakaasun verotukseen sillä tavalla, että sen voimaan astumista porrastettiin ajallisesti. Tässähän oli tietysti syynä se, että tuli esille tietoja, joiden mukaan alkuperäinen esitys olisi saattanut johtaa hiilenkäytön voimakkaaseen lisääntymiseen lyhyellä ajalla. Täällä on epäilty ja nimitetty, että tämä tapahtumien kulku olisi jonkinlaista kompurointia, mutta mielestäni näin ei ole. Puolustan tässä valtiovarainministeri Kataista, sillä tässähän kuitenkin tapahtui niin, että hallitus itse korjasi esitystään ennen kuin se tuli eduskunnan käsittelyyn, ja tämä on minusta ihan asiallinen toimintajärjestys.

Ed. Tiusanen nosti esille turpeen verotuksen, ja se onkin pahin kauneusvirhe, joka tässä vihreässä verouudistuksessa energiaverojen osalta on. Turpeen kohtelu poikkeaa muusta logiikasta, ja tämä verotaso ei ole missään suhteessa siihen, minkälaiset päästöt turpeen poltosta aiheutuvat. Jatkossa onkin tähdättävä siihen, että jonkinlaisen siirtymäajan kuluessa tämä turpeen vero nostetaan sille tasolle kuin päästöjen mukaan kuuluukin.

Toinen ongelma energiaverouudistuskokonaisuudessa liittyy liikennepuolelle. Olisin itse nähnyt hyvin mielelläni, että sähköautojen käyttöönottoa olisi tässä yhteydessä pyritty edistämään sillä tavalla, että sähköautot ja myöskin biokaasukäyttöiset autot olisi esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden määräajaksi vapautettu kokonaan ajoneuvoverosta ja autoverosta. Tämän vaikutukset valtiontalouteen olisivat olleet minimaaliset, mutta tällä saataisiin sellaista kehityspanosta ja intoa näiden ympäristöystävällisten ajoneuvojen käyttöönottoon.

Itämeren osalta hallitus palautti tämän 3 miljoonan poiston. Nyt se on erinomainen asia, että näin kävi ja tällä tavalla saadaan Saaristomeren osalta TehoPlus-hankkeen kautta tällaista tutkimustietoa lisää, saadaan myöskin merenalaisen luonnon monimuotoisuudesta lisää tietoa ja eräitä muitakin hankkeita eteenpäin ja ennen kaikkea tietopohjaa lisättyä. Mutta on tässä kyllä todettava, että tällä 3 miljoonan lisäyksellä ei kyllä suikaan Itämerta pelasteta eikä myöskään edes saateta Suomen osuutta tässä kohtuulliselle tasolle. Se, missä merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan Suomen Itämeri-kuormituksessa, on EU-tukien uudistaminen, joka tapahtuu vuoden 2014 alusta, ja siihen pitää panna paukkuja, että siinä vaiheessa saadaan ympäristötuen ehdot sillä tavalla kohdentumaan, että niillä on todella tehokkaasti vaikutuksia maatalouden ravinnepäästöihin.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, pari sanaa tästä luontopalveluita uhkaavasta leikkauksesta eli Metsähallituksen luontopalveluista. Tässä ovat kärsijöinä, jos tämä jää voimaan, näiden alueiden yritystoiminnat, ihmiset ja luonnon monimuotoisuus, ja toivon todella, että eduskuntakäsittelyssä tähän saadaan korjausta.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen listasi keinoja, joilla laman laskut voidaan maksaa. Esimerkiksi tavasta maksaa hän asetti nykyistä pidemmät työurat.

Tapasin viikonvaihteessa turkulaisia telakkatyöläisiä, jotka ovat olleet työttöminä jo vuodenvaihteesta lähtien, ja he pyysivät kertomaan ministerille, että heillä on täysi valmius jatkaa työuraa heti ja yhtyä toivotalkoisiin, jos vaan työtä on tarjolla.

On jo moneen kertaan todettu tosiasia, että Turun telakan viimeinen tilauskannassa oleva risteilijä valmistuu ja luovutetaan loka—marraskuun vaihteessa ja samalla Turun kaupungin työttömyysaste hypähtää yli 20 prosentin. Edessä on ankea työttömyystalvi. Vaikka jo huomenna Viking Line ilmoittaisi tilaavansa autolautan, sen työllisyysvaikutukset alkaisivat näkyä vasta ensi vuoden kesäkuussa.

Hallituksen viime kevään lisäbudjetissa päätetyt laivanrakennusteollisuuden tukitoimet myöhästyivät kahdella vuodella. Päätöksiä syntyi vasta, kun tarjouspyyntöjä ei enää liikkunut ja telakkateollisuudessa siirryttiin armottomaan pudotuspeliin ja varustamoissa hintakehityksen ja kriisistä selviytyvien telakoiden kyttäilyyn.

Varsinais-Suomelle hallituksen energiaveroesitys on myrkkyä. Maakaasun kilpailuaseman jyrkkä heikentäminen jäädyttää muun muassa Gasumin ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n maakaasuputken rakentamishankkeet, ja pitkään valmistellut voimalaitoshankkeet katoavat hamaan horisonttiin. Katoaa realistisia investointeja nyt, kun niitä pitäisi luoda, tukea ja käynnistää. Hallitus ei esitä mitään Varsinais-Suomen työllisyyskriisiin.

Pitkäaikaistyöttömyys, yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuodessa 70 prosentilla. Nuorten tilanne on täällä kuvatun kaltainen. Joka neljäs alle 25-vuotias on vailla työtä. Mutta mikä on hallituksen vastaus? Se ilmoittaa leikkaavansa työllistämisvaroja 60 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta.

Arvoisa puhemies! Täällä on otettu hallituspuolueiden toimesta erityisen juhlinnan kohteeksi ensi maaliskuun alussa voimaan tuleva niin sanottu takuueläke. Se kyllä nyt muistetaan jokaisessa puheenvuorossa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vähimmäiseläke nyt ja vielä 100 euron korotuksenkin jälkeen on häpeällisen heikko. Vuonna 2009 julkaistun Oecd:n vertailun mukaan Suomen vähimmäiseläke on 18 prosenttia keskipalkasta. Takuueläke nostaa vähimmäistasoa runsaaseen viidennekseen keskipalkasta, noin 21 prosenttiin. Tanskassa vähimmäiseläke on 36 prosenttia, Norjassa ja Hollannissa 31 prosenttia, Britanniassa 28 prosenttia ja Ruotsissa 27 prosenttia maan keskipalkkatasosta. Suomen sijoitus on 30 Oecd-maan vertailussa toiseksi huonoin. Suomen jälkeen tulee vain Unkari.

Hallitusten, tämän ja kyllä edellistenkin, politiikka kaikkein pienituloisimpia kohtaan on äärimmäisen säälimätöntä. 120 000:sta takuueläkkeen saajasta lähes puolet joutuu edelleenkin turvautumaan toimeentulotukeen. Eläkkeen nousu vähentää toimeentulotukea. Ei todellakaan ole syytä suurjuhlintaan, vaikka täällä ministeriaitiossa sitä tänään riitti tuntitolkulla.

Vielä, arvoisa puhemies, loppusaldo Suomen investointipolitiikasta. Sitran tuore julkaisu Ennustuksesta jälkiviisauteen sisältää järkyttäviä lukuja. Vuonna 1998 Suomesta ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten kanta oli 14,4 miljardia euroa. Vuonna 2007 sijoitukset Suomesta ulkomaille olivat kivunneet jo 172 miljardiin, siis 96 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Siinä sitä on varallisuutta, jota pitäisi verottaa ja jota pitäisi sijoittaa Suomeen niihin hohdokkaisiin innovaatioihin, korkeakouluihin, tuotekehitykseen, tutkimukseen, uuteen tuotantoon ja työhön, joista ministeri Katainen täällä päivällä niin palavasti puhui, mutta todellisuus on aivan toinen. Kymmeniä ja satoja uusia täällä kehitettyjä lupaavia tuotteita siirtyy ulkomaiseen omistukseen, kun Suo-messa ja Suomeen ei investoida. Tässä on ongelman ydin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtion ensi vuoden budjettia tehdään ristiriitaisissa mutta kuitenkin varovaisen positiivisissa tunnelmissa. Hallitus on viisailla elvytystoimilla onnistunut torjumaan laman pahimmat vaikutukset. Bruttokansantuotteemme laski 8 prosenttia vuonna 2009. Näin suurta talouden romahdusta ei Suomessa ole koettu itsenäisyytemme aikana.

Valtionvelka kasvaa tänä vuonna 13 miljardia euroa, ja verotulojen kasvusta huolimatta valtionvelan määrä kasvaa ensi vuonna 8,3 miljardia euroa. On syytä huomata, että myös kunnat ovat velkaantuneet, mikä heikentää julkisen talouden tilannetta. Julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle mahdollisimman pian. Valtionvelan korkoihin menee ensi vuonna 1,9 miljardia euroa. Jos korkotaso lähtee nousuun, kuten joissakin talousennusteissa on luettavissa, voivat korkomenot helposti kaksinkertaistua, mikä vaikeuttaisi jo muutenkin vaikeaa talouden hallintaa.

Rouva puhemies! Kuntatalous näyttäisi selviävän laman kourista pienin vaurioin. Keskustelu palvelujen hyvästä järjestämisestä kunnissa on valitettavasti keskittynyt vain keskusteluun kuntien määrästä. On hyvä, että kuntaministeri Tapani Tölli on vahvasti korostanut tehokasta ja laadukasta palvelujen tuottamista kunnissa. Se on kunnan päätehtävä. Kunnat itse päättävät ne keinot ja yhteistyökumppanit, joilla palvelut tuotetaan. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan lähivuosina 3,5 prosenttia, mikä tietää tiukkaa talouden hallintaa kunnissa edelleen.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on tämän keskustelun aikana hyökännyt ankarasti hallituksen ajamaa vihreää energiaverouudistusta vastaan. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti uusiutuvan energian lisäkäyttöön. Nyt on pysyttävä jo sovitussa. Hallitus valmistelee parhaillaan uusiutuvan energian lakipakettia, joka tulee eduskunnan päätettäväksi lähiaikoina. Kyseessä on historiallinen energiaratkaisu, joka on Suomelle äärimmäisen tärkeä. Ratkaisun linjaus näkyy budjetissa hyvin. Energiatukeen on varattu lisärahoitusta 150 miljoonaa euroa. Uusiutuvilla energioilla tuotetun sähkön tuotantotukeen on varattu 55 miljoonaa euroa. On yhtä välttämätöntä, että kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen tukeen saadaan nopeasti riittävät määrärahat, jotta vältytään viime vuosien rahoituksen viivästyksiltä. Uusiutuva energia luo suomalaista työtä, sitä tuskin kukaan tässä salissa haluaa vastustaa.

Rouva puhemies! Talousarvioesityksessä on selkeästi siirretty verotuksen painopistettä tuloveroista kulutukseen. Tuloverotus säilyy käytännössä ennallaan, mutta kulutusveroja kerätään ensi vuonna enemmän. Rahaa kerätään energiaveroilla, arvonlisäverolla ja makeisverolla reilu miljardi tämänvuotista enemmän. Paljon puhuttu tasavero on noussut vahvasti esille tässä keskustelussa. Mielestäni verotuksessa pitää edelleen säilyä järkevä progressio tuloverotuksessa ja myös pääomaverojen hallittu kiristäminen on perusteltua jatkossa.

Rouva puhemies! Sosiaaliselta puolelta haluan nostaa esille merkittävän hallituksen tekemän päätöksen. Eläkeläisille taataan maaliskuun alusta alkaen takuueläke, 685 euroa. Useat sosiaalietuudet sidotaan lisäksi kansaneläkeindeksiin. Näitä etuuksia ovat kuntoutus-, sairaus-, äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä erityishoitoraha, samoin kuin lapsilisät, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Nämä ovat erittäin hyviä uudistuksia, joita on odotettu todella pitkään. Aikanaan oppositio arvosteli ankarasti keskustan ajamaa ruuan arvonlisäveron alentamista, joka siirtyi suoraan ruuan hintaan. Sama linja on jatkunut myös takuueläkettä käsiteltäessä ja siitä päätettäessä.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus jatkaa sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, joka ei oppositiopuolueilta onnistunut niiden ollessa hallitusvastuussa.

Pettymyksenä on todettava, että alemman tieverkon ja junaratojen heikkoon tilaan ei tämäkään budjetti tuo olennaista ratkaisua. Jo vuodesta 1995 alemman tieverkon ja rataverkon kunto on laskenut. Nyt olisi aivan välttämätöntä, että eduskunta ottaa tämän asian omakseen, jotta riittävä rahoitus turvataan.

Metsäteollisuuden tuotanto on palannut lähes lamaa edeltävälle tasolle, ja uusiutuvan energian tavoitteiden mukaiset hakkuut lisäävät olennaisesti kuljetuksia. Onko todella niin, että liikenneverkon määrätietoisella jakamisella hyvin hoidettuihin ja hoitamattomiin väyliin toteutetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, kun liikkuminen haja-asutusalueen väylillä vaikeutuu koko ajan? Tätä kehitystä on jatkunut jo 15 vuoden ajan. Miksi esimerkiksi Ilomantsi—Joensuu-radan peruskorjaus jätettiin kesken, vaikka muut tähän listaan kirjatut radat on korjattu (Puhemies: 5 minuuttia!) suunnitelman mukaisesti? Tätä on mahdotonta hyväksyä millään perustelulla. Tehdyt päätökset pitää toteuttaa, ennen kuin uusia päätöksiä lähdetään tekemään.

Opetusministeri Virkkusen toimialan talousarvioehdotus

Toinen varapuhemies:

Myönnän tässä vaiheessa puheenvuoron ministeri Virkkuselle, näin on sovittu tänään puhemiesneuvostossa. Sen jälkeen korkeintaan puolen tunnin debatti. — Ministeri Virkkunen, olkaa hyvä!

Opetusministeri  Henna  Virkkunen

Arvoisa puhemies! Vahva painotus koulutukseen ja osaamiseen näkyy hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä. Perusopetukseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen, ammatilliseen koulutukseen, kaikkiin näihin satsataan hyvin paljon ja nuorten pääsyä koulutettuina työelämään parannetaan.

Jo hallituskauden alussa tehty linjaus siitä, että vaikka perusopetuksessa oppilasmäärä pienenee, valtio ei pienennä rahoitustaan vaan ohjaa tuon niin sanotun laskennallisen säästön perusopetuksen laadun parantamiseen, näkyy ensi vuoden budjetissa. Edelleen ensi vuonna perusopetuksen laadun parantamiseen voidaan ohjata näin 80 miljoonaa euroa niin sanottua Pop-rahoitusta. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta on tärkeää, että perusopetuksen laadusta ei tingitä.

Kuten kuluvana vuonna, on ryhmäkokojen pienentämiseen varattu ensi vuodellekin tästä 30 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille valtionavustuksina. Hakeminen ja rahojen käytön raportointivelvollisuus varmistavat, että rahat menevät myös luokkahuoneisiin.

Tuosta Pop-rahoituksesta erityisopetuksen vahvistamiseen osoitetaan 17 miljoonaa euroa, ja varsinaiseksi menestystarinaksi osoittautunut koulujen kerhotoiminnan tuki jatkuu edelleen ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla. Tuon erillisrahoituksen ansiosta Suomessa on muutamassa vuodessa syntynyt kouluihin yli 12 000 uutta kerhoa. Tätä toimintaa halutaan edelleen vahvistaa. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Keskeisin tekijä suomalaisten hyvien oppimistulosten takana ovat pätevät, taitavat opettajamme. Tänä vuonna käynnistynyt opettajien täydennyskoulutuksen lisäämiseen tähtäävä Osaava-ohjelma jatkuu ensi vuonna, ja Osaavaan on varattu 8 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa valtiorahoitteisen täydennyskoulutuksen yli 30 000 opettajalle. Painopiste on edelleen opettajissa, jotka eivät ole voineet viime vuosina osallistua koulutuksiin.

Myös korkeimpaan osaamiseen ja tutkimukseen investoidaan. Yliopistojen valtionrahoitushan nousee ensi vuonna peräti 160 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alusta voimaan astunut yliopistouudistus on ollut myös taloudellisesti hyvin mittava uudistus. Yliopistoja on pääomitettu ja niiden kassavarallisuutta kartutettu lähes miljardilla eurolla. Nyt ensimmäistä kertaa tuossa ensi vuoden budjetissa näkyy uuteen yliopistolakiin liitetty yliopistoindeksi, jonka vaikutus yliopistojen ensi vuoden rahoituksessa on yli 40 miljoonaa euroa. Lisäksi luonnollisesti ensi vuodelle on varattu tuota vastinrahoitusta yliopistojen keräämän pääoman vastineeksi.

Arvoisa puhemies! Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata 13 miljoonaa euroa opintojen sujuvoittamiseen ja korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseen tähtääviin uudistuksiin. Tavoitteena on laskea korkeakouluopintojen keskimääräistä aloittamisikää vuodella ja karsia näin turhia, epätoivottuja välivuosia.

Opintojen ohjausta halutaan vahvistaa kaikilla asteilla. Talousarviossa rahoitusta on suunnattu erityisesti opinto-ohjauksen lisäämiseen ja opinto-ohjaajien koulutuksen laajentamiseen.

Ammatillisessa koulutuksessa aloitetaan läpäisyn tehostamisohjelma ja myös yleissivistävään koulutukseen varattiin saman suuruinen 5 miljoonan euron kehittämisraha, jota suunnataan erityisesti lukion henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Tarkoitus on, että jatkossa jokainen lukiolainen laatii henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman ja ensimmäiset pilotit käynnistyvät jo tänä syksynä.

Samalla hallitus päätti käynnistää korkeakoulujen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän rakentamisen, mikä saadaan käyttöön vuoden 2013 opiskelijavalinnoissa. Tämä helpottaa nuorten hakeutumista korkeakouluihin ja selkiyttää monella tavalla hakijalle korkeakoulutarjontaa.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus etenee myös yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä hyvin laaja uudistus voidaan ehkä kiteyttää kolmeen pääkohtaan. Ensinnäkin uudistuksen tavoitteena on se, että jatkossa opiskelijoiksi valittaisiin ensisijaisesti henkilöitä, joilla ei vielä ole lainkaan opinto-oikeutta korkea-asteella. Ne henkilöt puolestaan, joilla on jo korkeakoulussa opintoja tai tutkintojakin, hakisivat eri ryhmänään korkeakouluihin. Toiseksi valintaprosesseja halutaan kehittää niin, että hakeutuminen korkeakouluissa tapahtuisi nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin: ei välttämättä yksittäisiin oppiaineisiin vaan jopa suoraan tiedekuntaan, ja varsinainen pääaine voitaisiin valita vasta myöhemmin. Tällä hetkellähän korkeakouluissa on noin 1 000 eri ohjelmaa valittavana ja ohjelman vaihtaminen on tavattoman vaikeaa muutoin kuin valintakokeen kautta. Ja kolmas osa kokonaisuutta on se, että myös paperivalintojen osuutta tietyillä aloilla halutaan kasvattaa eli kaikki opiskelijat eivät tulisi enää valintakokeiden kautta.

Arvoisa puhemies! Näin ollen ensi vuoden talousarvio jatkaa hallituksen vahvaa linjaa, jossa halutaan painottaa rahoitusta koulutukseen ja osaamiseen ja luoda näin vahvaa pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen.

Toinen varapuhemies:

Nyt käymme siis debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tähän puheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa päivällä yleispoliittisessa debatissa nousi huoli siitä, että Suomen kansalaisia ollaan jakamassa a- ja b-luokkaan niin palveluiden saatavuuden kannalta kuin työmarkkinoilla, kun esimerkiksi kuilu rikkaiden ja köyhien välillä sen kuin kasvaa. Kannan kyllä huolta siitä, ministeri Virkkunen, että vaikka budjettiluvut sinänsä näyttävät myönteisiltä, niin tosiasiassahan tässä on käymässä esimerkiksi yliopistokentällä niin, että myös Suomen yliopistoja ollaan tavallaan jakamassa a- ja b-kastiin: ovat ne, ketkä voivat saada ulkopuolista rahoitusta helpommin, ja ne, jotka eivät voi, jnp. Tämä on logiikka, minkä olemme täällä useasti kyseenalaistaneet.

Huolimatta näistä budjettiluvun suunnista me tiedämme, että siellä rahoitus ei todellakaan ole kunnossa. Eli tilannehan on se, että tämä työttömyysvakuutusmaksu on nyt poikkeuslailla hoidettu. Siellä on ammottava aukko muutaman vuoden päässä odottamassa, ja tähän asiaan pitäisi pystyä puuttumaan jo nyt. Käytännössä tämä ikään kuin kiveen hakattu totuus, ettei tuottavuusohjelma (Puhemies: Minuutti!) muka enää koskisi uusia yliopistoja, edelleen leikkaa henkilöstön tehostamistarpeiden myötä yliopistojen rahoitusta. Eli asiat eivät ole kunnossa. Ja pelkään, että myös yliopistomaailma (Puhemies: Minuutti!) jaetaan a- ja b-luokkaan, samoin kuin täällä peruskouluissa on vaarana nyt uusien tuntijakoesitysten ja kuntien talousahdingon myötä käydä.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on kyllä päälinjoiltaan aika huomioon ottaen myönteinen. 6 prosentin kasvu koulutuksessa ja 5 prosentin kasvu kulttuurissa, nuorisotyössä ja liikunnassa on hyvä, tyydyttävä tulos. Ammatilliseen koulutukseen on vaalikauden alussa tullut jo 8 200 aloituspaikkaa lisää ja nyt tulee 3 000 aloituspaikkaa vielä lisää. Miten on, arvoisa ministeri, riittävätkö nyt kunnolliset koulutilat ja saadaanko päteviä opettajia näihin koulutuksiin, että pystytäänkö ammatillisen koulutuksen laatu tässä turvaamaan?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuoreen tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoista hyvin suuri osa ei vielä tiennyt lukioaikana, mitä he haluavat opiskella. Lukioiden opinto-ohjausta on syytä kehittää ja on syytä panostaa siihen merkittävästi. Nyt olette, arvoisa opetusministeri, käynnistämässä uutta pilottihanketta lukioiden opinto-ohjauksen kehittämiseksi. Millä tavalla kunnat ovat ottaneet vastaan tämän pilottihankkeen, kun alkuperäinen suunnitelma on ollut, että ainoastaan 10 kuntaa voitaisiin tähän valita? Onko mahdollisuus saada lisää kuntia tähän joukkoon?

Myös näistä aloituspaikoista kysyisin, että millä tavalla, ministeri, olette puuttumassa siihen, että meillä on alueita, esimerkiksi Päijät-Häme ja Kanta-Häme, joissa jokaista ammattikoulun aloituspaikkaa kohden on puolitoista hakijaa, ja sitten on alueita, joissa ei ole edes yhtä hakijaa per aloituspaikka. Eikö näitä pitäisi rohkeasti myös alueellisesti tasapainottaa?

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun yliopistouudistusta puuhattiin, oli pieni pelko, että rahoitus ei riittäisi. Ja silloin keksittiin myös se, että jos nämä säätiöyliopistot keräisivät rahaa, ne saisivat jokaista euroa kohden 2,5 euroa. Tässä rahankeruussa nämä säätiöyliopistot ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin ja saaneet kerättyä paljon rahaa, mutta sitten, jos katsoo näitä muita yliopistoja, niin parhaiten on pärjännyt Svenska handelshögskolan, jolla on kasassa 11 miljoonaa. Tämä on vähän huvittavaa, koska Nalle Wahlroos on sanonut, että he eivät valtiota oikeastaan kaipaakaan ja heillä pitäisi olla yksityinen yliopisto. Sen sijaan monet maakuntayliopistot, muun muassa Jyväskylä, Lappi, Tampere, Vaasa ja Oulu, ovat pärjänneet kohtuullisen huonosti, ja on vielä käynyt niin, että jouduttiin Kainuun ainoa akateeminen koulutus lopettamaan. Eikös nyt valtion raha mene vähän vääriin tarkoituksiin, jos ne, jotka ovat varakkaita ja menestyviä, saavat lisää rahaa, ja nämä maakuntayliopistot, jotka ovat hirveän tärkeitä maakuntien kannalta, eivät sitä saa?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan ed. Södermanin viitoittamalla tiellä. Kajaanin opettajankoulutus jäi hallituksen yliopistouudistusjyrän alle kevätkaudella, ja silloin pyyhittiin kyllä kintaalla rakennemuutosalueen korkeakoulutusta. Ja nyt tämä samainen luuta näyttää jatkavan lakaisuaan ja vuorossa on Savonlinnan kampus. Onko todellakin tämän hallituksen kokonaistavoitteena kuristaa hengiltä kaikki yliopistofiliaalit ja eriarvoistaa alueet korkeakoulutuspoliittisesti?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri kertoi näistä perusopetuksen ja kerhotoiminnan lisärahoista, niin ei muuta kuin kiitoksia vaan. Ja varmasti ymmärrätte sen, että tämän raportointivelvollisuuden avulla saatte erittäin hyvän käsityksen siellä ministeriössä, mikä on se tahtotila tällä hetkellä ja mitkä ovat ne kokemukset. Elikkä tämä jippo saada näillä lisärahoilla palautetta on erinomaisen hyvä.

Toinen kommenttini koskee opinto-ohjausta. Minä olin aikoinaan vetämässä tätä Savolaisen Osakunnan puolesta Helsingin yliopistossa, ja kierrettiin lukioita. Ja se osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi toiminnaksi, ja sitä kannattaa tukea.

Sitten kolmanneksi, yliopistojen tila on kurja. Se on todella kurja, siis se henkinen tila. Se on ahdistava. Nyt kannattaa ruveta tekemään kovaa pr-työtä, ja fantastinen-sana unohtakaa aivan kokonaan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulupudokkuus on vakava huolenaihe. Esimerkkinä kotimaakuntani Pohjois-Savo, jossa peruskoulun päättäneiden pudokkaitten nuorten määrä on lähes 250 vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että joka kymmenes jää ilman koulutuspaikkaa. Yhdestä syrjäytyneestähän yhteiskunta saa noin miljoonan euron laskun, puhumattakaan yksilön kärsimyksistä. Mitä mieltä ministeri on termistä koululutustakuu? Pitäisikö yhteiskunnan pystyä takaamaan joka ikiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikka ja pitäisikö koulutustakuusta tulla ihan joka puolella Suomea aivan itsestäänselvyys?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion talousarviossa on viimeisen 10 vuoden ajan ollut keskimäärin noin 10 miljoonan euron määräraha opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen. Sen sijaan tämän hallituksen aikana ei ole pystytty toteuttamaan hallitusohjelmassa luvattuja täydennyskoulutusvelvoitteita. Sitä yritetään nyt, niin kuin ministeri kertoi, paikata Osaava-ohjelman avulla, mihin on kohdennettu se 8 miljoonaa, mutta todellisuudessa tämä tulee valtionavustuksina opetuksen ja koulutuksen järjestäjille elikkä on määräaikaista hankerahaa niille, jotka hoksaavat sitä hakea. Miten perustelette tätä, että olette jättäneet opettajat nyt tässä täysin huomiotta siinä mielessä, että tämä ei ole ollenkaan riittävä toimenpide tämän Osaava-ohjelman kautta?

Sitten olisi mielenkiintoista kuulla, miten tulevaisuudessa oppilaat opiskelevat perusopetuksessa. Nyt erityisoppilaita ollaan opettamassa osana normaalia perusryhmää ja toisaalta olette ohjaamassa nopeammin oppivia omiin ryhmiinsä. Eli miten ensinnäkin määrittelette tämän, kuka on nopeasti oppiva, ja miten turvaatte sen, että tulevaisuudessa meidän oppijat eivät ole eriarvoisessa asemassa koulutiellä?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on hyvin korkealla tasolla. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on aivan liian vähän. Nuoret syrjäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle aivan samoin kuin 1990-luvun laman aikana.

Arvoisa ministeri, miksi aloituspaikkoja ei anneta riittävästi ammatilliseen koulutukseen vaan annetaan mieluummin nuorten olla työttömänä? Toisaalta ammattikorkeakouluverkkoa harvennetaan, ja se merkitsee sitä, että pienemmät paikkakunnat jäävät korkeakouluopetuksen ulkopuolelle, jolloin niiden aluekehitys vaikeutuu. Miksi näin?

Ja lopuksi vielä, uusi yliopistolaki on johtanut siihen, että osa yliopistoista on joutunut jopa kerjäämään ja kaiken lisäksi jopa rutiköyhiltä kunnilta. Näin on tapahtunut, vaikka kokoomuksen taholta on tietääkseni tehty aloitteita kerjäämisen kieltämiseksi.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, sanoitte aivan oikein, että opintoja tulee sujuvoittaa ja näitä epätoivottuja välivuosia ei tulisi tulla. Nyt kuitenkin ymmärsin, että se, millä tavalla opiskelijoita yliopistoihin otetaan, on muuttumassa. Kun ne, jotka ovat hakeneet eivätkä ole saaneet ensimmäisellä kertaa opiskelupaikkaa, ja jotta ei tule välivuotta, he ehkä menevät opiskelemaan yksittäistä ainetta, fysiikkaa, kemiaa, jos ovat esimerkiksi lääketieteelliseen tai hammaslääketieteelliseen hakeneet, niin onko nyt niin, että on tulossa näitä kiintiöitä, kun tätä muutetaan tätä rakennetta, niin että nämä opiskelijat, jotka eivät siis ole päässeet ensimmäisellä haulla esimerkiksi lääkikseen tai johonkin muuhun ja menevät sitten yksittäistä oppiainetta opiskelemaan, niin joutuvatko he erilaiseen, ehkä vaikeampaan asemaan seuraavalla kerralla, kun he hakevat siihen, mihinkä he ovat haluamassa ja mihinkä heille on tärkeä päästä? Eli onko heidän vaikeampi päästä? Näen, että se on epäoikeuden mukaista, jos heidän on sen jälkeen vaikeampi päästä kuin abiturienttien. (Puhemies: Minuutti!)

Toinen kysymys on tämä yliopistojen rahoitus. Ne jotka ulkopuolisen rahoituksen keräämisessä eivät ole tavoitteisiin päässeet, (Puhemies: Minuutti!) niin onko nyt niin, että heidän asemansa todella tulee koko ajan heikkenemään?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Todella, ehkä ensin vastaan tähän yliopistojen rahoituskysymykseen — se nousi aika monessa puheenvuorossa esille — koska itselläni on vain minuutin vastauspuheenvuoro. Tärkeitä teemoja nousi muitakin esiin, mutta on tietysti tärkeä muistaa se, että yhdenkään yliopiston kehittyminen ei ole kiinni siitä, saako se kerättyä ulkopuolista pääomaa omaan kassaansa.

On tärkeää muistaa, että yliopistoille valtion rahoitus ensi vuonna on 1,8 miljardia euroa, ja se, jos yliopisto saa kerättyä 1 miljoonaa tai 10 miljoonaa oman pääoman ulkopuolista rahoitusta, on toki tervetullutta, mutta ei se vaikuta yliopiston kehitysmahdollisuuksiin dramaattisesti, koska valtion rahoitusta se saa satoja miljoonia vuosittain. Tarkoitushan on, että tuolle ulkopuoliselle pääomalle kerättyä tuottoa voidaan sitten käyttää koulutuksen ja tutkimuksen hyväksi.

Mutta toki olemme halunneet valtion puolella myös kannustaa yliopistoja nyt hyödyntämään tätä uutta mahdollisuutta, kun ne eivät enää ole valtion virastoja ja meillä ei ole tällaista perinnettä, että alumnit lahjoittaisivat esimerkiksi rahaa yliopistoille. Siitä syystä on annettu tämä kannustin, että valtio laittaa 2,5-kertaisesti vastinrahan kassaan. Säätiöyliopistot ovat toki luku sinänsä, koska niiden kanssa on aivan säädekirjassa sovittu säätiöpääoman kartuttamisesta ja maksuosuuksista, mutta muille yliopistoille tämä on niiden omaa vapaaehtoista toimintaa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkuselta kysyisin, mitä vastaatte tähän yliopistoihin kohdistuvaan tuottavuusvaatimukseen, jos- ta ed. Viitanen kysyi. Kun yliopistolakia täällä säädettiin, silloinhan luvattiin opetusministerin suulla, että vastedes tuottavuusvaade ei sitten yliopistoja koske, mutta kyllä se vaan edelleen koskee.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee myöskin historiallista yliopistolakia, yliopistouudistusta. Olemme reilun vuoden päivät nyt saaneet seurata, mitä sillä todellakin on tarkoitettu, ja omassa maakunnassani Etelä-Savossa Savonlinnan Okl on nyt kokemassa saman kuin mikä tapahtui Kainuussa hieman aikaisemmin. Kysynkin nyt ministeriltä, millä tavalla hallitus on ensi vuoden budjetissa varustautunut Savonlinnan Okl:n pelastamiseen ennen kuin sille tehdään rakenteellisia toimenpiteitä seuraavaa hallituskautta ajatellen.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ministeriltä kysyä, mitä on tapahtumassa tällä hetkellä ammattikorkeakoulurakenteelle Suomessa, koska vääjäämättä paitsi opettajavoimien, harjoittelupaikkojen myöskin opetuksen laadun takia meillä pitäisi pystyä keskittämään erityisalojen opetusta eri ammattikorkeakouluihin. Onko tähän tulossa muutosta?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä yliopistouudistuksesta täytyy sanoa, että henkilökohtaisesti minä koen, että alueellisesta näkökulmasta yliopistolaki on pahoin epäonnistunut. Pienimpiä muutoksia, mitä siihen täytyisi tehdä, on muun muassa se, että lakisääteisesti näitten yliopistojen hallitusten kokoonpanoa pitäisi pystyä muuttamaan niin, että näihin hallituksiin tulee myös alueellinen ulkopuolinen edustus. Nythän näin kaikissa yliopistoissa ei ole.

Edelleen sitten jatkaisin ed. Karhuvaaran kysymykseen ammattikorkeakouluista. Niitten rakennetyöhän on tällä käynnissä, ja itse asiassa rohkenen arvostamaltani ministeriltä kysyä, yhdyttekö nyt, oliko se nyt keväällä, sivistyspoliittisen ministerityöryhmän tekemään esitykseen ja näkemykseen siitä, että jokaisessa maakunnassa pitää olla ammattikorkeakoulu.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin myös yliopiston rahoituksesta. Uuden yliopistolain myötä yliopistojen autonomiaa lisättiin ja työnantajavelvoitteet tulivat. Nyt tuli aivan uusi kysymys yliopistoille elikkä työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jota ei huomioitu yliopistorahoituksessa. Tämän takia eduskunta joutui säätämään tämmöisen erillislain tai vähän epämääräisen lain. Toivottavasti se on väliaikainen. Kysyisin nyt ministeriltä, minkä takia tässä budjetissa ei ole huomioitu yliopistojen työnantajavelvoitetta ja työttömyysvakuutusmaksun rahoitusta.

Toisena asiana kysyisin vielä sitä, vaikka tämä ei teille kuulu, onko teillä näkemystä siitä, miksi opintotukea ei sidottu indeksiin, vaikka kaikki muut sosiaaliturvaetuudet on sidottu.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty jo monta hyvää puheenvuoroa filiaalien puolesta, tässä yksi lisää. Meillä on tarve pidentää työuria ja siten lyhentää ja tiivistää opiskeluaikoja, ja tutkimuksen mukaan filiaalit ovat tässä suhteessa tuloksellisempia kuin emoyliopistot, eli niissä valmistuminen on nopeampaa. Niin kuin on kuultu, silti Kajaanin opettajankoulutuslaitos on jo lakkautettu ja nyt Savonlinna on uhan alla.

Haluaisinkin kysyä ministeriltä, millä keinoin ministeriö pystyy myös budjetin ulkopuolella vaikuttamaan ja toimimaan filiaaleja ja niiden nopeampaa valmistumista tukien.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yliopistojen tuottavuutta pitää lisätä, ja kun opiskelijamäärät eivät kuitenkaan vähene, niin miten sitä tuottavuutta lisätään? Opettaako yliopiston opettaja tai luennoitsija luennoi kenties 20:lle 10:n sijasta vai kuinka se tuottavuuden paraneminen siellä yliopistossa tapahtuu? Mikä se tuotos on? Ja toisekseen toistan sen kysymyksen jonka täällä ed. Anneli Kiljunen jo esitti. Sieltä aitiosta on tänään hehkutettu suureen ääneen, kuinka kaikki on sidottu indeksiin. Tosin kun valtaosa etuuksista oli kyllä jo aiemmin sidottu indeksiin, niin miksi opintotukea ei sidottu? Miksi opiskelijat petettiin? Kolmanneksi, kun kunnat ovat joutuneet säästämään, niin säästöjä on tehty erityisesti koulujen peruskorjausinvestoinneista ja homeongelmat ovat varsin tunnettuja. Millä tavalla aiotte huolehtia siitä, että kuntien mahdollisuudet laittaa koulunsa kuntoon ja pitää oppilaat ja opettajat terveinä turvataan?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeriön budjetissa on paljon positiivista. Yhtenä yksityiskohtana mainittakoon tämä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattu 30 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna ryhmäkokorahan jakomalli muutettiin hankeperusteiseksi. Olisinkin kysynyt minkälaisia kokemuksia tästä muutoksesta on saatu ja onko jatkossa tarkoitus jatkaa tämän hankemallin mukaisesti?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisenä, meillä on ollut tämmöinen työryhmä, joka on nimeltään Akku, ja keskittynyt aikuiskoulutukseen. Mitkä sen esittämistä toimenpiteistä ovat nyt tässä budjetissa sisällä, niin että ne käynnistyvät jo ensi vuonna?

Toisena kysymyksenä on ammatillisten peruskoulupaikkojen lisääminen, kun kerran meillä on tiedossa, että noin 20 000 nuorta jäi tältä syksyltä ilman lukio- tai ammatillisen koulutuksen paikkaa.

Ja kolmantena esitin tämän saman kysymyksen ministeri Töllille. Onko tulossa erillistä rahaa kuntien investointeihin, vaikkapa sitten kohdennettuna kouluihin tai päiväkoteihin tai muihin näiden homevaurioiden korjaamiseksi?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Jo täällä mainitut Kajaanin Okl:n 110-vuotisjuhlat olivat viime perjantaina, ja jäähyväiset olivat todella surullisissa merkeissä. Siellä mietittiin, mitä tilalle. Kysynkin ministeriltä, onko ministeriössä mietitty, mitä mahdollisesti tilalle, koska se tarkoittaa noin tuhatta henkilötyövuotta, mitä lähtee, jos otetaan oppilaat siihen mukaan. Se tulee näkymään kyllä Kajaanin yleisessä ilmapiirissä. Muutama vuosi sitten opetusministeriön kulttuurivientiyksikkö käynnisti kansainvälisesti tunnetun niin sanotun Kajaani-prosessin, ja sen myötä lähdettiin kehittelemään EU- ja Venäjä-yhteistyötä nimenomaan kulttuurin saralla. Tässä olisi nyt tavallaan mahdollisuus paikata niitä menetettyjä työpaikkoja ja sitä toimintaa, mitä Kainuussa tarvittaisiin. Meillä on vahva perinne, jopa 1600-luvulta, kulttuurin pohjalta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nousivat esille homekoulut, ja olen saanut tietooni, että muun muassa Uudenmaan ely-keskuksessa makaa käyttämätöntä homekoulurahaa. Eikö, arvoisa ministeri, näitä rahoja olisi nyt syytä laittaa liikkeelle ja saada nuo hankkeet liikkeelle, jotka on nimenomaan tarkoitettu tälläkin rahalla elvytyshankkeina saada käyntiin? Nyt näitä rahoja on käyttämättömänä ja nämä kunnat ja koulut odottavat näitä rahoja käyttöön.

Arvoisa ministeri, voitteko kerran käydä läpi tuon päätöksenteon? Tapahtuuko se niin, että te voitte ministerinä näitä okl:iä turvata vai onko se yliopistojen hallitusten tekemiä ratkaisuja? Tämä olisi tällekin salille varmasti hyvä kertaalleen vielä läpikäydä.

Aivan lopuksi kysyisin arvoisalta ministeriltä vielä, millä tavalla yliopistolaki on vaikuttanut yliopistojen rahoitukseen. Tässä salissa saa kovin erilaisen kuvan. Minun tietojeni mukaan se on (Puhemies: Minuutti!) kartuttanut yliopistojen pääomia ja kassavarallisuutta yhteensä lähes miljardilla eurolla. Pitääkö tämä paikkansa?

Toinen varapuhemies:

Vielä debattipuheenvuoro edustajalle Söderman ja sen jälkeen ministerille puheenvuoro ja sen jälkeen puhujalistaan.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä vielä palaan tähän merkilliseen rahoitusajatukseen, että joka kerätylle eurolle saa 2,5 euroa. Se ei suinkaan ollut ministerin ajatus, vaan se syntyi aika sattumalta silloin budjettineuvotteluissa. Mutta lopputulos on siis nyt se, että Svenska handelshögskolan, jolta rahaa ei puutu, tulee saamaan 27 miljoonaa valtion rahaa ja Lapin yliopisto, joka on tavattoman tärkeä laitos, suurin piirtein saman kokoinen, saa suurin piirtein 2,5 miljoonaa.

Ja tämä Kajaanin koulutus. Minusta on nyt aika raakaa lopettaa ainoa akateeminen koulutus jollain paikkakunnalla ja seudulla, joka muutenkin on vaikeuksissa. Se maksaisi vain 1,5 miljoonaa euroa. Te annatte tämmöiselle rikkaalle, hyvin toimivalle yliopistolle valtavasti rahaa, ja sitten tämmöinen köyhä maakunta, joka ehdottomasti tarvitsisi rahaa, ei sitä saa. Tämä on mieletöntä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Hanken saa rahaa. Kyllä Nalle Wahlroos ja Mikael Lilius niitä rahoja sinne järjestävät, mutta miksi valtio antaa rahaa, kun sitä tarvitaan maakunnissa? Sitä minä en ymmärrä.

Toinen varapuhemies:

Sitten ministerille hieman pidempi minuutti. Sen edustajat varmaan sallivat, koska tässä tuli useampia kommentoitavia.

Opetusministeri  Henna  Virkkunen

Arvoisa puhemies! Aloitan ensin tuosta opintojen ohjauksesta, joka tuli alkuvaiheessa esiin monen edustajan suulla.

Todellakin työelämä muuttuu tänä päivänä hyvin nopeasti. On nähtävissä se, että nuoret ovat epävarmoja omista koulutusalavalinnoistaan ja omasta työurastaan, ja entistä tärkeämmäksi on tullut se, että jokainen saisi henkilökohtaista ohjausta ja myös oppilaitokset tiivistäisivät yhteistyötään elinkeinoelämän ja yritysten kanssa, että nuoret saisivat kontakteja ja kokemusta erilaisista ammateista ja omista mahdollisuuksistaan.

Todella lukioissa ollaan käynnistämässä nyt pilottihanketta tänä syksynä. Tuo haku päättyi muutama viikko sitten, ja kuutisenkymmentä hakemusta tuli eri lukioilta. Näistä reilut kymmenkunta aiotaan nyt aloittaa syksyn aikana. Koska kyse on pilottiprojektista, niin ei ole mielekästä kymmenittäin aloittaa näitä hankkeita. Tavoitteena on nimenomaan se, että yhdessä korkeakoulujen ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa nämä lukiot kehittävät sellaista henkilökohtaisen ohjauksen mallia, että nuorten työelämään siirtyminen ja ennen kaikkea jatko-opintomahdollisuudet selkiytyvät tuon lukio-opiskelun aikana.

Uskon, ed. Erkki Virtanen, että tällä on myös merkittäviä tuottavuutta parantavia elementtejä: sillä, että nuoret nykyistä sujuvammin löytäisivät oman koulutuspaikkansa, valmistuisivat sieltä ja siirtyisivät tutkinnon suorittaneina työelämään. Itse asiassa läpäisyn tehostaminen eri koulutusasteilla on aivan keskeinen keino opintojen laadun parantamisessa, mutta on sillä myös iso taloudellinen vaikutus. Tiedämme, että yliopisto-opiskelijoista 7 vuodessa noin 50 prosenttia valmistuu. Jos haluamme päästä 70 prosentin läpäisyyn yliopistoissa, siihen menee noin 12 vuotta tällä hetkellä. Se osoittaa sen, että monellekaan koulutusalan valinnat eivät ole kovin selkiytyneitä. Keskeyttämisiä on paljon, ja paljon vaihdetaan koulutusohjelmia.

Ammatillisessa koulutuksessa käynnistettiin nyt budjettiriihen päätöksillä myös läpäisyn tehostamisohjelma. Ammatillisella puolella valtaosa keskeyttämisistä tapahtuu ensimmäisen vuoden aikana. Ja sillä, että nuoret saataisiin nykyistä paremmin löytämään heti heille sopiva koulutusohjelma, jossa muun muassa nyt syksyllä vakinaistettu ammattistartti toki auttaa, on kyllä isot vaikutukset koulutuksen laatuun, että niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka otetaan sisään, sekä oppilaitos että opiskelija itse sitoutuvat siihen, että opinnot etenevät ja sieltä valmistutaan. Tämä on iso resurssikysymys, ja meillä on kyllä paljon tekemistä nimenomaan tässä läpäisyssä. Ammattikorkeakouluistahan meillä valmistuu 60 prosenttia opiskelijoista viidessä vuodessa, ja tavoitehan sielläkin on neljä vuotta, mutta siellä läpäisy on jonkin verran parempi kuin yliopistoissa.

Ed. Rauhala nosti esiin sen, että on selvää, että usein se ensimmäinen opiskeluala ei osoittaudukaan omaksi alaksi, ja on tavallista, että tehdään nuorena myös näitä virhearviointeja tai kokemusta saatua todetaan, että joku toinen ala olisikin sopivampi. Juuri korkeakouluissa tähän uudistustyöhön liittyy se, että tehdään joustavia siirtymismahdollisuuksia niille opiskelijoille, joilla on jo opintoja taustalla ja korkeakoulussa, eikä niin, että valintakokeen kautta tullaan aina hakemaan opiskelupaikkaa, koska silloin viedään tuoreilta ylioppilailta näitä paikkoja. On selvää, että he eivät pärjää näissä pääsykokeissa yhtä hyvin kuin ne opiskelijat, joilla on jo kokemusta korkeakouluopinnoista.

Täällä erittäin paljon nousi esiin ammatillinen koulutus, sen laatukysymykset, toisaalta myös alueellinen saavutettavuus. Nythän nämä lisäykset, joita tällä hallituskaudella on tehty — lähes 12 000 paikkaa on lisätty ammatilliseen koulutukseen — on kyllä tehty nimenomaan siitä lähtökohdasta, että niitä on pyritty suuntaamaan näihin kasvukeskuksiin, missä on ollut isoa painetta saada lisää opiskelupaikkoja. Ja on kyllä pyritty varmistamaan se, että järjestäjillä on edellytykset myös järjestää se opetus laadukkaasti, niin että laatu ei tästä kärsi vaan opettajat ja tilat ja kaikki edellytykset ovat siellä valmiina.

Tämä koulutustakuukysymys on erittäin keskeinen nuorten osalta. Meidän tietojemme mukaan tällä hetkellä, kun täydennyshaku on päättynyt ammatilliseen koulutukseen, noin 700 peruskoulun päättänyttä olisi valtakunnallisesti ilman opiskelupaikkaa, mutta uskoaksemme heistäkin varsin suuri osa on saatu sijoitettua erilaisille kymppiluokille ja ammattistartteihin, ja saamme tästä syyskuun lopussa tarkemman tiedon, kun nuo opiskelijamäärät tulee ilmoittaa valtionosuuden perusteeksi. Mutta kyllä kunnat tekevät tänä päivänä jo erittäin paljon työtä siihen, että henkilökohtaisesti räätälöiden pyrkivät nuorille löytämään opiskelupaikan. Tiedämme, että määrällisestihän meillä on paikkoja kyllä riittävästi. Lukiopaikkoja jää keväisin yhteishaussa 8 000—9 000 kappaletta itse asiassa vapaaksi, mutta aina nuorten omat koulutustoiveet ja koulutustarjonta ja aluekohtainen tarjonta eivät kohtaa. Tässä täytyy tehdä juuri tätä henkilökohtaista työtä ja ohjaustyötä, että jokainen saisi sen itseään hyödyttävän koulutuspaikan ja voisi vielä työllistyä sitten myöhemmin niillä omilla taidoillaan. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Nyt käytin jo reilusti yliaikaa, mutta paljon jäi kysymyksiä vielä käsittelemättä. Haluan lopuksi sanoa Savonlinnan kampusasiasta, joka nousee tässä vahvasti esiin. Itselläni ei ole tiedossa, että Savonlinnan kampus olisi jollakin tavalla uhanalainen. Tiedän, että alueella tätä keskustelua käydään, mutta Itä-Suomen yliopisto aloitti tämän vuoden alussa toimintansa ja linjasi silloin omaksi strategiakseen, että se toimii kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa, ja pitäisin todella outona, jos näin nopeasti siellä muutettaisiin tätä strategiaa.

Toinen varapuhemies:

Nyt mennään puhujalistaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus ja ministeri Katainen ovat kilvan kehuneet sitä, miten he ovat parantaneet eläkkeellä olevien ihmisten toimeentuloa ja ennen kaikkea sitä, että he ovat parantaneet takuueläkkeellä ihmisten toimeentuloa parhaimmillaan reilut 100 euroa. Takuueläkettä saavien ihmisten toimeentulo on tämän jälkeen 685 euroa. Ministeri Katainen ja hallituspuolueiden edustajat antavat sellaisen kuvan kuin näillä ihmisillä olisi nyt runsaasti rahaa, aivan kuin he olisivat saaneet jotakin ylimääräistä rahaa, jolla kansalaisilla olisi nyt hyvä mahdollisuus maksaa suurempaa energiaveroa, korkeampia asumiseen liittyviä kuluja, kalliimpia palvelumaksuja, lääkkeitä ja liikennöinnin erilaisia maksuja. Missä on arjen tuntemus ja tietämys pienituloisten ihmisten elämäntilanteesta? Tätä olisin kysynyt ministeri Kataiselta tänään, jos olisin saanut debattipuheenvuoron hänen ollessaan läsnä täällä täysistuntosalissa.

Konkreettisesti tämä tuo jälleen kerran esille sen, että hallituksen toimet ja puheet eivät pidä paikkaansa. Toisella kädellä hallitus antaa, ja toisella se ottaa.

Myös muiden eläkeläisten toimeentulo useissa kunnissa on heikentynyt kuntalaispalautteiden perusteella jopa reilut 100 euroa. Taustalla on kuitenkin kuntien vaikea taloudellinen tilanne, jonka takia 113 kuntaa on nostanut veroprosenttiaan, joka on tasavero ja vaikuttaa suhteellisesti kaikkein eniten pieni- ja keskituloisiin eläkeläisiin ja ihmisiin. Tämän seurauksena monen eläkeläisen toimeentulo on todellisuudessa pienentynyt edellisestä vuodesta. Kun tähän lisää vielä hallituksen tekemät päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta, tulee tämä aiheuttamaan monelle paljon sairastavalle eläkkeensaajalle lisää tuskaa ja vaikeuksia.

Hallitus vähättelee energiaverojen vaikutusta pienituloisten ihmisten elämäntilanteeseen. Tosiasia on, että hallituksen tekemät energiaverokorotukset vaikeuttavat aidosti monien ihmisten arjen selviytymistä. Meidän kansanedustajien tulotasolla olevien ihmisten tilanne on ihan jotain muuta kuin takuueläkettä tai kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavien ihmisten tai työttömien ihmisten. Me pystymme kyllä maksamaan korotetut verot ja palvelumaksut, mutta pienituloisille jokainen maksukorotus on pois ruuasta, puhtaudesta, vaatetuksesta, harrastuksista, lääkkeistä eli arjen peruskulutuksesta. Näillä toimenpiteillä hallitus on lisännyt ja tulee lisäämään entisestään sosiaalista ja taloudellista eriarvoistumista yhteiskunnassa, kun tavoitteen pitäisi olla aivan päinvastoin. Tosiasia on myös, että tämän hallituskauden aikana Suomessa on noin 100 000 köyhää enemmän kuin kauden alussa. Nyt heitä on arvioitu olevan jo noin 900 000. Nämä tosiasiat osoittavat, että hallituksen puheet köyhyyden vähentämisestä eivät valitettavasti ole totta.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointi syntyy työstä. Näin on yksittäisen ihmisen ja hänen perheensä kannalta. Näin on myös koko yhteiskuntamme kannalta. Suomalainen hyvinvointi edellyttää vahvaa työllisyyttä, korkeaa työllisyysastetta. Tämä on edellytys, jotta selviydymme myös kaikista tulevista haasteista. Nyt kuitenkin laman seurauksena työttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Meillä on nyt arviolta noin 300 000 työtöntä ihmistä, jotka tarvitsisivat aidosti työtä. Heistä nuoria on vajaat 40 000. Näiden jokaisen ihmisen työttömyys heijastuu myös heidän perheeseensä ja heidän erilaiseen elämäntilanteeseensa. Tästä syystä työttömyyden heijastusvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat ja koskettavat huomattavasti suurempaa joukkoa ihmisiä kuin näitä 300 000:ta työtöntä ihmistä.

Tässä vaikeassa työttömyystilanteessa hallituksen pitäisi panostaa entistä vahvemmin työl- lisyyden hoitoon, jotta välttyisimme 1990-lu- vun vaikeilta ja pitkäaikaisilta seurauksilta. Tästä syystä on todella hämmästyttävää, että hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja 60 miljoonan euron tasolla. Tämä on todellakin erittäin järjetöntä.

Erityisen huolestuttavaa on ollut nuorten työttömien erittäin suuri määrä sekä se, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Suurena riskinä on, että ihmisiä tulee syrjäytymään yhteiskunnasta, mielenterveys- ja (Puhemies: 5 minuuttia!) päihdeongelmat kasvavat, lastensuojelutoimenpiteiden määrä kasvaa, toimeentulo- ja muut ongelmat kasautuvat. Näiden tilanteiden taustalla on usein pitkittynyt työttömyys ja kasautuneet ongelmat. Tästä syystä työ on myös parasta ennalta ehkäisevää toimintaa. Tästä syystä valtion olisi ehdottomasti panostettava työhön nykyistä huomattavasti vahvemmin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puhutaanpa nyt verotuksesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Hyvinvointipalvelut eivät synny tyhjästä, niiden tuotantoon tarvitaan voimavaroja, ja ne rahoitetaan pääsääntöisesti ja ensisijaisesti veroja keräämällä. Jos veroja ei kerätä tarpeeksi, ei palvelujakaan voi tuottaa tarpeeksi. Veroja sinänsä harva rakastaa, mutta ilman verotusta meillä ei olisi ilmaista peruskoulua, ei kattavaa sosiaaliturvaa eikä edullista terveydenhoitoa. Juuri näiden palveluiden korkea taso on tuottanut Suomelle kärkisijoja erilaisissa maailman paras maa -kilpailuissa, joita viime aikoina on runsaasti esiintynyt.

Arvoisa puhemies! Verotus on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tärkein työkalu. Se yhdessä julkisten palveluiden kanssa toteuttaa taloudellista tasausta. Ilman verotusta ostaisimme peruspalvelumme markkinoilta ja maksaisimme niistä täyden hinnan. Siinä yhteiskunnassa köyhien olisi parempi pysyä terveinä ja lahjakkaiden olisi parempi valita itselleen varakkaat vanhemmat. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, verojen alentamisesta on tullut viime vuosien politiikan pyhä mantra. Veronalennus ja sen synnyttämä julkisten palveluiden alasajo on uusliberalistisen talousopin ydin. Kun vaaleilla valittujen päättäjien valta vähenee, kasvaa kasvottomien markkinoiden valta. Siinä menossa korkeatasoiset palvelut rapautuvat ja heikommille käy huonosti.

Uusliberalistien kiusaksi Suomen kansa on kuitenkin kovasti tykästynyt julkisiin palveluihin. Siksi hallituspuolueet eivät uskalla esittää niiden alasajoa, vaikka kovin monen mieli tekisi. Niinpä on keksitty uusi keino: verotuksen painopisteen siirto. Ansiotulojen progressiivisesta verotuksesta siirrytään kulutuksen verotukseen. Tuloverotuksessa maksat tulojesi mukaan: mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat. Kulutusverotuksessa sen sijaan veroprosentti on aina kaikille sama. Mutta eikö kulutuksen verotus nimenomaan olisi oikeudenmukaista, kuten täällä on moneen kertaan tänäänkin todistettu? Kun kulutat vähemmän, maksat myös vähemmän veroja.

Oikeudenmukaisuusongelma syntyy siitä, että jokaisen on pakko kuluttaa ainakin tietty vähimmäismäärä. On syötävä, asuttava, lämmitettävä ja lääkittävä. Tästä kulutuksesta köyhät joutuvat maksamaan yhtä paljon veroa kuin rikkaatkin. Mitä suurempi osa veroista kohdistuu tähän kulutuksen osaan, sitä suuremman osan pieni- ja keskituloiset niistä maksavat. Otetaan nyt esimerkiksi tämä hallituksen hieno vihreä verouudistus. Sen myötä omakotitalossa asuva, pelkkää täysimääräistä kansaneläkettä saava mummo joutuu maksamaan lämpölaskussaan lisää yli 200 euroa vuodessa. Jos summa kerättäisiin valtion tuloverotusta kiristämällä, pääomaverotuksesta puhumattakaan, mummo ei joutuisi maksamaan euroakaan nykyistä enemmän, sen sijaan suurituloiset joutuisivat. Siksi kulutusvero on porvareiden suuri suosikki, valitettavasti näyttää olevan jopa vihreittenkin.

Nyt valtiovarainministeri lupaa, että etuuksien indeksiin sitominen tuo mummolle ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville "kompensaation" näille korotuksille. Häneltä vain unohtuu, että keskeisimmät perusetuudet, kuten kansaneläke, työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja toimeentulotuki, on jo aiemmin sidottu kansaneläkeindeksiin ja se indeksi ei noussut täksi vuodeksi lainkaan eikä nouse ensi vuodeksikaan. Jos nyt sitten tämä veronkorotus nostaa sitä indeksiä ensi vuonna, niin se kompensoi verotuksen nousua vasta kahden vuoden kuluttua, niin että se siitä oikeudenmukaisuudesta.

Kyllä minun tekee mieli vakavasti kysyä myös keskustan edustajilta, arvoisat edustajat Timo Korhonen, Pakkanen ja Hautalakin, jotka nyt olette täällä salissa, ette kai te nyt, ja erityisesti ministeri Rehula, kamppaile takuueläkkeen puolesta siksi, että sitä käytettäisiin kompensoimaan yritysten kelamaksun poistoa. Minä nyt ainakin kuvittelin, kun itsekin siihen erittäin myönteisesti olen suhtautunut, että sitä käytettäisiin nimenomaan näitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamiseen. Nyt se menee yritysten kelamaksun poiston kompensointiin. (Ed. Karhuvaara: Työllistämiseen!)

Koulutusvero on hallitukselle siitäkin mukava, että se kuulostaa veronmaksajien korviin jotenkin kauniimmalta, ja vielä kauniimmalta kuulostavat ympäristövero, kulutusvero, jos mikään. Olisi niin jalostavaa ja hienoa uskoa maksavansa ympäristön pelastamisesta, mutta kun ensi vuonna saat vähintään 100 euron korotuksen lämmityskuluihisi, vastikkeeseesi tai vuokraasi, niin et sinä oikeasti maksa veden, ilman tai muun ympäristön suojelemisesta. Sinä maksat sitä vajetta, joka syntyi, kun Jyrki Katainen Matti Vanhasen suostumuksella toteutti Elinkeinoelämän keskusliiton ikiaikaisen vaatimuksen, ei siis nyt tämän laman kilpailukyvyn (Puhemies: 5 minuuttia!) parantamisvaatimuksen, ja poisti kansaneläkemaksun yrityksiltä. Kyse on tulonsiirrosta köyhiltä rikkaille eikä ihmisiltä luonnolle, vaikka toisin uskotellaan.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin vastauksena ed. Erkki Virtasen kysymykseen tästä takuueläkkeestä ja kelamaksun poiston kompensaatiosta: Ne ovat kaksi eri asiaa. Ensin tavoitteena keskustalla oli takuueläke, ja nyt sitten myöhemmin on noussut tämä kelamaksun poisto, jonka tavoitteena on työllistävyyden parantaminen.

Mutta mennään sitten varsinaiseen puheenvuoroon. Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden budjettiesitys jatkaa aikaisempien vuosien taloutta elvyttävää ja työllisyyttä edistävää linjaa. Vahva elvytys näkyy yli 8 miljardin euron lainanotossa. Kuluvaan vuoteen nähden lainanotto vähenee, ja suunta on toivottavasti tulevina vuosina sama. Talouden taantumavuodet ovat ennusteiden mukaan takanapäin, ja talouskasvuennusteet ovat positiivisia. Talouden taivaalla on kuitenkin synkkyyttä, ja EU:n talouden väliennusteiden mukaan elpyminen etenee epävarmassa ympäristössä.

Budjettiesitys huomioi erityisesti pienituloisia. Eläketulon verotuksen saattaminen palkkatulon verotuksen tasolle ja takuueläkkeen voimaan saattaminen ovat pienellä eläkkeellä oleville merkittäviä uusia linjauksia. Maaliskuun alussa pelkällä kansaneläkkeellä olevan eläke nousee 685 euroon kuukaudessa. Nousua on yli 100 euroa. Tästä eläkeuudistuksesta pääsee osalliseksi noin 120 000 eläkkeensaajaa.

Lisäksi vähimmäismääräiset kuntoutusrahat, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä lapsilisät, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sidotaan indeksiin, ja ne tulevat jatkossa nousemaan kustannustason nousun myötä. Pienituloisia tulonsaajia autetaan hieman kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostolla, ja sen jälkeen perusvähennys on 2 250 euroa. Hyvää on myös se, että sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen ollaan esittämässä tukea aikaisempaa enemmän. Näillä kaikilla toimenpiteillä mahdollistetaan veteraanien ja muiden ikäihmisten kotona selviytymistä yhä pidemmälle.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden kannalta ensi vuodesta on tulossa tiukka. Kuntien toimintamenojen on arveltu kasvavan jatkossakin tuloja enemmän muun muassa kunnille annettavien lisätehtävien vuoksi. Kuntien omien tulojen osalta on näkynyt jakautumista kuntakentän sisällä. Osalla kunnista tulot ovat lisääntyneet ja osalla alentuneet. Kokonaisuutena kuntatalous on kuitenkin tiukentumassa. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että valtion tänä vuonna maksama korotettu osuus yhteisöverosta jää ensi vuonna pois. Sen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin tehtäviin ja tehtävälaajennuksiin budjetissa osoitettava noin 21 miljoonan euron valtionapu on riittämätön. Nämä ja muutamat muut kuntata- loutta tiukentavat toimet tulevat heikentämään kuntien palvelutuotantokykyä, nostamaan kunnallisverotusta ja eriarvoistamaan kuntia toisiinsa nähden.

Yrityselämän elvyttämisen kannalta budjettiesitys on hyvä. Vaikka yksittäisten menokohtien kasvuprosentit ovat pieniä, suunta on selkeä. Tekesin myöntövaltuuksien kasvu, keskeisten pääluokkien t&k-menojen nousu ja asuntotuotannon tukeminen ovat esimerkkejä yritystoiminnan piristämisestä.

Energiaverouudistuksella on myös suuri vaikutus energia-alan yritysten tulevaisuuteen ja kehitysnäkymiin. Maaseudulla tapahtuvan energiatuotannon osalta verouudistus on hieman ristiriitainen. Turvetuotannon verotuksen nousu uhkaa maaseudun energiatyöllisyyttä ja sen alan yrittäjyyttä. Eräiden ennusteiden mukaan lähivuosina jopa 2 000 alan työpaikkaa on vaarassa. Sen johdosta turpeen verotuksen korotuksien yhteydessä on tehtävä arviot sen työllisyysvaikutuksista.

Maatalousyrittäjyyttä budjettiesitys tukee lomituspalvelujen vahvistamisen kautta. Kotieläintiloilla toimivien yrittäjien jaksamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Kasvava tilakoko ja sitova työrytmi vaikuttavat yrittäjien jaksamiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä mainita, että maataloustuotannon kannattavuus on yksittäisistä yrittäjän jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä suurimpia. Suomen maatalous ja koko läntisen Euroopan maataloustuotanto potevat suurta kannattavuuskriisiä, johon erityisesti EU-politiikalla tulisi vaikuttaa, mutta myös kaikki kansalliset toimet tulisi käyttää oman maata-loustuotannon säilyttämiseksi. Sillä vaikutetaan koko kotimaisen elintarvikesektorin olemassaoloon.

Vaalipiirimme kannalta positiivisia ovat isot tiehankkeet. Seinäjoki ja Vaasa saavat ohitus-tiensä, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja Seinäjoki—Oulu-rataa peruskorjataan. Ne tuovat maakuntiin työtä. Lisäksi positiivista on se, että Seinä-joen lentokenttä saa ylläpitoon ja investointeihin tarvitsemansa rahat, jotka osaltaan tukevat maakunnan lentoliikenteen säilymistä. Mutta suuri huoli on perustienpidon puolella, ne määrärahat pienevät alueella yli 4 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni budjettineuvotteluissa eduskunnalle osoitettavaa budjetin jakovaraa tulisi nostaa (Puhemies: Aika!) 50 miljoonasta 100 miljoonaan euroon ja kohdentaa se perustienpidon määrärahojen kasvattamiseen ja kuntien taloustilanteen parantamiseen.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous sukelsi kansainvälisen finanssikriisin keskellä niin syvälle, ettei sellaista ole itsenäisyytemme aikana koettu. Vuoden 2009 bkt:n pudotus oli jopa rajumpi kuin 1990-luvun alun lamavuosina koettu alamäki. Tänä vuonna taloutemme on onneksi kääntynyt nousuun osittain hallituksen tekemien tuki- ja elvytystoimien sekä tietenkin pääasiassa viennin kehittymisen ansiosta. Tehdyillä elvyttämistoimilla estettiin maassamme varmuudella massatyöttömyys ja ehkäpä talouden pitkäaikainenkin taantuminen, mutta niillä on myöskin kääntöpuolensa. Suomen valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, ja valtionvelkaa arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan jo 30 miljardia euroa enemmän kuin kriisiä edeltäneenä vuonna 2007. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan ylittävän Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 3 prosentin alijäämärajan.

Velkaantuminen näkyy myös nyt käsiteltävässä ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä, jonka menoista lähes viidennes katetaan velkarahalla. Tämä on tietenkin meidän kaikkien mielestä aivan liikaa, eikä vastuullisten päättäjien todella tulisi tällaista kehitystä hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomen julkinen velkasuhde on EU-maiden vertailussa edelleen suhteellisen alhainen, velan kasvuvauhti on huolestuttava eikä sille näy tällä menolla edes loppua. Julkisen talouden näkymiä varjostaa ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, kun väestön ikääntyminen on Suomessa Euroopan nopeinta. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen nopeasti kasvavat eläkemenot. 2020-luvulla pitkäaikaishoidon menojen kasvun arvioidaan olevan nopeaa, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän, eikä huoltosuhteen heikkenemistä korjata edes velkarahalla.

Talous voidaan saattaa kuntoon periaatteessa kolmella tavalla: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla. Näistä vaihtoehdoista nykyinen sinivihreä hallitus onkin painottanut kiitettävästi julkisen talouden rakenteellisia uudistuksia, joista keskeisimpiä ovat työurien pidentäminen niiden alku- ja loppupäästä sekä epätarkoituksenmukaisen raskaan hallinnon purkaminen. Mutta tulevien vaalien jälkeen, ovatpa hallituksessa mitkä puolueet tahansa, joudutaan tekemään kovia päätöksiä. Mitä enemmän julkisen talouden tervehdyttämistä lykätään, sitä suuremmiksi kustannukset muodostuvat pitkällä aikavälillä. Valtionvelan korkoja vähättelevien on syytä muistaa, että esimerkiksi jo nyt valtionvelan korot ovat jopa nelinkertaiset verrattuna poliisijärjestelmän tai teiden perus-ylläpitoon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomen julkinen talous palaa euroalueen ensimmäisten maiden joukossa Euroopan unionin vakauskriteerien mukaiseen kuntoon. Tähän suuntaan onkin nyt käsiteltävässä vuoden 2011 talousarvioesityksessä otettu aimo harppaus siirtämällä verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta. Yritysten toi-mintaedellytysten turvaamisen ohella tarvitaan tulevaisuudessa myös entistä harkitumpaa ja tiukempaa talouskuria. Konkreettisina keinoina talouden tervehdyttämiseksi tulee Suomen myös tarkistaa aluepoliittisia tukijärjestelmiään, karsia turhaa hallinnointia sekä tehostaa koulutusjärjestelmää. Esimerkkinä sanon vain ammatillisen koulutuksen keston. Sitä olisi nykyisellään mahdollista lyhentää monilla toimialoilla jopa vuodella ja saada nuoret näin töihin entistä nopeammin.

Näistä periaatteista ei tule tinkiä. Suomen kansallinen etu on jatkossakin ehdottomasti asetettava lyhyiden voittojen tavoittelun yläpuolelle.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä nähdä, että hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle jatkaa samaa vastuullisen talouspolitiikan peruslinjaa, jolla keskustavetoisesti koko vaalikausi on nyt menty. On ollut erittäin tärkeää, että tämän hallituksen aikana ei tehty niitä samoja virheitä, joita 1990-luvun laman aikaan silloiset hallitukset eri syistä tekivät. Nyt tällä kertaa ei ole tehty niitä virheitä, että esimerkiksi vähävaraisilta olisi leikattu. Päinvastoin, nyt tämän hallituskauden aikana on tehty merkittäviä etuisuuskorotuksia nimenomaan kaikkein pienituloisimmille. Nyt ei ole leikattu kunnilta. Päinvastoin, kuntien rahoitusasemaa on vahvistettu. Eli kuten tänäänkin on jo useampaan kertaan todettu, kuntatalouden tasapainoa on edistetty yhteensä tämänkin vuoden tasossa noin 800 miljoonalla eurolla eri erillispäätöksin. Mutta on tietysti aivan totta, että menokurin ja tuottavuuden kohentamisen tarve kuntapuolella on siitä huolimatta ja näistä huolimatta yhä ennallaan.

Kun maan talouden tulevaisuutta hahmotetaan, edessä on monella tavalla, voisiko sanoa, neloishaaste. On ilmastonmuutoksen haaste, ikääntymisen haaste, meillä on edessä talouden rakennemuutos, mutta meillä on myös suurena kysymyksenä se, millä keinoin tulevaisuuteen nyt tästä taantumasta sitten päästään.

On aivan selvää, että Suomen talous on saatava kuntoon, menot ja tulot on saatava tasapainoon, ja tämän vuoksi meidän on kyettävä edistämään talouskasvua ja työllisyyttä. Meidän on kyettävä parantamaan työssäjaksamista eli siis meidän on kyettävä jatkamaan työuria. Meidän on välttämättä arvioitava verotuksen tasoa. Valtion menot on kyettävä tulevina vuosina pitämään reaalisesti aika lailla nykytasolla, kuitenkin niin, että leikkauksia perusturvaan ei tulla tekemään, mutta myös julkisen sektorin tuottavuutta on välttämättä parannettava, ja samalla meidän on kyettävä kehittämään koko Suomea niin, että ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet asua eri puolilla Suomea. Tässä on poliittisen arvovalinnan paikka. Keskittämisen tavoite ei missään tapauksessa saa olla se keskeinen tavoite, kuten nyt on hieman ollut havaittavissa muun muassa kuntakentässä eri puolueilla, koulutuksessa jne.

Osaaminen on muuten parasta alueitten kehittämistä enkä tässäkään voi hyväksyä sitä, että opetusministeriö salli Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisen. Onkin välttämätöntä, että yliopistolakia korjataan. Se vaatii korjaamista, mutta se vaatii korjaamista myös siltä osin, että lain uudistamisen yhteydessä päätettyä rahoitusjärjestelmää tullaan muuttamaan.

Toisenlainen päätös on tämän hallituskauden aikana ollut energiapaketti. Lähivuosina kotimaiseen uusiutuvaan energiaan tullaan tekemään maassa yli 10 miljardin euron investoinnit. Ne tullaan tekemään nimenomaan ympäri maata. Mutta on tietysti selvää, että meidän on välttämättä myös huolehdittava siitä, että uusiutuvan energian esitetty tukipaketti korjataan ja huolehditaan siitä, että tukipaketti nostetaan tarvittavalle tasolle muun muassa Kemeran osalta.

On selvää, että meidän julkista talouttamme on kyettävä vakauttamaan. Itse näen kuitenkin niin, että emme tarvitse täälläkin debatissa osin vaadittuja budjettileikkauksia. Ymmärrän niin, että tässä tilanteessa ne antaisivat rajun psykologisen kulutusta leikkaavan vaikutuksen. Leikkaukset kohdistuisivat usein kaikkein heikoimpiin edunvalvontajärjestelmien vuoksi, ja usein leikkaukset ehkäisevät todelliset rakenteelliset uudistukset.

Myöskään Suomen luottoluokitukset eivät vaadi paniikinomaisia budjettileikkauksia. Eli näenkin niin, että talouskuri, uudelleenkohdennukset ja kehyksissä pysyminen ovat talouspolitiikan uskottavuuden kannalta paljonkin tärkeämpiä kuin muutaman sadan miljoonan budjettileikkaukset, eli on hyvä, että tässäkin hallituksella on malttia, mutta kokonaistilannetta on tietysti seurattava, ja varmasti jo parin vuoden sisällä näemme suuntaa muun muassa työelämän kehittymisen ja talouskasvun osalta, jotka sitten ratkaisevat muun muassa budjettileikkausten tarpeen jatkossa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, aivan lyhyesti. On aivan välttämätöntä, että budjettia käsitellään maatalouden osalta sillä tavalla, että maatalouden kannattavuus vihdoin ja viimein saadaan myös nousuun.

Sirpa  Paatero /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden kasvua on, mikä on erittäin positiivista, mutta on huomattava, että se taso, jolla nyt mennään eteenpäin, näyttäytyy vielä aika paljon alhaisemmalta, kuin se millä oltiin vuonna 2008, kun romahdus tuli. Tässä erityisesti vientiteollisuuden puolelta metalli- ja elektroniikkateollisuus eivät ole päässeet sille uralle ja niihin lukemiin, mistä lähdettiin. Velkaa on aivan liikaa, sen olemme kaikki myöntäneet, mutta suurimpana ongelmana ovat kasvavat tulo-, terveys- ja sosiaaliset erot. 900 000 köyhää on aivan liikaa, ja näistä siis yli 100 000 on tullut viimeisen kahden vuoden aikana. Tässä on se sosiaalinen oikeudenmukaisuus, mitä täällä on tänään kuulutettu.

Toinen suuri ongelma on se, että ostovoima näyttää heikkenevän myöskin työssä käyvillä ihmisillä. Kun nämä kaikki verouudistukset iskevät päälle ja reaalipalkat eivät ole nousemassa, niin ongelmia on myöskin semmoisilla tavallisilla työssä käyvillä ihmisillä tulevaisuudessa. Työttömyyden hoitoon ei ole todellakaan satsattu riittävästi, ja en ymmärrä työministerien kommenttia siitä, että aktivointiaste olisi nyt hyvä, kun se on 23, sen ollessa edellisten hallitusten kohdalla ehkäpä 29. Tai että meillä on niin hyvä tilanne rahojen osalta, että näitä tukitoimia, sitä 60:tä miljoonaa, mikä nyt on vähennetty, ei enää tarvita niiden 300 000 ihmisen, joista 40 000 on nuoria, työllistämiseen. Meillä on tietenkin kaikilla tahtotila, että yksityinen sektori pystyisi tämän työllisyysasian hoitamaan ja työllistämään mahdollisimman paljon. Mutta kun nyt näin ei ole, niin näitä tukitoimia tarvitaan, erilaisia vaihtoehtoja ja versioita. Siitä syystä on otettava myöskin käyttöön tuki kunnille ja vaikkapa myös järjestöille työllistää nuoria, niin että meillä realistisesti toteutuu yhteiskuntatakuu elikkä kolmen kuukauden aika saada työharjoittelu tai koulutuspaikka.

Kelamaksun poiston vaikutuksia sitä vastoin työllisyyteen ei ole missään selvitetty. Tuliko sillä työpaikkoja? Saatiinko sillä paremmat palkat, ja vaikuttiko se elvytykseen, jonka piti siis olla väliaikainen? Nyt lasku kelamaksun poistosta on kyllä tulossa, mutta senkin esityksen lähtökohta oli aika heikko, kun ei ollut tehty arvioita siitä, miten se vaikuttaa oikeasti päästöihin. Se oli vaikuttamassa juuri päinvastoin elikkä mustaamassa kaiken. Vaikutuksia ei ole arvioitu tulonjakoihin. Kuka oikeasti tulee tämän laskun maksamaan? Nyt meillä on aavistus siitä, että kaksi kolmasosaa tästä hinnasta, siitä noin 700 miljoonasta, suuntautuu kotitalouksille. Kolmanneksi ei ole myöskään arvioitu tässä kohtaa, mitä tämä vaikuttaa työpaikkoihin.

Erityisesti niillä alueilla, joilla maakaasu on ollut se suurin käytettävä energiamuoto, ovat vaikutukset myös työpaikkoihin varsin rankat. Vuoteen 2015 tämä kolmeen osaan tehtävä jaksotus helpottaa sitä hieman, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että paperitehdas, joka toimii pelkästään maakaasulla, saa tästä uudistuksesta 7 miljoonan euron lisälaskun. Ja se kuitulasitehdas saa 1,5 miljoonan euron lisälaskun. Tästä kivasta vihreästä uudistuksesta. Minulle tämä vihreä on tässä kypsymätön, siis ei ajateltu, ei perusteltu, ei tutkittu versio. Jotenka näillä on suuri riski aiheuttaa suuret työttömyysvaikutukset, jos nämä menevät eteenpäin.

Kuntien talous on tietenkin suuri kysymys, johon sosiaalidemokraatit tulevat myöskin lisäämään omat osuutensa valtionosuuksien puolelle, niin kuin aiempinakin vuosina. Taloutta on parantanut se, että kunnat ovat ajaneet investointinsa alas, korottaneet veroja ja vähentäneet palveluita. Nyt lisätty 21 miljoonaa euroa jaettavaksi kaikkien 346 kunnan kanssa ei riitä mitenkään kattamaan niitä menoja, jotka ovat näissä uusissa lisääntyvissä palveluissa vaikkapa pelkästään vammaispalvelun osalta kunnille tulossa. Kunnille tarvitaan sen lisäksi myöskin vahvempaa veropohjaa, jotta kunnat voivat selviytyä tästä, ja siihen meillä oli jo monia ajatuksia.

Alueellisesti jos katsoo tätä budjettia, (Puhemies: Aika!) niin ei kyllä Kaakkois-Suomea kovin kauniilla kädellä kohdella, jos meidän tiehankkeemme ym. ovat kaatumassa kuntien niskaan ja VR on tulossa apuun rahoittamaan ratoja.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy heti aluksi todeta ed. Paaterolle muistutukseksi, että kyllä me nyt ainakin Haminan ohitustien saamme, hyvin merkittävän tiehankkeen tuonne kaakkoiseen Suomeen, ja toki Oulu—Seinäjoki-ratakin on tärkeä asia.

Talousarvio on käsittelyssä, ja ainakin minusta talousarvio on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Muistuttaisin, niin kuin hyvin monet muutkin täällä, takuueläkkeen tulemisesta, ja se on ollut keskustalle tärkeä hanke monen vuoden takaa, ja nyt se vihdoin viimein on toteutumassa ensi maaliskuussa. Samoiten nämä perhe-etuudet sidotaan indeksiin, lapsilisät ja kotihoidon tuki muun muassa. Lisäksi toivoisi vielä, että mikäli tällä hallituksella ei siihen ole mahdollisuutta, niin ainakin tulevissa hallitusneuvotteluissa otettaisiin käsittelyyn omaishoidon tuki ja sen siirto Kelalle. Se olisi toiveena.

Ed. Erkki Virtanen — hän ei tällä kertaa ole salissa — kyseli meiltä keskustan edustajilta takuueläkkeestä, meneekö se yritysten kelamaksun poiston kompensointiin. Ei todellakaan mene, vaan tämä 750 miljoonaa kompensoidaan erilaisilla energiaveroratkaisuilla, joista tänään päivällä täällä käytiinkin jo hyvin värikäs keskustelu päiväaikaan. Siinä muutamilla edustajilla, ainakin itse koin, oli kertotaulussa ainakin toivomisen varaa, kun sitä asiaa tuossa keskustelussa käytiin läpi.

Ihmeteltiin ja vähäteltiin myös, että vain yli 100 000 ihmistä saa tällaisen takuueläkkeen, mikä tuli tuolta opposition puolelta. Tuntuu aika erikoiselta, että "vain" 100 000 ihmistä saa noin 100 euron korotuksen. No, tämä oli erään oppositiopoliitikon mielestä myös väärään suuntaan menevää politiikkaa.

Talousarviossa on huomioitu liikennepoliittinen selonteko hyvin, ja suuret tiehankkeet, niin kuin tuossa alussa mainitsin: Oulu—Seinäjoki ja Haminan ohitustie, lähtevät liikkeelle. Rahoituksesta täällä on todellakin käyty kovaa keskustelua, mutta tärkein asiahan siinä on, että hankkeet lähtevät liikkeelle. Puutteita toki vielä on, niin kuin monessa puheenvuorossa on todettu. Perusväylänpito jää edelleen rahoituksen osalta vaillinaiseksi, ja uskonkin, että vielä loppuvuoden aikana tähän tullaan palaamaan. Oma ehdotukseni, millä näiden hankkeiden rahoitusta voitaisiin järjestää, on, että kun liikennepolttoaineiden verotus kuitenkin tuntuvasti nousee, niin sieltä sitä rahaa tämmöisille hankkeille saataisiin.

Ed. Saarinen vaati omassa puheenvuorossaan keskustalaisia keskittymään kuntaliitoksiin ja edesauttamaan niitä. Täytyy muistuttaa, että tämän hallituksen aikana kuntaliitoksia on tehty ennätysmäärä Suomessa. Tärkeintä niissä on, että pakkoliitoksia, joita keskusta ei hyväksy, ei ole jouduttu tekemään. Nyt olisikin hyvä saada tietoa tehdyistä kuntaliitoksista vuosien varrelta, kuinka ne ovat toteutuneet, onko niissä palvelut saatu turvattua, onko kuntien talous korjaantunut ja mihin suuntaan ollaan menossa. Haluaisinkin näistä ihan tunnuslukuja, ja toivottavasti niitä meille edustajille tarjotaan. Kainuun malli on osoittautunut ainakin monessa suhteessa hyväksi malliksi, ja myös aluekuntamallin perään on täällä haikailtu, joten toivoisin, että näistä asioista saisimme selvää faktaa.

Samoin kun täällä kyseltiin tuon tietojärjestelmän kehittämisen perään, niin huomenna Kuntapäivillähän allekirjoitetaan Sitran vetämä hanke, johon ainakin kotikaupunkini Kouvola lähtee mukaan, ja tietohallintojärjestelmiä yhdessä muiden kuntien kanssa ja varmaan valtakunnallisestikin tehdään.

Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi vielä: työllisyyspolitiikka on ollut tässä hallituksessa suurennuslasin alla, ja se on ollut elvyttävää ja aktiivista, ja siitä on pääasiassa vastannut ministeri Pekkarinen. Nuorisotyöttömyys tunnistetaan, mutta työllistämistoimissa ja työllistämiseen käytetyissä varoissa on toivomisen varaa, ja on totta, että ne varat 22 miljoonalla eurolla pienenevät. Tuloksia tuottava työvoimakoulutus on yhteiskoulutusta. Työvoimahallinnon ja työnantajien kesken suunnitellaan koulutusta. Näistä on erittäin hyviä kokemuksia. On syytä todeta, että tämä työllistämistoimenpide taitaa olla sellainen, jota paikalla oleva puhemies jo ministeriaikanaan toteutti, joten kiitoksia myös hänelle siitä. On pakko mainita, että nykyinen työministeri ei ole saanut merkittäviä uusia toimenpiteitä aikaiseksi.

Päivi  Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kannan syvää huolta valtion velkaantumisesta. Hallitus on ottanut velkaa reipashenkisesti. Ongelmana ei ole niinkään velan määrä vaan se, että otettua velkaa ei ole sijoitettu uuden kasvun synnyttämiseen. Mitään rakenteellisia toimia ei ole tehty, jotka olisivat auttamassa Suomea lamaa edeltäneelle kasvu-uralle.

Poliitikkojen vastuulla on ymmärtää talouden kokonaiskuva. Julkisen talouden kestävyydestä on pidettävä huolta. Samalla on luotava talouskasvun edellytyksiä. Kaikkia toimia on tarkasteltava siitä näkökulmasta, kuinka päätökset edistävät yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Suomen vahvuus on ollut aina tunne samassa veneessä olemisesta. Nyt tämä periaate on jäänyt taka-alalle. Yhteiskunnan ilmapiiri on koventunut ja yhteiskunta eriytynyt. Tästä seuraa, että yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee ja lähimmäisestä ei kanneta vastuuta.

Kun ja jos talouden elpyminen käynnistyy, on erityisesti huolehdittava siitä, että talouskasvun hedelmät suunnataan julkisten palveluiden kehittämiseen ja tuloerojen kaventamiseen. Ihmisten hyvinvointi on ollut Suomen tärkeintä kansallisvarallisuutta, ja tätä varallisuutta on vaalittava. Jopa talousliberalistit suitsuttavat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin puolesta.

Kansalaiset kokevat suurta epäluottamusta politiikkaan. Politiikanteon uskottavuutta on vaikea mitata. Valtion tehtävä on toimia puskurina. Huoli on siinä, että porvarihallitus on ottanut rutkasti velkaa mutta ei ole pohtinut, miten velan kanssa eletään ja kuinka sitä lyhennetään. Pelkästään velkaantumisen lopettaminen on porvarihallitukselle täysi mysteeri.

Hallitus mainostaa verouudistustaan vihreäksi. Samalla kun hallitus nostaa maakaasun verotusta, se katsoo läpi sormien turpeen verokohtelua. Kun hallitus nostaa maakaasun verotusta, nousee myös kivihiilen kulutus. Nyt sitäkin veroa tosin korotetaan. Tämä merkitsee, että päästöt kasvavat. Hallituksen verouudistus voi olla männynvihreä tai sammaleenvihreä, mutta yhtä kaikki se on toiminnallisesti ja tavoitteellisesti näköalaton ja hetkessä lykästyneen tuntuinen.

Kun puhutaan politiikan uskottavuudesta, se edellyttää tunnetta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden etenemisestä ja ymmärrystä toimien seurauksista ja siitä, mihin toimilla pyritään. Energiaveron korotus, jolla kompensoidaan työnantajan kelamaksun poistoa, merkitsee tuntuvaa energiaveron korotusta kotitalouksille. Varsinkin Helsingissä, missä on jo valmiiksi kallista, elinkustannukset kasvavat entisestään ja ilmanlaatu huononee.

Budjetissa myös supistetaan työllisyysmäärärahoja, vaikka työttömyys on korkealla. Kesäkuun lopussa oli yhteensä 275 600 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työttömien määrä ei ole vähentynyt juuri lainkaan. Työttömyys näyttää jäävän taantumaa edeltäneelle tasolle.

Viime laman aikana todettiin, että nuoret, jotka jäävät syrjään laman aikana, eivät oikein pääse myöhemminkään kiinni työelämään. Lisäresursseja tarvitaan, jotta jokaiselle nuorelle voidaan taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Nuorten pitäminen mukana työmarkkinoilla on erityisen tärkeää, kun työvoiman kysyntä on elpymässä. Erityisesti nuorisotyöttömyys on korkealla nyt. Koskaan aiemmin ei ole ollut niin paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita työttöminä kuin juuri nyt.

Nuorisotyöttömyyteen liittyy kiinteästi huoli opiskelupaikkojen riittävyydestä erityisesti Pääkaupunkiseudulla. Kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa haki 100 509 hakijaa, joista 78 166 sai koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Moni nuori jäi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, vaikka uusia opiskelupaikkoja on lisätty. Muun muassa SAK on esittänyt ammatilliseen peruskoulutukseen lisää opiskelupaikkoja vuosille 2010—2012 määräaikaisesti 5 000—10 000 paikkaa.

Helsinkiläisenä kansanedustajana olen todella huolestunut siitä, kuinka oikeudenmukaisesti nämä opiskelupaikat on Suomessa perustettu. Kun lukee tilastoja opiskelupaikoista eli siitä, kuinka paljon on aloituspaikkoja, pyrkijöitä, mikä on sisäänpääsyprosentti, millaista keskiarvoa ja lähtöpisteitä on vaadittu, tulee tunne, että Pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret ovat kovin eri asemassa kuin muualla Suomessa asuvat nuoret. Esimerkiksi Helsingin kaupungin toivomuksiin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrän kasvattamisesta ei ole täysimääräisesti suostuttu. Näin ei voi jatkua, että helsinkiläiset nuoret pääsevät opiskelun alkuun vasta vietettyään lukemattomia välivuosia.

Voisiko hallitus lopuksi selittää, mikä energiaverotuksessa on energiapolitiikkaa, mikä on ilmastopolitiikkaa, aluepolitiikkaa tai metsäteollisuuspolitiikkaa? (Puhemies: 5 minuuttia!) Näitä kysymyksiä jään kaipaamaan.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tuntuvat perin kummallisilta tämän hallituksen vakuuttelut siitä, kuinka sosiaalisia ja hyvää tekeviä tekoja tässä ollaan tekemässä.

Miten hallitus selittää silloin esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille sen, että opiskelijat saavatkin porkkanoiden sijaan keppiä? Kun muita sosiaalietuuksia saatiin sidotuksi indeksiin, pitkään kytenyt toive opintotuen sitomisesta indeksiin ei kuitenkaan toteutunut. Samalla tehtiin muutoksia asumistukeen. Jatkossa asumistuen nostaminen lyhentää myös opintotukikuukausia. Tällä ei tueta opiskelijoiden arjen helpottumista, vaan se tehdään hankalammaksi. Tämäkö sitten on se oikea tapa nopeuttaa opiskelijan valmistumista, tehdä opiskelusta niin kurjaa, ettei kukaan jaksa kauan? Sopii ilmeisesti kokoomusvetoiselle rahakirstun vartioinnille hyvin.

Perustuslaissa on taattu oikeus toimeentuloon. Käsittääkseni se kuuluu opiskelijoille yhtä lailla kuin kaikille muillekin kansalaisille. Hallituksella tuntuu kuitenkin olevan linja: opiskele, tai itke ja opiskele. Opintoraha on sidottava indeksiin, jolloin sitä tarkistettaisiin joka vuosi automaattisesti ja se seuraisi kustannuskehitystä. Olennaista on, että opiskelija pystyy tulemaan toimeen saamallaan tuella. Opiskelijoiden opintojen nopeuttamiseksi tarvitaan nimenomaan arkea helpottavia tekijöitä, ei kyykyttämistä. Luulisi tämän nimenomaan olevan kautta aikojen sosiaalisimman ja hyvää tekevän hallituksen ymmärryksessä.

Arvoisa rouva puhemies! Opetusministeri on vannonut useaan otteeseen, että opettajien täydennyskoulutus hoidetaan kuntoon. Osaava-ohjelman nimeen on vannottu. Se on kuitenkin pikku rippeitä verrattuna siihen, mitä sosialidemokraattien vallassa ollessa tehtiin opettajien koulutuksen hyväksi. Opetusministeri ja -hallitus on täysin pettänyt opettajat, voidaan ihan hyvin sanoa suoraan. Opettajien täydennyskoulutus jää odottamaan kunnon rahoitusta edelleen.

Perusopetuslain uudistuksessa ollaan tuomassa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yleisopetuksen ryhmiin. Ajatuksena ja toimenakin kaunis ja kannatettava, mutta niissä ja muissakin ryhmissä tarvitaan riittävän pienet ryhmäkoot, jotta niin erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kuin yleisopetuksen oppilaatkin saisivat riittävästi opettajan ohjausta ja apua. Tähän hallitus ei halua lainsäädäntöä, vaan hankerippeillä mennään pala palalta rahoitusta heitellen. Se turhauttaa jos mikä kunnissa ja varsinkin, kun rahoitus ei ole riittävää.

Arvoisa rouva puhemies! Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä me sosialidemokraatit korostimme erityisesti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamista. Mielestämme vaarana oli, että yliopistojen tasa-arvoisuus romuttuu ja Suomeen kehittyy kahden tason yliopistoja. Hallitus kiisti rahoitukseen liittyvät ongelmat ja painotti, ettei uudistuksen seurauksena yhdenkään yliopiston taloudellinen asema heikkene merkittävästi. Myös henkilöstön asemasta luvattiin silloin huolehtia. Miten kävi? Uusi yliopistolaki toi lisämenoja muun muassa vakuutus-, työnantaja- ja pankkimaksuissa. Työttömyysvakuutusmaksu on hoitamatta edelleen. Poikkeuslailla on katettu kaksi vuotta, jonka jälkeen yliopistoille on luvassa jälleen rahoitusvaje. Yliopistouudistuksen yhteydessä luvattiin myös, että valtion tuottavuusohjelma ei enää koske yliopistoja. Tässäkään lupaukset eivät ole pitäneet. Tuottavuusohjelma puree edelleen yliopistoihin.

Eli helpotusta yliopistojen tilanteeseen ei ole luvassa. Hallituksen toimenpiteiden myötä yliopistojen perusrahoitus heikkenee ja aluepoliittisesti tärkeitä sivutoimipisteitä, esimerkiksi useita opettajankoulutuslaitoksia, uhkaa lakkautus, niin kuin täällä on jo moneen kertaan tuotu esille. Pahimmillaan koko maksuttoman koulutuksen perustan annetaan sortua. Kyllä nyt hallituksen olisi pidettävä yliopistoille antamansa lupaus ja korjattava perusrahoituksen puutteet välittömästi. SDP on jättänyt tästä asiasta myös laki-aloitteen, ja tulemme sen omassa vaihtoehtobudjetissamme huomioimaan.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden sukeltaminen maailmanlaajuisen laman imussa oli syöksy vailla vertaansa, mutta toisaalta yllättävää on ollut myös siitä nouseminen muun muassa hallituksen tuloksekkaan elvytystoimen ansiosta. Toisaalta velkaantumiseen pitää suhtautua kaikella vakavuudella. Vientivetoinen taloutemme kaikessa suhdanneherkkyydessään sekä julkisen taloutemme tasapainottamisen vaade pitävät meidät pinteessä niin ennen vaaleja kun myöskin pitkälle seuraavallekin hallituskaudelle.

Erityisesti kuntatalouden menokehitys on entistä tarkemman tarkastelun alla, ja niin pitää ollakin. Kuntalaisten, ihmisten, peruspalveluiden saaminen on lähtökohta, mistä kumpuaa myös kiivas kuntaliitoskeskustelu. Kokoomus ja SDP ovat rinta rinnan tuoneet vahvasti esille kuntien lukumäärän vähentämistä, ikään kuin se ratkaisisi kuntatalouden ja palveluitten järjestämisen ongelmat. Eikö kuitenkin kuntareformin sijaan tulisi puhua palvelureformista ja siitä, miten palvelut tuotettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisemman monelle tarvitsijalle?

Kunnat ovat kiperän paikan edessä, ja monet ovat jo tehneet tuottavuuden parantamisen ja palvelurakenteiden uudistamisen eteen paljon työtä, ja paljon on vielä työtä tekemättäkin. Kunnat ovat kuitenkin motivoituneita uudistamaan palvelurakenteitaan Paras-hankkeen hengessä. Tarvittaisiin nyt vain työrauhaa kuntareformirummutuksen ja kuntaliitospakkopuheiden sijaan.

Hallitus on elvyttänyt taloutta oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vaikka keskustavetoisen hallituksen erillispäätökset vahvistavat kuntataloutta tämän ja seuraavankin vuoden aikana vuositasolla noin 750 miljoonaa euroa, tarvitsevat kunnat edelleen tukea, vaikkakin taas talouden elpymisen merkkejä on jo yllättäinkin ilmassa.

Kelamaksun poisto sekä yhteisövero-osuuden korotus ovat osaltaan helpottaneet kuntien taloutta. Yhteisövero-osuuden korotus kuitenkin päättyy vuoden 2011 lopussa. On hyvissä ajoin pohdittava ja arvioitava, mitä korotuksen osalta tapahtuu ensi vuoden jälkeen, jotta kunnilla olisi riittävästi aikaa suunnitella talouttaan uuden päätöksen pohjalta.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoitoon on edelleen jatkettava vahvaa panostusta. Nuorisotyöttömyyden luvut ovat edelleen huolestuttavia. Koulutuspolitiikkaa on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti, jotta työ löytää tekijänsä. On huomioitava, että korkeakoulutettuja on työttöminä nyt ennätysmäärä. Oppilaitosten sisäänottopaikkojen määrä on saatava oikeaan suhteeseen työvoiman tarpeen kanssa. Ei siis ainoastaan riitä se, että nuorten opintoja vauhditetaan: on myös turvattava nuorten valmistuminen etenkin ja myöskin sen ensimmäisen työpaikan saanti.

Työttömyyden ohella meidän on oltava huolissamme myös nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista sekä mielenterveysongelmista. Jo yli 20 000 alle 35-vuotiasta on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Alle kolmekymppisiä heistä on yli 12 000. Erityisen huolissaan on oltava Itä-Suomesta, jossa nuorille määrätään psyykelääkkeitä muuta maata enemmän.

Hallitus jatkaa elvyttämistä myös mittavien liikennehankkeiden polulla. Seinäjoki—Oulu-radan rakentaminen alkaa. Samalla kuitenkin haluan muistuttaa myös Savon ratayhteyden nopeuttamistarpeesta sekä Kajaanin yöjunayhteyden palauttamisesta. Toivottavasti näille hankkeille löytyy poliittista tahtoa ja määrärahat myöskin.

Tässä budjetissa perusväylänpitoon osoitetaan määrärahaa ja tulorahoitusta yli 960 miljoonaa euroa. Tämä summa saattaa riittää perustieverkon ylläpitoon, mutta sen parantamiseen ja tarvittaviin korjauksiin olisi tiepiireille osoitettava riittävästi rahaa. Teiden kunnossapito nousee etenkin nyt energiapaketin myötä keskeiseen asemaan. Energiapuu on saatava kuljetettua korjuupisteestä määränpäähän, ja tiestömme on oltava asian vaatimassa kunnossa.

Toinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.