Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Jatketaan keskustelua talouspolitiikasta ja talouden näkymistä ja budjetista.

Jos katsoo tulevan vuoden tai tulevien vuosien talouden haasteita Suomen näkökulmasta, ehkä suurin yksittäinen teema meidän talouden vakaudelle ja sille, kuinka helppoa tai kuinka vaikeata taloudenpito Suomessa on, on se, onnistummeko löytämään ratkaisun eurooppalaiseen talouskriisiin. Jos onnistumme, kasvu varmasti lähtisi niin Suomessa kuin muualla Euroopassa hyvinkin rivakkaan kasvuun, rivakasti liikkeelle, mikä toisi työpaikkoja työpaikkoja tarvitseville. Sitä kautta sekä kunnat että valtio saisivat verotuloja, joita voidaan sitten käyttää hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen sekä velkaantumistahdin hillitsemiseen.

Eli tästä näkökulmasta katsottuna yhteisen ratkaisun löytyminen Euroopan talouskriisiin on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja työpaikkakehityksen kannalta aivan olennainen. Jos taas emme onnistu löytämään ratkaisua, kaikki muuttuvat vielä entistä vaikeammaksi: velkaantumisen taittaminen on entistä haastavampi urakka meille suomalaisille, ja toisaalta meillä on turhan paljon työttömiä ihmisiä, ja kunnilta ja valtiolta verotulot uhkaavat hiipua, ja sillä on tietysti oma seurauksensa. Eli tästä syystä johtuen on hyvä käydä keskustelua, mitä me voisimme tehdä tai mitkä olisivat meidän ajatuksiamme, jotta tämä talouskriisi Euroopassa saataisiin talttumaan ja paniikki markkinoilta poistettua.

Arvoisa puhemies! Kun katsoo, mitä sitten on tehty talousarviossa, niin yksi suurimmista kokonaisuuksista liittyy nimenomaan velkaantumisen taittamiseen. Viimeisen vuoden aikana on tehty päätöksiä, jotka tulevat voimaan tämän vaalikauden aikana ja jotka tasapainottavat julkista taloutta ja jotka nykykasvuarvion mukaan onnistuvat taittamaan velkaantumiskehityksen. Eli tämä noin 5 miljardin euron talouden sopeutuspäätöskokonaisuus nykyarvion mukaan johtaisi siihen, että me onnistumme taittamaan velkaantumisen.

Kaikki riippuu luonnollisestikin kasvusta. Näin ollen jälleen kerran kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme ratkaisemaan eurooppalaisen talouskriisin. Jos kriisi jatkuu, olemme siinä tilanteessa, että meidän on tehtävä lisää sopeutustoimia suomalaiseen talouteen. Mutta olen erittäin tyytyväinen siitä, että hallitus asetettuaan tavoitteen velkaantumisen taittamiseen on onnistunut tekemään konkreettisia päätöksiä, jotka siis suomennettuna tarkoittavat joidenkin verojen korotuksia ja joidenkin menojen leikkauksia, jotta velkakehitys saadaan taitettua. Tästä olen erittäin tyytyväinen.

Me olemme koko ajan taiteilemassa sillä rajalla, mitä pitää tehdä, jotta luottamus Suomen talouden tulevaisuuteen voisi vahvistua ihmisten mielissä ja yritysten päätöksentekijöiden mielissä ja ulkomaisten sijoittajien mielissä, ja toisaalta, mitä pitää tehdä, jotta emme kohtuuttomasti tasapainotustoimilla häiritse talouskasvua. Mutta se on tosiasia, että aina kun tehdään kiristävää finanssipolitiikkaa, sillä on lyhyellä tähtäimellä yleensä kielteinen vaikutus talouskasvuun. Mutta jos ajattelisimme, että jättäisimme sen tekemättä, niin sillä puolestaan olisi kielteinen vaikutus luottamukseen, Suomen talouden uskottavuuteen. Jos se menetetään, sen aikaansaaminen on huomattavan paljon vaikeampaa kuin sen puolustaminen. Eli me tarvitsemme niitä valitettavia leikkaus- ja veronkorotuspäätöksiä, jotta puolustamme luottamusta ja uskottavuutta Suomen taloudenpitoa kohtaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, koska se on a ja o investoinneille, alhaiselle korkotasolle ja talouden nopealle toipumiselle heti, kun ympäristö on vähänkään suotuisa.

Arvoisa puhemies! Nyt pitää kysyä, paljonko minulle on aikaa sallittu.

Okei, no sitten pääsin vasta alkulämmittelyyn, mutta minä uskon, että debatin aikana päästään sitten syvemmälle.

Tässä oikeastaan tuli se keskeisin sanottua, eli me puolustamme Suomen talouden uskottavuutta samaan aikaan, kun teemme uusia aloitteita kasvun vauhdittamiseksi, työpaikkakehityksen vauhdittamiseksi. Hallitus uskoo hyvin vahvasti innovaatiovetoiseen yrittäjyyteen, yritysten kykyyn kasvaa Suomessa, ja tästä syystä me teemme hyvin tiedettyjä, tunnettuja kannusteita, esimerkiksi tutkimus- ja kehityskustannusten verovähennysoikeus tai perinteisen teollisuuden investointeja houkutteleva tuplavähennysoikeus tai pääomasijoittajan verokannuste, jotta start-up-yritykset, nuoret, kasvavat, aloittavat yritykset, voisivat saada pääomia kasvaakseen Suomessa.

Viimeisenä kohtana on syytä todeta, että tämä budjettikokonaisuus — uskottavuuden ja luotettavuuden puolustaminen, kasvuhakuisuus, uuden yritystoiminnan kasvuedellytysten parantaminen ja myös se tosiasia, että me haluamme tämän kriisinkin keskellä kantaa huolta heikoimmista ihmisistä, erityisesti nuorista, jotka ovat vailla töitä, syrjäytymisuhan alla, niin että he pystyisivät saamaan positiivisen näköalan tulevaisuuteen ja pystyisimme opettamaan työnteon ensisijaisuuden periaatetta myös nuorille suomalaisille — on kokonaisuus talouden realismia, tulevaisuususkoista kasvuajattelua ja sosiaalista vastuunkantoa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille katsauksesta. Puhuitte kauniisti suomalaisesta teollisuudesta ja sen kehittymisestä. Eilen saimme hämmästyttäviä uutisia Metsosta, joka tuottaa voittoa, jakaa samaan aikaan osinkoja ja nyt meinaa potkia ihmisiä pellolle. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, valtio on Solidiumin kautta osaomistaja. Mitä te aiotte tehdä teollisuuden työpaikkojen alasajoille? Ensin tuli rikkidirektiivi, vanhat puolueet nukkuivat vuosikausia, ja nyt sitten on tämä käsissä. Kuinka se sopii siihen oikeaan tavoitteeseen, siihen, mikä teillä on oikea tavoite? Tavoite on oikea: työllisyyttä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mutta samaan aikaan koko Eurooppa miettii, kuinka pörssipelureita ja joukkovelkakirjoihin sijoittaneita pelastetaan, kun pitäisi miettiä, kuinka luodaan uutta kasvua ja uutta työtä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni meillä tarvitaan kolme asiaa: Ensinnäkin tarvitaan kasvua, johon pääministeri viittasi. Bruttokansantuote muodostuu työtuntien ja tuottavuuden yhdistelmästä, ja nyt pitäisi tehdä kaikki siihen, että me saamme lisää työtunteja kansantalouteen. Käytännössä se tarkoittaa esteiden poistamista työn vastaanottamiselta, tarjoamiselta, yrittäjyydeltä ja tarttumista biotalouden, digitalisoinnin ja teknologian soveltamisen mahdollisuuksiin. Toinen tärkeä asia on byrokratian normien purkutalkoot. Nyt pitäisi olla ensisijaisen tärkeää se, että sairaanhoitaja voi keskittyä potilaiden hoitamiseen ja opettaja opettamiseen. Ja kolmantena on terveydenhuollon remontti kuntarajojen siirtämisen sijaan.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin onnittelen pääministeri Kataista siitä, että olette onnistunut hallituksessanne ennen kaikkea Vasemmistoliiton ja muiden pienten puolueiden osalta paimennustyössänne. Olette onnistunut yhdessä valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa tekemään tämän rikkaita ja suurituloisia suosivan valtion talousarvion tulevalle vuodelle 2013. Pyytäisin teitä, pääministeri, kertomaan, miten te olette saanut paimennettua muun muassa vasemmistoliiton tällaisen budjettiesityksen taakse.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt täytyy sanoa, että edustaja Kettunen ei kyllä ole lukenut kotiläksyjään väittämällä aivan päinvastaisia kuin mitä tapahtuu. Se on totta, minkä pääministeri sanoi, että talouden realiteetit asettavat tiettyjä rajoja, mutta niiden rajojen puitteissa kyllä on tehty se solidaarisuusmahdollisuus ja hyödynnetty se, mitä on ollut mahdollista tehdä, ja siinä vasemmistoliitto nimenomaan on ollut aktiivinen.

Mutta se iso linjahan on se, mihin pääministeri viittasi. Elikkä kyllähän meillä tällä hetkellä on ongelmia. Meillä on tästä yhteiskunnasta verovuotoa, joka on aivan selkeää ja joka pitää pystyä tulevaisuudessa tukkimaan. Meillä on raaka-ainevuotoa esimerkiksi kaivosteollisuuden kautta. On aivan järjetön tilanne, että kaivosteollisuusmassasta 0,15 prosenttia tulee yhteiskunnan hyödyksi. Ja kolmas asia, jonka haluaisin myös nostaa esille, on se, että kyllä meillä vähän sokea piste nyt on, kun me katsomme ja puhumme vain EU:sta, EU-kriisistä. Kyllä meidän pitää pystyä hyödyntämään Aasia, meidän pitää pystyä hyödyntämään Venäjä. Ne ovat meidän lähimarkkinoilla, etenkin Venäjä, joka antaa tulevaisuuteen (Puhemies koputtaa) todella hyviä mahdollisuuksia.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te olette hyvällä retoriikalla johtanut hallitusta puolitoista vuotta. Valitettavasti hallituksenne ei ole saavuttanut itselleen asettamia tavoitteita. Enää retoriikka ei riitä. Peräänkuulutatte kasvua. Miksi ette tee nopeita vaihtotasetta korjaavia tekoja, satsausta suomalaiseen uusiutuvaan energiaan?

Toinen lähes yhtä nopeasti tehtävä toimi olisi vahva panostus suomalaiseen yrittäjyyteen esteitä purkamalla, kannusteita luomalla.

Kolmas, hieman pitemmän aikaa kestävä toimi, mikä loisi pitkälle tulevaisuuteen näkymää, on satsaus biotalouteen ja ympäristöteknologiaan. Vientiteollisuutemme tarvitsee uutta pohjaa aloilla, joista maailmalla on kysyntää.

Tämänkaltaisia konkreettisia askeleita me keskustassa kaipaamme. Missä ne ovat, pääministeri Katainen? (Ben Zyskowicz: Missä ovat vastaavat säästöt näihin satsauksiin?)

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan julkisen talouden tervehdyttämisestä ja julkisen velan vähentämisestä, vaikka hallituksen pääleikkauskohde on ollut ja on kunnat, mikä taas velkaannuttaa kuntia lisää, ja kuntien velka on myös julkista velkaa. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset leikkaavat kunnissa palveluja, joita nimenomaan pienituloiset tarvitsevat. Alv:n korotusta on kompensoitu joillekin kansalaisille, mutta sen maksumieheksi on haluttu kuitenkin laittaa opiskelijat ja lapsiperheet. Kysyn: miksi?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Teillä hallituksessa on tällainen kaunis fraasi, että koko Suomea kehitetään, mutta kun katsoo hallitusohjelmaa ja myös ensi vuoden budjettiesitystä, niin kyllä te harjoitatte totaalista aluepolitiikan lopettamista Suomessa. Se koskettaa liikenneverkostoa, valtion paikallishallinnon palveluita, oppilaitosten koulutuspaikkoja ja sitten kuntien rahoitusta. Eli vaikka teillä on todella tällainen kaunis tavoite ja fraasi, niin käytännön teot ovat aivan päinvastaisia. Tämä hallitus, mitä te johdatte, arvoisa pääministeri, tulee tässä mielessä jäämään Suomen historiaan, niin voimakkaalla tavalla te keskitätte Suomea. Se tulee myös merkitsemään sitä, että ne voimavarat, mitä Suomessa on, erityisesti luonnonvarojen osalta, jäävät hyödyntämättä ja kansantalouden kasvulle ei saada sitä vauhtia, mitä luonnonvarojen hyödyntämisen kautta Suomi voisi saada.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Menojen täytyy olla kestävällä tasolla, ja viisi vuotta finanssikriisin alkamisen jälkeen meillä on vahvasti alijäämäinen valtiontalous. Se tarkoittaa sitä, että menot eivät ole suhteessa tuloihin vieläkään. Mutta pääministeri Katainen oli aivan oikeassa: kasvu on se keskeinen kysymys, kasvulla luodaan hyvinvointia.

Olennaista on se, että yrityksiä ei pidä tukea tuilla vaan luoda niille hyvä toimintaympäristö. Nyt me huomaamme, että Ruotsissa on alennettu yhteisöveroa 22 prosenttiin. Olemme jatkuvasti kilpailutilanteessa, joudumme miettimään, minkälaiset toimintaedellytykset suomalaisilla yrityksillä on. Vuonna 93, kun suomalaisten yritysten yhteisövero pudotettiin 25:een, yritykset näyttivät voittoa Suomessa, maksoivat voimakkaasti veroa Suomeen. Se lisäsi hyvinvointia tässä maassa.

Nyt tärkeätä on se, että yrityksillä on tieto siitä, että Suomi ottaa Ruotsin ratkaisun huomioon ja alentaa yhteisöveroa ja sillä tavalla pitää huolta siitä, että ei ole tarvetta siirtää toimintoja Suomesta pois. Onko pääministeri sitä mieltä, että ensi kevään kehysriihessä tämä asia on nostettava pöydälle ja tehtävä ratkaisuja? Ratkaisut voivat olla asteittaisia (Puhemies koputtaa) menojen säästämiseksi, mutta päätöksiä on tehtävä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Budjettikirja toimii hyvänä oppikirjana myöskin. Sieltä voidaan havaita joitakin aika kovia lukuja: valtionvelka on seitsemän kertaa suurempi kuin kuntien velat yhteensä, pienten kuntien velkaantumisvauhti on huomattavasti nopeampi kuin suurten kuntien, ja euroalue ja koko Euroopan unioni on menettänyt kilpailukykyään suhteessa Yhdysvaltoihin, Aasiaan. Kannattaa katsoa näitä liiteosia ja muita kuin niitä momenttikohtia. Täältä saa jollain lailla sen ison linjan selville. Kehun tätä budjettikirjaa todella, sieltä selviää paljon hyviä asioita.

Haluan kyllä antaa tunnustusta pääministerille näin julkisesti, että te olette toiminut hyvänä valmentajana. Ei ole helppo tehtävä johtaa tällaista sekstettiä, jossa on kovin erilaisia roolipelaajia, mutta olette saanut heidät pelaamaan paremmin kuin he olisivat yksilöinä kyenneet. Joukkue pelaa paremmin yhteen kuin ne yksilöt summana. Jatkakaa sillä tiellä.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin analyysi siitä, mitä tarvitaan, ja muun muassa verovajeen vakavuudesta, siitä, kuinka me emme saa kerättyä kaikkia niitä veroja, jotka kuuluisivat maahan, oli erittäin tervetullutta. Tarkastusvaliokunnan raportti asiasta käsitellään täällä salissa perjantaina kello 12, ja hyvin samankaltaisia asioita siinä tulee esille.

Mutta kasvun oleellinen edellytys on myös, että kotimarkkinat toimivat niin tehokkaasti, että täällä sitten toimijat oppivat toimimaan kilpailukykyisesti markkinoilla. Tiedän, että hallituksessa on havaittu ja herätty siihen, että esimerkiksi suomalainen perhe maksaa ruuastaan käsittämättömiä hintoja sen takia, että kilpailussa on ongelmia.

Toinen vakava ongelma liittyy tietohankintoihin, tietoliikenteeseen, koko siihen teknologian ja markkinoiden keskittymiseen, toimijoiden vähyyteen ja sitä kautta siihen tosiasiaan, että veronmaksajat julkisen hallinnon investointien kautta maksavat aivan liikaa. On todennäköistä, että myös yksityinen sektori maksaa aivan liikaa. Kysyisinkin pääministeriltä, kun tiedän, että nämä asiat ovat pääministeriäkin mietityttäneet, millaisia suunnitelmia tämän kilpailun tervehdyttämisen (Puhemies koputtaa) osalta hallituksella on.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataiselle tästä talouden isosta kuvasta: Te olette aikaisemmin sanonut, että eurovastuulla ei ole kytkentää Suomessa tehtäviin veronkorotuksiin tai leikkauksiin. Kuitenkin juhannusviikolla otettiin 1,5 miljardia euroa lisää uutta velkaa sen takia, että voidaan maksaa Euroopan vakausmekanismin elikkä tämän eurooppalaisen pikavippifirman alkupääoma, ja sitoumus on 11 miljardista eurosta, joka maksetaan pyydettäessä — ei siis niin, että maksetaan, jos jaksetaan, vaan pyydettäessä. Ei mene kauan, kun Kreikan kassa kuivuu ja Espanja pyytää uutta tukea. Oletteko todella sitä mieltä, että muiden puolesta otettava velka ei vaikuta Suomen talouden tilaan? Teillä riittää kyllä intoa ja haluja lähteä mukaan miljardivastuisiin, mutta otetaan konkreettinen esimerkki, jos puhutaan teollisuuden tukemisesta: miksi te olette ajamassa alas kuljetustukea, joka Ruotsissa on kymmenkertainen?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Metso on nyt vähentämässä 600 työpaikkaa, ja minusta olisi paikallaan, että pääministerin johdolla käynnistettäisiin nyt neuvottelut, joissa etsitään uusia mahdollisuuksia, uustuotantoa, uusia tuotteita ja pohditaan, mikä on valtion panostus siihen. Mielellään kuulisin pääministerin kantaa, onko teillä halua ja valmiutta tähän, koska tilanne on kuitenkin hyvin vakava. Eniten ehkä tässä uutisessa, eilisessä ja tämänpäiväisessä, järkyttää se, että samaan aikaan, kun yritys jakaa omistajilleen osinkoa ja voittoa, irtisanotaan. Se on erittäin moraalitonta ja arveluttavaa, ja vielä kun valtiokin on siinä Solidiumin kautta 11 prosentin omistusosuudella mukana, niin toivoisin pääministerin ottavan tähänkin asiaan kantaa.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen Kansallismuseon suojissa keskusteltiin maanpuolustuksesta ja te, arvoisa pääministeri, otitte myös kantaa maanpuolustuksen tulevaisuuteen, Puolustusvoimien kykyyn jatkossa. Mitkä ovat tämän hallituksen askelmerkit ja se johtajuus, jolla parlamentaarisesti suunnitellaan myös tulevaisuutta aina 2020:n jälkeiselle ajalle meidän maanpuolustuksen osalta?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitä hallitus tekee sille, että Euroopan keskuspankki on päättänyt tarvittaessa rajattomasti ostaa Euroopan ongelmamaiden joukkovelkakirjoja turvatakseen rahoitusvakautta? Tämähän tarkoittaa sitä, että Suomen vastuut voivat kasvaa määrättömästi, ja se uhkaa myös meidän luottoluokitusta. Mitä te aiotte tehdä, ja oletteko te valmis kertomaan Brysselissä, että mikäli Suomea ei kuunnella, niin meillä on myös toinen vaihtoehto kuin pysyminen eurossa, vai onko tämä vain sitä ainoan vaihtoehdon politiikkaa, mitä te ajatte?

Sitten EU-jäsenmaksut nousevat nettomääräisesti lähes 90 miljoonaa euroa tulevana vuonna. Mitä te tälle aiotte tehdä? Miten te selitätte tämän Suomen kansalle, että kun on ytimissä oltu, niin maksut vain nousevat? Itse henkilökohtaisesti haluan kysyä myös, eikö näihin kehitysmäärärahoihin saada nyt minkäänmoista merkittävää vähennystä. 1 100 miljoonaa euroa menee tulevana vuonna Kankkulan kaivoon. (Puhemies koputtaa) Kyllä nyt jotain rajaa pitäisi tässäkin olla.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri, puhuitte hyvin siitä, miten kasvun avulla voitaisiin tulevaisuudessa Suomea rakentaa. Minulle se näyttäytyi kuitenkin siltä, että teillä on erilaiset kasvun näkymät kuin itselläni. Teille kasvu on sitä, että väki pakataan suuriin keskuskaupunkeihin ja kasvu syntyy siitä, kun rakennetaan tiet ja talot, koulut ja päiväkodit uudelleen. Keskustalle kasvu on sitä, että otetaan koko maan voimavarat käyttöön, otetaan metsät, järvet, pellot, maaperä ja erityisesti ihmisten osaaminen eri puolilla Suomea käyttöön. Uskotteko te, pääministeri, että kasvu saadaan sillä, että jaetaan hyvää menestyjille ja se sitten säteilee hyvinvointia muillekin?

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetissa on noin 300 miljoonaa kasvun tukemiseen tähtääviä yrityssektorille suunnattuja toimia. Merkittävin niistä on tuotekehitysvähennys, joka kohdistuisi näillä näkymin 50—100 henkilöä työllistäviin tuotannollisiin yrityksiin. Näiden lukumäärä on aika tarkasti selvillä, ja kun maksimimääräkin ehdotuksessa on selvillä, niin sitä 184:ää miljoonaa minä en saa kyllä millään. Paremminkin puhun ehkä kolmanneksesta.

Pääomaverotuksessa bisnesenkeleiden kannalta yritysten exitit eli ulosmyynnit jaksottuvat hyvin syklisesti, ja kun vähennyskelpoisuus on vain saman vuoden aikana, niin tuntuu aika tehottomalta. Sama koskee osittain kaksinkertaisia poistoja. Taantuman aikana yrityksillä on suuria ongelmia ehkä sen verran tehdä tulosta, että voisivat tehdä yksinkertaisenkin poiston. Kysyisin pääministeriltä, mihin pohjautuu luku 184 miljoonaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikan vaatimia toimia voi joskus verrata aikajanalla eteen- tai taaksepäin tai myös maantieteellisesti liikkumalla.

Meillä oli pieni valiokuntamatka Romaniassa ja Bulgariassa, ja on hyvä palata kotimaahan ja Suomeen. Siellä melkein tuntuu, että tämä taloudellisen vallan kumartaminen tehdään ylikireästi. Tuntuu, että kansaa ei päästetä nousemaan, koska tämä kansainvälinen talous vaatii paljon. Voi ylpeänä kertoa siitä, että Suomessa pystytään tekemään samanaikaisesti panostuksia hyvinvointiin ja tuloerojen kasvun vähentämiseen, ja silti pystytään pitämään kolmen A:n luokitus eli toimitaan ajoissa.

Kysyn, pääministeri, teiltä, onko teillä semmoinen vahva olo, kun kuljette maailmalla, että Suomessa edelleen toimitaan ajoissa. Emme joudu tilanteeseen, jossa joudutaan toimimaan jälkeenpäin, liian myöhään. Liian myöhään toimiminen on kaikkein kalleinta, ja tätä ajoissa toimimista voidaan tehdä myös sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ilman, että vedetään (Puhemies koputtaa) 15 prosentin leikkauksia vaikka eläkkeistä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, suomalainen teollisuus, ja varsinkin vientiteollisuus ja sen puolustaminen, on meille ihan kohtalonkysymys, ja teollisuudelle taas energiahuolto on aivan avainasemassa.

Maakaasun käyttö kasvaa Euroopassa ja Suomessakin jonkun verran. Meillä on myös mahdollisuuksia. Biokaasulaitokset, sitä kautta metaanin syöttö verkostoon ja LNG:n siirto kaasuputkea myöten on eräs mahdollisuus. Kysynkin: onko hallitukselta tulossa valmisteluun kaasumarkkinalaki, jolla eriytettäisiin kaasun kauppa ja sen siirto? Ja toiseksi: aikooko Suomi avata maakaasun hinnanalennusneuvottelut Gazpromin kanssa?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kumpula-Natrin puheenvuoron loppuun on pakko puuttua. Te totesitte, että nämä kaikki toimenpiteet tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Mihin te, edustaja Kumpula-Natri, olette unohtanut sen, että keltään muulta väestöryhmältä ei leikata sosiaaliturvaa mutta viljelijöiltä 6,2 miljoonaa euroa? Mitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta tämä on?

Pääministeri Katainen: Miten te perustelette sen, että lutu-, MATA- ja lomitusleikkaukset ovat 6,2 miljoonaa euroa? Mitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta se on? Te kohtelette viljelijäväestöä aivan eri arvolatauksella kuin muita. Miksi, mikä on se syy?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vastaan joihinkin kysymyksiin, varmaan kaikkiin en kerkeä.

Olen edustaja Sipilän ja muutaman muun puhujan kanssa ihan tismalleen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme lisää työtunteja. Tämä on semmoinen jatkuva...

Hyvä, sitten me kerkeämme vähän enempi. — Puhemies! Eli olen edustaja Sipilän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme lisää työtunteja, ja tämä on semmoinen kestoteema: me tarvitsemme uudistuksia työn tarjonnan lisäämiseksi. Silloin puhutaan vaikkapa opiskelijoitten nopeammasta tulosta työelämään, eri syistä johtuvien välivuosien vähentämisestä työuran keskivaiheilla mutta myös sitten sieltä loppupuolelta.

Väestökehitys johtaa siihen, että meille ei tule automaattisesti lisää työtunteja ja talous on puhtaasti tuottavuuden kehityksen varassa. Se, mistä me voimme saada lisää työvoimaa, on nykyisten työikäisten ihmisten pidemmät työurat. Työikäisen väestön määrä ei enää kasva, vaan se vähenee. Tämä on ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun näin tapahtuu. Eli työikäisen väestön osuus vähenee, ja meillä ei ole minkäännäköistä kokemusta siitä, mitä silloin tapahtuu, joten meidän on pakko saada uudistuksia, jotta saadaan nuoret nopeammin työelämään, välivuosia työelämän keskellä vähemmäksi ja sitten vähän pidempiä työuria loppupäästä.

Biotalouteen myös, edustaja Sipilän kanssa, uskon hyvin vahvasti, ja kun täällä taisi edustaja Tiilikainen sanoa, että mitään ei tehdä, niin eihän se ole totta. Minä olen ollut esimerkiksi lukuisilla vienninedistämismatkoilla, joissa pääosa yrityksistä on pk-yrityksiä, jotka keskittyvät uusiutuvan energian tuottamiseen. Ne ovat suomalaisia yrityksiä. Minä uskon tähän varmastikin yhtä vahvasti kuin te, siihen, että tässä on yksi keskeinen kasvusektori: uusiutuva energia, puhtaat teknologiat ja tämä koko klusteri. Ei pelkästään siksi, että me saisimme itse puhdasta energiaa, vaan siksi, että me voisimme viedä sitä teknologiaa, sitä osaamista, mitä suomalaisilla yrityksillä on. Ja tämän takia esimerkiksi t&k-määrärahoja suunnataan tälle alalle.

Edustaja Kettunen sanoi, että tämä on rikkaita suosiva budjetti. (Ben Zyskowicz: Rikkaat on eri mieltä!) — Niin sekin on totta, rikkaat ovat eri mieltä. — Mutta tämä oli ehkä enempikin retorinen toteamus, jossa ei ollut yhtään konkreettista esimerkkiä, mutta niitä ovat täällä edustajakollegat tuoneet esille.

Samaan aikaan, kun me leikkaamme ja tasapainotamme budjettia, koko hallitukselle on ollut tärkeää se, että suomalaiset kokevat, että kaikki ovat samassa veneessä. Minä olen se rikas, jolle tulee korkeampi tuloveroluokka ensi vuoden alusta, ja minusta se on ihan oikein. Se on määräaikainen laki, sen takia, että me haluamme osoittaa, että Suomessa kaikki ovat samassa veneessä. Ja kun tätä nyt tehdään, niin se on määräaikainen toimi, mutta sillä on erittäin vahva viesti.

Samaan aikaan pystymme parantamaan esimerkiksi pienen palkkatyön kannattavuutta työtulovähennystä kehittämällä. Minusta sekin on oikein. Eli osoitetaan, että työnteon ensisijaisuus on meille kaikki kaikessa — aivan yhtä lailla nuorten yhteiskuntatakuu, jossa on lukuisia eri toimintamalleja. Halutaan osoittaa, että työnteon ensisijaisuus myös nuorille ihmisille on se, mitä me haluamme vahvistaa.

Minusta on hyvä, että on erilaisia mielipiteitä ja niitä tuodaan esille, mutta semmoisen retorisen heiton tekeminen ilman minkäännäköisiä perusteluja, vielä hyvin karvaan heiton, ei ole oikein rehellistä, koska siinähän voi olla semmoinen riski, että joku uskoo, mitä kansanedustaja sanoo. (Timo Soini: Kamalaahan se on!)

Arvoisa puhemies! Tästä, että luonnonvaroja ei hyödynnettäisi: Kyllä hyödynnetään, esimerkiksi kaivosteollisuuden alalla. Minä haluan uskoa, että Suomi voi olla ympäristötietoisin kasvavan kaivosteollisuuden maa, jossa myös matkailu pystyy kehittymään. Ei tämä voi olla rakettitiedettä, kaivosteollisuus voi olla ympäristötehokasta ja ympäristöystävällistä. Siinä on meillä tosi suuri mahdollisuus, ja äsken tuosta cleantechistä ja uusiutuvasta energiasta jo puhuinkin.

Kilpailukyky on kestoteema niin hallitukselle kuin varmasti meille kaikille. Kilpailukyky ei ole pelkästään veroprosentin katsomista, pitää katsoa useita veroprosentteja. Mutta meidän pitää katsoa, mitä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tehdään, jottei Suomi ole huonommassa asemassa kuin nämä maat.

Mutta korostan sitä, että kilpailukyky tulee hyvin monista asioista, kuten vaikkapa kustannuskilpailukyvystä, yksikkötyökustannuksista, eri verolajeista, osaamisesta, infrastruktuurista. Tämä ei ole niin yksiselitteinen asia kuin ehkä joskus ajatellaan. Mutta tämä on teema, jota hallituksen pitää valmistella huolella, jotta osaamme tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä esimerkiksi seuraavassa kehysriihessä ja viimeistään puolivälitarkistelussa.

Minä olen toista mieltä perussuomalaisen puolueen kanssa siitä, että kehitysyhteistyö on rahan heittämistä Kankkulan kaivoon. Se on vastuun kantamista toisista ihmisistä siitäkin huolimatta, että he asuvat muualla kuin Suomessa. Jokaisella aikuisella ihmisellä Suomessa on humaani vastuu kanssaihmisestä. Sen takia meidän täytyy kantaa oma kortemme kekoon globaalissa vastuun kantamisessa, ja ajattelen tosi vahvasti toisella tavoin kuin perussuomalainen puolue siitä, että kehitysyhteistyö olisi Kankkulan kaivoon heitettyä rahaa.

Puhemies! Lopetan ihan vain mainintaan, että tuosta rikkidirektiivistä on paljon puhuttu ja ihan aiheesta. Meillä on siis tavoite tehdä joitakin kompensaatiotoimenpiteitä nyt lyhyellä tähtäimellä, mutta samaan aikaan me etsimme mahdollisuuksia investoida Suomessa LNG-terminaaleihin eli nesteytetyn maakaasun terminaaleihin, jotta alukset voisivat saada puhtaampaa polttoainetta tulevaisuudessa. Se olisi kestävä ratkaisu sen sijaan, että vain kompensoimme kustannuksia, mutta lyhyellä tähtäimellä meidän pitää katsoa myös sitä kustannusten nousun aiheuttamaa kilpailuhaittaa ja olla valmiita löytämään kompensaatiota tämän siirtymäkauden ajaksi. (Sirkka-Liisa Anttila: Pääministeri ei vastannut leikkauksiin maataloudesta!)

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Bioenergiainvestoinnit ovat käytännössä jäissä, ja se johtuu siitä, että hallituksen linja on edellisestä hallituksesta muuttunut.

Esimerkkejä: Rovaniemen Mustikkamaan investointi pysäytettiin viime keväänä. Siellä on noin 200 miljoonan investointi, 200 pysyvää työpaikkaa odottamassa, että tämän hallituksen linja jatkuisi edellisen hallituksen linjoilla.

Toinen esimerkki: biodiesellaitokset. Kemin laitos on nyt saamassa ainoana EU-rahoituksen. Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että varmistettaisiin, että saadaan edes yksi biodiesellaitos pyörimään Suomessa?

Nämä kaksi investointia ovat nyt äärimmäisen tärkeitä ja se, että ne saadaan liikkeelle.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä rikkidirektiivi on kaikkien epäonnistumisien äiti ja isä, semminkin kun katsoo, että Välimeri pääsee paljon helpommalla. Jos ollaan tasapuolisesti luonnosta huolissaan, niin kuin pitää olla, niin miten se tuntuu olevan, että EU:ssa aina pohjoista ja Suomea rokotetaan? Sinne annetaan lainatakuuta, sinne annetaan pian pankkiunionia ja nytten moninkertaiset helpotukset ja alemmat standardit rikkidirektiivissä.

Arvoisa pääministeri, yli 700 miljoonaa on Suomen nettomaksuosuus tähän juniooniin, ja se kasvaa lähes 80 miljoonalla. Miksi Suomen hallitus on ilmeisesti ainoa hallitus, joka ei hae tähän jäsenmaksuhelpotusta? Iso-Britannia haki sitä jo Thatcherin aikana ja sai, ja nyt me maksamme heidänkin jäsenmaksuosuuttaan. Ei nyt käsi lipassa pidä olla aamusta iltaan näissä asioissa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen rikkidirektiivistä. Hallitus on varautunut budjetoimaan laivojen rikkipesureihin 30 miljoonaa euroa, joka ei millään muotoa kata miljardiluokan tappioita teollisuudelle. Kysynkin pääministeriltä: voisiko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, että rakennettaisiin toimiva rautatieyhteys Jäämerelle, jota kautta olisi merikuljetus tuotteiden tilaajille? Nääs, Jäämerelle ei tarvita rikkipesureita, ainakaan tällä hetkellä.

Astrid  Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Soini jatkaa sitä teeskentelyä, että nyt kesken kaiken voisi saada jotain alennusta EU-maksuihin, ja hän vaatii, että Kataisen hallitus tekee tälle jotain. Kataisen hallitus neuvottelee toisenlaisella tekniikalla kuin Vanhasen ykkönen tulevista maksuosuuksista. Me olemme selkeästi nyt yhdessä ryhmässä, joka haluaa rajoittaa maksuja.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen todella iloinen, jos RKP vihdoinkin tekee jotakin tämän ongelman edessä, koska vuosikymmenien ajan, tai kaksi vuosikymmentä, jotka Suomi on tästä junioonista nauttinut, on maksettu käsi lipassa aamusta iltaan. Ruotsikin on hakenut siihen helpotusta. Sieltäkö tämä idea teille tuli, jos ei se minulta tullut?

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsoo, miten EU-varoja käytetään, niin meidän pitää katsoa, missä siitä on eniten hyötyä ja mikä on sellainen tavoite, että meidän maaseutumme jaksaa kokonaisuudessaan hyvin ja rahoja käytetään hyvin. Tätä kyllä — valitan, arvoisa Timo Soini — me voimme itsekin miettiä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Soini, kun EU-jäsenmaksun yhtenä perusteena on bruttokansantulo eli se, miten vauras tai köyhä kansakunta on, niin Suomi on nyt keskimääräistä vauraampi. (Jouni Backman: Onneksi!) Olen käynyt niissä maissa, jotka ovat nettosaajia. Ja jos minun valintani olisi niiden kahden välillä, muutanko nettosaajamaahan vai nettomaksajamaahan, niin nettomaksajamaissa elintaso on korkeampi ja palvelut parempia, ja minun valintani olisi nettomaksajan maa. Tästä syystä pidän ihan perusteltuna, että meillä kun on varaa avustaa meitä köyhempiä, niin avustetaan nyt sitten tätäkin kautta.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Saarisen kanta ei ole minulle yllätys, sillä profiiliedustajanne Euroopan parlamentissa, rikkidirektiivin puolesta äänestänyt edustaja Jaakonsaari, on julkisesti ilmoittanut, että hän on iloinen nettomaksaja. Minä ja Suomen kansa emme ole yhtä iloisia nettomaksajia. Tällä menolla ja näillä vastuunkannoilla, jotka ovat jo yli 50 miljardia, kun otetaan kaikki takaukset mukaan, pian me olemme siinä veneessä, edustaja Saarinen, että olemme saamapuolella.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustajat Sipilä ja Tiilikainen vaativat tuntuvia lisäsatsauksia erilaisiin hyviin tarkoituksiin. Eilen taas edustaja Tiilikainen arvosteli valtion liiallista velkaantumista. Jo eilen edustaja Sipilä joutui selittelemään tätä ristiriitaa, ja silloin, edustaja Sipilä, sanoitte, että ei tässä ole ristiriitaa, koska te vaaditte lisävelkaantumista 2 miljardia, jotta tehdään kannattava investointi.

Miten tämä teidän ajattelunne eroaisi siitä, että minä vaatisin lisää rahaa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, koulu- ja päivähoitoryhmien pienentämiseen, lapsiperheiden kotiapuun, liikuntapaikkoihin, urheilujärjestöille jne.? Pystyn nimittäin tuomaan tänne leegion sosiaalipolitiikan asiantuntijoita, jotka todistavat kaikki meille, että tällaiset satsaukset kuntien nuoriin kohdistuviin palveluihin merkitsevät pidemmällä aikavälillä nimenomaan investointia nuoriin ja lapsiin ja sitä kautta säästävät tulevaisuudessa meidän menojamme. Edustaja Sipilä, tämä olisi aivan sama asia, eli te vastustatte lisävelkaantumista vaatimalla lisää velkaa.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä näyttää olevan tämmöinen väärinymmärrysten mestari, en viitsi sanoa nimeä.

Satsaaminen biotalouteen ei varmasti ole lapsilta ja nuorilta pois. Satsaamalla biotalouteen ja käynnistämällä esimerkiksi nämä kaksi investointia, mitkä mainitsin — siellä ei hirveästi valtion rahaa tarvita — tuodaan varmasti takaisin työtulojen verotuksen ja työn kautta se, mitä niihin satsataan. (Ben Zyskowicz: Tehän vaaditte 2 miljardia lisää velkaa!) Aivan vakuuttunut olen siitä, että tämä on ennalta ehkäisevää hoitoa myöskin nuorille: se, että me saamme Suomessa biotalouden liikkeelle ja biotalouden käyntiin.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Katainen totesi äsken alustuspuheenvuorossaan, että kun kansanedustaja jotakin sanoo, niin siinä on aina sellainen vaara, että joku uskoo. Tämä samahan saattaa päteä myöskin pääministeriin. Te totesitte 1.9.2012 Ykkösaamussa: "Se, mitä saatiin aikaiseksi, on se, että meillä on 150 miljoonaa euroa semmoista rahaa, jota kunnilla ei tällä hetkellä vielä ole, vanhusten palvelujen kehittämiseen." Olisin kysynyt, mitä tämä väite tarkoittaa. Eikö tästä summasta lähes puolet ole kuntien itsensä omaa rahaa ja vain noin 80 miljoonaa euroa uutta rahaa valtiolta? Ja eikö ole vähän korskia puhua siitä, että uutta rahaa olisi kunnissa, kun leikkaukset ovat kuitenkin rujoja ja rajuja ja ne kohdistuvat mitä suurimmassa määrin muun muassa vanhuspalveluihin?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä eilen kertoi, että hän ei ole aikaisemmin ollut tilanteessa, jossa on joutunut samaa asiaa selittämään moneen kertaan. Edustaja Sipilä, kun olette ollut työelämässä, ette ole ollut tilanteessa, jossa joudutte selittämään mustaa valkoiseksi. Eli toisin sanoen kesällä te esititte, että jo tiedossa olevan velkaantumisen päälle 2 miljardia lisää velkaa, joka olisi investointi, jolla saadaan myöhemmin säästöjä. Minä yritin osoittaa, että aivan samalla logiikalla voisitte nyt vaatia 2 miljardia lisää, joka käytettäisiin lapsiin ja nuoriin, koska jokainen asiantuntija tulee meille kertomaan, että jos lapsista ja nuorista pidetään parempaa huolta, jos liikunnalle ja urheilulle annetaan lisää rahaa, niin se on investointi tulevaisuuteen, joka säästää myöhemmin sosiaalimenoissa ja muissa, esimerkiksi syrjäytymisen aiheuttamissa menoissa. Edustaja Sipilä, osoitin, että te kritisoitte lisävelkaantumista ja vaaditte samaan aikaan lisää velkaantumista.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, te olette toiminut menestyksekkäästi yritysjohtajana, mutta teidän pitäisi tietää, että kannattava investointi on semmoinen, joka tuottaa itse itsensä takaisin. Jos sitä täytyy tukea, se investointi ei ole kannattava. Tosiasiassa tässähän on kysymys siitä, että te sanoitte, että joku investointi muka olisi kannattava, mutta kun se ei ole kannattava, täytyy saada tukea, ja se tuki menee teidän omalle kannattajakunnallenne. On puhtaasti politiikasta kysymys. (Välihuutoja)

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että kokoomuksen mielestä it-järjestelmiä ei kannata laittaa kuntoon vaan te haluatte toimia jatkossakin kuten monta kymmentä vuotta sitten, niin että järjestelmät eivät toimi yhteen. Näin tämä varmasti myös kansalaisten mielestä näyttäytyy. (Ben Zyskowicz: Te ymmärsitte aivan oikein, edustaja Kalmari, aivan oikein!)

Haluaisin myös todeta herra pääministerille, että sen uusiutuvan energian tukemisen, suomalaisen ruuan tukemisen, yrittäjyyden tukemisen voi ihan aloittaa vaikkapa byrokratian purkamisesta. Se ei maksa mitään.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarille totean, että on todella tärkeä kysymys pääministeri Kataisen hallitukselle se, että terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kunnossa. Eduskuntahan on juuri korjannut myöskin tietohallintolakia, joka edellyttää, että valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia vastaavat kokonaisarkkitehtuurista ja myöskin jokaisen ministeriön, kuten sosiaali- ja terveysministeriön, pitää tätä koordinoida. Tässä on tehty selkeitä parannuksia, ja tätä pitää viedä eteenpäin.

Mutta tässähän oli kysymys tästä keskustan linjasta, kun täällä keskustan uusi puheenjohtaja ei osaa sanoa, pitääkö ottaa velkaa enemmän vai vähemmän. Olisi hyvä nyt, että keskusta tähän vastaisi. Mutta hyvä on, että hallituksella on selkeä linja. Haluamme taitaa velkaantumisen. Emme halua syödä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia, niin kuin keskusta näyttää haluavan tehdä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä nyt huomautan ensin näistä tietojärjestelmistä, että kyllä edellisellä hallituksella olisi ollut täydellinen mahdollisuus pistää niitä kuntoon, niin että tämä on nyt vähän jälkijättöistä. Mutta olennaista tässä nyt on se, mitä ehkä keskustan Sipilä ja muut edustajat eivät huomaa, että me puhumme nyt niistä isoista talouspolitiikan linjoista, niistä laajoista talouspolitiikan linjoista.

Ongelma on se, arvoisa keskusta, että teidän talouspoliittinen linjanne on tällä hetkellä nyt niin laaja, että sinne mahtuvat kaikki maailman talouspoliittiset linjat sisään, koska se on täysin ristiriitainen. Te puhutte toisaalta, että velkaa on otettava lisää 2 miljardia — näin te olette sanoneet — ja toisaalta te moititte, että hallitus ottaa liikaa velkaa, kun hallitus ottaa velkaa juuri siksi, että se säilyttää hyvinvointipalvelut, terveyspalvelut, turvallisen koulun lapsille ja panostaa esimerkiksi vanhusten inhimilliseen hoivaan. Nämä ovat arvovalintoja. Nyt tehdään järkevää politiikkaa työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Hallituksella on talouspoliittinen linja. Haluan tietää, mikä on keskustan talouspoliittinen linja.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, että meillä on jaettavaa ja että meille on syntynyt menestystarinoita, johtuu siitä, että suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat velkarahalla tehneet investointeja, jotka sitten myöhemmin ovat tuottaneet. Mutta on paljon asioita, joissa ei tarvita rahaa. On kysymys asenteista. Esimerkiksi onko meillä terve suhtautuminen yrittäjyyteen ja suomalaisiin yrittäjiin? Kun pääministeri puhuu, että kasvu on ydinkysymys, se, että suomalainen moottori, yritysmoottori, pyörii, edellyttää sitä, että Suomen eduskunta ja suomalaiset suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti ja antavat oman panoksensa sille, että syntyy työpaikkoja. Ei synny työpaikkoja, ellei ole yrityksiä, ja jatkossakin joudutaan köyhässä maassa velkarahalla tekemään investointeja, jotka tulevaisuudessa tuottavat.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon tärkeitä yksityiskohtia. Yrittäisin vähän tätä suurempaa kuvaa vielä hahmotella. Eli hallituksen tavoite on nimenomaan se, että me teemme konkreettisia toimenpiteitä, sinänsä ikäviä mutta tarpeellisia, jotta velkaantuminen taitetaan. Nykyarvion mukaan se näyttäisi onnistuvan, mutta kukaan meistä ei tiedä. Jos talous ympärillä sulaa, niin olemme sitten taas uusien valintojen edessä.

Toinen on sitten se, että me satsaamme uuteen kasvuun, nimenomaan yrittäjyyteen. Meillä oli mahdollisuus käyttää 300 miljoonaa euroa, jota nyt käytetään erilaisiin täsmäkohdennuksiin pk-sektorin kannustamiseksi kasvuun, vaikkapa yhteisöveron alentamiseen. Sillä olisi saatu yksi, ehkä 1,5 pinnaa yhteisöveroa tämän aiemmin tehdyn päälle vielä alas. Mutta me valitsimme nimenomaan pk-sektorin fokukseksi sen takia, että meillä on esimerkiksi bioenergian, muun uusiutuvan energian, puhtaan teknologian saralla paljon uusia yrityksiä, joista me toivomme, että ne kasvavat. Monella muullakin sektorilla on. Eli kaikki ei ole aina kohdennettua yritystukea, jos halutaan jotakin saada aikaiseksi. Sitäkin käytetään kyllä, mutta meidän tavoitteemme on satsata tutkimukseen ja kehitykseen mutta myös tehdä suomalaisille pk-yrityksille positiivinen kasvuympäristö, jotta joskus voisi tulla pienestä suurta, koska kysyntää suomalaiselle osaamiselle on.

Kolmas näkökulma on se, että ei riitä vain se, että Suomea johdetaan budjettia säätämällä, vaan meidän pitää uskaltaa ja ymmärtää ja osata ja tahtoa tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tässä on kaksi asiaa ylitse muiden: työn tarjonnan lisääminen, mutta toinen on kuntauudistus, jotta me saisimme turvallisemmat, elinvoimaisemmat kunnat eli jotta Suomessa olisi enemmän kuin tänä päivänä kuntia, joilla vielä sen peruspalvelujen järjestämisenkin jälkeen olisi varaa olla aktiivisia, elinkeinopoliittisia ja aluepoliittisia toimijoita. Hyvinvointiyhteiskunta on lupaus laadukkaista palveluista, ja kun me tiedämme, että väestö ikääntyy, niin tämä haaste tulee entistä suuremmaksi.

Mutta me pärjäämme kyllä tässä. Me pystymme onnistumaan, kun me uskallamme uudistaa omia rakenteitamme siten, että me pystymme saamaan todellakin eri puolilla Suomea olevien ihmisten, osaajien ja yritysten voimavarat käyttöön. Mutta se tarvitsee sitä, että meillä on vahva, elinvoimainen kuntaverkko, joka pystyy olemaan aktiivinen elinkeinopoliittinen ja aluepoliittinen toimija. Katson nyt edustaja Kurviseen — miksenpä edustaja Sipiläänkin — Pohjois-Pohjanmaalla uuden Oulun suhteen. Minä uskon, että siellä tehdyt päätökset, myös keskustalaisten kuntavaltuutettujen myötävaikuttamat päätökset, ovat hyväksi koko Pohjois-Suomelle ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää tämä rakenteellisten uudistusten nimiin vannominen varsinkin kuntauudistuksen osalta, joka ei perustu mihinkään tutkimukseen, selvitykseen. Ei ole osoitettu millään tavalla, että tämä hallituksen 70 kunnan malli todellakin toisi joitain säästöjä ja saisi niitä tuottavuushyötyjä aikaan. Sellaista hallitus ei pysty esittelemään, koska sellaista ei ole. Tässä mielessä vannotte aivan väärän rakenneuudistuksen puoleen. Niitä uudistuksia tarvitaan, mutta ne pitää tehdä yhteistyössä kuntasektorin kanssa, ja äärimmäisen hämmästyttävää on se, että hallitus haluaa kieltää kaiken kuntien välisen yhteistyön myös ilmeisesti täällä pääkaupunkiseudulla.

Mutta tämän budjetin suurin ongelma on kuitenkin siinä, että hallitus ei elä ajassa. Tässä mennään edellisten hallitusneuvottelujen ja myöskin viime kevään päätösten pohjalta eikä oteta huomioon sitä, että maailma muuttuu. Maailmantalouden ja myöskin Euroopan talouden tilanne on heikentynyt erittäin paljon, epävarmuus lisääntynyt sitten viime kevään. Ruotsissa tehdään päätöksiä, Saksassa on tehty päätöksiä (Puhemies koputtaa) kilpailukyvyn eteen, mutta hallitus seisoo tumput suorana.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun keskustelu siirtyi kuntauudistukseen, niin on pakko palata hieman eiliseenkin keskusteluun. Meni nimittäin melkein yöunet, kun illalla luin Ylen uutisista, että täällä on maalailtu, että kuntauudistus tulee johtamaan väestön pakkosiirtoihin, laudat lyödään ikkunoihin, lappu lyödään luukulle, kaikki koulut tyhjenevät ja väestö siirretään muualle. Ihan mietin, että tällaiseen maailmaanko minäkin olen lapsia siittänyt, tämäkö on se tulevaisuudenkuva. Haluaisinkin kysyä keskustan ryhmäpuheenjohtajalta, kun olette peränneet asiantuntijoita ja tutkijoita: Mihin tutkimukseen ja mihin asiantuntijalausuntoihin nämä väestön pakkosiirrot liittyvät, ja onko tämä se opposition evästys kuntauudistukseen, kun olette halunneet tulla kuulluiksi ja kokeneet, että teitä ei kuunnella? Onko tämä se evästys, miltä pohjalta haluatte, että hallitus jatkaa tätä prosessia, ja miten pääministeri aikoo ottaa huomioon nämä (Puhemies koputtaa) vakavahenkiset evästykset kuntauudistukseen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin mielelläni jatkan tästä aiheesta. Puheeni kohta kuului: teidän jäljiltänne jää tyhjennettyjä varuskuntia. Otetaanpa tästä konkreettisesti kiinni. (Timo Soini: Aina paranee! — Naurua) — Teitä naurattavat niiden tuhansien perheitten kohtalot, joiden työpaikat siirtyvät (Vasemmalta: Puhuja naurattaa!) teidän varuskuntalakkautustenne jälkeen johonkin muualle. Kysytäänkö niiltä perheiltä ja työntekijöiltä, haluatteko lähteä? Ei kysytä. Teidän työpaikkanne on monen sadan kilometrin päässä, perheen toisen puoliskon työpaikka muuttuu, lasten koulut muuttuvat. Te teette tämänkaltaista politiikkaa, mikä konkreettisesti johtaa tuhansien perheitten pakkomuuttoon pois kotialueilta. Ette voi sitä kieltää. Älkää naurako näille perheille.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta kyllä nyt edustaja Tiilikaisen maailmankuva on jotenkin sekoittunut siihen Puhdistus-elokuvan maailmankuvaan, minkä me katsoimme yhdessä elokuvissa. Siinähän tapahtui kaikkia hirveyksiä. Varmaan nyt joku mummo ihan oikeasti maaseudulla odottaa, milloin se hallituksen pakkosiirtoauto tulee ja milloin ne laudat lyödään minunkin taloni ikkunaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Niitä on tullut jo!) Haluaisin, että tällainen mummojen pelottelu oikeasti voisi loppua ja yön nukuttuanne tarkistaisitte hieman kantojanne tässä asiassa ja kertoisitte kansalaisille nyt, että ihan oikeasti hallituksen pakkosiirtoauto ei ole tulossa ja mummonkin ikkunat voivat pysyä vielä auki tulevanakin talvena ja pottuja viljellään vielä ensi kesänäkin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Kiviniemi totesi, tämä hallitus toimii hyvin ajassa. Edellinen hallitushan ei muuttanut millään tavalla omaa politiikkaansa, vaikka maailma muuttui ympärillä ratkaisevasti. Tämä hallitus hallitusohjelman mukaisesti jo kehysriihessä viime keväänä linjasi omia ratkaisujaan ja tarvittaessa tekee sitä myös loppuvaalikauden aikana.

Tältä osin pidän erittäin arvokkaana äskeistä pääministerin puheenvuoroa, jossa analysoitte hallituksen täsmätoimenpiteitä yritystoiminnan edistämiseksi versus yhteisöveron alentamisvaatimuksia. On parempi tehdä ne täsmätoimenpiteet. Silloin voidaan varmistua siitä, että yritystoiminta saa aitoa tukea omalle toiminnalleen. En ymmärrä alkuunkaan niitä puheenvuoroja, joissa vaaditaan nyt hurmahenkistä yhteisöveron alentamiskilpailun aloittamista muiden maiden kanssa, koska tällä perusteellahan Euroopan kilpailukykyisimpiä maita olisivat olleet Islanti ja Irlanti, joissa on alhaisimmat yhteisöverokannat, ja kansainväliset tilastot kertovat vahvasti, että ne maat, missä on korkeahko veroaste ylipäätään, ovat myös, tai voivat olla, maailman kilpailukykyisimpiä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kansainvälisiin veroihin, niin veroparatiisithan ovat hirveän iso ongelma meidän hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta: veroparatiisien ansiosta katoaa paljon verotuloja, joita pitäisi käyttää nimenomaan hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.

Arvoisa pääministeri, kysyn: eikö Suomen pitäisi kansainvälisissä neuvotteluissa vaatia esimerkiksi sitä, että EU:n tasolla meillä olisi tiukat yhteiset lait tai säännöt siitä, miten yrityksiä verotetaan, etteivät yritykset pystyisi pelaamaan tämmöisillä kansallisilla eroilla ja keplottelemaan varoja veroparatiiseihin?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin lautoihin ikkunoissa. Kyllä se aika vain on aika lähellä, nimittäin oletteko ajatelleet, että kun bensiinin ja polttoaineiden hintaa nostetaan, samalla nousevat lämmityskustannukset maaseudulla niissä taloissa, missä sattuu olemaan öljylämmitys? Siellä asuu vanhoja ihmisiä. Heillä ei ole rahaa siihen kaukolämpöön taikka maalämpöön. Se maksaa 15 000 euroa, ja sitä rahaa ei löydy.

Tämä, mitä sanottiin näistä verojen siirtämisistä Caymansaarille, on todellinen ongelma, tähän pitää puuttua. Tämä on asia, joka on myöskin EU:ssa käsitelty. Siellä on myöskin tuomittu se, että siirretään rahoja omalle tytäryhtiölle tai emoyhtiölle johonkin toiseen maahan. Siitä huolimatta meillä Suomessa tehdään näin. Tästä on lakialoite tehty ja se on täällä jo kertaalleen käsitelty. Se on nyt valiokunnissa menossa, ja minä toivon, että muistatte sen sitten, kun se tulee tänne saliin, että tämmöiset porsaanreiät tukitaan, jotka siellä on olemassa, jotka johtuvat siitä, että se laki on tehty 1980-luvulla.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä pääministerin kanssa tästä kestävyysvajeongelmasta, että meidän pitäisi puhua tästä isosta kuvasta, miten saadaan pitkällä jänteellä meidän talous, mitä meillä omissa käsissämme on tässä maassa, kuntoon. Kun minulla on aikaa lukea tätä teidän hallitusohjelmaanne, jota teillä ei ehkä enää ole, niin täällähän sanotaan, että työttömyysaste olisi 5 prosenttia vuonna 2015 ja työllisyysaste 72 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että olisi menty todella paljon enemmän. Meillä on hävinnyt 12 000 työpaikkaa viimeisen vuoden aikana, ja minun käsitykseni kyllä on, että ne keinot, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu tai mitä kehysriihessä on tehty, eivät tule riittämään kyllä siihen, että päästäisiin lähellekään näitä lukuja, mitkä te asetitte.

Mutta sitten kysymys kuuluu tästä kuntauudistuksesta. Määritelkää nyt meille täällä, mikä on vahva peruskunta — vahva peruskunta.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetti kehysriihen mukaisesti pitää sisällään paljon toimenpiteitä yritysten kasvun vahvistamiseksi, nimenomaan uusien työpaikkojen synnyttämisen varmistamiseksi. Toisaalta 2000-luku on se vuosituhat, joka on ollut nimenomaan pk-sektorin varassa, uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-sektoriin. Mutta yhtä lailla pk-sektori on se sektori, joka on pitänyt myöskin vanhoista työpaikoista kiinni. Nyt haluaisin peräänkuuluttaa myöskin sitä keskustelua, miten kannustetaan niiden yritysten tulevaisuutta, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen, nykyiseen työllistämiseensä. Näin ollen nousee esille pari täsmätoimenpidettä, jotka nyt ovat kuitenkin jääneet taka-alalle ja ovat muuttumassa. Paikallinen sopiminen kannustaa olemassa olevia, nykyisiä työllistäjiä. Toisaalta kotitalousvähennykseen tapahtuvat muutokset kannustavat väärään suuntaan. Nämä kaksi asiaa ovat hyvin keskeisiä pienille pk-yrityksille.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin samaan aiheeseen. Minun mielestäni edustaja Kalli oli varsin oikeassa: tuntuu, että aina, kun me voimme aloittaa tekemään jotain, me vaadimme rahaa. Se on aika paljon myöskin tahdosta ja siitä kysymys, lähdemmekö me uuteen suuntaan ja uuteen kasvuun.

Eilen pääministeri kommentoi, että pitäisi puhua enempi kasvusta täällä täysistunnossa, niistä keinoista, miten me tuomme rahaa, että pystytään hyvinvointiyhteiskunta ylläpitämään. Ruotsi teki rohkean päätöksen. Meidän täytyy kaikkien tunnustaa, että Ruotsi teki aidosti rohkean päätöksen. Se antoi viestin myöskin kansalle, että kannattaa yrittää, kannattaa luoda työpaikkoja siinä maassa. Ehkä tämä täsmätoiminta voi olla hyvä, mutta nyt olisi aika keskustella näistä täsmätoimista. Yksi kysymyshän on paljon esillä ollut tulonlähdejaon poisto. Nythän on vain se tilanne, että se, jolla on pääomatuloja, voi sijoittaa. Miksi ne, joilla on palkkatuloja, eivät voisi myös sijoittaa ja saada siitä vähennyksiä? Se laajentaisi paljon tähän suomalaiseen omistukseen. (Puhemies koputtaa) Toinen on tämä kotitalousvähennys. Sama tilanne vaikka energia... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Palm aiemmin totesi, pääministeri Katainen puhui eilen MTS:n seminaarissa asiaa. Puolustusmäärärahojen tasoa on korjattava. Samoin on sanonut Puolustusvoimain komentaja Puheloinen. Perussuomalaiset ovat tässä asiassa harvinaisen samaa mieltä.

Pääministeri puhui puolustusmäärärahojen korottamisesta vasta vuosikymmenen puolivälissä, ja edustaja Palm peräsi askelmerkkejä. Mutta mitä voidaan jo nyt tehdä? Eikö hallitus voisi satsata jo nyt enemmän etenkin reservin kertausharjoituksiin, jotka on käytännössä ajettu alas ja jotka kuitenkin ovat kiistatta kustannustehokas keino ylläpitää puolustuksemme suorituskykyä?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ensin vahva peruskunta -kysymykseen. Muistaakseni se oli tämän vuoden kesäkuussa, kun tässä salissa keskusteltiin niistä kriteereistä, mikä on vahvan peruskunnan pohja. Muistaakseni siinä on aika vahvat perustat Paras-hankkeesta, jotenka vahva peruskunta on se, joka pystyy järjestämään pääosin kaikki palvelunsa itse ja hoitamaan myöskin elinkeinotoiminnan. Tämä on hyvin yksinkertaista.

Kysymys pääministerille: kun jo nyt on tehty näitä täsmätoimia kasvun edellytysten luomiseksi, eikö voitaisi ottaa hieman malttia eikä ruveta heti puhumaan uusista verohelpotuksista, sillä kaikista näistä helpotuksista, vaikkapa Kela-maksun poistosta, ei ole tullut suoraan lisää työpaikkoja, vaan meillä voisi olla joitain muitakin helpotuksia kuin aina alentaa veroja?

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä myös haluaisin todeta, että vahvan peruskunnan määritelmä todettiin vuonna 2006, kun keskustapuolueen ansiokkaalla johdolla käynnistyi Paras-hanke. Silloin todettiin, että näköpiirissä olevan talouskehityksen, väestön ikääntymisen johdosta Suomi ei tule selviytymään siitä, että pystymme tasavertaisesti ihmisille tarjoamaan sosiaali- ja terveyspalvelut, nämä peruspalvelut. Keskustalla vain sitten vauhti hiipui ja ote heltisi viime hallituskauden aika alkuvaiheessa. Silloin syntyi niitä lappu luukulle -kyliä, kyläraitit tyhjentyivät, osuuskaupan ovet menivät kiinni, terveysasemaverkosto harveni. Nyt hallitus on todella tarttunut siihen, ja minä odotan, milloinka keskustapuolueelta tulee semmoinen vahva itsetunto, jolla toteatte, että kiitos, hyvä hallitus, jatkatte sitä työtä, jonka me aloitimme. (Naurua)

Nyt vielä pääministeriltä haluaisin kysyä, että kun tähän liittyy tämä kuntien elinvoimaisuus, niin mikä näkemys pääministerillä (Puhemies koputtaa) ja hallituksella on siitä, miten yritykset tarttuvat siihen, että me voisimme eri puolille maata synnyttää sitä elinvoimaa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous kuuluu ilman muuta tuohon talouden suureen kuvaan, ja siitä on toki lupa puhua. Kunnat elävät nyt aikamoisessa kurimuksessa, tämä hallitus on leikannut kuntapalveluista yhteensä 806 miljoonaa euroa, ja kunnathan tekevät sen likaisen työn: korottavat veroja ja sopeuttavat sitten palveluitaan elikkä supistavat palveluitaan.

Valtion budjetti on kovasti alijäämäinen, mutta hallituksen tavoitteenahan on painaa tuo alijäämä vielä alle prosentin tuosta bruttokansantuotteesta. Voiko tämä, arvoisa pääministeri, tarkoittaa sitä, että kunnilta vielä leikataan lisää? Onko vielä tarpeita siihen esimerkiksi kuntavaalien jälkeen? Haluaisin kuulla ministeri Kataiselta myös sen, kuinka suuren roolin itse asiassa annatte tälle suurkuntahankkeelle koko tässä valtiontalouden tasapainottamisessa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnä korjaan sen, kun täällä edustaja Kiviniemi sanoi, että hallitus haluaa kieltää kuntien välisen yhteistyön: ei halua. Me uskomme, että se on jopa välttämätöntä myös jatkossa.

Toinen on sitten se, että kun todettiin, että uudistuksia pitää tehdä, mutta sitten seuraavassa lauseessa sanottiin, että sillä ei ole mitään merkitystä. Minkä takia uusi Oulu esimerkiksi ei olisi merkityksellinen? Me uskomme, että sillä on iso merkitys Pohjois-Suomen kehittämiselle, Pohjois-Pohjanmaan kehittämiselle. Siinä on hyvä esimerkki siitä, kun paikalliset päättäjät ottavat vastuun itselleen ja tekevät asioita, ja tätä samaa henkeä me haluamme välittää muualle.

Mutta jos laitetaan asioita vähän kokonaisuuksiin: Suomella on jo pidempään ollut kaksi merkittävää haastetta. Ensimmäinen on talouden rakennemuutos. Meidän pitää varmistaa, että se ei ole pelkästään tuhoavaa, vaan että se on luovaa tuhoa. Tätä on aikaisemminkin tapahtunut, mutta nyt me sitä todistamme.

Toinen on sitten väestönkehitys. Mitä on viime vuosien aikana tehty? Ensinnäkin vihreä verouudistus, jossa työllistämisen ja työnteon veroa alennettiin, kun taas saastuttamisen veroa korotettiin. Miksi? Siksi, että me halusimme kannustaa uuteen, esimerkiksi ympäristöystävälliseen teknologiaan ja liiketoimintaan. Tämä oli se tausta-ajatus. Toinen: tehtiin yliopistouudistus. Miksi? Siksi, että halusimme saada parempaa laatua perustutkimuksesta, jotta se voisi palvella vaikkapa soveltavaa tutkimusta ja uusia innovaatioita.

Kolmas uudistus on tämä kuntauudistus. Se on osa suomalaista yhteiskunnan uudistamista niin, että Suomi olisi hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Me uskomme siihen, että turvallisempi, vahvempi, itsenäinen peruskunta on Suomen kannalta ja suomalaisten kannalta parempi kuin joku tämmöinen häkkyrämalli, monitoimikuntayhtymä, jossa vastuu ja valta ovat hyvin sekaisin ja synergiaetuja ei pystytä saamaan. Minä mieluummin tuen uutta Oulua kuin monitoimikuntayhtymää. Jokainen ihminen voi valita, haluaako hän olla asukas monitoimikuntayhtymässä vai vaikkapa uudessa Oulussa. Minä uskon, että sillä uudistuksella, mitä siellä päin on tehty, on hyvä vaikutus nimenomaan elinkeinopolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja palvelujen turvaamiseen.

Seuraava, ehkä viimeisin tässä yhteydessä mainittu uudistus on jatkuva kilpailukyvyn tarkastelu. Siihen tulee osana verokeskustelu, osana osaamiskeskustelu, infrastruktuurikeskustelu, työvoiman tarjonta -keskustelu. Eli me tarvitsemme tällaista laaja-alaista lähestymiskulmaa tähän kilpailukykyyn. On pieni ristiriita siinä, että me olemme keikkuneet kilpailukykytutkimusten kärjessä useita vuosia, ja sillä on omat syynsä, ja ne varmasti mittaavat ihan oikeitakin asioita, mutta jostakin ihmeen syystä Suomi ei ole magneetti, joka vetäisi kansainvälisiä investointeja puoleensa. Tämä ei ole tämän hallituksen aikaansaama ilmiö, vaan se on myös edellisen ja sitä edellisen hallituksen aikaansaama ilmiö, (Timo Soini: Eikö se EU tuonutkaan sitä autuutta?) joten meidän pitää jatkuvasti katsoa, mitä voisimme tehdä vielä paremmin, että tästä hyvästä positiosta, missä me olemme tällä hetkellä, voisimme saada vielä enemmän irti.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä, että tuli tämä maan houkuttelevuus esille. Minä toivoisin, että me saamme investointeja, suomalaista työtä. Tässä meidän tavoitteemme on yhteinen. Niin se pitää olla: suomalaiset töihin, verotuloja. Kyllä tässä on yhteistyömahdollisuuksia.

Mutta kun te puhutte velkaantumisesta ja sen taittamisesta, niin nyt Suomi ottaa 7 miljardia velkaa, jotta se voi Emuun maksaa 1,44 miljardia. Eli otamme velkaa rahoittaaksemme kelvottomien pelureiden pelivelkoja. Ei se ole kovin hyvä asia.

Mutta yhden käytännön asian otan, kun olette hyvin puhunut energiasta ja kotimaisista polttoaineista. Miksi hallitus vihaa turvetta? Se on kotimaista energiaa, ja se korvataan hiilellä. Mitä järkeä on siinä, että hyvä suomalainen polttoaine, jota on suot täynnä, ajetaan alas ja kivihiiltä, tuontienergiaa, tilalle?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuo on loukkaavaa puhetta kyllä kuntayhtymien 120:tä työntekijää kohtaan, että heidän työnantajaansa kutsutaan häkkyräksi. Oulussa on tehty hyvää työtä. Siellä on edellisen hallituksen uudistusten pohjalta tehty vapaaehtoinen kuntaliitos, joka on sille alueelle hyvä, mutta niin on tehty hyvää yhteistyötä myöskin Etelä-Karjalassa, missä on valittu tämmöinen maakuntamalli, joka toimii siellä hyvin. Minun mielestäni tämä osoittaa sen, että Suomeen ei voi tehdä yhtä mallia, mihin nyt ajetaan tällä hallituksen kuntauudistuksella. Tässä myöskin unohtuu usein se kunnan tehtävä elinvoiman lähteenä ja yritystoiminnan lähteenä. Ei Lapissa olisi kuin yksi laskettelukeskus, jos siellä olisi vain yksi kunta. Tämä on hyvä esimerkki siitä. Ja Rovaniemelle vielä: tämä Rovaniemen voimalaitos kaatui nimenomaan hallituksen tekemään turpeen verotuksen kohtelun muuttamiseen, (Puhemies koputtaa) ja siellä meni 200 miljoonan investointi, 250 pysyvää työpaikkaa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää tietenkin sanoa, kun tästä uudesta Oulusta on puhuttu, että siellä on tehty hyvää työtä, ja onneksi se tapahtuu niin, että keskustan puoluetoimistosta ei kysytty ohjeita Oulun alueelle, (Timo Soini: Miksei kysytty?) vaan keskustalaiset olivat mukana tekemässä sitä ratkaisua ihan itsekseen. Toisaalta pitää myös sanoa — tämäkin ihan niin kuin tiedoksi — että kun puheenjohtaja Sipilä on kotoisin Kempeleestä, niin mikäs kunta jäi uuden Oulun rakentamisesta pois? Kempele. Enkä ole kuullut kertaakaan puheenjohtaja Sipilän puhuvan siitä, että Kempeleen pitäisi liittyä uuteen Ouluun ja sitä kautta saada synergiaetua, niin että jokuhan tässä nyt ei ole aivan kohdallansa.

Toisaalta on sitten myös muistettava se, että kun täällä nyt suunnilleen 20 vuotta on oltu, niin kyllä keskustapuolueen puheet ovat nimenomaan ajassa: kun te olette oppositiossa, te maalaatte kauhukuvia maan tyhjentämisestä, ja kun te olette hallituksessa, teette samaa politiikkaa, justiin samanlaista. Minä väitän, että jos me katsomme pikkusen pitemmällä aikajänteellä, niin tämän maan kehitys on ollut väestönsiirtojen osalta tasan tarkkaan samanlaista.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi aiemmin esitettyyn asiaan. Viime hallituksen loppuaikana annettiin eduskunnalle tietohallintolakiesitys ja se hyväksyttiin, kun olin itse esittelemässä sitä. (Jouni Backman: Se oli hyvä!) Se loi pohjan, jonka mukaan voi viedä asiaa eteenpäin. Miksi ette vie, edustaja Viitanen?

Sitten toinen asia. Oulun seudulla syntyivät kuntaliitokset vapaaehtoisesti, ja uusi Oulu ei olisi syntynyt ilman keskustan myötävaikutusta. Sitten kun katsotaan kehyskuntia, suurimmat kuntaliitosten vastustajat ovat monesti kokoomuslaisia ja demareita. Ei se mene puolueittain. Älkää viitsikö vääristellä tilannetta.

Kolmas asia. Pääministeri Katainen, te viime torstaina totesitte kuntarakennemuutoksesta, että saadaan valtavia säästöjä hallintokuluista. Yleishallintokulut kuntakentällä ovat noin 2,5 prosenttia. Ei puhuta miljardeista. Ja suurimmat suhteelliset hallintokulut ovat suurissa kaupungeissa. Ei kannata vääristellä. Kannattaa käyttää oikeaa laskuoppia. Siitä ei tule (Puhemies koputtaa) miljardisäästöä. Ei tullut Tanskassakaan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Tölli, joka on ollut kuntaministerinä, kuntajohtajana, tietää varsin tarkkaan sen, että eihän tässä hallintokustannuksen säästö ole itseisarvo. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Ei hallintokustannuksen säästö, vaan itseisarvo on se, että me saamme kaupunkialueella tehokasta maankäyttöä, kaavoitusta, liikenneyhteyksiä, ympäristöpolitiikkaa. Siellähän se itseisarvo tässä koko harjoituksessa on. Te yritätte nyt vääntää tätä keskustelua aivan niin kuin väärään suuntaan. Suomalainen yhteiskunta, esimerkiksi pääkaupunkiseutu: mikä täällä on pahin ongelma? Täällä on tällä hetkellä pahin ongelma vuokra-asuntopula tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna ja kohtuuhintaisten asuntojen pula. Miten se helpottuu? Se helpottuu jo osin sillä, että on järkevää maankäyttöä, kaavoitusta. Ja täällä pystytään saamaan todella suuria päätöksiä aikaan, kun me menemme riittävän isoihin kokonaisuuksiin, joissa niitä kokonaisetuja haetaan. Älkää viitsikö puhua aivan niin kuin toisarvoisista asioista.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen puhui aivan oikein, maankäyttö on yksi keskeisimpiä asioita ja vuokra-asuntokysymykset, mutta viime torstaina pääministeri itse sanoi, että saadaan merkittävät säästöt hallintokuluista, ja se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Tanskassa tehtiin suuri kuntauudistus, jossa kuntien lukumäärä putosi kolmannekseen: hallintokulut kasvoivat. Ei se suuruuden ekonomia välttämättä toimi tällä tavalla. Sitten on asiakokonaisuus maankäyttöasiat: ne pitää pystyä ratkaisemaan.

No, mitä tulee sitten vahvaan peruskuntaan: Miksi hallituksen ajattelussa esimerkiksi Espoo ei ole vahva peruskunta, kun se pitäisi liittää Helsinkiin, eikä Vantaa eikä Nurmijärvi? Mikä on se vahva peruskunta? Kyllä maankäyttöasioissa pitää pystyä ratkaisuun, mutta määritelkää nyt se vahva peruskunta, jos ei kerran Espookaan ole kykenevä hoitamaan, vaan pitää selvityksen kautta saada liitettyä Helsinkiin.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tullaankin siihen kysymykseen, miten kansanedustajaa tai pääministeriä tulee uskoa. Pääministeri Katainen, valtiovarainministerinä ollessanne te sanoitte, että Wall Streetiltä lähtenyt lama ei tule Suomeen. Ettekö te tiennyt, vai käytittekö te totuutta varovaisesti?

Edustaja Korhonen, kyllä Kempele jäi myös tuosta kuntaliitoksesta pois, mutta viime kädessä siitä jäi Muhos, jossa myös Muhoksen vasemmiston kanssa äänestimme rinta rinnan itsenäisen Muhoksen puolesta. (Välihuutoja)

Euroopassa on julkisen talouden taantuma, joka vaikuttaa myös Suomeen. Meillä on pitkien laina-aikojen ja matalien korkojen aiheuttama ylituotantolama Euroopassa. Matala korko, matala inflaatio, matala talouskasvu, korkea työttömyys. Siinä, edustaja Korhonen, olen teidän kanssanne samaa mieltä, että sitä talouskasvua on haettava niistä maista, vientiä sinne, missä sitä talouskasvua on. Mutta, pääministeri Katainen, onko tämä eurooppalainen talouspolitiikka onnistunutta? (Eduskunnasta: Ei ole!)

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä kuntien itsenäisyydestä muutama sana. Se ei ole yksi, kymmenen eikä sata kuntaa — en puhu Satakunnasta vaan sadasta kunnasta — joiden päättäjät kertovat, että 70—80 prosenttia, jopa 90 prosenttia asioista päätetään jossain muualla, ja silti täällä kovasti pakistaan siitä, että joku Kempele tai Muhos säilyy itsenäisenä. Itse asiassa minä kyllä kysyn sitä, mitenkä paljon loppujen lopulta nämä kuntapäättäjät päättävät näistä asioista. Ne on annettu näille maakunnallisille, yli kuntarajojen oleville, en sano häkkyröille, vaan sanon himmeleille.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaan yrittäjyyteen. Hyvinvointia ei voi jättää yritysten varaan, koska niiden tehtävä on tuottaa voittoa, ei huolehtia yhteiskunnasta. Nykytaloutta kuvaavana valtavirtailmiönä verosuunnittelu ja siirtohinnoittelu herättävät vakavia kysymyksiä sekä yritystoiminnan että verolainsäädännön eettisyydestä. Ei tämä Metson tapaus ole ensimmäinen. Meillä on Suomessa yrityksiä, jotka irtisanovat, vaikka tuottavat voittoa.

Mitä sanotte, hyvä pääministeri, verosuunnittelun ja siirtohinnoittelun asemasta ja vaikutuksesta ja siitä, kuinka sitä voisi kehittää verolainsäädännöllä oikeudenmukaisemmaksi? Asiasta on myös tehty keskustelualoite, ja mitä täällä kuuntelee, niin ihmiset haluavat tästä keskustella. Olisi myös hyvä, että tämä tuotaisiin tänne isoon saliin, jotta voisimme keskustella veroparatiiseista ja näistä yrittäjyyttä koskevista asioista.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan siihen aiheeseen, jota hetki sitten käsiteltiin, eli kysymykseen biotaloudesta. Täällä esitettiin, että on harmillista, että turpeella on kovempi vero, mutta turpeen hiilidioksidipäästöt ovat ihan samaa luokkaa kuin hiilen. Sen sijaan on erittäin hyvä asia, että tätä biotaloutta eli puusta ja hakkeesta saatavaa öljyä kehitetään Suomessa. Se on kestävän kehityksen mukaista. Tällainen biolaitos tulee esimerkiksi Joensuuhun, kiitos hallituksen. TEM on antanut sille 8 miljoonan euron tuen, ja Fortum itse sijoittaa siihen 20 miljoonaa. Tämä on oikeata kestävän kehityksen mukaista kotimaisen polttoaineen tuottamista ja biotalouden kehittämistä Suomessa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän arvokkaana sitä, että pääministeri Kataisen hallitus vaikeina aikoina kantaa huolta niistä, jotka eivät välttämättä itse pysty sitä huolta kantamaan. Pidän erittäin arvokkaana, että nuorisotakuu tulee voimaan ensi vuonna, mutta myös sitä, että perusopetukseen panostetaan tällaisena hetkenä enemmän Perusopetus paremmaksi -rahaa kuin koskaan ennen. Myös se, että ministeri Risikon käynnistämä vanhuspalvelulaki saadaan nyt voimaan, on sellainen arvovalinta, joita harvoin tällaisessa taloustilanteessa nähdään. Kannustankin pääministeriä ja koko hallitusta jatkamaan tätä hyvää ja vastuullista linjaa, mutta kuitenkin niin, että laitamme talouden yhdessä sopimallamme tavalla kuntoon.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei oikein ota selvää, mitä oppositio oikeasti haluaa. Välillä moittivat hallitusta siitä, että ajetaan yhtä mallia, kun suunnitellaan tätä kuntauudistusta, mutta lukekaa nyt tarkemmin kaikki nämä kriteerit: kyllä siellä löytyy useita eri malleja ja ratkaisuja.

Edustaja Tölli kysyi, miksi Espoota nyt sitten ei lueta vahvaksi kunnaksi. Ehkä sen takia, kun katsotaan, että löytyisi vielä parempi potentiaali, jos tehdään metropolialue.

Oppositio on siis antanut ymmärtää, että hallituksen kaavailemat rakenneuudistukset olisivat turhia. Muistatteko te sitten, että valtionvelka on kasvanut muutamassa vuodessa 52 miljardista 96 miljardiin samanaikaisesti, kun kuntasektorikin velkaantuu päivittäin lisää? Tällä hetkellä velka on jo 13 miljardia ja muutaman vuoden päästä 16 miljardia. Eikö silloin olisi parempi tehdä (Puhemies koputtaa) rakenneuudistuksia ja pyrkiä siihen, että säilytetään lähipalvelut?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monet kunnat ovat alkaneet välttää lisävelkaantumista sillä, että ne eivät enää rakenna päiväkoteja, kouluja, virastotaloja omaan taseeseen velkarahalla niin kuin aikaisemmin, vaan ne ovat alkaneet tehdä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jopa 20—30 vuoden vuokrasopimuksia, joita kutsutaan myös elinkaarimallisopimuksiksi. Se tarkoittaa sitä, että nämä sopimukset todella sitovat kuntia ja myös Senaatti-kiinteistöjä, joka ilmeisesti on lähtenyt mukaan tähän peliin. Kun nämä kiinteistösijoittajat ottavat kuitenkin lainaa, niillä on korkeammat korot, ja ne vaativat tuottoprosentteja näille sijoituksille. Kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä, minkälaisia ohjeita annatte valtion virastoille ylipäätänsä näistä elinkaarimalleista, jotka ovat veronmaksajille kaikista kalleimpia mutta joista kiinteistösijoittajat kovasti pitävät.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Backman väitti täällä, että hallitus elää ajassa, mutta sehän on todella naurettava väite, sillä kaikki täällä tietävät, että hallitusohjelma tehdään sulle—mulle-periaatteella neljäksi vuodeksi ja sitten ei reagoida mitenkään muuten kuin nimikkeitä vaihtamalla siihen ajan tilanteeseen. Tätä osoittaa tämä, että velkaantumisesta ei välitetä pätkääkään.

Sitten pakkoruotsia lisättiin, vaikka 80 prosenttia suomalaisista halusi sen vähentämistä. Opetusministeri Gustafsson Aamulehdessäkin kutsuu tätä kansainvälisyyden lisäämiseksi ja kielivalintojen lisäämiseksi, kun lisätään pakkoruotsia.

Eli pikkuhiljaa näissä budjeteissa paljastetaan vain se, niin kuin keskustakin tietää ja muut, kaikki paitsi perussuomalaiset, että paljastetaan se nelivuotinen hallitusohjelma eikä yhtään reagoida siihen, mitä tänä hetkenä tapahtuu suhdanteissa tai EU:ssa tai euron romahtamisessa. Vai mitä, pääministeri?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristölupien saaminen uusien turvesoiden avaamiseen on kiven takana. Aluehallintoviranomaiset on peloteltu luonnonsuojelufanaatikkojen ja vihreiden taholta niin ravoille, etteivät he uskalla myöntää valituslupien pelossa uusia lupia turvesoiden avaamiseen. Nyt turve loppuu, minkä seurauksena monin paikoin sähkön hinta kohoaa, muun muassa Kuopion seudulla. Maatiloilta loppuu kuiviketurve, joten eläinten sorkkataudit yleistyvät ja eläimiä joudutaan teurastamaan. Ja mikä kummallisinta, kivihiiltä tuodaan laivalasteittain Suomeen, vaikka se saastuttaa enempi kuin turve. Mitä hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, että uusille turvesoille myönnettäisiin ympäristölupia? Onhan kyseessä kymmenientuhansien ihmisten työpaikka.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinonen arveli, että luonnonsuojelufanaatikot estävät turpeenoton ympäristöluvat. Todellisuudessa turvehankkeita vastustavat paikalliset asukkaat, jotka ovat huolissaan järviensä ja jokiensa puhtaudesta. Turpeenpoltto on tässä maassa kannattanut sen takia, että sitä on avokätisesti tuettu veronmaksajien kukkarosta. Satoja miljoonia euroja on käytetty veronmaksajien rahaa siihen, että turve saadaan palamaan polttoaineena kattilassa, ja tämä ei tietenkään voi olla järkevää pitkän päälle.

Mutta, arvoisa puhemies, arvelen, että me kaikki tässä salissa olemme samaa mieltä siitä, että tarvitaan uutta työtä ja uusia hyvinvoinnin lähteitä. Pääministeri viittasi vähäpäästöiseen teknologiaan. Varmasti moni katsoi eilen uutisissa, mihin tuli suurimpia pääomasijoituksia Suomeen viime aikoina, mihin käyttökohteeseen se meni. Se meni kierrätysteknologiaan. Vihreässä teknologiassa, vihreässä taloudessa on valtava mahdollisuus, ja sieltä me voimme saada uutta työtä ja hyvinvoinnin lähteitä, mutta se edellyttää myös sitä, että olemme etukenossa satsaamassa siihen ja ottamassa käyttöön sitä samaa teknologiaa myös itse.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus harjoittaa vastuullista taloudenpitoa, mutta vieläkään budjetti ei ole tasapainossa, ja aluksi ilmaisen tukeni RKP:n täällä eilen esittämälle velkakatolle valtiontaloudessa. Tällainen ajatus olisi vahva signaali siitä, että myös jatkossa vastuullisesti taloutta hoidetaan.

Mutta tarvitaan myös kasvua, kuten täällä on moneen kertaan sanottu, ja hallituksen kasvupaketti on ehdottomasti hyvä asia, ja se osaltaan varmasti vauhdittaa etenkin kasvuyritysten mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kuitenkin vielä paljon voitaisiin tehdä, eikä kaikki vaatisi edes lisää rahaa. Hallitus voisi antaa signaalin kasvumyönteisestä kulttuurista, ja onkin esitetty, että konkurssin tehneen yrittäjän, yksityishenkilön jäännösvelkavastuuaikaa voitaisiin lyhentää. Tällä hetkellä tuon konkurssin jälkeen vielä sälytetään 3—5 vuoden jäännösvelkavastuu, (Puhemies koputtaa) jona aikana ei makseta juurikaan takaisin näitä velkoja.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut alueellista kuljetustukea 60 prosenttia, te olette vaikeuttaneet alueellisia energiainvestointeja veroratkaisuillanne, ja te olette leikanneet ennen muuta Pohjois- ja Itä-Suomen koulutuspaikoista, vaikka kaivosteollisuus ilmoittaa, että he tarvitsevat tulevien kymmenen vuoden aikana noin 4 000 uutta työntekijää alueelleen. Kaiken huipuksi hallituksen ympäristöministeri kävi maanantaina Rovaniemellä jarruttamassa paikallisia vesivoima- ja kaivoshankkeita. Haluankin kysyä arvoisalta pääministeriltä: uskotteko te, että tällainen politiikka kannustaa pohjoisen yrityksiä ja teollisuutta kasvamaan ja kehittymään ja työllistämään, vai tarvittaisiinko ehkä joitakin vastakkaisia toimenpiteitä?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tälle keskittämiselle pitäisi saada jo joku loppu ja stoppi aikaiseksi. Tässä salissakin on tänään keskusteltu, että maaseudulla on vain mummoja. Kyllä siellä, kuulkaa, on meitä nuorempiakin ihmisiä. Meillä on lapsia, jotka haluavat elää ja toimia siellä. Viime hallituskaudella on tapahtunut sitä, että on tullut asioita tänne taajamiin, mutta viimeisen vuoden aikana tilanne on entisestään todella pahentunut. Nyt minä haluankin kysyä: onko valtiolla mitään tarkoitusta esimerkiksi tänne pääkaupunkiseudulle, Helsinkiin, keskittyneiden valtion organisaatioiden hallinnon läpikäymisessä? Tuntuu, että poliisihallinto ja kaikki muut on tarkoitus saada tänne Helsinkiin. Voitaisiinko nämä kaikki käydä nyt systemaattisesti läpi ja miettiä, siirtäisimmekö me näitä tekeviä käsiä sinne maaseudulle, missä on halpoja asuntoja, rakennuksia ja toimijoita, jotka haluavat elää ja vaikuttaa siellä?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiistatta hallituksen toimien seurauksena kansan laajojen kerrosten ostokyky heikkenee, alvia korotetaan, veroinflaatiotaulukoihin ei tehdä tarkistuksia, kilometrikorvauksia leikataan. Näin ollen on perusteltua, että palkansaajat peräävät korotuksia. Kysyin eilen saamatta vastausta, miten hallitus osaltaan toimii, että säilyy työmarkkinarauha tässä tilanteessa, kun palkankorotusvaatimukset ovat oikeutettuja, ja onko meillä todella yrityksillä varaa mittaviin palkankorotuksiin. Vasemmisto puhuu suureen ääneen solidaarisuusverosta. Kummasta tulee enemmän valtion kassaan kilahduksia: alvin korotuksesta vai solidaarisuusverosta?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Puutun juuri tähän kohtaan: Kyllä kai me molemmat tiedämme vastauksen siihen kysymykseen, kuinka suuri yleensä ansiotulojen verotus on meidän koko potissamme: hyvin, hyvin pieni. Kyse on symbolisesta asiasta. Kysymys on progression tiukentamisesta. Kyse on siitä, mitä se kertoo. Se kertoo sitä, että hallitus haluaa tehdä oikeudenmukaista politiikkaa. Ja vasemmisto on erittäin tyytyväinen, että solidaarisuusveron tyyppinen veroluokka on saatu mukaan tähän keskusteluun.

Haluan myös palata tähän aikaisemmin käytyyn turvekeskusteluun. Vaikka Soini sanoi, että me turvetta vihaamme, en minä ainakaan sitä vihaa, mutta en minä siitä kyllä ollenkaan pidä. Turve on kaikkein saastuttavin energiamuoto, mitä meillä on. (Pentti Oinonen: Ei pidä paikkaansa!) Yhtäkään soidennostolupaa ei pidä antaa. Jos me ajattelemme turpeen kokonaiskaarta, miten se vaikuttaa lähiympäristöön, mitkä ovat sen vaikutukset vesistöihin, puhumattakaan siitä, mitä sen poltosta pääsee ilmakehään, niin yhtään uutta lupaa turvesoiden nostolle ei pidä missään nimessä antaa. Sen sijaan pitää miettiä sitä tosiasiaa, mistä olen samaa mieltä, että yksittäisten kotitalouksien energiakustannukset voivat nousta rajusti. Sitä meidän pitää pohtia, miten me autamme ne tämän välivaiheen yli. Kotitalouksille pitäisi voida (Puhemies koputtaa) antaa lainaa, pientä lainaa, jotta ne saisivat uusiutuvan energiamuotonsa, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ongelmatonta energiantuotantomuotoa ei ole vielä keksittykään. Edustaja Modigilta voisi kysyä, pidättekö lämmöstä talvella, pidättekö te huomattavasti enemmän kivihiilellä tuotetusta lämmöstä kuin kotimaisella energialla tuotetusta lämmöstä. Kasvihuonekaasupäästöasiat ovat kyllä meillä kaikilla hyvin tiedossa.

Pääministeri, te puhuitte aikaisemmin täällä suorastaan hellyttävästi uusiutuvasta energiasta. Minkä takia teidän hallituksenne sitten toimii niin, että uusiutuvan ja kotimaisen energian kilpailukyky suhteessa ulkomaiseen tuontipolttoaineeseen heikkenee? Miksi te sanotte yhtä ja teette toista?

Toisekseen, haluaisin vielä lyhyesti palata siihen, mitä eilen totesitte kestävyysvajeasioista. Sanoitte silloin kristallinkirkkaasti, että nämä toimenpiteet eivät riitä. Milloin te aiotte sitten tehdä enemmän?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on turpeet, ja meillä on Vapo — meillä on ihan oma julkisen vallan firmakin sitä varten. Onko se todella nyt niin, että eduskunnan, joka on kansan edustama laitos, kannattaa ajaa alas omaa firmaa? Eihän siinä ole mitään järkeä.

Edustaja Modig, on siellä Sonkajärven turvesoilla vielä joku vasemmistolainenkin töissä, niin että älkää nyt hänen oksaansa alkako siinä sahata. Minä en voi ymmärtää, miten turve olisi niin huono energiamuoto. Se on kotimainen, haja-asutusalueilla työllistää, sitä on runsaasti. Kyllä sitä männynkäkkärää on, menkää vähän katsomaan täältä Helsingin ratikkakiskojen kolinasta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama sana turpeesta ja samalla muutama sana Vaposta. Ne puheet ja tutkimukset, joita esimerkiksi Etelä-Karjalan Konnunsuon osalta on tehty siitä, millä tavalla siellä jokivesistöt ja sitten Venäjän rajaan rajautuva suuri järvi on pilaantunut: Siellä on tilanne se, että jos paras veden laatu on ykkönen, niin veden laatu tällä hetkellä on vitosta. Kutonen on se huonoin. Vapo on nyt muuttanut toimintatapojaan, mikä on erinomainen asia, ja turve on myöskin elinkeino maaseudulla moneen lähtöön, mutta korostan tässä sitä, että nämä Vapon toimenpiteet ja ne toimet, millä he ovat käynnistäneet tämän ympäristöystävällisemmän toimintatavan ja yhteiskuntavastuullisemman toimintatavan, pitää saada käyttöön, jotta se luottamus myöskin tähän Vapoon, joka on valtiolle tärkeä yhtiö, palautuu.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lehtomäki: Pidänkö lämmöstä? Kyllä, erittäin paljon, mutta näen vain enemmän vaihtoehtoja kuin ainoastaan turve, tai sitten vaihtoehtona on kivihiili. (Ben Zyskowicz: Kannatatteko ydinvoimaa?) Meillä on paljon vaihtoehtoja: meillä on maalämpöä, meillä on vettä, meillä on sähköä, meillä on muunlaisia vaihtoehtoja, millä toimia. — Anteeksi! (Välihuutoja — Naurua)

Mutta ennen minun kansanedustajauraani minä olin mukana tekemässä asuntoja. Minä olen yksittäisten kotitalouksien kohdalla nähnyt monta kertaa sen, miten me voimme esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaa maalämpöön, ja puhutaan muutamasta vuodesta, kun tämä investointi on maksanut itsellensä takaisin ja sen jälkeen tuottaa kotitaloudelle energiaa vielä halvempaan hintaan, puhumattakaan siitä, että se on tosi paljon ympäristöystävällisempää. Hallituksen pitäisi tukea niitä kotitalouksia, jotka turpeenpolttoa toivottavasti lopetettaessa ovat sen edessä, että energiakustannukset saattavat nousta.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Modig, tässä budjettiesityksessä hallitus lopettaa kotitalouksien lämmitysjärjestelmän muutostuen, jolla juuri tätä öljystä maalämpöön tai puupellettiin siirtymistä on edistetty. Te olette lopettamassa sen. Te puhutte täällä toisin.

Sitten turpeesta. Kaikki tutkimukset osoittavat sen, että turvetta tarvitaan seospolttoaineena puuta poltettaessa. Keskusta haluaa mieluummin polttaa turvetta kuin kivihiiltä, ja on aivan käsittämätöntä, että meille tuodaan valtavan paljon kivihiiltä ja vastaavasti vaikeutetaan oman kansallisen raaka-aineen hyödyntämistä. Ne työpaikat jäävät tuonne ulkomaille. Meidän vaihtoehtoiset jäävät tänne Suomeen, tuovat työtä ja toimeentuloa tänne maakuntiin ja osaltaan parantavat tätä vaihtotasetta, mistä täällä on myös suurena kuvana puhuttu. Eli teidän energiapolitiikan linjanne on täysin ristiriitainen. Ilmeisesti tuo Martti Korhonenkin on tämän Modigin politiikan takana, (Puhemies koputtaa) kun näyttää olevan ihan hiljaa tässä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikkahan on vaikea osa-alue, jossa on erittäin monta muuttujaa (Naurua — Antti Rantakankaan välihuuto) ja jossa pitää katsoa kokonaisuuksia. — Kuunnelkaa nyt, edustaja Rantakangas! — Turpeessa on kiistattomia ongelmia, eihän niitä pidä piilotella. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) — No, kuunnelkaa nyt loppuun! — Elikkä nyt pitää lähteä siitä, tässä justiin keskusteltiin, että Vapo on muuttanut politiikkaansa. Vapo on muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan siitä, mitä se aiemmin oli. Se on erittäin hyvä. Meidän pitää kehittää polttotekniikkaa ja lähteä hakemaan uusia vaihtoehtoja.

Näin se menee, että me tarvitsemme turvetta tällä hetkellä nimenomaan tukipolttoaineena, jotta me saamme hyödynnettyä puun myös polttolaitoksien kautta. Itse suhtaudun kovin kielteisesti siihen, että esimerkiksi ensi talvena todennäköisesti Ouluunkin tullaan tuomaan kivihiiltä, koska turvetta ei saada ylös. Se on toinen huono vaihtoehto. Jos kahdesta huonosta pitää lähteä valitsemaan, niin silloin me otamme sen kotimaisen.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilisessä täysistunnossa pääministeri Katainen haastoi meitä debatoimaan tulevaisuuden uudesta kasvusta ja jatkoi samalla teemalla tänään. Itse visioisin uutta kasvua kolmesta lähteestä: aktiivisesta elinkeinopolitiikasta, rohkeasta liikenne- ja logistiikkastrategiasta sekä nykyistä paremmin toimivista EU:n sisämarkkinoista. Erityisesti jälkimmäisen osalta perussuomalaisilta eilen ja tänään jatkunut kritiikki meidän korkeista EU-jäsenmaksuista ihmetyttää. Jos tiedätte, että emme saa tällä hetkellä jäsenrahoillemme riittävää vastinetta, niin eikö silloin olisi järkevää pyrkiä korjaamaan asia vaikkapa esittämällä ideoita EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden lisäämiseksi?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuon veronmaksajien terveisiä kuntavaalikentiltä Keski-Suomesta. Euroopan unionin jäsenyys ei ole kansalaisille mikään ilonaihe. EU:n jäsenyyttä perusteltiin aikoinaan sillä, että se parantaisi vientiä ja toisi Suomeen investointeja. Näin ei ole käynyt. Vientimme Eurooppaan on ollut koko 2000-luvun 30 prosentin luokkaa, eli se ei ole kasvanut EU-jäsenyyden myötä. Sen sijaan vaihtotaseemme on heikentynyt vuoden 2002 reippaasta 12 miljardin ylijäämästä viime vuoden yli miljardin euron alijäämään.

Veronmaksajien mielestä nettomaksumme EU:lle ovat pysyneet jatkuvasti liian korkeina. Vuosina 2011—2013 menot ovat noin 5,7 miljardia euroa ja tulot tulevat olemaan 3,6 miljardia. Eli kolmen vuoden aikana nettomenot ovat 2,1 miljardia euroa. Edustan edelleen näkemystä, että näillekin miljardeille olisi käyttöä koti-Suomessa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, toivoisin kyllä, että te ette halveeraisi kuntayhtymiä. Puhuitte häkkyrämallista. Noilla mainitsemillanne häkkyrämalleilla on hoidettu tässä maassa terveydenhuollon, koulutuksen, hyvin monen alan asioita kuntien yhteistoiminnan kautta. Nyt tätä yhteistoimintaa ollaan ajamassa alas. Paras-lain henki ja lähtökohtahan oli, että yhteistoimintaa syvennetään ja viedään eteenpäin. Sen kautta syntyy myös runsaasti kuntaliitoksia. Keskusta kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia, mutta me vastustamme pakkoliitoksia.

Kun tiedän, että hallituksen tavoitteena on säästää merkittävästi kuntaliitosten kautta, niin haluan kysyäkin teiltä, pääministeri Katainen, miten vaikkapa Pohjois-Savossa hoidetaan lähidemokratia. Kuinka hoidetaan myös niiden kaukaisempien kuntien palvelut? Teidän viiteryhmänne, ehkä se Korva-ryhmä, kuuntelee kaikkein heikoimmin juuri sieltä reuna-alueilta tulevia viestejä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille mielipiteistä ja näkemyksistä. Joitakin kokonaisuuksia jos ottaisi esille, niin ensimmäinen kokonaisuus, josta toivoisin, että voisimme käydä eri yhteyksissä vielä keskustelua, on tämä kilpailukyvyn kokonaisuus. Perussuomalainen puolue, jos oikein ymmärsin, eilen ilmoitti, että he haluavat tehdä kokonaisverouudistusesityksen koskien esimerkiksi tätä Viron mallia. On hyvin mielenkiintoista nähdä, minkälaiseen johtopäätökseen päädytte. Tehän kerroitte jo, että te haluatte palauttaa yrityksille satojen miljoonien kansaneläkemaksuvelvoitteen, mutta ehkä se kokonaisverouudistus sitten tuo toiselta puolelta jotakin hyvää.

Mutta tässä on idea, että keskustellaan kokonaisuuksista. Toivoisin, että myös toinen oppositiopuolue toisi oman näkemyksensä siitä, millä tavalla kilpailukykyä voitaisiin vahvistaa. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia, koska kilpailukyky ei ole vain yritysten asia vaan se tarkoittaa sitä, onko suomalaisten osaajien työ kysyttyä maailmalla ja onko Suomi semmoinen maa, että tänne halutaan investoida. Meillähän on siis paljon asioita, minkä takia tänne halutaan investoida: korkea osaamistaso, yhteiskunta on turvallinen, meillä satsataan tutkimukseen ja kehitykseen, meillä on vahva maine terveen talouden maana, maana, joka kykenee tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita itse asiassa tässä salissa on tänä päivänä aika paljon kritisoitukin, mutta joka tapauksessa. Eli Suomessa on paljon hyvää, joka voisi johtaa parhaimmillaan siihen, että tänne tulee investointeja vaikkapa puhtaisiin teknologioihin tai sitten ympäristöystävälliseen energiantuotantoon tai mikseipä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yritystoimintaan, jota voitaisiin sitten viedä taas toiseen suuntaan. Eli kilpailukyky on meille kaikille yhteinen asia, ja minä toivon, että tästä keskustellaan.

Niin kuin totesimme eilen valtiovarainministerin kanssa, ne rakenteelliset uudistukset, joilla vaikkapa työn tarjontaa on haluttu lisätä, ovat hyviä, mutta ne eivät vielä riitä. Me tarvitsemme lisää, ja me tulemme keskustelemaan näistä asioista viimeistään puoliväliriihessä, ehkä jo sitä ennen. (Tuija Brax: Olisi hyvä jo ennen!) Tämä on esimerkiksi sitä, mitä vihreiden eilisessä ryhmäpuheenvuorossa juuri käsiteltiin, että meidän pitää uskaltaa uudistaa Suomea niin, että vaikka meillä on vähemmän työikäisiä ihmisiä tulevina vuosina, niin työtuntien määrä lisääntyy ja vieläpä niin, että ihmiset eivät uuvu keskellä matkaa. Tämä ei ole rakettitiedettä. Me pystymme tähän kyllä, mutta meillä on monia perinteisiä ajattelutapoja, jotka tällä hetkellä eivät vielä ole riittävän aukinaisia. Eli tähän tarvitsemme uutta.

Toinen on sitten tämä uudistusmielisyys ylipäänsä. Kuntauudistuksesta voidaan olla hyvin montaa mieltä, mutta ei kannata väittää semmoista, mitä kukaan ei tarkoita. Eli kukaan ei halua lopettaa tietenkään kuntien välistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan jatkossakin. Mutta peruskysymys on se, uskotaanko itsenäiseen, vahvaan, taloudellisesti turvallisempaan kuntakokonaisuuteen tilanteessa, jossa meillä on kymmeniä kuntia, joissa syntyy alle kymmenen lasta, eli ei tule edes yhtä luokallista per vuosi, tai sitten yhden kuntalaisen vakava sairastuminen ja hänen ansaittu hoitonsa maksaa niin paljon, että koko kunnan talous uhkaa romahtaa. Onko siinä mitään mieltä — tai sitten siinä, että meillä on kaupunkiseutuja, joissa on paljon resursseja, joissa on infrastruktuuri mutta jotka eivät saa parasta vielä irti?

Me uskomme siihen, että turvallinen, itsenäinen, vahva peruskunta on parempi malli demokratian toteutumisen kannalta, elinkeinopolitiikan kannalta ja ihmisten saamien turvallisten palvelujen kannalta kuin sitten se, että vaikkapa kaikki palvelut ovat erilaisissa kuntayhtymissä: peruskoulu, lukio, siitä eteenpäin oleva koulutus, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kaikki ovat jossakin muualla kuin siinä peruskunnassa. Me uskomme siihen, että silloin, kun valta ja vastuu ovat samassa paikassa, kansalainen voi aina soittaa yhteen osoitteeseen yhdelle ihmiselle ja kysyä, miksi tämä asia ei ole kunnossa. Eli lopetetaan myös semmoinen ajattelu, että mietitään, kuinka monen kilometrin päässä jostakin ihmisestä on joku tietty palvelu. Miksi me emme voi ajatella näin, että edistämme ja kehitämme Suomea niin, että se terveyskeskusbussi tulee vaikka lähelle sitä ihmistä, eikä niin, että ihmisen pitää ajaa kilometrejä jonnekin saadakseen palveluja? (Sirkka-Liisa Anttila: Pääministeri, suuri kunta ei toimi näin!)

Me tarvitsemme edistysuskoisuutta, muutoshalukkuutta ja tosiasioiden tunnustamista. Kyllä me tässä pärjäämme. Suomi on aina ollut dynaaminen pieni maa, ja olemme sitä jatkossakin. Leikkaukset ovat kipeitä, veronkorotukset ovat kipeitä, mutta niitä tehdään sen takia, että meillä itsemääräämisoikeus säilyisi myös jatkossa.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun on ihan pakko palata tähän turvekeskusteluun, joka täällä äsken debatissa käynnistyi. Nimittäin näyttää siltä, että monella, etenkin edustaja Tynkkysellä ja Modigilla, on kyllä päivittämättä tiedot siitä, mitä tämän päivän turvetuotanto Suomessa on.

Vierailin itse kesällä turvesuolla ja kyllä pystyn hyvinkin toteamaan, että tämän päivän turpeennosto ja turvetuotanto ovat varsin hyvin ympäristötekijät huomioon ottavaa. Olen valitettavasti kuullut, että monet turpeen vastustajat eivät halua edes tutustua tämän päivän turvetuotantoon, jotta totuus tämän päivän ekologisesta turpeennostosta ei heille paljastuisi. Haluankin kutsua ne edustajat, jotka todella ovat kiinnostuneita tietämään, mitä se tänä päivänä on, vierailemaan turvesuolla ja näkemään omin silmin, minkälaista se turpeennosto voi parhaimmillaan olla.

Kun me aikoinaan pystyimme toteamaan esimerkiksi, että metsäteollisuus aiheutti ympäristöongelmia, niin eihän Suomessa lähdetty ajamaan ja lopettamaan sitä teollisuudenalaa, vaan vaadittiin puhtaampaa teollisuutta ja päästöjen kuriin laittamista. Sama mielestäni on järkevä tehdä tämän turvetuotannon kanssa. Pitää vaatia, että vesistö pidetään puhtaana ja huomioidaan päästöt, mutta kuitenkin huomioidaan se, että se työllistää Suomessa yli 10 000 henkilöä. Nyt jos koskaan, kun Euroopan talous on ongelmissa ja Suomenkaan vientiteollisuus ei näytä lähtevän tästä vetämään, on aika vetää kotiinpäin ja miettiä, miten me saamme nimenomaan kotimaisia investointeja kannustettua ja kotimaista työtä nostettua arvoon.

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan valtion ensi vuoden budjettiesitystä, hallituksen esitystä budjetiksi, valitettavasti joutuu toteamaan, että sieltä ei löydy juurikaan niitä kasvun eväitä, joita meidän elinkeinosektori tänä päivänä tarvitsisi. Hallitus panee ennemminkin kapuloita rattaisiin kotimaisen energiatuotannon hyödyntämisessä. Kuten tuossa debatissa totesin, on erittäin valitettavaa, että kun ympäristöministeri vierailee maakunnassa, niin hänen keskeinen viestinsä on se, että maakunnallisia vesivoimahankkeita, maakunnallista kaivosteollisuutta ei tule suosia eikä tule käynnistää siellä. Pitäisi mieluummin katsoa nyt, mitkä ovat ne konstit, joilla me saamme synnytettyä uusia työpaikkoja, luotua työllisyyttä kaikkialle Suomeen, niin pääkaupunkiseudulle kuin harva-asutusalueillekin.

Arvoisa puhemies! Isona kuvana, kun katsoo tuota hallituksen budjettiesitystä, tulee väistämättä mieleen, että raju keskittämispolitiikka jatkuu, kansallista kilpailukykyä heikennetään ja valtion velkaantuminen jatkuu erittäin voimakkaana, ja valitettavasti hallituksella ei näytä olevan mitään uskottavaa suunnitelmaa, millä velkaantuminen pysäytetään tämän hallituskauden aikana.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten verot kiristyvät ensi vuonna, mutta tällä kertaa aikaisempaa solidaarisemmin. Veroja on korotettava, jotta emme syö tulevien sukupolvien kuormasta. Verotuksella ja lisälainalla paikataan ensi vuoden budjettiesityksen noin 7 miljardin euron alijäämää. Talousarvioesityksessä verotulot kasvavat noin 5 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.

Ihmiset ymmärtävät etenkin taloudellisesti haasteellisina aikoina verotuksen merkityksen. Verotuksellahan rahoitetaan terveyspalvelut, koulut ja monet muut hyvinvointipalvelut, meidän suomalaisten hyvinvointimme, ja niistä halutaan pitää kiinni.

Verotuksessa olennaista on oikeudenmukaisuus: miten huomioidaan ihmisten tulot. Suuret tulot ja suuri omaisuus merkitsevät myös suurempia veroja. Vastaavasti pienituloisten verotusta yritetään keventää. Verotuksessa haetaan nimenomaan solidaarisuutta. Jos viime hallituskaudella tavoiteltiin tasaverotusta, niin nyt verotus on vahvasti progressiivista. Tässä näkyy oikeudenmukaisuuden linja.

Ensi vuoden uusia veroja ovat muun muassa solidaarisuusvero sekä televisiomaksun korvaava, oikeudenmukaisempi yleisradiovero. Solidaarisuusvero toteutetaan lisäämällä valtion tuloveroasteikkoon väliaikainen uusi ylin tuloluokka. Sillä vahvistetaan verotuksen oikeudenmukaisuutta. Myös suurten perintöjen ja eläketulojen verotusta kiristetään. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla muun muassa työtulovähennystä ja kunnallisveron perusvähennystä.

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun piiriin luettavia syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on koko maassa yhteensä 110 000. Omassa maakunnassani Varsinais-Suomessa heitä on yli 4 400. Hallituksen kärkihanke, nuorten yhteiskuntatakuu, onkin saamassa ensi vuoden budjettiin tärkeät 60 miljoonaa euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan laitetaan 27 miljoonaa. Tällä rahalla saadaan aloituspaikka 36 000 nuorelle joko ammatilliseen lisäkoulutukseen tai oppisopimuskoulutuksen piiristä.

Meillä Suomessa ammatillinen tutkinto kestää kolme vuotta tuottaen samalla tärkeän jatko-opintokelpoisuuden. Kuitenkin monet niistä nuorista, joista nuorisotakuussa puhumme, ovat sellaisia, joilla ei aina välttämättä ole pitkäjänteisyyttä tuohon kolmen vuoden ammatilliseen tutkintoon. Meidän tulisikin vakavasti pohtia eri alojen lyhyempiä yhden tai kahden vuoden koulutuskokonaisuuksia näille nuorille. Tällä tavoin voitaisiin esimerkiksi kouluttaa kovasti tarpeellisia hoitoavustajia vanhustenhuollon tarpeisiin. Tarvitsemme siis lisäjoustavuutta koulutukseen selvitäksemme tästä nuorisotakuun ajatuksesta.

Vuosikymmenien odottelun jälkeen saadaan vihdoin ensi vuonna voimaan vanhuspalvelulaki, joka monin eri tavoin tulee parantamaan jokaisen ikäihmisen asemaa hyvin merkittävällä tavalla, monin erilaisin tavoin. Laissa on kyse paljon suuremmista asioista kuin vain tuosta laitoshoidon henkilöstönormista, joka nyt yksinään on vienyt kaiken huomion poliittisessa keskustelussa. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan heinäkuun alusta, ja siihen varataan budjetissa 33 miljoonaa euroa. Aikaisemmin sovitun 23 miljoonan euron lisäksi on saatu ylimääräinen 10 miljoonaa lain toteuttamiseen ja 10 miljoonaa euroa tuiki tarpeellisiin omaishoidon tukipalveluihin niiden kymmenientuhansien omaistaan hoitavien työn tueksi.

Lapsilisien indeksin jäädyttäminen on harmillinen asia. Tämä täytyy myöntää. Onneksi kuitenkin kaikkein pienituloisimmat saavat siihen kompensaatiota, kun kunnallisveron perusvähennyksen tasoa nostetaan. Tulee myös muistaa, että toimeentulotukea on nostettu 100 euroa tämän vuoden alussa helpottaen juuri näiden heikompiosaisten perheiden asemaa.

Nuorten puolesta voimme erityisesti iloita siitä, että nyt myös meillä Suomessa otetaan vihdoin tyttöjen papilloomavirusrokote kansalliseen rokotusohjelmaan. Tätä olemme pitkään odottaneet.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen ympäristöstä. Viime aikoina on jouduttu kantamaan huolta kaivoksista ja niiden ympäristövaikutuksista. Niukkenevilla rahavaroilla ympäristönvalvonnan on hyvin vaikea vastata kasvaneeseen kysyntään ja hyvin monimutkaiseen lupamenettelyyn ja erilaisiin selvityksiin, mitä siihen liittyy. Ympäristönsuojeluvalvontaan tuleekin mitä pikimmin saada valvontamaksu valvontaresurssien turvaamiseksi ja valvonnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Nämä kulut tulee maksaa lupia tarvitsevan elinkeinoelämän eikä veronmaksajan rahapussista.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että keskustelemme talouden kehityksen kokonaiskuvasta, ja kun tästä keskustelemme, tehokkain muoto ja tapa korjata, kohentaa ja ylläpitää suomalaista taloutta, sen tulevaisuutta, samalla parantaa meidän vaihtotasettamme, on sellainen tuotanto, joka nojaa kotimaiseen yrittäjyyteen, kotimaiseen työntekoon, kotimaiseen tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen ja kotimaisiin raaka-aineisiin. Tällä yhdistelmällä me saamme aivan ylivertaisen vaikutuksen meidän taloutemme kohentumiseen ja sitä kautta pystymme ylläpitämään meidän hyvinvointiamme, hyvinvointipalveluitamme ja kehittämään tätä maata.

Puhemies! Tässä tulee se ensimmäinen ristiriita hallituksen käytännön toimien, muun muassa tämän budjetin, ja ohjelmansa välillä. Hallituksen pyrkimykset ovat hyvät, siitä ei ole hetkenkään epäselvyyttä, siitä pitää antaa iso kiitos. Mutta miksi sitten toimitaan niin, että vaikkapa energian osalta hallitus raivaa tietä uusiutuvan energian kustannuksella kivihiilen käytön lisäämiselle? Tätä en ymmärrä. Kun meillä on ilmastotavoitteet, meillä on taloustavoitteet, meillä on työllisyystavoitteet, miksi näin tehdään? Kaksi esimerkkiä tästä.

Hallitus on heikentämässä vaihtuvahintaisen sähköntuotannon tukea, ja se merkitsee suoraan sitä, että ajojärjestys noissa kattilalaitoksissa ja yhdistelmälaitoksissa muuttuu niin, että kivihiili ajaa sekä puun että turpeen ohitse. Toinen asia on se, että hallituksen saamattomuus sekä Kemera- että pienpuuenergiatukikysymyksissä on tiennyt sitä, että koneet tuolla metsissä eivät ole, vaan ne seisovat, ja sitä puuta ei tule tienvarteen ja sitä kautta laitoksille. Tämä ei myöskään ole sen tavoitteen mukaista, joka hallituksella itselläänkin on. Siksi en ymmärrä, miten näin voidaan tehdä, kun me tiedämme vielä, että sitä vaihtotasetta ja työllisyyttä näillä keinoilla pystyisimme parantamaan merkittävällä tavalla.

Puhemies! Toinen asia, joka liittyy myöskin kotimaisuuteen, on suomalaisen maatalouden tilanne. Joka ainoa asia budjetissa, mikä maatalouteen liittyy, on miinusta, joka ainoa asia. Siellä ei ole yhtään plussapuolista talouslukua. Se on plussaa, että lisää sääntelyä tulee ja lisää byrokratiaa tulee. Se on ainoa lisäys, kaikki muu on miinusta. Tilanteessa, jossa kotimainen ruuantuotanto on ennennäkemättömissä kannattavuusongelmissa, hallitus leikkaa, ei luo edellytyksiä kannattavuuden kohentumiselle, vaikka jälleen kerran siinä hallitusohjelmassa luvataan pitää huolta suomalaisesta ruuantuotannosta, sen tulevaisuudesta, lähiruuasta, luomusta jne., mutta ne käytännön toimenpiteet, ne ovat valitettavasti toisenlaisia ja toisen suuntaisia. Kansallisesta tuesta leikataan, luopumistuesta leikataan, lomituksesta leikataan, eläkevakuutusmaksuja korotetaan jne., lupamaksuja on jo korotettu, eli lisäkustannuksia tehdään sen sijaan, että tehtäisiin jotakin kannattavuuden eteen. Se on kerta kaikkiaan tällä hetkellä maatalouden harjoittajilla tukalassa tilanteessa, mutta hallitus näkyy seisovan edelleenkin tässä asiassa tumput suorina.

Tähän liittyy myöskin se markkinoiden oikeudenmukaisempi toiminta, joka on oleellista tietenkin myöskin suomalaisessa ruuantuotannossa. On välttämätöntä, että sille tehdään niin, että yksi taho, tässä tapauksessa kauppa, ei hallitse koko ketjua. Viimeinen pisara tälle oli viime viikolla ilmoitettu asia S-ryhmän osalta, että luomumaitoa ei Suomesta ole saatavana. Arvoisa kauppa, te olette antaneet väärän todistuksen. Tällaiseen on tässä markkinatilanteessa puututtava, jolloin markkinoita ylivoimaisesti hallitseva taho levittää täysin väärää tietoa. Kauppa myös sanoo, että se haluaa ylläpitää vapaata markkinataloutta. Hyvät kollegat, onko vapaata markkinataloutta se, että muut ketjun osat eivät uskalla tulla julkisuuteen sen vuoksi, että jos he tästä älähtäisivät, kauppa sanoisi, että kiitoksia yhteistyöstä ja se on teidän osaltanne päättynyt? Onko tämä vapaata markkinataloutta? Onko tämä vapaan markkinatalouden kaipuuta? Ei, tämä on suljettua taloutta, tämä on pelottelun taloutta, ja siksi kannustan voimakkaasti hallitusta siihen, että se tekee niin, että me pystymme oikeudenmukaisemmin toimimaan.

Puhemies! Ihan lopuksi vielä se, että tuotantoedellytykset, jotka maaseutu tarjoaa, ovat mittavat. Se myös tarvitsee liikenneinfran eikä niin kuin nyt tehdään, että sieltä leikataan alempiasteiselta tiestöltä, ja — sokerina pohjalla — sieltä leikataan 23 miljoonan euron tasosta yksityisteiltä 8 miljoonaan euroon. Tämä ei ole sitä, mitä hallitus omassa ohjelmassaan maaseudulta tavoittelee, ja tätä ei keskusta voi hyväksyä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta turvaamalla perusturvan varassa olevien ostovoimaa, ikäihmisten hoitopalveluja ja kotona selviytymistä sekä veteraanien kuntoutusta.

Sosiaali- ja terveysministeriön osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2013 on 12,6 miljardia euroa, joka on vajaa neljäsosa eli 23 prosenttia valtion talousarviosta. Määrärahaesitys on noin 0,3 miljardia euroa vuoden 2012 varsinaista talousarviota suurempi. Menojen kasvu aiheutuu indeksikorotuksista ja etuuksien menoarvioiden tarkentumisesta sekä hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2013 keskeisimpiä uudistuksia on työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta perheiden toimeentulon parantamiseksi. Toimenpiteen kustannusvaikutus valtiolle on 31,9 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Pienituloisten ostovoiman turvaamiseksi perusturvaetuuksiin tehdään osittain aikaistettu indeksitarkistus jo 1.1.2013 alkaen. Korotus lisää valtion menoja vuonna 2013 arviolta 45 miljoonaa euroa. Indeksitarkistusten aikaistaminen koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja eräitä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä toimeentulotukea.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa esitetään tarkistuksia myös muihin etuuksiin ja palveluihin.

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 292,4 miljoonaa euroa. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perustasoa ehdotetaan korotettavaksi 4 miljoonaa euroa, joka kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja kotona selviytymistä tukeviin kuntouttaviin palveluihin. Lisäksi veteraanilisää korotetaan vuoden alusta alkaen 50 eurolla kuukaudessa, joka lisää valtion menoja 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Isyysvapaan käytön lisäämiseksi isyysrahan kytkös vanhempainrahaan puretaan. Uudistus pidentää vanhempainrahakautta 12 arkipäivällä ja kohdentaa isälle 54 arkipäivää. Tästä enintään 18 arkipäivää voidaan pitää yhtä aikaa äidin kanssa. Isyysvapaan pidentämisajankohta muuttuu joustavammaksi siten, että se tulee pitää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta. Lisäksi isyysrahaoikeus muuttuu lapsikohtaiseksi siten, että isän oikeus isyysrahaan aikaisemman lapsen perusteella ei enää pääty uuden isyysrahakauden alkaessa. Uudistus lisää valtion menoja ensi vuonna noin 0,3 miljoonaa euroa.

Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrää korotetaan 21 eurosta 23,6 euroon kuukaudessa vuoden alusta lukien. Muutos lisää määrärahan tarvetta miljoonalla eurolla.

Kansaneläkelaitoksen myöntämiin vaikeavammaisten tulkkauspalveluihin esitetään noin 35 miljoonaa euroa, joka on 6,8 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän, eli kasvua 24 prosenttia. Tulkkauspalvelujen kasvu aiheutuu palvelujen kysynnän arvioitua suuremmasta määrästä ja etätulkkauksen kehittämisestä.

Lisäksi talousarvioesityksessä panostetaan muun muassa työllistymiseen sekä harmaan talouden torjuntaan. Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2013 yhteensä 2,7 miljardia euroa. Lomakorvausten jaksotuksesta työttömyysturvassa luovutaan vuoden alusta alkaen. Tästä aiheutuu valtionosuuksiin työttömyysturvassa arviolta 20 miljoonan euron lisäys vuoden alusta alkaen.

Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa toteutetaan kokeilu vuodesta 2013 alkaen, jossa päävastuu aktivoinnista siirtyy kunnalle. Kokeilun yhteydessä toteutetaan 62 kunnassa niin sanottu työllistymisrahakokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tämän kokeilun kustannus on arviolta 3,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan vuonna 2013 kasvua 3,5 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia, ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan noin 21 000 henkilöä elikkä noin 1 000 henkilöä enemmän kuin tänä vuonna.

Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita, jonka toteutusta jatketaan monipuolisella keinovalikoimalla. Työsuojelun aluehallinnon viranomaisilla on keskeinen rooli harmaan talouden torjunnassa, ja tähän on kohdennettu 1,3 miljoonaa euroa tulevana vuonna.

Lyhyesti, arvoisa puhemies, vielä: Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisia säästömenoja.

Sairausvakuutuksen etuusmenojen ja korvauksien arvioidaan nousevan 4,87 miljardiin euroon. Sairausvakuutuskorvausten nousua hidastaa hallituksen menopäätösten toteuttaminen, joiden yhteisvaikutus valtionosuuteen vuonna 2013 on 143 miljoonaa euroa. Suurin säästö, 103 miljoonaa euroa, kohdistuu lääkekorvausmenoihin. Lääkkeiden peruskorvausta ja alempaa erityiskorvausta alennetaan 7 prosenttia 1. helmikuuta lähtien. Toisaalta viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan 5 prosentilla samanaikaisesti, ja tämä helpottaa lääkkeitä paljon käyttävien tilannetta. Lisäksi eniten lääkkeistään maksavien asemaa parannetaan alentamalla lääkekorvauskattoa noin 50 eurolla jo vuoden alusta lähtien.

Sairausvakuutuskorvauksesta korvattavista valtion menoista vähennetään 40 miljoonaa euroa vuoden alusta lähtien. Tästä 20 miljoonaa euroa kohdistuu sairausvakuutuksen tutkimuksen ja hoidon korvauksiin ja 20 miljoonaa euroa toteutetaan korottamalla matkakorvausten matkakohtaista omavastuuta.

Ja vielä pari kohtaa säästötoimenpiteistä. Yrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta vähennetään 1,3 miljoonaa euroa ja maatalousyrittäjäeläkkeiden valtionosuudesta 15 miljoonaa euroa. Yrittäjäeläkkeiden osalta säästöt toteutetaan siten, että uusien aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksualennusta pienennetään nykyisestä 25 prosentista 22 prosenttiin täydestä työeläkevakuutusmaksusta ja maatalousyrittäjien alinta työeläkevakuutusmaksua maksavien työeläkemaksu hieman nousee. Tällä saavutetaan 14,7 miljoonan euron säästö ja jäljelle jäävä 300 000 euroa kohdistetaan Melan hallintokuluihin.

Tässä katsaus, ja vastaan mielelläni kysymyksiinne.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle siitä, että vihdoin tunnustatte sen, että yksi osa työttömiä on ollut ilman työttömyysturvaa. Puolison osalta työmarkkinatuen tarveharkinta poistuu. Kiitos siitä. (Matti Saarinen: Hyvä alku!)

Mutta sitten: Sana "oikeudenmukaisuus" on ollut varsin venyvässä käytössä niin eilen kuin tänäänkin, ja kuultiinpa tuossa vajaa tunti sitten, että esimerkiksi verotuksen osalta on kyse symbolisesta oikeudenmukaisuudesta, mitä se sitten tarkoittaneekaan. Kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta, niin kyllä tuo lääkekorvausten leikkaus ja erityisesti puuttuminen matkakorvauksiin, omavastuun nosto, on jotakin sellaista, jossa minun on vaikea ymmärtää, miten oikeudenmukaisuus toteutuu.

Toinen periaatteellisesti isompi asia budjetissa on puuttuminen Raha-automaattiyhdistyksen tuottoon tavalla, joka voi vaarantaa Rahiksen monopoliaseman.

Kysymys: milloin hallitus puuttuu työurien pidentämiseen sosiaali- ja terveysministeriön osalta?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tuon jälleen terveisiä veronmaksajilta kuntavaalikentiltä. Otan tässä vain yhden asian esille.

Lapsiperheitä on ensi vuonna tietojeni mukaan 557 200. Nyt lapsiperheet ovat huolissaan siitä, että lapsilisien indeksikorotukset tulevaksi kolmeksi vuodeksi jäädytetään. Kysymykseni kuuluu, kun en osannut siihen vastata viime viikolla: kuinka paljon valtio hyötyy euroissa tästä turhasta säästöstä?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On välttämätöntä, että Kataisen hallitus pyrkii sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talousarvioon. Talous on tiukka, ja säästöjä täytyy tehdä, mutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pitää olla, ja se on ollut, ohjenuorana.

Lääkekorvaussäästöt ovat kipeitä. Ne ovat olleet vaikeat tehdä. On erinomaista, että lääkekattoa lasketaan. Kysyisin: miten etenee, ministeri Risikko, lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistus, niin että pääsisimme tästä jälkeenjääneestä sairauksien luokittelusta järjestelmään, jossa suuremmat korvaukset saataisiin enemmän sairastaneille? Ja kysyn vielä, kun on tehty lakialoite siitä, että sairausvakuutuslakia muutettaisiin niin, että voitaisiin myöskin ennalta ehkäiseviä asioita korvata, kuten rokotteita: missä vaiheessa tämä työryhmä on, ja voimmeko odottaa eduskunnassa, että sairausvakuutuslakia muutettaisiin aivan kuten lakialoitteessa — jonka ensimmäinen allekirjoittaja on hallituksen oikeusministeri ja allekirjoittajia on yli sata kansanedustajaa — ja päästäisiin tähän sairausvakuutuslain muutokseen, jotta oikeasti terveyspolitiikka olisi tältäkin osalta ennalta ehkäisevää?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin myös omalta osaltani kysynyt ministeri Risikolta nimenomaan lääkekorvausjärjestelmän tilanteesta, koska kansalaisia suuresti huolestuttaa ja osittain myös pelottaa se, mitenkä he saavat tulevaisuudessa nämä tarvittavat lääkkeet, ja sen takia on tärkeää, että meiltä lähtee oikea informaatio kansalaisille siitä, miten tämä järjestelmä hoituu. On myös erittäin tärkeää, että me puutumme tähän lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuuteen ja sitä kautta tuomme vahvasti esille sekä tämän lääkemaksukattojärjestelmän että sen, me sen maksukaton tiputamme alas.

Mutta toinen asia, josta olisin kysynyt, on tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolisoilta. Nyt on käyty keskustelua myös siitä, millainen on niiden perheiden, joissa on täysi-ikäisiä lapsia, työmarkkinatuen kohtalo. Kysyisin ministeri Risikolta: (Puhemies koputtaa) ollaanko nimenomaan täysi-ikäisten lasten tai nuorten työmarkkinatuen harkinnan (Puhemies koputtaa) poistoa viemässä eteenpäin?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuossa edellisessä debatissa edustaja Kettunen täällä syytti vasemmistoa ja muitakin pienpuolueita kokoomuksen lieassa kulkemisesta, niin kun ministeri Risikko tuossa esitteli ne myönteiset seikat, jotka tässä budjetissa jo aiemmin päätetyn työttömyysturvaan kohdistetun 1 000 euron lisäyksen lisäksi otetaan huomioon, niin ihan mielellään kulkee siinä lieassa. Se on eri asia sitten, kuka vetää mistäkin päästä koviten.

Mutta kun täällä on jo kahdessa edellisessä puheenvuorossa kiinnitetty huomiota lääkekorvausleikkauksiin ja toisaalta lääkekorvausuudistuksiin, niin kerta vielä kiellon päälle, koska kyse on niin tärkeästä asiasta: hallitusohjelmassa on sovittu, että lääkekorvausjärjestelmä uudistetaan niin, että paljon lääkkeitä käyttävät hyötyvät uudistuksesta ja vähän käyttävät joutuvat kärsimään hieman ja toisaalta sitten myöskin kaikkein köyhimmillä on mahdollisuus selvitä. Kysyn, ministeri Risikko: kun tämä leikkaus ei noudata tätä periaatetta, niin millä tavoin nyt vuoden lopussa työnsä toivon mukaan lopettava järjestelmätyöryhmä, sotepol ja hallitus sitten hoitavat sen asian niin, että hallitusohjelma tältä osin toteutuu?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa jää joka päivä neljä nuorta pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle ja työelämän ulkopuolelle masennuksen tai jonkun muun mielenterveyden ongelman takia. Aika iso ongelma on se, että nämä nuoret joutuessaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat sysätyiksi köyhyyteen loppuiäkseen sen vuoksi, että meillä on semmoinen lainsäädäntö, että työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö ei saa ansaita kuin 700 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen hän menettää kokonaan työkyvyttömyyseläkkeensä, ja tämä lainsäädäntö koskee paitsi näitä masennuksen takia työelämän ulkopuolelle jääneitä myöskin vammaisia.

Kysyn itse asiassa molemmilta ministereiltä: oletteko te tekemässä jotakin yhteistyössä sen eteen, että saataisiin niiden nuorten määrä vähenemään, jotka Suomessa joka vuosi jäävät masennuksen tai mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle? Näitä nuoriahan on melkein 2 000.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Under regeringsförhandlingarna förra våren beslöts det att 20 miljoner skulle skäras ner inom sjöfartssektorn, men det var också klart att det inte skulle få tas från det så kallade bemanningsstödet som gör att vi kan behålla finsk arbetskraft på våra fartyg. En arbetsgrupp har funderat på hur den här inbesparingen på 20 miljoner ska gå till, och det finns förslag till lösningar och dit hör en översyn av sjömanspensionslagen med syfte att höja pensionsåldern. Alla tre sjöfackförbunden och Finlands redar-förening har därför bett minister Risikko att denna höst tillsätta en trepartskommitté för att få till stånd denna lagändring och jag skulle vilja fråga ministern när det här kommer att ske och hur ministern ser på den här frågan och hur länge arbetet får ta.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruotsissa on 38 kunnassa käytössä palvelualoite. Siellä tämä on hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yritykselle tai järjestölle mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palveluja. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Kysyisin ministeriltä: Onko tätä tutkittu? Voisiko tämä olla yksi hyvä menettely täällä Suomessa?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo eilen ja sitten tänäänkin tuossa aamulla jo pääministeri Kataisen kanssa lyhyesti keskusteltiin näistä työurakysymyksistä. Minun näkemykseni on, jos katsotaan kaiken kaikkiaan tätä kestävyysvajetta, että työurien pidentäminen on yksi keskeisimmistä rakenteellisista keinoista. Tiedämme hyvin, että sen suhteen, mitä työmarkkinajärjestöt neuvottelivat silloin maaliskuussa, hallitus on alkanut toimia postikonttorina ja tuo näitä esityksiä sitten tipoitellen tänne eduskuntaan. Mutta käsitykseni mukaan se, mitä maaliskuussa sovittiin, ei tule kyllä riittämään siihen yhteiseen tavoitteeseen, mikä on asetettu vuotta 2025 ajatellen, että työurat kestäisivät siihen 62,4 ikävuoteen. Kysyn ministeri Risikolta: mitä sellaisia uusia keinoja on, jotka ovat tämän hallituksen itsensä valmistelemia, ja milloin te tuotte ne tänne käsiteltäväksi?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisien indeksijäädytykset koskettavat kyllä niitä kaikkein pienimpiä, ja rahat olisivat tarpeen siellä lapsiperheissä.

Positiivista palautetta haluan antaa nyt myös hieman ministerille tästä HPV-rokotteesta liittyen papilloomaan ja nuoriin tyttöihin. Tiedustelisin: Missä vaiheessa tämä tulee rokotusohjelmaan, ja onko kaikki kunnossa siltä osin, että voimme tyytyväisenä odotella tätä rokotetta ja sen kaikki saavat? Ja pitääkö tämä kustannusarvio tässä sitten paikkansa, mikä on kirjattu?

Sähköisistä tietojärjestelmistä sen vuoksi haluaisin kysyä, että kun kokonaiskustannus on tämä 1,8 miljardia, niin se on aika paljon mielestäni arvottomasta konsultoinnista ja järjestelmästä, joka ei välttämättä ehkä toimi. Virohan maksaa vastaavasta vain sen 10 miljoonaa. Luotatteko te siihen, että meille on tulossa hyvä potilastietojärjestelmä?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa:

Ensinnäkin iso kiitos siitä, että sotiemme veteraaneja muistetaan budjetissa siten, että rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan perusosaa nostetaan, ja täällä on muitakin sotiemme veteraanien kannalta tärkeitä aiheita.

Toinen isompi kysymys liittyy monikanavarahoituksen purkamiseen. Nyt jos me saamme tulevaisuudessa noin 20 sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta, niin se mahdollistaa myös monikanavarahoituksen purkamisen siten, että Kela-rahoitusta voidaan siirtää lähemmäksi ihmisiä ja kuntalaisia. Tällöin meillä olisi peruspalvelujen rahoitus sekä lääkkeet, kuntoutus, sairauspäivärahat samassa kukkarossa. Kysynkin ministeri Risikolta: onko tarkoitus sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden yhteydessä myös samalla purkaa monikanavarahoitus, koska se mahdollistaa sen?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo eilen täällä puhuttiin terveydenhuollon tietojärjestelmistä. Niiden kehittämiseen on käytetty usean vuoden ajan valtavasti aikaa ja rahaa. Olen kouluttajana kiertänyt entisessä työssäni vuosikausia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita ja joutunut toteamaan, että ammatti-ihmiset käyttävät valtavasti työaikaa keskeneräisten ja epäonnistuneiden ohjelmien testaamiseen ja kokeiluun. Kysynkin ministeri Risikolta, joka viime hallituskaudella vastasi tästä asiasta: mikä meni pieleen, ja mitä voisimme tästä oppia?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Osana tätä työurakeskustelua on aivan oikeutetusti puhuttu myös työn ja perheen yhteensovittamisesta ja vanhempainvapaajärjestelmän kehittämisestä. Viime hallituskauden lopulla aiheesta tehtiin ansiokas ja monipuolinen selvitys. Kiitos siitä, että yksi pieni palanen, isien osallisuus pienen lapsen arkeen, nyt mahdollistuu lisäpäivien toimesta! Mutta miten, arvoisa ministeri, tämä työ tulee jatkumaan? Mitä muuta tapahtuu vanhempainvapaajärjestelmälle tämän hallituskauden aikana?

Sitten vielä lyhyesti toisesta asiasta: Niin ikään viime vaalikauden lopulla syntyi valmiiksi laki, joka yhtenäisti perhekäsitteitä sosiaaliturvassamme. Tätä lakia ei ole kuitenkaan nyt kuulunut eikä näkynyt täällä eduskunnan suunnassa. Mitä sille kuuluu? Ja tähän liittyen: Ylipäätään ottaen sosiaaliturvajärjestelmämme on hyvin perhekeskeinen. Mitä tämä budjetti lupaa niille yli miljoonalle suomalaiselle, jotka elävät yksin, joista moni kuitenkin käy töissä, vaikkapa lähihoitajana pääkaupunkiseudulla, ja on taloudellisesti erittäin tiukilla nousseiden elinkustannusten myötä?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan asiasta, jonka edustaja Juvonen ja edustaja Mäkisalo-Ropponen ottivat esille, elikkä liittyen näihin sähköisiin potilasjärjestelmiin, jotka ovat kalliita. Kysynkin ministeriltä: oletteko perehtynyt hiljattain julkaistuun Sitran tutkimukseen, jossa yksiselitteisesti todettiin, että tällainen yhden potilasjärjestelmän tilanne Suomessa olisi mahdollinen?

Toinen kysymykseni liittyy näihin terveyspalveluja tuottaviin firmoihin, jotka mitä ilmeisimmin pystyvät nykyisen lainsäädännön puitteissa välttämään veroja erilaisten järjestelyjen avulla ja sen seurauksena myöskin ehkä tarjoamaan palveluja halvemmalla. Eli aiotteko te ministerinä puuttua tähän verotulojen pakenemiseen Suomesta nimenomaan näitten terveyspalveluyhtiöitten kautta?

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilalle voi todeta, että tähän hallituksen talousosioon sisältyy esitys siitä, että näitä konsernin emoyhtiöiden konsernilainojen verojen vähennysoikeuksia rajataan nimenomaan, jotta tämä verojen kiertäminen saadaan kuriin, ja tässä voi viitata myös täällä sosiaali- ja terveystoimen alalla toimiviin yrityksiin, joten siltä osin hallitus toteuttaa vastuullista politiikkaa.

Hallituksen toimien osalta voi yhtyä täällä jo esitettyihin kehuihin työmarkkinatuen tarveharkinnan poistosta, niin ikään isyysvapaan uudistuksista.

Kuitenkin nostaisin esiin vielä edustaja Östmanin puheenvuorossa esiintyneen palvelualoitteen mahdollisuudet. Hallitusohjelmassahan todetaan, että palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja, ja tämä Ruotsissa useissa kunnissa käytössä oleva malli varmasti olisi yksi, joka hyvin edistäisi kuntapalveluiden kustannustietoisuutta ja niitten vertailua.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on sekä hyvää että huonoa, mikä lienee selvää, kun kyseessä on kuitenkin kuuden puolueen hallitustyöskentely. Erityisen hyvä asia on työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, joka osaltaan parantaa etenkin pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Toinen hyvä asia on perusturvaetuuksiin tehtävä aikaistettu indeksitarkastus, koska se hieman kompensoi etenkin kaikkein pienituloisimmissa perheissä lapsilisien indeksijäädytystä, joka taas ei kuulu minun suosikkeihini.

Haluan myös antaa ministerille kiitosta keliaakikoiden ruokavaliokorvausten korotuksesta, vaikkeikaan se ole riittävä, mutta suunta on kuitenkin oikea. Olisinkin kysynyt tähän ruokavaliokorvaukseen liittyen: sidotaanko tämä korvaus samalla indeksiin?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotihoidon tuki on tällä hetkellä noin 320 ja vastaavasti työttömien peruspäiväraha runsaat 650 euroa. Kysyisin: koska arvostetaan kotihoidon tukea niin paljon, että se pääsisi lähemmäs esimerkiksi tätä työttömien päivärahaa? Siinähän toimeentulotuet sitten vähentyisivät ja olisi tämmöinen hyvä vaihtoehto pienille lapsille.

Toisena kysyisin: kun on puhuttu jatkuvasti ennaltaehkäisystä, onko sosiaaliministeriössä huomattu, että kouluterveydenhuoltoon ja neuvolahuoltoon on tullut lisää resursseja, koska tämä on hirmuisen tärkeätä?

Vielä kolmantena kysymyksenä: Tiedämme, että yli 75-vuotiaat vanhukset joutuvat ottamaan noin kuusi lääkettä päivittäin, ja siinähän tulee haittavaikutuksia. Ollaanko ministeriössä tietoisia, että näin tapahtuu, ja millä nämä ongelmat voitaisiin poistaa, että tämä liika lääkitys lopetettaisiin?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella veimme eduskunnassa läpi perhehoitajalain osauudistuksen ja loimme pohjaa perhehoidon määrän ja laadun kehittämiselle Suomessa. Perhehoidosta tehtiin myös ensisijainen hoitomuoto lastensuojelun sijaishuollossa, ja vuodenvaihteessa tuo pykälämuutos astui voimaan.

Tämä hallitus on luvannut jatkaa tämän inhimillisen ja laitoshoitoon verrattuna erittäin paljon taloudellisemman hoitomuodon kehittämistä. Sijaisvanhempien, perhehoitajien sosiaaliturva on retuperällä. Tässä kokonaisuudistuksessa, jonka hallitus on tällä kaudella luvannut pistää käyntiin, pitäisi nyt parantaa tätä sosiaaliturvaa, koska muuten me emme tätä hoitomuotoa pysty Suomessa ihan oikeasti viemään vaihtoehdoksi. Kysynkin: missä vaiheessa perhehoitajalain kokonaisuudistus valmistellaan ja se tulee eduskuntaan? Sehän liittyy myös sosiaalihuoltolain kokonaisuudistukseen. Tämä on erillislainsäädäntö, joka pitäisi saada nyt kiireesti aikaan. Minä kysyn aikataulua.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu eilen ja tänään terveydenhuollon tietohallintojärjestelmistä. Ministeri Risikon vastuualueelle kuuluvat lääkkeet, ja tältä osin kysyisin, mitä kuuluu sähköiselle reseptille, hankkeelle, jota voi luonnehtia eräällä tavalla ikuisuushankkeeksi — toistakymmentä vuotta yritetty viedä eteenpäin.

On hyvä, niin kuin täällä on todettu, että viime hallituskaudella saatiin aikaiseksi tietohallintolaki. Tuoko se mitä mahdollisuuksia vaikuttaa myös sähköisen reseptin etenemiseen, ja kun tässä toimijoina ovat suurelta osin yksityiset apteekkarit ja apteekit, niin onko jotain sellaista, mitä pitäisi tehdä meidän apteekkijärjestelmän osalta, jossa voitaisiin myös turvata meidän lääkejakelu siltäkin osin, että potilasturvallisuus on siellä kaikissa yhteyksissä taattu? Mielestäni sähköisen reseptin nopeampi eteenpäinvieminen auttaisi tässäkin asiassa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hienoa, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on näistä vaikeista ajoista huolimatta pystytty tekemään niin paljon kohdennettuja arvovalintoja ja hyviä parannuksia tässä seuraavassakin budjetissa. On ikävää, että lääke- ja matkakorvauksia joudutaan leikkaamaan, ja on suotavaa, että tämä kokonaisuudistus etenee, niin kuin eteneekin, kuten ministeri on jo aiemmin kertonut.

Mutta hyvin tärkeätä on se, että heikommassa asemassa olevilta ei tässäkään budjetissa leikata vaan päinvastoin indeksitarkistuksia aikaistetaan ja tehdään myös positiivisia muutoksia tähän asumistuen maksatukseen.

Mutta olen täysin samaa mieltä siitä, mitä tässä on tullut opposition suunnalta toiveita, että vanhempainvapaajärjestelmää kaiken kaikkiaan uudistettaisiin räväkämmin ja saataisiin lisää joustoa pienten lasten vanhempien arkeen ja siihen tärkeään perheen ja työn yhteensovittamiseen. Toki tämä isyysvapaauudistus on erittäin tervetullut asia, ja toivotaan, että isät kaikkialla Suomessa tarttuvat siihen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaa aiemmin viittasi rokoteohjelmaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisyhän on tunnetusti sekä taloudellisin että inhimillisin tapa ratkoa sekä terveysongelmia että monia muitakin pulmia.

Itse kannan hieman huolta siitä, että kuntia velvoitetaan järjestämään korjaavia palveluita kasvavassa määrin yhä yksityiskohtaisemmin mutta samaan aikaan ennaltaehkäisyyn ei velvoiteta monissakaan tapauksissa likimainkaan yhtä paljon. Onko painopiste meillä kohdillaan? Tämä on varmaankin kysymys molemmille ministereille. Pitäisikö miettiä, miten kuntia saataisiin kannustettua ja ohjattua enemmän satsaamaan ennaltaehkäisyyn eikä säästämään ennaltaehkäisystä päinvastoin, koska budjetit ovat niin tiukilla ja kaikki rahat menevät korjaaviin palveluihin?

Ennaltaehkäisystähän on paljon esimerkkejä, vaikka se, että jos lapsiperheitä voidaan tukea vaikeissa tilanteissa ennen kuin ajaudutaan huostaanottoon, se on parhaita mahdollisia tapoja ratkoa ongelmia. Vastaavasti liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon kannustamalla voidaan ennalta ehkäistä kakkostyypin diabetesta, ja on monia muita esimerkkejä.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan ja on aina puhuttu paljon yrittäjistä ja yrittäjyydestä. Koska heidän ja heidän perheensä sosiaaliturva etenee hallituksessa? Minua erityisesti kiinnostaa, missä kulkee yrittäjän työttömyysuudistus. Osa tästä on mainittu hallitusohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisat kuulijat! Hyvä puhemies! Täällä tuli paljon kysymyksiä.

Ensiksikin noista säästötoimenpiteistä. Minä ymmärrän oikein hyvin sen kritiikin, koska kyllähän sosiaali- ja terveydenhuolto on sellainen, että sieltä on vaikea löytää niitä säästötoimenpiteitä, mutta ymmärrän kuitenkin sitten toisaalta senkin, että jokaisen sektorin on näihin talkoisiin ryhdyttävä ja osallistuttava, ja tämä on nyt sitten se meidän puoli, mitä voidaan tehdä.

Lääkekorvauskustannusten kokonaisjärjestelmän uudistus on siis meneillänsä. Täällä tuli kritiikkiä siitä, että me emme vielä pystyneet tässä, kun mietittiin näitä säästötoimenpiteitä, ottamaan kokonaisuudessaan nyt sitten sitä työryhmän esitystä, mikä siellä nyt on tulossa. Mutta oli tämä aikataulusyy, että meidän piti saada jo liikkeelle tämä säästö, mutta se työ jatkuu. Vuoden loppuun mennessä toivon, että työryhmällä on ihan oikeasti sellainen hallitusohjelman kirjauksen mukainen järjestelmä siellä mietittynä, jossa nimenomaan se hyöty tulee niille, jotka joutuvat enemmän käyttämään lääkkeitä.

Kaiken kaikkiaanhan tämä lääkejärjestelmä ja se, että meillä on turvallinen lääkehoito, liittyy meidän isompaan juttuun eli tällaiseen Lääkehuolto 2020 -ohjelman eteenpäinviemiseen. Samoin se liittyy siihen, että me pystymme pitämään apteekkiverkon hyvänä, ja nämä kaikki ovat nyt kehittämisen alla ja varmistamisen alla, aivan niin kuin ovat todella jo suunnitelmat meneillänsä.

Täällä muutamia kysymyksiä tuli peruspalveluministerille muun muassa tuosta rokotepuolesta, mutta koska se kuuluu nyt hieman tähänkin, niin meillä hallitusohjelmassa on kirjattu, että arvioidaan myös sitä mahdollisuutta, että sairausvakuutuskorvausta voitaisiin joissain tilanteissa käyttää myös rokotusten saamisen helpottamiseen, ja se työ on nyt meneillänsä. Minä olin itsekin oikein hyvilläni siitä, että tuo HPV-virusrokote on nyt saatu tuonne listoille. Viime kaudella saatiin sekä pneumokokki- että rotavirusrokote ja sinne varattiin niin paljon rahaa, että me pystyimme nyt sitten jonkin verran käyttämään sitä jäljelle jäänyttä rahaa myös siihen, että saatiin tätä HPV:ta eteenpäin, ja se on oikein hyvä asia.

Raha-automaattiyhdistyksen... — Jos, puhemies, minä saisin pikkusen enemmän aikaa, kun tuli näin paljon kysymyksiä.

Kun Raha-automaattiyhdistyksestä kysyttiin, onko nyt aikomus horjuttaa monopoliasemaa, niin ei missään nimessä. Sitten se on ihan todella kunnia-asia hallituksellekin, että me ylläpidämme nimenomaan järjestöjen toimintaedellytyksiä, koska kyllähän sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla järjestöt ovat se kantava voima. On paljon sellaisia toimia, mitä eivät viranomaiset pystyisi tekemään, jos ei meillä olisi järjestöjä.

Sitten työurien pidentämisestä täällä kysyttiin. Minä olen aivan samaa mieltä siitä, että ne toimet, mitä nyt on sovittu, eivät vielä kesää tee. Meidän on ihan oikeasti tehtävä muitakin tekoja. Nythän on tämä työurasopimus, sitten meillä on myöskin eläkeneuvottelukunta, joka pohtii tätä eläkepolitiikka siltä osin. En ota siihen nyt kantaa, koska sieltä tulee varmasti uusia esityksiä jossain vaiheessa. Mutta se, mihin nyt on jo tartuttu, on nimenomaan nämä pitkäaikaistyökyvyttömät elikkä ne, jotka ovat osatyökykyisiä tai ovat vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Meillä on 25 000 uutta työkyvyttömyyseläkeläistä joka vuosi — uutta. Mitä nuoremmasta on kysymys, sitä useammin kyseessä ovat mielenterveysongelmat, ja mitä vanhemmasta, niin on kysymys tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Me olemme perustaneet tällaisen ihan toimintaohjelman laatimisen näille, ja nyt ihan uutena toimenpiteenä tällä viikolla olen asettanut työryhmän, joka pohtii sitä, että saataisiin ihan tällainen konsepti, joka heti, kun on vaarassa osatyökykyisyys elikkä se, että ei ole sataprosenttinen työkyky, otettaisiin käyttöön eri työpaikoilla. Siellä katsotaan työpaikan toimet, koulutus, sosiaalivakuutus, kuntoutus, työvoimahallinnon mahdollisuudet, työterveyshuollon mahdollisuudet ja se räätälöitäisiin sille henkilölle. Tästä perästä kuuluu. Sitä ruvetaan kehittämään nyt tämän syksyn aikana.

Selvä. — Puolison tulojen huomiointi työmarkkinatuessa. Me olemme nyt siihen 32 miljoonaa satsaamassa, ja varmasti sitten näitä muitakin tarpeita on, mutta niihin myöhemmin.

Merimieseläkelaki ei ole tällä hetkellä STM:n pöydässä siitä syystä, että eläkeneuvottelukunta miettii sitten kaiken kaikkiaan tätä eläkepolitiikkaa.

Kela-korvauksista totean vain sen, että monikanavarahoitusta nyt selvitetään tällä hetkellä ja yritetään sitä läpinäkyvyyttä lisätä.

Sitten meillä myöskin vanhempainvapaajärjestelmää kehitetään koko ajan, yksinhuoltajat ja monikkoperheet, sitten myöskin perhekäsitteen yhtenäistämisestä työ jatkuu.

Keliakiakorvauksiin...

No niin, seuraava. — Minulla jäi nyt paljon puhumatta tuosta sähköisestä järjestelmästä, ja toivon, että siihen saan mahdollisuuden.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kela on vahva organisaatio, jolla on asiantuntemusta ja mahdollisuutta hoitaa niitä tehtäviä, joita lainsäätäjät Kelalle antavat. Kohdistan tämän kysymyksen Kelasta vastaavalle ministerille siitä näkökulmasta, että keskustalla on ollut ja on näkemys, että omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle merkitsisi tasa-arvon lisääntymistä. Silloin kriteerit olisivat yhtenäiset ja kaikki ne, jotka kriteerit täyttäisivät, pääsisivät omaishoidon tuen piiriin. Eli tämä lisäisi myöskin tällaista oikeudenmukaisuutta. Nyt tällä hetkellä kuntien taloudellinen tilanne sanelee liian paljon tätä omaishoidon kehittämistä. Kun kokonaisuutena kysymys on yhteiskunnankin kannalta edullisesta hoitomuodosta, tämä tuen siirtäminen Kelalle olisi perusteltua. Mikä mahtaa olla ministerin kanta tähän kysymykseen Kelasta vastaavana ministerinä?

Sitten toinen kysymys: sotaorpojen etuudet. Ministeri tuntee tämän asian hyvin. Kuuluuko tähän kysymykseen mitään uutta? (Puhemies koputtaa) Järjestöt ovat lähestyneet ja kysyneet, ovatko realisoitumassa ne myönteiset kannanotot, mitä ministeri on aiemmin esittänyt.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun kysymykseni koskee oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menoja ja lähinnä sitä, että menot kasvavat noin miljoonalla eurolla ensi vuonna.

Seinäjoella avattiin viime vuonna 596 vainajaa, ja toiminta on semmoinen, että vainajat ovat siellä keskussairaalan kylmiössä ja avaaja eli patologi tulee sinne suorittamaan tämän avauksen. Nyt syksyllä toiminta muuttuu sellaiseksi, että patologi on Tampereella ja näitä avattavia joudutaan sitten kuljettelemaan pitkin maakuntaa, ja ainakaan meidän arviomme mukaan ei se halvempaa ole siirtää näitä avattavia. Elikkä halvempaa olisi, että avaaja siirtyy paikalle. Kysynkin ministeriltä: olisiko järkevämpää vielä palata tähän käytäntöön, että tämä toimenpiteen suorittaja tulee paikalle eikä näitä avattavia kuljeteta edestakaisin?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin positiivista täällä, vaikka lääkekorvauksista joudutaan leikkaamaan, on kuitenkin tämä lääkekorvauskaton aleneminen, ja tietenkin luonnollisesti myös tämä keliakiakorvaus on hyvä asia.

Olisin halunnut kysyä ministeriltä: Mikä on tilanne tällä hetkellä narkolepsiapotilaiden osalta? Onko pystytty vastaamaan siihen tuen tarpeeseen, mitä on haluttu näitä tukikorvauksia, ja pystytäänkö vielä näitä eteenpäin hoitamaan?

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika synkeinä aikoina sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta löytyy kuitenkin hyviä uutisia. Kiitoksia isyysvapaan pidentämisestä, se on hieno uutinen sekä isille, äideille että ennen kaikkea lapsille. Myöskin tämä kohdunkaulan syöpää ehkäisevän HPV-rokotteen saaminen kansalliseen rokoteohjelmaan oli hieno uutinen, ja siinä Suomi oli ollutkin eurooppalaisia verrokkejamme jäljessä. Lisää hyviä uutisia oli veteraaneille. Vanhuspalvelulaista kiitos molemmille ministereille, jotka ovat antaneet tähän panoksensa: hieno lopputulos, hieno neuvottelutulos.

Vielä kiittäisin myöskin tuosta lääkekorvausjärjestelmästä ja siitä erityisesti, että sitä kehitetään, sitä kokonaisuudistusta, nimenomaan siihen suuntaan, että ne korvaukset kohdentuvat kaikkein eniten tarvitseville. Kysyisin vielä jatkokysymyksen siitä, että onhan näin, että siinä uudistuksessa varmistetaan myöskin se, että Suomessa on käytössä parhaat ja kaikkein nykyaikaisimmat lääkkeet ja että tätä tutkimus- ja innovaatiotyötä kannattaa täällä Suomessa jatkossakin tehdä, että siihen on edellytykset.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä budjettiesitystä ja hallitusohjelmaa katsoo, täytyy olla tyytyväinen, että oli sellainen erikoinen poliittinen tilanne silloin puolitoista vuotta sitten, että saatiin vääntömomenttia näiden asioiden eteenpäinviemiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi sekä hallitusohjelmassa että sitten sitä toteutettaessa budjettiratkaisuilla. Esimerkiksi tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on pitkäaikainen tavoite ollut, ja toisenlaisessa tilanteessa tuskin olisi saatu siitä sopimusta aikaan.

Isyysvapaan pidennyksestä yhdyn siihen myönteiseen arvioon, joka täällä on esitetty. Kansainväliset tutkimukset osoittavat sen, että nimenomaan isälle merkitty isyysvapaa takaa sen, että isät myös näitä vapaita käyttävät, ja se tuo tasa-arvoa sekä arkeen että työelämään.

Perheiden auttamisessa kiinnittäisin huomiota siihen, onko mietitty jotakin tällaista matalan kynnyksen lähestymistapaa, niin että ne perheet, joissa sitä voimattomuutta ja vaikeuksia on, pystyisivät koordinoidusti ottamaan yhteyttä ja saisivat jonkun kontaktin auttamisjärjestelmiin.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista. Erityisesti köyhät lapsiperheet ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta. Näitä perheitä koskettaa selvästi muita enemmän lapsilisien reaaliarvon alentuminen. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Millä toimin hallitus tukee köyhiä lapsiperheitä, jotka eivät ole oikeutettuja perusturvaan mutta elävät köyhyysrajalla?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onneksi keskusta sai viime hallituskaudella aikaiseksi takuueläkkeen, sillä tosiasia on, että esimerkiksi tämä lääkekorvauksen heikentyminen saattaa merkitä sitä, että kun ennen pohdittiin Iltis vai appelsiini, nyt pohditaan ruoka vai lääkkeet. Ja todellakaan oikeudenmukaista ei ole sekään, että jos terveyspalveluja joudutaan hakemaan kaukaa, omavastuu siitä korottuu.

Mutta varsinainen kysymykseni kuuluu: onko riski, että kun sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan rahoitus pienenee, meillä nämä valitusajat pitenevät ja ihmiset eivät saa oikeutta silloin, kun kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi päätöksissä? Ja miten ministeri aikoo kohdentaa lomituksiin tulevat säästötarpeet? Vähennetäänkö maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määriä ja kasvatetaan työtakkaa siellä entisestäänkin kuormittuneilla maatiloilla?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on hyviä uudistuksia sosiaali- ja terveysministeriön osalta, kuten ministerin puheista kävi ilmi. Sinänsä hyvä, koska nyt eletään vaikeita aikoja ja rahat ovat niukkoja, mutta nyt on onnistuttu priorisoimaan ja valitsemaan fiksusti. Erityisesti tämä ministeri Risikon aloittama vanhustyön ongelmien poistaminen on edennyt tässä budjettiriihessä erittäin hyvään suuntaan, ja on pystytty esimerkiksi tämä omaishoito nostamaan tärkeään asemaan. Erityisen iloinen olen siitä, että pitkään odotettu keliaakikkojen ruokakorvaus nousi. Se on erittäin tärkeää, että tämmöiset pienetkin asiat nousevat tärkeään asemaan isojen asioiden rinnalla.

Se, mistä oikeastaan haluaisin vielä nostaa keskustelua, on tämä meidän sosiaaliturvajärjestelmämme. Sehän on vahva turvaverkko ja entisestään vahvistunut, mutta olisiko syytä esimerkiksi työllisyystuen näkökulmasta muuttaa järjestelmää siihen suuntaan, että se olisi enemmänkin (Puhemies koputtaa) benjiköyden tapainen verkosto, jossa olisi ponnahdusvoimaa ja kannustavuutta, kuin tämmöinen turvaverkko?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä laajentaa tätä mielenterveysteemaa. Mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus maassamme, niin kuin hyvin tiedämme, ja niiden takia on työkyvyttömyyseläkkeellä noin 90 000 suomalaista. Yleisimpänä syynä on tosiaankin masennus, jonka takia lähes 40 000 on eläkkeellä. Jokaisena päivänä peräti 12 ihmistä tämän takia eläköityy, ja kasvava osuus on todellakin niitä alle 30-vuotiaita nuoria.

Mielenterveysongelmat eivät ole enää minkään pienen ihmisryhmän ongelma, vaan ne koskettavat ihan traagisellakin tavalla yhä useampia sairastuneita, heidän läheisiään. Joka viides alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmilla on mielenterveydellinen ongelma, ja näin ollen heillä on kohonnut riski sairastua myöhemmin itsekin. Eli tämä on suuri kansanterveydellinen ongelma ja vaikuttaa niin työurien pituuteen kuin kansantalouteenkin.

Mitä eri toimenpiteitä ollaan nyt tekemässä ensi vuonna tämän asian eteen? Ministeri mainitsi tämän toimintaohjelman osatyökykyisille, mutta koska yhtä viisasten kiveä ei varmasti ole, niin mitä muita toimenpiteitä tätä varten on?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kaikkien tämän alan toimien kehittäminen edellyttää korkeatasoista tutkimusta. Juuri tällä viikolla me kansanedustajat kuulimme Tampereella, että Suomessa tehdään hyvin arvostettua kansainvälistä tutkimusta esimerkiksi kliinisen lääketieteen alalla, eli näitä suomalaisia tutkimuksia referoidaan kansainvälisesti hyvin, ja sillä lailla sillä on merkitystä.

Kysymykseni koskee nyt erityisesti tutkimusmäärärahoja. Meillä on useamman eri budjetin laadinnan yhteydessä noussut esille evo-rahojen jälkeenjääneisyys ja se, millä tavalla niitä pystyttäisiin nostamaan. Paitsi kliinisen lääketieteen tutkimukseen, joka on erittäin tarpeellista ajatellen syöpätutkimusta sun muuta, myös laajentaen evo-rahoja tarvitaan ennalta ehkäisevään nimenomaan kansanterveystieteeseen ja terveystieteitten tutkimuksen mahdollistamiseen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana leikattiin nuorten toimeentulotukea niiltä, jotka eivät hae töihin tai koulutukseen. Kun tämä päätös tehtiin, uskottiin, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan aktiivitoimiin. Kysyisin ministeriltä, miten tämä heikennys nuorten toimeentulotuessa on vaikuttanut ensinnäkin toimeentulotukitilastoihin, toiseksi nuorten elämänhallintaan. Onko minkäänlaista seurantaa tehty, vai ovatko nämä nuoret mahdollisesti siirtyneet rikolliselle tielle, vai mikä heidän kohtalonsa on? Onko minkäänlaista tietoa tästä?

Sitten toinen asia, joka liittyy toimeentulotukiin. Keskusteltiin aikaisemmin paljon siitä, että alaikäisten lasten saamat kesätyötulot vaikuttivat alentavasti perheen saamaan toimeentulotukeen. Onko tämä epäkohta jo korjattu?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni jo hetki sitten otin pois, koska muutama edustaja täällä on jo samasta aihepiiristä kysynyt eli lääkekorvauksista.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! Ei todellakaan ole mennyt. — Vanhuspalvelulain ohella ministeri Risikko ansaitsee kiitokset ammatikseen urheilevien tapaturma- ja eläketurvan kehittämisestä. Ennakkotietojen mukaan hallitusohjelmassakin luvattua paranneltua urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvalakia päästäisiin käsittelemään vielä tämän syksyn aikana. Parannusehdotuksiakin on kuultu. Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni on ehdottanut kiinteän 65 vuoden eläkeiän korvaamista joustavalla 63—68 vuoden iällä sekä urheilijoiden vapaaehtoisen eläkkeen kerryttämisen ja oman vakuutusyhtiön perustamisen mahdollistavan säädöksen lisäämistä ehdotukseen. Mitä mieltä arvoisa ministeri on näistä ehdotuksista?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Terveys- ja sosiaalialalla työn vaikuttavuus ja tuloksellisuus on usein pitkän aikavälin tulos. Olemme tottuneet arvioimaan taloutta vuosineljänneksellä, mutta sosiaali- ja terveysalalla esimerkiksi ennalta ehkäisevän työn vaikuttavuutta voidaan usein arvioida vasta 25 vuoden kuluttua. Tämänhän me tiedämme historiammekin valossa esimerkiksi sellaisista menestystarinoista kuten hammashuoltomme.

Ennalta ehkäisevällä työllä on siis osoitettu olevan myös taloudellista merkitystä. Silti niitä palveluita erityisesti budjettia tehtäessä usein vähätellään. Koska edustaja Tynkkynen nostikin täällä jo esille kysymyksen siitä, miten kuntia kehotetaan ennalta ehkäisevään työhön, haluaisin sen lisäksi ministeriltä kysyä, pitäisikö meillä olla tällaiset kansalliset vaikuttavuuden mittarit, joilla sitten kuntia voitaisiin kannustaa ennalta ehkäisevän työn tekemiseen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin ihan aiheellisesti työurien pidentämisestä, ja tiedossa on kuitenkin, että hallitus aikoo lopettaa varhennetun varhaiseläkkeen. Sitä on perusteltu sillä, että eliniänodote kasvaa, mutta näillähän ei ole keskenään mitään asiayhteyttä. Tällä ei ratkaista millään tavalla sitä tarvetta tälle eläkkeelle, jos eliniänodote kasvaa. Kysymys on työssäjaksamisesta, ja tämä eläke nimenomaan vastaa siihen tarpeeseen. Kysynkin ministeriltä, mitä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, niin että ihmiset sitten jaksavat työssään ja sitä kautta pidennetään työuria.

Toisena kysymyksenä kysyisin, aikooko hallitus siirtää omaishoidon maksatuksen kunnilta Kelalle ja täten yhtenäistää käytäntöä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Joo, arvoisa puhemies, samaan aiheeseen. — Jatkan tästä edustaja Turusen esittämästä kysymyksestä, joka liittyi tähän varhennettuun varhaiseläkkeeseen, sen poistamiseen. Sen lisäksi hallitus aikoo puuttua myös osa-aikaeläkejärjestelmään ikärajoja nostamalla. Kysyisin ministeriltä, kuinka paljon tämä varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen ja muu tällaisen eläketien sulkeminen tuo painetta sitten muihin eläkejärjestelmiin, työkyvyttömyyseläkkeelle, sairaseläkkeelle. Eli onko olemassa riski sille, että tulee uusia kustannuksia sitä kautta?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, sanoitte työurien pidentämiseen liittyen, että nykytoimet eivät riitä. Tässä maassa pääsääntöisesti mahtuu aina yksi keskustelunaihe kulloinkin agendalle, jolla ratkaistaan kaikki mahdolliset ongelmat, mitä on suinkin keksitty. Työurat, työurien pidentäminen oli aikanaan tällainen muutamia kuukausia sitten. Kesän aikana ja alkusyksyn aikana on ollut kovasti hiljaista. Kun te sanotte, että nykytoimet eivät riitä, niin ymmärrän hyvin, että kolmikantainen valmistelu on menossa, mutta kun sanan säilää käytetään ja asioita on lupa kysyä, niin mitä te tarkoitatte, arvoisa ministeri, sillä, että nykytoimet eivät riitä? Oletteko te valmis nostamaan hallituksen sisällä keskusteluun esimerkiksi eläkeiän noston? Tai sitten toinen asia: missä kohtaa on valmistelu osatyökykyisyyden nykyistä paremmasta hyödyntämisestä? Sosiaaliturvajärjestelmä vaatii uudistamista. Meillä on ihmisiä, jotka haluaisivat töihin, mutta sosiaaliturvajärjestelmämme estää sen. Mitä tässä tapahtuu?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys koskee iäkkäitä ikäihmisiä tai ikäihmisiä ja semmoisia, jotka asuvat kotona tai ovat menossa juuri tehostettuun palveluasumiseen. Haluaisin ministeriltä vastauksen siihen, että jos kunnan hoitohenkilöstö suunnittelee palvelun tarvetta, niin onko varallisuudella merkitystä sille, mitä tämä suunnitelma ja suositukset pitävät sisällään.

Toinen kysymys koskee iäkkäitä, jo vuosikymmeniä yhdessä asuneita ikäihmisiä, joista toisella kenties RAVA-indeksi osoittaa, että on tarve siirtyä tehostettuun palveluasumiseen. Miten toista osapuolta kohdellaan? Erotetaanko heidät, jolloin aiheutetaan aika paljon psyykkisiä ongelmia, koska jo vihkisääntöhän lähtee siitä, että Jumala heidät yhdistää? En ole niin kovin uskonnollinen henkilö, mutta Jumala heidät yhdistää. Mutta onko näin, että vanhustenhuolto ja RAVA-indeksi heidät erottaa?

Ritva  Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veteraanit saavat hieman lisää rahaa, ja se on hyvä asia, mutta takaako tämä lisärahoitus sen, että jokainen veteraani, joka kuntoutukseen haluaa, pääsee sinne vuoden aikana? Entä kotihoito heidän kohdallaan, jotka eivät kuntoutukseen enää jaksa, onko se riittävällä tasolla? Heidän auttamisensa on nyt siinä tilanteessa, että monta vuotta ei ole enää jäljellä.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että ministeri äskeisessä puheenvuorossaan lupasi, että työ jatkuu hyvin monessakin asiassa, mutta minä toivoisin, että seuraavassa vastauspuheenvuorossanne teillä, ministeri, olisi mahdollisuus nyt vähän tarkemmin kertoa, mitä te todella ajattelette tästä vanhempainvapaauudistamisen kokonaisuudesta. Me kaikki tiedämme, että tähän isoon projektiin, joka mullistaa myös käsitystämme työelämän rakenteista, tarvitaan mukaan myös elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt kokonaisuudessaan. Miten tämä valmistelu tulee jatkumaan? Hyvää pohjaa on viime hallituskaudelta.

Toisena kysymyksenä vielä toistan tämän kokonaiskuvan yhteiskunnastamme. Yli miljoona ihmistä elää yksin, heistä moni kaupungeissa mutta myös maaseudulla. Elämisen kustannukset ovat nousseet. Sosiaaliturvajärjestelmämme ja ylipäätään ottaen yhteiskunnan tuet rakentuvat sen varaan useasti, että taloudessa asuu kaksi tienaavaa tai tukia saavaa ihmistä. Mitä ensi vuoden budjetti lupaa yksin eläville ihmisille?

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikään kuin näin kahden tunnin välein aiheeni päihteet ja erityisesti alkoholi koskettavat molempia ministereitä, mutta erityisesti ministeri Risikolta haluaisin jatkoa tähän edustaja Rauhalan nostamaan tutkimusnäkökulmaan. Onko meillä tällä hetkellä Suomessa riittävästi lapsiin ja nuoriin liittyvää päihdetutkimusta, ja pystytäänkö riittävällä tavalla tutkimuksen antama tieto tuomaan päätöksentekoon sekä käytännön toimiin mutta erityisesti rakenteisiin? Perustelen kysymystäni sillä, että kun lapsuuden kokemukset päihteistä, tietenkin omat kokemukset mutta myös vanhempien nähdyt kokemukset, vaikuttavat meihin jokaiseen ihmiseen koko elämän ajan — tässä on hirveän isosta asiasta kysymys — niin tuleeko tämä tutkimuksen hyöty meille arkeen riittävällä tavalla.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lastenlinna ja Lastenklinikka ovat olleet jo vuosikausia hälyttävän huonossa kunnossa. Husiin on tarkoitus rakentaa uusi lastensairaala lähivuosina, mutta ongelmana on hankkeen rahoitus. Vaikka sairaala rakennettaisiin Helsingin ja Uudenmaan alueelle, kyse on koko maan lasten tilanteesta ja siitä, että saisimme asiaa koskevan huippututkimustiedon saman katon alle. Kysyisin nyt ministeriltä: olisiko lastensairaalalle mahdollista saada valtion rahaa, ja miten näette hankkeen tärkeyden valtion investointisuunnitelmissa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ihan totean jo, että oikeuslääketieteelliset avaukset, maatalouslomitus, evo-tutkimus, toimeentulotuki, edustaja Eestilän kysymykset ovat peruspalveluministerin puolelta ja hän vastaa niihin.

Ihan ensimmäisenä nyt haluan teille kertoa tuosta sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Nyt on ollut paljon keskustelua tästä, miten on tultu tähän. Minä en tietenkään ota kantaa siihen, mitä on tapahtunut ennen minun tuloani peruspalveluministeriksi viime kaudella, mutta sanon nyt sen, mitä itse tein. Nimittäin me teimme aikamoisia mullistuksia tuohon sähköisen potilastietojärjestelmän kehittämiseen. Yksi on se, että työ organisoitiin aivan toisella tavalla. Siihen satsattiin. Meillä satsattiin henkilöstöresursseihin, tehtiin tällainen hanketoimisto Kuntaliiton kanssa, perustettiin operatiivinen johtamisen yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Me erotimme budjetissa STM:n muusta rahoituksesta omaksi momentiksi tämän rahoituksen, me saimme budjettikehyksen, me saimme sinne lisää rahoitusta, ja myöskin sähköinen lääkemääräys tuli jo käyttöön. Eli jo lainsäädännössä tehtiin valtavia muutoksia, jotka kyllä korjaavat osan ainakin näistä meille tulleista kritiikeistä. Varmasti peruspalveluministeri kertoo sitten, miten hän on jatkanut tätä työtä.

Edustaja Backman kysyi tästä sähköisestä reseptistä. Sehän on aivan hienosti mennyt eteenpäin. Siinä oli aluksi pikkuisia hitauksia, koska kaikki apteekit eivät olleet ottaneet sitä käyttöön, mutta nyt tällä hetkellä se on liikkeellä. Julkinen terveydenhuolto ei voinut aloittaa sitä ennen kuin meillä olivat apteekit mukana, ja nyt käyttöönotto sitten etenee ihan suunnitelmallisesti. Tällä hetkellä kuukaudessa kirjoitetaan 600 000 sähköistä reseptiä, ja luku kasvaa jatkuvasti. On arvioitu, että kun meillä on nyt kirjoitettu 3 miljoonaa reseptiä, niin vuoden lopussa olisi 5 miljoonaa reseptiä jo kirjoitettu. Tiedoksi vain, että seuraava vaihe tällä puolella on se, että huumausainereseptit säädetään sähköiseen reseptiin, että on pakko olla sähköinen resepti, ettei voida käyttää huumausainetta sitten väärin. Tästä me voimme olla kyllä oikein tyytyväisiä, ja voi todeta, että tämä on myöskin hiihtänyt latua auki tälle potilastietoarkistolle.

Sitten mennään näihin muihin kysymyksiin. Minä lisään vielä tuohon sähköiseen, että varmasti on hyvä, että siitä keskustellaan, mutta nyt pitää muistaa myös faktat, mitä sille on tehty viime kaudella. Minä odotan siltä kyllä todella paljon vaikuttavuutta, ja sitä todella nyt sitten tutkitaankin.

Vanhusten monilääkitys on ongelma. Meillä on lääkehoidon kokonaisarviointia, farmasistit tekevät kunnissa lääkäreitten kanssa. Sitä vain pitäisi saada lisää levitettyä. Fimean tietokanta auttaa siinä, koska Fimea on listannut epäsopivat lääkkeet, yhteensopimattomat lääkkeet. Kannattaa katsoa sieltä, mitkä eivät sovi vanhuksille yhteensovitettuna.

On perhehoitajien sosiaaliturvapuoli. Se työ jatkuu, koska se on osa myöskin tätä sosiaalihuoltolainsäädännön edistämistä. Ennaltaehkäisyssä olisi todella hyvä, että siihen saataisiin myös valtionosuusjärjestelmästä tukea. Kannatan vaikuttavuusmittareitten käyttöä nimenomaan tässä ja niitten kehittämistä.

Yrittäjien sosiaaliturvatyö jatkuu. Meillä on luovien alojen sosiaaliturvatyöryhmä perustettu nyt juuri, ja aivan niin kuin täällä tuotiin esille, myös urheilijoitten sosiaaliturva on tässä osana. Valitettavasti ne eivät vain käden käänteessä käy, mutta kyllä työ on siellä meneillänsä.

Veteraanien tukeminen. Hieno asia, että saatiin kuntoutukseen lisää rahaa. Mutta muistutan siitä, että pelkkä kuntoutus tässä nyt ei riitä vaan pitää olla niitä kotiin vietäviä palveluja, että ihminen jaksaa ja pystyy olemaan siellä kotona. Se ei pelkällä kuntoutuspalvelulla hoidu. Siitä syystä minä olen iloinen siitä, että viime kaudella käynnistämäni rahapotti sinne kotiin vietäviin palveluihin sai nyt myöskin lisää resursseja.

Narkolepsiakorvauksista. Niitä hakemuksiahan käsitellään koko ajan, ja odotamme myös lisää tutkittua tietoa siitä yhteydestä tämän rokotteen ja narkolepsiasairauden välillä.

Sitten täällä sanottiin, että Somla ei olisi saanut resursseja. Päinvastoin: Somla on saanut resursseja, ja sillä tavoitellaan nyt sitä, että nämä jonot olisivat sitten lyhyemmät.

Sitten kaiken kaikkiaan tästä vanhempainvapaajärjestelmästä, mihin Saarikko viittasi. Viime kaudellahan meillä oli iso työryhmä siitä, ja siellä on eräällä lailla jo sanottu, mitä kaikkea siinä pitäisi tehdä. Yksi sellainen kriittinen piste on näiden vanhemmuuden kulujen jakaminen isän ja äidin työnantajan kesken. Se on yksi sellainen luupin alla oleva. Sitten on myöskin tämä vanhempainvapaajärjestelmän lisäkehittäminen, mutta nythän tehtiin jo aika iso juttu tässä työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä, niin että tästä on nyt hyvä jatkaa sitten eteenpäin. Varmasti syksyn aikana kuulee lisää.

Ja sitten myöskin Rehulalle, että varmasti syksyn aikana tulee lisää tähän työurien pidentämiseen keinoja.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Täällä jo tuli tämän kuluneen tunnin aikana aika paljon kysymyksiä, jotka kuuluvat todellakin minun tontilleni, mutta ehkä sitten debattiosuudessa niihin vastaan ja pidän tämän alkupuheenvuoron kuitenkin kokonaisuudessaan nyt tässä. Pyrin säädetyssä ajassa sen pitämään.

Vuosi sitten tässä salissa keskusteltiin vuoden 2012 budjetista, ja silloin puheena oli, niin kuin varmasti hyvin muistatte, 100 euron korotus kansalaisten perusturvaan, asumistulon tulorajoihin sekä yksinhuoltajaperheiden erityinen huomioiminen tuolla 85 euron toimeentulotuen korotuksella. No, tämä perusturvan korotus on kuluneena vuonna tuonut parannuksen peräti puolen miljoonan suomalaisen arkeen. Tämä on kyllä yksi oikeudenmukaisuuden teko, jonka tämä hallitus on tehnyt tuloerojen vähentämisen ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen puolesta. Kuten edustajat ehkä muistavat, vuosi sitten täällä salissa meillä oli myös ilo kertoa yhteisesti ministeri Risikon kanssa, että silloin jo saatiin veteraanien kuntoutukseen lisärahaa, peräti niin, että sillä saatiin 2 000 kuntoutuskertaa per veteraani lisättyä Suomenmaassa.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä hallitus jatkaa valitsemallaan oikeudenmukaisuuden lisäämisen ja epäkohtien korjaamisen tiellä huolimatta siitä, että taloudellinen tilanne on erittäin haastava. Veteraanien asemaa parannetaan entisestään, panostetaan toimeentuloturvan aktiivitoimiin, ja eräs koko hallituskauden merkittävimmistä uudistuksista, vanhuspalvelulaki, tulee voimaan ensi vuonna, ja vanhustenhoivan epäkohtiin saadaan parannusta, kun myöskin hoitajien alimitoitukseen saadaan vihdoinkin nollatoleranssi. Ryhdymme myös ehkäisemään nuorten tyttöjen kohdunkaulan syöpiä, kun kansalliseen rokoteohjelmaan saadaan vihdoinkin tuo HPV-rokote mukaan.

Arvoisa puhemies! On tärkeää puolustaa niitä, jotka ovat puolustaneet meitä, ja siksi veteraanien aseman parantaminen on edelleen ajankohtainen. Veteraanilisää korotetaan 1.1.2013 alkaen 50 eurolla kuukaudessa. Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarkoitettuja määrärahoja korotetaan entisestään 4 miljoonalla eurolla. Tämä rahalisäys kohdennetaan puoliksi kuntoutukseen ja puoliksi kotona selviytymisen kuntoutusmalliin. Veteraanien tukemiseen saadaan nyt yhteensä 292,4 miljoonaa euroa.

Kauan odotettu vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulain lisäksi hallitus parantaa myöskin omaishoitajien asemaa. Budjettiriihessä päätettiin, että tähän kohdennetaan erityinen määräraha, 10 miljoonaa euroa, ja se on hyvin tärkeä määräraha. Niin kuin täällä edustajat ovat useaan otteeseen todenneet, omaishoitajien tärkeä työ pitää tunnustaa myöskin valtiovallan taholta.

Kuten edustajat tietävät, alun perin vanhuspalvelulain toimeenpanoon oli varattu 23 miljoonaa euroa vuodelle 2013. Budjettiriihessä vanhuspalvelulakiin tehtiin 10 miljoonan euron lisäys. Näillä rahoilla aloitetaan vanhuspalveluiden määrätietoinen kehitystyö sekä vanhustenhoivan tason parantaminen muun muassa laitos- ja kotihoidossa. Tämäkin asia on ollut täällä salissa usein esillä.

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tuetaan myös valmistelemalla kotihoidon laatusuositukset. Ne tehdään 1.7.2013 mennessä. Mikäli vanhusten pitkäaikaishoidossa yksikin toimipiste alittaa vuoden 2014 lopussa hoitajien vähimmäismitoituksen, joka tänä päivänä suositusten mukaan on 0,5, niin säädetään asiasta sitova henkilöstömitoitus vähintään 0,5:n tasolle, siis vähintään 0,5:n tasolle, ja tuohon asetukseen on sovittu, että siihen voidaan sisällyttää myös muita elementtejä, jotka takaavat sitten laatua.

Helpolla ei kuntia tulla päästämään, mutta niin ei pidäkään tehdä. Hallitus tulee tehostamaan vanhuspalveluiden valvontaa. Tämä on todella tärkeä asia, ja toisaalta hallitus myös ymmärtää kuntien taloudellisen tilanteen, ja siksi budjettiriihessä sovittiin, että vanhuspalvelulain toimeenpanoon kunnat saavat aiemmin sovitun 50 prosentin valtionosuuden sijaan 54,3 prosentin mukaisen valtionosuuden. Tämä on kyllä todella tärkeä kädenojennus sinne kuntien suuntaan, niin että ne lait, joita täällä esimerkiksi vanhuspalvelulain muodossa säädetään, pääsevät siellä kuntakentässä paremmin voimiinsa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Vielä muistuttaisin edustajia myöskin siitä, että Kaste-rahoitus tällä hallituskaudella on peräti 58 miljoonaa euroa ja sillä pyritään parantamaan niin perheiden, lasten ja nuorten palveluita kuin muun muassa sitä, millä tavalla meillä terveyskeskusten toimintaa pystytään kehittämään paremmin palvelemaan kansalaisia nimenomaan siellä perusterveydenhuollon tasolla.

Hallitus helpottaa myöskin pitkään ilman työtä olleiden kansalaisten työelämään pääsyä, ja toimeentulotukeen tehdään ensi vuonna erittäin järkevä uudistus.

Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat tulevat etuoikeutetuksi tuloksi — vielä tämän sanon, arvoisa puhemies — jolloin ne eivät pienennä toimeentulotukea. Tämä uudistus mahdollistaa ja luo kannustimia pitkäaikaistyöttömille osallistua aktiivitoimiin. Tämä on peräti 80 euron kuukausietu näille ihmisille.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella vanhuspalvelulakia odotettiin kauan, mutta oli pettymys kyllä sitäkin valtavampi, kun se nyt tuli sitten tässä muodossa. Mikään ei käytännössä muuttunut, ja te lupaatte, että vasta 2015 mahdollisesti tehdään jotakin. 10 miljoonaa euroa — jos te vertaatte sitä peruskoulun perustamiseen, niin te halveksutte pahasti meidän koululaitosta, joka on todettu maailman parhaimpien joukkoon kuuluvaksi. Minä ihmettelen tätä, kun on hoitajapula ja te sanotte, ettei sinne löydy hoitajia, jos mitoitus laitetaan kuntoon. No, se johtuu juuri siitä, että niitä hoitajia ei ole saatavilla, koska tällainen työ ei kaikkia motivoi, jossa joudutaan niska limassa raatamaan. Saattaa olla yövuorossa pari hoitajaa sataa vanhusta kohden. Se on järkyttävä tilanne, ja siihen tällä ei todellakaan tule mitään merkittävää korjausta. Yksityisellä puolella kyllä on. Sinne ovat minun mielestäni edelliset hallitukset ja myös tämä hallitus panostaneet koko ajan. Tuntuu, että kenenkä asialla te oikein olette, kun te sellaista palvelutarjontaa koko ajan haluatte lisättävän.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan samaan tapaan minä ihmettelen, mihinkä ne rahat katosivat. Pääministeri Katainen on puhunut uudesta rahasta ja erittäin isoista summista — hän on puhunut 150 miljoonasta eurosta. Voisitteko te, ministeri, nyt selventää meille kaikille, mitä uutta rahaa tähän hankkeeseen ja uudistukseen tulee, kun kunnilta ja niitten peruspalveluista samaan aikaan rajusti leikataan?

Sitten toiseksi kysyn, ministeri, teiltä omaishoidosta. Mitenkä jaksaa nyt meille keskustalle se valtavan tärkeä asia, että omaishoidon tuesta, siitä pienestä tuesta, inhimillisesti arvokkaasta, taloudellisesti tehokkaasta tuesta tehtäisiin verovapaata? Te toteatte budjettikeskustelussa 20.12., että ollos huoleton, poikas ja tyttös valveil’ on, että kyllä tätä asiaa hoidetaan ja viedään eteenpäin niin vahvasti. Missä ne tulokset nyt ovat, omaishoidon tuen Kela-siirto ja pienen tuen tekeminen verovapaaksi? Me odotamme. Kello käy, mutta Hakulista ei tässäkään kohtaa näy.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriä on syytä kiittää, että kansalliseen rokoteohjelmaan saadaan papilloomavirusrokote. Sitä ovat täällä jo usean vuoden ajan eri puolueiden edustajat peräänkuuluttaneet.

Mutta minä olen kyllä vähän ymmälläni tästä, kun tutkimus-evoa vähennetään aika roimastikin, ja kun me tiedämme, että Suomen Akatemia tukee valtaosin perustutkimusta, niin tämä kliininen tutkimus, joka on terveydenhuollon olennaisin keino, pitää yllä hoitamisen laatua ja tuotekehitystä. Meidän terveydenhuollon ammattilaiset ovat erittäin huolissaan siitä, että palvelujärjestelmän kehittämistutkimus ei mene eteenpäin. Ja toinen asia, mikä on erittäin tärkeä, on hoitojen vaikuttavuuden tutkimus. Meidänhän pitää tietää, mitkä ovat ne hoidot, jotka aidosti vaikuttavat, ja jos tutkimus-evoa leikataan, niin tämä osasto kärsii erittäin paljon.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun molemmat ministerit ovat paikalla, niin otan esille päihdeäitien hoidon rahoituksen. Siitä on monena vuotena eduskunnassa keskusteltu, ja eduskunta on aina lisännyt rahaa, jotta tätä hoitoa voidaan toteuttaa äideille ja vauvoille. Viime syksyn jälkeen keskusteltiin siitä, että tämä rahoitus järjestyisi jatkossa RAY:n kautta, joka on ymmärtääkseni ministeri Risikon toimialaa. Kysyisin teiltä: kun budjetissa ei nyt näytä olevan päihdeäideistä oikeastaan mitään, niin miten tämä rahoitus on nyt järjestetty ja sovittu ja miten tavallaan turvallisella mielellä hoitoyksiköt voivat jatkaa toimintaansa myös ensi vuonna?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kertokaa nyt edustaja Saarakkalalle ja kaikille muillekin, jotka eivät tiedä, mitä vanhuspalvelulakiin oikeasti on tulossa, muutakin kuin vain se mitoitus, joka sinne tulee, jos on tullakseen.

Mutta, arvoisa ministeri, minä olisin kiinnostunut tästä: Kuten edustaja Rehula täällä totesi, niin tällaisia erilaisia mantroja esiintyy. Yksi viimeaikainen mantra on ollut tämä nuorten syrjäytyminen. Se on sinänsä ihan aiheesta nostettu mantraksi, mutta se vaatii puheitten lisäksi myös tekoja. Hallitusohjelman erittäin keskeinen kirjaus oli nuorten syrjäytymisen, köyhyyden ja terveyserojen kasvun estämisen yhteisprojekti. Kertoisitteko, ehkäpä vaikkapa molemmat ministerit, jos tarvis on, miten tämä hanke on nyt ministeriöitten välillä ja sisällä edennyt?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanottakoon tähän alkuun, että vanhuspalvelulakihan on tietysti laaja kokonaisuus. Keskustelussa tämä mitoitus on noussut paljon esiin, niin kuin tänäänkin, ja siellä ehkä nimenomaan huoli siitä, mistä saadaan henkilöstö toteuttamaan näitä mahdollisia mitoituksia. Ehkä se liittyy ylipäätään vanhustenhoidon laajempaan ja pidempiaikaiseen ongelmaan siitä, että työ on raskasta ja sinne on vaikeata esimerkiksi uusia opiskelijoita ja tekijöitä houkutella. Mutta ehkä olisi kiva kuulla myös ministerin näkökulma siitä, onko tämä huoli aito ja miten siihen mahdollisesti on varauduttu: miten ihmisiä saataisiin enemmän vanhusten hoitoon, mitä ne keinot voisivat olla? Onko tässä myöskin mahdollisesti pohdittu tällaista eri ministeriöiden yhteistyötä, jolloin ehkä samalla voitaisiin vastata moneenkin niin sanotusti yhteiskunnalliseen ongelmaan?

Nostan esimerkiksi kulttuurisen vanhustyön Osaattori-hankkeen, missä kulttuurin toimijoita koulutetaan kulttuuriseen vanhustyöhön. Tällä tuetaan yrittäjyyttä ja tuodaan kulttuuripalveluja hoitolaitoksiin elikkä myöskin edistetään vanhusten hyvinvointia, mutta tuodaan myöskin työhyvinvointia hoitajan näkökulmasta eli annetaan lisäapua ja virikkeitä siihen työyhteisöön.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnissa odotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen järjestämisen linjauksia. Tiedämme, että kuntarakennelaki on työn alla, ja siihen liittyen sitten tämä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen pitäisi pystyä linjaamaan. Mikä tämän asian aikataulu on? Kunnissa odotetaan. Jos kerran kunnilta pyydetään lausunnot, kyllä pitää perusteiden olla tiedossa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä, mihin edustaja Tölli jäi, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli, joka on valmisteilla, on megaluokan kysymys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Siinähän ratkotaan se, miten me järjestämme vaativan erikoissairaanhoidon koko maassa, millaisen mallin me luomme paikallisille sosiaali- ja terveyspalveluille, miten me saamme hoitoketjut sujuvasti toimimaan riippumatta siitä, missäpäin Suomea asuu. Työryhmä työskentelee parhaillaan, ja kysyisin myöskin tätä aikataulua. Koska on niin, että kuntauudistukseen liittyvä rakennelaki on valmistumassa ensimmäiseen vaiheeseen ja lähdössä lausunnoille, ei mielestäni ole mahdollista lähettää tätä rakennelakia kuntakierrokselle ennen kuin kunnissa on tiedossa myöskin tämä järjestämismalli sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suurin ja merkittävin osa kuntien tehtävistä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus lisää omaishoitajille 10 miljoonaa rahaa. Asiahan ei tietenkään vielä sillä valmiiksi tule. Haluaisinkin mielelläni kuulla, minkälaisia suunnitelmia hallituksella omaishoidon edelleen parantamiseksi on, koska tämähän on erinomaisen hyvä ja ihmisläheinen hoitomuoto. Toivon, että sille tulevina vuosina pystytään lisää myöskin resursseja osoittamaan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa lukee, että maatalouden lomitusjärjestelmää, toteutusta ja hallintoa kehitetään ja että lomituksessa huomioidaan sosiaalinen oikeudenmukaisuusperiaate erityisesti nuorten perheiden ja työsidonnaisen maatalouden työssäjaksamisen osalta. Tämän lisäksi ministeri Urpilainen totesi täällä, että keneltäkään ei leikata sosiaaliturvaa. Kuitenkin te olette leikkaamassa merkittävältä osin maatalouden harjoittajien sosiaaliturvaa.

Arvon ministeri, mites tässä nyt näin kävi? Missä se kehittämistyö on? Missä oli se lupaus, ettei leikata? Ja milloin te aiotte muuttaa joko budjettia tai hallitusohjelmaa? Ymmärtääkseni ne eivät saa olla ristiriidassa. Jompaakumpaa on, arvon ministeri, muutettava — kumpaa? Vastausta toivon: kumpaa muutetaan vai toteutetaanko se lomittamisen kehittäminen niin, että nämä määrärahaleikkaukset peruutetaan, joka on se ainoa oikeudenmukainen tapa?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kylmää, julmaa toimintaa. Ensin vaaditaan hoitajamitoituksia ja sitten ei vaaditakaan. Vanhustyötä tehdään täällä eduskunnassa paperilla. Siitä on vain puolitoista vuotta, kun minä jätin oman vanhustyön työpaikkani ja siirryin tänne. Me teimme kaikkemme siellä työpaikalla, että mitoitus, 0,5, ei olisi arkipäivää. Me vaadimme, että mitoitus olisi 0,6—0,7, ja me saimme sen toteutumaan. Nyt te kirjaatte lakiin 0,5. Mitä se tarkoittaa niissä työpaikoissa (Välihuuto) — se on se matalin suositus — joissa jo mennään näiden ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisiin mitoituksiin, jotka ovat 0,6—0,8? (Erkki Virtanen: Parantuvat lisää vielä!)

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän mitoitukseen ja keskusteluun siitä kannattaa sanoa, että se on tavoite, joka tulee asetuksessa, ja se on minimi. Se on ehdoton minimi. Se ei estä yhtään kuntaa menemästä tämän yli. Esimerkiksi omassa kotikunnassani pääsääntöisesti ollaan 0,6:ssa, jopa 0,7:ssä. Mutta tällä paineella puretaan ne yksiköt, joissa esimerkiksi yksityisellä puolella on 0,5:n mitoitus.

Mutta vielä tärkeämpää mielestäni tässä laissa on se, että sinne tulevat nämä laatukriteerit, koska me tiedämme, että monet kunnat kilpailuttavat vanhustenhoitoa ja ostavat sitä myös ulkopuolelta. Ongelma on ollut se, että hinta ratkaisee. Laatukriteereitä ei ole osattu kirjoittaa näihin hankintoihin, mutta nyt, kun ne ovat laissa, ne ovat helposti sieltä siirrettävissä tarjouspyyntöihin, ja sitä kautta voidaan turvata, että meidän koko vanhustenhoivamme paranee.

Mutta erityiskiitoksen haluan sanoa ministerille siitä, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistuu. Se on itselleni ollut hyvin tärkeä asia pitkään, ja olen ollut surullinen siitä, että se on aina siirtynyt ja siirtynyt. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan rahaan ja sitä kautta omaan lupaan.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus teki historiallisen teon ja sitoi lapsilisät indeksiin. Näin tapahtui 2011 ja vielä tänä vuonnakin.

Mutta tämä hallitus ja erityisesti ministeri Guzenina-Richardson: te jäätte historiaan ministerinä, joka leikkaa lapsilisiä. Te lopetatte lapsilisien indeksikorotukset ensi vuonna, ja kolmen vuoden aikana lapsiperheet menettävät tätä kautta 236 miljoonaa euroa. Tämä on törkeää. Ja te vielä ilkeätte väittää täällä, että tämä hallitus tekee sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa!

Kysynkin teiltä, kävikö teille sillä tavalla, kun te budjettiriihen alla viikosta toiseen muuttelitte kantaanne näitten vanhuspalvelun henkilöstömitoitusten desimaalien osalta, että teiltä jäi vahtimatta tämä lapsilisien indeksikorotus.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä Helsingissä on tällä hetkellä noin 7 500 toimeentulotuella pääsääntöisesti elävää nuorta, joista moni on erittäin vakavassa syrjäytymisvaarassa. Ongelma on erityisesti se, että nämä nuoret voivat hakea tällä hetkellä pitkiäkin aikoja toimeentulotukea tapaamatta koskaan sosiaalityöntekijää kasvotusten, ja tämä puolestaan johtaa siihen, ettei nuoria voida ohjata heidän tarvitsemiensa palvelujen pariin.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sosiaalityöntekijät tulisikin velvoittaa tapaamaan kaikki sosiaalitoimessa asioivat alle 25-vuotiaat nuoret, jotta nuoria todellakin voitaisiin ohjata heidän tarvitsemiensa palvelun ja avun pariin. Ja kysynkin ministereiltä: onko tällaista asiaa mahdollisesti koskaan pohdittu?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala otti täällä esiin erittäin oleellisen asian koskien vanhuspalvelulakia ja tietysti koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää elikkä henkilökunnan. Hoitotyö on käsityötä.

Minulle tulee yhteydenottoja myös, ei vanhuspalvelulaista, mutta ensihoidon kentältä. Te molemmat ministerit olette täällä ja tiedätte, että nyt ensihoitopalveluitten järjestäminen kunnissa muuttuu. Se voi muuttua kunnille hyvinkin kalliiksi, ja voi tämäkin hyvinkin pian kaatua budjeteissa sitten kuntien niskaan. Mutta ensihoito myös vaatii henkilöstöä, ja he ovat huolissaan siitä, onko heillä tässä siirtymävaiheessa pätevää henkilökuntaa.

Minä toivon, että te viette osaltanne sitä viestiä eteenpäin, että hoitajia on koulutettava lisää. Luulen, että se on nopeampi tie kuin se, että houkutellaan niitä kymmeniätuhansia hoitotyöstä poissa olevia ihmisiä takaisin töihin. Kuitenkin, väitän näin, hoitotyöhön hakeutuu motivoituneita opiskelijoita ja sitä pystytään hyvinkin nopeasti lisäämään.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus on todellakin päivän teema myöskin, jos katsoo tätä budjettia: veteraaneille lisää tukea ja tukea vanhuspalvelun järjestämiseen sekä omaishoidon puolella että laitoshoidon puolella. Vielä tässä budjettiriihessä tuli 10 miljoonaa euroa molemmille sektoreille. Sen lisäksi nuorisotakuu liittyy myöskin tälle osuudelle, ja toivon, että se yhteistyö eri hallinnonalojen kohdalla toteutuu.

Kysymys: kun tänään on UKK-instituutin kokous, niin minkälaisia terveisiä tämän ainoan suomalaisen terveysliikuntatutkimuslaitoksen puolelle voin viedä rahoituksen turvaamisesta ensi vuoden osalta?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella hieno asia, että tämä ministeri Risikon alulle panema vanhuspalvelulaki toteutuu ja ensi vuodelle sille on varattu jo tämä 33 miljoonaa euroa. On erityisen tärkeää, että kotipalveluihin ja kuntoutukseen saadaan parannusta. Me tiedämme, että kovin moni ikäihminen esimerkiksi loukkaantuessaan jää vuoteenomaksi ihan pelkästään kuntoutuksen puutteen vuoksi.

On myös hienoa, että omaishoitoon tulee lisää rahaa, ja kaikki nämä painotukset ovat tosi tärkeitä. Nyt, kun muuten elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja, on hienoa, että nämä valinnat on tehty näin.

On myös hyvä, että tästä nyt jää vielä hallitusohjelman mukaisesti todennäköisesti rahaa tähän sosiaalihuoltolain toteutumiseen. Ja tietysti se, että näitä mitoituksia tähän vanhuspalvelulakiin ei tullut, mahdollistaa sen, että me saamme tukea myös muun muassa lapsiperheille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille.

Mutta olisin vielä kysynyt pikaisesti ministeriltä: Valvira — sinne on valtavasti tullut uusia tehtäviä ja kantelujen määrä on muun muassa tämän valelääkärikohun myötä lisääntynyt. Mitä tapahtuu Valviran resursseille?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Miten on mahdollista, että ainoa sosiaaliturvan etuus, jonka indeksiä ei aikaisteta eikä pidetä edes nykyisellään, kun se jäädytetään, on lapsilisät. Missä oli eduskuntaryhmänne tuki, ja mitä te teitte sillä hetkellä, kun tämä päätös on tehty? Menikö teidän aikanne johonkin muuhun? Vanhuspalvelulakiin en tässä yhteydessä palaa, menemme siihen ensi viikolla.

Toinen asia: Teillä on käytössänne ainakin yhden laskelman mukaan 53 miljoonaa euroa tällä kehyskaudella toteuttaa sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus, tehdä perhehoitoa, lastensuojelulakia. Te lupasitte vastauksessanne kirjalliseen kysymykseen ennen juhannusta, että budjettiriihessä päätetään, mitä niille rahoille tehdään. Arvoisa ministeri, mihin te käytätte 53 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella?

Ja kolmanneksi, se iso kysymys: Onko teillä päivä, jolloin meillä on tiedossamme, miten sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa tässä maassa järjestetään? Meillä ei voi olla tilannetta, jossa kunnille lähetetään lausuntokierrokselle kuntarakenneuudistuspaperit, jos ei sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoratkaisu ole mukana.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on paljon keskusteltu hoitajamitoituksista, ja se on hyvä asia.

Toinen ongelma, joka liittyy tähän hoitajamitoitukseen, on tietenkin se, miten meillä on sosiaali- ja terveyspuolella riittävästi työvoimaa 10—20 vuoden kuluttua.

Uhkakuvat ja ennusteet tulevaisuudesta ovat aika huolestuttavia. Lisäkoulutusta pitäisi saada, mahdollisesti työntekijöitä pitäisi tuoda ulkomailta lisää, ja silti vaikuttaa siltä, että nämä lisäykset eivät riitä, koska nykyisiä hoitajia on jäämässä kymmeniätuhansia eläkkeelle, muistaakseni 80 000, tämän vuosikymmenen aikana. Millä me pystymme korvaamaan nämä henkilöt, kun jo tällä hetkellä tilanne on näin hankala? Kuinka tulevaisuudessa tullaan turvaamaan hoitohenkilökunnan riittävyys maassa?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä haluan liittyä näihin kiitoksiin tästä puolison työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisesta. Kiitos ministereille siitä asiasta! Koska tunnen myös kohtuullisen hyvin kevään kehysriihen tapahtumat, haluan kiittää siitä myös ministeri Arhinmäkeä, joka oli voimakkaasti tähän linjaukseen vaikuttamassa.

Vanhuspalvelulaista sen verran, että olen todella tyytyväinen, että tämä laki tulee. Tätä lakia on vatvottu tässäkin salissa vuosikausia, ainakin kolmena eduskuntakautena peräkkäin. Nyt maalataan ikään kuin kuvaa, että sitä ei tulisikaan, ja ollaan kauhean pettyneitä, että mihin se katosi, miksei se tullut. Kyllä vanhuspalvelulaki nyt viimein tulee, ja ainakin minä olen tyytyväinen siihen, että saadaan selkeät, yhtenäiset kriteerit, miten vanhuspalveluja tuotetaan, ja siihen tyytyväinen, että 151 miljoonaa tullaan satsaamaan lisää vanhustenpalveluun.

Kysyisin vielä ministereiltä tästä omaishoidon tuesta, joka on hyvin mukana myös. Hallitusohjelmassa on luvattu myös yhtenäistää omaishoidon tuen kriteereitä. Miten tämä asia tällä hetkellä on menossa?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tähän hallituksen tekemään budjettiesitykseen on kirjattu se, että myös kotihoidon laatusuositukset nyt tehdään. Lain voimaantuloon mennessä ne valmistellaan. Tätä kotipalvelua myös arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon siellä tarvitaan mahdollisesti työntekijöitä ja sitä työtä, joka tapahtuu potilaan lähellä, asiakkaan luona.

Varsinainen kysymykseni koskettaa oikeastaan samaa, mistä edustaja Jaana Pelkonen puhui. Paitsi että meillä on toimeentulotuen varassa olevia, meillä on myös paljon nuoria, jotka ovat jo siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle. Eli tässä yhteiskuntarakenteessa, tässä palvelurakenteessa, mikä meillä Suomessa on, näyttää siltä, että jos nuorilla on esimerkiksi terveysongelmia, mielenterveysongelmia, selviytyminen koulussa, selviytyminen työelämään ei ole helppoa.

Kun meillä on tietysti Kaste-ohjelmaa ja näitä erilaisia hankkeita ja kun hallitusohjelmassa paljon nostetaan tätä syrjäytymistä ja mielenterveyskysymystä, niin onko nyt selvästi jotakin kohdennusta, joka auttaisi näitä nuoria, (Puhemies koputtaa) jotka liian varhain joutuvat eläkkeelle?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eräs hallituksen työvoitoista on ilman muuta se, että ensi vuoden alusta astuu voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka lupaa jokaiselle nuorelle työpaikan, harjoittelupaikan, opiskelupaikan, työpajapaikan tai kuntoutuspaikan. Täällä on nyt puhuttu paljon siitä, että Suomessa jää joka päivä viisi nuorta masennuksen tai muiden mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Se on vuodessa melkein 2 000 nuorta. Tämä tosiasia on räikeässä ristiriidassa tämän yhteiskuntatakuun tavoitteen kanssa.

Mitä konkreettista sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sen eteen, että voidaan pitää kiinni tästä nuorten yhteiskuntatakuun lupauksesta, joka sisältää ajatuksen myös siitä, että apua tarvitseva nuori voi saada kuntoutuspaikan? Mitä tämän lauseen eteen on tehty?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Yritetään.

Voi olla, että nyt on mahdoton pysyä 3:ssa...

...koska tuli sen verran paljon ja laajasti kysymyksiä.

Vanhuspalvelulakiin palataan täällä salissa, mutta kun tuli kuitenkin selkeitä kysymyksiä tähän asiaan liittyen, ehkä sen verran nytkin on paikallaan jo ennen tuota välikysymyskäsittelyä todeta: On olemassa koulukunta, joka ajattelee, että suositukset riittävät henkilöstömitoitusten määrittelyssä, ja sitten on koulukunta, johon itse kuulun, jonka mukaan meillä pitää olla sitovat henkilöstömitoitukset.

Nämä sitovat henkilöstömitoitukset ovat tarpeen muun muassa siksi, että hoitohenkilökunnan jaksamisesta voidaan pitää parempaa huolta. Ei saa tapahtua sellaista alimitoitusta, jossa hoidettavien kohdalla ei toteudu riittävä hoito, mutta samalla on huolehdittava, että ylipäänsä hoitohenkilökunta tänä päivänä jaksaa ja että alalle saadaan riittävästi ihmisiä myöskin tulevaisuudessa. Tämä on todella tärkeä asia.

Nyt meillä on budjettineuvotteluissa linjattu, että meille tulee tällainen väliaika, tarkasteluaika. Vuoden 2014 aikana meillä tullaan tekemään hyvin intensiivistä, tehostettua valvontaa kaikkiin meidän ympärivuorokautisiin yksiköihin. Mikäli vuoden 2014 loppuun mennessä yhdessäkään, siis yhdessäkään, ympärivuorokautista hoitoa antavassa vanhustenhuollon yksikössä mennään ali tuon nykyisen minimisuosituksen, joka on 0,5, silloin vuoden 2015 alusta meillä astuu Suomessa voimaan sitova henkilöstömitoitus, joka voi olla huomattavastikin enemmän kuin se 0,5. Meillähän on linjattu, että se on vähintään se 0,5.

Sen lisäksi on hallituksen piirissä sovittu, että voidaan ottaa myöskin muita elementtejä mukaan tähän sitovuuteen, tähän asetukseen. Esimerkiksi ruokailuväli, ylittääkö se 11 tuntia? Tai pääseekö riittävästi ulkoilemaan? Nämä ovat sellaisia laadullisia tekijöitä, joista niin ikään pitää pitää meillä huolta.

Hoitohenkilökunnan riittävyydestä ja siitä, mikä meidän tilanne tällä hetkellä on: Se on todella hälyttävä siinä mielessä, että meillä Tehyn ja SuPerin tietojen mukaan noin 30 000 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa ihmistä on hakeutunut muulle kuin sille alalle, jolle he ovat koulutuksensa saaneet. Tämän pitäisi olla selkeä viesti myöskin siitä, että meidän täytyy paitsi valtiovallan taholta myöskin kunnissa pitää huolta siitä, että työskentelyolosuhteet ovat sellaiset, että ihmiset eivät uuvu sen työtaakkansa alle. Tämä vastuu on kyllä ihan meidän kaikkien, niin täällä eduskunnassa kuin sitten kuntapäättäjinä. Täällä salissa aika moni toimii, ja sitten tulee myöskin välittää viestiä sinne omille kuntapäättäjille omissa kunnissa, että eivät vain alimitoita eivätkä alibudjetoi, mikä on valitettavaa tosiasiaa.

Täällä on puhuttu myöskin siitä, millä tavalla perheiden palveluihin pitää saada parempaa tukea. Yksi hyvä esimerkki siitä, millä tavalla on toimittu, kun lainsäädännöllisesti on esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon ja neuvolatoimintaan haluttu puuttua ja sinne on annettu rahaa myöskin kyytipojaksi, on se, että kun on tehty selvitys tästä asiasta, sen selvityksen mukaan vain noin puolet kunnista oli käyttänyt sen rahan siihen, mihin täällä lainsäätäjät olivat tarkoittaneet. Tämä on minun mielestäni todella huolestuttavaa. Kuntien päättäjien pitää myöskin kantaa se vastuunsa. Meiltä on tulossa nyt uusi selvitys tästä samaisesta asiasta — millä tavalla meillä kouluterveydenhuoltoasetus ja neuvola-asetus ovat toteutuneet — vielä tämän syksyn aikana, ja varmasti asiaan palataan myöskin täällä salissa.

Edustaja Rehula kysyi, mihin tämä 53 miljoonaa euroa tullaan käyttämään. Meillä, niin kuin edustaja Rehula hyvin tietää, kehysriihessä päätettiin määrärahojen jaksotuksesta ja tehtiin sellainen arvovalinta, että nyt ensimmäisenä otetaan vanhukset. En usko, että keskustapuoluekaan sitä vastustaa. Tässä tiukassa taloustilanteessa, kun meillä kuitenkin täytyy tehdä näitä arvovalintoja, se seuraava arvovalinta kohdistuu nimenomaan lapsiperheisiin ja lastensuojelun kehittämiseen. Se 53 miljoonaa, mihin se tullaan osoittamaan? Meillä on sosiaalihuoltolain uudistus päässyt nyt siihen pisteeseen, että sosiaalihuoltolain luonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle. Se on pitkä lausuntokierros, mutta kuten edustajat varmasti tietävät, kehysriihessä on myöskin päätetty aikoinaan, että sosiaalihuoltolaki pääsee voimaan aikaisintaan 2015. Näin oli kuuden puolueen hallituksen voimin sovittu. Toki jos tilanteisiin saadaan muutosta, niin olen sitoutunut aikaistamaan myöskin tätä aikataulua.

Saanko vielä yhden asian sanoa liittyen omaishoidon tukeen, koska se nousi täällä niin voimallisesti, arvoisa puhemies, esille?

Omaishoidon tuki: Täällä salissa on varmasti täysin yhtenevä mielipide siitä, että omaishoitajien asemaan täytyy saada parannusta, ja sen vuoksi tuo budjettiriihessä sovittu 10 miljoonan lisä per vuosi, per vuosi 10 miljoonan lisä, tulee todella tärkeään saumaan. Omaishoidon tuen kansallista kehittämisohjelmaa on Elli Aaltonen vetämässä. Näin hänet tänään sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän kertoi, että väliraportti työn tuloksesta on tulossa jo tammikuussa. Uskon, että se asiantuntijajoukko, joka siellä on omaishoidon tukea kehittämässä, ottaa myöskin huomioon nämä asiat, jotka täällä salissakin on nostettu esille. Kun täällä todettiin, mitä esimerkiksi sille verovapaudelle kuuluu, ja kun olen todennut, että sitä ollaan hoitamassa, niin sitä ollaan hoitamassa juuri tämän työryhmän taholta.

Tämä Kela-siirto, josta on paljon täällä salissa puhuttu: Sitä ei ole hallitusohjelmaan kirjattu. (Puhemies: No niin, ja nyt sitten...) Sen kustannus on todella suuri, mutta työryhmä (Puhemies koputtaa) on myöskin tätä asiaa siinä omassa työssään pohtimassa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu, on hienoa, että vanhuspalvelulaki viimein tulee eduskunnan käsittelyyn ja sitä kautta ikääntyvien ihmisten elämäntilanne kunnissa paranee. On myös hienoa se, että tämän lain yhteydessä laajennettiin tätä tukiverkkoa elikkä vahvistettiin sekä kotihoitoa että omaishoitoa, kuten täällä on äskenkin ministerin suulla kuultu.

Nyt suurena kysymyksenä ja haasteena näen kuitenkin sen, saavatko nämä kotona asuvat ikääntyvät ihmiset riittävästi palveluja, mikä tukisi heidän toimintakykyään, sekä sen, miten jatkossa näiden ikääntyvien ihmisten palvelut pystytään varmistamaan. Nämä ihmiset, jotka asuvat kotona ja joille viedään palveluja kotiin — miten tämä kotihoitoon sekä omaishoitoon liittyvä resurssilisäys turvataan kunnissa? Kysyisin ministeriltä: mitenkä tämä seurantajärjestelmä tullaan toteuttamaan, jotta voidaan varmistaa se, että se raha, joka tarkoitetaan kotihoitoon tai omaishoitoon, aidosti myös sinne suuntautuu?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin on se, että terveydenhuolto toimii, ja Kataisen hallituksen keskeisimpiä uudistuksia on uudistaa terveydenhuollon järjestäminen. Sisältölakihan saatiin viime hallituskaudella, mutta tästä järjestämisasiasta ei saatu sopua, koska silloin sen kamppasi keskusta. (Juha Rehula: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja keskustan ryhmästä) Nyt on iso vaara, että sosiaali- ja terveysministeriö itse tämän kamppaa. Olen erittäin huolissani siitä, että peruspalveluministeri ei vieläkään ole vastannut niihin lukuisiin kysymyksiin, milloin me saamme aikataulun ja sisältöä siihen, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus lähtee eteenpäin. Aivan kuten täällä moni edustaja — Petteri Orpo, monet muut — on todennut, kuntakierrosta on mahdoton tehdä, ellei näitä asioita ole tiedossa. Kunnissa odotetaan, eduskunnassa odotetaan. Toivon, että tähän vastaatte.

Kysyisin vielä siitä palvelumaksu-uudistuksesta. Kun rakenteita uudistetaan, niin maksutkin pitäisi uudistaa. Palveluasumisen maksut on luvattu uudistaa tällä vaalikaudella, ja niiden pitäisi mennä rinta rinnan näiden rakenteiden uudistamisen myötä. Kysynkin: milloin nämä maksu-uudistuksen lakiesitykset saamme tänne eduskuntaan? Esimerkiksi sen käteenjäävän osuuden (Puhemies koputtaa) pitäisi olla samanlainen avopalveluissa kuin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedän, että, ministeri Maria Guzenina-Richardson, teette aidosti työtä vanhusten hyväksi myös Espoossa, missä kuntapolitiikassa toimimme. Mainitsitte nyt tässä, että 0,5 ei välttämättä ole se lopullinen sitten tulevina vuosina vaan se voi olla myös enemmän. Tämähän on taas meille signaali ja positiivinen merkki, että okei, voimme ruveta keskustelemaan myös siitä, että se on mahdollista saada vielä parempaan kuntoon. Se on hieno asia.

Mainitsitte myös tästä 11 tuntia ilman ateriaa -asiasta. Kyllä minä nyt voin kertoa, kun minä olen 13 vuotta tehnyt sitä yötyötä, että jos tämmöinen sääntö on — sen täytyy olla siellä, ilman muuta, koska ihmisen ei kuulu olla syömättä niin pitkään — se tarkoittaa resursseja lisää joko iltavuoroon tai yövuoroon, koska yöhoitajalla on aikamoinen kiire aamulla, jos lähtee ruokkimaan kaikki ne osaston asiakkaat.

Kysyisin vielä HaiPro-järjestelmästä ja siitä, kun valvonnasta on puhuttu: millä tavalla tulevaisuudessa kenties HaiProta viedään yksityiselle palvelusektorille, muun muassa vanhustenhoitoon?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolmessa vuosikymmenessä lasten syövän hoito on Suomessa kehittynyt erittäin merkittävästi. Kun 80-luvulla leukemiapotilaista vaikkapa vain alle puolet selvisi, tänä päivänä paranemisprosentti on 80. Mutta on syntynyt uusi ongelma. Näillä lapsena syövän sairastaneilla on valtavasti myöhäishaittoja näistä vahvoista syöpähoidoista, ja nyt pitäisi ponnistella lasten syöpähoitojen myöhäishaittojen tunnistamiseksi ja jälkiseurantayksiköiden perustamiseksi julkiseen terveydenhoitoon.

Peruspalveluministeri sai elokuussa asiaa pohtineen työryhmän mietinnön, jossa tätä asiaa on pohdittu ja jossa ehdotetaan sitä, miten tämä järjestelmä, tunnistaminen ja kuntoutus, julkiseen terveydenhoitoon voitaisiin luoda. Nyt peruspalveluministerillä on tuhannen taalan paikka ottaa tämä asia hanskaan, viedä se eteenpäin, mahdollisesti tehdä siitä asetus ja järjestää asialle myös resursseja. Ministeri Risikko muuten pani ansiokkaasti viime kaudella yhdessä Sylvan kanssa tämän asian liikkeelle.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vietämme parhaillaan kansainvälistä muistiviikkoa. Suomessa sairastuu joka päivä 36 henkilöä muistisairauteen. Jos nykyiset hoitokäytännöt jatkuvat nykyisellään, 15—20 vuoden kuluttua kaikki nykyiset hoito- ja sairaalapaikat ovat muistisairaita henkilöitä täynnä. Viime keväänä vanhuspalvelulain vanavedessä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui kansallinen muistiohjelma, jossa ohjataan kuntia järjestämään muistisairauksien hoitoketju niin eheäksi, että edellä kuvattu kauhuskenaario ei toteutuisi. Muistisairauksia voidaan nimittäin tehokkaasti ennalta ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa, mutta valitettavasti näitä toimenpiteitä ei tällä hetkellä toteuteta riittävästi. Muistisairautta sairastava henkilö joutuu tällä hetkellä keskimäärin kaksi vuotta liian aikaisin laitoshoitoon. Tämä on todella epäinhimillistä ja kallista. Muistiohjelman jalkauttamiseen kuntiin ei ilmeisesti ole varattu erillistä määrärahaa, ja kysynkin: miten tämä tärkeä asia on tarkoitus käytännössä toteuttaa?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin korvauksesta opetuksen ja tutkimuksen aiheuttamista kuluista yliopistosairaaloille. Ne tulevat nyt tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Voitaisiinko ajatella, että se siirrettäisiin opetusministeriön alaisuuteen? Tämä on ollut lääketieteellisten tiedekuntien toive, ja tämä voisi ratkaista monet arjen ongelmat, mitä siellä nyt on. Tällä hetkellä he joutuvat olemaan kahden rahoituskanavan ristipaineessa, STM:n ja OKM:n, ja se voisi selvittää tätä tilannetta.

Toinen kysymys on tästä vanhuspalvelulaista. Meidän vanhustenhuollon ongelma on se, että se on liian laitospainotteista tällä hetkellä. On hyvä, että laatusuositukset kotihoitoon tulevat, mutta onko mietitty mahdollisia nostoja lainsäädäntöön, jos nämä laatusuositukset eivät tule toteutumaan? Mikään raha meillä ei riitä, jos meillä on liikaa laitospainotteisuutta.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytännössä hoidon tarve määrää aina hoitomitoituksen, ja on hyvä, että tähän 0,5:een on päästy, vaikka henkilöt ovat olleet surullisia, koska sitä 0,7:ää ei tullut. Mutta sitten taas kunnissa ollaan epätietoisia, ketä todellisuudessa lasketaan tähän henkilömitoitukseen. On sanottu, että siellä on jopa siivoojat.

Toinen kysymys on, että hallituksen tarkoituksenakin on laitospaikkojen vähentäminen, ja kun toisaalta tiedetään, että tällä hetkellä on noin 350 000 omaishoitajaa ja vain noin 35 000 saa ehkä 350—700 euroa jonkinlaista korvausta, tässä tikittää aikapommi, ja kysyn, koska ministeriössä todella vakavasti puututaan tähän ongelmaan, että nämä 300 000 eivät jaksa enää hoitaa toinen toista vanhusta.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaalibarometrin mukaan runsas yksi kolmasosa Suomen aikuisesta väestöstä on sitä mieltä, että köyhät ovat köyhiä laiskuuttaan ja voivat syyttää tilanteesta itseään. Onneksi kaksi kolmasosaa suomalaisista tietää, että köyhyyden taakse kätkeytyy järjestelmän ongelmia ja henkilökohtaisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Onneksi myös hallituksessa ja erityisesti ministerin eteenpäinviemänä on huomattu se, että myös järjestelmä kaipaa muutoksia. Siitä esimerkkinä onkin perusturvaetuuksiin tehty aikaistettu indeksikorotus kompensoimaan arvonlisäveron nousua, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, ja vielä esimerkkinä työttömän työllistyessä asumistuen tarkistusta lykätään nykyisen 3 kuukauden sijasta 6 kuukauteen sekä bonuksena tehdään tällainen työllistämisbonuskokeilu, jossa työtön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden työmarkkinatuen.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun asiakkaiden eli suojelua tarvitsevien lasten määrä on 15 vuodessa kaksinkertaistunut, ja heitä on tällä hetkellä huostaan otettuina 18 000. Kaikkiaan lastensuojelun kohteena olevia lapsia on 80 000 maassamme. Minulla olisi kaksi kysymystä peruspalveluministerille.

Olemme erittäin laitosvaltainen maa edelleen. Mitä aiotte tehdä perhehoidon lisäämiseksi maassamme?

Toinen kysymys: Lasta pallotellaan niin sanotusti eri sijoituspaikkojen ja kodin välillä usein montakin kertaa, eräiden tutkimusten mukaan jopa 5—6 kertaa, lapsen ollessa vielä hyvinkin nuori. Tämä ei kerro hyvää meidän lastensuojelumme tasosta. Mitä aiotte tehdä tälle?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan kysyä arvoisalta ministeriltä: tiedättekö te, millaisen paineen alla monissa kotihoidon lähipalveluyksiköissä työskennellään?

Kotihoidon tarve kasvaa, ja entistä huonokuntoisempia vanhuksia hoidetaan kotona. Kotihoidon on otettava kaikki apua ja tukea tarvitsevat asiakkaakseen, eikä kotihoidossa voida vedota vuodepaikkojen olevan täynnä. Asiakkaan luona tehtävät käynnit joudutaan mitoittamaan minimiaikaan eli 15 minuuttiin, joka käytännössä on reilusti alle 15 minuuttia, vaikka asiakkaan avuntarve vaatisikin enemmän. Tämän vuoksi voidaan joissakin tapauksissa puhua jopa heitteillejätöstä.

Kotihoidon asiakasmäärien lisääntyessä ei hoitajien määrää lisätä. On hienoa kuitenkin kuulla, että kotihoitoon ollaan laatimassa laatusuositukset, mutta mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, jotta kotihoidon laatua ja saatavuutta saadaan parannettua ja hoitajien työssäjaksamista tuettua?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen ministerin puheenvuoroa taisi neljä kansanedustajaa kysyä tästä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen aikataulusta. Toivoisi ministerin tähän asiaan vastaavan.

Toinen ajankohtainen ja merkittävä asia, josta ei ole vielä tässä keskustelussa puhuttu, on alkoholi. Me puhumme pahoinvoinnista, syrjäytymisestä ja niihin liittyvistä tekijöistä ja lastensuojelusta. Monessa tapauksessa yhdistävä tekijä on alkoholin liikakäyttö. Mitä toimenpiteitä aiotte tehdä? Nyt alkoholin mielikuvamainonnan rajoittaminen karsiutui kokoomuksen linjaukseen. Mitä aiotaan tehdä näissä asioissa? Vuosittain esimerkiksi rattijuopon uhrina kuolee noin 80 ihmistä. Se on kaksi bussilastillista. Se on aika iso määrä, jos tapahtuu onnettomuus, jossa kuolee 80 ihmistä. Se on semmoinen, jota muistellaan vuosikausia. Kyllä tämä asia on yhteiskunnallisesti (Puhemies koputtaa) niin iso, että mitä te aiotte tehdä?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin halunnut kiittää molempia ministereitä siitä, että vanhuspalvelulaki etenee vihdoin. Tämän vanhuspalvelulain ympärillä on vellonut keskustelu tästä hoitajamitoituksesta, sen kirjaamisesta lakiin tai kirjaamatta jättämisestä, niin kovana, että monelle on jäänyt epäselväksi, onko tätä koko vanhuspalvelulakia tulossa vai ei. Mutta mahtavaa on, että se nyt etenee.

Itsekin vanhustenhuollossa työskennelleenä olisin hoitajamitoituksen mieluusti tähän lakiin kirjannut, mutta näin kuntavaalien alla on varmasti hyvä muistuttaa äänestäjiä ja meitä kaikkia itsekin kunnissa päättämässä olevia henkilöitä, että kuntapäättäjät ohjaavat kuitenkin sitä vanhustenhuollon resursointia omissa kunnissa.

Tähän lakiesitykseen sisältynee kaikille ikääntyneille luotavat palvelusuunnitelmat, ja kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri, miten palvelusuunnitelmien laadintaa kunnissa valvotaan ja miten turvataan riittävät henkilöstöresurssit näiden palvelusuunnitelmien laadintaan.

Vielä tähän lopuksi olisin halunnut… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli nosti erittäin tärkeän asian esiin, ja jos mietitään ihan globaalisti — tällä hetkellä ympäri maailmaa pyörii suomalainen video, jossa kerrotaan siitä, miten suomalainen äiti ja isä ovat humalassa — niin kyllä oikeasti tästä alkoholista pitäisi puhua. Mutta en ajatellut nyt puhua pääasiassa siitä, vaan lapsista ja nuorista yleisemmin.

Pyydän arvoisaa ministeriä valottamaan hiukan sitä, miten ensiapuluontoisesti meillä ryhdytään sosiaalityöntekijöitä lisäämään kuntiin. Jos ajatellaan nyt kahta tällä hetkellä pinnalla olevaa asiaa, toinen on lastensuojeluilmoitukset — uudistuneen lain jälkeen ei selvästi ole pystytty vastaamaan ilmoitusten käsittelyyn riittävällä tavalla — ja toinen on nuorisotakuu, joka on tulossa ja asettaa omat odotukset sille, että myös sosiaalityön puolella on riittävästi työntekijöitä kohtaamaan nuoria ja ohjaamaan työelämään ja arkeen.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää molempia ministereitä vanhuspalvelulain aikaan saattamisesta ja ennen kaikkea nyt sitten peruspalveluministeriä, että hän tämän vie loppuun saakka.

Niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on todettu, nämä henkilöstömitoitukset näyttäisivät olevan ainut kriteeri. On tärkeätä, että tiedetään lain sisältö ja mitä sillä kaiken kaikkiaan halutaan. Ei kun eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Mutta yksi tärkeä asia. Täällä on puhuttu jo nuorten syrjäytymisestä, ja edustaja Tölli nosti esille alkoholin. Olin viime perjantaina omassa maakunnassani seminaarissa, missä käsiteltiin huumeita ja ennen kaikkea huumeitten käyttöä. Poliisi kertoi siellä huumeitten käytöstä, ja oli kerta kaikkiaan surullista kuulla, että alle 15-vuotiaat ovat jo jonkinlaisessa kierteessä, puhumattakaan sitten näistä värväreistä, ja kotikutoista kannabisviljelyä on erittäin merkittävässä määrin.

Nyt kysyisin ministereiltä, (Puhemies koputtaa) mitä toimenpiteitä on hallituksella tähän, koska tämä on hyvin monitahoinen kysymys. Tämä koskee tietysti myös poliisitointa ja kaikkea muuta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma kysymykseni koski myös tätä tutkimus-evoa, jota nyt ollaan laskemassa alaspäin. Kysymys on sen takia periaatteellinen, että olipa kysymys tutkimus- tai koulutus-evosta, niin ne ovat selvästi jälkeenjääneet, ja se käytännössä johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon kustannukset todellisuudessa näiden osalta kaatuvat sitten kuntien niskaan.

Mutta haluaisin vielä uudistaa peruspalveluministerille kysymykseni, johon en äsken saanut vastausta. Kun on kysymys näistä vaikeahoitoisista ikäihmisistä, kun kunta suunnittelee hoidon tarvetta, niin otetaanko varallisuus millään tavalla huomioon näissä suunnitelmissa? Ja kun kyse on sellaisista pariskunnista, jotka ovat jo kymmeniä vuosia asuneet yhdessä ja esimerkiksi RAVA-indeksi osoittaa, että toinen joutuu tehostettuun laitoshoitoon, miten puolisoa käsitellään, seuraako hän mukana? On äärimmäisen todennäköistä, että hänen psyykkeensä pettää, ja todennäköisesti RAVA-indeksi hyvin pian menee sille rajalle, että hänkin on tehostetun palveluasumisen tarpeessa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli esille, että meillä on laitospainotteisuutta liikaa. Varmaan joissain kunnissa näin saattaa ollakin, ja tässähän sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että vain 3 prosenttia korkeintaan 75 vuotta täyttäneistä olisi ympärivuorokautisen laitoshoidon piirissä. Mutta samaan aikaan jonot kasvavat, kun vähennetään näitä paikkoja, ja näitä hoitajia siirtyy yksityiselle sektorille ja kunta ottaa — pienissä kunnissa ei ole käytännössä kovin paljon edes kilpailua — kalliilla maksusitoumuksilla näitä paikkoja.

Minä ymmärrän, minkä takia kokoomus ajaa tätä. Teidän ministerinne on käynyt availemassa ja näissä juhlissa, näissä yksityisissä hoivakodeissa, säännönmukaisesti. Te ajatte tätä markkinaliberaalia politiikkaa, joka maksaa kunnille todella paljon. Se on tullut ihan selväksi. Mutta nyt pitää tehdä sekin tietoiseksi, että näin todella on tapahtunut. Te ajatte yksityistä linjaa vanhustenhuollossa, (Puhemies: No niin!) ja sitten näille hoitajille annetaan siellä korkeammat palkat, ja sitten puuttuu julkiselta puolelta.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En saanut kyllä äsken ministeriltä vastausta siihen, minkälaiseen keskusteluun hallituksen sisällä, minkälaiseen arvovalintaan perustui se, että lapsilisien indeksit jäädytetään. Toivon, että te vastaatte täällä siihen.

Sitten tähän vanhuspalvelulain valmisteluun, joka oli kyllä aikamoinen farssi nimenomaan ministeri Guzenina-Richardsonin osalta, kun katsoo teidän taivaltanne tämän hallituksen esityksen osalta viimeisen vuoden ajalta. Haluan kysyä nyt, kun meille eilen valiokunnassa ilmoitettiin, että 18.10. tämä hallituksen esitys tulisi tänne käsiteltäväksi, onko todellakin niin, että hallituksella on nyt aito yksimielisyys tämän lain sisällöstä.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat tutkimukset osoittavat, että terveyserot kasvavat ja ovat kymmenen vuoden aikana kasvaneet koko ajan niin, että tällä hetkellä hyvä mittari on miesten odotettavissa oleva elinikä. Eroja ihmisten välillä on jopa 12 vuotta hyvin riippuen asuinpaikasta, ja myös kuntien sisällä, Helsingissäkin, ovat erot näin merkittävät. Tätä ei enää selitä tupakka ja alkoholi tai elämäntavat, vaan nimenomaan ihmisen sosioekonominen asema. Budjettikirjasta ei löydy suoraa vastausta, mutta muistelen, ministeri Risikko, että viime kaudella jo tästä kovasti kannettiin teidän kanssanne yhdessä huolta. Onko nyt hallituksella tällainen, sanotaanko, ote tähän, että näette yksityiskohtien ohella tämän ison kokonaisuuden, että voimme pysäyttää terveyserojen kasvun?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hoitohenkilöstön kielitaitovaatimukset ovat olleet ongelmallisia varsinkin kaksikielisillä paikkakunnilla. Mikäli ylipäätään virkoihin on löytynyt päteviä hakijoita, niin liian usein viran täyttö on jäänyt siitä kiinni, että ei hallita molempia kotimaisia kieliä.

Onko ministeriössä todettu asianomainen probleema, ja mitä sen eteen voitaisiin tehdä, etenkin kun esimerkiksi Vaasaan on tulossa nyt 7 espanjalaista hoitajaa ja edes yhden kotimaisen kielen hallitseminen tuottaa isoja työmääriä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Pahoittelen todellakin, että viime kierroksella jäi paljon kysymyksiä vastaamatta, mutta varmasti huomasitte, että puhemies naputti sitä nuijaansa jo aika kiivaaseen tahtiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on todella tärkeä kysymys. Aloitan nyt siitä, jotta päästään edes se käsittelemään tässä. Vanhuspalvelulakiinhan tullaan palaamaan tuon välikysymyksen muodossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen linjaukset on tehty hallituksen iltakoulussa. Ne on myöskin katsottu sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä hallitusohjelman mukaisesti, niin kuin silloin reilu vuosi sitten Säätytalolla on linjattu. Nyt jatkotyötä on tehty niin, että jatkotyön aikataulu on määritelty työryhmälle vuoden loppuun mennessä. Heidän täytyy tuoda se heidän oma esityksensä vuoden loppuun mennessä niin, että sitä voidaan sitten laajemmin ja syvemmin myöskin käsitellä. Mutta nyt kun ollaan lähdössä jo syksyllä kuntakierrokselle, on selvää, että kunnilla täytyy olla jotain, minkä perusteella ne oman mielipiteensä myöskin luovat. Työryhmän puheenjohtajan kanssa viimeksi tänään keskustelin. Hän totesi, että heillä on nyt todella tiiviiseen tahtiin näitä kokouksia ja he tulevat tuomaan aikataulun mukaisesti ennen kuntakierrosta sitten käsittelyyn myöskin hallituksen piiriin tämän heidän esityksensä. Kun tämä on vähän tällainen prosessi, jossa täytyy huomioida myöskin se, millä tavalla kunnat tulevat reagoimaan siihen esitykseen, joka hallitukselta tulee, kun me olemme todenneet yhteen ääneen, että eri alueiden erityispiirteet täytyy ottaa huomioon, niin sen takia tämä kuntakierroskin tullaan tekemään, että voidaan sitten kuunnella paikallisten kuntapäättäjien näkemyksiä ja ottaa ne huomioon tässä jatkovalmistelussa. Jos nyt sanoisin teille, että tämä on se, millä se tullaan tekemään eteenpäin, niin eihän meillä silloin mitään aitoa kuntakuulemista olisi edes mahdollista tehdä, jos kaikki olisi jo ennalta lukkoon lyöty. Itse pidän hyvänä sitä, että tässä mennään askel askeleelta kuntia kuullen eteenpäin.

Sitten täällä kysyttiin sosiaalityöntekijöiden koulutusmääristä. Myöskin siihen vastaan tässä yhteydessä. Se on todella tärkeä asia, ja opetusministeri Gustafssonin kanssa olemme tätä käyneet läpi. Hän on todennut, että siellä OKM:n puolella on tätä asiaa viety eteenpäin niin, että, ministeri Gustafssonia lainaten, hän totesi näin, siellä tämä läpäisyperiaate tullaan tarkistamaan niin, että se sosiaalityöntekijöiden määrä saataisiin tätäkin kautta kasvamaan. Ja sitten on toinen asia, aloituspaikkojen lisääminen. Tässä huomioisin myöskin sen, että meillä aikuiskoulutus on vielä lapsenkengissä ja siihen pitää myöskin kiinnittää huomiota. Meillä on Suomessa paljon työttömiä ihmisiä, joiden työvoimapanosta tarvittaisiin muilla aloilla, ja niin kauan kuin he eivät pysty kouluttautumaan muille aloille, heidän reservinsä on käyttämätön.

Alkoholin mielikuvamainonnasta totean, että neuvottelut ovat vielä kesken. Meillä on erilaisia koulukuntia tässäkin asiassa. Itse pidän tärkeänä sitä, että esimerkiksi päivittäisessä kontaktissa, kun pientä lasta viedään vaikkapa päivähoitoon, hänen ei tarvitsisi katsoa pysäkeillä ilmassa leijuvia ihmisiä, jotka siideripullo kädessä ovat sen voimansa siihen ilmassa leijumiseen saaneet. Eli tässä totean niin, että itse edustan sitä tiukkaa linjaa ja hallituksen keskuudessa sitten neuvotellaan, minkälaiseen tulokseen tullaan päätymään.

Sitten lapsilisän indeksikorotusten jäädyttäminen. Kyllä minä sanon, että ei tämä ole minunkaan mielestäni lainkaan mielekäs asia. Kyllä olen ollut hyvin tiiviisti neuvottelemassa ja tiedän ne vaihtoehdot, joita meille oltiin tarjoamassa. Tuossa samassa neuvottelussa myöskin kotihoidon tuki oli muuten silloin tapetilla, ja pidin hyvin tärkeänä, että myöskään sitä ei tulla heikentämään. No, tämä indeksikorotuksen jäädyttäminen tarkoittaa ensi vuonna yhden lapsen kohdalla 2,60 euroa kuussa. Se on 2,60 euroa kuussa, ja tällä saadaan kuitenkin sitten kustannussäästöä yhteensä 118 miljoonaa euroa. Vaihtoehdot olivat huomattavasti hurjempia, ja itse taistelin kovasti niin, että päästiin näin pienellä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Talouden epävarmuus näkyy vahvasti myös kuntataloudessa. Edessämme on hyvin vaativia ratkaisuja, jotta pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville. Vaativat ajat ja erityisesti tarve julkisen talouden tasapainottamiseen ja valtion velkaantumiskehityksen taittamiseen näkyvät ensi vuoden talousarvioesityksessä kuntien osalta kiristävinä.

Kuntatalous tulee kiristymään lähivuosina huomattavasti. Verotulojen kasvua ja valtionosuuksien kehitystä hidastavat kansantalouden heikot kasvunäkymät ja valtiontalouden sopeutustoimet. Samaan aikaan ikäsidonnaisten menojen nousu rasittaa kuntataloutta vuosi vuodelta enemmän. Keskipitkällä aikavälillä korkotason kääntyminen nousuun lisää tuntuvasti myös kuntien korkomenoja. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin, tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa sekä tuottavuuden esteiden poistamista. Mikäli menojen kasvua ei pystytä hillitsemään, uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana.

Kuntien verotulojen arvioidaan olevan yhteensä noin 20,2 miljardia euroa ensi vuonna, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin tälle vuodelle on arvioitu. Verotulojen kohtuulliseen kasvuun vaikuttaa ennen kaikkea se, että vuoden 2013 tuloveroperusteisiin ei ehdoteta juuri tehtävän muutoksia. Talousarvioesitykseen liittyy veroperustemuutoksia, jotka lisäävät, toisaalta myös vähentävät kunnallisveron tuottoa. Ne muutokset on otettu huomioon valtionosuuksissa.

Talousarvioesityksessä on yritystoiminnan tukemiseen tarkoitettuja verokannusteita, jotka vähentävät yhteisöveron tuottoa. Näillä ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverotuottoon, sillä kuntien jako-osuutta muutetaan vastaavasti. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus jatkuu edelleen 5 prosenttiyksikön suuruisena myös ensi vuonna.

Vuonna 2013 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,7 miljardilla eurolla. Valtionavut lisääntyvät vuodelle 2012 budjetoituun verrattuna noin 180 miljoonalla eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin esitetään yhteensä 9,7 miljardia euroa ja muihin valtionosuuksiin miljardi euroa. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kunnan välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2013 kunnan peruspalveluiden valtionosuuden valtionosuusprosentti on 30,96. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti ensi vuonna tulee puolestaan olemaan 41,89.

Valtionosuuksia alentaa ensi vuonna peruspalveluiden valtionosuuden asteittainen leikkaus, joka on 125 miljoonaa euroa ensi vuonna, sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Lisäksi säästöjä kohdistuu muun muassa oppilaitosten perustamiskustannuksiin, ammatilliseen lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammattikorkeakouluihin. Toisaalta valtionosuuksia korottavat muun muassa niin sanotun ikälain voimaantuloon, nuorten yhteiskuntatakuuseen, pitkäaikaistyöttömien aktivointikokeiluun sekä koulutuksen laadun kehittämiseen liittyvät lisäykset. Indeksikorotus nostaa valtionosuuksia 231 miljoonalla eurolla ja ikärakenteen ja väestömäärän muutos nettomääräisesti 67 miljoonalla eurolla.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa tähän vuoteen verrattuna nettomääräisesti 193 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous pysyy kireänä lähivuodet. Vuonna 2013 kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän eikä se enää kattaisi poistoja. Kuntatalous kääntyisi näin ollen alijäämäiseksi ja velkaantuminen jatkuisi. Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristöä leimaavat hidastuva kasvu, hintapaineet ja valtiontalouden tasapainotus ja erityisesti pidemmällä aikavälillä ikäsidonnaisten menojen huomattava kasvu. Tämä meidän kaikkien on hyvä tiedostaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Kuten me kaikki tässä salissa hyvin tiedämme, edessämme on suuria haasteita. Suomen ikärakenteen muutos on Euroopan nopein. Palveluiden tarve kasvaa samaan aikaan, kun julkinen talous kiristyy. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen vaatii rohkeita uudistuksia, jotta palvelut ja kansalaisten hyvinvointi voidaan turvata. Hallituksen kuntauudistus on näistä yksi keskeisimpiä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kuntauudistuksessa hallitus on nyt ajamassa alas myös maakunnat, mutta emme ole missään vaiheessa saaneet vastausta siihen, kuinka maakuntien nykyiset tehtävät ja resurssit aiotaan jatkossa jakaa. Onko tarkoitus keskittää kaikki keskuskaupungeille tai näitten syntyvien suurkuntien keskuksiin, esimerkiksi tärkeä elinkeinojen kehitys ja muu aluekehitys? Aluekehitystä maakunnissa heikentää myös maakunta- ja kehittämisrahan supistaminen. Ministeri Virkkunen, kuka tai mikä taho jatkossa pitää huolta siitä, että myöskin reuna-alueilla maakunnissa elinkeinoja kehitetään?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Kataisen linjalla ja kysyn: mikä on kuntauudistuksen maaseutuvaikutusten arviointi näille reuna-alueille? Nyt kun tässä keskustellaan vahvasta peruskunnasta, jää sellainen vaikutelma, että siihen kuuluu vahva veronkanto-oikeus. Tällä hetkellä talouskasvuksi ennustetaan 1:tä prosenttia, mikä on sekin arvio. Se voi jäädä sen alle. Julkinen talous on taantumassa koko Euroopan unionin alueella. Eurooppa on matalan talouskasvun aluetta. Meidän on varmasti hyvin vaikea löytää uusia veronmaksajia ja verotuloja. Mutta minä haluaisin kysyä ministeriltä: Oletteko suunnittelemassa veronkorotusten lisäksi uutta veronkanto-oikeutta kunnille? Onko suunnitteilla maa- ja metsätalouden kiinteistöverotus?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiinteistöliitto julkaisi tänä vuonna tutkimuksen, jonka mukaan esimerkiksi Rovaniemellä perheen asumiskustannukset ovat vain puolet siitä, mitä ne ovat pääkaupunkiseudulla, ja sen vuoksi onkin erittäin tärkeää, että näitä vakavia maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, joita täällä pääkaupunkiseudulla on ja jotka suuresti Suomen kustannuskehitystä varsinkin palkkainflaation muodossa kasvattavat, ollaan ratkomassa osaltaan tämän kuntauudistuksen myötä. On tärkeää, että hallitus kiinnittää kuntauudistuksella huomiota nimenomaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkomiseen sekä palveluitten turvaamiseen ympäri maata. Viittaan kuitenkin siihen, että asumisen kustannukset maakuntien keskuksissa ovat huomattavasti pääkaupunkiseutua huokeammat. Miten hallinto- ja kuntaministeri näkee eri valtionhallinnon tehtävien alueellistamismahdollisuudet ensi vuoden talousarviota toteutettaessa?

Mika  Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi koostuu monista erilaisista kunnista, monista erilaisista maakunnista. Kysyisin ministeriltä: pitäisikö ensi vuotta ja tulevaakin silmällä pitäen laatia hieman vielä tiukempi kaupunkiseutupoliittinen ohjelma? Me käytämme nyt valtion rahaa esimerkiksi MAL-hankkeiden kautta kaupunkiseutujen elinvoiman lisäämiseen. Kaupunkiseudut ovat useilla maakunnilla kasvumoottoreita, niin kuin totesin. Itse tulen Lahdesta Päijät-Hämeestä, missä Lahti on selkeästi maakunnan ykköskaupunki. Tämäntyyppinen kaupunki kuin Lahti tarvitsee kasvun siemeniä myös valtion budjetin kautta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on todella suuren luokan asiasta, ja minusta liian vähälle keskustelulle on jäänyt se, ehditäänkö tällä kuntauudistuksella siihen tilanteeseen kiinni, joka tällä hetkellä etenkin joissakin kunnissa on: Myydään omaisuutta, myydään jopa niin, että vuokrataan se omaisuus sitten taakse, mikä on ihan järjetöntä politiikkaa kustannuksien näkökulmasta veronmaksajille nimenomaisesti. Ostopalveluja kasvatetaan koko ajan. Ostopalvelujen kustannusnousu on ollut melkeinpä kaksinkertainen suhteessa omana palveluna tuotettujen kustannuksien nousuun. Verorasitetta ollaan nostamassa jopa niin, että aletaan mennä 25 prosenttiin ja sen yli. Kipurajat alkavat tulla monessa kohdassa kiinni, ja nyt iso kysymys on, ehditäänkö tällä kuntauudistuksella estämään näiden suurten ongelmien syntyminen ja pelastamaan kuntalaisten omaisuus ja kuntalaisten mahdollisuus saada niitä palveluja tulevaisuudessa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näin lehtitietojen mukaan pääministeri Katainen pohdiskeli, voitaisiinko kuntien vaikeaa taloustilannetta osaltaan hieman helpottaa karsimalla tarpeettomia normeja. Hän ehätti tosin heti perään toteamaan, että tällä tuskin suurta taloudellista hyötyä olisi saavutettavissa. Mutta miten, ministeri, arvioitte, voidaanko tällä saralla hieman helpottaa kuntien tilannetta?

Ministeri Urpilainen puolestaan budjetin esittelypuheenvuorossaan toi esiin sen, että hallitus avaa julkisin verovaroin tuotettuja aineistoja. Ensin oli vuorossa Maanmittauslaitos, seuraavaksi Ilmatieteen laitoksen aineistot. Tässä on se hyöty, että näistä aineistoista voi syntyä uutta liiketoimintaa ja myös uusia työpaikkoja.

Valtion ohella kunnilla on valtavia julkisesti tuotettuja ja rahoitettuja tietoaineistoja. Miten, ministeri, arvioitte, olisiko paikallaan velvoittaa myös kunnat avaamaan omia tietoaineistojaan julkiseen käyttöön ja sitä kautta helpottaa kansalaisten osallistumista ja toivottavasti saada uutta liiketoimintaa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa budjettikirjassa todetaan selkeästi ja ministerikin taisi sanoa, että kuntatalous uhkaa heikentyä huolestuttavasti, ja todetaan myös se, että tulevina vuosina kuntakenttä velkaantuu ainakin miljardilla eurolla eri arvioitten mukaan. Tästä huolimatta kuntien rahoitusasemaa heikennetään aika tavalla: mittavat valtionosuusleikkaukset, kiinteistövero poistettiin verotulojen tasausjärjestelmästä ym. ym.

Samaan aikaan hallitus tekee paljon puhuttua kuntauudistusta, jonka sisällön osalta viesti vaihtelee aika rajusti. Alun perin muun muassa pääministerin suulla puhuttiin, että haetaan 4 miljardin euron säästöjä. Nyt sitten puhutaan, ettei tällä edes yritetä saada aikaan säästöjä. Samaan aikaan ministeri peräänkuuluttaa kuntakentältä johtajuutta. Minä kysyisin päinvastoin ministeriltä: kuinka tämä hallituksen johtajuus tässä kuntauudistuksessa (Puhemies: No niin!) nyt oikein on käsissä?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani kuntaministeri Virkkunen totesi äsken, että kuntien vuosikatteet heikkenevät. Meille jaetussa Budjettikatsauksessa 2013 sivulla 25 todetaan näin: "Vuonna 2013 kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän eikä se enää kattaisi poistoja." Edelleen: "- - uhkana ovat kunnallisveroprosenttien tuntuvat korotukset sekä velkaantumisen jatkuminen nopeana."

Minun mielestäni hallitus on tähän peruskuntien vuosikatteen alenemiseen osasyyllinen. Miksi? Siksi, että tuloslaskelmakaaviohan menee niin — kunnanvaltuutetut muistavat — että on ensin tulot, menot, on toimintakate, sen jälkeen tulevat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja korkotulot ja vähennetään korkomenot, päästään vuosikatteeseen. Nyt jos nämä valtionosuudet vähenevät, niin kuin ne vähenevät 3,4 miljardia euroa tällä nelivuotiskaudella, niin totta kai se vaikuttaa siihen, että vuosikatteen määrä alenee eivätkä ne pysty kattamaan poistoja. Onko näin, ministeri Virkkunen?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen ehdottoman samaa mieltä ministeri Virkkusen kanssa siitä, että kuntapalveluiden pelastamiseksi kuntauudistus on ihan keskeinen. Mutta yhtä lailla valtiovarainministeriön arvion mukaan henkilöstömenojen arvioidaan kunnissa säilyvän ennallaan. Tässä tietysti voidaan arvioida sitä, että kun henkilöstön määrä ehkä vähän laskee ja palkat nousevat, niin menot säilyvät entisellään, mutta huoltosuhteen muuttumisen myötä toki ymmärrän, että tietyllä sektorilla terveydenhuollossa, sosiaalipuolella varmasti henkilöstömäärän tarve lisääntymiseen on.

Varjoon ovat jääneet kuitenkin tässä julkisessa keskustelussa kuntauudistuksen ohella kuntapalvelurakenteen muutoksen tarpeet. Uusien toimintatapojen, uusien sähköisten järjestelmien ja uusien työtapojen käyttöönotto kunnissa aktiivisesti on kuntarakenteen ohella mielestäni yksi tärkeimpiä asioita, mitä meidän pitäisi tässä hetkessä ajaa. Kysyn ministeriltä: miten valtiovarainministeriön kuntaosasto tähän asiaan suhtautuu?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin sitä, onko arvioitu vaikutuksia, miten kuntien reuna-alueiden käy kuntauudistuksessa. Se on varmasti erittäin tärkeää ottaa selville, mutta itse olisin myöskin huolestunut siitä, miten käy sellaisille kunnille, jotka ovat maaseutumaisia kuntia, ellei tätä kuntauudistusta tehdä ja ellei näitä laajempia, isompia, vahvempia peruskuntia saada aikaan. Nimittäin näillä reuna-alueilla tai maaseutumaisissa kunnissa nämä ongelmat ovat jo huomattavasti pidemmälle menneet kuin kaupunkimaisissa kunnissa eli väestön ikääntyminen, palvelujen saatavuus. Meidänhän on muistettava, että palvelujen saatavuus on sitten kunnallista päätöksentekoa. Kunnissa tehdään päätökset, miten palveluverkko tehdään ja millä tavalla taataan sitten lähipalvelut kaikille kuntalaisille tasavertaisesti.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalous on 7 miljardia alijäämäinen, ja siitä on tässä salissa oltu todella huolissaan. Syitä tähän ovat tietenkin vientiteollisuuden kriisi ja palvelutarpeen kasvu mutta myös aivan liian pitkään jatkunut veronalennuspolitiikka, joka on rapauttanut meidän veropohjaamme.

Kun tästä ovat kaikki olleet huolissaan, niin on tietenkin aika luonnollista, että se jollakin tavalla näkyy myös valtionosuuksissa eli näkyy siinä, että myös valtionosuuksiin joudutaan puuttumaan, mutta siitä huolimatta näin euromääräisesti yhteenlaskettuna valtionosuudet ovat kuitenkin 180 miljoonaa euroa suuremmat vuonna 2013 kuin 2012 budjetoidut valtionosuudet. Eli siinä mielessä ne laskelmat, joissa miljardikaupalla leikataan ja romutetaan, ovat hieman harhaanjohtavia, ja tämän toivoisi otettavan huomioon, kun tätäkin keskustelua käydään, (Puhemies koputtaa) että kokonaismäärässä leikkaamme nyt sitä ennakoitua kasvua.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin halunnut nostaa keskusteluun lasten ja nuorten roolin kunnissa ja myöskin osana kuntauudistusta.

Suomi on sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen, ja tässä viime raportissa Suomelle suositeltiin, että tulisi vahvistaa lasten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja myöskin erilaisuuden hyväksyntää. Tietysti kunnilla on kaikissa näissä äärimmäisen suuri ja tärkeä rooli, että jokainen nuori voisi kokea, että on osa sitä kuntaa ja yhteisöä, kelpaa juuri sellaisena kuin on, ja myöskin että se oma ääni tulisi kuulluksi ja ne omat tarpeet, mitä odottaa kunnalta ja niiltä palveluilta.

On tullut paljon viestejä, että ehkä iso asia tässä nuorten kuulemisessa voi olla myös eri ikäpolvien kohtaaminen, ikään kuin miten se kommunikaatio kulkee ja miten tosissaan sen nuoren ääni oikeasti halutaan kuulla ja miten sitä voidaan myöskin saada sieltä nuoresta ikään kuin rohkaistua esiin. Se ei välttämättä aina tule automaattisesti. Uskoisin, että tämä sama haaste saattaa olla myöskin osana kuntauudistusta silloin, kun puhutaan siitä, miten nuorten näkökulma tulee esille tai miten voidaan myöskin lapsivaikutusten arviointia ikään kuin toteuttaa kunnolla. Miten tätä on pohdittu ehkä ministerinäkökulmasta osana kuntauudistusta ja selvityskierrosta, (Puhemies koputtaa) että se lasten ja nuorten ääni ja näkökulma tulee esiin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen, teiltä on kysytty tätä aiemminkin, ja kysynpä minä vielä yhden kerran: mikä on teidän henkilökohtainen kantanne pakkoliitoksiin muistaen, että perustuslaki estää massamittaiset kuntien pakkoliitokset? Hallitusohjelmaan on kyllä laitettu käytännön työkalut, että voidaan rakentaa pakko kahta kautta, kuntien valtionosuusjärjestelmää muuttamalla ja kuntasektorin erityislainsäädäntöä rukkaamalla sopivaan suuntaan. Mutta mitä te voitte tehdä tai mitä te aiotte tehdä, jos joku kunta ei aio vaatimuksista huolimatta liittyä toiseen kuntaan, ei täytä asetettuja asukasluku- tai muita kriteerejä, mutta pystyy hoitamaan siitä huolimatta velvoitteensa ja palvelunsa? Mitä te teette?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä edustaja Kalliorinne valtiovarainvaliokunnan jäsenenä, ottakaa budjettikirjan sivu Y101, Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa. Loppurivillä on summa miinus 193 miljoonaa euroa. Se on se todellisuus, joka kunnilla tuntuu.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistus on melkoinen sekaannus. Tässä on unohtunut, mikä on kunta, mikä on kunnan perustehtävä ja mikä on toiminnan luonne. Nyt kun yritätte rakentaa näitä jättikuntia, niistä tulee monista epäkuntia. Ne eivät toimi eivätkä tule olemaan taloudellisesti tehokkaita. Näin on esimerkiksi suunnitelma tehdä pääkaupunkiseudusta jättikunta. Se on mahdoton johtaa taloudellisesti ja hallinnollisesti.

Ottakaa oppia myös Tanskan suuresta kuntauudistuksesta, jossa kuntien lukumäärä pudotettiin kolmannekseen. (Puhemies: Valitettavasti nyt on minuutti!) Kustannukset eivät alentuneet, vaan kasvoivat. Tutustukaa niihin raportteihin.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän oikein hyvin, että joissain tapauksissa näistä kuntaliitoksista on myös hyötyä. En vastusta niitä mitenkään pragmaattisesti.

Eteläisessä Kymenlaaksossa hallituksella on perusteilla uusi Kyminsuun kaupunki. Hallituksen suunnitelmien mukaan siihen kuuluisivat Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka ja Pyhtää eli Pyttis. Näistä ainoastaan tämä viimeksi mainittu on tällä hetkellä kaksikielinen kunta.

Kielilaki sanoo, että kunta on kaksikielinen silloin, jos 8 prosenttia puhuu ruotsia. Tässä uudessa Kyminsuun kaupungissa ruotsia puhuisi noin 1 prosentti ja venäjää suunnilleen 3 prosenttia. Kielilain vastaisesti hallituksen asettama selvitysryhmä kuitenkin esittää, että tämä uusikin kunta olisi nyt kaksikielinen.

Arvoisa ministeri, oletteko selvillä siitä, että näitten ruotsinkielisten palveluiden toteuttamisen koko tälle mainitulle alueelle on arvioitu tulevan paljon kalliimmaksi kuin ne mahdolliset säästöt, mitä on laskettu (Puhemies koputtaa) tästä kuntaliitoksesta tulevan?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntataloudessa on todellakin tiukat vuodet edessä. Se johtuu ennen kaikkea koko julkisen talouden velkaantumisesta ja tarpeesta saada se taittumaan mutta myöskin väestön ikääntymisestä ja sen tuomista paineista. Sen tähden kuntauudistus ja palvelurakenneuudistus on täysin välttämätön, jotta palvelut saadaan jatkossakin turvattua. Tämän pohjaksi hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen rakennelaista, jota valmistellaan ja joka on lähdössä lausuntokierrokselle.

Kysyisin ministeriltä saman kuin edelliseltä ministeriltä. Meidän on välttämätöntä saada samaan aikaan myöskin kuntiin malli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, jotta kunnilla on tiedossa heidän toimintaympäristönsä tulevaisuudessa, jotta he voivat lausua tulevaisuudesta ja rakennelain sisällöstä. Kai näin on tapahtumassa? Muuten tämä tehtävä kunnissa on erittäin vaikea.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä edessäni Tilastokeskuksen kartta, ja tämä kertoo sen, että meillä Suomessa on syntyneitä enemmän tai yhtä paljon kuin kuolleita 130 kunnassa ja 206 kunnassa tällä hetkellä Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Tämä kehitys on johtanut siihen, että vähän pelkään, onko kuntauudistus nyt tulossa liiankin myöhään, koska nythän äärimmillään käy niin kuin Rääkkylässä tai Paltamossa, missä kunta on joutunut tilanteeseen, että veroprosentti ilman valtionosuuksia olisi yli 60. Kun omat rahkeet eivät riitä, kunta ulkoistaa kaikki peruspalvelunsa pörssiyhtiölle. Onko tämä se kehitys, johonka meidän pitää näinä välivuosina, sanotaanko, alistua, vai onko jotain tehtävissä, niin että voisimme mennä apuun jo aikaisemmin?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä ulkoistamista, yksityistämistä, tapahtuu kahdesta syystä: jossain päin Suomea aivan taloudellisen pakon edessä, mutta osassa maata ideologisin perustein. Halutaan tuoda markkinavoimille toimintakenttää, ajetaan julkista sektoria alas.

Sitten vertailtavuus. Kun yrittää sitten saada tietoa, mitkä ovat ne todelliset vertailtavuusmahdollisuudet ulkoistetun, yksityistetyn palvelun ja sitten omana työnä julkisena palveluna tuotetun palvelun välillä, niin ei niitä tietoja oikein tahdo saada. Sitten vetäydytään sen taakse, että ei ole vertailupohjaa, ei ole vertailtavuutta, ja sitten siinäkin paistaa läpi, että taustalla ovat monta kertaa aivan ideologiset pyrkimykset. Voi sanoa, että sokea Reettakin näkee sen, se saattaa olla jälkeenpäin todettuna, että omana kunnallisena palveluna tuotettu palvelu olisi tullut paljon taloudellisemmaksi kuin se, että on maksettu monikansallisille kiinteistöyhtiöille kalliita vuokria, on maksettu pörssiyhtiöille osinkoja jne. Tämä on vakava paikka, tämä vertailtavuus, että kun vaaditaan uusia järjestämismuotoja, niin pystytään myöskin vertailemaan oikeasti niitä kustannuksia.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Kysyisin ministeriltä: Nyt kun kunnat joutuvat neuvottelemaan, mikäli valtuusto vastustaa, onko mahdollista, että asia ratkaistaan silloin kunnissa jollain kansanäänestyksellä? Ja jos suuntaa antava kansanäänestys osoittaa samaa kuin valtuusto, eli "ei" kuntaliitokselle, meneekö näiden päätös yli kuntalain kriteerien, mitkä ovat tulossa? Miten on, onko se kriteerit ja laki, mitkä ovat voimassa, vai onko se sitten tämmöinen kansanäänestys?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluaisin todeta edustaja Hiltuselle, että on tietenkin ongelmallista, jos on kuntia, joissa syntyvyys on hyvin alhainen ja ikääntyvien ihmisten määrä korkea, mutta se, että ne kunnat liitettäisiin toisiin kuntiin, ei ratkaise kyllä sitä syntyvyyttä. Se ei yhtään lisää syntyvyyttä, ja nekin vanhukset, jotka asuvat sellaisissa kunnissa, tarvitsevat yhdistymisen jälkeenkin ne samat palvelut. Ainoa keino, jolla säästöjä saadaan, on, että ne palvelut keskitetään jonnekin, jolloin ne karkaavat kauas.

Mutta, arvoisa puhemies, kun hallitus on valmistelemassa myös valtionosuusjärjestelmän uudistusta ja kun olen arvoisan kuntaministerin haastatteluja lukenut, niin on tullut sellainen kuva, että nyt näkökulmana on lähinnä suurten kuntien näkökulma. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, aikooko hallitus unohtaa harva-alueitten pienet kunnat tässä ja voitteko vakuuttaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistusta ei käytetä kiristyskonstina, jotta kuntia saataisiin liittymään toisiinsa.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä talouden haasteista, kun pohdittiin sitä, minkälainen ikään kuin olisi tämä tehostuminen, mitä nyt pitäisi tavoitella, niin kyllähän meillä laskelmat osoittavat sen, että pelkästään ikärakenteen muutos todellakin merkitsee kunnille noin 5 miljardin euron lisäpainetta 2020-luvulle tultaessa. Eli se on itse asiassa se tehokkuushyöty, mikä näillä kaikilla uudistuksilla pitäisi saada aikaan, jos halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso. Eli tähän ei sisälly palvelutason parannuksia, mihin tietysti on isoja paineita. Kuntien rakenneuudistus on tärkeä osa tätä. Meidän on luotava riittävän vahva pohja, rahoituksellinen, toiminnallinen pohja, mihin palvelujärjestelmät ja palveluprosessit uudistetaan.

Se on juuri näin kuin edustaja Mäkinen totesi, että se merkittävin hyöty saadaan nimenomaan sitä kautta, että meidän on uudistettava todella paljon tekemisen tapoja, ja sitä edellyttää jo pelkästään sekin, että meillä tulee työvoimaa olemaan vähemmän jatkossa. Jos me toimisimme nykyisillä toimintamalleilla, niin ennakoinnithan osoittavat, että meidän pitäisi rekrytoida 40 000 työntekijää lisää 2020-luvulle tultaessa ja 90 000 lisää 2030-luvulle tultaessa kuntapalveluihin. Tiedämme, että työvoimasta tulee olemaan niukkuutta, joten meidän on uudistettava tekemisen tapoja ja poistettava päällekkäisyyksiä, jotta pystymme toimimaan entistä fiksummin ja tehokkaammin.

Itse pidän tärkeänä myös sitä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita käydään läpi, niin kuin parhaillaan käydään. Huomasin, että keskustan puheenjohtaja Sipilä oli todennut, että tämä on hänen ideansa, mutta itse asiassa viime hallituskaudella oli jo tämäntyyppinen tavoite näistä normitalkoista, ja nyt tämäkin hallitus omassa kehyslinjauksessaan on linjannut, että pyritään vähentämään kuntien velvoitteita ja joustavoittamaan normeja, ja tätä työtä parhaillaan tehdään.

Meillä on valmistunut nyt peruskartoitus siitä, mitä kaikkia lakisääteisiä tehtäviä kunnilla on. Tuo vielä aivan luokittelematon raakadata osoitti, että kunnilla olisi noin 550 lakisääteistä tehtävää. Nyt tuo tarkempi luokittelu on meneillään, ja sen pohjalta voidaan sitten arvioida, mitkä näistä ovat sellaisia, joissa ehkä normit estävät tehokkaamman toiminnan, ja onko sellaisia, mistä voitaisiin luopua. Mutta tuota keskustelua pystytään käymään paremmin, kun saamme pidemmälle jäsennetyn aineiston.

Tällä hetkellä kuntarakenteen uudistamisen osalta todellakin olemme valmistautumassa siihen, että tuo rakennelakiluonnos voidaan kohta lähettää kuntiin lausuntokierrokselle ja kunnat voivat ottaa siihen kantaa. Mutta se on juuri näin kuin edustaja Orpo totesi, että kuntien kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli saadaan pitemmälle, jotta kunnat voivat arvioida myös siitä näkökulmasta, kuinka se tukee rakenteellisia ratkaisuja heidän alueellaan.

Hallitushan on sitoutunut myös siihen, että kun rakennelaki ensi keväänä astuu voimaan, niin tuossa vaiheessa kunnilla on myös väliraportin muodossa perustiedot ja linjaukset olemassa kuntalain uudistuksesta, kuinka kuntalaki, sen hallintoa, johtamista, demokratiaa, taloutta koskevat säännökset tulevat tukemaan vahvempien, elinvoimaisempien kuntien mallia. Samoin kunnilla tulee olemaan väliraportti valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistuksesta käytössään, jolloin kunnat voivat myös arvioida sitä, mitä nuo muutokset tulisivat tarkoittamaan omalle alueelle. (Vasemmalta: Entä pakkoliitokset?)

Arvoisa puhemies! Tässä edustajat Korhonen ja Hiltunen pohdiskelivat sitä, olemmeko jo myöhässä kuntarakenneuudistuksen kanssa. No, ilman muuta olemme. Se on ihan selvä asia, että tämä olisi pitänyt tehdä vuosia, vuosia sitten. En ole koskaan vielä tavannut yhtään kuntapäättäjää, joka olisi todennut, että heidän kunnassaan kuntaliitos on jollakin tavalla tehty liian aikaisin. Kyllähän yleensä kuntien yhdistyminen tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muut eväät on syöty, ja ikään kuin vähän liian myöhään. Olisi saatu kyllä monesti enemmän hyötyä aikaan, jos olisi jo aiemmin tehty se uudistus. Näinhän se on myös tämän valtakunnallisen uudistuksen kanssa, että tätä on siirretty ja siirretty ja siirretty, kun ei ole ollut ihan pakko tehdä. Mutta nyt se on pakko tehdä, jos haluamme säilyttää kuntapohjaisen järjestelmän, joka on Suomelle ehdottomasti paras, tehokkain ja demokraattinen järjestelmä järjestää ihmisten palvelut ja kehittää alueita.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 2000-luvulla on kunta saanut jatkuvasti lisää velvotteita, ja niin kuin ministeri mainitsi, lakisääteisiä velvotteita on yli 550, mutta valtionosuudet eivät ole kulkeneet tämän mukana, eli on joutunut kunta tässä vaikeuksiin. Kun tätä uutta kuntauudistusta tehdään, on tärkeätä, että mietitään, mikä on valtion tehtävä, kunnan tehtävä ja kuntalaisen vastuu.

Sitten kun puhutaan, että rakennuslaki tulee tässä päättäjien kuntakierroksille syksyn aikana, niin kyllä pidän erittäin tärkeänä sitä, että ensinnä tiedetään, miten sosiaali- ja terveyshuolto järjestetään, ja sitten vasta puhutaan, millä käsillä se valmistetaan. Tämä on mielestäni tärkeätä, että ministeri pitää tämän mielessä.

Väitän edelleenkin, että suuri ei ole välttämättä tehokasta, vaikka se on kauneinta. Täällä on keskusteltu, että Tampere, Helsinki, Jyväskylä ovat suorastaan huonolla (Puhemies koputtaa) mallilla, mutta uskallan väittää edelleen, että oma kuntani, Pirkanmaa, on paras yrittäjyydessä ja myös… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka valtionosuuksia joudutaan nyt tarkastelemaan uudelleen, niin olen erityisen tyytyväinen, että perusopetukseen kohdennetaan lisää voimavaroja korvamerkitsemällä näitä perusopetuksen laadun parantamiseen. Tästä iso kiitos hallitukselle.

Ministeri on luonnollisesti tutustunut tuoreeseen Alueellista demokratiaa? -julkaisuun. Tässä esitetään mielestäni hyviä ajatuksia siihen tilanteeseen, että jos suomalaisissa kunnissa nyt kunnat päättävät yhdistyä ja synnyttää suurempia kuntia, niin millä tavalla silloin lähidemokratiaa pystyttäisiin turvaamaan ja kehittämään.

Kysyisin kuntaministeriltä, millä tavalla te suhtaudutte kansanäänestyksiin vaalien yhteydessä, kunnan sisäisiin vaalipiireihin taikka sitten aluelautakuntiin, joilla olisi aidosti myös päätäntävaltaa, jos nämä kunnat tekevät oman päätöksen purkaa hallintoa (Puhemies koputtaa) ja kehittää palveluita.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kun on päivän mittaan kuunnellut erityisesti keskustapuolueen pelottelevia puheenvuoroja, niin voisi kuvitella, että Suomen matkustajasatamat ovat ihan täynnä suomalaisia pakolaisia, jotka pyrkivät Ruotsin-laivoille.

Kuntaliitoshyödyistä: Eihän siellä pidä pikavoittoja tavoitella. Ne hyödythän tulevat investointien kautta, vuosien mittaan henkilöstömäärien sopeuttamisen kautta, maankäytön järkiperäistymisen kautta jnp. Puhun kokemuksesta: Lohjalla tehtiin ei pakon edessä vaan järkiavioliitto vuonna 96, ja se toimii hyvin.

Liitoskitkaa on paljon, se on luonnollista. Onko ministeri harkinnut sellaista Hongkongin mallia, jossa määräaika pantiin sadan vuoden päähän, että jos meillä laitetaan vaikka 20 vuoden päähän — päätetään tänään, että nämä ja nämä kunnat yhdessä sen päättävät, että 20 vuoden päästä sanotaan aamen — niin järjenkäyttö alkaa heti, vaikka hallinnollisesti tehtäisiin päätökset silloin eikä olisi mitään johtajaa eikä muitakaan kitkoja tässä alkuvaiheessa?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksessa puhutaan kunnista ja kuntien asemasta ja siihen liittyvistä vaikutuksista palveluihin. Sinällään johdonmukaista, mutta kun kuuntelee opposition kritiikkiä, niin tulee mieleen ja kysynkin ministeriltä, onko tässä kuntauudistuksessa vähääkään kysymys siitä, että Suomessa halutaan, että köyhimmässäkin kunnassa olevat kuntalaiset ovat tasavertaisessa asemassa saadakseen niitä palveluita, joita lainsäädännöllä edellytetään kuntalaisten saavan, vai onko tämä vain pelkkää pahantekoa, mellastamista ja osoittelua. Mielestäni kaikkein tärkeintä ja kohtuullisinta on se, että kuntalaisten yhdenvertaisesta asemasta Suomi-nimisessä maassa huolehditaan tasavertaisesti. Ja kysyn vielä: mitenkä hallitus pyrkii turvaamaan, että myös jatkossa vähävaraisimmissa kunnissa on samanlaiset palveluiden saamismahdollisuudet?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeksi tänä aamuna tv:stä saimme asiantuntijoilta kuulla, että ei ole mitään empiirisiä todisteita siitä, että suurkuntahanke olisi taloudellinen. Te haluatte, ministeri Virkkunen, kieltää kuntien välisen yhteistyön (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) ja muodostaa vahvoja peruskuntia. Haluaisin kysyä, mikä se vahva peruskunta on.

Olette todennut, että kuntauudistus tehdään kuntavetoisesti. Kuitenkin noin 240 kuntaa vastusti kuntaliitosselvityksiin pakottamista ja esitti omia uudistussuunnitelmiaan. Ummistitte korvapuolueen jäsenyydestä huolimatta korvanne tälle asialle. Oletteko lähettämässä esimerkiksi Espooseen pakkoselvittäjän?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt pitää ensinnäkin muistaa se, että vahvan peruskunnan määrittelyhän lähti Kuntaliitosta liikkeelle. Kuntaliitto teki yksimielisesti määritteen "vahva peruskunta", minkä jälkeen sitä on itse asiassa käytetty tässä kielessä, ja se on määritelty siellä Kuntaliiton papereissa. Suosittelen katsomaan sieltä ja lukemaan.

Mutta itse asiassa tämä koko keskustelu menee aivan väärään suuntaan, kun tämä kuntauudistushan on nimenomaan pelastusohjelma pienten kuntien vähäväkiselle ja vähävaraiselle väestölle. Muutamia kultalusikka suussa syntyneitä kuntiahan meillä tässä maassa on. Me voimme ne luetella, niitä on kymmenkunta, ja ne itse asiassa vastustavat aivan toisista syistä tätä viemistä eteenpäin. Kyse on nimenomaan ikärakenteen muutoksesta ja sitä kautta huoltosuhteen heikkenemisestä. Ja jos me haluamme huolehtia niistä vähäväkisistä ja -varaisista ihmisistä, harteita pitää leventää. Ne kunnat eivät pysty elämään itsenäisesti. Tällä hetkellä ne myyvät omaisuuttaan ja tekevät aivan järjetöntä talouspolitiikkaa, ja siihen niillä veronmaksajilla ei ole varaa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse en vastusta kuntauudistusta, kunhan se perustuu vapaaehtoisuuteen ja siihen, että ei mennä ihan laput silmillä. Ja kun ei mennä laput silmillä, niin silloin se vaatii myös tietoa, ja meillä on sitä saatavissa. Kouvolassa on tehty ihan tuore selvitys jo lähes 4-vuotisen kokemuksen perusteella kuntaliitoksen vaikutuksista. Yksi epäonnistuminen, mikä siellä tuli selkeästi esille, oli elinkeinopolitiikka. Siinä on epäonnistuttu aika pahasti. Siinä mielessä suuri kunta ja toimiva elinkeinopolitiikka eivät kulje aivan käsi kädessä. Meillä on aivan liian hajanainen elinkeinopolitiikka, se on tietenkin meidän oma vikamme. Kysyisin: aiotaanko Kouvolan, Salon ja muiden tällaisten suurkuntahankkeiden kokemuksesta saatua tietoa aidosti käyttää hyväksi tässä, kun tätä kuntauudistusta viedään eteenpäin?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksen tulisi olla myös toimintatapojen uudistamista. Meidän pitäisi esimerkiksi määritellä lähipalvelujen käsite uudelleen. Nythän sitä ei määritellä lainsäädännössä, ja siksi keskustelu onkin niin epämääräistä. Lähipalveluita voidaan toteuttaa myös esimerkiksi palvelubussien avulla. Kirjastoautossa voi olla Kelan ja sosiaalitoimen palvelupiste. Kotihoidon sairaanhoitaja voi asiakkaan kanssa yhdessä olla netin avulla keskusteluyhteydessä lääkäriin. Nykyisin lääkäri voi esimerkiksi ihan helposti tulkita sydänfilmejä nettiyhteyden avulla. Olemme liikaa jymähtäneet siihen, että palvelu on haettava jostain rakennuksesta. Entä jos palvelut tulisivatkin enemmän asiakkaan luo? Onko näitä hyviä ja uudenlaisia lähipalvelukokeiluja koottu hyviksi käytännöiksi jonnekin, ja jos ei ole, voisiko tätä työtä tehdä ministeriössä? Tästä olisi todella hyötyä monella taholla.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan suurkunnista. Kun meillä on Suomen kunnista puolet alle 6 000 asukkaan kuntia, niin voi kysyä, jos osasta näistä tehdään 20 000 asukkaan kuntia, onko tosiasiassa kyse suurkunnista.

Toinen näkökulma, joka nousi esille edellisessä puheenvuorossa, oli hyvät käytännöt. Kun kuntia yhdistetään, olisi syytä aina ottaa se paras käytäntö käyttöön. Nyt meillä on pieni ongelma siinä, että kuntien työntekijöillä on viiden vuoden suoja-aika ja tämä suoja-aika voi muodostua esteeksi näiden parhaiden käytäntöjen ottamiselle. Toivon, että meillä on rohkeutta puuttua tähän suoja-aikaan. Tämä on hyvin poikkeuksellista. Kun yrityselämässä joudutaan puolenkin vuoden jälkeen lähtemään, niin miten meillä voivat olla kansalaiset näin eriarvoisessa asemassa, kun he ovat työsuhteessa eri työnantajiin?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiiviisti voi sanoa, että hallituksella on tauti tiedossa mutta väärät lääkkeet. Jos te aidosti haluaisitte kantaa huolta heikoimmista kunnista, syrjäisistä kunnista, niin te ette olisi toteuttaneet muun muassa seuraavia päätöksiä: kiinteistöveron irrottaminen verotulojen tasausjärjestelmästä ja valtionosuuksien mittava leikkaus. Nehän kohdistuivat juuri pääsääntöisesti heikon tulopohjan kuntiin ja syrjäisille alueille. Kunpa te olisitte keskittyneet parantamaan ja lisäämään näitten seutujen elinvoimaa, elinkeinorakennetta ja muuta valtion toimenpidettä, jolla näitä seutuja olisi saatu nousuun. (Vasemmalta: Rahalla!) Ei rajojen muutoksilla saada yhtään uutta lasta aikaan. Tämä on kyllä biologinen mahdottomuus teillä. Sen verran minäkin haluan kommentoida. (Naurua)

Toisaalta teidän pitäisi keskittyä tähän palvelurakenteen uudistamiseen, se ja vetovoiman vahvistaminen kärjessä. Eli nyt tässä mielessä tämä lääkitys on väärä, (Puhemies: Nyt tuli aika täyteen!) mutta vielä voi korjata.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kahden edellisen hallituksen aikanahan näitä vahvoja peruskuntia liitettiin hallintohimmeleiksi, ja nyt vähän ihmetyttääkin, että nyt kun on tällaisia himmeleitä sitten muodostettu, ikään kuin saadaan syy, että nyt tarvitaankin niistä uusi vahva peruskunta. Niitähän oli tavallaan maa täynnä ennen Paras-hankkeen aloittamista, ja nyt taas pitäisi tehdä sitten vielä isompia yksiköitä hallituksen mielestä.

Mutta hallituksen tiedonannossahan kesäkuussa ilmoitettiin, että kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntalain uudistus, valtionosuusuudistus, kaikki nämä, pannaan tukemaan tätä teidän rakenneuudistustanne, ja näin ollen ainakin minä ymmärrän, että te olette nyt todella ajamassa ensin tämän rakenteen läpi ja sitten te vasta tuotte nämä muut ja laitatte ne tukemaan sitä. Eli aika pelottavalta kuulostaa noin hallinnollisesti tämä teidän hässäkkänne kyllä, niin että siinä täytyy allekirjoittaa keskustankin kannat, ja näitä myös perussuomalaiset peräänkuuluttavat. (Vasemmalta: Nimenomaan peräänkuuluttavat!)

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vähän haussa vielä tahtovat olla tämän suurkuntahankkeen taloudelliset säästövaikutukset. Niitähän me olemme tässä jo pitemmän aikaa tässä istuntosalissa etsineet. Keskustelu on kulkenut aika tuttuja latuja, ehkä jotain valoa siihen toi tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Martti Korhonen. Kiitoksia siitä. Totesitte, että ei pienissä kunnissa hallinnossa todella kovin paljon säästettävää olekaan.

Ehkä näihin säästöihinkään ei tällä päästä ainakaan lyhyellä tähtäimellä, ehkä ei pidemmälläkään, mutta pääkaupunkiseudun maankäyttöä voidaan edistää tätä kautta. Tätä taustaa vasten tämä suurkuntahanke pääasiassa ilmeisesti keskittyisi juuri pääkaupunkiseudulle ja näitten kuntien yhdistämiseen.

Ymmärränkö, edustaja Martti Korhonen, oikein, että tämä on se, mitä me olemme pitkään hakeneet ja odottaneet: mikä on se taloudellinen säästö, mikä on se perimmäinen motivaatio? Se liittyy juuri tähän teidän ajatukseenne pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kunnissa pelätään mahdollisten liitosten suhteen, että palvelut karkaavat kauas pois, pelätään, että päätöksenteko karkaa kauas pois. Se pelko on varmaan aivan oikeutettu, mutta siihen on olemassa lääke nimeltä lähidemokratia.

Ministeri Virkkunen, kuinka isossa roolissa lähidemokratia on teidän hankkeessanne? Millaisia uusia keinoja teillä on luvassa tähän? Jos ajatellaan, että me toteutamme kuntaliitoksen ja samalla rohkean, radikaalin lähidemokratian uudistuksen, missä päätökset itse asiassa menevät vielä lähemmäksi kuntalaista kuin tällä hetkellä, niin uskon, että voisimme saada aikaan aivan tasapainoisen kokonaisuuden, jossa kenelläkään ei olisi mitään syytä pelkoon.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänne pääkaupunkiseudulle kasautuu hyvin erityyppisiä haasteita kuin moniin muihin kuntiin. Helsingissä esimerkiksi tukipalveluita ja kotoutumisapua tarvitsevien maahanmuuttajien suhteellinen väestönosuus on paljon suurempi kuin muualla Suomessa. Lisäksi sosiaaliset ongelmat kasautuvat tyypillisesti suurkaupunkeihin, eikä Helsinki ole tässäkään mielessä poikkeus.

Hyvinvointipalveluiden turvaaminen ja tuottavuuden nostaminen on yksi avaintekijä koko julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa ja kuntauudistuksen läpiviemisessä.

Kysyisinkin ministeriltä: miten valtionosuusjärjestelmän yhteydessä tullaan jatkossa huomioimaan nämä suurkaupunkien erityispiirteet ja taataan riittävät mahdollisuudet tuottaa palveluita monille erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille ja sosiaalisesti syrjäytyneille?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salissa väitettiin aiemmin, että kuntayhteistyö synnyttää hallintohäkkyröitä. Hallituksen suurkuntahankkeella näitä häkkyröitä, byrokratiaa ja tehottomuutta vasta synnytetäänkin.

Hiljakkoin Kuntien takauskeskus esitteli listan Suomen tehottomimmista kaupungeista. Ylivoimainen voittaja oli Helsinki. Se hupuloi ei-minnekään yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Se saa niin paljon rahaa muun muassa Helsingin Energialta, että on varaa hupuloida.

Toisentyyppisiä ongelmia on monilla muilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Jyväskylän vuosikate painuu vuoden kuluttua keväällä kaupunginjohtaja Anderssonin kelmujen mukaan 80 miljoonaa alijäämäiseksi, eli Jyväskylä on kriisikunta. Jyväskylässä eivät toimi perusterveydenhoidon palvelut, ei saada virkoihin lääkäreitä eivätkä asukkaat saa määräajassa palveluita.

Tämä mantran lailla hoettu "vahva peruskunta" on tyhjiä sanoja vailla sisältöä. Katsokaa, mitä tapahtuu myöskin Suomen kaupunkikunnissa tällä hetkellä. Helsinki on ainoa, jolla on rahaa, ja muilla ei ole.

Mika  Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulipa hyvään aikaan puheenvuoro.

Olisin kysynytkin, ja alkuperäinen kysymykseni olikin, että kun edustaja Tölli mainitsi Helsingin esimerkkinä siitä, kuinka kalliiksi hallinto muuttuu, kun tietty määrä kunnan asukkaita on samojen rajojen sisällä, niin miten tämä menee metropolipolitiikassa, Berliinissä, New Yorkissa tai muissa isoissa kaupungeissa, ja isoissa maissakin.

Onko keskustalla jonkunlainen resepti siihen, kuinka suureksi suomalainen kunta saa kasvaa? Onko esimerkiksi 20 000 tai 5 000 semmoinen sopiva kunnan koko? Vai onko teille tärkeämpää, niin kuin nyt näyttää olevankin, se, että kuntakentällä ei tapahdu rakenteellisia muutoksia? Se taitaa olla teille nyt se kaikkein tärkein estämisen paikka. Toivoisin, että te siirtyisitte keskusteluista, näistä asukasluvuista, mieluummin näihin palveluihin, joita te muualla niin usein esillä pidätte.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari, ja totean myös muille: Olen itse ollut edesauttamassa ja tekemässä useaa kuntaliitosta. Kuntaliitos ei ole mustavalkoinen asia, mutta sitä ei tule tehdä pakolla. Me emme ole nostaneet asukasvähimmäismääriä tänne, vaan te.

Mitä tulee metropolihallintoon, kannattaa perehtyä esimerkiksi Tukholman hallintomalliin. Suur-Tukholma koostuu 20 osasta. Siitä on paljon opittavaa tännekin. Ei se synny nykyisellä kuntajärjestelmällä tänne rakennettu.

Sitten, tämä suurkunta ei ole ratkaisu tähän esitettyyn ongelmaan. Ei huoltosuhde sillä parane eivätkä palvelut parane, vaan pitää keskittyä niihin palveluihin.

Mitä tulee tähän rahoitusjärjestelmään, tässä tämän hallituksen aikana on vaikutettu kansalaisiin nähden erittäin eriarvoistavasti. Edustaja Myllykoski viittasi siihen, turvataanko kansalaisten kannalta yhdenvertaisesti palvelut. Jo nykyiset ratkaisut ovat erittäin vaikuttavasti eriarvoistaneet kansalaisia tässä suhteessa. Alkaa olla perustuslain näkökulmasta tarkastelun paikka. (Vasemmalta: Syy vai seuraus?)

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentti edustaja Modigille: Onhan meillä lähidemokratia nyt tällä hetkellä. Joka kunnassa on valtuusto, kunnallisen itsehallinnon perusta, ja kuntatalous on sen yksi osa.

Minä haluaisin kysyä ministeriltä: Kun nämä selvitysalueet ovat olleet todella laajoja, ajatteletteko niin, että kun on Oulu ja Pudasjärvi samassa selvitysalueessa ja sieltä Pudasjärven Kouvan kylältä on 185 kilometriä Oulun keskustaan, että tällainen kunta todella on perustuslain mukainen ja tällainen kunta todella tuo säästöjä? Eli mikä on se lähidemokratian ase? Joku osakuntavaltuusto ilman budjettivaltaa, joka on sitten siellä kouvankyläläisten asioista päättämässä?

Sitten toinen kysymys: Kun puhuitte, että kuntien palvelutehtävät käydään läpi tarkkaan, kuka tämän nyt tekee ja kuunnellaanko tässä kuntia? Minkälainen kuulemiskierros tässä mahdollisesti on, jos on?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutama semmoinen perusasia kannattaa tietenkin muistaa, kun nyt puhutaan hirveästi siitä, että tässä halutaan ne pienet kunnat ajaa alas ja tehdä kaikkea pahaa. Meidän väestöstä asuu noin 80 prosenttia tällä hetkellä kaupungeissa. Kyllähän, mihin edustaja Puumala ja edustaja Töllikin viittasivat, tämä selvästi on ohjelma, jolla yritetään kasvattaa harteita siellä kaupunkiseuduilla. Minä olen täsmälleen samaa mieltä, että yhtä ainutta mallia tähän maahanhan ei voi tulla. Se on niin kuin vaan faktisesti näin, että me katsomme nyt, mitä ne mallit voivat olla, joilla sitä hallinnointia järjestetään.

Kolmas iso asia on se, kun te puhutte nyt vain pelkästään näistä rakenteista, hallintorakenteista, kun teidän pitäisi miettiä, minkälaisella hallintomallilla tulevaisuutta sitten viedään eteenpäin, mitä on se demokratiaulottuvuus, minkälaisia kaupunginosavaltuustoja vai ovatko ne kaupunginosavaltuustoja vai mitkä siellä käyttävät sitä valtaa tulevaisuudessa. Nyt te maalaatte vain kauheita uhkakuvia, että ne heinäsirkat ovat muuttuneet hirvikärpäsiksi tässä pikkuhiljaa teidän puheissanne.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilalle: Olen teidän kanssanne eri mieltä. Minun mielestäni meillä ei ole riittävää lähidemokratiaa. Pienessä kunnassa, missä on vain muutama tuhat asukasta, voi olla, että valtuutettu on hyvin lähellä ja on hyvin tuttu kuntalaiselle, mutta kun me menemme kaupunkeihin, niin tämä ei enää pidä paikkaansa.

Helsingissä on nyt tehty kokeilu nimeltä Demokratiaryhmä, jossa me olemme saaneet oikeasti aika mielettömiä projekteja liikkeelle. Toivottavasti ministeri Virkkunen siihen tutustuu. Me muun muassa aiomme kokeilla osallistavaa budjetointia siinä, että yksi asuinalue voi aivan itse kertoa, mikä on heille juuri nyt kaikkein tärkeintä. Me olemme edistäneet tämmöisiä asukaspaneeleita, joissa kerrotaan, mikä palvelu on se, mihin meidän pitää eniten panostaa. Kyllä tämmöistä voi käyttää kaikissa kunnissa. Eihän sama malli kaikkialle käy, niin kuin edustaja Korhonen sanoi, mutta kyllä meillä on lähidemokratiassa paljon, paljon parannettavaa.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! — Hyvä ystäväni Timo Korhonen puhuu sitten seuraavaksi, jos puhemies sen sallii.

Edustaja Korhosen kanssa olen ehdottoman samaa mieltä: hän on viitannut täällä aikaisemminkin siihen, että kaupungistuminen ei ole mikään uusi ilmiö. Se on ollut olemassa niin kauan kuin keskustapuolue on ollut hallituksessa ja vastuussa siellä eri rooleissa. Se on ollut 60-luvulta, aivan samalla trendillä ovat ihmiset muuttaneet kaupunkeihin, ei pelkästään Suomessa vaan globaalisti. Se vaan johtaa siihen, että meillä on riskinä se — jo tänä päivänä nähtävä riski, tänään, puhumattakaan 10—20 vuoden päästä — miten me varmistamme hyvät palvelut kaikille suomalaisille. Näillä ihmispakokunnilla Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ei ole tulevaisuudessa hyvin suurilla todennäköisyyksillä mahdollisuuksia edes tarjota niitä palveluita. Sen takia on syytä reagoida nyt, ettei reagoida liian myöhään. Sen takia tämä kuntauudistus on juuri oikeaan aikaan tullut.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen sanoikin hyvin tärkeän asian, kun hän totesi, että ei voi olla ainoastaan yhtä ainoaa mallia. Tästähän on hyvin pitkälle kysymys: hallitus ajaa vain yhtä suurkuntamallia. Se ei voi olla ainoa tapa toimia, ainoa malli toimia, kun haetaan todella ihmisten tarvitsemien palvelujen järjestämistapaa.

Sitten vielä kysymys ministerille: Tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa puhuitte rahoituspohjasta. Itseäni hämmentää aika tavalla se, että te olette aika monessa lehtihaastattelussa todennut sen, että tässä kuntahankkeessa pitäisi muodostaa sellaisia kuntia, jotka tulisivat toimeen pelkästään omilla verotuloillaan. Arvoisa ministeri, tarkoitatteko te todella tätä? Kuntakentän palveluista kuitenkin valtionosuudet merkitsevät yli 10:tä miljardia euroa, verotulot 20:tä miljardia euroa. (Puhemies koputtaa) Oletteko todella sitä mieltä, että valtionosuudet pois ja palvelut pitäisi pystyä järjestämään verotuloin?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Modigille: Ihmettelen nyt tätä puhumista kunnanosavaltuustoista. Nythän kun täällä yritetään juuri kaventaa tätä hallintoa, niin tämähän vain laventaa hallintoa. Eivät ne osakuntavaltuustotkaan ilmaiseksi toimi — sinne tarvitaan myöskin rahaa.

Mutta kun puhutaan siitä, että tarvitaan uudistus, niin varmasti tarvitaan jonkinlainen uudistus, ei kuitenkaan pakkouudistusta. Tarvitaan kirkkaita silmiä katsomaan sitä, voidaanko rakenteita uudistaa jotenkin muuten, ja jos voidaan, voidaanko saada jonkinlainen muunlainen rakenneuudistus aikaiseksi kuin sellainen, missä rakennetaan hallintohimmeleitä, taikka joka tarkoittaa sitä, että kunnalliset palvelut yksityistetään. Sen varaan näköjään tässä lasketaan aika paljon, kun tehdään isoja kuntia, että sitten voidaan yksityistää, saadaan palvelut kaikille. (Martti Korhonen: Päinvastoin!) Mutta mikä on se systeemi, millä saadaan yksityistetty palvelu halvemmaksi kuin kunnallinen palvelu? Olisiko kunnallisella puolella tehostettavaa? Pitäisikö esimerkiksi koulutusta olla enemmän? Pitäisikö vaatia, että kunnan virkamiehillä (Puhemies koputtaa) on myöskin olemassa asiallinen koulutus, kuten sote-puolellakin?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän on päivänselvä asia, että kokoomuksen motiivi tässä kuntarakenneuudistuksessa on palveluitten yksityistäminen, ja ihmettelen, jos muut puolueet eivät sitä ymmärrä.

Mutta, ministeri Virkkunen, minä esitin teille aivan asiallisen, konkreettisen ja selkeän kysymyksen siitä, mikä on teidän kantanne kuntien pakkoliitoksiin. Ette puolella sanalla vastannut siihen. Minä uskon niin, että varmasti Suomen kunnissa tuota vastausta kuullaan herkällä korvalla, mitä te siihen sanotte. Minkä takia kysyin sitä teiltä? Sen takia, että olette kokoomuslainen ministeri ja aiemmin on jo nähty, että jos hallituksessa viisi puoluetta on jotain mieltä ja kokoomus jotain toista mieltä, niin äänin 5—1 kokoomus päättää. Sen takia minä sitä kysyin teiltä. Siitä ei ole kauhean pitkä aika, kun tästä saatiin hyvin konkreettinen esimerkki, ja jos ei ministeri vastaa, niin täällä on muita hallituspuolueitten edustajia. Kertokaa te ainakin oman ryhmänne kanta: hyväksyttekö te pakkoliitokset vaiko ette?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useassa puheenvuorossa on tullut esille valtionosuusjärjestelmä, ja hallitusohjelma lähtee siitä, että sitä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta, että se on osa sitä, ja se on, että järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkiytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Kyllä vilpittömästi nyt toivoisin ministeriltä pientä valaisua tähän, mitä tämä tarkoittaa suomeksi. Mennäänkö samassa aikajänteessä nyt eteenpäin? Milloin valtionosuusjärjestelmästä tulee tietoa meille enemmänkin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kaikista kysymyksistä ja kommenteista! Pahoittelut, että en kaikkiin ole pystynyt enkä pysty nytkään vastaamaan, koska niitä oli niin laajasti.

Ensinnäkin ihan tästä kuntauudistuksen tarpeellisuudesta ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta. Kyllähän se on yksi merkittävä tekijä, miksi sitä uudistusta tarvitaan ylipäätään julkisten palveluiden turvaamiseksi kaiken kaikkiaan Suomessa, mutta myös ihmisten sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Tiedämme, että jo tällä hetkellä kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa palveluiden ja myös talouden näkökulmasta kunnasta riippuen, koska meillä rakenteellinen muutos Suomen sisällä on ollut niin suurta eivätkä välttämättä kuntarakenteet enää vastaa alueen asukkaiden päivittäistä luontaista elinpiiriä. Eli kyllä se on tärkeimpiä motivaatiotekijöitä nimenomaan siinä, miksi halutaan kuntauudistusta tehdä, jotta jokainen suomalainen voisi luottaa jatkossakin, että oma kotikunta on turvallinen paikka asua, että sieltä saa tarvitsemansa peruspalvelut ja että kunta olisi myös sellainen, että siellä on yritystoimintaa, työpaikkoja, sen tuomia verotuloja.

Meillä ei tavoitteena ole se, että kuntien pitäisi yksinomaan omilla verotuloillaan pyörittää oma palvelutuotantonsa, mutta hallitusohjelmassa on asetettu jo tavoitteeksi se, että pääosin omilla verotuloilla pitäisi palvelut järjestää, ja näinhän se käytännössä on. Meillä noin 20 prosenttia keskimäärin kuntien tuloista on valtionosuuksia, mutta tässä on huomattavat erot kuntien välillä, kuten tiedämme.

Jatkossakin kuntien välillä tarvitaan myös tasausta. Meillä on huomattavia eroja olosuhteissa maan eri alueilla, mutta nyt tuota valtionosuus- ja verotulontasausjärjestelmää pyritään selkeyttämään, mikä tarkoittaa sitä, että muun muassa näitä indikaattoreita halutaan vähentää huomattavasti. Meillä on kesäkuun alussa aloittanut selvitysmies tässä työssä, ja hän tekee erilaisia vaihtoehtoja ja malleja, ja kuten pitkään täällä olleet edustajat tietävät, niin vasta oikeastaan näiden koelaskelmien kautta sitten nähdään eri mallien toimivuus ja voidaan tarkemmin arvioida sitä, millä tavalla uudistus on mahdollista tehdä. Tärkeää on muistaa se, että ilman muuta valtionosuudet on tarkoitettu ihmisten peruspalveluiden järjestämiseen jatkossakin, ja toisaalta kunnilla on oikeus omiin verotuloihinsa, vaikka niitä jonkin verran voidaan tasata.

Mutta todella, kuten aikaisemmin täällä totesin, hallitus on sitoutunut siihen, että keväällä kunnilla on tiedossaan sekä tuon valtionosuusrahoitusuudistuksen pääperiaatteet että muun muassa kuntalain uudistuksen pääperiaatteet siinä vaiheessa, kun kunnat lähtevät tekemään varsinaisia liitosselvityksiä, jotta niillä on kokonaisuudesta jo riittävän hyvä kuva. Tarkoitushan on, että nuo lainsäädännöt sinänsä tulisivat voimaan 2015 alussa.

Olen hyvin iloinen siitä, että täällä varsinkin demokratiakysymykset nousivat nyt vahvasti esiin, ja toivon, että näin kunnallisvaalien alla käytäisiin myös vilkasta keskustelua siitä, miten eri kunnissa voidaan uudistaa osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Meillä on käynnistynyt kuntalain uudistus, ja siinä nimenomaan demokratiaosio on yksi tärkeä osio. Tiedämme, että meillä on tarpeita sekä vahvistaa edustuksellista demokratiaa että luoda uudentyyppisiä osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä, joista täällä olivat esillä muun muassa lasten ja nuorten kuuleminen, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin, ja tämän kuntalain uudistuksen pohjaksi tilasimme oikeusministeri Henrikssonin kanssa tutkijoilta taustaraportin, joka eilen julkistettiin, ja toivon, että moni ehtii siihen tutustua. Siinä on käyty läpi suomalaisia erilaisia lähidemokratiamalleja ja tehty myös kehittämisehdotuksia siitä, miten uusissa kunnissa voitaisiin tulevaisuudessa vahvistaa tätä kautta myös ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja se tulee olemaan tuossa kuntalain uudistuksessa yksi tärkeä tausta-asiakirja ja raportti.

Täällä pohdiskeltiin kuntarakenneuudistuksen tarpeellisuutta kaupunkiseuduilla ja maaseutumaisilla alueilla. Hallitus on lähtenyt siitä, että haluamme toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Tiedämme, että julkisen talouden paineet koskettavat yhtä tavalla kaikkia Suomen kuntia, mutta toisaalta maaseutumaisilla alueilla ja kaupunkiseuduilla haasteet ovat hiukan erilaisia.

Maaseutualueilla suurimpia hyötyjä saadaan juuri siitä, että kunta taloutena olisi nykyistä suurempi, se ei olisi niin haavoittuvainen, ja ennen kaikkea hyötyä saataisiin myös siitä, että henkilöstövoimavarat saataisiin koottua yhteisille palkkalistoille ja silloin asiantuntemusta, osaamista olisi jatkossakin käytettävissä, vaikka tiedämme, että työvoimasta tulee olemaan niukkuutta.

Kaupunkimaisilla seuduilla saadaan ilman muuta suurimmat taloudelliset hyödyt, ja ne tulevat juuri maankäytön, asumisen, liikenteen, infrastruktuurin, palveluverkon suunnittelusta yhteisesti.

Metropolialue on tässä ilman muuta yksi taloudellisesti merkittävimpiä alueita sekä kuntatalouden että kansantalouden näkökulmasta. Pelkästään tällä alueella kunnat investoivat yli miljardi euroa joka vuosi, ja jos aluetta suunniteltaisiin laajempana kokonaisuutena, se olisi sekä talouden, ympäristön että asukkaiden arjen kannalta parempi vaihtoehto.

Edustaja Kalmari täällä pohdiskeli, ollaanko Espooseen lähettämässä pakkoselvittäjä. Näin ei suinkaan ole, vaan tuossa muutama viikko sitten itse asiassa tällä alueella on aloittanut kuusi esiselvittäjää, jotka tekevät alueen kuntien ja valtion yhteistyönä esiselvitystä tällä alueella siitä, miten voitaisiin kuntajakoa uudistaa metropolialueella ja minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja on löydettävissä metropolihallinnon malleiksi. Tuo työ valmistuu ensi vuoden alkupuolella, ja sen jälkeen on tarkoitus, että kunnat tästä edelleen jatkavat liitosselvitysten tarkempaa tekemistä myös tällä alueella. Mutta siis hyvässä yhteistyössä täällä edetään jo valtion ja kuntien välillä. Koska tämä on taloudellisesti niin merkittävä, väestöllisesti merkittävä alue, niin täältä jo aloitimme nyt kesällä tuon selvitystyön.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalle budjettiesityksessä ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 315 miljoonan euron verran, mikä on 66,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa talousarviossa. Poliisitoiminnan tason turvaaminen on hallitukselle yhteinen ja tärkeä tavoite, ja tästä osoituksena on ensi vuodelle ehdotettu 12 miljoonan euron määrärahakorotus. Korotuksen tarkoituksena on tasapainottaa taloutta toiminnan laadun turvaamiseksi, ja tämä on osa viime kevään kehyspäätöstä, jossa päätettiin, että määrärahoja asteittain korotetaan niin, että vuonna 2016 tuo tasokorotus on 30 miljoonaa euroa.

Määrärahan tasokorotuksen lisäksi toinen olennainen tekijä poliisin pitkän aikavälin resurssien turvaamiseksi on toiminnan kehittäminen hallintoa keventäen: poliisin hallintorakenneuudistus, jota parhaillaan valmistellaan. Varsinaisen poliisitoiminnan resurssit, poliisin toiminta halutaan turvata ja säilyttää, mutta hallintoa kevennetään.

Toinen merkittävä korotus, joka kohdistuu sisäasiainministeriön hallinnonalan määrärahoihin, on Rajavartiolaitokselle ehdotettu 2,4 miljoonan euron lisäys. Tällä lisäyksellä voidaan palkata 40 rajavartijaa lisää ja näin osaltaan vastataan rajanylitysliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Itärajan liikennehän on vajaassa 10 vuodessa kaksinkertaistunut ja jatkaa edelleen voimakkaasti kasvua. Viime vuonna tuo kasvu oli 27 prosenttia. Samoin ulkorajaliikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla on lisääntynyt Aasian liikenteen kasvun myötä. Lisäksi Pietarin ja Helsingin välillä on käynnistynyt säännöllinen matkustaja-alusliikenne. Ruuhkat ja niihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla, ja tänä vuonna itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla arvioidaan asioivan noin 12 miljoonaa rajanylittäjää.

Rajavartiolaitoksen kasvaviin resurssitarpeisiin palataan uudestaan vielä seuraavan kehyspäätöksen yhteydessä. Tässä yhteydessä totean, että venäläiset matkailijat jättivät viime vuonna miljardin euron verran Suomeen ja on tärkeää, että liikenne on sujuvaa ja myös rajatarkastukset hoidetaan Schengen-säännösten mukaisesti.

Siviilikriisinhallinnan menoihin ehdotetaan tämän vuoden tapaan 1,4 miljoonaa euroa. Tämä määräraha mahdollistaa siviilikriisinhallinnan peruskoulutuksen ja rekrytoinnin toiminnot, joilla voidaan ylläpitää 150 asiantuntijan osallistumistasoa.

Maahanmuuton menoihin ehdotetaan budjetissa yhteensä 74 miljoonaa euroa, ja määräaikaisena lisäyksenä tähän sisältyy 2,7 miljoonaa euroa Maahanmuuttoviraston määräaikaisen henkilöstön palkkauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa myös vuonna 2013. Tämä merkitsee 40:tä henkilötyövuotta. Tämän määrärahan avulla virastossa turvapaikkapäätöksenteko pystytään pitämään sujuvana. Lisäresurssi nopeuttaa turvapaikkahakemusten käsittelyä, ja vuosien 2008—2009 kasvaneista turvapaikanhakijamääristä aiheutunut hakemusruuhka saadaan purettua. Lisäresurssit myös auttavat, että vastaanoton kokonaiskustannuksia saadaan vähennettyä, kun vastaanottokeskuksissa vietetty aika lyhenee.

Hätäkeskuslaitoksen menoihin ehdotetaan 64 miljoonaa euroa. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteessa.

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön hallinnonalan näkökulmasta voin todeta, että talouden tasapainottamisesta huolimatta hallitus osoittaa sitoutumisensa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mikään ei todellakaan indikoi tavara- ja henkilöliikenteen vähenemistä maanteillä ja rajoilla, joten kiitos määrärahojen lisäämisestä sinne. Mutta mikään ei myöskään indikoi järjestäytyneen rikollisuuden, perheväkivallan, liikennerikkomusten vähenemistä, joten siinä mielessä poliisin määrärahojen supistaminen kyllä tuntuu todella huolestuttavalta sisäisen turvallisuuden kannalta.

Haluaisin sitten vielä nostaa esille poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kiinteistöt ja Senaatti-kiinteistöjen aseman tässä valtion kiinteistömassassa. Olisiko niissä säästettävää? Onko siellä tuotto-odotus niin korkea, että se syö sitten tätä tasetta? Ja vielä kysymys: oletteko tietoinen tuolla pohjoisessa, Lapissa olevasta Raja-Joosepin rajanylitysaseman todella pahasta sisäilmaongelmasta? Heitän tässä teille haasteen: rakentakaamme Raja-Jooseppiin toimitilat hirrestä, niin saamme varmasti (Puhemies koputtaa) toimivan, terveen sisäilman.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä poliisin hallintorakenneuudistusta nyt on tässä tehty. Tämä Pora 3:n päälinjauspaperi jättää vielä auki tämän yhden äärettömän ison ja merkittävän kokonaisuuden poliisihallinnossa eli tämän poliisiasemaverkon tiheyden tässä maassa. Samaan aikaan työn alla on myös valtiovarainministeriössä yhteispalvelupistehankeselvitys. Kysymykseni ministerille kuuluu: kun poliisiasemaverkko on vielä auki, suunnitelmat siitä ovat auki, yhteispalvelupistehanke on työn alla, niin olisiko kuitenkin mahdollista, että ennen kuin Pora 3:n päälinjausten pohjalta lähdetään tekemään tämän syksyn lakiesityksiä, lakipakettia, odotetaan ja tehdään esitykset tästä poliisiasemaverkosta ja odotetaan myös sitten selvitys (Puhemies koputtaa) tästä palvelupistehankkeesta?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulupoliisitoiminta lanseerattiin noin kaksi vuotta sitten Poliisihallituksen toimesta, jolloin joka ikiseen oppilaitokseen piti asettaman oma poliisihenkilö, joka sitten toimisi yhteistyössä viranomaisten kesken ja myöskin siellä kouluissa. Miten tämä Pora 3 suhtautuu tähän koulupoliisitoimintaan? Tänä päivänä puhutaan, että on syrjäytynyttä, on ongelmia koulussa, ja koulupoliisitoiminta ennalta estävänä toimintana nähdäkseni on erittäin hyvä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä: Miten te näette pääpoliisiasemaverkoston rakentamisen poliisihallinnon uudistushankkeen jälkeen? Millainen rooli pääpoliisiasemilla on suomalaisessa turvallisuudessa ja turvallisuusrakenteessa, ja mihin pohjaa sitten tämä uusi pääpoliisiasemaverkosto? Tietenkin tässä hieman jo ennakolta pelottaa, ettei pääpoliisiasemaverkoston päätöksestä tule uutta häke-uudistusta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin resurssit ovat olleet tässä salissa puheena, ja on ollut huoli siitä, miten poliisin toiminta turvataan koko maassa. Siinä mielessä ihan ilolla olen lukenut näitä hallituksen päätöksiä ja seurannut, että poliisin resurssitarpeeseen on vastattu ja on reagoitu siihen todelliseen hätään siitä, että poliisi tarvitsee riittävän rahoituksen. On myös lähdetty valmistelemaan uudistuksia, joilla tämä poliisin toiminta mahdollisimman järkevästi järjestetään niin, että hallintoa on vähän ja tekeviä käsiä mahdollisimman paljon. Haluaisinkin kysyä ministeriltä nyt, millä tavalla tässä uudistuksessa turvataan erityisesti harvaan asuttujen seutujen palvelut ja millä tavalla liikenneturvallisuuden edistäminen ja liikenneturvallisuuden valvonta on tällä hetkellä ajateltu turvattavan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on viime aikoina tullut ministeri Räsäseltä tiedote, jossa hän kehottaa kaikkia mukaan turvallisuustalkoisiin. Poliisihallinnosta on tullut myös viestejä, joissa kerrotaan siitä turvallisuustilanteesta: kuinka päivittäisrikostutkinta heikkenee, erilaisiin järjestyshäiriöihin on hankala puuttua ja harvaan asutuilla alueilla poliisin tulo rikospaikalle on venynyt. Haluaisin nyt kysyä ministeriltä: Kun suunnitellaan tätä yhteiskuntatakuuta, onko tavoitteena, että työttömät poliisit palkattaisiin työllisyysvaroin poliisihallinnon tehtäviin ensi vuonna, koska tilanne on hyvin kriittinen poliisihallinnossa? Ja mikä tulee olemaan sitten tällaisten työllisyysvaroilla palkattavien poliisien palkkataso verrattuna niihin, jotka ovat vakituisessa virassa?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen jalona tavoitteena on se, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Kesäkuussahan hallitus sitten hyväksyi tuon sisäisen turvallisuuden ohjelman, ja varsinkin siellä nostettiin ykkösasiaksi ennalta ehkäisevä sosiaalityö. Se ei kuitenkaan näy tuossa budjettikirjassa paljon mitenkään, päinvastoin hallitus leikkaa kuntapalvelujen rahoituksesta 25 000 kunnan sosiaalityöntekijän vuosipalkan verran. Arvoisa ministeri, miten osaltanne vastaatte siihen, kuinka näin pääsi käymään?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille siitä, että poliisimiesten määrä kentällä ensi vuonna lisääntyy tästä vuodesta. Se on ehdottoman tärkeä asia. Se on juuri se asia, mitä suomalaiset ihmiset haluavat poliisilta: se, että poliisi näkyy ja heitä on, nimenomaan kentällä, siellä missä tapahtuu, siellä missä ihmisillä on mahdollisesti ongelmia, ei hallinnossa, ei byrokratiassa. Tietysti asioiden pitää myöskin sujua, asioita pitää myöskin johtaa.

Poliisimiesten määrä siinä mielessä on aina problemaattinen asia, että sama ministeriö johtaa Poliisiammattikorkeakoulua elikkä joskus jopa kouluttaa ihmisiä kortistoon. Kysyn ministeriltä: miten ministeri aikoo jatkossa varmistua siitä, että Poliisiammattikorkeakoulu ei kouluta poliisimiehiä kortistoon?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy todella sanoa, että teillä, arvoisa sisäministeri, ei ole ollut helpot hommat, jos mietitään, missä tilanteessa saitte esimerkiksi poliisiasiat käsiinne. Jos muistellaan vähän taaksepäin, niin tilannehan oli se, että kun poliisilaitokset olisivat tarvinneet vuosina 2010—2011 lisää resursseja, jotta kenttämiesten määrä olisi pysynyt samalla tasolla, niin sen sijaan silloinen hallitus ei antanut lisää resursseja, vaan käski poliisilaitosten syödä kivijalan eli siirtomäärärahan. Ja näin ollen saitte Poliisihallituksen tilanteessa, jossa vaikka yhtään säästöpäätöstä ei olisi tehty, paineet kenttämiesten ja -naisten määrän vähentämiseksi olivat valtavat. Sen takia on nyt hyvä, että hallitus kehysriihessä, tässä budjetissa on tehnyt päätöksiä lisäsatsauksista. Sen lisäksi tarvitaan rakenneuudistusta. Mutta, arvoisa sisäministeri, ei täällä kukaan erityisesti hallintoa rakasta. Me haluamme nimenomaan karsia hallinnosta ja lisää kentälle väkeä. (Puhemies koputtaa) Oletteko valmis asettamaan ulkopuolisen, poliisihallinnosta riippumattoman selvitysmiehen selvittämään säästöjä?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Luin tämän päivän Turun Sanomista Lauri Ojalan kirjoituksen. Kirjoittaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professori, ja, arvoisa ministeri, näin hän sanoo: "Liikkuvan poliisin tapaan toimiva valtakunnallinen yksikkö on yhteiskunnan hyötyjen ja kustannusten kannalta tehokkain tapa turvata tarvittava osaaminen ja toimintakyky paitsi raskaan liikenteen valvonnassa myös muissa yhteiskuntaa kohtaavissa yllättävissä tilanteissa. Tämä palvelee parhaiten myös lain puitteissa toimivan kuljetuselinkeinon, elinkeinoelämän sekä muiden tienkäyttäjien etua, minkä nämä edusryhmät ovatkin selvästi viimeaikaisessa keskustelussa poliisihallinnon kehittämisestä ilmaisseet." Toivon, että jos ette minua usko, niin uskotte professoria, mutta kun uskotte molempia, niin hyvä tulee. Säilytetään liikkuva poliisi.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani poliisien määrärahojen riittämättömyydestä ja työttömien poliisien määrän lisääntymisestä. Kaikkia ei voi Tullilaitoskaan työllistää. Nythän jo tilanne, kuten me kaikki tiedämme, on se, että keskusten ulkopuolelle, pieniin kuntiin, ei poliisia saa silloin, kun sitä tarvittaisiin. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen, vaikka väitetään, että näin ei käy, on kyllä järjetön operaatio ja tulee ihan varmasti vaikuttamaan liikenneturvallisuuden heikkenemiseen ja harmaan talouden suitsimisen vähenemiseen.

Vielä Elsi Kataisen esiin ottamasta sosiaalityöntekijöiden tilanteesta. Sosiaalityöntekijöiden saaminen työpareiksi poliisiasemille poliiseille on ollut erittäin menestyksellistä ennalta ehkäisevää työtä. Se on estänyt rikollisuuden lisääntymistä jne. Toivoisin nyt todellakin syvästi, että tästä työstä, jota on vähintään toistakymmentä vuotta harjoitettu, ei ainakaan nyt leikattaisi.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintoa varmasti voidaan keventää ja virtaviivaistaa, ja se on hyvä asia, että poliiseja saadaan lisää tuonne arkeen ja näkymään myös tien päälle. Itse olen myös hivenen huolissani siitä, millä tavalla tuo liikkuvan poliisin hallinto tulevaisuudessa tullaan järjestämään, sillä kyllä tosiasia on se, että taajamien ja kaupunkien ulkopuolella aika lailla ainoa poliisi, joka siellä näkyy, on tuo lp, liikkuva poliisi, joka tekee myös tällaista ennalta ehkäisevää työtä, ja myös raskaan liikenteen valvonnassa liikkuvalla poliisilla on merkittävän tärkeä rooli.

Kysyisin ministeriltä, että jos kuitenkin päädytte siihen, että lopetatte liikkuvan poliisin, mitä itse en toivo, niin millä tavalla pystytään takaamaan se, että ei käy lopulta niin, että se erikoisosaaminen sulautuukin sitten siihen paikallispoliisin muuhun toimintaan, vaan aidosti nämä poliisinaiset ja -miehet säilyisivät siellä liikennevalvonnassa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En olisi uskonut hurjassa nuoruudessani, että minullakin tulee poliisia ikävä, mutta niin vaan tulee. Asun tällä hetkellä kunnassa, jossa on 0,15 asukasta neliökilometrillä. Itärajalla on toistasataa kilometriä niin, että siellä ei ole yhtään miehitettyä raja-asemaa. Etäisyydet ovat pitkiä, asutus harvaa. Mutta, ministeri Räsänen, kuinka hyvin te tunnette tilanteen ylipäätään Lapissa ottaen huomioon, mitä on tapahtunut poliisin, Tullin ja Rajavartioston henkilöstömitoituksessa ja että hätäkeskus on siirretty jo Ouluun? Lapin ominaispiirteet ovat aivan erityiset: äärevät luonnonolosuhteet, turismi, pitkät etäisyydet.

Toisena kysymyksenä tämä ajankohtainen poliisiuudistus. Jos käy niin, että liikkuva poliisi pelastuu, niin onko siitä sitten mahdollisesti seurauksena, että Lappiin ei jää enää yhtään itsenäistä poliisilaitosta? Mikä on teidän oma kantanne ja tavoitteenne?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihmisten kokema turvallisuudentunne on heikentynyt, ja ammattimainen rikollisuus kasvaa kasvamistaan. Rikoksia jää entistä enemmän tutkimatta. Viitataan vain vakuutusyhtiöihin: ilmoittakaa vakuutusyhtiöön.

Heikoimpana lenkkinä pidän liikkuvan poliisin tulevaisuutta. Oletteko te henkilökohtaisesti kuullut, kuunnellut liikkuvaa poliisia? Ovatko he saaneet kommentoida heitä ja heidän toimintansa alasajoa koskevia teoreettisia säästölaskelmia, esimerkiksi? Tämä kiinnostaa. Kyseessä on vakava asia. Ja kun on puhuttu hallinnosta ja näitä laskelmia tehty, niin poliisihallintohan nousi tyhjästä, ja sitä pitää verrata siihen, kuinka paljon se on kasvanut siitä ajasta, kun sitä ei ollut olemassakaan. Se on kasvanut äärettömästi.

Reijo  Hongisto /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisihan tuottaa sekä turvallisuuspalveluja että lupahallinnon palveluja, ja tässä on useissa puheenvuoroissa viitattu nyt näihin turvallisuuspalveluihin, joten muutama sana täältä lupahallinnon puoleltakin.

Katsoin tätä talousarvioesitystä ja totesin, että rikostorjunnan osiossa todetaan: "Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota." Tämähän on erinomaisen hyvä asia, etteivät jutut vanhene ja jää käsiin. Mutta lupahallinnon puolelta ei tällaista vastaavaa merkintää löydy, vaikka minun tiedossani on, että esimerkiksi ampuma-aseen hankkimisluvan lupaprosessi on pahimmillaan kestänyt jopa 6 kuukautta. Siis puoli vuotta pohditaan sitä, myönnetäänkö jollekin henkilölle ampuma-aseen hankkimislupa vai ei. Muidenkin suoritteiden määrän arvioidaan lisääntyvän täällä lupahallinnon puolella, joten kysynkin nyt ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta myös lupahallinnon puolella käsittelyajat saadaan lyhyemmiksi? Ja kun katson tätä talousarvioesitystä, ei näytä siltä, että ainakaan henkilötyövuosia sinne lisättäisiin. Millä toimilla tehostetaan tätä lupahallinnon palvelua?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aiemmat poliisiuudistukset ovat vieneet maakunnasta poliiseja tuonne keskuskaupunkiin, ja niistä on tullut sitten enemmänkin päällikkövirkoja sinne, ja niin sanotut tekevät kädet ovat sieltä maakunnasta aina hävinneet. On siis todella haastavaa, jos saatte lisää tekeviä käsiä. Koska tämän uudistuksen niin sanottu maakunnallinen vaikutus eli poliisilaitosten lakkauttamisen lista tulee?

Itse olen huolissani myös poliisivankiloitten osalta. Esimerkiksi kesäaikaan meidän maakuntiemme väestö kaksin-kolminkertaistuu ja sinne viedään juopot vähäksi aikaa sitten selviämään, ja se on pois silloin kuntienkin toiminnasta ja muusta toiminnasta. Mutta sitten jos poliisivankilat suljetaan — nimittäin poliisipartioitten aika menee siihen, että viedään sinne keskuskaupunkiin niitä juoppoja tai sitten kotietsinnässä, kun haetaan rikollisia takaisin katsomaan sitä kotitapahtumaa — ja liikkuva poliisi lakkautetaan, niin onko tässä sitten ratkaisuna liikkuva poliisivankila?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on panostanut sisäiseen turvallisuuteen kiitettävästi. Poliisit ja rajavartijat ovat saaneet lisää resursseja. Poliisihallintoa ollaan keventämässä Pora 3:n myötä, ja se on täysin perusteltua, koska halutaan hallintoa kevyemmäksi ja kentälle lisää väkeä.

Haluaisinkin tietää, mitä ministeri aikoo tehdä Poliisihallituksen suhteen. Siellä on tällä hetkellä ylijohtotehtävissä 147 ihmistä, ja se määrä on kasvanut noin 80:llä Pora 2:n tiimoilta. Nyt eri asiantuntijoiden mukaan siellä on 20 prosenttia, Poliisihallitus itse suostuu vähentämään henkilöstöä, olisi vielä vähennettävissä noin 50 henkilöä. Se on aika huomattava säästö. Sillä pystyisi rahoittamaan muun muassa lp:n vajeen, joka näissä laskelmissa on. Kysynkin, mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä, jotta tämä Poliisihallituksen toiminta ulkopuolisen selvittäjän taholta selvitettäisiin perusteellisesti.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Viime vuonna noin 10 miljoonaa matkailijaa ylitti rajan, ja se tuo luonnollisesti valtavasti lisätehtäviä niin rajavalvontaan, poliisin kuin Tullin järjestelmäänkin.

Nyt ministeriö ja ministeri esittivät 80 uutta rajavartijaa tähän varsinaiseen rajatyöhön, mikä oli erittäin hyvä asia. Seuraavissa kehyksissä käydään jälleen kerran keskustelua rajaturvallisuudesta sekä myös tästä Venäjän myönteisestä kehityksestä ja mahdollisesti viisumivapauden tuomista erilaisista haasteista. Haluan tässä yhteydessä tukea ja kannustaa ministeriä edelleen jatkamaan työtä tämän rajaturvallisuuden eteenpäinviemiseksi ja rajavartijoitten lisävakanssien saamiseksi rajalle, sekä Kaakkois-Suomeen että myös muualle Suomeen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttamisella pyritään saavuttamaan 6 miljoonan säästöt, ja on kerrottu, että se tapahtuu hallintoa purkamalla, mutta tosiasiassa hallintoa purkamalla ei tätä 6 miljoonan säästöä saada, vaan tämän työryhmän esityksenkin mukaan niitä säästöjä tulee autokantaa vähentämällä ja muun muassa päivärahakustannuksista. Mutta päiväraha on kuitenkin maksettava tietyin perustein, oli siellä liikkuva poliisi tai kuka muu tahansa alueensa, kotipaikkansa ulkopuolella sitä työtä tekemässä — ellei ole tarkoitus sitten, että sitä työtä ei ollenkaan tehdä, ja silloin varmasti näitä päivärahakustannuksia pystytään vähentämään.

Mutta liikkuva poliisi itse on ilmoittanut, että se pystyy leikkaamaan hallinnon kustannuksista 2 miljoonaa euroa. Liikkuvan poliisin organisaation säilyttäminen valtakunnallisena tulisi maksamaan näin ollen tämän 4 miljoonaa euroa, mutta liikkuva poliisi itse omalla toiminnallaan tuo yli 20 miljoonaa euroa vuosittain ja sitä kautta maksaa itsensä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lämmin kiitos arvoisalle ministerille noista luvuista, joita mainitsitte: rajalle tulee lisää henkilöstöä jo. Mutta tosiasia on, että sinne tarvitaan huomattavasti enemmän vielä. Esimerkiksi tuolla kaakkoisrajalla on, niin kuin mainitsitte, rajanylittäjien määrä kasvanut erittäin runsaasti, 2000-luvulla kaksinkertaistunut, ja nyt mennään 10—12 miljoonaan ylittäjään, joten siellä tarvitaan huomattavasti lisää. Toivottavasti sinne saadaan seuraavissa lisätalousarvioissa sitten lisäresursseja. Se aiheuttaa myöskin poliisin tarvetta siellä Itä- ja Kaakkois-Suomessa niillä maanteillä, niin että myöskin poliiseja tarvitaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisihallinnon uudistus ja erityisesti suunnitellut poliisilaitosten lakkautukset osana tätä Pora 3 -hanketta ovat puhuttaneet kansalaisia viime aikoina.

Keski-Suomessa huolta ovat herättäneet erityisesti Jyväskylään kohdennetut muutokset. Samaan aikaan te, arvoisa ministeri, olette luvannut, että kentällä olevat voimavarat säilyvät ja jopa kasvavat. Päteekö tämä lisäys myös Keski-Suomessa, ja voidaanko uuden hallinnon puitteissa taata se, että kansalaisten palvelut niin lupa- kuin hälytystehtävissäkin voidaan taata vaikkapa Pihtiputaalla, jos jatkossa niitä hoidetaan Tampereelta noin 300 kilometrin päästä?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusrikospoliisilla on tuolla Kaakkois-Suomessa ihan oma erityisasema. Sehän toteuttaa siellä sitä tehtävää, mikä sille on määrätty, eli järjestäytyneen ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa.

Tällä hetkellä siellä Kouvolan toimipisteessä krp:ssä työskentelee 13 keskusrikospoliisin virkamiestä, jotka on aikoinaan rekrytoitu pääasiassa paikallispoliisin kokeneesta kaartista ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta vaativan rikostutkinnan suorittamiseen. Lisäksi alueella toimii rikoshyödyn jäljittämisryhmä, jossa työskentelevät poliisin lisäksi ulosoton ja verottajan edustajat. Toimintaedellytykset siellä Kouvolan poliisitalossa ovat tällä hetkellä kunnossa.

Vetoankin ministeriin siinä, että erittäin tärkeä seikka tämän Kouvolan toimipisteen säilymisen kannalta on erityisasema Venäjän Pietari-metropolin naapurissa sekä lisäksi kaavailtu viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä ja tästä todennäköisesti aiheutuva vakavan ja jopa raaemmankin rikollisuuden lisääntyminen.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama kysymys, jotka tässä mieltäni askarruttavat.

Poliisin näkyminen eittämättä luo turvallisuudentunteen, kun poliisi näkyy katukuvassa. Nyt työryhmä on esittänyt, että poliisilaitosverkostoa karsitaan niin, että lopulta poliisilaitoksia olisi vain 11 kappaletta. Miten se vaikuttaa poliisipalveluihin ja poliisin näkyvyyteen niissä kunnissa, joista laitos lakkautetaan? Toinen kysymys, arvoisa ministeri Räsänen: mitkä ovat ne konkreettiset toimet, millä hallintoa ja päällikkötasoa karsitaan ja kevennetään, ja miten se näkyy kenttätyössä?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että liikkuvan poliisin toiminta loppuisi, kun kyse on organisaatiomuutoksesta. Minusta oppositio ja jotkut muutkin edustajat ovat mielellään tässä julkisessa keskustelussa viljelleet sellaista viestiä, joka aikaansaa turvattomuutta kansalaisten keskuudessa. Otan vertauskuvan: Täällä eduskunnassa on ollut käynnissä kokeilu, missä ryhmäkansliatoiminta on yritetty yhdistää kansanedustajan avustajien kanssa yhteen niin, että ryhmäkanslia koordinoi avustajien toimintaa. Jos tähän mentäisiin, voisi joku viljellä populismia sanomalla, että nyt kansanedustajilla ei ole enää avustajia tai heidän toimintaansa tai työtään tukevia toimintoja. Minun mielestäni tämä koko uudistus tehdään nimenomaan sen tähden, että pystymme säilyttämään tarvittavia poliisivirkoja karsimalla hallintopuolta.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta todella puhutaan, mutta onko, arvoisa ministeri, kuitenkin näin, että kyse on ennemminkin sulauttamisesta paikallispoliisiin ja toivottavasti siitä hallinnon karsimisesta ja sitä kautta säästämisestä? Mutta kun joka tapauksessa tätä liikkuvan poliisin muutosta ollaan säästöillä perustelemassa, niin mistä ne säästöt oikein tulevat, kun yhtään liikkuvan poliisin poliisimiestä tai -naista ei kuitenkaan poistu listoilta?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, tähän liikkuvaan poliisiin.

Nyt kun se on itsenäinen toimiva yksikkö ja esimerkiksi poliisijärjestöt ja alan toimijat, itse poliisit, olivat he sitten liikkuvasta poliisista, krp:stä tai paikallispoliisista, näyttävät 80-prosenttisesti kannattavan liikkuvan poliisin säilyttämistä, niin kyllä tämmöisen yksinkertaisen kansanmiehen on aivan mahdotonta ymmärtää, että tehdään sitten jollain toisella tavalla. Arvoisa ministeri, älkää tehkö tästä arvovaltakysymystä.

Sitten kokoomukselle, veljille siellä: Te olette Suomen suurin puolue toistaiseksi. Ette te voi ulkoistaa tätä asiaa sisäministeri Räsäselle. Teillä on poliittista voimaa. Kertokaa, mitä mieltä te olette.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin nimenomaan tähän ottaa kantaa.

Suomalaisen kuljetustoimialan kilpailukykyhän on heikentynyt viime vuosina, ja sitä mukaa kuin näin on tapahtunut, ulkomaisten rekkojen määrä Suomen maanteillä on lisääntynyt. Jos liikkuva poliisi lakkautetaan, niin miten, arvoisa ministeri, pystytte takaamaan sen, että ammattiautoilijoita koskevat tarkastukset pystytään säilyttämään nykyisellä tasolla, kun kysymys on kuitenkin viime kädessä kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soinille tästä ulkoistamisesta: Ei todellakaan sitä ulkoistettu mihinkään suuntaan. Hallitus käy sisällään aktiivista keskustelua siitä, mitä Pora 3:n kanssa tehdään. Siellä, niin kuin edustaja Soini erinomaisen hyvin tietää, julkisuudessa monen hallituspuolueen kansanedustajan toimesta on tuotu vahvasti esille liikkuvan poliisin merkitys ja sen liikkuvan poliisin merkityksen korostaminen nimenomaan liikenneturvallisuuden kannalta, miten liikkuvaa poliisia omana organisaationa tulisi kehittää siten, että se vastaa ensinnäkin taloudellisiin haasteisiin mutta ennen kaikkea turvaa samanaikaisesti myöskin liikenneturvallisuuden. Keskustelu on käynnissä. Hyvä, kun Soini on mukana.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Soinin pitäisi vähän enemmän liikkua kentällä, sillä nimenomaan paikallispoliiseissa on sitä halua, että liikkuva poliisi pitäisi lakkauttaa, ja siellä odotetaan sormet syyhyten, kun he saavat omaan organisaatioonsa tämän liikkuvan poliisin yksikön, jotta sitten heillä jää aikaa muihin tehtäviin. Tämä on juuri se keskeinen huoli, joka liittyy siihen, että, sisäministeri, ajatte liikkuvan poliisin lakkauttamista. Mitä käy sille muulle liikennevalvonnalle? Mitä tapahtuu paikallispoliisissa? Tähän ei ole saatu vastausta.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Paikallispoliisi valvoo liikennettä noin prosentin työajastaan, liikkuva poliisi noin 50 prosenttia. Liikkuva poliisi on erinomainen reservi paikallispoliisille, koska heidän toimitilansa ovat käytännössä yksi yhteen. He toimivat saman kurkihirren alla. Heidän autonsa ovat samassa tallissa. Kalusto vain on sillä tavalla, että sillä autolla, missä on raskaan liikenteen vaa’at, ei kuljeteta juoppoja putkaan. Eli ne laskelmat, jotka lähtevät siitä, että poliisiautojen määrää voidaan vähentää, ovat teoreettisia. Tai jos hallinnosta vähennetään väkeä, niin kenen syliin ne laitetaan? Jää tyhjä toimitila liikkuvalta poliisilta, mutta jos ei ihmisiä irtisanota, jostain pitää korvaavat tilat vuokrata tai ostaa. Siellä on hyvin paljon tällaista, joka mielestäni antaa aihetta siihen, että tilanne täytyy pitää auki. Tiedän, että sosialidemokraattisen ryhmän kanta on auki. Henkilökohtainen kantani on kyllä tullut ihan selväksi. Minä puollan liikkuvan poliisin säilyttämistä, sen tässä sanon tämän seurakunnan kuullen.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tervehdin ilolla kokeneen parlamentaarikko Matti Saarisen kantaa tässä asiassa. Entinen sisäasiainministeri Rajamäki on myös ollut samaa mieltä.

Sinne hieman tuoreemmalle puolelle, veljelle, toverille takarivissä: olen liikkunut kentällä ilmeisesti vähän liikaakin, jos on ollut viime aikojen uutisointiin luottamista, (Välihuutoja vasemmalta) mutta täytyy tietysti ottaa aina vaari jokaisesta tilaisuudesta. Minä vain toivon, että hallituksessa tästä ei nyt tule arvovaltakysymystä. Eli sosialidemokraatit ja kokoomus, toivon, että teillä asia on aidosti auki. Minä mielelläni teitä kehuisin tässä salissa, jos annatte siihen aihetta, ja jos säilytätte liikkuvan poliisin, niin tulen kehumaan sekä kokoomusta että sosialidemokraatteja — ja vähän perussuomalaisiakin siinä sivussa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista ja huomioista!

Ihan ensinnäkin korjaan sellaisen asian, että siis tässä budjettiesityksessä poliisin määrärahoja ei supisteta vaan niitä lisätään. Tuo tasokorotus on 12 miljoonaa euroa, se on hyvä korjata.

Sitten ajattelen, että on hyvä puhua nyt tästä liikkuvasta poliisista ennen muuta, koska siitä on niin paljon käytetty puheenvuoroja. (Matti Saarinen: Siitä ahistaa!) On eduskunnan hyvä tiedostaa tausta, miksi tätä hallintorakenneuudistusta tehdään. Se johtuu siitä, että viime talvena tehdyn selvityksen pohjalta todettiin, että meillä vuonna 2016 olisi 70 miljoonan euron alijäämä poliisin määrärahoissa, jos mitään ei tehdä. Sen takia hallitus teki tuon kehyspäätöksen, jossa päätettiin, että sen vuoden 2016 tasolla poliisin määrärahoja lisätään 30 miljoonaa euroa. Sen lisäksi toteutetaan hallintorakenneuudistus, jonka tavoitteena on se, että hallintoa kevennetään, mikä tarkoittaa esimerkiksi hallintovirkojen ja hallinnon tukitehtävien lopettamista, jotta ne rahat voidaan käyttää sitten poliisin palkkaukseen. Tavoitteena on tietysti se, että tuo poliisitoiminnan taso kaikilla poliisitoiminnan sektoreilla, niin liikennevalvonnassa, hälytystoiminnassa kuin rikostorjunnassa, kyetään turvaamaan nykyisellä tasolla ja myös poliisimiesten määrä kyetään turvaamaan hyvällä tasolla.

Nyt täytyy eduskunnalle se todeta, että tuossa esityksessä, jonka tuo työryhmä teki, ehdotetaan noin 30 miljoonan euron uudelleenkohdennuksia hallinnosta sinne poliisitoimintaan, ja niin kuin hyvin voitte laskea, sehän ei vielä riitä sen 70 miljoonan euron kattamiseen. Vielä jää noin 10 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kompensoida tai kuroa umpeen tehostamalla toimintaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisimiesten määrä viime kevään tasosta laskee noin 100—200 poliisimiehellä, mutta sen toiminnallinen vaikutus kyetään kompensoimaan näillä uusilla toiminnanohjausjärjestelmillä, ennen muuta tällä Vitja-hankkeella, joka merkitsee käytännössä sitä, että poliisitoimintaa pystytään yhä tehokkaammin suorittamaan myös sieltä partioautoista ja poliisiautoista käsin.

Osa tätä hallintorakenneuudistusta on ensinnäkin poliisilaitosten kokojen suurentaminen. Nyt vielä täsmennän, että poliisilaitos ei tarkoita poliisiasemaa. Poliisilaitos on poliisipiiri eli paikallispoliisin hallinnollinen alue. Meillä on tällä hetkellä 24 poliisilaitosta, ja työryhmä esittää, että jatkossa niitä olisi 11. Sillä saadaan jo yli 8 miljoonan euron säästöt. Liikkuvasta poliisista valtakunnallisena yksikkönä, mikäli se sulautetaan näihin poliisilaitoksiin, tulisi 6,4 miljoonan euron säästöt.

Liikkuvia poliiseja ei ole tarkoitus lakkauttaa eikä liikkuvan poliisin toimintaa ole tarkoitus lakkauttaa. Meillä on tällä hetkellä liikenteenvalvonnassa 630 henkilötyövuotta, joka sisältää sekä tuon paikallispoliisin liikenteenvalvonnan, mikä on noin 55 prosenttia liikenteenvalvonnasta, että sitten liikkuvan poliisin liikenteenvalvonnan, noin 45 prosenttia koko liikenteenvalvonnan volyymista. Tavoitteena on se, että kaikki tuo henkilötyövuosimäärä pyritään säilyttämään eli se toiminnallinen määrä, joka nytkin siellä pääteillä, raskaan liikenteen valvonnassa, kaikkialla, missä liikenteenvalvontaa tehdään, suoritetaan. Sitä poliisin liikennevalvontaa ohjataan Poliisihallituksesta käsin tulosohjauksen keinoin niin, että määrätään, kuinka paljon ja missä volyymissa, missä laajuudessa, sitä täytyy niissä poliisilaitoksissa suorittaa, jos sinne muodostetaan ne liikenteenvalvontayksiköt, jotka jatkossa huolehtivat tuosta liikenteenvalvonnasta. Nyt korostan, että tämä on vasta tuo työryhmän esitys. Hallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä, enkä ole itsekään omaa linjaustani antanut, eli se on muistettava, mutta mielestäni tuo työryhmän esitys antaa kyllä erittäin hyvän pohjan.

Kun täällä nousi esiin tuo liikkuvan poliisin kilpaileva esitys, jossa on 2 miljoonan euron säästö tuon 6 miljoonan euron säästön sijaan, tuo 2 miljoonaa, mitä liikkuva poliisi esittää, se kaikki sisältyy jo tähän työryhmän esitykseen. Eli siellä ei ole liikkuvaa poliisia koskevia uusia säästöesityksiä, joilla voitaisiin ikään kuin kompensoida sitten tätä hallinnon säilyttämistä.

Mistä se säästö tulee? Se tulee ihan hallintovirkojen lopettamisesta. Se tulee päälliköiden ja hallintotehtävien määrän vähenemisestä, se tulee kaluston yhteiskäytön tehostamisesta, se tulee myös toimitilasäästöistä, joita syntyy, mikäli tätä hallintoa saadaan yksinkertaistettua. Kaiken kaikkiaan tämä uudistus merkitsee noin 240 hallintoviran lopettamista. Näitä rahoja ei siis leikata poliisista pois, vaan ne on tarkoitus käyttää siihen poliisitoimintaan.

Tuo 70 miljoonan euron alijäämä, joka on poliisitoimintaan kehittymässä — mistä se johtuu? Se johtuu tietysti kustannusten noususta, mutta se johtuu myös siitä, että meillä on takavuosina, vielä viime vaalikaudellakin, tätä poliisitoimintaa hoidettu hyvin pitkälti tällaisten määräaikaisten työllistämisrahojen kautta ja sitten syöty ne siirtyvät erät pois. Meillä ei ole enää niitä siirtyviä eriä käytössä. Sen takia tarvitaan nyt tämä resurssisuunnitelma, pitkän tähtäimen suunnitelma.

Pahoittelen, että en ennättänyt tässä ajassa vastata kaikkiin kysymyksiin.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri juuri totesi, että hallinnosta vähennetään noin 240 virkaa, elikkä virkoja vähennetään ja tukitoimintojen määrää vähennetään samalla. Minun on hieman vaikea ymmärtää ja käsittää tätä. Jos hallinnosta, esimerkiksi liikkuvan poliisin organisaatiosta, vähennetään komisario, niin minä rohkeasti oletan, että häntä ei kuitenkaan — virkasuhteessa olevaa komisariota — potkaista töistä pois vaan hänet siirretään paikallispoliisiin ja hän saa paikallispoliisissa todennäköisesti aivan saman palkan kuin saisi siellä liikkuvassakin poliisissa. Minä nyt ihan suoraan kysyn, kuinka säästöjä tulee ja miten nämä säästöt muodostuvat, mikäli ei ryhdytä sanomaan väkeä irti. Virassa olevia poliiseja on erittäin hankala kyllä irtisanoa, täytyy olla kovat perusteet.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä vähän jään peräämään vastausta huoleen siitä, miten käy sille liikennevalvonnalle, jota paikallispoliisi parhaillaan tekee oman työnsä ohessa, jos paikallispoliisiin muodostetaan liikkuvan poliisin yksikkö.

Sitten toinen asia. Poliisihallituksen johto on ollut viime aikoina kovan johtamisensa puolesta kovan kritiikin kohteena, ja nyt esityksenä on, että jatkossa liikkuvan poliisin johto tapahtuu Poliisihallituksesta tulosohjauksen kautta. Tämän kritiikin varjossa kysyn: onko tämä kaikkein tehokkain tapa?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä linja "poliisit kentälle sieltä virkapöytien takaa" on tietenkin ihan oikea linja, ja 12 miljoonan euron lisäesitys ensi vuoden talousarvioon poliisitoimen kulujen kattamiseksi tasokorotuksen nimissä on oikea toimenpide. Nyt kuitenkin liikkuvan poliisin osalta esitetään näitä säästöjä saatavan nimenomaan hallinnosta, mutta kun tutustuin näihin valtakunnallisten poliisiyksiköiden hallintorakenteisiin, niin tein sen huomion, että itse asiassa paikallispoliisissa tätä hallintoa on vielä enemmän kuin liikkuvassa poliisissa. Paikallispoliisista löytyy ylikomisarioiden lisäksi komisarioita ja muuta hallintoväkeä, jotka eivät sinänsä suoranaisesti näy tuolla kentän puolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: pitäisikö, jos tämä Pora, poliisihallinnon kehittämistyöryhmän esitys, toteutuu noin suunnilleen esitetyssä muodossa, samassa yhteydessä pyrkiä varmistamaan se, että myös paikallispoliisin puolella tullaan hallintoa keventämään ja siirtämään resursseja kentän toimintaan?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on hieman tuoreita lukuja tässä. Liikkuva poliisihan esitti itse pystyvänsä tekemään 2,2 miljoonan euron säästöt siinä Pora 3 -raportissa. Liikkuvan poliisin päällikkö on tehnyt tuoreita laskelmia, jotka on toimittanut ministerillekin. He pystyvät vielä tekemään 1,2 miljoonan euron lisäsäästöt eli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Pora 3:ssahan lp:n säästöksi on laitettu 6,4 miljoonaa euroa, ja kuten edustaja Saarinen sanoi, nämä laskelmat on hyvin arveluttavalla tavalla tehty, muun muassa päivärahoja vähentämällä, kun ne perustuvat virkaehtosopimukseen, joten ei kai niitä voida muuttaa.

En missään tapauksessa ole kannattamassa liikkuvan poliisin lakkauttamista. Valitettavasti siinä tulisi käymään niin kuin paikallispoliisin liikenneryhmissä, eli ne pikkuhiljaa kuihtuisivat pois, poliisit siirtyisivät hälytystehtävien hoitoon. Tämmöinen tietojohtamiseen perustuva ammattimainen liikennevalvonta valitettavasti häviäisi, etenkin raskaan liikenteen osalta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin tiedustellut ministeriltä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Nyt kun julkaisitte, että sitä ei lakkauteta, niin onko käytännössä niin, että poliisi näkyy jatkossakin liikenteessä ja valvonnassa vähintään samalla tavalla kuin nytkin? Voitteko sen luvata?

Toisekseen olisin kysynyt, millä tavalla tämä 70 miljoonan alijäämä, joka on kehittymässä poliisille, tullaan paikkaamaan.

Kolmantena kysymys: pystyttekö lupaamaan, että jatkossa myös kaikille valmistuneille poliiseille ja mahdollisesti jo työttöminä oleville poliiseille saadaan työtä?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin resurssit liikenteenvalvonnassa ovat rajalliset, ja siksi olisi tärkeää pyrkiä laajentamaan automaattista tieliikennevalvontaa lisäämällä ajonopeutta valvovia kameravalvontalaitteita, niin kutsuttuja peltipoliiseja, joiden käyttöönotosta on ollut tutkimustenkin mukaan hyötyä siten, että ne ovat lisänneet liikenneturvallisuutta ja vähentäneet henkilöonnettomuuksia. Kuitenkin on ollut epäselvyyttä siitä, mikä on kustannusten jako valtion ja kuntien välillä, ja on ollut kiistaa siitä, kumpi kustantaa peltipoliisien asentamisesta koituvat kulut, kun kuitenkin sakkotulot menevät valtiolle. Kysyn ministeriltä, onko sisäasiainministeriössä löydetty tällä hallituskaudella ratkaisua tähän kiistaan ja onko voitu lisätä näitä peltipoliiseja.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nyt pahasti keskitytty siihen, mitä ei saa tehdä, eli liikkuvaa poliisia ei pidä lakkauttaa. Mutta oikeastaan ei ole kovin selvää kuvaa tullut siitä, mitä sitten pitäisi lakkauttaa, jos tällaista hallintouudistusta ei tehdä.

Puusta katsoen on resurssien käytön kannalta aina parempi, ettei etukäteen esimerkiksi organisaatiorakenteen kautta lyödä lukkoon sitä, mihin niukkoja resursseja sidotaan. Yleisesti ottaen rakenteiden yksinkertaistaminen on tie resurssien tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä näihin aikatauluihin, eli toistan tuon äskeisen kysymykseni. Ennen kuin tämän Pora 3:n pohjalta tehtävää lakikokonaisuutta täällä lähdetään käsittelemään, niin onhan meillä tiedossa tämän ajatukset poliisiasemaverkon laajuudesta ja onhan meillä tiedossa myös sitten valtiovarainministeriössä tehtävän yhteispalvelupistehankkeen näkemykset?

Sitten, ministeri, vielä toisena kysymyksenä: Tämä paketti on nyt tällä hetkellä hallintovaliokunnassa, jossa pohditaan sitä, lähdetäänkö valiokunnassa käsittelemään itse tämän työryhmän esityksiä. Kuinka te suhtaudutte siihen lakikokonaisuutta tehtäessä, jos valiokunta päättääkin lähteä käsittelemään itse tätä työryhmän selvitystä ja näkemyksiä siihen?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusrikospoliisin alueyksiköitä ollaan myös lakkauttamassa ja sitä verkostoa harventamassa huolimatta siitä, että tiedämme hyvinkin, että kansainvälinen liiga- ja järjestäytynyt rikollisuus on jo valitettavasti alueellistunut koko maahan ajat sitten. Oletteko arvioineet sitä, miten tämä krp-verkoston keskittyminen pääkaupunkiseudulle nyt sitten ehkä edesauttaa rikollisuuden lisääntymistä koko maata ajatellen?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri sanoi, että liikkuvan poliisin toimintoja ei aiota lakkauttaa, mutta kysyisinkin: kuinka nämä liikkuvan poliisin toiminnot aiotaan sitten tehdä, jos ei ole valtakunnallista liikkuvan poliisin organisaatiota, esimerkiksi tämä koulutuksen järjestäminen, tiedonkeruu tuolta tien päältä road police -toiminnalla ja raskaan liikenteen valvonta? Nythän liikkuvalla poliisilla on se tietotaito siinä, ja joka tapauksessa nyt sitten, kun sulautetaan liikkuva poliisi paikallispoliisiin, niin se käytännössä tarkoittaa, että se tietotaito myöskin hajoaa eikä ole sillä tavalla käytettävissä. Kuinka aiotaan toteuttaa liikkuvan poliisin tähän asti tekemät valtakunnalliset operaatiot, vai onko niistä tarkoitus sitten luopua kokonaan?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että edustajakollegat täällä salissa väkevästi todistavat liikkuvan poliisin toimintojen puolesta. Mutta kysyn ministeriltä, mitä viime vuonnakin jo kyselin. Miten kuntauudistuksessa, kun kuntia parasta aikaa liittyy toisiinsa ja mahdollisesti myös tulevaisuudessa, hätäkeskuksiin liittyen huomioidaan tiestöjen merkitys tai lähinnä se, että on näitä samannimisiä teitä ja katuja sitten näissä yhteen liittyvissä kunnissa? Meillä Suomessa varmasti on melkein joka kunnassa Kirkkotie ja Rantatie ja Torikatua löytyy. Onko tämä otettu huomioon?

Toinen kysymys liittyy tekstiviestien käyttöön vaaratilanteesta tiedottamisessa tai ihan hätätekstiviesteihin kuulo- ja puhevammaisten kannalta. Ollaanko tätä toimintaa kehittämässä? Pohjoismaista ainakin Tanskassa on mahdollisuus tilata tällaisia tiedotteita tekstiviestinä. Esimerkiksi kuurot varmasti näitä hyvin mielellään tilaisivat.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri osa poliisin kustannuksista aiheutuu toimitiloista, ja seurusteltuani itseäni viisaamman poliisimiehen eli edustaja Tolvasen kanssa sain tiedon, että Senaatti-kiinteistöt vaatii 7 prosentin tuoton näille kiinteistöille. Se on rahan siirtoa taskusta toiseen. Samaa valtion rahaa se kaiken kaikkiaan on. Miten ison osan tällä hetkellä poliisin kustannuksista muodostavat nämä kiinteistökustannukset?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin, miten se 70 miljoonaa euroa aiotaan kuroa umpeen. No, siitä merkittävä osa on nimenomaan tätä hallintorakenneuudistusta. Haluan nyt sen sanoa hyvin painokkaasti, että mikäli me emme tätä hallintorakenneuudistusta saa tehtyä tai mikäli käy niin, että se supistuu siitä 30 miljoonan euron tavoitteesta, mikä sille on asetettu, niin kyllä silloin käy niin, että poliisimäärä joustaa alaspäin. Ihan samoista rahoista tulevat poliisille nämä kenttätehtävien hoitoon tarkoitetut varat kuin hallintoon ja päälliköiden palkkaukseen tarkoitetut varat. Eli mikäli kehyksiin ei tule lisärahaa, niin silloin se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos emme kykene tätä hallintoa supistamaan ja keventämään, niin silloin poliisien määrä laskee.

Esimerkiksi jo vuonna 2014, jolloin tämän hallintorakenneuudistuksen täytyisi astua voimaan kehyspäätöksen mukaan, sen säästötavoite ja säästövaikutus on 15 miljoonaa euroa. Mikäli tuo ei toteudu, niin se tarkoittaa käytännössä noin 300 poliisimiehen verran vähenemää. Ja se näkyy silloin ihan varmasti liikenteenvalvonnassa, se näkyy hälytystoiminnassa, se näkyy rikostorjunnassa.

Eli todellakin olemme siinä mielessä mielestäni tarkan paikan edessä, että jotta me kykenemme poliisitoiminnan turvaamaan kaikilla niillä sektoreilla, joista täälläkin on kannettu ansiokkaasti huolta, niin kyllä meidän silloin tänä taloudellisena aikana, jolloin otamme vielä velkaa jopa ensi vuonna menoja kattaaksemme, täytyy keventää byrokratiaa ja hallintoa sieltä, mistä me pystymme. Ja oma käsitykseni on se, että poliisitoiminnassa hallinto on kohtuullisen raskas.

Täällä kysyttiin sitä, millä tavalla sitten turvataan se liikennevalvonta siellä poliisitoiminnassa, ettei käy niin, että se sulautuu siihen paikallispoliisin muuhun toimintaan ja sen merkitys sitten vähenee. Ajattelen, että ihan samalla tavalla kuin kaikki muukin vaativa poliisitoiminta: Paikallispoliisi tekee tällä hetkellä vaativaa toimintaa vaikkapa talousrikollisuuden torjunnassa, rikostutkinnassa, monilla muilla sektoreilla. Aivan samalla tavalla sitä ohjataan Poliisihallituksesta tulosohjauksen kautta. Myös liikennevalvontaa voidaan sitä kautta ohjata.

Keskusrikospoliisin toiminnasta täällä myös kannettiin huolta. Keskusrikospoliisihan toimii valtakunnallisesti, ja työryhmä on esittänyt, että se säilyisi erillisenä yksikkönä, koska sillä on muun muassa näitä omia erityisiä kansainvälisiä tehtäviä. Mutta keskusrikospoliisi toimii myös siellä, missä sillä ei ole sitä aluekonttoria. Keskusrikospoliisi toimii valtakunnallisesti, ja jatkossakin on edelleenkin tarpeen, että sillä on myös joitakin alueellisia toimipisteitä. Mutta tässäkin pyritään kustannustehokkaaseen toimintaan niin, että tuo aluetoimipisteiden verkosto on optimaalisen kokoinen. Silläkin tavalla voidaan sitten saada säästöä siihen varsinaiseen toimintaan. Tavoitteena on siis, että edelleen tuon poliisin toiminnan taso myös järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan turvataan.

Sitten täällä kysyttiin, muun muassa edustaja Tolvanen, näistä liikkuvan poliisin lisäesityksistä, joihin olen kyllä huolellisesti perehtynyt, mutta nuo lisäesitykset eivät valitettavasti koske itse liikkuvan poliisin toimintaa. Ne koskevat näitä muita poliisitoimintoja, esimerkiksi Helsingin poliisin toimintaa ja Poliisihallitusta, joista nuo ikään kuin ylimääräiset rahat olisi tarkoitus saada.

Eli ne säästöesitykset, jotka liikkuva poliisi esittää liikenteenvalvontaan, sisältyvät jo tuohon esitykseen. Sen lisäksi liikkuva poliisi esittää, että tuota liikenteenvalvonnan henkilötyövuosimäärää vähennettäisiin. Kun se on nyt tällä hetkellä 630, niin liikkuva poliisi on esittänyt, että sitä vähennettäisiin 560:een, mutta itse en kannata tätä, vaan kannatan nimenomaan sitä, että sen liikenteenvalvonnan operatiivisen tason työn määrä — sen, että ne poliisit ovat siellä pääteillä, ovat raskaan liikenteen valvonnassa, rattijuoppousvalvonnassa jne. — säilyisi nykyisellä tasolla. Se on oma tavoitteeni. Ja se, mistä saadaan pois, on ne päälliköiden virat ja hallinnon tukitehtävien virat. Se, miten se käytännössä tapahtuu, on luonnollisen poistuman kautta. Meillä päällikkökunta on aika iäkästä ja on eläköitymässä, eli irtisanomisiin ei tarvitse mennä, vaan pystytään hoitamaan ihan tämän eläköitymisen kautta näiden virkojen poistaminen.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Viime vuonna tässä samassa keskustelussa totesin, että hallituksen ensimmäinen budjetti on osaamisen ja tasa-arvon budjetti. Nämä samat sanat pätevät nytkin. Hallituksen tavoitteena on edistää kaikkien kansalaisten tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia. Ensi vuonna tulee voimaan koulutus-, nuorisotakuu, johon liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on keskeisesti tässä mukana. Lähtökohta on, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen paikka koulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa.

Vaikeassakin taloustilanteessa koulutuksen resurssit voidaan turvata. Yleissivistävän koulutuksen resurssit tulevat vuonna 2013 olemaan lähes 90 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2011. Peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen tullaan suuntaamaan ennätykselliset 60 miljoonaa euroa eli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna ja kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna.

Valitettavasti tiukassa taloustilanteessa myös koulutus joutuu osallistumaan kansallisiin säästötalkoisiin. Valtiontalouden tasapainottaminen on yhteinen tehtävämme, ja yhdessä me joudumme taakan kantamaan. Tasapainottamistoimet edellyttävät menojen vähentämistä myös hyvinvointivaltion keskeisiltä sektoreilta, joilla yhteiskunnan varoja runsaasti käytetään, ja koulutushan on yksi näistä.

Oppisopimuskoulutukseen kohdistuu ensi vuonna lähes 20 prosentin säästöt. Ammattikorkeakouluista säästetään 17 miljoonaa euroa, noin 4 prosenttia. Yliopistoindeksi joudutaan jäädyttämään, mutta valtion rahoitus yliopistolle nousee 20 miljoonaa euroa. Suomen Akatemia osallistuu talkoisiin 5 prosentin, lähes 13 miljoonan euron, säästöillä.

Arvoisa puhemies! Peruskouluun suunnattavat panokset kertovat, että vaikeissakin taloustilanteissa perusopetus, peruskoulu, on tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa. Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdennetaan lisää määrärahoja koko hallituskauden ajan. Nämä lisäykset mahdollistavat esimerkiksi nyt tehtävät panostukset opetusryhmien pienentämiseen. Me kaikki tiedämme, kuinka tärkeinä oppilaat, opettajat ja vanhemmat pitävät opetusryhmien kokoa. Me tiedämme, kuinka tärkeää on, että ryhmä on oikean kokoinen, jotta opettaja pystyy ottamaan huomioon jokaisen oppilaan tarpeet. Erityisen tärkeänä näen nämä panostukset tässä tilanteessa, jossa keskustellaan koulun työrauhasta ja jossa näemme erittäin huolestuttavia merkkejä koulujen välisten erojen voimakkaasta kasvusta erityisesti eräissä suurissa kaupungeissa.

Suomalaisen peruskoulun suuri vahvuus on ollut sen tasa-arvossa. Erojen kasvun seurauksena tuloksiltaan parhaiden ja heikoimpien koulujen välinen ero esimerkiksi lukutaidossa on aivan liikaa eriytynyt. Erot eivät johdu siitä, että jotkut koulut olisivat toisia parempia, vaan siitä, että jotkut koulut toimivat toisia vaikeammassa ympäristössä. Helsingissä me voimme ennustaa koulun matematiikan tulokset 65-prosenttisesti tietämällä, kuinka suuri osuus oppilaiden isistä on ylioppilaita. Espoossa osuus on 72 prosenttia ja Turussa 85 prosenttia. Kouluissa, joissa on enemmän maahanmuuttajia ja vanhempien koulutustaso on matalampi, tarvitsevat lapset enemmän tukea koulunkäyntiinsä. Jos koulu ei tätä tukea pysty antamaan, sitoo lapsen tausta hänen mahdollisuuksiaan kasvaa täyteen mittaansa. Siksi on erinomaisen tärkeää, että opettajilla olisi aikaa jokaiselle lapselle ja nuorelle ja että opetusryhmien koko mahdollistaisi tämän.

Arvoisa puhemies! Liian monet nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Ensi vuonna astuu siis voimaan nuorisotakuu. Siihen liittyvällä koulutustakuulla me varmistamme, että jokaiselle nuorelle löytyisi koulutuspaikka myös toisella asteella. Aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan tulee parantumaan, ja paikat tulevat sijoittumaan tasaisemmin koko maahan, jotta koulutustakuun tavoitteisiin voidaan päästä. Samalla opiskelijavalintaa uudistetaan niin, että vailla tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Niille nuorille, jotka ovat aiemmin jääneet pelkän peruskoulun varaan, suunnataan nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tarkoitus on neljän vuoden aikana tavoittaa 36 000 pelkän perusasteen varassa olevaa nuorta.

Tämä hallitus panostaa siihen, että jokainen saa kasvaa koulutuksessa täyteen mittaansa. Uskon, että myös eduskunta pitää tätä tavoitetta tärkeänä ja arvokkaana.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Viime aikoina, kun on puhuttu alueestani, kulttuurista, urheilusta ja nuorisosta, niin oikeastaan ennen muuta on puhututtanut ei niinkään ensi vuoden talousarvio vaan vuosi 2014. Tämä kulttuurin osalta erityisesti ja taiteen osalta puhuttaa sen vuoksi, että Valtion taidemuseo ollaan säätiöittämässä ja sen kustannukset siirretään taiteen veikkausvoittovaroista rahoitettaviksi hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti ensi vuoden talousarviossa.

Muutamia huomioita ensin taiteen ja kulttuurin osalta.

Taiteen edistämiskeskuksesta oleva lainsäädäntö on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä valiokunnassa. Taiteen keskustoimikunnan muuttaminen Taiteen edistämiskeskukseksi ei ole säästöpäätös, sillä ei haeta säästöjä vaan uutta vireyttä taidekenttään.

Indeksit on jäädytetty monilta osin, kuten ministeri Gustafsson omassa puheenvuorossaan toi ilmi, mutta me olemme painottaneet sitä, että teattereiden, orkestereiden ja museoiden indeksejä ei jäädytetä ensi vuonna, vaan indeksitarkistukset tehdään veikkausvoittovaroista. Miksi näin? Sen vuoksi, että hallitusohjelman mukaisesti teattereilta, orkestereilta ja museoilta leikattiin tämän vuoden alusta ja olisi ollut kohtuutonta, että näitä olisi kohdannut tuplaleikkuri. Sen vuoksi teimme kulttuuripoliittisen painotuksen, ja vaikka indeksit jäädytettiin valtion momenttien osalta, niin me korvaamme veikkausvoittovaroista tämän osuuden. Veikkausvoittovaroihin tuo ensi vuonna painetta se, että Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti siirretään veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi ja säätiöitetään hallitusneuvotteluiden ja hallitusohjelman mukaisesti, ja se tuo noin 1 miljoonan euron paineet.

Muutamia paljon julkisuudessa olleita asioita taiteen ja kulttuurin puolelta kommentoin.

Ensinnäkin oli pelkona, että Valtion taidemuseon taidehankintamäärärahoja olisi leikattu rajusti. Se oli valtiovarainministeriön esityksessä. Ensi vuonna kuitenkin Valtion taidemuseon taidehankintoihin saadaan sama summa kuin tänä vuonna, eli se pystyttiin hoitamaan budjettiriihessä kuntoon.

Toinen kysymys on ystävyysseurat, joiden rahoituksesta oltiin leikkaamassa kaksi kolmasosaa. Budjettiriihessä ja sen yhteydessä löydettiin sekä lisämäärärahoilla että sisäisillä siirroilla lähes 700 000 euroa lisää, mutta edelleen ystävyysseurojen puolella on säästöjä.

Lainauskorvaukset on asia, joka on puhututtanut paljon eduskuntaa ja syystäkin. Kirjastot ovat meidän kaikkein käytetyin kulttuuri- ja taidelaitos, ja lainauskorvauksethan nousivat tämän vuoden alussa noin 20 prosentilla. Valtiovarainministeriön esityksessä esitettiin leikkausta näihin, ja tämä leikkaus saatiin poistettua. Valitettavasti esitys siitä, että lainauskorvauksia olisi korotettu, ei edennyt.

Arvoisa puhemies! Liikunnan ja urheilun puolella kasvu tulee siitä, että kun taiteen, kulttuurin puolella noin puolet tulee kehyksestä, puolet tulee veikkausvoittovaroista, niin liikunnan ja urheilun puolella yli 99 prosenttia menoista korvataan veikkausvoittovaroista, eli siellä kasvu on veikkausvoittovarojen mukaista.

Erityinen painotus meillä on seuratoiminnan kehittämisohjelma. Tiedetään, että kulut ovat nousseet ylisuuriksi. Monin paikoin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia rajoittaa se, että osallistumismaksut ovat liian korkeita, ja sen vuoksi tulemme järjestelmällisesti joka vuosi korottamaan seuratukia. Niissä kriteereinä on nimenomaan se, että maksujen pitää alentua.

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on käyty ilahduttavasti keskustelua nuorten syrjäytymisestä, syrjäytetyistä nuorista. Tässä paljon julkisuudessa olleessa tavallisia asioita -kampanjassa varmasti kaikki asiat ovat sellaisia, joita jokainen meistä vanhempina haluaa kasvatuksessaan viedä eteenpäin. Pitää kuitenkin nähdä, että syrjäytymistä, vaikeasti syrjäytettyjä nuoria, ei näillä ohjeilla (Puhemies koputtaa) pystytä nostamaan, vaan siihen tarvitaan erillisiä panostuksia. Etsivä nuorisotyö tullaan tuomaan ensi vuonna koko Suomen maan kattavaksi ja nuorten työpajoihin tullaan panostamaan. Nämä ovat erittäin konkreettisia keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on halunnut kuroa umpeen tuloeroja, ja kiitettävä on, että työmarkkina- ja toimeentulotukeen tuli korotusta, mutta tämä ei siitä huolimatta ole ministerin mainitsema tasa-arvobudjetti, sillä 254 900 opintorahaa ensi vuonna saavaa eivät ole päässeet tähän tasa-arvoon mukaan. Heidän opintotukeaan ei sidottu indeksiin lupauksista huolimatta 1.1.2012, vaan se tullaan sitomaan vasta vuonna 2014 vaalikauden lopussa. Mitä, ministeri, sanotte näille 254 900 opiskelijalle, jotka jäivät ilman tätä vaalilupausta, jonka 144 täällä istunutta kansanedustajaa lupasi opiskelijoille? Puolueista vasemmistoliitto, sosialidemokraatit, vihreät ja RKP kaikki täällä istuvista kansanedustajista lupasivat tämän korotuksen heti vaalikauden alussa, mutta sitä ei tapahtunut. Miksi näin?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Gustafsson, te juttelette mukavia, ja minä pidän tuosta teidän tyylistänne, joka on tuommoinen rento ja välitön, mutta samalla minä en tahdo saada oikein mitään otetta teistä. Minä yritän sitä nyt tällä puheenvuorollani vielä.

Miten te olette puolustanut hallituksen sisällä koulutusta ja sivistystä? Kun Suomea nostetaan lamasta, eikö silloin ole tärkeää, että esimerkiksi yliopistoindeksiä ei jäädytetä, niin kuin nyt tällä hetkellä tehdään? Viimeksihän te teitte siitä välikysymyksiä jatkuvasti. Meillä on tavoite, että pidetään kaikki nuoret mukana. Minä todella vahvasti allekirjoitan tämän tavoitteen ja uskon, että kaikki täällä salissa, mutta samaan aikaan te leikkaatte aloituspaikkoja eri puolilla Suomea, te leikkaatte oppisopimuskoulutusta, joka on keskeinen väline haja-asutusalueilla ja koko Suomessa kaikkien ihmisten mukaan saamiseksi tähän yhteiskuntaan. Miten te, ministeri, vastaatte tähän?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että perusopetuksen laatuun voidaan satsata edelleen ja jopa 10 miljoonaa euroa enemmän kuin viime kaudella. Opetusryhmäkokojen pieneneminen on todella tärkeätä. Se vaikuttaa kouluviihtyvyyteen, se vaikuttaa siihen, että kiusaamista vähennetään.

Tasa-arvo on se sana, jota ministeri on paljon käyttänyt, mutta sen sisältö on vähän vielä hakusessa, mitä sillä tarkoitetaan. Toivon, että sillä tarkoitetaan sitä, että yksilöllisyydet otetaan huomioon ja että se ei ole tasapäistämistä. Kysynkin: miten tätä rahajakoa kouluihin aiotaan sitten jatkossa tehdä, kun ympäristötekijät halutaan ottaa huomioon ja varsinkin äidin koulutus tutkimusten mukaan on tässä suuntaa antavana tekijänä?

Toinen on tämä oppisopimuskoulutus, miten sitä kehitetään. Se on hyvin edullista verrattuna oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Kun varat ovat niukat, niin eikö silloin kannata siihen satsata enemmän?

Ja kolmas kysymys, nopeasti vielä, on koulujen TVT-valmiudet.

Jatkan myöhemmin.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministerille täytyy lausua kiitos perusopetukseen satsaamisesta. Ryhmäkokojen pienentämiseen massiiviset 60 miljoonaa euroa kertoo siitä, että se on prioriteettina hyvin korkea. Sillä voidaan puuttua koulujen eriarvoistumisen estämiseen jne. Tämä on hyvää työtä, tätä kannattaa jatkaa.

Nuorisotakuun osalta on päinvastoin hyvä, että siellä on ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätty. Elikkä muun muassa Kainuu on tässä menestyjä, ja siinä mielessä alueita tullaan huomioimaan hyvinkin tasa-arvoisesti tämän yhteiskuntatakuun parissa. Homekouluille, jotka ovat meillä pitkäaikainen ongelma jo, 58 miljoonaa euroa on hyvä. Nyt tulee vaan ehkä pohdittavaksi se, mitä muuta me voisimme tehdä tämän asian eteen. Kysynkin nyt ministeriltä: onko kaavailuja esimerkiksi jostakin toimintaohjelmasta tai mallista, jota kunnat voisivat sitten hyödyntää, että jatkossa tämä kehitys olisi parempi, että näitä epäterveellisiä rakennuksia ei tulisi?

Silvia  Modig /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa ei todellakaan kukaan ole välttynyt säästötalkoilta, ei myöskään kulttuuri, ja leikkaukset tuovat säästöpaineita kaikille taiteenaloille. Silti jotkut epäkohdat osuvat silmään vielä pahemmin kuin toiset.

Ministeri nosti itse esiin kirjastokorvauksen, kirjailijoiden saaman korvauksen kirjastosta lainatuista teoksistaan. Se on meillä erittäin pieni. Ruotsissa se on neljä kertaa isompi kuin meillä, Tanskassa se on kuusi kertaa isompi kuin meillä. Ministeri antoi selvityksen siitä, mitä on tänä vuonna yritetty saada tehtyä, mutta mikä on ministerin suunnitelma pitkällä tähtäimellä, niin että me saamme tämän positiiviseen kehitykseen? Uskon, että kirjailijoita lämmittäisi jo tieto siitä, että ollaan menossa ylöspäin eikä joka vuosi ole pelon alla leikkaus.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa opetusministeri, nostan teille hattua siitä, että kannatte huolta koulutuksen eriarvoistumisesta.

Valtio kohtelee kunnan peruskouluja ja yksityisiä sopimuskouluja hyvin eriarvoisesti. Valtion toimeenpaneva valtionosuuteen kohdistuva leikkaus kohdistuu vain kuntien järjestämään perusopetukseen. Yksityisten peruskoulujen rahoitukseen valtio ei kohdista säästöjä, koska niiden rahoitus muodostuu kotikuntakorvauksista. Näin ollen esimerkiksi Helsingin yksityisten sopimuskoulujen rahoitus kasvaa tänä vuonna 12 prosenttia oppilasta kohden. Valtion päätöksistä johtuen kuntien koulut ja yksityiset sopimuskoulut ovat siis eriarvoisessa asemassa, sillä harvalla kunnalla on varaa korottaa perusopetuksen määrärahoja 12 prosentilla.

Arvoisa ministeri, oletteko tietoinen siitä, että valtion rahoitusjärjestelmä syventää koulujen eriarvoisuutta, ja mitä olette tälle ongelmalle aikonut tehdä? Oletteko pohtinut, miten valtion rahoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää tasapuolisemmaksi, jotta se ei pahentaisi koulutuksen eriarvoisuutta?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitäisi olla oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Myös koulujen henkilökunnalla pitäisi olla oikeus työskennellä turvallisissa tiloissa.

Meillä Suomessa on hyvin paljon näitä homekouluja, joista on viime aikoina ollut paljon keskusteluja, ja tuntuu, että niitten määrä vain kasvaa. Ongelma ennen kaikkea on siinä, että kun rakennetaan, valvonta on hyvin retuperällä. Silloin, kun saneerataan ensimmäistä kertaa, toista kertaa samaa koulua, niin tuntuu, että ne rahat hupenevat siihen, että kukaan ei valvo sitä työtä asianmukaisesti, ja sitten ne ongelmat vain säilyvät siellä paikan päällä.

Nyt ollaan myöntämässä 58 miljoonaa euroa homekoulujen korjaamiseen. Kysyisin, millä perusteella tämä mitätön summa jaetaan eri kunnille, kouluille, ja millä tavalla valvotaan sitä, että saadaan (Puhemies koputtaa) hyvää laatua eikä… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministerille iso kiitos siitä, että perusopetukseen on satsauksia, mutta sitten kirittäisin oppisopimuksen osalta. Kun oppisopimukseen kohdistuu niin voimakkaat säästöt, kysyn, miten oppisopimusta oikeasti erityisesti nuorille kohdistuen kehitetään, jos ajatellaan nuorisotakuuvelvoitetta, joka tulee ensi vuonna. Kuitenkin oleellista on se, että pelastetaan nuoria työhön ja aktiiviseen elämään.

Tältä osin kysyn myös koulutustakuun osalta. On hienoa, että koulutustakuu tulee, mutta kun tunnetaan tällä hetkellä keskeyttämistrendi, niin tiedustelen sitä, miten huolehditaan siitä, että tämä voimakas keskeyttämistapa ei vesitä koulutustakuuta. Eli ei riitä se, että nuoret menevät kouluun, vaan tarvitaan myös pysymistä siellä.

Vielä viimeiseksi kiritän kulttuuriministeriä tästä kirjailijoiden tekijänoikeusrahasta. (Puhemies koputtaa) Tämä on kyllä sellainen häpeällinen Suomessa tällä hetkellä ja pitää saada kuntoon.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki kansanedustajat tai ministerit varmaan allekirjoittavat jonkunlaisen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteen, mutta tämmöisen yleisen hymistelyn rinnalle pitää kyllä nostaa realismia. Jos katsoo opetussektorin leikkauksia — lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulujen leikkaukset — ne tekevät vähän pidemmällä aikaa yli 180 miljoonaa euroa. Ja kun yhteiskuntatakuu lähtee siitä, että se ei kuitenkaan takaa sitä työtä, siis joskus se voi tehdä, mutta se ei ole työpaikkatakuu, työhallinnon toimenpide voi olla liian kevyt, jäljelle jää koulutus, niin kuinka tämä koulutuksen supistaminen sopii yhteen tämän nuorten yhteiskuntatakuun kanssa?

Kun muistaa, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys kasvavat ja myös kasvaa pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä, niin työhallinnon rahoissa itse asiassa, jos vertaa 2011 tasoon työhallinnon pitkää momenttia, niin ensi vuoden lähtötaso on 20 miljoonaa euroa vähemmän.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kohdistan kysymykseni opetusministerille.

Olette luvanneet hallitusohjelmassa varhaiskasvatuslain. Olen tästä teille esittänyt kirjallisen kysymyksenkin, ja aihe on herättänyt myös jonkin verran julkista keskustelua. Mikä tämän lain tilanne nyt on? Viittaan myös siihen, oletteko jollain tavalla huomioineet tämän ensi vuoden budjetissa.

Lakihan on hyvin merkittävä. Vuosikymmeniin tälle sektorille Suomessa ei ole tehty käytännössä mitään. Työelämä on muuttunut, perheiden arki on muuttunut. Tämä on iso kysymys esimerkiksi koskien lasten päivähoitojärjestelmää, sitä, onko meillä jokaisella lapsella subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Minusta tässä olisi kirimisen paikka, ministeri. Tämä asia on maannut jo aika pitkään, ja hallitus on kuitenkin toiminut jo reippaan vuoden ajan.

Toinen kysymys, jonka haluan kohdistaa teille, minkä jo perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja nosti esiin, koskee homekouluja. Todella on tiedetty, kuinka suuret leikkaukset tähän vaativaan aiheeseen kohdistuvat. Te ette ole pystyneet täyttämään monen kunnan toiveita tässä ja kohdistatte turhaan (Puhemies koputtaa) odotuksia kunnille, joilla ei ole rahaa. Voitaisiinko tehdä pitkäjänteisempi ratkaisu tässä?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarikko nosti mielestäni erittäin tärkeän asian esille.

Viime syksynä te, opetusministeri, totesitte valtakunnallisilla lastentarhanopettajapäivillä, että varhaiskasvatuslain valmistelu etenee vauhdilla, ja tämän vuoden alussa lupasitte, että asetetaan työryhmä alkukuukausina 2012. Tällaista työryhmää ei tietääkseni ole vielä asetettu, mutta nyt kuitenkin täällä luvataan, että asia olisi etenemässä.

Voitteko, arvoisa opetusministeri, tässä salissa nyt kertoa, millä tavalla tuo jo hyvin pitkälle viime kaudella valmisteltu varhaiskasvatuslaki saadaan arkeen ja käytäntöön? Sitä kyllä odotetaan kovasti, ja tuntuu siltä, että tässä hallinnon siirrossakin, joka nyt sentään toivottavasti on tulossa vuodenvaihteessa, resursoinneissa olisi vielä toivomisen varaa.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on WHO:n tuoreen arvion mukaan maailmanlaajuisesti neljänneksi tärkein riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamien kuolemantapausten aiheuttajana. Tämän asian kansantaloudellinen merkitys on valtava, ja Suomi ei tee tässä asiassa poikkeusta. Nämä elintapasairaudet näkyvät valitettavasti jo jopa päiväkoti-ikäisissä lapsissa.

Minua hätkähdytti muutaman vuoden takainen tieto, Nuoren Suomen julkaisema tieto siitä, että tämmöisen valtakunnallisen liikuntaolosuhdeselvitysten mukaan päiväkodeista vain noin 20 prosentissa on hyvät liikuntamahdollisuudet ulkona ja sisälläkin vain 40 prosentissa. Nyt haluaisin haastaa molemmat ministerit ehdottomasti siihen pohdintaan, millä tavalla me saisimme päiväkotilapsille hyvät liikuntaolosuhteet tähän valtakuntaan. Olisiko Liikkuva koulu -hankkeesta apua?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin myös osaltani kysynyt varhaiskasvatuksesta, sillä meillä on tuhannen taalan paikka tällä hetkellä tuoda monialainen, laaja-alainen näkökulma lasten ja perheitten tukemiseksi varhaiskasvatuksessa, ja tämä koskettaa sekä opetuspuolta että sosiaali- ja terveydenhuollon puolta. Olisin kysynyt ministeri Gustafssonilta, milloin tämä työryhmä perustetaan ja millainen on tämän lain valmistelevan työryhmän kokoonpano, koska sillä on myös suuri merkitys, minkä muotoisena tämä lainsäädäntö tulee jatkossa.

Sitten toinen asia ministeri Arhinmäelle. Tämä budjetti on hyvin vahva oikeudenmukaisuuden budjetti, mutta se ei kuitenkaan toteudu kaikilta osin, sillä toisen asteen opiskelijoitten tasa-arvoinen kohtelu muihin opiskelijoihin nähden ei toteudu. Olisin kysynyt täysi-ikäisen, itsenäisesti (Puhemies koputtaa) asuvan alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan vanhempien tulojen vaikutuksesta opintotukeen. Milloin tämä kytkös katkaistaan? Onko se valmisteluissa ollenkaan?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keltaisessa kirjassa on hyvät tavoitteet vuoteen 2020: 88 prosenttia suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Edelleen luin, että "laadukas ja turvallinen lähikoulu", jossa on aamu- ja iltapäivätoiminnat. Se on varmaan jokaiselle hyvä asia, että myös näitä luokkia pienennetään ja tähän koulukiusaamiseen ja eriarvoisuuteen pystyttäisiin kiinnittämään käytännössäkin huomiota.

En ole tätä kovin tarkkaan lukenut, mutta tämä minua ainakin huolestuttaa, jos vuosiluokille 1—2 tulee lisää tunteja. Minä olen tätä konkreettisesti katsonut, kun nämä lapsenlapset lähtevät kouluun, että jos näitä viikkotunteja tulee lisää, niin kyllä se entisestään väsyttää, ja sitten kun he joutuvat vielä tekemään näitä pitkiä koulumatkoja. Täällä kaupunkiseudulla se ei välttämättä sellaista ole, vaan he pääsevät suoraan kotiin. Sitten nämä homekoulut: tietysti meilläkin (Puhemies koputtaa) on toiveena, että ministeri katsoo suopeasti meidänkin kuntamme homekouluja.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakentamisen laadusta on puhuttu tässä salissa päivittäin, tänäänkin. Samanaikaisesti kuitenkin ammattikorkeakoulujen osalta määrärahat putoavat seitsemisentoista prosenttia. Kun viime kaudella saimme käyntiin rakennusmestarikoulutuksen, nyt on mustia pilviä. Aikuiskoulutuslinjat ovat lakkaamassa ammattikorkeakouluissa, ja se on kaikista tärkein linja, koska niillä henkilöillä, jotka lukevat rakennusmestariksi aikuiskoulutuslinjalla, on vahva työkokemus ja he olisivat valmiita työelämään heti. Nyt näyttää tilanne siltä, että 55 opintopistettä ei täyty näillä linjoilla ja ammattikorkeakoulut eivät saa valtionosuutta tähän. Mikä on tilanne, opetusministeri, tämän asian osalta? Vai onko niin, että tämä hyvin alkanut koulutus on näitten ratkaisujen seurauksena jäämässä tyhjän päälle?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä budjetissa on nyt varattu 60 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen, ja se on todella tärkeä asia, koska nimenomaan kun koululuokkien koko on tarpeeksi pieni, opettajalla on mahdollisuus ottaa oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioon ja huomata myös ongelmatilanteet ja sillä tavalla tukea oppilaita. Kysyisinkin, miten nyt varmistetaan, että kunnissa tosiaan tämä raha sitten käytetään koululuokkien pienentämiseen.

Toinen asia, joka on minusta hyvin huolestuttava, on, että jotkut kunnat ovat alkaneet taas lomauttaa opettajia, ja toivoisin, että ministeri ottaisi selkeästi kannan siihen ja kertoisi, miten ihmeessä koululuokissa voidaan taata oppilaiden turvallisuus, turvallinen ympäristö, oikeus opetukseen, oikeus turvalliseen opetukseen silloin, kun opettajat ovat lomautettuina. Miten tähän opetusministeri reagoi?

Opetusministeri  Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tässä tuli noin 15 puheenvuoroa hyviä kysymyksiä, tärkeitä kysymyksiä.

Ihan tuosta lopusta, kun edustaja Lapintie peräsi tätä opettajien lomautusasiaa, niin en minä voi opetusministerinä muuta kuin vedota kuntapäättäjiin, että käytäisiin se priorisointi- ja arvokeskustelu, että pyrittäisiin välttämään kaikin keinoin se, että lasten tulevaisuudesta säästettäisiin sillä tavalla, että opetusta ei anneta.

Tässä on minua hienolla tavalla kiritetty, ja edustaja Puumalakin sanoi, että hän ei saa oikein opetusministeriin otetta. Tilanne kuitenkin näitten aloituspaikkojen leikkausten kohdalla on sillä tavalla tyydyttävä, uskaltaisin sanoa näin. Minulla on tässä kädessäni tilasto, joka varmaan tarkistusten jälkeen voidaan jakaa kansanedustajillekin ja joka nyt kertoo muun muassa siitä, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kohdalta, kun maassa keskimäärin ikäluokalla on vuonna 2016 aloituspaikkoja 81,4 prosentille, niin Lapissa se osuus on 88,4 prosenttia. Samaten se on keskimääräistä korkeampi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa eli Itä-Suomessakin.

Toivoisin myöskin keskustalta ja sen sivistyspoliitikoilta rehellisyyttä teidän puheissanne. Minä en saa otetta siihen, että pyritään piilottamaan tosiasiat kansalaisilta. Eli ylipäätänsä esimerkiksi yliopisto-, korkea-asteen aloituspaikkojen kohdalta Lapissa tarjonta kasvaa 5,1 prosenttia, kun se maassa keskimäärin kasvaa 1,8 prosenttia. Ottakaa nyt alkiolainen perinne, keskustalaiset, mukaan ja olkaa objektiivisia, rehellisiä näissä puheenvuoroissanne. Käyttäisitte faktoja.

Olen luvannut käydä tosissani nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen kiinni. Tilannehan on tällä hetkellä se, että meillä alle 18-vuotiaita on oppisopimuksen piirissä alle 200, siis hyvin pieni joukko, alle 20-vuotiaita nuoria on myöskin alle 500, ja tarkoitukseni on nyt osana yhteiskuntatakuuta lisätä näitä oppisopimuskoulutuspaikkoja nimenomaan nuorille. Minun on pakko myöntää se tosiasia, minkä totesin puheessanikin, että aikuisten oppisopimuskoulutuspaikkoja valitettavasti näitten säästöjen takia joudutaan vähentämään, mutta nuorten kohdalla nyt pyrkimys ja tarkoitus on niitä lisätä.

Sitten tästä valtionosuusjärjestelmästä edustaja Alanko-Kahiluoto kysyi tietojani. Se on Helsingissä tosiaan näin, että yksityiskouluja tämä järjestelmä suosii. Olen tietoinen tästä tilanteesta. Lupaan siihen perehtyä ja katson, mitä sen asian hyväksi voi tehdä. Samaten hallitusohjelmaneuvotteluissa on todettu, tämän yleisen eriarvoisuus-, eriytymiskehityksen estämiseksi, että osana valtionosuusuudistusta luomme sinne sellaisen järjestelmän, joka huomioi alueellisesti aikuisväestön koulutustason, työttömyyden, maahanmuuttajien määrän, ja se pidemmällä aikavälillä kyllä on edesauttamassa tasa-arvoisen peruskoulun säilymistä ja kehittämistä Suomessa. Pidän sitä erittäin tärkeänä.

Sitten yleisesti ehkä haluaisin sanoa edustaja Mustajärvelle ja muillekin kriitikoille, että kun yhteiskuntatakuuseen nyt osoitetaan joka vuosi 60 miljoonaa euroa, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan myöskin erittäin merkittävä summa, jo puhuin myöskin peruskoulun ryhmäkokojen ekstramäärärahasta, niin on tämä nyt siis ihan oikeasti merkittävä arvovalinta maan hallitukselta. Se on merkittävämpi kuin mihin keskustapuolue pääministerikautenaan ylsi.

Sitten tästä varhaiskasvatuslaista se, että ihan lähiviikkoina (Puhemies koputtaa) tulen asettamaan tämän varhaiskasvatuslakia valmistelevan työryhmän. Totta kai sinne pyrin keräämään parhaat voimat, asiantuntijat. Nyt vain tämä hallinnollinen siirto sosiaali- ja terveysministeriöstä meidän ministeriöömme on eri syistä jossain määrin viivästynyt, mutta se tapahtuu nyt vielä tämän alkusyksyn aikana, ja tarkoitus olikin, että heti sen perään sitten asetetaan tämä työryhmä, (Puhemies: No niin!) jolta itse odotan todella paljon.

Palaan näihin muihin kysymyksiin sitten vielä, kun uskoakseni saan myöhemminkin vielä puheenvuoron.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Opiskelijajärjestöt, nimenomaan korkeakouluopiskelijajärjestöt, kiittelivät tätä budjettiesitystä. Siinä huomioitiin aterioiden hinnannousu. Ateriatukea korotetaan 10 sentillä. Samoin jo hallitusneuvottelujen yhteydessä opiskelijajärjestöt totta kai toivoivat sitä, että indeksiin sitominen olisi tullut aikaisemmin, mutta pitivät tärkeimpänä sitä, että se on kirjattu ja siihen on myös kehyksissä rahat varattu. Eli tämä on selvä päätös. Indeksiin sitominen tulee syksyllä 2014.

Sen sijaan kritiikkiä on tullut, ja minun mielestäni aivan oikein, tästä alle 20-vuotiaiden itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintorahasta, joka edelleen on sidottu vanhempien tuloihin. Työryhmällä on tämän vuoden loppuun asti aikaa tehdä esitys, ja yksi työryhmän toimeksiannoista on se, että tämä asia pitää hoitaa kuntoon. Se on myös kirjattu hallitusohjelmaan.

Edustaja Modig kysyi lainauskorvauksista. Todella, meillä lainataan kirjoja asukasmäärää kohti kaikkein eniten kaikista Pohjoismaista. Nimenomaan Suomessa kirjastot maksuttomina lähipalveluina on meidän kaikkein suosituin ja tärkein alueellinen kulttuuripalvelumme. Historiahan lainauskorvauksissa on se, että meillä on otettu tämä huomattavan paljon myöhemmin käyttöön kuin muissa Pohjoismaissa, ja sen taso on jäänyt alhaisemmaksi, ja pitäisi toimia niin, että pikkuhiljaa vuosittain pyritään nostamaan lainauskorvausta kohti kohtuullista tasoa. Tämä on asia, jonka myös eduskunta on tuonut mietinnöissään ilmi, ja olen itse myös vastannut, että minun mielestäni näin pitäisi toimia.

Edustaja Mustajärvi oli sitä mieltä, että nuorisotakuu on vain hymistelyä. Esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön lisätään 2,5 miljoonaa euroa ensi vuonna, työpajatoimintaan 2 miljoonaa euroa. Nyt kun on puhuttu tästä nuorten syrjäytymisestä, tai yhteiskunnasta syrjäytetyistä nuorista, niin tärkeintä on se, että etsivällä nuorisotyöllä löydetään ne, joilla voi olla mielenterveysongelmia, sosiaalisia ongelmia, jotka ovat saattaneet lukkiutua neljän seinän sisään, että valtakunnallisesti nämä löydetään ja heidät pystytään ohjaamaan työpajatoimintaan, josta on erittäin hyvät tulokset. Jos katsoo, mitkä ovat keskeiset syyt syrjäytymiseen, syy on nimenomaan köyhyys, syy on opiskelupaikan, työpaikan puute, ja karmea on myös se tutkimustulos, että meillä nuorten itsemurhat ovat paljon korkeammalla tasolla kuin muualla Euroopassa. Nimenomaan köyhyys ja syrjäytyminen ovat syitä tähän näin.

Viimeisenä edustaja Harkimo kysyi varhaiskasvatuspäiväkodeissa liikkumisesta. Liikkuva koulu -hanke on ollut hyvä. Sillä on haettu sellaisia toimia, joilla leikin kautta, toimimisen kautta välitunneilla saataisiin lapset ja nuoret liikkumaan, ja sieltä varmasti voitaisiin ottaa päivähoidon puolelle myös esimerkkejä.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edellisellä kierroksella käytiin juuri tähän oppisopimuskoulutukseen käsiksi, ja tuossa ministeri vastaili. Hän ei oikein lupaillut mitään siitä, joten haluan toistaa: onko vielä tarkoitus täsmentää tätä asiaa, koska oppisopimuskoulutus jos mikä on sitä täsmäkoulutusta, ja meillä on käytännön aloja, joissa on erittäin suuri pula jo tällä hetkellä työvoimasta, niin aikooko todella Gustafsson vielä tarkistaa tätä kantaa, koska leikkaus on erittäin suuri, yli 20 miljoonaa, oppisopimuksen puolella?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos jonkun asian toivoisin tältä hallitukselta onnistuvan, toivoisin, että se nuorisotakuu onnistuu. Mutta jos maakunnille on annettavana pelkästään roadshow, niin se ei todellakaan riitä. Voisitteko, ministeri Gustafsson, mennä vähän syvemmälle ja kertoa, monestako maakunnasta opetuksen aloituspaikat vähenevät ja missä maakunnissa ne lisääntyvät. Nimittäin, jos aloituspaikat vähentyvät, niin on ilman muuta selvää, että on vaikeampi menestyä siinä opiskelupaikan haussa.

Mittasuhteita haluaisin myös siitä, kuinka monta homekoulua näillä homekoulurahoilla saadaan korjattua ja montako homekoulua jää odottamaan rahoitusta.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesityksen tavoitteena on syrjäytymisen ja koulupudokkuuden vähentäminen kaikilla koulutusasteilla. Kun pitäisi siirtyä koulutusasteelta toiselle, nuoret jäävät usein valintojensa kanssa yksin. Jotta yksilön ja yhteiskunnan kannalta kalliiksi tuleva harhailu vältettäisiin, tarvitaan toimivaa opintojenohjausta. Muun muassa sivistysvaliokunta on kannanotossaan todennut, että toimivan opintojenohjauksen puute on selkeä ongelma erityisesti lukiokoulutuksen osalta. Ministeri Virkkunen käynnisti viime vaalikaudella ansiokkaasti opintojenohjauksen kehittämishankkeen, ja sen loppuraportti on valmistunut kesäkuussa. Nyt on siis tietoa ja on aika ryhtyä toimiin lukioiden opintojenohjauksen kehittämiseksi ja koko lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Miten ja millä aikataululla lukion opintojenohjausta kehitetään?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tietenkin täytyy kiittää ministeri Gustafssonia hyvästä budjettiesityksestä. Tässä on jo moneen kertaan todettu, että perusopetuksen ryhmäkokoihin varattu raha on jälleen suurempi kuin edellisenä vuonna, ja edelleen sillä saralla on meillä paljon tehtävää. Lisäksi homekoulujen korjausrahaa kasvatetaan, ja se jos mikä on meillä iso ongelma Suomenmaassa, vaikka keskusta tässä tietenkin vähättelee tätäkin summaa, mutta meidän täytyy ottaa se ilolla vastaan, sillä terveellinen oppimisympäristö ja työskentely-ympäristö kuuluu kaikille lapsille. Kysyisin vielä sitä, onko tässä budjetissa huomioitu opettajien täydennyskoulutusta ja millä laajuudella, millä tasolla, ja toisekseen, onko varattu lisää lääkäreiden koulutukseen.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä kehutaan ministereitä, niin täytyy kehua tietysti ministeri Arhinmäkeäkin siitä, että liikuntabudjetti kasvaa. Mutta arvoisilla ministereillä on yhteinen pelikenttä, ja se on koulun ja liikunta- ja urheiluseurojen välinen kontaktipinta. Kuten ministeri Arhinmäki totesi, ja on ryhtynyt myöskin toimenpiteisiin, niitä seuroja, joilla on vaikeuksia selvitä maksuista, taksoista, tuetaan ja sitä seuratoimintaa tuetaan, jolla sitä kynnystä harrastaa ja osallistua toimintaan pidetään mahdollisimman matalana. Onko teillä yhteistyössä suunnitteilla hankkeita, joilla urheiluseurojen toimintaa — liittyen iltapäiväkerhotoimintaan, aamukerhotoimintaan ja yleensä koulujen yhteydessä tapahtuvaan liikuntaan — voitaisiin sillä tavalla tukea, että nimenomaan niiden seurojen toimintaan, jotka tässä tekevät esimerkillistä työtä, eivät vain hankkiakseen jäseniä seuroihinsa ja urheilijoita sitä kautta, vaan jotka tekevät nimenomaan tätä yhteiskunnallista syrjäytymisen torjuntatyötä, satsattaisiin erilaisilla hankkeilla ja satsauksilla.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä, nyt kun täällä varsinkin pääkaupunkiseudulla otetaan rahoja pois esittävältä kulttuurilta, miten on maakuntien laita, miten tulee käymään kunnallisten teattereiden.

Sen lisäksi haluaisin kysyä siitä, onko harkittu sitä, kun on sanottu, että pitäisi saada ihmiset aikaisemmin työelämään, jotta olisi osaavia ihmisiä, että myöskin alempaa korkeakoulututkintoa ruvettaisiin jälleen arvostamaan, niin kuin joskus aikaisemmin arvostettiin. Ja onko harkittu sellaista, että kun meillä maisteriohjelma kestää 7 vuotta, ja jos siinä vuosien varrella tuleekin mieleen tai näkee, että joku toinen suunta tai sektori auttaisi paremmin sitä senhetkistä tilannetta, että sen suunnan voisi vaihtaa kesken kaiken? Ja vielä yksi kysymys näistä toisen asteen koulutuspaikoista: kun niitä lisätään, mistä sinne saadaan tarpeeksi opettajia? Jo nyt on sellainen tilanne, että ykkös-, kakkos- ja kolmosluokkaa opettaa pääaineenaan vain kaksi opettajaa. Silloin aina yksi luokka on ilman opettajaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on luvattu, että osana opintotukiuudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat. Eli minä kysyn: Milloin vanhempien tulot todellakin lakkaavat vaikuttamasta alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden tukeen? Mitä hallitus aikoo tehdä auttaakseen perheellisiä opiskelijoita? Nythän se on jäädyttänyt lapsilisät, mutta se ei kyllä kovin paljon auta todellakaan. Ja koska perheelliset opiskelijat saavat huoltajakorotuksen opintotukeensa?

Sitten minä haluaisin ministeri Gustafssonille todeta, että en kyllä ihan hirveästi lähtisi kehumaan tämän hallituksen sivistyspoliittista hoksnokkaa, kun ajatellaan, kuinka valtavat määrät valtionosuuksia on jo leikattu ja tullaan leikkaamaan tällä kaudella. Sehän tarkoittaa sitä, että ne kohdistuvat suoraan näihin tärkeimpiin peruspalveluihin, kuten koulutus-, opetuspalveluihin ja tietenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sieltähän juuri nyt leikataan, kun kunnilta viedään rahat.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Gustafsson jo omassa vastauksessaan toi esiin, Suomessa on tällä hetkellä todellakin vain 174 alle 18-vuotiasta oppisopimusopiskelijaa, vaikka halukkaita olisi paljon, paljon enemmän. Helsingissä näitä nuoria on noin 30.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saattaminen oppisopimuskoulutukseen on tehty viime vuosina joustavaan perusopetukseen osoitetuilla varoilla. Perusopetuksesta toiselle asteelle on onnistuttu ulottamaan koulutuspolku, jonka ansiosta moni nuori on onnistunut välttämään sen yhteiskunnan rattailta putoamisen kriittisessä opintojen nivelvaiheessa. Helsinkiläisten nuorten tulokset ovat olleet valtakunnallisestikin rohkaisevia. Kysyisinkin ministeriltä: mihin toimiin on ryhdytty joustavan perusopetuksen parissa jo aloitetun työn jatkuvuuden turvaamiseksi?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä oppisopimuskoulutuksesta liittyen siihen, mitä edustaja Pelkonen sanoi ja mitä ministeri tähän asiaan totesi. Te sanoitte näin — äsken kuuntelin erittäin tarkkaan, kun yritin saada teistä kiinni — te sanoitte näin: "Minä aion mennä näihin oppisopimusleikkauksiin kiinni, aion ottaa niistä kiinni, tarttua niihin. Pyritään ja tarkoitus on, että nuorten oppisopimuskoulutuksesta ei leikata."

Minä tulen seuraamaan tätä teidän sanomaanne. Eduskuntaistuntosalihan on paikka, jossa joskus tarkoituksella ymmärretään jotakin väärin. Enhän minä nyt, ministeri, ymmärtänyt mitään vahingossakaan väärin? Te aiotte ilmeisesti perua tai ainakin osittain merkittävästi vähentää oppisopimuskoulutusleikkauksia. Kun te menette ministeriöön ja kysytte virkamiehiltänne, he voivat varmasti kertoa teille, että tällä leikkaussummalla, yli 20 miljoonan euron leikkauksella, aivan varmasti leikataan myös nuorten oppisopimuskoulutusta, ei vain täysi-ikäisten tai vanhempien, kuten tuossa totesitte, vaan myös nuorten oppisopimuskoulutusta.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulujen tieto- ja viestintätekniikan taso vaihtelee koulusta toiseen ja kunnasta toiseen, ja kuitenkin tieto- ja viestintäteknologian osaaminen on nykyään ihan yhtä välttämätöntä kuin luku- ja kirjoitustaito.

Etelä-Korea on tehnyt semmoisen ohjelman, jossa se laittaa vuosittain tarkan suunnitelman, mikä vuosiluokka milloinkin, minäkin vuonna ja millä määrärahalla saa itselleen läppärit, ja tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä joka oppilaalla peruskoulussa siellä on oma läppäri. Kysynkin, aiotaanko ministeriössä valmistella meidänkin maahamme tällainen tieto- ja viestintäteknologian osaamisen tavoiteohjelma. Syytä varmaan olisi.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan kaikki olemme samaa mieltä siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön määräraha on aivan liian pieni ja että enemmän rahaa tarvittaisiin. Täällä on hyviä ehdotuksia, mihin sitä tarvittaisiin lisää, muun muassa yliopistoindeksin jäädyttämisen kumoamiseen jne. Se on tiukka paikka, jossa nyt opetusministeri joutuu työtään tekemään.

Mutta yhdyn kyllä siinä opetusministeri Gustafssonin arvioon, että hallitus on tehnyt hyvin merkittävän arvovalinnan, kun niin vahvasti keskittyy nyt tähän nuorisoikäluokkaan, nuoriin aikuisiin ja nuoriin. Näyttää siltä, että hyvin monin eri tavoin, kun tätä nuorten yhteiskuntatakuuta lähdetään toteuttamaan, siinä otetaan nuoret yksilöllisesti vastaan ja ymmärretään se, että nuorten tilanteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja luodaan keinoja, luodaan siltoja, joilla heitä autetaan eteenpäin koulutuksen tiellä, niin että sellaisissa isoissa tavoitteissa kuin nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, josta viime kaudella täällä puhuttiin pitkään ja varmaan sitä ennenkin ja nyt on puhuttu pitkään, voitaisiin päästä eteenpäin ja sitä kautta saavuttaa pitkän aikavälin säästöjä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koulujen järjestyshäiriöt ja omaisuuden selvä rikkominen puhuttavat kansaa ja opettajia. Opettajien työssäjaksaminen vaikeutuu ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja kuormittavat sitä kautta tietysti kuntien ja valtion taloutta, tulee ylimääräisiä menoja.

Opettajat ovat toivoneet, että kouluissa otettaisiin takaisin käyttäytymisen numeerinen arviointi. Nyt kysynkin arvoisalta opetusministeriltä, onko hallituksen piirissä pohdittu, että käytöksen numeerista arviointia voitaisiin osittain palauttaa. Se puolestaan palauttaisi koulurauhan ja lisäisi opettajien työviihtyvyyttä ja sitten myös toisi sitä kautta taloudellista säästöä.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen eri osissa on erilaisia tarpeita, ja useat kaupungit ja kunnat tuolta Kaakkois- ja Itä-Suomesta ovat anoneet kokeilulupaa, jotta voitaisiin tarjota oppilaille mahdollisuutta valita B1-kieleksi joko ruotsi tai venäjä, ja mikäli oppilas valitsisi B1-kieleksi venäjän, tarjotaan hänelle mahdollisuus opiskella B2-kielenä ruotsia sitten siitä edespäin. Valitun B1-kielen jatko-opiskelumahdollisuudet taattaisiin sitten toisen asteen koulutuksessa.

Arvoisa opetusministeri, mikä on teidän kantanne tähän asiaan? Todellakin tuolla Itä- ja Kaakkois-Suomessa tarvittaisiin työpaikkojen ohella myöskin venäjän kieltä.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutus on täällä kaikkien mielestä hyvä ja kannatettava koulutusmuoto, jota tulisi kehittää, ja tästä on puhuttu vuosikaupalla. Ihmettelen oikeastaan sitä, mikä sen kehittämisessä on niin vaikeaa, miksi se jumittaa pakallaan. Ydinkysymys lienee kai se, miten siitä oppisopimuskoulutettavan ottamisesta sinne yritykseen voitaisiin tehdä nykyistä houkuttelevampaa. No, tästä on tulossa kokeilu, ja toivotaan sille paljon menestystä ja onnea, mutta ministeri Gustafsson, oletteko te käynyt etsimässä keinoja oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen esimerkiksi Saksasta, missä oppisopimuskoulutusta on paljon ja missä nuorisotyöttömyys ei myöskään ole vastaava ongelma kuin täällä Suomessa?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä että Olympiastadionia rahoitetaan, mutta kysyn ministeriltä, onko totta, että se rahoitetaan veikkausvoittovaroista eri lailla kuin eräät teatterihankkeet liittyen tähän jakosuhdelain 10 prosentin jakamattomaan varaukseen, ja jos siinä on toimittu poikkeavalla tavalla, niin miksi, koska se on ilmeisesti liikuntakulttuurin kannalta epäedullinen rahoitusmuoto.

Kysyn myös tulosohjausperusteisen avustuspolitiikan perään. Vahva vahvistuu, heikko heikkenee. Yleisessä valtionapulaissa sanotaan, että pitää ottaa huomioon avustamisen tarve. Otatteko tämän huomioon ja läpivalaisette eräitä järjestökonserneja, joilla on varallisuutta aika huomattavat määrät? Ja kysyn, aiotteko toteuttaa tätä määrärahan arvioitua käyttösuunnitelmaa, missä ollaan kohdistamassa huippu-urheiluun 6 miljoonaa, antidopingtoimintaan 2,9 miljoonaa ja terveyttä edistävään liikuntaan vain 3,8 miljoonaa euroa. Tulisiko näitä suhteita vähän miettiä uudelleen?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monissa keskusteluissa biotalous on monella tavalla nostettu esiin tulevaisuuden taloudentekijäksi ja kärkihankkeeksi. Haluan kysyä opetusministeriltä, onko meillä tarpeeksi osaamista ja sitä huippuosaamista, huippukoulutusta tätä biotaloutta ja vihreää teknologiaa varten, elikkä keskustelevatko sektorit tarpeeksi keskenään.

Siihen liittyen, mistä jo päivällä oli puhetta täällä sosiaali- ja terveyshallinnonalan budjettia käsiteltäessä: Onko meillä tarpeeksi hoitoalan koulutusta, koska vanhuspalvelulaki ja ensihoitojärjestelmän uudistus vaativat siirtymävaiheessa varmasti lisää käsiä? Onko tarkoitus lisätä esimerkiksi ammatillista aikuiskoulutusta siltä osin?

Täällä otettiin jo esille koulun järjestysongelmat ja sisäministeriltäkin kysyttiin koulupoliisitoiminnasta. Onko se teille tuttua? Oulussa siitä on todella hyviä kokemuksia.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn opetusministeriltä alkiolaisessa yrittäjyyden ja sivistyksen hengessä, mikä on ammattikorkeakoulujen asema, kun näitä rahoituksia tullaan leikkaamaan. Ammattikorkeakoulujen kolmas tehtävä on myös aluekehittäminen. Ne ovat perustaneet maakuntakorkeakouluja yliopistojen kanssa. Se on erittäin tärkeää maakuntien reuna-alueille. Aamullakin pääministeri Katainen puhui luovasta tuhosta. Jotta luova tuho toteutuisi, me tarvitsemme vahvaa osaamista, vahvoja kumppaneita.

Ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kanavoimaan hyvin vahvasti sitä EU-rahoitusta, minkä me kertaalleen olemme maksaneet EU:lle, ja tehneet sitä kautta meidän yrittäjillemme hyvää henkeä ja hyvää koulutusta tähän tarkoitukseen. Jos ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen yhteistyö heikentyy näitten rahoitusten kautta, niin tämä on täysi tuho meidän maakuntiemme alueille.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kummallekin ministerille, mutta erityisesti ministeri Arhinmäelle: Minä en missään vaiheessa sanonut niin, että nuorten yhteiskuntatakuu on vain hymistelyä. Minä kerroin, että kaikki poliitikot allekirjoittavat jonkinlaisen yhteiskuntatakuun, mutta sitten sanoin, että tällaisen hymistelyn rinnalle haluan realismia, ja sitä todella tarvitaan. Mitkä ovat tosiasialliset pelimerkit, paljonko on aloituspaikkoja, sijoituspaikkoja, paljonko on ohjaavia henkilöitä, henkilöresursseja? Nimenomaan ohjausta hukassa olevat nuoret tarvitsevat.

Realismia on se, että nuorisotyöttömyys kasvaa, nuoria työttömiä on yli 40 000, pitkäaikaistyöttömiä yli 60 000 ja yli kaksi vuotta työttömänä olleita yli 30 000. Nämä kaikki ovat sellaisia kohderyhmiä, joiden pitäisi olla jo nykyisen työvoimapalvelulain mukaan ensisijaisia, ja pelimerkit eivät tälläkään hetkellä riitä, ja ensi vuoden lähtötaso verrattuna vuoden 2011 tilinpäätöstietoihin on 20 miljoonaa euroa vähemmän.

Opetusministeri Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Lyhyt vastaus edustaja Mattilalle: tiedän muun muassa, että Itä-Suomen yliopistossa alkaa puutiede ensi vuonna, liittyen tähän biotalouteen.

Sitten tässä on keskeisesti ollut esillä nyt tämä oppisopimuskoulutus. Olen käynyt Saksassa monta kertaa. Pidän itseäni ammattimiehenä myöskin tämän oppisopimuskoulutuksen kehittämisen kohdalta. Olen koko elämäni käynyt oppisopimusta tullakseni hyväksi opetusministeriksi. Mutta konkreettisemmin: tässä nuorten aikuisten osaamisohjelman kohdalta on tarkoitus nyt ottaa 1 500 aloittajaa vuonna 2013, 2 000 aloittajaa vuosina 2014 ja 2015 sekä 500 vuonna 2016. Se on konkreettisesti nuorille kohdennettua oppisopimuskoulutusta. Sen lisäksi sitten näitten alle 20- ja 18-vuotiaitten kohdalta on jo nyt käytössä laajoja työssäoppimiskokeiluja, jotka pitävät sisällään tämän 2+1-mallin, jossa tämä viimeinen vuosi käytännössä toteutetaan oppisopimuskoulutuksena.

Tarkoitukseni on merkittävästi laajentaa tämän hallituskauden aikana alle 20-vuotiaitten nuorten oppisopimuskoulutusmahdollisuutta, ja olen kutsunut tätä silmällä pitäen lokakuun 2. päivänä myöskin työmarkkinajärjestöt ja eri tahot neuvottelemaan, hakemaan yhteisesti malleja, joilla me voimme nimenomaan nuorten oppisopimuskoulutusta kehittää. Toisin kuin kansalaiskeskustelu antaa ymmärtää, oppisopimuskoulutus ei ole mikään helppo muoto opiskella, se vaatii nuorelta lujaa sitoutumista, itsenäisyyttä, motivointia, se vaatii työnantajilta todella vahvaa panostusta tähän ohjaavaan työhön. Ei nuorta 16—17-vuotiasta voi jättää yksikseen sinne työpaikalle kuljeskelemaan, vaan siinä pitää olla todella ohjaava opetus läsnä koko ajan, pitkähkön aikaa.

Sitten oppisopimuskoulutuksesta vielä se, että osana yhteiskuntatakuuta me olemme sopineet, että tämä työnantajien koulutuskorvaus nostetaan 800 euroon kuukaudessa, jolla houkuttelemme myöskin työnantajia tarttumaan tähän oppisopimuskoulutukseen.

Sitten näihin muihin kysymyksiin. Täällä edustaja Reijonen peräsi rakennusmestarikoulutusta. Kannan teidän kanssanne myöskin huolta tästä. Minusta on tärkeää, että tätä työelämälähtöistä rakennusmestarikoulutusta nimenomaan aikuiskoulutuksena on tarjolla, ja tulen nyt omalta kohdaltani tekemään, mitä tämän asian suhteen voin. Meillähän tässä niin yliopistot kuin ammattikorkeakoulutkin ovat aika itsellisiä, mutta näissä tulosneuvotteluissa voin ja haluan tätä asiaa ohjastaa.

Sitten edustaja Vahasalolle tästä tieto- ja viestintätekniikan opetuksesta: Nyt kun teemme uutta opetussuunnitelmaa peruskouluun, niin pidän yhtenä aivan keskeisenä asiana käydä tähän kipukohtaan kiinni. Siis meillä on paljon kouluissa itse asiassa modernia teknologiaa, mutta opettajat eivät sitä käytä, joko he eivät osaa tai halua sitä käyttää, ja se nyt on kuitenkin ajatellen meidän lastemme tulevaisuutta yksi aivan ydinkohta, johon pitää käydä kiinni.

Mitä tulee venäjän kielen opiskeluun Itä-Suomessa, niin osana peruskoulun tuntijakouudistusta meille tuli sinne sisäänrakennettuna todella tällainen vieraitten kielten opetuksen lisääminen, johon mahtuu myöskin venäjä, espanja, ranska jne., ja tällaisella erillisellä valtionavustuksella, joka on prosentuaalisesti 70—80 prosenttia, siis kunnalle tulevaa korvamerkittyä rahaa, jos itse sitten laittaa Joensuussa parikymmentä prosenttia siihen lisää, voi lisätä merkittävästi venäjän kielen opetusta. Tämä on tosi tärkeä asia ja rikastuttaa meidän kielivalikoimaamme.

Och samma på svenska! (Naurua)

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten työkyvyttömyystilanne on hälyttävä. Alle 30-vuotias työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt henkilö maksaa noin 1,5 miljoonaa yhteiskunnalle. Noin 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista liikkuu riittämättömästi terveytensä kannalta. Työeläkeyhtiö Varman teettämän laajan suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin selvityksen mukaan 8 prosenttia työssä käyvistä 18—29-vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää kahden vuoden kuluttua. Tämäkin on todella hälyttävä tieto. Niinpä ministereiltä kysynkin: pitäisikö korkeakoululiikunnalle luoda paremmat edellytykset ja miten, jotta saadaan korkeakouluopiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta lisättyä, ja pitäisikö liikuntapalvelut sisällyttää uudistettavaan ammattikorkeakoululakiin?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy kansainvälistymiskoulutukseen ja markkinoinnin koulutukseen. Suomalaisethan ovat perinteisesti olleet vahvoja teollisuustuotteiden viennissä. Meidän viennistä noin 70—80 prosenttia tulee teollisuustuotteiden viennistä, mutta sen sijaan palveluiden ja kulutustavaroiden markkinointi ja kansainvälistyminen on meillä vielä lapsenkengissä verrattuna erityisesti ruotsalaisiin ja tanskalaisiin.

Esimerkiksi meidän suomalaisella tekstiiliteollisuudellamme olisi todella hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä, jos me ymmärtäisimme tämän kansainvälistymisosaamisen ja markkinoinnin arvon. Kysyisin opetusministeriltä: millä tavalla aiotte satsata nimenomaan markkinoinnin ja kansainvälistymisen osaamiseen korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, hyvä opetusministeri, moneen asiaan täällä vastauksissanne toteatte, että on keskeistä ja pidätte tärkeänä, ja minusta huolenne kokonaisen koulutussektorin tulevaisuudesta on varsin aito ja myöskin aiheellinen. Mutta jotenkin kyllä nyt erityisesti tämän varhaiskasvatuslain kokonaisuuden osalta joudun toteamaan, että toivoisin vielä tarkempaa vastausta, mistä tämä, arvon ministeri, nyt on kiikastanut. Niin kuin edustaja Heinonen täällä toi esiin ja tätä on toistuvasti teiltä tivattu: Mikä tässä nyt kestää ja miksi te ette halua tätä asiaa edistää? Liittyykö tämä nyt jollain tavalla mahdollisesti siihen, että te ette olekaan huomioinut budjetissa millään tavalla varata rahaa tämän lain isoon kokonaisuudistukseen, joka koskee erityisesti myös juuri tätä päivähoitoa?

Vielä näistä homekouluista, joihin emme sen syvemmin vielä päässeet. Olisitteko valmis, ministeri, ajattelemaan pidempikestoista kokonaisrahoitusta tähän homekoulupakettiin, joka on koko Suomen laajuinen asia, ettei tähän aina vuosittain laitettaisi miljoonia ja hankkeita eri puolilla Suomea jäisi pahimmillaan jopa kesken?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eri kouluissa useilla paikkakunnilla on pilotoitu Kiva Koulu -järjestelmä, jossa puututaan matalalla kynnyksellä välittömästi henkilökunnan toimesta muun muassa koulukiusaamiseen ja muuhun kouluhäiriköintiin. Tällä järjestelmällä on saatu erittäin hyviä tuloksia, ja Kiva Koulu on saanut aikaan koulussa viihtyvyyttä ja koulurauhaa. Kysynkin opetusministeriltä: tunnetteko järjestelmän ja näettekö, että Kiva Koulu -järjestelmän voisi ottaa käyttöön laajemminkin koko maassa joka koulussa? Se ei nimittäin maksa mitään eli ei aiheuta kustannuksia.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetushallituksen tutkimuksen mukaan koulut ovat eriytyneet ja oppimiserot ovat jopa 2,5 vuotta. Pelkään kovasti, että erityisesti nämä erot näkyvät maahanmuuttajaoppilaissa, joiden kotona voi olla ongelmia ja haasteita juuri tämän kotoutumisen ja suomen kielen tiimoilta. Olisin kysynyt opetusministeriltä: minkälaisia suunnitelmia teillä on ja kuinka te aiotte jatkossa huomioida sitä, että juuri nämä Suomeen muuttaneet uudet suomalaiset pääsevät mukaan tähän meidän kouluelämään ja sitä kautta löytävät polun ammattiopintoihin ja työelämään?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin kysymys opetusministerille: Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet on tehty ja nyt saatiin 10 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Alueelliset erot ovat kuitenkin valtavat ja johtuvat osittain kuntien rahoitusosuuksista. Mitä tälle ongelmalle voitaisiin tehdä, jotta kaikille pienille lapsille olisi laadukas iltapäivä- ja aamupäivähoito ympäri Suomen riippumatta, missä asuu?

Toinen kysymys sitten kulttuuriministerille erityisesti täältä Veikkauksen edunsaajan puolelta: Kun täältä rahastosta nyt puretaan muun muassa tähän Stadionin remonttiin, niin olen ymmärtänyt, että rahasto on tämmöisten kertaluonteisten menojen kattamisessa ollut paikka. Nyt tiedän ja luin tuosta, että siitä puretaan myöskin muille kuin pelkästään Stadionille. Ovatko ne muutkin kuitenkin tämmöisiä investointiluonteisia menoja, ettei siitä rahaston purkamisesta tule automaattia budjetin katteeksi? Huolissani olen myöskin siitä pienenevästä prosentista, joka budjettirahoituksesta enää tulee liikunnalle, sillä silloin kun meidän Veikkauksen tulos lähtee menemään toiseen suuntaan, niin liikunta on kaikkein heikoimmalla.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Olympiastadionin rahoitus tulee nimenomaan rahastoa purkamalla samalla tavalla kuin ymmärtääkseni aikoinaan Kansallisooppera rakennettiin. Meillä joka vuosi budjetissa määritelty osuus veikkausvoittovaroista jaetaan jakosuhdelain mukaisesti: 38,5 taiteelle, 25 liikunnalle ja urheilulle, 17,5 tieteelle ja 9 prosenttia nuorisolle. Sitten tämä 10 prosenttia, joka on tätä jakamatonta, kun on jaettu näillä samoilla suhteilla näiden taiteen, liikunnan, tieteen ja nuorison kesken, ei tule tästä osuudesta vaan tulee nimenomaan sieltä rahastosta, joka on sitä yli jäänyttä voittoa, ja sitä käytetään nimenomaan investointeihin.

Rahaston purkua tehdään, kun Veikkauksen voitto ei ole ollut niin isoa kuin on ollut se, mikä on tuloutuksena päätetty. Silloin sitä on jossain määrin purettu. Mutta rahasto näyttäisi kuitenkin olevan kasvavaan suuntaan muuten paitsi sitten tietysti tämä ison mittakaavan purku, eli tämän suhteen ei ole huolta.

Myös olen esittänyt, että 2014, kun tämä Valtion taidemuseo säätiöitetään ja silloin tulee 20 miljoonaa taiteen puolelle, niin jotta se ei olisi äkkijyrkkä vuoden rysähdys, sitä voitaisiin tämän rahaston kautta tasoittaa, ei pysyvänä siirtona vaan sillä tavalla, että siitä tulisi tämmöinen tasoittava elementti, investointiluonteinen. Näin pystyy paremmin varautumaan.

Liikunnan osalta budjetin sisällä panostus on kyllä ollut ei huippu-urheiluun. Sinnehän on huudettu koko ajan lisää rahaa, mutta itse asiassa huippu-urheilun rahoitus on kasvanut sekä euromääräisesti merkittävästi että suhteessa muuhun viime vuosien aikana, ja nyt me panostamme nimenomaan seuratukeen, suoraan ruohonjuuritasolle tulevaan tukeen, joka erityisesti lapsia ja nuoria liikuttaa. Tämä on se keino, jolla voitaisiin myös tätä heti koulupäivän jälkeistä liikuntatoimintaa auttaa, koska valtaosa meidän valmentajista, toimijoista on työssä käyviä ihmisiä. Se, miksi meillä on se tyhjä aukko koulun ja harjoitusten välissä, johtuu tästä, ja jos me pystyisimme entistä enemmän palkkaamaan työkseen valmentavia ihmisiä, niin voitaisiin täyttää varsinkin nuorempien lasten ja nuorten osalta sitä; onko järkevää se, että koulupäivän jälkeen mennään muutamaksi tunniksi kotiin odottamaan, että vanhemmat tulevat heittämään treeneihin, vai kannattaisiko niiden olla suoraan koulupäivän jatkeena.

Vielä edustaja Tolppaselle, joka kysyi, miten käy maakuntateattereille. Nyt nimenomaan meidän omana päätöksenä on huolehdittu siitä, että vaikka tehtiin nämä indeksijäädytykset, niin me korvaamme ne veikkausvoittovaroista. Näin ollen ei maakuntateattereille eikä museoille eikä orkestereille tule tätä indeksijäädytystä, joka tulee monille muille. Tältä osin ensi vuoden osalta on huolehdittu asiasta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää kulttuuriministeri Arhinmäkeä siitä, että olette julkisesti puolustanut läänintaiteilijoiden asemaa tulevassa hallinnonuudistuksessa.

Mutta yksi seikka: Kullekin maakunnalle kulttuuri ja taide ovat tärkeitä, ja kussakin maakunnassa on oma identiteetti ja oma kulttuurihistoria. Meillä on 13 alueellista taidetoimikuntaa Suomessa ja ainakin tähän saakka on ollut yhtä paljon toimipisteitä, koska täytyyhän siellä olla sellaisia henkilöitä, jotka arkipäivässä tekevät työtä ja kehittävät taidetta ja kulttuuria.

Kysymys — välttämättä ei ole kysymys, se on enemmänkin toive siitä, voisiko sittenkin vielä tarkastella näiden toimipisteitten lukumäärää, että niitä olisi yhtä paljon kuin on näitä alueellisia taidetoimikuntia, koska ainakin itse näen, että alueellisten taidetoimikuntien saattaa olla vaikea toimia ja niitten toimijoitten motivaatio voi olla heikko, jos läänin tasolla tai maakunnan tasolla ei ole lainkaan sellaisia virkahenkilöitä, jotka tekevät tätä arkityötä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisoministeriltä haluaisin kysyä, kun nuorisopolitiikkaa ohjaa tämä valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Lanuke, jota Nuora vuosittain arvioi, ja viime kaudella ei saatu kertaakaan tähän saliin ajankohtaiskeskustelua lapsi- ja nuorisopolitiikasta, olisiko tällä kaudella jo mahdollisuus siihen.

Toisaalta haluaisin kysyä myös sitten opetusministeriltä tästä varhaiskasvatusasiasta. Varhaiskasvatushan on pitkään nähty jo osana kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa, ja useat Suomen kunnat ovat jo aika päiviä sitten siirtäneet varhaiskasvatuksen osaksi sivistyspalveluita. Valtio on ollut tässä vähän jälkijunassa, mutta viime kaudella valmisteltu ministeriöuudistus on nyt ensi vuoden alussa toteutumassa. Olisin kysynyt tulevalta varhaiskasvatusministeriltä, missä vaiheessa on tämä päivähoitolain uudistus ja ollaanko siihen paneutumassa tässä ensi vuoden aikana.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilisessä varsinaisessa puheenvuorossani nostin opetusministeriön talousarvioesityksestä monia myönteisiä asioita esille. Erityisesti oppilasryhmien pienentäminen on upea asia.

Mutta nyt haluan kysyä sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Sosiaalityöntekijöiden puutteesta on täällä jo puhuttu tämän syksyn aikana, mutta myös sairaanhoitajapula on mitä ilmeisimmin odottamassa jo nurkan takana. Monissa paikoin tällä hetkellä sairaanhoitajista on suurempi pula kuin lääkäreistä. Toki osittain ongelma johtuu siitä, että alalta siirtyy pois ihmisiä esimerkiksi kohtuuttoman työtaakan johdosta, mutta myös koulutuspaikkoja on todennäköisesti liian vähän.

Kysynkin ministeriltä, onko ministeriössä tehty lähiaikoina selvitystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla eri ammateissa tarvittavien työntekijöiden tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa ja miten näihin lisääntyviin tarpeisiin on tarkoitus vastata.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafsson toi hyvin esille koulutusta vailla olevien nuorten niin sanotusti kalastamisen koulutuksen verkkoon. Tuo nuottaus on tarpeen kadotettujen ja syrjäytyneiden nuorten kannalta. Kysyn kuitenkin ministeriltä, onko hallitus ryhtynyt selvittämään nuorten sijoittumista työelämään nykyistä aiemmin arvioiden työturvallisuuslainsäädännön esteitä alle 18-vuotiaiden osalta sijoittua työelämään oppisopimuskoulutuksen avulla ja sitä kautta paremmin tulla jo aiemmin. Tällaisella kinesteettisellä oppijalla eli kädellä oppijalla, jolle ei teoreettinen koulutus niinkään maistunut, olisi todella luonnollinen polku sijoittua jo aiemmin työelämään, ja turvattaisiin silti heidän turvallisuutensa.

Ministeri Arhinmäeltä olisin kysynyt: Aiotteko todellakin pohtia näiden keskusten sijoittumista niin, että ne olisivat oikeudenmukaisia taloudellisten panosten osalta, missä kulloinenkin toimipiste on, Turku, Pori esimerkkinä? Paljonko Turku saa suhteessa väkilukuunsa valtiovallan tukea?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koulutus on tärkeä peruspilari, jolla mahdollistetaan nuorelle ammattiinpääsy ja ehkäistään syrjäytymistä. Oulun seudulla on nuorin ikärakenne ja Suomen korkein nuorisotyöttömyys, ja olemme tuskailleet kroonista toisen asteen koulutuspaikkojen puutetta. Vetovoima on niin suuri, että kynnys on noussut niin korkeaksi, että kaikille opiskelijapaikkaa ei riitä, ja tämä kehitys syrjäyttää erityisesti kaikista heikoimmat oppilaat. Samaan aikaan monella seudulla aloituspaikkoja jää täyttämättä tai paikkoja perutaan. Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 28.8.: "Perutut paikat: Oulussa ja Lahdessa ihmetellään vastakkaisia kokemuksia". Eli Lahdessa ja Etelä-Karjalassa yksi kolmasosa on perunut opiskelupaikkansa, kun Oulussa takerrutaan kaikkiin paikkoihin kuin hukkuva oljenkorteen.

Arvoisa ministeri, kysyisin: miten jatkossa tasa-arvoisemmin turvataan kaikkien alueiden aloituspaikat?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin edustaja Eestilän tavoin halunnut kysyä taidetoimikuntien määrästä ja toimikuntien tulevaisuudesta ja päätöksestä vielä ehkä uudelleen harkita näiden määrää.

Lisäksi edustaja Mäkisalo-Ropposen tavoin kannan huolta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta ja koulutuspaikkojen määrästä etenkin sosiaalialalla. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset sosiaalityöntekijät kokevat työnsä raskaammaksi kuin muut kollegansa, ja tuloshan ei ole yhtään yllättävä, sillä myös työn määrä on huomattavasti suurempi kuin heidän pohjoismaisilla kollegoillaan. Suomessa sosiaalityöntekijällä on 15 minuuttia kuukaudessa aikaa asiakkaansa kohtaamiseen, ja tämä on liian vähän. Tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät, koska eläkkeelle jääviä on paljon ja koko ajan kunnissa on pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Saammeko jatkossa, opetusministeri, lisää koulutuspaikkoja sosiaalityöntekijöille?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kuvasi erittäin väkevästi sitä, millä tavalla hän tarttuu tähän oppisopimuskoulutuksen käyttöön näitten nuorten joukossa. Se on erinomainen asia, että ministeri näin toimii, ja voin vahvistaa koko salille sen, että hän on ammattimies, koko ikänsä touhunnut tällä puolella, niin että varmasti siitä myöskin tulee jotain.

Ministeri myöskin kuvasi oivasti sen, että nämä nuoret tarvitsevat erityisohjausta siellä työpaikoilla, että heitä ei voi jättää yksin, mikä on aivan totta. Näin on. Onko suunnitteilla — en tiedä, onko termi oikea mutta sinne päin kuitenkin — että työpaikkaohjaajien koulutusta täytyy lisätä, koska nuo määrät, jotka tällä hetkellä ovat vaatimattomia, ministerin kuvauksen mukaan tulevat reilusti nousemaan? Eli nuoret tarvitsevat paljon, paljon niitä työpaikkaohjaajia. Onko näiden koulutukseen ajateltu panostaa?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella 255 000 opiskelijan opintotuen indeksikorotuksen vaalilupaus vaihtui ministerin 10 sentin ateriatukikorotukseen. Ja sitten jotkut vielä ihmettelevät, miksi politiikka ei nuoria kiinnosta. Ihmetystä lisää myös se, että täällä olleet hallituksen kansanedustajat ovat huolissaan lasten ja nuorten liikuntapaikoista ja liikunnasta mutta samanaikaisesti tulevat hyväksymään muun muassa sen, että liikuntapaikkarakentamisesta tullaan leikkaamaan 13 prosenttia, lähes 4 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Olisin ministeriltä kysynyt vielä sitä, minkä takia hallitus taas leikkaa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista, jotka nimenomaan pitäisi kohdistaa yleishyödyllisille yhteisöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Valtiokonttorihan tulee ottamaan sieltä taas omaan käyttöönsä 112,3 miljoonaa euroa, joka on lähes 10 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Miksi näin?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Tuossa oli paljon kysymyksiä, varmaan voin myöhemmin vastata tarkemmin. Mutta heti edustaja Niikolle vain, että nyt en oikein ymmärtänyt Niikon puheenvuoroa. Kun juuri äsken kerroin täällä, jos te olisitte kuunnellut, että hallitusohjelmaan on kirjattu ja kehyksiin on määrärahat laitettu siitä, että opintotuki sidotaan indeksiin, niin täällä te väitätte, että opintotukea ei olla sitomassa indeksiin ja se on vaihtumassa johonkin ateriatuen korotukseen. Ei täällä nyt ihan mitä tahansa voi puhua.

Liikuntapaikkojen rahoitus. Jos katsotaan kokonaisuutta, mitä on momentilla plus se, mitä Stadionin rakentamiseen tulee lisää — pitää muistaa, että Stadionin perusparannuksen yhteydessä ei tehdä vain huippu-urheilun tiloja vaan remontoidaan koko Stadion, missä on paljon muitakin liikuntatiloja — niin itse asiassa, kun nämä laskee yhteen, liikuntapaikkarakentaminen tulee lisääntymään. Ja ymmärtääkseni kumpikaan ministereistä ei vastaa Raha-automaatiyhdistyksestä, vaan se on sosiaali- ja terveysministeriön puolella, niin että varmaan siinä luokassa kannattaa esittää nämä kysymykset RAY:stä.

Opetusministeri  Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tässä on semmoinen eettinen ongelma, että haluaisin vastata kaikille, jotka ovat tehneet kysymyksen.

Totesin, että edustaja Hongisto kysyi aiemmin tästä käyttäytymisnumeron palauttamisesta peruskouluun. Suhtaudun siihen henkilökohtaisesti ihan myönteisesti. Täytyy nyt tätäkin arvioida osana, kun tehdään tätä opetussuunnitelmauudistusta, mitä mieltä nyt sitten asiantuntijat, koulut, rehtorit jne. ovat, mutta ihan hyvä juttu.

Edustaja Vikman peräsi tärkeää opinto-ohjausta. Meillähän on hallitusohjelmassa kirjattu niin, että sitä pitää vahvistaa koulutuksen kaikilla tasoilla. Tältäkin osin nyt voin viitata käynnistyvään lukio-opetuksen tuntijaon tavoitteitten uudistamistyöhön ja peruskouluun. Miten se sitten käytännössä tehdään esimerkiksi peruskoulun kohdalla? Olen itse vahvasti sitä mieltä, että sitä ei voida jättää yksin opinto-ohjaajan varaan vaan se on laajemmin kaikkien opettajien tehtävä, noin kärjistäen sanottuna. Siihen asiaan vain pitää sitten koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa saada vahvempi ote.

Tärkeä homekouluasia on jäänyt ministerin taholta liian ohuelle käsittelylle. Täällä esitettiin toivomus, että pitäisi olla pidemmän aikavälin toimintaohjelma homekouluongelmien ratkaisemiseksi. On helppoa yleisellä tasolla olla samaa mieltä. Tämä noin 60 miljoonaa euroa ei tietystikään ole riittävä, eikä paljon tilannetta lohduta se, että kahdeksan vuoden aikana pääministerin ollessa keskustapuolueesta tilanne ei mitenkään olennaisesti ollut toinen. Tämä on ihan oikeasti vakava, kipeä yhteiskunnallinen ongelma, miten saadaan isommat voimavarat (Puhemies koputtaa) koottua siihen, että tähän vakavaan terveydelliseen lasten ja henkilöstön hyvinvointiongelmaan voitaisiin isommalla määrärahalla puuttua. Toivon tältä osin myöskin eduskunnalta nyt vastuullisuutta sitten, kun se budjettia käsittelee, ja se on myöskin perinteisesti itse sitten määrärahoja lisännyt.

Sitten tähän edustaja Kärnän esille nostamaan työpaikkaohjaajien koulutukseen. Minä olen ollut tänään iltapäivällä valtakunnallisessa aikuisopiskelijaviikon avauksessa, missä yhteydessä (Puhemies koputtaa) sain myöskin palkita muun muassa vuoden yritysmyönteisimmän yrityksen, joka oli Lemminkäinen. Sain keskustella firman toimitusjohtajan, työntekijöitten ja muun muassa heidän työpaikkaohjaajakoulutuksesta vastaavan henkilön kanssa, joka ylivertaisen vahvasti korosti sitä, jos alle 18-vuotiaita on oppisopimuskoulutuksessa, kuinka tärkeää on koulutettujen työpaikkaohjaajien läsnäolo tässä koulutuksessa.

Ja sitten vielä tähän varhaiskasvatuslakiin. Täällä edustaja Saarikko, joka nyt ei malttanut jäädä kuuntelemaan vastausta, sanoi jotenkin näin, että miksi ette halua edistää. Herranjumala, minä en ole muuta tehnytkään viime viikot ja kuukaudet kuin pyrkinyt kaikin voimin nopeuttamaan tätä hallinnollista yhteistyötä, jossa tiettyjen valvonnan ja muitten kysymysten kohdalla on ollut lieviä ongelmia ministeriöitten välillä. Ne on nyt ratkaistu, ja nyt tulen asettamaan sitten tämän työryhmän, jolta itse odotan tosi paljon. Minä pidän henkilökohtaisesti tätä varhaiskasvatuslakia yhtenä tärkeimmistä laeista, (Puhemies koputtaa) mitä tämän hallituskauden aikana valmistellaan. Se on nimenomaan lasten tulevaisuuden kannalta ydinasia, että jo varhain esimerkiksi näihin kasvukipuongelmiin päästään kiinni.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että saamme liikunnan seuratoiminnan kehittämiseen lisäpanostusta tässä talousarvioesityksessä. Kuten ministeri Arhinmäki totesi, harrastaminen ja harrastukset ovat todellakin kallistuneet ja näin eriarvoistaneet lapsia ja nuoria. Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä, miten tätä tullaan nyt käytännössä valvomaan. Mikä on se taho, joka valvoo, että tämä raha menee nyt esimerkiksi harrastusmaksujen pienentämiseen eikä seurojen hallinnollisiin kuluihin? Esimerkiksi harrastesetelimallilla tämäkin raha olisi voitu kohdentaa suoraan vähävaraisten lasten ja nuorten vanhemmille, jotka olisivat voineet tällä mallilla maksaa lisenssimaksusta osan ja jättää seuraportaan kokonaan väliin.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että ministeri Gustafsson puolustaa ponnekkaasti nuorten oppisopimuskoulutusta. Lupasitte kääriä hihat, jotta tätä koulutusmuotoa kehitetään niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Te sanoitte tuntevanne Saksan mallin, mutta kannustaisin myös tutustumaan Italian ja Australian oppisopimusjärjestelmiin, (Raija Vahasalo: Ja Sveitsin!) sillä siellä suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Koneella on erinomaisia kokemuksia.

Täällä salissa puhutaan jatkuvasti nuorten syrjäytymisestä ja nuorten mielenterveysongelmista, liian varhaisesta eläköitymisestä. Näiden aivan tavallisten asioiden lisäksi varmasti yksi syrjäytymistä ehkäisevä konkreettinen toimi on valmisteilla oleva opiskeluhuoltolaki. Siinä vain on nyt ilmennyt ongelmia rahoituksen suhteen. Olen ymmärtänyt, että terveydenhuollon ja psykososiaalisten palveluiden osalta STM:ssä on rahoitus osoitettu, mutta teille kuuluva opetuksen järjestäjän osuus on vielä epäselvä. Mitä sille osuudelle kuuluu?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin oikeastaan tuohon edustaja Paateron esille nostamaan veikkausvoittovarojen rahaston purkamiseen. Ihan selväksi ainakaan minulle ei tullut se, että kun aiemmin Svenska Teaternia ja Oopperaa on rahoitettu täältä rahastoa purkamalla, niin niillä kerroilla ei sieltä ole jaettu muille edunsaajille vastaavaa pottia. Mutta jos nyt olen ymmärtänyt, niin kuin edustaja Paaterokin mielestäni kertoi, Olympiastadionille on tulossa tuo raha, mutta sen lisäksi tätä rahastoa purettaisiin jakosuhdelain mukaan myös kaikille muille edunsaajille. Nyt olisi mielenkiintoista tietää, että jos näin on tarkoitus toimia, niin mihin tämä raha käytetään. Minun mielestäni se jollain tavalla ainakin on siinä ja tässä, noudatteleeko se silloin tämän jakosuhdelain henkeä, jos se käytetään esimerkiksi vain toimintaan yhtenä vuonna eikä investointiin, niin kuin näissä aiemmissa hankkeissa on. Tähän toivoisin (Puhemies koputtaa) ministeriltä vielä tarkennusta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa kulttuuriministeri Arhinmäki, sivistysvaliokunta tapasi tänään Forum Artisin edustajia eduskunnassa. Taiteilijajärjestöt olivat erittäin huolissaan siitä, miten taiteen määrärahat tulevat tulevina vuosina riittämään, kun siellä veikkausvoittovarojen puolella tosiaan on entistä enemmän jakajia. Samoin tuli esiin keskusteluissa Taike-laki, joka paraikaa on valiokunnan käsittelyssä. On erittäin suuri huoli siitä, mitä taiteen edistämisen määrärahoille tapahtuu, jos lakiin Taiteen edistämiskeskuksen tehtäväksi tuodaan myös kulttuurin edistäminen, koska kuten kaikki täällä me tiedämme, niin opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä kokonaisuudessaan on edistää kulttuuria, kun taas taiteen edistäminen on, kuten varmasti kulttuuriministerinä hyvin ymmärrätte, aika lailla eri asia.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten todettu, hallitus käynnistää kokeilun, jonka tavoitteena on parantaa yritysten mahdollisuuksia tarjota nuorille oppisopimuskoulutuspaikkoja. Iloitsen siitä, että esteitä koulutuksen laajentamisen tieltä karsitaan ja yritykset pääsevät tarjoamaan nuorille sujuvan väylän opin tielle ja työelämään. Oppisopimuskoulutuksesta on Keski-Euroopassa muodostunut keskeinen nuorten työelämään kouluttautumisen väylä, jossa mestari opettaa kisällille ammatin ja maksaa tälle opiskelun ajan kisällin palkkaa. Oppisopimusopiskelijan palkkaa onkin verrattava opintotuella elävän opiskelijan tulotasoon, ei ammattiosaajan palkkaan. Kannustan teitä, ministeri Gustafsson, edelleen etsimään konkreettisia keinoja oppisopimuskoulutuksen laajentamiseksi, jotta yrityksiä kannustetaan tarjoamaan nuorille sujuva väylä työelämään.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei pidä sekoittaa sitä, että alipalkattua henkilöstöä tuotaisiin oppisopimusreittiä pitkin oppimaan työtä. Pitää antaa polkuja ja uudistaa niitä, mutta ei niin, että työehtosopimusta ei noudatettaisi, koska tällä hetkellä jokainen ammattilainen saa ammattiosaamistaan vastaavaa palkkaa. Aivan samoilla määritelmillä löytyy polku järkevästi niille oppisopimusoppilaille, joilleka maksetaan oman ammattiosaamisensa mukaista palkkaa. Järjestelmä on jo olemassa. Työehtosopimukset ovat erittäin taipuisia siihen, että meillä on harjoittelijapalkkoja työelämässä, ja koko rakenne on vain sitä varten, että jokainen saa omasta ammattiosaamisestaan johtuvan palkan, ja sinällään se huoli siitä, että pitäisi tehdä alemarkkinat työelämään, on kyllä minun mielestäni pikkusen harhaanjohtavaa. Välineitä pitää luoda työnantajille, jotta he ottavat paremmin pk-sektorille oppisopimusoppilaita.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme erittäin hyvin, että paitsi että terveyttä edistävillä toimilla on inhimilliset ulottuvuutensa, niillä voidaan saada aikaan myös merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä. Jälleen uusi taustatutkimus tai uudet liikuntasuositukset tuskin kuitenkaan ovat täsmäratkaisu suomalaisten saamiseksi sohvilta ylös lenkkipoluille. Tavoite liikunnan lisäämisestä on tärkeä ottaa huomioon kaikkien hallinnonalojen toiminnassa, ja kysyisinkin ministeriltä, mihin toimiin on ryhdytty hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei liikuntapolitiikka jää ainoastaan yhden hallinnonalan sisäiseksi puuhasteluksi.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kulttuuripuolen budjetti on erittäin haasteellinen. Se on nollabudjetti, ja käytännössä se tarkoittaa kyllä leikkauksia kentälle. Varsinkin seuraavina vuosina ensi vuoden jälkeen on tilanne edelleen paljon pahempi. Oletteko te, ministeri, miettinyt, olisiko löydettävissä uusia rahoitusmalleja kulttuurille, olisiko luovan työn tekijöiden yrittäjyyden edistämistä syytä kehittää tai jotain muita tämmöisiä mahdollisuuksia, millä kulttuuriala voisi kukoistaa jatkossakin.

Opetusministeri Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Täällä oli jäänyt vastaamatta muun muassa edustaja Mäntymaalle. Kiitos tärkeästä kysymyksestä, joka koski tätä Kiva Koulu -ideaa, jonka aikanaan opetusministeri Kalliomäki käynnisti. Meidän peruskouluistahan yli 90 prosenttia on omalla päätöksellään päättänyt osallistua tähän kiusaamisesta vapaaseen kouluun. Tunnen tämän hankkeen ja sen idean, joka loppujen lopuksi on aika yksinkertainen: kiusaamiseen puututaan heti, ja siihen ovat kaikki, kouluyhteisön henkilökunta ja muut, velvollisia. Sen tulokset ovat hyvät, ja sehän on ihan tämmöinen tieteellinen järjestelmä, jota nyt myöskin markkinoidaan ulkomaille. Sen ikään kuin patentin omistaa opetusministeriön ja Turun yliopiston välisellä sopimuksella Turun yliopisto, mutta kaikki ne koulut, jotka ovat tähän ilmoittautuneet, voivat siinä korvauksetta olla.

Sitten edustaja Kauma peräsi tätä tärkeää kansainvälistymistä noin markkinoinnin näkökulmasta ja otti esille tekstiiliteollisuuden. Olen aika hyvin perillä niistä tulosneuvotteluista, mitä ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen kanssa käydään, ja kyllä siellä tämä markkinointi on aina vahvasti mukana niissä opintosuunnissa, joihin se kuuluu, ja vähän niissäkin, joissa se ei nyt välttämättä läsnä ole, koska osa kansainvälistymistä on osata markkinoida Suomea, mukaan lukien myöskin me kansanedustajat, ministereistä nyt puhumattakaan.

Sitten edustaja Lipponen on valitettavasti poistunut. Lipponen teki myöskin tärkeän kysymyksen koskien erityisesti maahanmuuttajien asemaa ja tilannetta Suomessa. Meillähän on viime vuosina kyllä tähän kiinnitetty huomiota. Meillä on peruskoulussa hyvin joustava järjestelmä: lapset otetaan mukaan koulutukseen, ja heti kun he hallitsevat tyydyttävästi suomen kielen, he siirtyvät normaalisti sille luokalle, mikä kehitystaso heillä on. Hallitusohjelman mukaisesti minusta on tärkeää, että nyt lukioon on kehitetty ja luvattu erikseen tällainen valmistava koulutus. Minä puhun tästä sen takia nyt vähän isommalla äänellä, koska minusta on erittäin tärkeää, että kun maahanmuuttajien määrä jatkossakin lisääntyy, me saamme Suomeen myöskin maahanmuuttajataustaista sivistyneistöä erilaisiin yhteiskunnan, valtion, kuntien tehtäviin, ja sen takia on tärkeää, että heidän tuloaan myöskin lukioon tuetaan tällä valmistavalla koulutuksella, johon on varattu ihan erikseen rahaakin. Myöskin hyvä hallitus keväällä tarjosi kansalaisopistoille ja kansanopistoille mahdollisuutta kohdentaa suomen kielen ja tällaisia yleisiä valmiuksia lisäävää koulutusta, johon ihan kiitettävästi kansalaisopistot päättivät osallistua.

Sitten on ollut monien taholta esillä tämä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökuntatilanne. Viime vuoden joulukuussa, kun hyväksyttiin tämä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, sen taustallahan oli vaativa taustatyö, miten noin makrolukuina eri työntekijämääriä Suomessa koulutetaan. Nyt olen kuitenkin tulkinnut ja ymmärtänyt tämän viime viikkoina käydyn keskustelun ja vakavasti tehdyt esitykset sillä tavalla, että on syytä varmaan nyt arvioida tässä ja nyt tätä työntekijämäärätarvetta ja -tilannetta. Muistutan nyt kuitenkin kansanedustajille ja kuulijoille siitä, että sosiaalialan työntekijöitten määrässä ei ole nyt yksin kysymys koulutuksesta, koulutettavien määrästä, vaan heidän palkkatasostaan, työolosuhteistaan. Meillä on paljon koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia, jotka vaan pitäisi (Puhemies koputtaa) houkuttelevammilla työehdoilla saada näihin tehtäviin. Mutta minä otan kyllä ihan vakavasti myöskin tämän työntekijämäärän arvioinnin, jos se vuoden takainen päätös perustui jotenkin ikään kuin vanhoihin tai vääriin arvioihin.

No, tämä ei ole varmaan opetusministerin viimeinen puheenvuoro. (Seppo Kääriäinen: Tällä kertaa!) — Niin, nyt voi olla. En tiedä, mitä puhemies ajattelee, mutta voidaan palata asioihin kyllä myöhemminkin.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä otti esille lapsia ja nuoria koskevan ajankohtaiskeskustelun, ja varmaan nyt kun tässä on käyty tätä keskustelua esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä, niin se voisi olla hyvä aihe, mutta ymmärtääkseni se on puhemies ja puhemiesneuvosto, joka ajankohtaiskeskusteluista päättää, eikä niinkään ministeri, mutta nyt varmaan viesti meni perille sinne suuntaan.

Oikeastaan tästä nousi muutama semmoinen isompi asia esille.

Ensin nämä veikkausvoittovarat. Niistä tällä hetkellä puretaan sitä rahastoa, jotta saadaan se määrä, mitä on sovittu raamissa jaettavaksi edunsaajille. Kun tuotto ei riitä siihen, niin rahastoa puretaan, ja sitä puretaan samassa suhteessa kuin on jakosuhdelaki. Jotta me pääsemme siihen kokonaissummaan, rahastoa puretaan, ja sitten se kokonaissumma jaetaan jakosuhdelain mukaisesti. Ainoa tämän jakosuhdelain ulkopuolinen on investointi tässä vuoden 2013 budjetissa, eli Olympiastadion, 6,3 miljoonaa euroa, on ainoa, joka ei ole jakosuhdelain mukainen. Sitten tietysti voi kysyä, minkä jakosuhdelain mukaan sitä pitäisi jakaa, koska se ei ole vain urheilun ja liikunnan pyhättö, vaan se on myös kulttuuriin pyhättö, suomalainen kansallinen monumentti ja arkkitehtonisesti upea rakennus. Minä en tiedä, pystyinkö minä selittämään sitä, mutta tämä on se.

Kysymys sitten siitä tulevaisuudesta, johon muun muassa edustaja Alanko-Kahiluoto ja edustaja Vahasalo viittasivat, joka on tämä Valtion taidemuseon säätiöittäminen vuonna 2014 ja sen myötä noin 20 miljoonan euron lisäkulujen tuleminen taiteen veikkausvoittovaroista edunsaajien kontolle, mikä siis päätettiin hallitusneuvotteluiden yhteydessä ja mitä sitten on ministeriön ikävä tehtävä toteuttaa jollain tavalla. Ajatus siitä on siis se, että tätä voitaisiin — ja tämä ei sitten menisi jakosuhdelain mukaisesti — ajatella investointina, koska muille edunsaajille ei ole tulossa tällaisia isoja säästöjä, leikkauksia, kertarysäyksiä. Ajatus ei ole se, että pysyvästi alettaisiin rahoittaa, mutta sillä tavalla, että voitaisiin sitä jaksottaa niin, että pystyy paremmin varautumaan. Tämä on se ajatus, jonka olen nostanut esille, jonka tulen nostamaan esille myös tulevissa kehysneuvotteluissa. Mutta huoli on kaikilla sama taiteen ja kulttuurin määrärahoista ja siitä päätöksestä, joka tehtiin Säätytalolla hallitusneuvotteluissa.

Kysymys siitä, kun nyt panostetaan tähän seuratukeen. Edustaja Wallinheimo on, täytyy kiittää, ansiokkaasti nostanut esille ja tehnyt työtä sen eteen, että vähävaraisista perheistä olisi mahdollisuus lapsilla ja nuorilla liikkua. Nythän tällä hetkellä lähes 30 prosenttia perheistä ilmoittaa, että lasten ja nuorten liikkumisen esteenä seuroissa on korkeat maksut. Harrastusseteli olisi yksi mahdollisuus, mutta kun se on jo 30 prosenttia, se ryhmä, siellä on paljon ihan tavallisia keskituloisia työssä käyviä ihmisiä, niin harrastusseteli ei ehkä enää ole se tehokkain keino, koska joukko on niin laaja. On pohdittu esimerkiksi sitä, että vain sellaisille seuroille annetaan tätä seuratukea, jotka sitoutuvat alentamaan maksuja, niin että ne ovat kohtuullisia. Tämä on yksi sellainen ajatus tässä takana.

Sitten vielä edustaja Pelkonen kysyi tästä, että minkälaista yhteistyötä liikkumisessa voitaisiin tehdä hallintokuntien välillä. Liikkuva koulu on yksi esimerkki siitä. Me tuemme sitä. Sitä tapahtuu kouluissa. Me tuemme työpaikkaliikkumisprojekteja, palkitaan niitä. Maankäytössä me pyrimme huolehtimaan siitä, että kevytliikenne on kunnossa, että on riittävästi arkiliikunnalle tiloja — tämän tyyppiset asiat.

Sitten, arvoisa puhemies, tämä Taike-kokonaisuus. Nyt haluan painottaa sitä, että alueellisia taidetoimikuntia tulee olemaan jatkossakin 13 lain mukaan. Tässä menee nyt vähän osalla sekaisin, ja ehkä sen vuoksi, että edellisessä esityksessä, jota sitten minä muutin, kun tulin ministeriksi, oltiin alueellisten taidetoimikuntien määrää vähentämässä. Niitä ei vähennetä, ja ne alueelliset taidetoimikunnat ovat ne, jotka tekevät sen alueellisen vertaisarvioinnin, ja ne ovat ne ryhmät, jotka huolehtivat alueellista taiteen edistämisestä. Sen lisäksi läänintaiteilijat tulevat säilymään nykyisen kaltaisena, hajautettuna, ja läänintaiteilijoiden tehtävähän on nimenomaan kehittää projekteja ja viedä niitä eteenpäin, tuottaa niitä projekteja. Nämä tulevat säilymään. (Puhemies koputtaa)

Se, mitä esitetään — ja joka tuotiin silloin, kun tämä tuli tänne keskusteluun — sen ajatus on se, että toimipisteiden määrää vähennetään. Ja miksi niitä vähennetään? Sen vuoksi, että saataisiin 3—4 työntekijää per toimipiste, jotta pystytään tekemään esittely ja esittelystä päätöksenteko, koska näillä on viranomaistehtävä, on valitusoikeus ja muut. Eli tästä on kysymys. Nämä aluetoimipisteet eivät ole sen alueellisen taidetoiminnan dynamoja, vaan nämä alueelliset taidetoimikunnat, joita tulee myös jatkossa olemaan 13.

Tätä keskustelua varmasti sivistysvaliokunta tulee jatkamaan. Me olemme kuunnelleet hyvin tarkasti taiteilijoiden, kulttuuriväen viestit, myös tämä huoli, mikä tuli Alanko-Kahiluodon puheenvuorossa siitä, että kulttuuri-sana mainitaan, että saadaanko taiteenedistämiskeskuslainsäädännössä mainita sana kulttuuri. Siinä oli vain ajatus siitä, että kun taide muuttuu koko ajan, pitää pystyä lainsäädännöllä vastaamaan tulevaisuuteen eikä pysyä vain niissä rakenteissa kiinni. Mutta nämä ovat sellaisia huolia, joita nyt sivistysvaliokunta käsittelee, ja ne on nostettu nyt voimakkaasti esille sen jälkeen, kun tämä lakiesitys on annettu ministeriöstä eduskunnalle.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossa oman alueeni muutamaan budjettiasiaan.

Vaasan ja Seinäjoen välisen junaradan sähköistys saatiin valmiiksi tänä vuonna. Ratatyöhön tarvittavat varat lainasivat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. Nyt tulevana vuonna 2013 valtio maksaa sopimuksen mukaisesti 17,2 miljoonaa euroa takaisinmaksua Vaasalle ja Mustasaarelle. Vaasan radan sähköistys on ollut oivallinen esimerkki valtion ja kuntien yhteistyöstä logistiikkahankkeissa. Ilman kuntien rahoitusapua tuo sähköistys ei todennäköisesti olisi ollut mahdollista vuosiin. Se toki vaatii, että alue pärjää.

Arvoisa puhemies! Merenkurkun laivaliikenteen tukemiseksi on vuodelle 2013 määritelty 250 000 euroa ylläpitorahoitusta valtion budjetissa. Varoja laivaliikenteen turvaamiseksi tullaan kuitenkin tarvitsemaan lähitulevaisuudessa paljon enemmän. Pitäisin hyvänä ajatuksena, että toimisimme Vaasan ja Uumajan välisen laivaliikenteen turvaamisessa samalla tavoin yhteistyötä tehden, kuten toimittiin Vaasan radan sähköistämisessä. Yhteinen tahtotila Merenkurkun laivaliikenteen turvaamiseksi on olemassa valtioiden tasolla molemmilla mailla, Suomella ja Ruotsilla, myös alueellisella tasolla. Vaasan ja Uumajan kaupungit ovat perustaneet osakeyhtiön, jonka kautta Merenkurkun liikennettä tulevaisuudessa toistaiseksi hallinnoidaan. Molempien kaupunkien edustajat kävivät viime viikolla Brysselissä selvittämässä EU-rahoituskuvioita, josta päätöstä voidaan odottaa puolen vuoden kuluttua. Ministerityöryhmä antaa Merenkurkun liikenteen loppuraporttinsa tämän viikon torstaina eli huomenna. Siinä on tarkoitus julkistaa pitkän tähtäimen suunnitelma.

Arvoisa puhemies! Koko Suomen ja Vaasan alueen kasvu on aina perustunut korkeaan osaamiseen ja vientiin. Vaasan ja Uumajan välinen Merenkurkun laivayhteys on erittäin tärkeä sekä koko Suomen että Vaasan alueen vientiteollisuudelle. Tässä valossa on ehdottoman tärkeää, että Merenkurkun liikenteen kehittymisedellytyksistä pidetään yhdessä huolta.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Käsittelemme budjettia vuodelle 2013 varsin haasteellisessa ympäristössä. Talousarvioesityksessään hallitus tähtää talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen sekä yritystoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen. Talousarvioesityksessä toteutetaan vahvasti myös kehysriihen mukaisia päätöksiä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvointivaltion vahvistamiseksi.

Budjetti on aina kompromissien taidetta, mutta olen kiitollinen muun muassa työn ja oikeudenmukaisuuden osuudesta kokonaisuutta tarkasteltaessa. Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi budjetin helmistä. Se, että kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta, on varsin tärkeä arvovalinta tältä kuuden puolueen hallitukselta. (Hälinää)

Lämmin kiitos, arvoisa puhemies.

Tämän toteuttamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa, joka jakautuu TEMin ja OKM:n välillä. Yhteiskuntatakuu vaatii myös käytännön tekoja kunnissa, ja toivonkin, jotta jokainen kollega oppositio—hallitus-rintamia miettimättä työstää omissa kotikunnissaan joko erillisen työryhmän tai jo olemassa olevan nimissä tätä tärkeää tavoitetta eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Joidenkin mielestä ehkä pieni nyanssi budjetissa on työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen osalta. Omalle kohdalleni se ei ole pieni. Paitsi että kyseisen epäkohdan korjaaminen on ollut puolueemme tavoite, tästä epäkohdasta on tullut myös varsin paljon kansalaispalautetta oman eduskuntatyöni aikana. Tarveharkinnan poisto paitsi parantaa perheiden toimeentuloa se on myös tärkeä tasa-arvon ja ihmisarvon näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaista on käyty varsin kirjavaa keskustelua. Sanotaan laista mitä tahansa, on hyvä huomioida ja tunnustaa, että hallitus satsaa 150 miljoonaa euroa koti- ja laitoshoidon parantamiseen. Lisäksi saamme omaishoitoon vahvistusta. Tämä on aivan yksiselitteisesti kovan luokan satsaus tässä tilanteessa vanhuspalveluihimme, ja se on myös tärkeä arvovalinta. Vanhuspalvelulain nollatoleranssi hoitajamäärän alimitoitukselle on teko, joka osaltaan varmistaa kaikille inhimillisen ja arvokkaan vanhuuden. Se puuttuu niihin tapauksiin, joissa henkilökuntaa on liian vähän ja sen myötä hoidon taso jää varsin heikoksi, ja me kaikki tiedämme, että näitä tilanteita on aivan liikaa tänä päivänä.

Vanhuspalvelulain voimaan tulemisen myötä hoivapalveluihin lisätään käsipareja, mikä ei tietenkään automaattisesti korjaa tilannetta joka paikassa, mutta joka on tärkeä yksittäinen konkreettinen teko laadukkaiden vanhuspalvelujen puolesta. Työ hoivapalvelujen eteen jatkuu tästäkin eteenpäin, mutta vanhuspalvelulain säätäminen ja sen huomioiminen tässä budjetissa on arvokas virstanpylväs.

Lopuksi, herra puhemies, äkillisen rakennemuutoksen alueelle tarkoitetun tuen lisäys on 10 miljoonaa euroa hallituksen budjettiesityksessä. Tämä summa jakautuu erityisesti lakkautettujen varuskuntien alueelle, mutta myös uusille rakennemuutospaikkakunnille. Toivon olevani väärässä, mutta ajassa elävä hallitus joutuu varmasti palaamaan tähän kyseiseen momenttiin lisätalousarviossaan.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Suomi on avoin talous ja varsin riippuvainen viennistä. Niinpä Suomelle on erityisen tärkeää se, että globaali talouskriisi voitetaan ja Eurooppa pääsee normaaliin päiväjärjestykseen nykyisestään vahvistuneena ja yhtenäisenä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vain määrätietoisten yhteisten päätösten pohjalta. Eurooppaan on saatava kasvua ja työtä. Vain tätä kautta myös suomalaiset voivat menestyä. Samalla meidän on kuitenkin itse pidettävä huoli siitä, että taloutemme pysyy terveenä ja iskukykyisenä.

Hallituksen ensi vuoden talousarvio toteuttaa pitkälti jo kehysriihessä sovittuja linjauksia. Hyvä niin. Nyt on aika tehdä uskottavaa ja luotettavaa politiikkaa eikä tarpeettomasti reagoida kaikkeen, mikä liikkuu.

Hallituksen keskeinen viesti on kestävä talouspolitiikka, pitkänä linjana velkasuhteen kääntäminen laskuun hallituskauden aikana, ja tämä edellyttää sopeutustoimia sekä menoja karsimalla että tuloja lisäämällä. Sosialidemokraattien näkökulmasta on tärkeää se, että sopeutustoimet tehdään oikeudenmukaisella tavalla. Tähän onkin määrätietoisesti pyritty, muun muassa niin, että veroja korotetaan maksukyvyn mukaan: pienituloisilta verot vähenevät ja suurituloisilta ne nousevat.

Pelkkä talouden sopeutus ei kuitenkaan riitä. On saatava uutta kasvua ja työtä. Meillä ei ole varaa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytymään. Siksi nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten aikuisten koulutustakuu ovat niin tärkeitä. Tässä on huomattava, että myös maahanmuuttajanuoret tarvitsevat erityistoimia, ja se on tässä yhteydessä otettava huomioon, niin kuin opetusministeri jo aikaisemmissa puheenvuoroissaan lupasi.

Hallitus esittääkin budjettiehdotuksessaan lukuisia konkreettisia toimia kasvun vauhdittamiseksi. Näitä ovat verokannustimet tutkimus- ja kehitystoiminnassa, investointien poisto-oikeus tullaan kaksinkertaistamaan, kasvuyrityksiin sijoittajille verokannustin, edelleen Finnveran vientirahoitusohjelmaan lisätään puhtia ja julkisia tietovarantoja annetaan maksuttomasti käyttöön. Työllisyyden parantamiseksi myös tämä rakennemuutospaikkakunnille otettu 10 miljoonan euron määräraha on erittäin tärkeä erityisesti niille alueille, jotka ovat kaukana keskuspaikkakunnista. Tämä mahdollistaa todellisen kilpailuedun silloin, kun uusista työpaikoista kilpaillaan.

Arvoisa puhemies! Ainoastaan kestävään kasvuun ja työllisyyteen panostamalla voimme turvata tulevaisuuden myös tuleville sukupolville. Suomen tulee panostaa uusiutuvaan kotimaiseen energiaan sekä energiatehokkaisiin laitteisiin ja ratkaisuihin. Puu on tärkeä ja monipuolinen raaka-aine myös tulevaisuudessa, ja onkin erittäin hyvä, että puuvaltaisessa, metsävaltaisessa Itä-Suomessa yliopiston yhtenä vahvuutena ovat metsät ja nyt vielä aivan erityisesti ensi vuonna alkava puutiede. Tästä voimme todella odottaa uutta osaamisen buumia koko Suomeen.

Yhdeksi kasvun esteeksi saattaa kuitenkin tulla asuntopula. Jo nyt kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on kova puute, ja on huomattava, että tämä puute on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Aivan erityisesti tämä puute koskee opiskelija-asuntoja ja erityisryhmien tarpeita. On erinomaisen hyvä, että asuntoministeri Kiuru tekee määrätietoista työtä tällä sektorilla ja etsii uusia mahdollisuuksia saada rakennuttajia kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Tähän hän tarvitsee koko hallituksen tuen.

Yhdestä budjetin yksityiskohdasta haluan vielä mainita, ja se on rajavalvonta. Hallitus esittää rajavalvontaan lisää resursseja. On huomattava myös tässä, että lisää resursseja tarvitsevat kaikki ne rajanylityspaikat, joissa rajanylitysmäärät ovat lisääntyneet, myös Niirala Pohjois-Karjalassa.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tuo aamupäivän debatti toi mukavasti esille erilaisia näkökulmia ja erilaisia näkemyksiä. Kävimme tämän pääministeri Kataisen kanssa. Eli muun muassa vihervasemmistolinjalta sain semmoisen käsityksen, että lähiruoka tulee kaupasta ja sähkö tulee töpselistä ja raha budjetista.

Tähän Kataisen hallituksen budjettiin ja tähän energiaan. Ihmettelen kyllä vihreiden ja ehkä muidenkin aivan överiksi menevää turpeen ja kotimaisen energian vastustusta. Nyt käytetään kivihiiltä. Saksan valtio tukee tällä hetkellä 2,5 miljardilla eurolla vuosittain. EU on antanut tähän luvan: 2,5 miljardilla vuosittain kivihiilen tuotantoon. Ja jos joku teistä on joskus käynyt katsomassa, miten ruskohiiltä kaivetaan, niin kyllähän se on aika ekologinen katastrofi kaikkinensa, mitä siellä tapahtuu. Siitä, mitä me turpeen kanssa tällä hetkellä teemme, olen sitä mieltä, että päästöt vesistöön tulee käsitellä, ja siihen on monta hyvää tekniikkaa, kenttäkuivatustekniikkaa ja muuta, millä siinä päästään eteenpäin. Mutta hyvät ystävät, meidän tämän turpeen verotuksen kautta, niin kuin tuli esille, yhtä lailla meidän hakkeen tuki on vähentynyt ja sitä kautta on kivihiilen käyttö eri puolilla Suomea tällä hetkellä edullisempaa. Mitä järkeä tässä on hallitukselta toimia tällä tavalla, heikentää meidän vaihtotaseen vajetta tässä tilanteessa ja yhtä lailla nostaa meidän energian hintaa? Se kilpailukyky, mikä meillä on suhteessa Euroopan teollisuuteen ja toimintaan on juuri sitä, että meillä on edullista energiaa.

Mielestäni Kataisen hallituksen budjetissa on myös ristiriita — hallitusohjelmassa ja myös tässä budjetissa — se, että siinä sanotaan, että sosiaaliturvaan ei kosketa. Minkä takia sitten kuitenkin maanviljelijöiden sosiaaliturvaa, lähiruuan tuottajien sosiaaliturvaa tullaan heikentämään? Ruuantuotanto on tällä hetkelläkin jo vahvoissa ongelmissa. Verotusta nostetaan niin energian osalta kuin tuotantopanostenkin osalta, ja yhtä kaikki tässä tilanteessa tuottajat eivät saa sitä hintaa, mitä he tuotteistaan saavat. On sellaisia tapauksia tämän kaupan monopolin osalta, että tuottajat ovat vieneet salaattia kauppaan ja kauppa sanoo: "Ei me siitä mitään makseta, mutta voitte sen jättää tänne myytäväksi". Eli hyvät ihmiset, jos me työläiset tekisimme jonkin työtunnin valmiiksi ja sitten me saisimmekin tuloksen siitä ja meille sanottaisiin "ei muuten tästä tulekaan teille palkkaa", minkälainen meteli siitä nousisi?

Hyvät ystävät, toivon viisaita ratkaisuja tämän illan hallitus- ja iltakouluun siitä, että yhtä lailla tuottajan, teollisuuden ja kaupan yhteissaundi saadaan taas kulkemaan siihen malliin, että kukin osa siitä toimijaketjusta saa sen oman osuutensa. Siinä tarvitaankin hyvää viisautta. Ongelma ei ole yksin meidän. Yhtä lailla tämä on ongelma myös naapurimaassa Ruotsissa. Tästä kävi myös maatalouskomissaari ihmettelemässä, voiko Suomessa tilanne olla tällainen.

Energiamenot ovat nousseet, yhtä lailla tuotantopanokset, mutta lähiruuan tuottajia kohtaan meidän täytyisi olla vielä suopeampi asenne. Hyvät ystävät, ne nuoret yrittäjät ja viljelijät, ketkä siellä ovat, kyllä he ovat semmoisessa lirissä niitten miljoonavelkojensa kanssa, kun yrittävät saada meille ruokaa pöytään, että annettaisiin heille edes positiivisia signaaleja täältä Arkadianmäeltä.

Meillä Pirkanmaalla on jostain hiipinyt tämä maalla asumisen kieltäminen. Jos aiemmin tässä on puhuttu, että millään tavalla ei haluta pistää lappua luukulle tai pönkkää oveen tai naulata ikkunoita kiinni, niin tämä jos mikä ei ole tämän budjetin asia, se on ministeriöitten virkamiesten ohjausta, mikä tulee suoraan meidän ely-keskuksiimme, ja siellä estetään pysyvän asutuksen rakentaminen maaseudulle. Tunnistan tämän ongelman. Tämä ongelma, mistä tässä pyritään saamaan kiinni, on tarveharkinta-alue kaava-alueen reunoissa.

Arvoisa puhemies! Vielä Katainen otti esille, että isoilla kunnilla, peruskunnilla, saadaan vahvaa aluekehitystä. Ihmettelen, mistä sitä aluekehitystä saadaan, kun hallitus leikkaa kuntarahaosuuksia elinkeinopolitiikassa, hallitus leikkaa omia EU-rahoitusosuuksiaan, hallitus leikkaa maakuntien kehittämisrahoja. Kaikki nämä panokset ovat sitä varten, kun on näitä alueellisia luovia tuhoja tapahtunut. Millä me nostamme uutta elinkeinotoimintaa myös maaseutujen reuna-alueille? Kysynpä vaan, millä toimilla — yhtä lailla tämä edellinen kysymys, mihinkä Gustafsson ei vastannut — millä tavalla meidän yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja muu osaamistoimintamme on tukemassa meidän elinkeinotoimintamme uutta nousua?

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eurokriisin aikana joillekin meistä on syntynyt harhakuva siitä, että Suomessa olisi kaikki hyvin. Tosiasiassa myös meidän on tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen, että turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden yhä haastavamman väestörakenteen ja kiivaamman kilpailun oloissa.

Hyvinvoinnin tekemisen ytimessä ovat yritykset, jotka kehittävät toimintaansa, työllistävät ja maksavat veroja. Ilman elinvoimaista yrityskenttää ei voi olla hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Ensi vuoden talousarviota käsiteltäessä huomio on pidettävä tiukasti kasvua ja kilpailukykyä tukevissa panostuksissa. Valtiontaloutta tasapainottava talousarvioesitys varmistaa, ettei Etelä-Euroopan tie ole Suomen tie. Julkisen talouden uskottavuudesta huolehtiminen takaa niin meidän elinkeinoelämälle kuin kansalaisille parhaat elinolosuhteet.

Arvoisa herra puhemies! Perimmiltään Suomen kasvu on aina perustunut korkeaan osaamiseen ja vientiin. Tässä budjetissa olevilla panostuksilla tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan sekä koulutuksen kannustimilla vauhditetaan edelleen innovaatiotoimintaa ja luodaan mahdollisuuksia yrityksille tarjota uusia korkean osaamisen työpaikkoja. Myös vientiteollisuuden ja ympäristöteknologian kannalta merkittävä on päätös rikkipesuri-investoinneista.

Helpottamalla kasvuyritysten pääoman hankintaa hallitus luo pohjaa uusille suomalaisille menestystarinoille. Jo nyt on nähty ex-nokialaisten perustaman Jollan nousu otsikoihin. Se todistaa suomalaisten vahvasta osaamisesta sekä halusta yrittää. Lisäksi cleantech-sektori on vahvassa nousussa, ja ict-alan kasvuun on luvassa lisää täsmätoimia Pekka Ala-Pietilän työryhmän ehdotusten pohjalta.

Vain kasvulla ja kehityksellä pystymme turvaamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Siksi ihmettelenkin yhtä osaa tässä budjetissa, ja se on nimittäin tutkimus-evon määrärahojen erittäin runsas lasku. Me tiedämme, että kliininen tutkimus on terveydenhuollossa oleellisin keino pitää yllä hoitamisen laatua ja tuotekehitystä. Jos ei ole rahaa tehdä tutkimusta, eivät hoitomenetelmät eikä suomalainen palvelujärjestelmä kehity eikä tule uusia innovaatioita, joista lähtee kehittymään diagnostiikka-, lääke- ja hoitovälineteollisuudelle tuotteita. On tunnettu tosiasia, että jos yksikössä tehdään tutkimustyötä, hoitokin on maailmanlaajuisesti arvioiden huippuluokkaa.

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat hätää tutkimus-evon rahojen vähentymisestä ja erityisesti korostavat, että palvelujärjestelmän kehittämistutkimus ei etene, meidän suomalaista järjestelmää kun ei voi kehittää ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella. Erityisesti meidän perusterveydenhuoltomme on alallaan ainutkertainen, ja sen kehittäminen on oma asiamme.

Toinen tärkeä asia on hoitojen vaikuttavuuden tutkimus, jonka perusteella näyttöön perustuen hoitaminen kehittyy. Tätähän me tahdomme: osoittaa ne rahat, joita meillä on, sellaisiin hoitoihin, joilla todella on vaikuttavuutta.

Kolmas iso asia on niin sanottu translationaalinen tutkimus, jossa tutkimus viedään laboratoriolöydöksestä potilassängyn viereen. Koko ketju tähtää tehokkaasti uuden hoitomenetelmän luomiseen. Tähän kokonaisuuteen liittyy esimerkiksi biopankkitoiminta ja sitä kautta yksilöllistetyn lääketieteen edistäminen, ja tämä biopankkihan meillä on täällä kohtapuoliinkin käsittelyssä.

Kaiken kaikkiaan me tarvitsemme tähän Suomenmaahan lisää työtä, lisää kasvua, jotta hyvinvointi säilyy jatkossakin.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun edellä edustaja Pirttilahti järkeili suunnilleen siihen malliin, että koska Saksa tukee kivihiiltä, niin myös Suomen kannattaa tukea turvetta, haluan vastata siihen, että itse ajattelen pikemminkin päinvastoin. Jos joku kaveri tekee jotain tyhmää, niin itse ei kannata rynnätä tekemään jotakuinkin yhtä tyhmiä asioita. Turve on edullista energiaa vain ja ainoastaan sen takia, että sitä tuetaan valtavilla rahasummilla vuosittain veronmaksajien kukkarosta. Uunissa palaa melkein mikä tahansa, kun sitä tuetaan riittävän paljon, vaikka keskustan puolueohjelmat, ja turve ei tässä suhteessa poikkea polttoaineena muista.

Mutta ajattelin itse keskittyä omassa puheenvuorossani vihreään talouteen ja siihen, minkä takia uskon, että se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös Suomelle.

Monet tulevaisuuden tekijät ovat vielä aika vahvasti hämärän peitossa — on vaikea sanoa, mihin suuntaan maailma lähtee — mutta muutamat voimme tietää hyvinkin varmasti. Tiedämme esimerkiksi sen, että maailman väestö tulee kasvamaan merkittävästi, nykyisestä 7 miljardista ehkä 9:ään, ehkä 11 miljardiin vuosisadan puoliväliin mennessä. Samalla tiedämme, että maapallolla tulee olemaan paitsi enemmän ihmisiä myös enemmän kuluttajia, eli kehitysmaiden kasvava keskiluokka haluaa niitä tismalleen samoja asioita, joihin me olemme tottuneet jo aikoja. Niihinkin koteihin halutaan jääkaappi, sielläkin halutaan ajaa autoilla, siellä halutaan syödä enemmän lihaa. Tiedämme myös, että uusiutumattomat luonnonvarat tulevat vääjäämättä ehtymään. Parhaiten tunnettu esimerkki on varmaankin maaöljy. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi jo joitakin vuosia sitten, että perinteinen maaöljyn tuotanto on jo kääntynyt laskuun. Se ohitettiin Suomessa aika vähin huomioin, mutta se tulee vaikuttamaan tulevaisuuteemme ihan olennaisella tavalla.

No, kaikista näistä tulevaisuuden megatrendeistä seuraa se, että energian hinta tulee nousemaan, luonnonvarojen hinta tulee nousemaan ja päästöjä ei voida enää tuprutella entiseen tapaan. Uudessa, muuttuneessa tilanteessa parhaiten pärjäävät sellaiset yritykset ja sellaiset kansantaloudet, jotka käyttävät energiaa ja luonnonvaroja kaikkein tehokkaimmin. Samalla se merkitsee sitä, että energiaa ja luonnonvaroja säästäville tuotteille ja palveluille tulee olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi kysyntä.

Mitä se merkitsee sitten meille täällä Suomessa? Käytin esimerkkinä aiemmin sitä eilen uutisissakin mainittua asiaa, että viime aikojen suurimpia pääomasijoituksia Suomeen on mennyt nimenomaan ympäristöteknologia-alan yritykseen. ZenRobotics on suomalainen yhtiö, joka kehittää robotteja lajittelemaan jätteitä. Tämä tekniikka on kiinnostanut ulkomaisia pääomasijoittajia niin paljon, että se on saanut miljoonaluokan sijoituksen nimenomaan Suomeen. Vastaavanlaisia mahdollisuuksia Suomessa on onneksi paljon, koska meillä on hyvää osaamista nimenomaan puhtaan teknologian ratkaisuissa.

Jotta voimme hyödyntää vihreän talouden mahdollisuuksia, meidän pitää tehdä ensin kotityöt. Meidän pitää uudistaa omaa talouttamme, omaa toimintaamme energia- ja materiaalitehokkaaksi. Mitä vähemmän energiaa ja luonnonvaroja itse kulutamme, sitä pienempi on se lasku, jonka maksamme, kun tulevaisuudessa eri hyödykkeiden hinnat kohoavat. Sitä paremmin pystymme suojautumaan hinnannousulta, joka vääjäämättä maailmanmarkkinoilla on edessä. Mutta samalla ottamalla käyttöön kestäviä ratkaisuja täällä Suomessa me luomme kotimarkkinoita suomalaisten yritysten tuotteille ja palveluille, ja kun nämä kotimaiset yritykset ovat päässeet testaamaan taitojaan kotimarkkinoilla, niitten on paljon helpompi ponnistaa nopeasti kasvaville maailmanmarkkinoille, ja sitä kautta saamme vientituloja ja uusia työpaikkoja.

Tämän takia uskon vihreään talouteen. Tämän takia uskon, että meidän siihen kannattaa satsata. Mitä voimme konkreettisesti tehdä? Moniakin asioita. Nostan muutaman esimerkin.

Uusiutuvan energian hajautettu pientuotanto tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia erityisesti maaseudulla. Sitä voidaan vauhdittaa niin sanotulla nettolaskutuksella tai netotuksella. Hallitusohjelmaankin kirjattu ajatus tarkoittaa sitä, että jokainen kuluttaja maksaa ainoastaan nettona käyttämästään sähköstä eli siitä omasta kulutetusta sähköstä vähennetään verkkoon tuotettu sähkö. Tämä tarjoaa vahvan kannustimen ihmisille investoida uusiutuvan energian hajautettuun pientuotantoon.

Toinen esimerkki on sähköautot, Suomella on vahvaa osaamista. Meillä on litiumtuotantoa, meillä on akkuvalmistusta, meillä on sähköautojen latausjärjestelmien kehittämistä, meillä on jopa sähköautojen rakentamista. Vapauttamalla sähköautot väliaikaisesti sekä auto- että ajoneuvoveroista ja jopa arvonlisäverosta voitaisiin vauhdittaa sähköautojen käyttöönottoa Suomessa.

Viimeisenä haluan mainita pääministerinkin esiin nostaman vihreän verouudistuksen. Meidän pitää verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän, eli luonnonvarojen tuhlaamista ja päästöjen tupruttelua, ja vastaavasti vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työn tekemistä ja teettämistä. Tälläkin tavalla voimme tukea vihreän talouden kehittämistä Suomessa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä halusi Oras Tynkkynen ehkä ymmärtää lievästi väärinkin asioita, ja ihmettelin hänen tätä väitettään, mitenkä turvetta tuetaan tällä hetkellä miljoonilla euroilla. Kävin häneltä kysymässä: jos ei asiaa veroteta, niin silloin se on suoraa tukea, jos näin oikein ymmärsin.

Mutta olen edustaja Oras Tynkkysen kanssa samaa mieltä tästä cleantech-asiasta, vihreästä taloudesta ja nettomittaroinnista. Niistä olemme varmaan samalla mielellä. Mutta millähän tavalla tämän vihreän liikkeen hiilenmusta peiteväri kuitenkin saataisiin poistettua, että esimerkiksi tänne Helsinkiin me saisimme sitä bioenergiaa käyttöön, yhtä lailla näihin sanottuihin Rovaniemelle ja muualle. Se on juuri siinä kiikkulautasysteemissä: kun turpeen vero nostetaan ylös, hakkeen tuki laskee alas eikä voida silloin täysimääräisesti meidän bioenergiaa käyttää. Yhtä lailla hake ja bioenergia tarvitsevat rinnalleen turvetta, jotta nämä laitteet toimivat paremmin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä hallituksen budjettikirjan tiivistelmässä kerrotaan jo yksi keino. Eli energiaverotuksen painopistettä siirretään hiilidioksidipäästöjen suuntaan, ja koska kivihiili tuottaa energiayksikköä kohti huomattavan korkeat päästöt, tällä veromuutoksella pyritään ohjaamaan energiantuotantoa vähäpäästöisempään suuntaan.

Toinen, mitä tarvitaan tulevaisuudessa, on se, että kohdennetaan nimenomaan kivihiiltä hyödyntäviin voimaloihin kannustimia, joilla saadaan uusiutuvat energiavaihtoehdot käyttöön. Se edellyttää jonkin verran teknologiamuutoksia, voidaan tarvita hienoisia muutoksia näihin voimalaitoksiin ja kattiloihin, ja siihen on järkevä valtionkin satsata. Olen ymmärtänyt, että keskustaa ja vihreitä yhdistää ainakin se, että haluamme ajaa alas ulkomaisen tuontikivihiilen käytön mahdollisimman nopeasti, ja toivon, että keskusta tukeekin hallituksen toimia, joilla pyritään juuri tähän.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En malta ensin olla ottamatta kantaa tähän turvekeskusteluun, mikä edustaja Pirttilahden toimesta hyvin käyntiin lähti. Kun katsoo näitä Helsingin kaupungin kivihiilivuoria, niiden määrää, jos tämäkin kaikki pystyttäisiin kotimaisella energialla korvaamaan, voi mikä työllisyyden lähde se suomalaiselle maaseudulle olisi. Tällä hetkellä tilanne on se tuolla maakunnassa, että kun vain 40 prosenttia turvetuotannosta on pystytty nostamaan märän kesän vuoksi, ja toinen perättäinen kesä vielä, niin ollaan erittäin suurissa ongelmissa. Huhtikuuhun asti käytännössä pystytään lämmittämään useimmissa kaukolämpölaitoksissa minunkin kotimaakunnan suunnalla, ja kun Keski-Suomi, joka on vahvaa turvetuotantoaluetta, alkaa muun muassa tätä samaa kivihiiltä tuoda sinne, niin kyllähän tämä nyt järjetön asia on, vielä kun sitten uusia soita ei ole saatu tänä vuonna auki kuin 500 hehtaaria ja 3 000 hehtaaria nevaa on poistunut käytöstä.

Mutta, herra puhemies, muutama asia tästä ensi vuoden talousarviosta, ensinnäkin puolustusbudjetista.

Tällä kehyskaudella puolustusministeriön rahoista leikataan noin 10 prosenttia. Se on enemmän kuin millään muulla hallinnonalalla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että alueellinen puolustus heikkenee, maakuntien varuskuntia lakkautetaan ja, mikä pahinta, itse tästä toiminnasta, maastovuorokausista ja kertausharjoituksista, leikataan tuntuvasti. Puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen on ollut julkisuudessa erittäin huolissaan nykyisestä kehityksestä, kun hän piti maanpuolustuskurssin avauspuhetta viime viikolla. Hänen mukaansa Puolustusvoimien budjetin sisältä ei voida enää säästää rahaa materiaalihankintoihin kulurakenteen muista osista. Jos määrärahat eivät nouse vuoden 2015 tasosta, siis kun puhutaan vuoden 2015 jälkeisestä ajasta, on luopuminen muun muassa koko maan puolustamiseen tarvittavasta puolustuskyvystä. Puolustusvoimien tehtävät on sen jälkeen määriteltävä uudelleen ja yleisestä asevelvollisuudesta joudutaan luopumaan. Se on muuten hyvin painavaa tekstiä kenraalilta ja täytyy ottaa todella vakavasti.

Ensi vuoden budjetissa puolustusmäärärahoja vähennetään 3 prosenttia, puolustusmateriaalihankintoihin on 18 prosenttia vähemmän rahaa ja maanpuolustusjärjestöjen toiminnasta leikataan 150 000 euroa ja sotilaalliseen kriisinhallintaankin puututaan sitä vähentämällä.

Herra puhemies! Vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä kulmakivi koko suomalaisessa maanpuolustuskentässä, ja sen vuoksi pidän pöyristyttävänä leikkauksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnasta. Tämä on mielestäni sellainen asia, joka täytyy kyllä korjata, ja tulen ainakin tästä talousarvioaloitteen tekemään. Reservin kertausharjoitukset ovat tärkeä keino ylläpitää maanpuolustustaitoja, ja mielestäni kertausharjoituksiin tulee saada lisäresursseja pikaisesti. Toimiva reservi on kuitenkin yksi maanpuolustuksen kulmakivistämme.

Herra puhemies! Suomalaiset viljelijät ovat myös kovilla. Hallitus ei tunnu ymmärtävän sitä ahdinkoa, joka suomalaisilla tuottajilla tällä hetkellä on. Tuotantokustannukset nousevat, ja tuotteen hinta ei kuitenkaan nouse, kun kauppa pelaa omaa, härskiä hinnoittelupeliään. Sen lisäksi vielä hallitus leikkaa lähes kaikesta mahdollisesta maatalouden kannattavuuteen ja maatalousyrittäjien jaksamiseen liittyvistä asioista. Täytyy kyllä hieman kyseenalaistaa, pitikö ministeri Koskinen viljelijän puolia budjettiriihessä — ainakaan tuloksia siitä ei nyt ole.

Suomalainen alkutuotanto ja elintarviketalous on Suomen selkäranka. Se on vahva selkäranka. Jos tämä meidän selkärankamme päästetään nitkahtamaan, olemme kyllä omavaraisen ruoantuotantomme suhteen erittäin suurissa ongelmissa. Nyt on aika saada tulevaisuudenuskoa viljelijöille, ja se usko tulee mielestäni sillä, että me kannustamme investointeihin myös tulevaisuudessa, eli Makeraan tulisi siirtää rahaa myös nyt, jotta meillä on investointeihin varaa tulevina vuosina. Itse asiassa nyt ei tarvittaisi mitään muuta kuin että hallitus noudattaisi omaa hallitusohjelmaansa maataloudenkin suhteen, niitä asioita, mitä sinne on kirjattu. Nyt on vain kauniita sanoja. Tekoja on pyöreä nolla.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa otan kantaa pariin merkittävään asiaan, jotka vaikuttavat yhteiskunnan tulevaisuuteen voimakkaasti ja heikentävät kansamme elinoloja toteutuessaan hallituksen suunnittelemalla tavalla.

Kun alempiasteiset tiet joustavat hallitusohjelman johdosta, samaan aikaan toteutetaan kilometrikorvausten leikkaaminen. Autoilun ja kuljetussektorin todellisten kustannusten noustessa se ei ole johdonmukaista politiikkaa, mutta on tietenkin erittäin johdonmukaista tältä hallitukselta ja tälle hallitukselle linjan mukaista. Siitä on annettava täysi tunnustus, että päin mäntyä menee.

Kuten jo eilen totesin, tämän hallituksen yksi suuri ongelma on, että laajapohjaisen hallituksen on tehtävä kompromisseja, jotta hallitus ei hajoa, mutta siitä seuraa, että keskittäminen jatkuu ja yhteiskunnan monimuotoisuus häviää. Hallituksen leikkauslinjasta kärsivät pienituloiset, eläkeläiset, pienyrittäjät, maatalousyrittäjät ja, erikseen vielä korostettuna voimakkaammin, maaseudulla asuvat edellä mainitut henkilöt, jotka osallistuvat tämän maan elinvoimaisena säilyttämiseen.

Tieverkko on Suomen verisuonisto, jonka pitäisi olla hyvässä toimintakunnossa. Tieverkolla kulkee yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja kaksi kolmasosaa tavaroista. En pidä järkevänä sitä, että hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä hyväksytään tiestön rapautuminen entisestään. Mitä huonompaan kuntoon tiet ja sillat päästetään, sitä kalliimmaksi niiden korjaaminen myöhemmässä vaiheessa tulee. Sitä ennen liikenneturvallisuus heikkenee ja matka-ajat pitenevät.

Rautatie-, ilma- ja meriliikenteessä on jatkuvana tavoitteena matka-aikojen lyhentäminen. Siksi onkin erikoista, että tieliikenteessä, joka kattaa suurimman osan tavaroiden ja ihmisten liikkumisesta, ajalla ei tunnu olevan mitään merkitystä. Toimiva liikenne vaikuttaa olennaisesti talouden kasvuun. Tiestön rapautumisella vaikeutetaan voimakkaasti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta ja aiheutetaan yrittäjille suuria vaikeuksia pysyä eurooppalaisessa kilpailussa mukana.

Yrittäjät pitävät erikoisena myös hallituksen esitystä oman auton käytöstä maksettavan kilometrikorvauksen leikkaamisesta. Valtiovarainministeriön työryhmä on tehnyt vuosittain tarkat laskelmat autoilun kustannuksista, minkä perusteella kilometrikorvaus on laskettu. Kaikki autoiluun liittyvät kustannukset ovat nousseet eivätkä vähiten valtion toimenpiteiden takia. Polttoaine-, ajoneuvo- ja autoveroja on viimeisen vuoden sisällä jo kiristetty, minkä lisäksi arvonlisäveron korotus nostaa hintoja. Myös yleinen hintakehitys näkyy erityisesti polttoaineiden hinnoissa. Onkin outoa, että samaan aikaan oman auton käytöstä maksettavaa korvausta ollaan alentamassa. Kustannukset on voitava aina kattaa riittävällä kilometrikorvauksella.

Arvoisa puhemies! Ei ole myöskään uskottavaa, että valtio saisi kilometrikorvauksia alentamalla lisää verotuloja. Todennäköisesti käy juuri päinvastoin. Toivottavasti tulevat kunnallisvaalit tulevat näyttämään taivaan merkit tälle hallitukselle ja tulette järkiinne. Muutos on välttämätöntä, ettemme lyö päätä enää kertaakaan Brysselin katuun.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Liikenneväylät ovat tärkeä elämänlanka, jota pitkin ihmiset ja myöskin tavarat liikkuvat sekä elinkeinoelämä hengittää. Budjettiesityksessä perusväylänpidon määrärahat pysyvät nykytasolla. Perusväylänpidossa on vakava rahoitusvaje, joka vaatii rahoituksen selkeää nostoa, vuositasolla 100 miljoonaa euroa, asiantuntijoiden mukaan jopa huomattavasti enemmänkin. Todellisuudessa kustannustason nousu leikkaa lisää perustienpidon rahoitusta jo aiemmin päätettyjen leikkausten lisäksi. Perustienpito kaipaa siis todellakin lisärahoitusta.

Budjettiteknisesti teiden rakentaminen ja normaali kunnossapito pitäisi myöskin erottaa eri momenteille. Yksityisteiden hoito on siirtymässä kuntien ja asukkaiden maksettavaksi. Yksityisteiden pituus on noin 330 000 kilometriä. Yksityisteiden merkitys on paikallisten ihmisten lisäksi tärkeä myös vapaa-ajan asujille, puuhuollolle ja alueiden elinkeinoelämälle. 8 miljoonan budjettiesitys on aivan liian pieni, ja odotettavissa on vielä 3 miljoonan euron leikkaus vuonna 2014. Itse kannatan 15 miljoonan euron lisäystä yksityisteiden kunnossapitoon, jotta tiet saadaan edes hieman parempaan kuntoon, jotta niillä voidaan edes liikkua.

Alueellisen ja paikallisen bussi- ja taksiliikenteen ostoja leikattiin 8 miljoonalla eurolla jo täksi vuodeksi ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukia lisättiin 10 miljoonalla eurolla. Monesta pienestä kunnasta leikkaukset ovat lopettaneet bussivuorot maakuntakeskuksiin, ja näin ei voi olla jatkossa. Ostoihin tarvittaisiin keskustan mielestä 20 miljoonaa euroa lisää.

Yksi mahdollisuus tasapainottaa budjettia on myöhentää uusia suuria väylähankkeita. Toisaalta matalasuhdanteen aikana on järkevää tasoittaa taloustilannetta ja työllisyyttä laittamalla liikenneväylästöä kuntoon. Järkevää ja myös tärkeää on jatkaa jo aloitettuja väylähankkeita, kuten vaikkapa esimerkiksi valtatietä 6 Lappeenranta—Taavetti-välillä.

Keskusta sanoo selkeän ein kilometrikorvausten leikkaamiselle. Pikemminkin säästöjä voisi hakea suurten johtajien verovaroin tuetuista työsuhde-eduista, kuten vaikkapa työsuhdeautoista. Suomelle ja suomalaiselle teollisuudelle erittäin haitallisen rikkidirektiivin vaikutuksia on seurattava tarkkaan ja lisäkompensaatiota teollisuudelle on otettava heti käyttöön, mikäli vienti satamiemme kautta alkaa tyrehtyä.

Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä myös pohjoisen kuljetustuet on palautettava ennalleen.

Viestintäministeriön puolella olen huolissani nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisesta. Hanke ei tunnu etenevän, ja sitä tulisi vauhdittaa.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan päätökset näkyvät koko maassa ja joka päivä. Jokainen meistä käyttää liikenneverkkoa lähes päivittäin. Koko maan kattava liikenneväylästömme tarvitsee nykyistä parempaa huolenpitoa ja tasokorotuksen perustienpidon rahoitukseen. Liikennehankkeita kannattaa käyttää suhdanteiden tasaamisessa, eli taantumassa kannattaa tientekijöitä ja -korjaajia työllistää enemmän.

Aivan lopuksi haluan vielä todeta, että valitettavasti oikeusministeriö omalta osaltaan toteuttaa hallituksen keskittämispolitiikkaa siirtämällä Kouvolan hovi- ja hallinto-oikeudet Kuopioon.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Porotaloudesta. Porotalous on joutunut sodanjälkeisen historiansa pahimpaan tilanteeseen, ja tilanne vain pahenee. Minä en ole löytänyt tästä talousarvioesityksestä mitään, jolla tätä tilannetta haluttaisiin korjata.

Petoasiat. Ne keskustelevat koko maassa. Kaikkien petovahinkojen korvaaminen ei enää onnistu näillä määrärahoilla. Pedot vievät jo nyt osalta poronhoitoalueista kaiken tuoton, elikkä tätä asiaa ei pystytäkään enää ratkaisemaan korvauksilla. On kaikkien toimijoitten etu, että tälle asialle saadaan tehtyä jotakin ennakoivasti, mutta mikä tässä olisi nyt avain, mitä olisi tehtävä? Jos ongelmalle ei tehdä mitään, niin ensi vuoden vahingot ovat jo nyt arvioitavissa 4 miljoonaa euroa suuremmiksi kuin tässä talousarvioesityksessä on vahinkojen korvaamiseen varauduttu.

Miten näitä vahinkoja voitaisiin sitten vähentää? Vahingoista suurin osa tapahtuu poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen vahinkojen vähentämiseksi minä esitän nyt kaksi 200 000 euron korvamerkittyä määrärahaa. Tämä 400 000 euroa on muuten vain 10 prosenttia siitä määrärahasta, mitä tarvittaisiin talousarvioon lisää näiden vahinkojen korvaamiseksi.

Ensimmäinen asia, mitä esitän, on se, että petokannan määrää pitäisi pystyä arvioimaan ihan oikealla lailla eli tavalla, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät, nykyistä laskentaa kun ei tunnuta oikein hyväksyttävän. Tämä laskenta voisi lähteä liikkeelle siitä, että ensimmäiseksi laskettaisiin karhujen määrä poronhoitoalueella maastosta löydettyjen karhunulosteiden geenitutkimuksen avulla. Tämän geenitutkimuksen kustannusarvio on noin 200 000 euroa. Näytteiden keräämisestä vastaavat alueen maastossa liikkuvat henkilöt, ja RKTL:llä on jo nyt valmiudet tehdä tästä näyteanalyysit ja saada tulokset sen mukaisesti. Mutta hanke tulee toteuttaa eri tahojen yhteistyöllä ja valvonnalla.

Toiset 200 000 euroa tulisi varata kokeiluhankkeeseen vahinkoa aiheuttavien petojen poistamiseksi poronhoitoalueelta. Kokeilussa luodaan malli vahinkoja aiheuttavien petojen poistamiseksi yhteistyössä viranomaisten kanssa. Hankkeeseen tulisi velvoittaa matkaan Metsähallitus, Raja, poliisi yhteistyössä poronhoitajien kanssa. Koska jo tälle vuodelle tulisi hallituksen tehdä lisätalousarvioon noin 3 miljoonan euron lisäys vahinkojen korvaamiseksi, niin nämä tulee todella toteuttaa ensi vuonna. Mutta nämä pelkästään eivät riitä, vaan muitakin toimenpiteitä pitäisi tehdä. Esimerkiksi petokantojen määristä tulee päättää kannanhoitosuunnitelmien mukaisesti ja päätökset tulee tehdä siitä, miten kyseisiin määriin päästään. Sitten hallituksen tulee tehdä 105 kansanedustajan allekirjoittama suurpetostrategia.

Porotalous on siis joutunut ahdinkoon. Poromiesten jaksaminen ja selviäminen kärsiipi koko ajan. Meneillään on tällä hetkellä kolmevuotinen poromiesten sijaisapukokeilu, josta oli tarkoitus tehdä pysyvä, mutta nyt yllätyksekseni tästä talousarvioesityksestä se on kokonaan jätetty pois. Tämän toiminnan vakinaistamiseksi olisi tarvittu 300 000 euroa, ja todella toivon hartaasti, että vielä tänä vuonna löytyy siitä tämä kyseinen määräraha.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä keskittämisestä. Hallituspuolueitten päättäjät eivät näemmä edes ymmärrä, mitä tämä käsite keskittäminen tarkoittaa. Toimintojen keskittäminen näyttää olevan kaikessa niin itsestäänselvyys. Keskittämisellä uskotaan löytyvän aina tehokkuutta ja säästöjä. Monessa asiassa tosin lapsi on jo mennyt pesuveden matkassa. Meidän olisi taitettava tämä muutos nopeasti.

Meidän taloutemme kehitys on romahtanut. Nyt tulisi satsata todella paljon suomalaisiin työpaikkoihin, suomalaisten raaka-aineiden käyttämiseen. Mistä nämä raaka-aineet muuten saadaan?

Arvoisa puhemies! Mistä ovat luonnonvaramme — metsät, vedet, energianlähteet, matkailu, kaivannaiset, uudet luonnontuotteet, maataloustuotteet eli kotimainen ruoka, porot, kalat, riista — mistä nämä ovat? Näitähän on kaikkialta Suomesta. Suomen tulevaisuudesta on huomattava osa maaseudulla. Uskaltaako tämä hallitus tunnustaa tämän asian ja alkaa oikealla lailla töihin suomalaisten työpaikkojen ja Suomen todellisen kehittymisen puolesta? Talousarvioesitys ei tätä tue. Siitä minä olen todella huolestunut mutta parempia aikoja ja tilannetta odotellessa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettia on valmisteltu haastavassa taloustilanteessa. Sosiaaliturvan isommilta leikkauksilta onneksi säästytään ja perusturvaetuuksiin voidaan tehdä ensi vuoden alusta osittain aikaistettu indeksitarkistus. Ikävääkin on edessä. Esimerkiksi lapsilisien indeksikorotuksia joudutaan ikävä kyllä jäädyttämään. Sosiaaliturvan uudistamisessa edetään ensi vuonna osin suurinkin harppauksin. Ilahduttavaa on etenkin se, että ensi vuonna saamme voimaan vanhuspalvelulain, johon varataan budjetissa erikseen 33 miljoonaa euroa. Olen tyytyväinen siihen, että kehysriihen alla kiistellyistä lain suurista linjoista päästiin sopuun. Kunnat saivat nyt aikalisän järjestää vanhuspalvelut sille tasolle, että kiinteitä hoitajamitoituksia ei välttämättä ole tarpeen kirjata lakiin. Vanhuspalvelulaki on työvoitto, mutta rahaa tarvitaan myös seuraavaan suureen sosiaali- ja terveysalan uudistukseen eli sosiaalihuoltolakiin. Sosiaalihuoltolaki tulee parantamaan muun muassa vammaisten, tukea tarvitsevien lapsiperheiden sekä omaishoitajien asemaa.

Toinen hallituksen työvoitto on ensi vuoden alusta voimaan astuva nuorten yhteiskuntatakuu, joka takaa työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan nuorelle. Yhteiskuntatakuu voi parhaimmillaan toimia lääkkeenä syrjäytymisen ehkäisyssä, ja sen avulla voidaan löytää kadoksissa oleva nuori takaisin yhteiskunnan palveluiden piiriin.

Kuntien vastuulla on lastensuojelu, jonka viimeistään nyt tiedetään tarvitsevan kipeästi resursseja. Tarvitaan poliittista ohjausta, jotta kunnat panostaisivat lapsen varhaisen tuen ja ehdottoman suojelun ohella ennalta ehkäisevään työhön. Nyt kunnissa on se tilanne, että sammutetaan tulipaloja. Lapsen tukiverkko ei saa pettää, ja siksi lainsäädännön kehittämisen lisäksi on välttämätöntä kehittää palveluja ja yhteistyötä lasten parissa työskentelevien ammattilaisten kesken.

Sosiaaliturvan ja työn yhteensovituksessa edetään pienin askelin. Ensi vuonna poistuu viimeinkin puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen. Tätä on odotettu pitkään. Tarveharkinta tulisi poistaa myös aikuisten, kotona asuvien nuorten osalta, sillä heidän kohdallaan vanhempien tulot vaikuttavat edelleen työmarkkinatukeen. Taloudellinen riippuvuus yhteiskunnan pakottamana on nuorelle aikuiselle ihmiselle nöyryyttävää. Sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamiseksi täytyy tehdä tulevaisuudessa vielä paljon töitä. Maassamme on valtava määrä osatyökykyisiä nuoria ja aikuisia, jotka voisivat tehdä työtä, jos sitä heille tarjottaisiin. Yhteiskunta ei kuitenkaan riittävästi kannusta työnantajia palkkaamaan henkilöä, jolle on kirjoitettu määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Suuri ongelma ovat työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajat. Monien osatyökykyisten ja myös työttömien kohdalla työnteko ei vain kannata. Työkyvyttömyyseläkkeellä ei saa ansaita kuin noin 700 euroa kuukaudessa tai henkilö menettää eläkkeensä kokonaan. Tämä koskee myös vammaisia. Ansaintaraja passivoi, ja masentunut nuori jää helposti kotiin. Jotta syrjäytyneet nuoret ja muut yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneet saadaan takaisin omille jaloilleen, on sosiaaliturvajärjestelmää uudistettava ja yksinkertaistettava.

Pidän perustuloa parhaana ratkaisuna sosiaaliturvan päivittämiseksi.

Tasa-arvon näkökulmasta erinomainen uudistus ensi vuodesta alkaen on isyysvapaan pidentäminen. Uuden, ainoastaan isille tarkoitetun 54 päivän vapaan ja sen ajalta maksettavan päivärahan tavoitteena on lisätä isien pitämiä perhevapaita. Tämä tukee vihreiden tavoitetta perhevapaiden jakautumisesta tasaisemmin molempien vanhempien kesken.

Harmaan talouden torjumiseen panostaminen on erittäin tärkeää. Valtio menettää tällä hetkellä verotuloja aivan liikaa, Verohallituksen arvion mukaan 4—8 miljardia euroa vuodessa harmaan talouden vuoksi. Jos kaikki maksaisivat veronsa rehdisti, peruspalvelut voitaisiin turvata ilman nykyisen kaltaista verotaakkaa. Ensi vuonna valtio ottaa uutta velkaa jo noin 7 miljardia euroa.

Yritysverotukseen tarvitaan lisää avoimuutta ja yhteistä sääntelyä. Erityisesti EU:n yhteisen sääntelyn avulla voidaan saavuttaa oikeudenmukaisuutta. Nyt kansainväliset yritykset pelaavat kansallisten lakien avulla niin, että verotuloja karkaa veroparatiiseihin ja verot tuloutetaan aina sinne, missä verotus on keveintä. Julkisuudessa esiin nousseet räikeät veronkiertämistapaukset tulee voida estää. Yksittäiset valtiot eivät tähän pysty, mutta EU on tässä riittävän suuri toimija, kun annamme sille riittävästi valtaa puuttua verokilpailuun.

Eero Reijonen /kesk:

Herra puhemies! Sanonta "vain työnteon kautta syntyy uutta jaettavaa" pitänee edelleenkin paikkansa. Valitettavasti hallituksen budjettiesityksessä ei ole tehty merkittäviä uusia linjauksia, jolla tähän työntekoon kannustettaisiin.

Pk-yrittäjät ovat Suomessa se yrittäjälohko, joka luo työpaikat. Kaikki tiedämme viimeisten lehtitietojen kirjoitusten perusteella, että suuret pörssiyhtiöt maksavat pääsääntöisesti yhteisöveroa varsin pienen prosentuaalisen määrän ja tämän yhteiskunnan pystyssä pitäminen yhteisöverojen maksun kautta on langennut pk-yrityksille.

Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, uusia yrityksiä. Yritysverotus on hyvin keskeisessä roolissa. On tietysti ollut mielenkiintoista kuunnella muun muassa kokoomuslaisten puheenvuoroja yritysverotuksen madaltamisesta, mutta näyttää siltä, että kokoomus edelleenkin toimii siten, että puhuu täällä salissa eri tavalla kuin sitten hallitus toimii, ja sikäli tämä on ollut aika hämmentävää.

Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulisi edistää. Tärkeätä olisi myös ollut se, että kotitalousvähennystä ei olisi pienennetty. Nämä asiat olisivat luoneet pk-yrittäjyyteen aivan tarpeellisia lisäkasvuedellytyksiä, mutta valitettavasti hallitus on toiminut niin kuin se on toiminut, ja tällä hetkellä tilanne pk-yrittäjien osalta on varsin ongelmallinen.

On mielenkiintoista todeta se, että Ruotsissa on lähdetty kehittämään työnantajamaksujen alentamisprosessia. Selvitys siellä on varsin pitkällä. Lähtökohta on se, että pienet pk-yrittäjät, joilla on enintään 49 työntekijää ja liikevaihtoa maksimissaan 10 miljoonaa euroa, saavat 7 vuoden ajalla merkittävän alennuksen työnantajamaksuissa, joka on noin 8 500 euroa per henkilö. Tämä on edennyt siellä varsin pitkälle. Minusta Suomessakin tätä mallia kannattaisi kehittää. Se varmasti toisi uusia työtilaisuuksia yhteiskuntaan ja vähentäisi sosiaaliturvamenoja.

Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoelämä tarvitsee myös toimivat liikenneväylät. On surullista todeta, että perustienpitoon edelleenkään ei lisärahaa budjetissa osoiteta. Yksityistiemäärärahat leikataan lähes minimiin, sen verran, että sillä momentilla jotakin summaa on, mutta kuten täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu, 5 miljoonan euron leikkaus yksityisteihin on todella mittava ja se vaikuttaa ennen kaikkea metsä- ja elintarvikepuolen kuljetuksiin.

Elinkeinoelämä tarvitsee myös koulutusta, joka palvelee elinkeinoelämää. Tässä on selkeästi nähtävissä se, että yritykset ovat lähteneet mukaan ammattikorkeakoulusektorilla tukemaan koulutusta. Tässä on hyvänä esimerkkinä rakennusala ja kaivosala, jotka omalta osaltaan vievät tätä koulutusta eteenpäin, ja hallituksella valitettavasti tämä asia ei ole kovin hyvin hanskassa.

Kasvua on perattu ja rakentaminen on hyvin merkittävässä roolissa, samoin uusiutuvan energian lisäkäytön vauhdittaminen. Valitettavasti petu-ratkaisut odottavat edelleenkin julkituloa, ja näyttää siltä, että tässä asiassa ei päästä eteenpäin.

Otan tässä lopuksi tämän valtion tukeman asuntotuotannon tämänhetkisen tilanteen. Valitettavasti myös budjetissa ensi vuoden osalta tilanne on suorastaan katastrofaalinen. Tämän vuoden tavoite, 7 500 asuntoa, on jäämässä tuhansia asuntoja tavoitteen alapuolelle. Tällä hetkellä vuokra-asuntoja on rakenteilla 500 ja aso-asuntoja 600, eli onhan siinä merkittävä ero, kun verrataan 7 500:n tavoitteeseen. Tavoitteesta jäädään siis jälkeen tänä vuonna, mutta niin tultaneen jäämään myöskin ensi vuonna.

Ministeri Kiuru kehui, että asunto-ongelmat ratkaistaan omavastuukoron puolituksella. Kun se puolitettiin 3,4 prosentista 1,7:ään, sillä ei ollut mitään vaikutusta, koska korot ovat niin alhaalla, joten valtio ei käytännössä ole tukenut sosiaalista asuntotuotantoa korkotuen kautta yhdelläkään eurolla tähän saakka. Tilanne on todella ongelmallinen, mutta toivottavasti herätään siellä sosialidemokraattienkin piirissä huomioimaan, että rakentamisen kautta niitä työpaikkoja syntyy.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja eduskunnan vuoden kierrossa on kaksi kohtaa, kaksi päivää, joita odotetaan. Toinen on päivä, jolloin saamme tietää, millaisilla valtiontalouden kehyksillä lähivuosina toimitaan. Toinen päivä on se päivä, jolloin eduskunta saa käsiteltäväkseen budjetin. Ja miksi on niitä odotuksia? Noina kumpanakin päivänä ja muutamaa päivää ennen niitä on tapana tehdä suuria linjanvetoja ja isoja ratkaisuja.

Tämä budjetti vuodelle 2013 on siitä mielenkiintoinen, että harvemmin hallitus, joka istuu neljä vuotta, tekee kolme vuotta ennen toimintakautensa päättymistä sellaisia päätöksiä, joilla osa ratkaisuista siirretään tulevaisuuteen. Tällainen on yleensä tapana vaalien alla, jolloin poliittinen paine tehdä hankalia ratkaisuja käy niin suureksi, että toimintakyky ei enää mahdollista suurten päätösten tekemistä, mutta onhan tämä jonkin verran historiallista, että kauan odotetun ja paljon puhutun vanhuspalvelulain ja siinä kaikkein keskeisimmäksi asiaksi keskustelussa nousseen henkilöstömitoituksen — se ei koko lain kannalta ole kuin vain pieni osa — päätökset ja toteuttaminen käytännössä siirretään seuraavalle hallitukselle.

Toinen asia, jossa ei ole kysymys periaatteellisesti ihan vähäpätöisestä kysymyksestä. Kun hallitus ministereittensä ja useitten edustajien suulla on hehkuttanut, kuinka oikeudenmukainen ensi vuoden budjetti on ja miten kompensoidaan arvonlisäveron nousua sillä, että sosiaalietuuksien indeksitarkistukset aikaistetaan, niin kysyn samaa asiaa, jota kysyin jo tuossa debattivaiheessa: missähän on mahtanut olla siinä vaiheessa peruspalveluministeri, minkälainen tuki hänellä on ollut eduskuntaryhmältään takana, kun on päätetty siitä, että lapsilisiä nuo indeksitarkistusten aikaistukset eivät koske eikä myöskään tehdä sitä indeksitarkistusta, jonka voimassa oleva laki edellyttäisi, vaan nuo lapsilisät jäädytetään ja seuraavan kerran asiaan palataan vuonna 2015. Mitä oikeudenmukaisuutta tämä on, että yhden etuuden, lapsilisien, indeksitarkistus jätetään tekemättä?

Arvoisa herra puhemies! Kaikissa budjeteissa on hyvää ja huonoa. On hienoa, että hallituksessa kokoomuskin tunnustaa sen, että meillä on työttömiä, joitten päiväraha on ollut nolla. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolisoiden osalta on iso periaatteellinen asia, jolle keskusta antaa ja keskustalaisena kansanedustajana annan täyden tuen. Listassa myönteisistä asioista näitä on muitakin.

Mutta sitten kun kysyy, mitä muuta hallitus tekee, ja kun oli lupa odottaa isoja kysymyksiä: mihin ihmeeseen tässä maassa on hävinnyt muutaman kuukauden aikana keskustelu työurista ja sosiaaliturvan kehittämisestä? Ymmärrän keskustalaisena kansanedustajana, että tämä hallitus ei puhu Sata-komiteasta mitään, mutta ne edustajat, jotka puhuvat asiasta, missä työn pitäisi olla aina sosiaaliturvaa kannattavampaa, ne edustajat, jotka odottavat ja toivovat sosiaaliturvan yksinkertaistamista: missä on tämä valmistelu nyt? Ja ihan vinkkinä voin sanoa, että ministeriöstä löytyy ruotsinnettuun versioon asti lakiehdotus, jolla voitaisiin esimerkiksi perhekäsitettä yksinkertaistaa.

Toinen asia työuriin ja sosiaaliturvaan, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen liittyen: osatyökykyisyyden nykyistä parempi hyödyntäminen ei tule onnistumaan ilman lainsäädäntömuutoksia. Odotan näitä esityksiä.

Kolmas asia työuriin liittyen: missä on eläkekeskustelu tässä maassa? Ymmärrän, että valmistelu on kolmikantaisissa työryhmissä, mutta kuten ministeri Risikko täällä tänään sanoi, nykyiset päätökset eivät tule riittämään. Vai onko niin, että sen lisäksi, että on historiallista siirtää tässä vaiheessa päätöksentekoa seuraavalle hallitukselle, on tämä hallitus jo niin halvaantunut omassa työssään, että esimerkiksi eläkekysymys on haudattu nyt ja pysyvästi?

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Rehulan puheenvuoroa sen verran kommentoida, että kyllä tämä hallitus teki päätöksen vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta. Päätös oli, että lakiin ei sisällytetä sitovaa hoitajien määrän mitoitusta koskien laitospalveluita. Tämä laki ja sen säätäminen nyt on kuitenkin historiallinen askel, kun katsotaan vanhustenhuollon kokonaisuutta, sitä, miten vanhukset jatkossa saavat palveluita perustuen heidän kuntoonsa ja tilanteeseensa. Toisaalta nyt on edellytykset panostaa etenkin kotipalveluihin, siihen vanhusten suureen massaan.

Edustaja Rehula puheenvuorossaan nosti esiin myös sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ja kannustavuuden parantamisen, ja tältä osin voin kyllä henkilökohtaisesti allekirjoittaa edustaja Rehulan näkemyksen siitä, että paljon pitäisi tehdä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkin karsimiseksi ja kannustavuuden parantamiseksi.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me käymme ensi viikolla välikysymyskeskustelun vanhuspalvelulaista, ikääntyvän väestön hoivasta ja hoidosta juuri tämän asian ja tämän kysymyksen takia, minkä kokoomuslainen edustaja tässä nosti esiin.

Te sanoitte täällä voimakkailla sanakäänteillä, voi kai sanoa sen, että mitoitusta tuohon vanhuspalvelulakiin ei tehdä. Täällä ministerin suulla on tänään sanottu jotain ihan muuta. Me jätimme välikysymyksen siksi, että me haluamme selvittää sen, mitä ihan oikeasti päätettiin. Sixpack-hallitus, Kataisen—Urpilaisen hallitus, on siirtynyt euroaikaan sikäli, että kun budjettiriihi päättyi ja tiedotustilaisuus oli ollut, oli kaksi ministeriä, joilla oli erilainen näkemys siitä, mitä oli päätetty. Seuraavana päivänä hallitus on antanut tiedotteen, jossa kerrottiin, mitä edellisenä päivänä lopun perin olikaan sovittu. No, me jatkamme tätä keskustelua henkilöstömitoituksista ensi viikolla, ja on muuten aiheellinen välikysymys, sen tämäkin päivä on osoittanut.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Hiukan ihmettelen täällä. Keskustan eduskuntaryhmällä on kyllä teemana tällä viikolla ilmeisesti työuran pidentäminen hyvin vahvasti, ja jos ei tätä budjettia kahlatessa ole huomannut, niin siellä on hyvin vahvasti otettu esille tämä yhteiskuntatakuu, nuorisotakuu, ja minun mielestäni siinä on eräs mainio elementti työuran pidentämistä ajatellen, että saamme kaikki nuoret eteenpäin elämässään.

Hallitus tekee pitkäjänteistä ja kauaskantoista politiikkaa haastavina aikoina: maailmantalous heittelee ja tulevaisuus on monella tavalla epävarma. Hallitus panostaa kasvuun ja työllisyyteen unohtamatta oikeudenmukaisuutta. Tämä jos mikä on kaukonäköistä.

Talousarvioesityksellään hallitus tähtää talouden kasvuedellytysten vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen ja pienituloisten aseman parantamiseen sekä yritystoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen. Erityisen ilahduttavaa on, että kykenemme tekemään historiallisen parannuksen vanhustenhoidon resursseihin ja asemaan. Tämä on vahva arvovalinta arvokkaan vanhuuden puolesta. Parannamme sekä koti-, omais- että ympärivuorokautista hoitoa. Haluamme vaikuttaa kaikkeen siihen todellisuuteen, jossa vanhuksemme elävät. Hoitajamäärän alimitoitukselle asetetaan nollatoleranssi.

On hyvä huolehtia siitä, että rahat yhteiseen kassaan kerätään kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Emme halua varastaa leipää tulevien sukupolvien suusta. Tästä syystä veroja on korotettava, mutta sekin toteutetaan oikeudenmukaisesti. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin esitetään ylimääräinen korotus, aikaistettu korotus 0,7 prosenttia vuoden 2013 alusta alkaen. Tällä tavoin tasataan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta erityisesti pienituloisten kannalta.

Toimeentulon tasa-arvoa lisätään myös työmarkkinatuen tarveharkinnan poistolla, jonka jälkeen puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen määrään. Tämä on tärkeä signaali siitä, että hyvinvointivaltiomme kohtelee jokaista yksilönä ja että jokaisella on oikeus omaan rahaan. Tämä kannustaa molempia puolisoita osallistumaan työmarkkinoille sekä parantaa perheiden toimeentuloa.

Arvoisa puhemies! Olen erityisen ilahtunut siitä, että hallituksemme haluaa tehdä nuorten sukupolvien tulevaisuutta turvaavaa politiikkaa. Yksi radikaali ja kauaskantoinen toimi on nuorten yhteiskuntatakuu. Tämän takuun toteuttamiseen varataan yhteensä 60 miljoonaa euroa. Meillä ei ole sosiaalisesti eikä taloudellisesti varaa katsoa sivusta nuorten syrjäytymistä. Jokainen sentti tästä 60 miljoonasta eurosta maksaa itsensä ajan kuluessa monin kerroin takaisin inhimillisenä hyvinvointina, onnistuneina työvuosina ja kertyneinä verotuloina.

Nuoriin panostetaan myös osoittamalla opetusryhmien pienentämiseen historialliset 60 miljoonaa euroa, kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2011. Olen henkilökohtaisesti pitänyt esillä koulujen työrauha-asioita, ja opetusryhmien kokojen pienentämisellä on suuri käytännön vaikutus työrauhaan.

Paikkoja ammatillisessa koulutuksessa lisätään heti vuoden alusta 500 elokuussa 2012 tehdyn lisäyksen lisäksi. Ikäluokkien pienentyessä jokaisen nuoren mahdollisuudet päästä koulutukseen paranevat näin olennaisesti. Koulutukseen pääsy siis helpottuu. Tällä on ennalta ehkäisevä vaikutus nuorten syrjäytymiseen. Myös lukiokoulutukseen ollaan tekemässä laatutyötä, uudistetaan tavoitteita ja tuntijakoa.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Valtiontalouden tila on huolestuttava, niin kuin täällä on todettu monen suulla viime päivinä, ja ensikin vuonna tosiaan otetaan lisälainaa 7 miljardia euroa. Tämä tilanne myös vääjäämättä heijastuu puolustushallintoon ja hallinnonalan käytettävinä oleviin resursseihin. Vuoden 2013 puolustusbudjettiin sisältyykin tämän myötä merkittäviä menosäästöjä ja sen lisäksi sisäisiä kustannuspaineita.

Tässä samaan aikaan puolustushallinto toteuttaa, niin kuin eduskunta hyvin tietää, sotien jälkeen suurinta rakennemuutosta, niin sanottua puolustusvoimauudistusta. Uudistuksen toimeenpano on alkanut ja se kestää vuoteen 2015 saakka, ja tämä uudistushan itse asiassa lähti liikkeelle puolustushallinnosta. Itse nähtiin, että organisaatiota on tarve sopeuttaa, jotta sisäinen budjettirakenne saadaan tasapainoon ja puolustusmateriaaliin voidaan kohdentaa riittävät määrärahat.

Valitettavasti valtiontalouden tilasta johtuen eivät puolustusvoimauudistuksen hedelmät ole kuitenkaan jäämässä Puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset tuottavat säästöjä vasta vuodesta 2014 alkaen, minkä johdosta vuoden 2013 budjetti sitten näyttää seuraavanlaiselta. Puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan ja merkittävä osa määrärahasupistuksista kohdistuu suunniteltuihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuonna määrärahoja 2,78 miljardia euroa, ja tästä sitten arvonlisäveromenoja on 335 miljoonaa euroa, jotka käytännössä siis vähennetään siitä. Menojen yhteismäärä on silloin käytännössä 69 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys siis aiheutuu hallitusohjelmaan perustuvista menosäästöistä, joiden yhteismäärä on puolustusministeriön hallinnonalalla 124 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2011 tekniseen kehykseen.

Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on suunnilleen 1,36 prosenttia, mikä taas tarkoittaa, että se on suunnilleen 5,1 prosenttia budjettitalouden kokonaismäärärahoista. Hallinnonalan henkilötyövuosimääräksi arvioidaan ensi vuonna 15 060, joka on 100 henkilötyövuotta vähemmän kuin tänä vuonna.

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahoja ensi vuonna yhteensä 1,77 miljardia euroa, mikä on edellisvuoteen verrattuna itse asiassa lisäystä 71 miljoonaa euroa, ja tämä lisäys johtuu lähinnä palkkakustannusten tarkistuksista ja muista kustannuksista, jotka nousevat hintatasoltaan sekä osittain määrärahasiirroista puolustusmateriaalihankintojen momentilta.

Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että reserviläiskoulutusta, varusmiesten sotaharjoitusperusteisia maastoharjoituksia sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan ikävä kyllä supistetulla tasolla. Positiivista taas on se, että varusmiesten päivärahoja korotetaan. Se kustannus on 2 miljoonaa vuodessa ja otetaan kehysten sisältä.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään määrärahaksi 592 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että vähennys tähän vuoteen verrattuna on 134 miljoonaa euroa, ja tämä taas kerran johtuu hallitusohjelmaan perustuvista puolustusmateriaalihankintoihin kohdistetuista vähennyksistä.

Kaikki tämä yhteensä tarkoittaa sitä, että puolustusvoimauudistukseen ja määrärahaleikkauksiin liittyen puolustushallinto joutuu tekemään materiaalihankintoja koskien selkeitä priorisointeja ja osasta suunnitelluista hankinnoista joudutaan myös näillä näkymin luopumaan.

Sitten aivan viimeiseksi voisin todeta, että kriisinhallintaan on varattu 61 miljoonaa euroa ja sen lisäksi 63 miljoonaa euroa UM:n pääluokassa.

Arvoisa puhemies! Tämä lyhyenä esittelynä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tila on huolestuttava, kuten ministeri Haglund totesi, mutta turvallisuuden takaaminen, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden, on kuitenkin valtion tärkein tehtävä. Pääministeri Katainen totesi eilen sen, mitä perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet: puolustusmäärärahojen tasoa on korjattava. Samoin sanoi viime viikolla Puolustusvoimain komentaja Puheloinen.

Pääministeri puhui puolustusmäärärahojen korottamisesta vuosikymmenen puolivälissä. Tähän on turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selontekotyössä haettava yhteisymmärrys, mutta kysyn arvoisalta ministeriltä, mitä voimme tehdä jo nyt. Eikö valtio voisi satsata enemmän etenkin reservin kertausharjoituksiin, jotka on käytännössä ajettu alas, vaikka ne ovat kiistatta kustannustehokas keino ylläpitää maanpuolustuksemme suorituskykyä ja uskottavuutta?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä vuoden 2013 budjetti tietysti pitää asettaa tähän koko kehyskauteen. Sehän tarkoittaa sitä, että puolustusmenoja leikataan se 10 prosenttia, joka on siis tupla verrattuna kaikkien muitten hallinnonalojen leikkaustasoon. Emme ole vieläkään saaneet eduskunnassa vastausta siihen, minkä takia leikkauksen täytyy olla näin suuri.

Kenraali Puheloinen on tähän asiaan ottanut kantaa useampaankin otteeseen, viimeksi 11. päivä syyskuuta, ja hän totesi, että jos tämä meno jatkuu, niin edessä voi olla luopuminen muun muassa yleisestä asevelvollisuudesta, ja hän jatkoi, että vuosikymmenen vaihteessa voimme olla tilanteessa, missä pitää puuttua koko puolustuksen perusteisiin. Herra puolustusministeri, tämä tilanne voidaan selvittää kahdella tavalla: joko nostamalla rahoitustasoa maltillisesti viimeistään vuoden 2015 jälkeen, niin että voidaan nykyiset fundamentit säilyttää meidän puolustuksessamme — tämä on ensimmäinen vaihtoehto, jota minä suosittelen — taikka toinen vaihtoehto on se, että tehdään se, mitä Puheloinen ikään kuin kauhukuvana esittää. Herra puolustusministeri, kumman kannalla te olette?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan toivottaa menestystä ministerille vaativassa ja vastuullisessa tehtävässä. Todella kovan paikan edessä olette, ja jos katsotaan tätä vuotta, niin tämä vuosi on varsin ratkaiseva, nimittäin nyt tehdään uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, ja se ei saa olla samanlainen kuin oli tämä edellinen. Edellisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltiin, että vuosittain tulee inflaatiokorjaus, plus 2 prosenttia. Mitä tapahtui? Tuli miinus 10 prosenttia. Nyt kun määritellään tänä vuonna ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, siinä täytyy ottaa vastuuta jo vuoteen 2020 asti, ja minä haluan teiltä nyt vakuutuksen siitä, että ainakaan 2015, niin kauan kuin tämä hallitus päättää asioista, ei enää lähdetä mihinkään lisäleikkauksiin, vaikka taloustilannekin huononisi, mikä on mahdollista. Tämmöinen vakuutus pitää saada nyt. Me emme voi lähteä siitä, että vielä 2015 asti jotain leikataan.

Sitten on juuri se, ettei Puolustusvoimat voi toimia yhden tai kahden vuoden perspektiivillä. He joutuvat toimimaan vuosikymmenien perspektiivillä, ja sen vuoksi on ratkaisevaa, mitä tänä vuonna me, tämä eduskunta, päätämme Puolustusvoimista ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. (Puhemies koputtaa) Heidän, jotka ovat siinä mukana, täytyy todella sitoutua siihen aivan toisella tavalla kuin tähän edelliseen.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on säästötalkoissa niin kuin kaikki muutkin hallinnonalat, ja kun nyt Puolustusvoimien budjettia on jouduttu tiivistämään ensi vuodellekin, maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tärkeys korostuu, ja viime vuonna eduskunta lisäsi maanpuolustusjärjestöjen toimintaan 150 000 euroa. Nyt tämä ei ole siirtynyt budjetin pohjiin vaan on miinuksena budjettikirjassa. Kysyisin, millä perusteella tämä vähennys on nyt tehty tai sitä ei ole jätetty pohjiin elämään.

Itse olin Naisten Valmiusliiton kurssia katsomassa Pohjois-Savossa keväällä, ja täytyy sanoa, että se toiminta on kyllä sellaista, mitä tähän maahan tarvitaan, nimenomaan vapaaehtoisjärjestöjen toimintana ja sillä tavalla, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan maanpuolustustyöhön myös vapaaehtoisuuden pohjalta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiukat ajat on valtiolla ja tiukat ajat on Puolustusvoimilla. Puheloisen kauhukuva, jota maalailtiin tässä, ei loppujen lopuksi, kun sitä enemmän pureskelee, ole kovin kauhea. Suomeen ei ole koskaan meidän itsenäisyytemme aikana kohdistunut näin vähäistä sodanuhkaa, kuin tällä hetkellä kohdistuu. Hyvin monessa tutkimuksessa on todettu, muun muassa maanpuolustustiedotuksen kyselyissä, että sotilaallisen uhan määrä arvioidaan tällä hetkellä vähäisemmäksi kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. Siksi nyt, jos milloinkaan, olisi aika miettiäkin yleisen asevelvollisuuden järkevyyttä ja todella harkita sitä, onko sen aika ohi ja olisiko aika siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen. (Eduskunnasta: Meillä on jo!)

Kysymys ministerille. Millaisena näette vapaaehtoisen maanpuolustustyön roolin Suomen puolustusvoimien toiminnassa? Mikä merkitys on nykyaikaisessa sodankäynnissä sillä, että esimerkiksi jo reservin iän ylittäneitä ihmisiä koulutetaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakenneuudistus mittavien leikkausten lisäksi on rapauttamassa uskottavan puolustuskykymme. Kertausharjoitukset pienevät kymmenesosaan, henkilöstöä irtisanotaan, puoli Suomea tyhjennetään varuskunnista, alueellinen puolustus vaarantuu, kuten ministeri totesi, materiaalihankintojen viivästymisen vuoksi. Hallitus on siirtämässä keskustelua jo seuraavalle vaalikaudelle. Eikö tämä ole vastuun pakoilua? Nyt jos koskaan pitäisi tarttua tähän tilanteeseen, saada kertausharjoituksiin lisää määrärahoja ja myös, kun on vuorossa alueellisten joukkojen varustaminen, sinne rahaa. Vain sitä kautta säilyy uskottava puolustuskykymme. Oletteko, ministeri, edelleenkin sitä mieltä, että jatkossa koko maata puolustetaan näillä resursseilla?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistuksen myötä Kotkan Rannikkopataljoona lopetetaan. Hallituksen kuntauudistus on muodostamassa nykyisen kielilain vastaisesti eteläiseen Kymenlaaksoon uuden kaksikielisen Kyminsuun kaupungin. Eikö voitaisi vielä kerran ajatella Dragsvikin varuskunnan siirtämistä näihin Kotkasta tyhjeneviin kasarmeihin?

Sitten tämä Ottawan osapuolen sopimus, joka lopetti jalkaväkimiinat: Milloin minut, reservin sissikersantti Eerola, milloin minut kutsutaan kertausharjoituksiin opettelemaan näiden korvaavien asejärjestelmien käyttöä, kun en osaa sotia muuta kuin näillä kielletyillä aseilla?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myös itse toivottaa tuoreelle ministerille voimia vaativassa tehtävässä. Me tiedämme kaikki, että tuo rakenneuudistus oli väistämättä edessä ja se oli tehtävä ikäluokkien pienentyessä ja puolustusmateriaalin kallistuessa, mutta sen niskaan tulivat sitten vielä talouskriisin aiheuttamat lisäleikkaukset, ja niistä täytyy kyllä todeta, että ne eivät ole täysin riskittömiä, tietysti isoimpana huolena tämä kertausharjoitusmäärien leikkaaminen. Oikeastaan kysyisin ministeriltä, millä tavalla te näette, että me selviämme tästä nyt eteenpäin, että pystymme pitämään Puolustusvoimat ja meidän reservin osaamisen sellaisella tasolla, että vuoden 2015 jälkeenkin voimme kantaa huolta koko maan puolustamisesta ja nojautua tulevaisuudessakin yleiseen ja yhtenäiseen asevelvollisuuteen. Olen siitä eri mieltä kyllä vasemmistoliiton Kalliorinteen kanssa, että luopuisimme koko maan puolustamisesta ja yleisestä ja yhtenäisestä asevelvollisuudesta. Minun mielestäni se kulmakivi pitää pitää vankasti pystyssä.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusmäärärahojen korotus on edessä, se on ihan selvä asia. Tällä hetkellä ajetaan Puolustusvoimat-laivaa kyllä vähän liian matalalla ja karit ovat siltäkin osilta pohjaa koskettamassa.

Kertausharjoitusten määrä on tästä puolustusmäärärahojen niukkuudesta se kaikkein huolestuttavin indikaattori, niin kuin tuossa edellisessäkin puheenvuorossa sanottiin. Kysyn ihan samassa hengessä vuodesta 2015 ja siitä eteenpäin, mitä ministeri näkee, millaisella lisäpanostuksella Puolustusvoimien toimintakykyä pitää turvata. Samassa yhteydessä mielenkiinnosta kysyn myös uuden puolustusministerin mielipidettä näistä Nato-kortin väläyttelyistä. On esitetty varmaankin enemmänkin tuolta opposition suunnalta huolta siitä, että jos puolustusmäärärahojen taso jää näin matalalle tasolle, niin se silottaa tietä kohti Natoa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteelle kommentti: kyllä meillä on jo valikoiva asevelvollisuus. Ikäluokkien pieneneminen ym. tekijät ovat jo saaneet tämän tilanteen aikaan. Ehkäpä istutte Oulussa joskus kutsuntalautakunnassa, niin tämän voitte todeta.

Ministeriltä olisin kysynyt, kun puolustusministeriön hallinnonalan esittelyssä budjettikirjassa sivulla 215 mainitaan, että Euroopan unionin velkakriisillä voi olla suoria vaikutuksia yleiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen. Voisitteko avata tätä, elikkä käyttekö ministerinä keskusteluja jo EU:n tasolla tästä kriisiytymisestä? Onko tankkereita tulossa kaduille ja joko tähän joudutaan panostamaan EU:n tasolla?

Toinen kysymys: Kun sotilasmusiikki vaimenee Suomessa, niin millä korvataan jatkossa sotilasmusiikin maanpuolustushenkeä kohottava vaikutus? Onko jatkossa saatavana sotilassoittoa vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön tapahtumiin tai veteraanijärjestöjen tapahtumiin?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puolustushallinnosta leikataan 10 prosenttia tällä kehyskaudella, se tarkoittaa siis sitä, että rahaa ei sitten ole näihin tärkeisiin kotimaan toimintoihin, kuten kertausharjoituksiin, ja te, ministeri, piditte sitä itsekin valitettavana. Tämä on kyllä sellainen asia, johon toivoisi panostuksia jo ennen tätä vuotta 2015.

Mutta se minua kyllä ihmetyttää, että meillä on kuitenkin varaa osallistua esimerkiksi Nato-maa Islannin ilmavalvontaan, mistä hallitus on jonkinnäköisiä linjauksia nähtävästi jo tehnyt. Mitä ihmettä Suomi tekee Nato-maata valvomassa? Eivätkö nekin rahat, mitä tähän menee, olisi syytä käyttää tähän kotimaan harjoitustoimintaan, esimerkiksi kertausharjoitusten lisäämiseen? Mitä sanotte tähän, herra ministeri?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan onnitella ministeriä tästä tehtävästä ja toivottaa menestystä.

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Pohjois-Karjalasta lakkautettiin varuskunta, ja sen myötä sitten kerrannaisvaikutuksineen noin 500 työpaikkaa tulee häviämään. Kiitos edeltäjänne tehtiin myös päätös siitä, että Puolustusvoimien palvelukeskus sijoitetaan Joensuun seudulle. Mutta nyt pyytäisin, että hyvin tarkkaan tutkisitte tätä asiaa, miten paljon tämän tulevan palvelukeskuksen henkilöstöstä on näitä strategisia työtehtäviä, jotka eivät tule siirtymään Joensuun seudulle, eli että näitä strategisia henkilöitä ei ikään kuin laskettaisi liikaa. Toivomme todella, että mahdollisimman lähellä tätä 200:aa henkilötyövuotta olisi tämä palvelukeskuksen henkilöstömäärä.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että talousarvioesitys sisältää monelle nuorelle tärkeän ja odotetun korotuksen sekä varusmiesten että siviilipalvelusmiesten päivärahaan. Kysymykseni koskee varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja hyväksi lukemista myöhemmissä opinnoissa. Kaikki varusmiehet koulutetaan omaan poikkeusolojen tehtäväänsä. Opitut taidot ja valmiudet eivät kuitenkaan aina koske pelkästään sodanajan tehtävää, vaan osaa niistä voidaan hyödyntää myös myöhemmin työelämässä. Nykyään osaamisen hyväksilukua sovelletaan vaihtelevalla menestyksellä. Päällekkäisten opintojen välttäminen olisi järkevää erityisesti opintoaikojen lyhentämisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Olisikin syytä miettiä, miten varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja lukea hyväksi myöhemmissä opinnoissa. Kysyisin ministeriltä, onko tämä asia etenemässä, ja jos on, niin miten ja millä aikataululla.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä hallitus heitti märän rätin alueelliselle maanpuolustukselle, ja edellinen ministeri Wallin tarjosi henkilöstölle vain siirtoa muihin valtion virkoihin. Tämä tuntui lähinnä irvokkaalta, kun esimerkiksi kotimaakunnastani, missä kaksi varuskuntaa lakkautetaan, on lakkautettu todellakin esimerkiksi Keuruulta kaikki muut valtion virat ja ei voida kuvitellakaan, että sieltä todellista työtä löytyisi. Löytyisikö teiltä, ministeri Haglund, vähän enemmän sympatiaa henkilöstölle, mitä puolustusministeriöllä on heille tarjota?

Puolustushankintojen momentti on 18 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna, ja se tarkoittaa maakunnassamme sijaitsevan ainoan ruutitehtaan Eurencon alasajoa. Siitäkin lähtee paljon, satoja työpaikkoja ehkä, pois, ja tulevaisuudessa se voi tarkoittaa sitä, että ruuti hankitaan sitten vaikkapa Venäjältä kriisin tullen. (Puhemies koputtaa) Tämäkö on teidän strategianne Suomen puolustuksessa?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rauhanturvaajat ovat tehneet jo vuosia erittäin arvokasta työtä maailmalla. Monet operaatiot ovat muuttuneet vuosien saatossa entistä vaarallisemmiksi, ja tästä syystä joukkojen tukemiseen kotiutustilanteessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja huolehdittava rauhanturvaajien niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin kunnosta. Arvoisa ministeri, onko kotiutukseen liittyviin asioihin kiinnitetty huomiota ja onko niihin varattu rahaa budjetissa?

Toinen kysymykseni liittyy työurien pidentämiseen, josta on tänäänkin täällä salissa puhuttu. Varusmies- ja siviilipalvelusaika voi pidentää opintoja jopa vuodella, jos palvelusaika sattuu huonosti oppilaitosten lukukausien kanssa. Arvoisa ministeri, onko mietitty jaksottaa palvelusaikoja samaan rytmiin oppilaitosten lukukausien kanssa?

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne ilmoitti haluavansa luopua yleisestä asevelvollisuudesta. Tiedoksi, että puolustusvoimauudistuksen myötä aiotaan kouluttaa arviolta 20 prosenttia pienempi osuus ikäluokasta, siis viidennes vähemmän. Komentaja Puheloinenkin on todennut, että koko ikäluokan sijaan jatkossa koulutetaan koko palveluskelpoinen osa miespuolisesta ikäluokasta. Käytännössä olemme siis jo valikoivassa järjestelmässä, vaikka muodollisesti kutsu lähteekin koko miespuoliselle ikäluokalle, ja pidän tätä valitettavana.

Viime viikolla komentaja Puheloinen todellakin väläytti yleisen asevelvollisuuden loppua. Toivottavasti rahapula ei johda näin rajuun johtopäätökseen. Ministerin mielipidettä olisin kiinnostunut kuulemaan siitä, mikä on Suomen kansan kannattaman yleisen asevelvollisuuden tulevaisuus ja miten aiotte yleistä asevelvollisuutta työssänne edistää.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Kääriäinen ja Salolainen avasivat mainiolla tavalla puolustuspoliittisen keskustelun ministerin ehkä enemmältikin teknisen esittelypuheenvuoron jälkeen, ja sen vuoksi on todella mielenkiintoista kuulla juuri niitä linjauksia, mihin suuntaan Suomen puolustus ja nimenomaan myös sen ydin, sotilaallinen maanpuolustus, on menossa. Me tarvitsemme varmasti tulevinakin vuosina riippumatta siitä, onko Suomessa sotilaallista uhkaa vai ei, Suomeen järjestelmän, jolla maata puolustetaan. Kysymys kuuluukin silloin: onko se oma puolustus, nojautuuko se johonkin eurooppalaiseen malliin, vai onko joku laajempi liittoutuminen sitten tässä kysymyksessä?

Herra puhemies! Haluan myös todeta sen, että näillä muillakin ilmiöillä on merkitystä Suomessa, siis alkaen sotilassoittokunnista, reserviläistoiminnasta, maanpuolustustoiminnasta, ja tässä mielessä koko tämä maanpuolustuskehys ja puolustusministeriö edustavat paljon suurempaa alaa kuin puhtaasti tämä tiukka sotilaallinen maanpuolustus.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuula Väätäinen kysyi niin hyvin näiden maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisesta, että en lähde sitä kysymystä toistamaan. Yhdyn hänen kysymykseensä ministerille.

Mutta tähän palveluskelpoisen ikäluokan kokoon ottaisin kyllä kantaa siinä mielessä, että eihän meidän tule täällä lietsoa ajatusta siitä, että Suomessa oltaisiin siirtymässä valikoivaan asevelvollisuuteen, vaan meidänhän tulisi käydä keskustelua siitä, miten mahdollisimman suuri osa ikäluokasta olisi todella palvelukelpoista ja parhaalla mahdollisella tavalla palvelukelpoista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun nuoret suomalaiset ovat hyvässä kunnossa, suoriutuvat hyvin asepalveluksesta, he todennäköisesti pärjäävät hyvin myös esimerkiksi jatko-opinnoissaan ja työelämässä ja elämässä ylipäätään. Näin ollen kysynkin ministeriltä, miten hän näkee Puolustusvoimien roolin olla osana toteuttamassa tämän talousarvion suurta hanketta nuorten yhteiskuntatakuusta niin, että kutsunnat, asepalvelus, reserviläisaktiviteetit nivoutuisivat (Puhemies koputtaa) osaksi tätä yhteiskuntatakuun toteuttamista.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös omasta puolestani uudelle ministerille onnea ja menestystä ja rautaista tiukkuutta kaikilla Suomen rajoilla.

Tähän asevelvollisuuteen liittyen itsekin näen sillä tavalla, että asevelvollisuuden tulee olla myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Ensinnäkin näen niin, että asevelvollisuuden sisältöä pitää jatkuvasti kehittää, jotta motivaatio uusien ja muuttuvien ikäluokkien keskuudessa säilyy korkeana. Näen myös niin, että palveluskelpoisuutta arvioitaessa tulee lähteä siitä, että varusmiespalvelu kuuluu kaikille nuorille miehille, niillekin, joiden fyysiset tai psyykkiset edellytykset eivät ole parhaimmasta päästä. Heillekin vain tulee löytää sopiva palvelusmuoto. Näin toimittaessa paitsi varmistetaan laaja ja monipuolinen reservi sotilaallisten ja muiden kriisien varalle myös ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan nuorten miesten fyysistä kuntoa ja, mikä ehkä tärkeintä, vahvistetaan kansallista yhteenkuuluvuutta. En missään tapauksessa kannata ajatusta erityisestä valikoivasta asevelvollisuudesta.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Sainkin monta kommenttia tuossa. Puolustuspolitiikkammehan perustuu kolmeen peruspilariin: sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, koko maan puolustamiseen ja yleiseen asevelvollisuuteen. Tässä Puheloisen puheessa, jos meidän pitää tässä kauhuskenaariossa miettiä jotakin näistä, silloin on mietittävä yleistä asevelvollisuutta, koska sotilaiden liittoutumattomuus ja koko maan puolustaminen ovat erityisen koskemattomia ja tärkeitä asioita. Mielestäni pitäisikin kehittää suomalaista asevelvollisuutta siihen suuntaan, että varusmiespalveluksesta tehtäisiin entistä houkuttelevampi vaihtoehto, entistä parempi koulutus, entistä paremmat etuisuudet Puolustusvoimiin varusmiehille. Sitä kautta houkuteltaisiin sinne tehokas, motivoitunut, iskukykyinen varusmiesaines (Puhemies koputtaa) ja pystyttäisiin kehittämään 2000-luvun armeijaa tämän nykyisen vanhanaikaisen järjestelmän sijasta.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä, yritetään pitäytyä 3 minuutissa.

Ensiksi tämmöinen ehkä yleisempi huomio, jolla osittain ehkä voin vastata monenkin kansanedustajan kysymykseen tästä yleisestä kuvasta, mikä myös on hyvällä tavalla noussut esille tässä komentaja Puheloisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessa. Hyvä huomata tässä yhteydessä on se, että minä itse asiassa pidin itsekin puheen siinä samassa tilaisuudessa ja sanoin juuri käytännössä samoja asioita, mitä Puheloinen sanoi, mutta STT tarttui vain Puheloisen puheeseen. Tämän myötä tässä syntyi vähän tämmöinen ei niin tarkka kuva siitä, mitä siellä oli puhuttu.

Tosiaan mielestäni Puheloinen hyvällä tavalla nosti esille sen tosiasian, että puolustusvoimauudistus tasapainottaa Puolustusvoimien menopaineita lähivuosina mutta että pidemmän päälle tällä menotasolla emme pärjää. Tästä kävimme myös puolustusvaliokunnan kanssa hyvää keskustelua toissa viikolla, ja olen itsekin vakuuttunut siitä, että jos lisämäärärahoja ei heru, niin se käytännössä pidemmän päälle tarkoittaa sitä, että näitä fundamentteja on tarkistettava, ja nämä fundamentit ovat juuri ne, mistä olette täällä kaikki kysyneet, eli sotilaallinen liittoutumattomuus, yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen — nämä asiat, jotka ovat poliittisesti niin tärkeitä kuin myös vähän herkkiä — ja näiden eteen sitten päädytään, jos resursseja ei ole pidemmän päälle tarpeeksi. Lähivuosina pärjäämme, mutta pidemmän päälle tämä on haaste, joten tämä tämmöisenä vähän yleisempänä kommenttina.

Kertausharjoituksista voisin sanoa sen verran, että tosiaan näitä on jouduttu vähentämään supistussyistä. Kaikki ne säästöt tai hyvin suuri osa niistä säästöistä, mitä nyt toteutetaan Puolustusvoimissa, ovat ikäviä. Näin hallinnon näkökulmasta ne olisivat mielellään monessa mielessä voineet jäädä toteuttamatta, mutta tässä nyt säästetään, ja sen myötä tulee ikäviä asioita.

Se, mikä tässä on hyvää, on se, että kertausharjoitusten määrä nousee sitten hallituskauden lopussa ja ns. palautuu suurin piirtein sille tasolle, millä se oli vuonna 2011, ja tämä on hyvä asia. (Markku Rossi: Saas nähdä!) Ehkä hyvällä tuurilla tämä myös mahdollistaa sen, että edustaja Eerolakin pääsee sitten kertausharjoituksiin. Minä en ikävä kyllä nyt päätä näistä kertausharjoituksista, jos eduskunta ei muuta käytäntöjä, joten en voi luvata Eerolalle nytten kertausharjoitusmahdollisuutta.

Tässä tuli Eerolan kysymyksessä tärkeä asia, eli tässä on korvaavia asejärjestelmiä hankittu. Ne ovat ihan hyviä, ja niiden myötä on kyetty vastaamaan siihen haasteeseen, mikä syntyi tämän sopimuksen ratifioinnin myötä, mutta käytännössä tämän myötä meillä on tietenkin reserviläisiä, jotka eivät hallitse näiden asejärjestelmien käyttöä, ja nehän ovat ihan uusia.

Nyt, puhemies, aika on loppu. Lisäaikaa vai?

Kiitän tästä. Sitten katsotaan, tässä oli erittäin monia kysymyksiä.

Näiden maanpuolustusjärjestöjen osalta tässä ollaan tilanteessa, missä hallitus on laajasti joutunut tekemään leikkauksia järjestökenttään, ei siis vain maanpuolustuksen järjestöihin vaan myös muuhun järjestökenttään on kohdistunut laajalti leikkauksia, ja ikävä kyllä osana tätä myös maanpuolustusjärjestöjen toiminnalta on leikattu. Tosin tässä, niin kuin tuli esille, eduskunta on hienolla tavalla sitten lisännyt näitä määrärahoja. Olisi hienoa, jos tämä mahdollistuisi myös tänä vuonna, ainakin minun näkökulmastani, mutta se on teidän käsissänne.

Sitten tästä koko maan puolustamisesta tuli kysymys. Itse näen, että on ihan itsestään selvää, että koko maata puolustetaan. Siinä ei ole ainakaan minun kohdallani mitään epäselvää.

Sitten tähän Islannin ilmavalvontaan vielä sen verran, jos sallitte, arvoisa puhemies, että tämä Islannin ilmavalvonta, jos siihen mennään — siitä siis ei ole tehty päätöksiä — tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseessä on kansainvälinen harjoitustoiminta ja se sitten korvaa jonkun toisen kansainvälisen harjoitustoiminnan sinä vuonna. Eli siihen ei olla lisäämässä mitään määrärahoja, vaan se on sitten pois muusta kansainvälisestä harjoitustoiminnasta. Näin ikään kuin pelkistetysti se taloudellinen yhtälö on se, mutta siihen liittyy paljon muuta kuin taloudellisia yhtälöitä, ja niitä sitten tietenkin avataan eduskunnalle, jos hallitus on sitä mieltä, että sinne mennään.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin esimerkiksi edustaja Korhonen äsken, että yleinen asevelvollisuus on yleinen yhteiskunnallinen keskustelun aihe. Varusmiespalvelustahan eivät nykyään käy ne henkilöt eli ne nuoret miehet, joiden nimenomaan kannattaisi se käydä. Ja kun olemme puhuneet tästä nuorten syrjäytymisestä täällä tänäänkin useaan otteeseen, niin varusmiespalveluksella on siellä merkittävä rooli: viimeinen hetki, jolloin voidaan puuttua nuorten elämään. Mutta varsinainen kysymykseni liittyy näihin Puolustusvoimien säästöihin eli siihen, mitä tapahtuu 2015 jälkeen.

Arvoisa ministeri, totesitte äsken, että Suomen tulee säilyä liittoutumattomana, eli tulkitsen niin, että ette halua Suomen liittyvän Natoon. Mutta uskotteko todella, että Suomi pystyy puolustautumaan riittävän hyvin ilman, että haemme yhteistyötä muiden kanssa? Miten näette pohjoismaisen yhteistyön, millaista se voisi olla ja voisiko sillä saada aikaan säästöjä?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Kalliorinne varmasti hyvin vilpittömästi tarkoittaa koko maan puolustamista ja kannattaa sitä, niin kuin varmaan kaikki me muutkin. Se on vain sillä tavalla, että se voi tapahtua parhaiten ja halvimmin yleisen asevelvollisuuden luomalla reserviläisarmeijalla. Näillä kahdella asialla on keskinäinen yhteytensä olemassa. Olemme yhtä mieltä varmaan siitä, että tämä asevelvollisuuden suorittaminen vaatii paljon kehittämistä. Olemme varmaan yhtä mieltä siitä.

Tämän keskustelun mielenkiintoisin puheenvuoro tähän mennessä on edustaja Karilta. Minä yhdyn siihen puheenvuoroon, kun hän totesi, että olemme puolustusmäärärahojen korottamisen edessä. Minä olen samaa mieltä. Jos tämä edustaa SDP:n kantaa, niin tämähän tarkoittaa lievää oiretta siitä, että ulospääsytie tästä umpikujasta, joka odottaa 2015, kenties on rakennettavissa juuri tätä kautta, mihin edustaja Kari viittasi. Määrärahojen tasoa pitää vähitellen maltilla koettaa korottaa, jotta tämä umpikuja voidaan voittaa. Kiitos siitä puheenvuorosta, ulospääsytie häämöttää.

Loppuun vielä se kommentti, että me emme voi sille mitään, että Suomen ympärilläkin puolustusbudjetit kasvavat. En tarkoita minkään uhkan nousemista, ei siitä ole kysymys, mutta joka ilmansuunnassa puolustusbudjettia kasvatetaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien leikkaukset ja varuskuntien lakkauttamiset ja asehankinnat, joita kuitenkin suoritetaan näistä leikkauksista huolimatta, ovat Nato-yhteensopivia. Kysynkin ihan lyhyesti: onko kokoomushallitus yhdessä vasemmiston tuella siirtymässä Nato-kumppanuudesta kohti Nato-jäsenyyttä?

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuon esiin, että varusmiespalveluksen tavoite on kuitenkin kouluttaa sotilaita. Se ei ole koulun jatko, vaikka tämä keskustelu tuleekin ministeri Gustafssonin aihealueen jälkeen. Tähän liittyen sitten tästä varusmiespalveluksesta haluaisin ministeriltä kysyä sitä, että kun resurssit ovat tiukalla ja meillä kuitenkin on myös uusia uhkakuvia, toivottavasti kovin epätodennäköisiä, mutta lähtien taudeista, luonnonmullistuksista, kansojenvaelluksista, kyberuhkista ja sensitiivisten yhteiskuntarakenteiden toimintahäiriöistä, niin miten näillä tiukoilla resursseilla pyritään kehittämään tätä uudensuuntaista koulutusta, jossa otetaan huomioon tällaiset erityyppiset uhkat kuin ne perinteiset Suomeen kohdistuneet uhkat?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahto on mielestäni kaikista tärkein tekijä Suomen turvallisuuden takaajana tulevaisuudessa. Kysyisin puolustusministeriltä, miten jatkossa huolehditaan tästä.

Toisena kysymyksenä olisi tämä, että mielestäni meillä on Puolustusvoimat eikä erilliset varuskunnat tai varikot. Muun muassa Puolustusvoimien komentaja on todennut, että tämä puolustusvoimauudistus on positiivinen asia, ainoastaan nämä leikkaukset ovat sitten väliaikaisesti negatiivinen asia. Mitä mieltä te olette tästä asiasta?

Sitten: mikä on yleisesti ansainvälinen taso näissä palveluskelpoisuusasioissa verrattuna Suomen tasoon niissä maissa, missä yleinen asevelvollisuus on voimassa?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulen itse Lahdesta, Hämeen Rykmentin naapurista lakkautettavasta varuskunnasta. Kysyn arvoisalta ministeriltä: millä tavalla te näette, miten maanpuolustustahtoa voidaan kehittää, kasvattaa ja antaa siihen semmoisen sopivan lisäboostin aikana, jolloin varsinainen varuskunta ja sen ympärillä olevat toiminnot ovat lakkautusuhan alla? Tähän vielä taustaksi se, kun puhuttiin näistä henkilöstön työpaikkojen menetyksistä: Lahden seudulta katoaa välillisestikin laskettuna työpaikkoja lähes tuhat.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kauma osui naulan kantaan siinä, että syrjäytyminen on se uhkakuva, jota vastaan yleinen asevelvollisuus on ollut vuosia Suomessa aivan hyvä lääke. Mutta minä puhuin jo, että me olemme menettämässä juuri sitä töpinäporukkaa tällä hetkellä tässä tilanteessa, missä me olemme, se töpinäporukka, jolle se sotilaspassi oli ehkä aikanaan ainut passi, jonka se oli saamassa, ja tämä tilanne on jo sitä, että kuoritaan kermat päältä, ketä valitaan asevelvollisuuteen.

Edustaja Kalliorinne, kaikki ne maat, jotka ovat lähteneet valikoivaan asevelvollisuuteen, ovat päätyneet lopulta palkka-armeijaan. Mutta kysymykseni kuuluu: mistä materiaalihankinnoista joudutaan tinkimään leikkausten johdosta ensisijaisesti?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puolustusvoimissa on tähän saakka pidetty hyvin vahvasti kiinni hyvän työnantajan statuksesta. Köröttelin viime lauantaina junalla kohti Joensuuta, ja siihen kahvilaan tuli istumaan naishenkilö. Hän kertoi, että hänen sukulaisensa on töissä Kontiorannan varuskunnassa siviilityöntekijänä ja edessä on nyt lopputili. Hän oli saanut tiedon, että edessä on omakotitalon myynti ja siirtyminen vuokra-asuntoon. Ei enää ole tuloja pitää yllä sitä omakotitaloa ja maksaa niitä asuntolainoja. Eivätkö teitä kosketa tämmöiset tilanteet lainkaan, kun nyt merkittävä määrä siviilityöntekijöitä sanotaan irti?

Toinen asia, johon jo edustaja Myller otti kantaa, on tämä palvelukeskusasia. Tätähän hallituspuolueet nostivat voimakkaasti esille, että tämä on nyt kompensaatio Pohjois-Karjalaan, mutta tosiasia on niin, että vain murusia on sinne tulossa — viimeisen tiedon mukaan sata, ehkä vähän allekin, kun kokonaismäärä on kuitenkin merkittävästi yli kaksisataa. Onko niin, että nähtiin, että täältä ei siirry työntekijöitä Pohjois-Karjalaan, mutta Pohjois-Karjalasta on pakko työn perässä tulla tänne? (Puhemies koputtaa) Mitä erityistä tässä tilanteessa on, että täältä ei kukaan lähde muuttamaan sinne?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi, että hän oli itsekin vakuuttunut siitä, että näitä määrärahoja ei tule enää leikata vaan että paremminkin pitää siirtyä kasvattamisen suuntaan. Kysyn, mitä vuosia ministeri tällä lausunnollaan nyt tarkoitti. Ja te ette ottanut kantaa siihen kysymykseen lainkaan, minkälainen linjaus ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa pitäisi olla, koska yleinen näkemys on se, että sen pitäisi viitoittaa myöskin vuosikymmenen loppupuolelle jotain, jotta olisi jokin sitoumus, parempi sitoumus kuin se, joka oli viime vaalikaudella, jossa sitouduttiin aivan epärealistisiin lukuihin ja sitten oli miinus 10 prosenttia. Nyt täytyy linjata jotain realistisempaa, sellaista, josta pidetään kiinni, koska Puolustusvoimat ei voi toimia vuoden, kahden perspektiivillä. Näihin kysymyksiin todella haluan vastauksen.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 jälkeinen aika on varmasti sellainen, jota me itse kukin mietimme, millä tavalla me saamme järjestettyä, jotta meidän Puolustusvoimat voisivat palauttaa tiettyjä asioita samalle tasolle, mitä ne ovat tällä hetkellä olleet, ja minä olen ihan varma, että me etsimme siihen kyllä ratkaisuja. Varmaan sellainen portaittainen budjettiin puuttuminen myönteisesti on se ratkaisu. (Seppo Kääriäinen: Oikein!)

Nato-kantaan hallituksen linjaus on ihan selkeä hallitusohjelmassa, että Natoa ei kannata tässä pohdiskella. Erityisen selkeä se on demareille: meille Nato-jäsenyys on selvä "ei".

Yleinen asevelvollisuus on sellainen asia, jota ehdottomasti kannatamme, enkä näe mahdollisuutta, että sitä kautta saisimme säästöjä, että siirtyisimme palkka-armeijaan tai sitten valikoivaan asevelvollisuuteen. Minusta se on täysin utopistinen ajatus, että sillä jotakin säästettäisiin. Päinvastoin minä luulen, että se tulisi paljon kalliimmaksi.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Haglund, te sanoitte, että mikäli Islannin ilmavalvontaan lähdetään mukaan, niin siihen on muut kuin taloudelliset syyt. Kertokaa nyt ihmeessä meille, mitä ne muut syyt ovat, että meidän pitää mennä Nato-maan ilmatilaa valvomaan.

Herra puhemies! Nämä varuskuntien lakkauttamiset kyllä tuntuvat tuolla maakunnassa. Ne tuntuvat monella lailla: tulee tyhjiä tiloja, esimerkiksi Kauhavalle Museoviraston alaisia tiloja — no, ministeri Virkkunen jopa on kunnille kaupannut näitä tiloja, että saa ottaa korvauksena tilan, jolla ei mitään tee — ja työttömiä perheitä. Mutta sitten reserviläisten toiminta: nämä varuskunnat ovat kyllä olleet myös reserviläistoiminnalle se tukipilari, missä on toimintaa pystytty harjoittamaan, ja yksi semmoinen merkittävä asia reserviläistoiminnassa on ampumataidon kehittäminen ja ylläpitäminen. Mitä tapahtuu ampumaradoille? Voivatko reserviläiset käyttää näitä Puolustusvoimien ampumaratoja lakkautettujen varuskuntien paikkakunnilla jatkossa? Mikä on teidän kantanne, ministeri?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En aivan näin pessimistinen ole näitä tyhjeneviä tiloja kohtaan kuin keskustan Savola. Itse toivoisinkin, että ministeri voisi ottaa kantaa näihin tyhjeneviin tiloihin. Esimerkiksi kun Lahden Hennalassa Hämeen Rykmentti valitettavasti lopetetaan 2014, siellä tilat ovat kertakaikkisen loistavat ja lähellä. Niitä pystyisi kaupunki hyödyntämään. Olisi hyvä, että saataisiin nopeasti ratkaisu siitä, millä tavalla nämä tilat saataisiin siirtymään heti tuon lakkautuksen jälkeen esimerkiksi kaupungin haltuun ja sitä kautta kehittämään sitä aluetta. Se olisi itse asiassa aivan parasta rakennemuutostyötä sinne, ja mielelläni kuulisin, millä tavalla ministeri tässä on valmis etenemään, ja myös siinä, että meillä viime päivinäkin on tullut näitä verkkohyökkäyksiä. Ne ovat nyt kohdistuneet mediataloihin ja niiden nettisivuihin, mutta myös sähköverkkoon ja sellaisiin verkkoihin, jotka saattavat lamaannuttaa tämän maan, saattaa tapahtua hyökkäyksiä, ja valmisteilla on tuo kyberstrategia. Kysyisin, millä tavalla tämä työ on etenemässä.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimauudistus jyllää. Se on suurin muutos, joka on kohdannut armeijaamme sitten jatkosodan päättymisen. Sanana uudistus on positiivinen, mutta itse asiassa Venäjällä on käynnissä todellinen puolustusvoimauudistus: kymmenessä vuodessa on tarkoitus satsata 550 miljardia euroa aseistuksen uudenaikaistamiseen, ja siinä on uudistus sanan varsinaisessa merkityksessä. Meillä on lähinnä käynnissä leikkausohjelma.

Öljyn hinta toki Venäjällä vaikuttaa, mutta näillä näkymin Venäjän puolustusvoimauudistus on toteutumassa suunnitellusti, ja sitä on Suomessakin syytä seurata, vai mitä mieltä arvoisa ministeri on? Venäjän puolustusmenot ovat tällä hetkellä noin 20 kertaa suuremmat kuin Suomen, ja ero kasvaa.

On myös muistettava, kuten edustaja Kääriäinen totesi, että naapureistamme myös Viro, Ruotsi ja Norja kasvattavat puolustusbudjettejaan samaan aikaan kuin Suomi leikkaa.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Täytyy todeta, että ensimmäistä kertaa tällä hallituskaudella olen täysin eri mieltä sosialidemokraattisten edustajien kanssa siitä, että tulevaisuudessa meidän talouden liikkumavaraa alettaisiin käyttämään asevarusteluun. Ei missään nimessä.

Me olemme nyt tällaisessa kahden armeijan loukussa. Me samaan aikaan kehitämme 2000-luvun teknoarmeijaa, joka on liikkuva, monipuolinen, nykyaikaisesti varusteltu, ja olemme myös kehittämässä 1900-luvun laajaa reserviläisarmeijaa. Tällainen kahden linjan ja kahden armeijan yhtäaikainen kehittäminen ei tule onnistumaan. Siksi meidän täytyy tehdä valintoja. Me emme voi myöskään lähteä puolustusbudjettien kasvattamisen linjalle, eli meidän täytyy tehdä valintoja, ja minun valintani on kyllä silloin tämmöinen 2000-luvun teknoarmeija, jossa on valikoiva asevelvollisuus, liikkuvuus, motivoidut joukot, nykyaikainen varustelu. Se on tulevaisuuden kuva, ei tämmöinen 1900-luvun talvisodan armeija, joka jonkun mielikuvissa vielä tuntuu tällä hetkellä häämöttävän.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En saanut vielä ministeriltä vastausta siihen, mitä ruutitehtaalle ja mitä henkilöstölle Keuruulla ja Jämsässä tapahtuu. Jos rakennemuutostukena annetaan rakennuksia, jotka ovat Museoviraston suojelemia ja osin homeisia, erittäin kalliisti lämmitettäviä, niin se ei kyllä todellista tukea, rahanarvoista tukea, ole.

Haluaisin kysyä edustaja Autolta ja edustaja Heinoselta, onko teidän mielestänne yleisen asevelvollisuuden valikoivuus silloin kohdallaan, jos SM-urheilija ei pääse kutsunnoissa armeijaan?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Kalmarin kysymys on tietysti niin yksityiskohtainen, että tähän en pysty vastaamaan. Kuulostaisi siltä, että silloin ei olla oikeassa tilanteessa, mutta en tämän paremmin osaa ottaa kantaa.

Edustaja Kalliorinteelle toteaisin, että yleinen asevelvollisuus ja operatiivisten joukkojen kehittäminen eivät ole millään tavalla toisilleen vastakkaisia, vaan operatiivisia joukkoja täytyy varmasti kehittää siihen suuntaan, mitä Kalliorinne kuvasi, ja niiden varustelutasoa täytyy pystyä parantamaan. Mutta ne tukeutuvat suomalaiseen moderniin tietoyhteiskuntaan, ja esimerkiksi niitä yhteiskunnan viestiliikenneyhteyksiä turvaamaan tarvitaan alueellisia ja paikallisia joukkoja, jotka sitten pitävät yllä sen siviiliyhteiskunnan toiminnan, joka kuitenkin on sen operatiivisen toiminnan kivijalka myöskin kriisiaikana ja joka itse asiassa on se yhteiskunta, jota nämä operatiiviset joukot turvaavat.

Kysyisin ministeriltä vielä tästä, että kun puolustusvoimauudistus lähtee liikkeelle, ja Puolustusvoimat on merkittävä toimija myös muiden viranomaisten näkökulmasta, (Puhemies koputtaa) niin miten esimerkiksi virka-apu poliisille niissä maakunnissa, joissa Puolustusvoimien läsnäolo vähenee, pyritään jatkossa turvaamaan?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen merkitsisi käytännössä Suomen maanpuolustuksen selkärangan murtumista. Edustaja Kalliorinne, kun sanotte, että olette 2000-luvun teknoarmeijan kannalla, niin on pakko todeta, että se teknoarmeijahan syö juuri meidän pöydästämme ne määrärahat, millä tätä maanpuolustusta ylläpidetään. Se tekniikka vie ne rahat, ja tämä johtaa siihen, että meillä ei ole varaa pitää ihmisiä palveluksessa, kun tekniikka syö ne rahat. Sen takia, arvoisa puolustusministeri, minä kaipaan edelleenkin, että otatte kantaa myös näihin maanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen linjoihin tässäkin budjettikeskustelussa. Kun säästövinkkejäkin kaivataan, kyllä sen haluan todeta tässä näin, että ei ehkä nyt ihan hirveän paljon kannata panostaa näihin jalkaväkimiinojen tuhoamiseen. Sekin työ on ehkä parempi käyttää joihinkin muihin tehtäviin, koska on hyvä, että kuitenkin vaikkapa vanhaa varastoa voi säilyä pahan päivän varalle, jos ei muuta, niin metallin arvon vuoksi.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinoselle täytyy kyllä todeta tästä, että vaikka Lahdessa sormet syyhyten oltaisiin ottamassa tiloja vastaan omaan kaupunkirakentamiseen siitä, kun varuskunta lakkaa, niin tilanne on hieman eri tuolla Kauhavalla tai Keuruulla, jossa on koko kunta hieman erilainen. Puhutaan pienistä paikkakunnista, ja Puolustusvoimat kaiken kaikkiaan on ollut erittäin merkittävä työllistäjä. Kaiken lisäksi näistä rakennuksista Kauhavallakin 70 prosenttia on Museoviraston suojeluksen alaisena, joten jatkokäytön löytäminen on vähintään haasteellista.

Mutta ministeri Haglund, kysyisin vielä teiltä varikoista, lähinnä niiden käytöstä jatkossa siinä mielessä, että kun nyt varuskuntia valitettavasti lakkautetaan tuolta maakunnista, voivatko varikot toimia jatkossa maakuntajoukkojen tukikohtana varustelupaikkana heille ja ylipäätään reserviläisten tukikohtana. Kuinka suhtaudutte tähän, ja onko tähän kenties tulossa resursseja, että maakuntajoukot pystyisivät varikkoihin tukeutumaan?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäinen äskeisessä puheenvuorossaan totesi, että Natoa ei kannata pohdiskella, mutta resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. Me emme voi tehdä kaikkea itse, ja olemme jo nyt riippuvaisia muista maista, ja edelleen tämä vain tulee jatkossa korostumaan. On aivan selvää, että ilman kansainvälistä yhteistyötä ei jatkossa ulkoisesti uskottavaa puolustustamme kyetä ylläpitämään.

On tietysti selvää, että se, miten syvälle kansainvälisessä yhteistyössä menemme, on sitten poliittinen päätös, mutta arvoisa ministeri: oletteko te samaa mieltä, että Natoa ei kannata pohdiskella, kun tätä puolustuskykyämme tulevaisuudessa arvioidaan?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvostamalleni edustaja Kalliorinteelle sanon, että ei tämä pieni pohjoinen viiden miljoonan kansa harrasta nyt eikä tulevaisuudessakaan asevarustelua vaan pitää kiinni suvereniteetistään ja yleisestä asevelvollisuudesta, näin toivon. Se ei ole pelkästään järkevää puolustuspolitiikkaa, se on myös järkevää talouspolitiikkaa, koska, niin kuin hyvin jo tiedämme, palkka-armeija on huomattavasti kalliimpi keino pitää kiinni näistä isänmaan asioista kuin nykyinen asevelvollisuus, joka on yleinen ja osaltaan valikoiva. Se kuuluu tähän pelin henkeen.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken puhuneelle edustaja Korhoselle samoin kuin edustaja Kalliorinteelle haluaisin kuitenkin sitä todellisuutta nostaa esiin, että riittävän hyvin varustettuna kansallinen puolustuskyky vaatii riittävät resurssit. Jotta me käymme Nato-kumppaneiksi — niin kuin tällä hetkellä tilanne on, ja mikä mielestäni on sopiva, hyvä tilanne — meillä tulee olla myös pitkäjänteiset askelmerkit tulevaisuuteen. Tältä osin, että pystymme lain kolme tehtävää puolustuksen osalta toteuttamaan, tarvitaan jatkoresursointia. Kysyisinkin ministeriltä: mikä teidän näkemyksenne on tulevaisuuden askelmerkeistä aina 2015 jälkeen, jopa ihan 2020—2025, kun ajatellaan, että siellä tulee Ilma- ja Merivoimien osalta merkittäviä materiaaliuudistuksia, jotka ovat ihan päivittämisen kannalta oleellisia, että meidän Puolustusvoimat ovat uskottavat?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän edustaja Salolaisen kysymykseen ja etenkin pointtiin siitä, että ei ole pointtia tehdä selontekoa, joka on samanlainen kuin se edellinen. Olen sinun kanssasi ihan samaa mieltä.

Niitä vuosia, mihin viittasin, on siis vuoden 2015 jälkeinen aika. Siis tämä puolustusvoimauudistus sopeuttaa meidän menojamme tällä hallituskaudella, mutta sen jälkeen se menorakenne on kyllä huolestuttava, jos lisämäärärahoja ei tule. Tämä nyt tiiviinä vastauksena.

Edustaja Savolalle siitä Islannin ilmavalvonnasta. Käytännössä etenkin siinä on kysymys pohjoismaisesta solidaarisuudesta ja pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä.

Ampumaradoista sen verran, että joistain varmasti luovutaan, joistain pidetään kiinni. Silloin niiden käyttö riippuu myös vähän siitä, mitä sille alueelle tapahtuu. Tämä sitten liittyy myös siihen toiseen kysymykseen. Siis nämä alueet ja rakennukset muuttuvat Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Tarkoittaa siis sitä, että niiden jatkokäyttö sitten myös on osittain tai pääosin Senaatti-kiinteistöjen käsissä. Tämä on hyvä huomata, että puolustusministeriö ei tee näiden jatkokäytön osalta päätöksiä. Tämä myös liittyy siihen Lahti-kysymykseen, mistä kysyttiin edustaja Heinosen toimesta.

Tämä kyberstrategia, mistä on kysytty, on tosiaan valmistumassa. Se alkaa olla aika hyvässä uskossa, ja pikkuhiljaa sitten valmistuu kyberstrategia, johon me saamme kaikki paneutua.

Maanpuolustustahdosta. Se on semmoinen asia, että on hyvä, että se puhuttaa. Se minuakin huolestuttaa. On ihan ilmeistä, että tämmöisinä vaikeina säästöaikoina tämä maanpuolustustahto pahimmassa tapauksessa jopa voisi murentua. En itse usko, että se murentuu, kunhan me myös kykenemme päättäjinä — tämä on meidän yhteinen asiamme — ylläpitämään silti semmoista myönteistä henkeä, mitä tulee maanpuolustuksen tulevaisuuteen. Itse yritän tehdä parhaani ottaen huomioon ne hyvin rajalliset resurssit, mitä minun hallinnonalallani on tällä hetkellä.

Mitä tulee tähän edustaja Mattilan kysymykseen siitä, mistä materiaalihankinnoista joudumme luopumaan, minä olen juuri tänään allekirjoittanut puolustusvaliokunnalle kirjeen, missä on lista näistä. Voin myös sen sinulle toimittaa. Tämä on valiokunnan kanssa sovittu. Siinä on pitkä lista lähinnä Maavoimien eri hankintoja, jotka viivästyvät tai jopa jäävät toteuttamatta.

Mitä tulee tähän edustaja Reijosen kommenttiin, joka myös liittyi silloin aikaisemmin edustaja Kalmarin huomioon tästä, että moni ihminen menettää työnsä tämän puolustusvoimauudistuksen osalta, niin haluan kyllä alleviivata tässä salissa, että tämä on kyllä meille kaikille vaikea asia, samalla tavalla kuin tietenkin nämä muun muassa Metson ja OP-Pohjolan ja muidenkin laajat irtisanomiset varmaan koskettavat meitä kaikkia. Se on vaikea asia, ikävä asia, ja tämä ei kyllä ole mikään asia, mikä otetaan heppoisesti myöskään hallituksen piirissä.

Mitä tulee tähän Nato-keskusteluun, mistä tässä moni kysyi, oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että tästä pitää kyetä käymään rationaalista keskustelua. En itse ole mikään Nato-intoilija. Mielestäni tämä hallituksen linjaama tulevaisuus Naton osalta sopii minulle hyvin. Tämä on tietenkin myös meidän kaikkien yhteisissä käsissä viime kädessä, mutta Naton osalta tiedätte kaikki, mitä hallitusohjelmassa on sovittu.

Mitä tulee näihin uusiin uhkiin, mistä edustaja Palmkin kysyi, muun muassa tämä kyberstrategia haluaa vastata yhteen laajaan kokonaisuuteen, jossa näitä uusia uhkia tulee, ja jossain määrin puolustushallinnossa on edellytyksiä vastata näihin. Mutta nämä ovat laaja-alaisia kokonaisuuksia, jotka eivät ole vain puolustushallinnon vastuulla.

Edustaja Myller kysyi Joensuusta ja tästä palvelukeskuksesta. Tavoitteena on kyllä se, että se henkilötyövuosimäärä siellä on aika lähellä sitä tavoitetasoa, mistä puhuttiin.

Edustaja Kauma kysyi pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siltä henkilökohtaisesti odotan paljon. En usko, että se taloudellisesti on mikään ratkaiseva yhtälö, mutta se voi tuoda jossain määrin taloudellista synergiaa ja etenkin poliittista synergiaa. Toimimme Suomena ensi vuonna Nordefco-yhteistyön puheenjohtajamaana.

Edustaja Vikman kysyi tästä hyväksilaskettavuudesta. Tämähän on siinä Siilasmaan raportissa nostettu aika näyttävästi ja sen eteen tehdään suht paljon töitä nyt puolustushallinnossa siinä määrin, kuin se on meidän käsissämme. Siis moni näistä asioista on itse asiassa OKM:n asioita eikä meidän asioitamme, mutta yritetään hyvässä yhteistyöhengessä edistää näitä.

Vielä niin kauan kuin muistan, myös edustaja Salolainen kysyi näistä lisäleikkauksista puolustushallintoon. Itse toivon kyllä hartaasti, että puolustushallintoon ei tehdä lisäleikkauksia. Mielestäni se on aika poissuljettu ottaen huomioon, miten vaikeat nämä leikkaukset jo ovat olleet.

Edustaja Pekonen kysyi näiden kriisinhallintahenkilöiden paluusta ja siitä, miten heitä hoidetaan. Siellä on ollut sellaisia palautetilaisuuksia, paluutilaisuuksia. Se on semmoinen uusi konsepti. Sitten on tehty aika paljon töitä näiden loukkaantuneiden eteen, mutta sitä toimintaa voidaan varmasti parantaa.

Edustaja Autolle sen verran tästä nuorisotakuun toteuttamisesta, että Puolustusvoimissakin on kyllä hyvä varsinkin se tiedonkulku, että kun joku henkilö Puolustusvoimissa esimerkiksi jättää palveluksen kesken, katsotaan, mitä sille nuorelle henkilölle tapahtuu silloin. Se usein voi olla juuri semmoinen sauma, missä se syrjäytyminen voi tapahtua, ja tämä on ihan hyvä huomio.

Siitä ruutitehtaasta sen verran, että huoltovarmuusmielessä ruutitehtaan säilyminen on kyllä tärkeä. Siinä olen edustaja Kalmarin kanssa ihan samaa mieltä.

Vielä näistä varikoista sen verran, että tämä esitys, mikä tuli edustaja Savolan toimesta, on ihan hyvä ajatus ja sitä sopii katsoa. Kyllä nämä alueelliset joukot tarvitsevat tukikohtia, missä säilytetään materiaalia ja muuta. Se voidaan huomioida ja katsoa, millä tavalla siihen voidaan vastata.

Arvoisa puhemies! Toivon vastanneeni mahdollisimman moneen kysymykseen, ja minulle saa tietenkin osoittaa sitten muuta kautta lisäkysymyksiä, jos jäi joku vastaamatta. Kiitän huomiostanne ja kannustavista puheenvuoroistanne.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Vähän maa- ja metsätalousministeriön vinkkelistä ensi vuoden budjetista. Mutta ennen kuin menen sinänsä noihin budjettilukuihin, jotka teille kaikille ovat tuttuja, kun olette tutustuneet kirjaan huolella, niin muutama sana ehkä vähän tuolta kauempaa maailmalta.

Ruokatilanne on puhuttanut ja puhuttaa joka puolella maailmaa. Tietysti siihen on monia syitä. Yksi syy on tietysti nämä sääolosuhteet, mitkä ovat vaihdelleet eri puolilla maailmaa. Osassa päin maailmaa on ollut liian kuivaa, sadot ovat jääneet kauaksi siitä, mitä normaalisti, ja osassa päin maailmaa taas on liian märkää, mikä tuo omia ongelmiaan. Siitähän meillä Suomessakin on tältäkin kesältä valitettavasti paljon kokemuksia.

Mutta yleisesti ottaen ja etenkin Euroopan unionissa keskustellaan siitä, millä tavalla ruokamarkkinoilla toimitaan, miten kauppa toimii, millä tavalla elintarvikeketju toimii. Monissa maissa on tälläkin hetkellä menossa lainsäädäntöhankkeita. Monissa maissa niitä on jo tehty ja Suomessakin ollaan samassa tilanteessa. Suomessa myös harkitaan, olisiko jotain syytä tehdä, jolloin voitaisiin vähän miettiä, millä tavalla kaupan vahvaa asemaa Suomessa muutettaisiin.

Äsken oli hallituksen iltakoulu, jossa iltakoulussa päätettiin, että terveen kilpailun ohjelman mukaisesti kilpailulakiin lisätään uusi, päivittäistavarakauppaa koskeva pykälä. Sen mukaan päivittäistavarakaupan toimija olisi määräävässä markkina-asemassa päivittäistavarakaupan markkinoilla, jos sen markkinaosuus Suomessa ylittää 30 prosenttia. Tämän lakimuutoksen ansiosta Kilpailuvirasto voisi valvoa päivittäistavarakauppaa tehokkaammin. Hallituksen esitys valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2012.

Halusin tämän kertoa teille, vaikka tämä kuuluu ministeri Ihalaisen toimialaan. Hän on täällä huomenna keskustelemassa, mutta tämä on kuitenkin tärkeä linjaus ja hyvä tietää jo tänä iltana. Tämä kaupan asema oli myös vahvasti esillä, kun maatalouskomissaari Ciolos vieraili Suomessa ja Ruotsissa alkuviikosta. Hän kyseli Suomen tilannetta, ja myös tuottajien kanssa tästä asiasta hän ja minä ja ministerikollegani Ruotsista keskustelimme.

Toinen, mikä on tässä tulevaisuudenkuvassa avoinna, on EU:n maatalouspolitiikan uudistus ja sen seurannaisvaikutukset. Vielä kukaan ei pysty arvioimaan tai sanomaan, mihin tämä EU:n maatalouspolitiikan uudistus tulee päätymään. Esitykset ovat pöydällä, keskusteluja on käyty lukuisia ja keskusteluja jatketaan. Tässä myös testataan ensimmäistä kertaa se, millä tavalla tämä yhteispäätösmenettely käytännössä toimii. Se on erittäin mielenkiintoinen harjoitus. Muuten on ihan hyvä, mutta aikataulu on todella haastava ja kireä, ja voi olla, että ratkaisut siirtyvät aika pitkälle ensi vuoteen, ja se on tietysti kaikkien kannalta huono asia.

Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi muutama huomio tästä ensi vuoden budjetista. Budjetin yleislinja on suunnilleen samanlainen kuin kuluvana vuonna. Olennaisia muutoksia ei kovin paljon ole. Se on summaltaankin suunnilleen sama maa- ja metsätalousministeriön osalta. Tälle vuodelle hallitusohjelmaneuvotteluissa sovituista säästöistä, 110 miljoonasta, toteutettiin reippaat 80 miljoonaa, nyt on muutama miljoona lisää, ja kun keväällä hallitus teki kehyspäätöksen, niin siellä myös kohdistui säästöjä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan 55 miljoonaa euroa. Niistä säästöistä ensi vuonna lähtee 2 miljoonaa toteutumaan, loput sitten myöhemmin.

Yksityiskohtaisesti voi todeta, että suurimmat muutokset ovat varmaan kansallisessa tuessa. Kansallisen tuen määräraha putoaa 33 miljoonaa euroa. Siitä 20 miljoonaa euroa on perua tehdystä sopimuksesta komission kanssa artikla 141:n perusteella eli suoraan se alenema, mikä tulee 141:stä Etelä-Suomessa, ja sen seurannaisvaikutukset myös Pohjois-Suomessa maksettavaan kansalliseen tukeen.

Luopumistukijärjestelmää ollaan muuttamassa, siitä tulee vähän säästöjä ensi vuonna ja tulevina vuosina vähän enemmän.

Metsärahat ensi vuonna ovat suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Se on hyvä asia, koska näyttää siltä, että metsäenergia vetää entistä paremmin.

Viimeisimmät uutisetkin kertovat siitä, että monissa paikoissa mietitään maakaasun korvaamista hakkeella tai jollain muulla bioenergialla. Se on hyvä asia. Me odotamme komissiosta päätöstä pienpuun energiatuesta. Sitä ei ole vielä saatu. Virkamiesten toimesta sitä on kiirehditty, jotta voitaisiin tehdä myös siihen liittyvää lainsäädäntöä ja saataisiin se välittömästi ensi vuoden alussa käytäntöön.

Yksittäisenä asiana eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan ensi vuonna. Siihen on varattu 100 000 euroa rahaa, mikä on hallitusohjelman mukainen päätös.

Viimeisimmäksi voi sanoa, että kesälläkin, kun kiersin aika monessa tapahtumassa, lähi- ja luomuruoka olivat erittäin hyvin esillä ja ne menevät hyvää vauhtia eteenpäin. Hallituksen ohjelmat lähi- ja luomuruuan edistämiseksi ovat viimeistelyä vaille valmiita.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä uutinen, joka äsken tuli kännykkään ja jonka ministeri Koskinenkin toi esille, että määräävä markkina-asema määritellään ja 30 prosenttia, niin tämmöisessä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa on vähän asukkaita, laajat pinta-alat, pitkät etäisyydet, tämä määräävä markkina-asema ja markkinoille tulon estäminen ovat hyvin vakavia asioita, ja on aivan oikein, että hallitus on näihin nyt puuttumassa.

Kysynkin: voiko markkinoille tulon estämisen syynä olla liian tiukka lainsäädäntö, esimerkiksi elintarvikelainsäädäntö, joka estää lähi- ja luomuruuan markkinoille tulon, olipa se kauppa- tai myyntitapa mikä tahansa? Kysyn tätä, ja toivon samalla, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla me pääsemme tätä lähiruokaa jalostamaan sillä alueella, missä sitä tuotetaan, koska se on tämän lähiruuan perimmäinen idea. Kysynkin: onko hallituksen tai ministerin tarkoitus lähteä purkamaan tätä lainsäädäntöä, joka tietyiltä osin vaikuttaa olevan liian tiukka?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen vakuuttunut siitä, että niin ministeri Koskinen kuin koko hallitus tietävät varsin hyvin tämänhetkisen viljelijöiden kannattavuusongelman, tilojen taloudenpidon ahtauden, joka tällä hetkellä vallitsee. Samoin olen vakuuttunut siitä, että hallitus ja ministeri tietävät sen mahdollisuuden, jota maatalous, maaseutu, uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat meille kaikille. Ja kun tämän tiedämme, niin sitä ihmettelen suurella äänellä, miksi ne toimenpiteet, joita äsken ministeri esitteli, ovat hallituksessa sellaisia kuin ovat. Ne ovat pelkkiä miinuksia, ei ainoastaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta, vaan kaikkien muidenkin hallinnonalojen osalta, jotka koskevat maaseutua. Mikä tähän on ajanut, että teillä on varaa, arvoisa hallitus, näin toimia? Sitä mahdollisuutta, jonka maaseutu tarjoaa, te ette halua käyttää jostain ihmeellisestä syystä täysillä hyväksi, ja tämä on erikoisuus, jota ei ainakaan keskustassa ymmärretä. Meillä on vaihtotaseen vajetta, meillä on työllisyydestä ongelmia, meillä on talouden kanssa ongelmia. Miksi näitä selkeitä vahvuuksia ei haluta paremmin käyttää hyväksi kuin nyt tehdään?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niissä palkisissa, josta minä tulen, teurasporojen määrä on romahtanut todella rajusti. Poronhoitaja saa petokorvauksen muodossa rahan, joka minun mielestäni tulisi tulla siitä poron teurastamisesta ja lihan myynnistä. Eli ovatko nämä petokorvauksiin määrätyt määrärahat ensinnäkään riittävät porotalouden kannalta? Ja toisekseen: mikä on tämä petopolitiikan linja tulevaisuudessa, jotta se on siedettävällä ja tämmöisellä rinnakkaiselon tasolla jossakin määrin kuitenkin näissä eteläisimmissä palkisissa?

Sitten ihan kysyisin näistä kasvattamoista, joista on kuultu, että susia lasketaan rajan pintaan, samaten on kuultu karhuista. Onko ministeriö missä määrin tietoinen näistä ja siitä rahoituksesta, miten näitä susi- ja karhukasvattamoita rahoitetaan?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ehdottaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamista. Lomituspalvelujen järjestämistä ja kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että paikallisyksiköt joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota palvelujen taloudelliseen järjestämiseen ja lomittajien työajan tehokkaaseen käyttöön. Miten, arvoisa ministeri, tässä kaikessa varmistetaan lomittajien työehtojen toteutuminen ja kohtuulliset työajat? Mitä aiotaan tehdä, että yleensä suomalaiset hyvin koulutetut ja osaavat lomittajat pysyvät alalla, koska nythän alan palkkaus ja työolot eivät todellakaan vastaa työn vaativuutta ja siksi tämä lomitus on myös pitkälti siirtynyt ulkomaisen työvoiman hoidettavaksi?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että ministeri toi esille tämän kaupan johtoasemaan, valtavaan markkina-asemaan puuttumisen, ja siihen esitetty laki tulee sitten meille käsittelyyn. Olen myös iloinen tästä eläinsuojeluasiamiehen viran perustamisesta, mutta toki valitan tätä kansallisen tuen määrärahan laskemista ja yleensäkin sitä, että maatalouden kannattavuus on alentunut. Meidän yhteinen päämäärä täytyy olla maatalouden kannattavuuden nostaminen ja maanviljelijöiden tulotason nostaminen seuraavina vuosina.

Erityistä huolta kannan nyt tässä yhteydessä lampaanlihan tuottajista. Lampaanlihan kulutus on kasvussa, mutta sitä tuodaan ulkomailta. Mitenkä, ministeri, näette, että lampaanlihan tuotantoa voitaisiin edistää?

Toinen vajavaisuus tässä budjettikirjassa on sukupuolivaikutusten arviointi. Maaseutu on täynnä miehiä, mutta miten saamme naisia maaseudulle? Miten otetaan sukupuolivaikutukset maaseudulla huomioon?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan pieni kysymys. Suomalainen elintarviketalous ja maatalous on EU-jäsenyyden aikana oikeastaan parantanut tuottavuutta selvästi paremmin kuin esimerkiksi naapurissa Ruotsissa. Kuitenkin tukien ja markkinahintojen seurauksena kannattavuus on heikentynyt. No, nyt on tämä uusi lainsäädäntö, joka koskee kauppaa. Kysyisin, koskeeko se myös sitä epätervettä kilpailua, joka jalostavien yritysten välillä on, jotka markkinoivat saavansa raaka-ainetta alle raaka-aineen hinnan kaupalle. Eihän siitä voi kauppaa syyllistää, jos toiset tarjoavat erittäin edullisesti. Voiko tällä mahdollisesti uudella, tulevalla lainsäädännöllä vaikuttaa myös siihen, että jalostajat eivät markkinoi kovassa kilpailutilanteessa alle raaka-aineen hinnan valmiita tuotteita?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana Suomessa on koettu uhkaavia tulvatilanteita. Kevättulvat uhkasivat Rovaniemen kaupunkia ja Kittilän kunnan alueella useita kyliä. Kesällä tulvat nousivat rankkojen sateiden seurauksena poikkeuksellisesti monin paikoin.

Täällä ministerin hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuuksien tavoitteisiin on kirjattu, että vesitalouden osalta tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa. Kuitenkaan itse en ole havainnut, että näitten riskien hallinnassa olisi päästy parempaan tilanteeseen. Päinvastoin tämän vuoden kokemukset osoittavat, että tulvariskit ovat Suomessa vain lisääntymään päin. Siksi kysynkin: kun täällä kohdassa vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen määrärahan osalta esitetään peräti 28 prosentin leikkausta, onko tähän juuri jokin erityinen syy, ja mitä ministeri on miettinyt esimerkiksi Rovaniemen tulvariskien vähentämiseksi?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksessä maatalousyrittäjien sijaisavun tuntimaksuihin esitetään korotusta ja samalla tilalla työskentelevien lomaoikeuteen ehdotetaan velvoitteita pitää suurempi osa vuosilomapäivistä yhtä aikaa. Kysyisin ministeriltä: onko näiden esitysten seurauksia arvioitu STM:n kanssa viljelijän työssäjaksamisen kannalta?

Lisäksi budjettiesityksessä aikuiskoulutusta varten myönnettävää sijaisapua rajataan koskemaan ainoastaan maatalousyrittäjätoimintaan liittyvää koulutusta. Kysyisin: onko tämä perusteltua juuri nyt, kun maatalous on suuressa rakennemuutoksessa? Monella tilalla tuotanto ei yksinkertaisesti enää ole kannattavaa, ja tällöin voi maatalousyrittäjälle tulla ajankohtaiseksi työnsä ohella kouluttautua muulle alalle.

Jotta me jatkossakin voimme syödä puhdasta suomalaista ruokaa, on koko elintarvikeketjun kilpailukyvystä pidettävä huoli alkutuotanto mukaan lukien. Kiitän ministeriä työstä tämän tavoitteen eteen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden kansallisesta tuesta leikataan 33 miljoonaa euroa. Leikkaus vaarantaa kotimaisen ruuan tuotannon, siis lähiruuan tuotannon.

Täällä budjettikirjassa sivulla 437 on toimintaympäristön muutoksen tunnusluvuissa: naudanlihan tuotanto — nykyinen taso; sianlihan tuotanto — sopeutuu kysyntään. Totuus on kuitenkin se, että sianlihan tuotanto häviää pikkuhiljaa maastamme, ja sama kehityssuunta on myöskin naudanlihan tuotannolla.

Näistä leikkauksista. Nämä kohdistuvat myöskin lomituspalveluihin, ja tätä pidän erittäin valitettavana asiana. Kysymys on nimenomaan jaksamisesta maatiloilla. Pitää muistaa, miten työtä maatiloilla tehdään. Silloin kun on maitotiloista kysymys tai eläintuotannosta kysymys, niin siellä tehdään töitä 24 tuntia (Puhemies koputtaa) ja seitsemänä päivänä viikossa.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vähän samoilla linjoilla. Mitenkä ministeri tuumii, että tiloilla pärjätään, kun lomituksista leikataan, MYEL-maksuja korotetaan, tukia leikataan ja sitten vielä oletetaan, että tuota lutu-lakia voidaan taas kerran kiristää tässä yhteydessä? Miten siellä tiloilla oikeasti tullaan pärjäämään ja jaksamaan? Mitä tuolle jaksamiselle ministeri aikoo tehdä?

Toinen asia sitten: Mitä arvelette merkitsevän rakennekehitykselle tilojen kohdalta sen, että nuo lisäaluekaupat poistuvat lutusta? Toisaalta samaan aikaan sitten kiristetään tuota maatilan elinkelpoisuuden määritelmää jopa plus 50 prosenttia.

Itsekin olin kiinnostunut myös tuosta vesihuollosta ja ympäristötöistä, josta tietysti toinen puoli kuuluu ympäristöministeriön alalle, mutta kyllä edelleenkin meillä on erittäin paljon tarpeita tuolla pitkin Suomea ja pitkin kyliä sille, että vesihuolto saadaan kuntoon. Minkä takia näin suuri pudotus tässä kohtaa?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt tarkennusta tuosta määräävän markkina-aseman tilanteesta päivittäistavarakaupassa, kun sitä ryhdytään alentamaan tuohon 30 prosenttiin. Minulla on itselläni sellainen kokemus, että sillä hankintaketjulla on se, voisi sanoa, voima käytössään siellä. Jos siihen kaupan rajapintaan tulee vain se rajaus, niin oletteko te puhunut hallituksessa, koskeeko se myös tätä hankintaketjua, jossa voi olla hyvinkin suuria yhteisiä yksiköitä.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeri Koskiselta, miksi te ette katsonut tarpeelliseksi puolustaa budjettiriihessä maatalousyrittäjiä, vaikka te tiedätte heidän taloudellisen tilanteensa, vaan halusitte mennä niillä raameilla, mitkä oli jo kehysriihessä sovittu.

Kysyisin, nyt kun historiallinen käänne omavaraisuudessa on tapahtunut ja kaikissa keskeisissä elintarvikkeissa on menty alle 100 prosentin, onko teillä jokin hälytysraja, milloin te, arvoisa ministeri, haluaisitte alkaa toimia suomalaisen viljelijän puolesta esimerkiksi budjettiriihessä tai lainsäädännön kautta, helpottamalla esimerkiksi byrokratiaa, viljelijän aseman parantamiseksi?

Kysyisin vielä: milloin alkuperämerkinnät, ne, joista yhdessä viime eduskunta päätti, tulevat voimaan, ja toteutuuko viljelijän oikeusturva, jos hän käyttää hallinnon pinta-aloja ja saa silti sanktioita:

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrärahoiksi on budjetoitu noin 63 miljoonaa euroa. Se on varsin suuri summa. Tämä tutkimuslaitos tuottaa erilaista tutkimustoimintaa, muun muassa radiolla seuraa erilaisten maasuurpetojen liikkeitä ja muita, ja nämä maasuurpedot aiheuttavat metsästäjille vahinkoja tappamalla arvokkaita metsästyskoiria. Viime vuonnakin näitä petojen aiheuttamia vahinkoja jouduttiin korvaamaan yli 5,4 miljoonalla eurolla.

Monien metsästäjien keskuudessa on ollut epätietoisuutta siitä, että kun ei uskalla laskea arvokasta metsästyskoiraa johonkin tiettyyn maastoon, kun ei tiedä, onko siellä susia ja tuleeko koira yhtenä kappaleena takaisin. Kun on tällainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, joka seuraa ja tietää, missä nämä sudet ovat, niin mitä mieltä ministeri on, pitäisikö näitten maasuurpetojen olinpaikkoja nykyistä helpommin ja vapaammin ilmoittaa metsästäjille, jotta vältyttäisiin tällaisilta turhilta koirien menetyksiltä.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmahan asettaa suomalaiselle elintarviketuotannolle ihan myönteiset ja hyvät tavoitteet, mutta käytännön toimenpiteet, niin kuin tässäkin on jo todettu, ovat jo sitten ihan toista kuin mitä hallitusohjelma tavoittelee. Tukitasoja leikataan, kansallinen tuki heikkenee vuoden 2011 tasosta lähes viidenneksen, joka on pois suoraan tilojen tuloksesta. Sen lisäksi sosiaaliturvaa nyt heikennetään, lomitusjärjestelmää heikennetään, investointirahoitus on jatkossa kysymysmerkin takana. Kaikesta tästä on seurannut se, kuten arvostettu ministeri hyvin tietää, että jatkavien tilojen määrä vähenee, tuotantoa jatkavien tilojen määrä vähenee, omavaraisuus heikkenee. Oikeastaan kysyisin ministeriltä vähän omantunnon kysymyksenkin: Kohdellaanko nyt ministerin mielestä tätä alaa oikeudenmukaisesti? Missä tulee näitten heikennysten raja jo vastaan?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin esimerkiksi edustaja Eestilä täällä, että on erittäin hyvä, että hallitus on tehnyt linjauksen tästä määräävän markkina-aseman käytöstä S- ja K-ryhmän osalta. Oli korkea aika, että siihen puututaan.

Minulla olisi ministerille kaksi erityiskysymystä. Ensimmäinen liittyy näihin maatalouden tukiin. Miten Suomi aikoo pitää eteläisen Suomen erityistuen, kun sen pitäisi päättyä ensi vuonna? Miten olemme varautuneet tähän?

Sitten toinen kysymys koskee ruuan hävikkiä. Suurin hävikin paikkahan ovat kotitaloudet, missä ruokaa menee hukkaan, mutta myöskin elintarviketeollisuuden hävikki on suurta. On arvioitu, että 75—140 miljoonaa kiloa ruokaa menisi hukkaan. Kuitenkin meillä on esimerkiksi avustusjärjestöjä, jotka haluaisivat jakaa tätä ruokaa, ja he usein kohtaavat aika negatiivisen asenteen kauppiaiden taholta. Miten suhtaudutte avustusjärjestöjen mahdollisuuteen saada tätä hukkaan menevää ruokaa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä kesä ja vuosi on ollut sääolojen suhteen erittäin poikkeuksellinen, ja monin paikoin tulee mittavia satomenetyksiä sateista ja tulvista johtuen. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella on jo arvioitu, että noin 10—15 miljoonaa ovat nämä vahingot, ja meillä on varmasti maan suurin vahinkoalue tuolla Siikalatvan Mankilan kylässä, johon ministeri myöskin tutustui.

Nyt budjetissa on kuitenkin rahaa liian vähän näihin vahinkoihin verrattuna, kun niitä on muuallakin tapahtunut. Nyt tarvitaan tietysti selkeä viesti ministeriltä, että vahingot korvataan lakien mukaisesti mahdollisimman nopeasti, ja olisi toivottavaa, että tässä tilaisuudessa se viesti saataisiin.

Muutoinkin tarvittaisiin maatalouden osalta ja ruuantuotannon osalta myönteisiä viestejä. Kysyntää maailmalla on, mutta jos ei ole tuotannon kannattavuutta, niin ei ole jatkuvuuttakaan. Olisi tärkeää, että hallitus ja eduskunta antaisivat viljelijöille viestin siitä, että yhteiskunta haluaa pitää omavaraisen maatalouden kaikissa oloissa jatkossakin.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriön tavoitteeksi todetaan lähiruuan osuuden kasvattaminen Suomessa. Samalla todetaan maatalousministeriön säästötavoite, joka on aika suuri. Monet viljelijät joutuvat luopumaan ja ainakin supistamaan maatalouden tuotantoaan niin lihan- kuin viljantuotannonkin osalta. Miten tämä käy yksiin tuon hallitusohjelman mukaisen lähiruoka-ajattelun kanssa?

Kotimaisen elintarviketuotannon säilyttäminen riittävällä tasolla on myös mahdollisten kriisitilanteiden kannalta tärkeää. Maatalouden säästöesityksillään hallitus tulee korjaamattomalla tavalla vaikuttamaan kotieläintuotantoon sekä aiheuttaa ulkomaisen tuontiruuan lisääntymistä myös koulujen ja laitosten ruokapöydissä. Parissa vuodessa hallitus on pudottamassa kansallisia maataloustukia 60 miljoonalla eurolla, ja tuntuu, että myös tuottajille kuuluisi riittävä ja oikeudenmukainen osuus tuotantopalveluista.

Mutta kysyisin vielä, mitä toimia hallitus aikoo tehdä lähiruuan kaupallisen suoramainonnan esteiden poistamiseksi. (Puhemies koputtaa) Etelän maissa tämä käy hyvin, mutta täällä on niin paljon byrokratiaa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun lukee budjettikirjaa maatalouden pääluokan osalta, niin tulee semmoinen kuva, että ministeri ei ilmeisesti tunnista sitä kannattavuus- ja jaksamisongelmaa, mikä tällä hetkellä alkutuottajien keskuudessa vallitsee. Huoltovarmuuskysymykseen täällä on jo viitattu. Se on iso ongelma, ja se pitäisi ottaa vakavasti.

Vesihuoltotyörahat ovat puolittuneet siitä, kun keskustahallitus väistyi. 2011 summa oli 20 miljoonaa, nyt se on 10 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti maaseudulle tarvittaisiin lisää työtä, työpaikkoja. Onko tämä suunta oikea, arvoisa ministeri?

Me olemme puhuneet paljon puuenergian lisäkäytöstä, ja ministeri omassa alkupuheenvuorossaan nosti tämän esille. Kuitenkin monet puuenergiaa korjaavat yhtiöt, kuten Biowatti Pohjois-Karjalassa, ilmoittivat, että he lopettavat puuenergian korjuun sekavan tilanteen vuoksi. Täällä salissa on moneen kertaan kerrottu se, (Puhemies koputtaa) että petu odottaa tuloaan, ja näyttää siltä, että odottaa vielä ensi vuodenkin. Mikä on tilanne?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Paljon tuli kysymyksiä, ja en mene ihan järjestyksessä, mutta yleinen kuva ensin.

Se on selvää, että jos valtio velkaantuu ensi vuonna lisää vajaat 7 miljardia, ja ensi vuoden jälkeen muistaakseni meillä on 96 miljardia velkaa, on totta, että joka paikasta pitää leikata. Ei meistä kukaan haluaisi leikata, en minä haluaisi leikata vesihuollosta, en minä haluaisi leikata kansallisesta tuesta, en mistään muustakaan. Tuskin STM:ssäkään pahuuttaan leikataan lomituksista tai mistään muualtakaan, mutta pikkuisen rehellisyyttä pitää olla siinä, että jos halutaan saada valtiontaloutta tasapainoon, on hyvä edes vaikka vähän ennakolla, vähän etuajassakin tehdä niitä sopeuttamistoimenpiteitä, koska muuten tulee se tilanne, joka on nähty vajaat 20 vuotta sitten, että sitten niitä sopeuttamistoimenpiteitä tehdään erittäin kovalla kädellä. Minun mielestäni on rehellistä tunnustaa se, että on pakko, ja se koskettaa kaikkia hallinnonaloja. Siihen keskusteluun, onko meiltä mennyt enemmän suhteessa kuin jostain muualta vai ei, minä en halua ottaa osaa. Arvioikoon sitten joku ulkopuolinen, objektiivinen taho, ollaanko balanssissa vai eikö olla balanssissa.

Toinen asia, joka täällä sanottiin, oli se, miksi en sitten budjettineuvotteluissa puolustanut maataloutta. Kyllä olen puolustanut maataloutta ja hyvin, mutta edelleen kerron rehellisyyden nimissä, että jos on huhtikuussa hyväksymässä kehykset, niin voiko silloin olla elokuussa huutamassa kolmea miljoonaa tai neljää miljoonaa tai kahdeksaa miljoonaa lisää? Minun mielestäni ei voi olla, tai ainakaan minä en sillä tavalla toimi.

Tärkeintä maatalouden kannalta, tulevaisuuden kannalta on se, että pyritään vaikuttamaan tähän maatalouspolitiikan uudistukseen, koska se luo sen viitekehyksen siinä, missä suomalainen maatalous on vuonna 2014 ja eteenpäin sen seuraavat seitsemän vuotta, ja siellä ovat ne suurimmat rahavirrat, jotka tulevat, ne, jotka meillä täällä tarvitaan. Jos kansallisesta tuesta menee jokunen miljoona, niin menköön, se ei ratkaise tätä suurta kuvaa. Totta kai se on viljelijöiltä pois ja viivan alta pois, sen tunnustan ja se on ikävä asia, mutta kokonaisuus ratkeaa aika pitkälle EU:ssa neuvottelupöydissä, ja niihin on pyritty koko, sanotaan, tämän vuoden aikana vaikuttamaan niin paljon kuin on mahdollista. Aika paljon on matkapäiviä takana niin valtiosihteerillä kuin minulla ja meidän virkamiehillämme, ja viimeisimpänä oli maatalouskomissaarin vierailu Suomessa tässä alkuviikosta, ja se ensimmäistä kertaa toteutettiin yhdessä Ruotsin kanssa, eli saatiin joihinkin asioihin ensimmäistä kertaa ruotsalaisten kanssa yhteisiä näkemyksiä.

Sen jälkeen tulee 141, mihin täällä muun muassa edustaja Kauma viittasi, ja sen osalta on tilanne erittäin selkeä. Ensin on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, jota pitää täysimääräisesti soveltaa, minkä jälkeen voi saada luvan maksaa kansallisia tukia. Kun me emme tiedä, mikä on sen maatalouspolitiikan uudistuksen sisältö, me emme voi lähteä konkreettisesti vielä neuvottelemaan komission kanssa jatkosta, koska me emme esimerkiksi tiedä, mikä on lfa-tuen taso tulevina vuosina. Tällä hetkellä 250 euroa per hehtaari on se keskimääräinen arvo, jota ei voi ylittää. On esityksiä, joiden mukaan se voisi nousta tulevina vuosina. Jos se nousee, niin totta kai sillä on vaikutuksia 141-neuvottelutilanteeseen. Toinen on tuotantoon sidotut tuet, joita tällä hetkellä voidaan maksaa 10 prosenttia, ja komissaarin vierailun yhteydessä siinä keskustelussa kävi esille se, että kyllä ymmärretään hyvin, että meillä on oikeutettuja vaatimuksia pyytää vähän enemmän kuin 10 prosenttia tuotantoon sidottuja tukia, kun kerran ylipäätään EU:ssa ollaan lisäämässä tuotantoon sidottuja tukia, mutta onko se prosenttiluku 10:n päälle sitten 1 vai 5 vai mitä se on, sitä ei vielä tiedä, ja sieltä tulee kuitenkin joitakin miljoonia, jotka viimeksikin kohdennettiin muun muassa Etelä-Suomeen, esimerkiksi maidontuotantoon. Eli kun nämä selviävät, niin sen jälkeen voidaan lähteä tosissaan neuvottelemaan.

Pohjatyötä on tehty sillä tavalla, että me olemme toimittaneet raportin kesällä komissioon, ja siinä kerrotaan, miten neljä ensimmäistä vuotta on mennyt 141:n osalta. On kerrottu, että se on edelleenkin meille tärkeä jatkossa ja edelleenkin sen pitää olla samalla tavalla tuotantoon sidottua tukea ja mukana on myös oltava investointituet, koska se kokonaisuus on meidän mielestämme järkevin ja toiminut tähänkin asti. Valtiosihteeri Artjoen johdolla kesäkuussa oli ensimmäinen kokous, joka miettii Suomessa sitä, minkä tyyppisiä ratkaisumalleja voidaan lähteä neuvotteluissa tarjoamaan. Siinä ovat mukana tuottajajärjestöjen edustajat, siinä on mukana tutkijoita, siinä on mukana hallinto, eli tämä menee omilla askelillaan eteenpäin.

No sitten — viisi minuuttia menee nopeasti — tästä yleisestä. Olen edustaja Lepän kanssa, vaikka häntä kovasti arvostan, vähän eri mieltä siitä, eikö maaseudun mahdollisuuksia käytetä. Kyllä, siis väitän, että bioenergia, biotalous menee kovaa vauhtia eteenpäin. Meillä käynnistyy tänä syksynä erillisen suomalaisen, sanotaan, biotalousstrategian tekeminen. Vastaavia strategioita on aika monessa maassa jo tehtykin, eli me katsomme, millä tavalla laajasti ottaen biotaloutta viedään Suomessa eteenpäin tulevina vuosina. Siihen liittyy olennaisena osana energia, siihen liittyvät ruoka ja monet muut asiat. Eli tämä lähtee menemään eteenpäin.

Meillä on myös lähi- ja luomuruuasta erittäin hyviä esimerkkejä. Niin kuin sanon koko ajan, se menee eteenpäin. No, se ei ratkaise kaikilla tiloilla kannattavuutta eikä kaikkea muutakaan, mutta hyviä esimerkkejä on Suomi täynnä, ja sitä pyritään viemään eteenpäin. Tähän liittyy osittain se, mitä täällä myös kysyttiin, että esimerkkinä muun muassa silloin, kun tuli tämä pienteurastamoiden tuki, jonka edeltäjäni sai hoidettua läpi, hieno asia, niin on luvattu antaa eduskunnalle tänä syksynä selvitys, miten se on toiminut, paljonko se on mahdollisesti lisännyt teurastusta pienillä teurastamispaikoilla ja voidaanko samalla tavalla jatkaa ja mitä muuta tehdään. Tinkimaidosta on puhuttu samalla tavalla, siinä on tällä hetkellä tietty raja olemassa. Todennäköisesti raja poistuu. Itse asiassa ensi viikolla taitavat tulla tinkimaidon adressin luovuttajat minulle papereita tuomaan, ja sen jälkeen siitä asiasta keskustellaan. Eli kyllä näitä asioita yritetään selvittää koko ajan eteenpäin, mutta, arvoisa puhemies, vastaan sitten seuraavalla kierroksella vähän lisää näihin yksityiskohtaisiin kysymyksiin.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tätä petokeskustelua ja sitä asiaa.

Kuten te, ministeri Koskinen, tiedätte, porotalous on tällä hetkellä erittäin vaikeassa tilanteessa juuri petojen takia. Nyt kysynkin, mitä tehdään. Viime vuoden talousarvio ylittyi toista miljoonaa euroa petovahinkojen osalta, ja tämän vuoden osalta on jo nyt tiedossa, että nämä vahingot tulevat olemaan kolmatta miljoonaa enemmän, kuin on varattu määrärahoja. Ensi vuoden osalta, nyt jos tilanne jatkuu eteenpäin, puhutaan jo, että neljättä miljoonaa tarvittaisiin lisää määrärahoja. Nyt kysynkin teiltä, ministeri Koskinen, mitä toimenpiteitä teillä on tarkoitus käyttää siihen, että me saisimme tämän kehityksen muutettua siten, että petovahingot eivät enää lisääntyisi vaan ne vähenisivät? Onko teillä esimerkiksi ajatuksia siitä, että RKTL:lle laitettaisiin määrärahoja yhteistyössä muiden kanssa, että saataisiin laskettua, paljonko petojen määrä todellisuudessa on? Löytyisikö esimerkiksi 200 000 euroa siihen, että saataisiin laskettua karhujen määrä poronhoitoalueella? Eli haluatteko, että porotalous elinkeinona jatkaa olemassaoloaan?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kallis ruoka lisää eriarvoisuutta, ja tässä ministerin pääluokassahan sanotaan suoraan näin, että "Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä". Olisin tiedustellut ministeriltä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä siinä, että saadaan tätä kilpailua parannettua ja vähittäiskaupan keskittyminen loppumaan, sillä siellähän se suuri ruoan hinnan syy on yhdeltä osin. Toisaalta olisin myös kysynyt sitä, minkä ihmeen takia hallitus halusi nostaa myös ruoan arvonlisäveroa, sillä eikö meidän pitäisi mennä päinvastaiseen suuntaan, eurooppalaiselle tasolle, ja käytännössä puolittaa arvonlisäveron määrä ruoassa, vai millä keinoin hallitus meinaa turvata sen, että kaikki suomalaiset saisivat syödä vatsansa täyteen jatkossakin hyvää suomalaista ruokaa?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan tuosta edustaja Niikon puheenvuorosta. Arvoisa ministeri, oletteko valmis edistämään ruuan arvonlisäverotuksessa terveysvaikutteisten ruokien alvin laskemista ihan vaikkapa nollaan? Se on iso kysymys myös terveyspolitiikan ja monen muun asian kohdalta. Mitä mieltä olette asiasta?

Arvoisa puhemies! Marjakin pitää poimia maasta. Tiedän, että hallitus on tietoinen, mutta aion tiedustella, mihin toimenpiteisiin olette ryhtyneet niiden konfliktien estämiseksi, joita marjamailla Suomessa tapahtuu. Ammattia harjoittavat marjayritykset ovat tuoneet poimijoita muun muassa Aasiasta, ja näiden poimijoiden ja suomalaisten välille on syntynyt jatkuvasti konflikteja. Ympäristöministeriö on laatinut tietyn esitteen, mutta se ei vie tätä asiaa eteenpäin. Milloin aiotte kutsua yhdessä MTK:n, yritysten ja ministeriön välille neuvonpidon, jossa käydään läpi pelin säännöt? Jokamiehenoikeuteen ei tule puuttua, se on tärkeä kysymys, mutta pelisäännöt pitää olla myös marjamailla.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeriä täytyy kyllä kiittää edellisestä vastauksesta. Se oli todella selkeää tekstiä siitä, miten suomalaisen maaseudun, suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta turvataan ja tätä sektoria viedään eteenpäin. On hienoa, että meillä on taitava ja jämäkkä ministeri tätä sektoria kehittämässä. Tiedänkin, että ministeri tekee myös hyvää työtä maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi, ja kysyisinkin sellaista asiaa, että kun sitten ministerin tontille tulee muilta hallinnonaloilta haasteita tälle puolelle — otan vaikka esimerkiksi EU:n rakennustarvikeasetuksen, joka tulee tarkoittamaan sitä, että sahatavaralta vaaditaan CE-merkintä — niin millä tavoin ministeri näkee, että omalla hallinnonalallaan pystyy huolehtimaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä, kun muilta hallinnonaloilta tällaisia haasteita kaiken aikaa heitellään.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko Suomen maatalouden nettotulo on viime vuosina ollut noin 700 miljoonaa euroa. Tämän hallitusohjelman ja kehysbudjetin leikkaukset ovat tällä vaalikaudella yhteensä 71 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia maatalouden nettotulosta. Sen lisäksi tulevat vielä 141-leikkaukset, jotka jatkuvat vielä tällä kaudella.

Lisäksi näyttää siltä, että Maatilatalouden kehittämisrahastoa ollaan ajamassa alas ja maatalouden tärkeät investointi- ja aloitusavustukset ovat siirtymässä vuotuisten kehyspäätösten armoille, jos ne siirtyvät budjettiin. Kysyisin: mikä on, arvoisa ministeri, teidän strateginen ajattelunne Suomen maatalouden tulevaisuudesta, ja jos tällä tämäniltaisella määräävää markkina-asemaa koskevalla valtioneuvoston ratkaisulla on joku merkitys maataloudelle, (Puhemies koputtaa) niin mikä se mahtaisi olla?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui täällä biotaloudesta ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämisestä. Kuitenkin tänä vuonna joudutaan turvautumaan kivihiileen. Tämä on hämmentävää, sillä meillä on metsissä rästihakkuita 30—40 miljoonaa kuutiota, josta riittäisi energiatuotantoon puuta esimerkiksi hoitohakkuiden muodossa. Muistutan, että oikea-aikaiset hoitohakkuut tuottavat parempaa raaka-ainetta myös mekaaniselle puunjalostukselle. Kysynkin ministeriltä, ovatko talousarviossa pienpuun energiatuen ja puuntuotannon kestävyyden turvaamisen määrärahat riittävät. Ovatko hallituksen toimet riittävät kotimaisen uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi? Eikö tämä olisi sen paljon puhutun biotalouden yksi kärki ja mahdollisuus luoda uutta paikallistaloutta, taloutta, joka ei karkaa Kiinaan?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt, kun EU:n kautta tulevasta ohjelmakaudesta neuvotellaan ja Suomen tavoitteesta siellä, niin siinä tarvitaan kyllä sellaista leijonan taistelutahtoa, että niihin Suomen tavoitteisiin päästään. 141-tuki on meille äärimmäisen tärkeä, koska jos siitä päästetään lipsumaan, niin että 141-tuki lakkaa, on aivan varma, että sen jälkeen ruvetaan käymään 142-tuen kimppuun, ja tätä me emme voi sallia. Kieltämättä tätä taistelutahtoa hieman enemmän olisin kyllä kaivannut myös tässä budjettiväännössä. Tuli sellainen kuva, että kyllä Urpilainen tässä aika lujaa vei.

Eläinsuojeluasiamiehen virka on varmasti ihan hyvä virka, mutta vielä tehokkaampi eläinsuojelun kannalta on se, että viljelijän kukkaro on kunnossa. Jos ei ole tuloja, silloin loppuu jaksaminen, silloin loppuu kiinnostus, silloin lakkaa eläinten hoito. Kyllä tähän jaksamiseen täytyy, arvoisa ministeri, nyt paljon enemmän kantaa huomiota ja myös siihen, että se tulotaso saadaan sille tasolle, että viljelijä pärjää.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä palaisin näihin tulva-asioihin. Oli hyvä, että kävitte paikan päällä myöskin toteamassa, ministeri, tilanteen lähes katastrofaalisuuden. Ensinnäkin vielä näistä korvauksista. Voidaanko taata niin, että tulvakorvauksia ei sitten menetetä verottajan toimesta ensi vuoden puolella? Ja toivottavasti tietysti tulvakorvaukset saadaan mahdollisimman täysimääräisinä tai ainakin lähellä sitä, tuho oli sen verran valtava. Mutta todennäköisesti ainakin näitten tulvien vahinkoja olisi voitu vähentää, jos etukäteen olisi varauduttu paremmin. Nyt kysyisinkin sitten, millä tavalla voidaan varautua vastaisuudessa, ensi vuonna esimerkiksi, varmaan ilmastonmuutoksenkin johdosta, tulviin, ja voidaanko tehostaa toimenpiteitä esimerkiksi energiayhtiön, ely-keskuksen ja viljelijöitten välillä. Esimerkiksi ely-keskuksen avulla saatiin aika nopeasti pieni tien pätkä korotettua. Jos näitä (Puhemies koputtaa) tien pätkiä saataisiin korotettua, niitten avulla jo voitaisiin estää tulvia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun kysymyksiä on niin paljon, niin koetan vastata lyhyesti ja tiiviisti.

Pedot ja korvaukset. Tarkoitus on tehdä tämmöinen selvitys, miten Suomessa suurpetopolitiikka on onnistunut. Sen selvityksen pitäisi lähteä kai tänä syksynä liikkeelle, ja sen jälkeen sitten, kun nähdään, mikä on ulkopuolisen arvioitsijan näkemys siitä, miten on onnistuttu, pitää linjata, jatketaanko tulevaisuudessakin sitä, että on jokaisella eläimellä erikseen kannanhoitosuunnitelma, vai onko jotain yhteistä, mikä on korvauspolitiikka jne. Korvauksiinhan nyt rahaa saatiin lisää, että ne pystytään kaikki hoitamaan ja vahingot sillä tavalla maksamaan.

Satovahinkojen osalta tilanne tietysti ei ole vielä selvillä, kaikkea ei valitettavasti voitu vielä puida, mutta jos nyt puhutaan, niin rahaahan on tällä hetkellä käytössä 10,2 miljoonaa euroa, ja on puhetta ollut, että sitten, jos näyttää siltä, että lisää tarvitaan, niin sitten sitä hommataan lisää. Summat selviävät vasta ensi vuoden alkupuolella, kun tiedetään, mitä ovat myös markkinahinnat olleet ja mikä on sitten se arvo, mikä on menetetty satovahingoista.

Määräävästä markkina-asemasta voitte huomenna varmaan keskustella lisää ministeri Ihalaisen kanssa, mutta se liittyy tietysti siihen, mitä tapahtuu, kun ketju on yli 30 prosentin, eli Suomessa käytännössä kaksi ketjua elikkä S- ja K-ryhmät menevät sen ylitse. Tietysti määräävä markkina-asema sinänsä ei ole kielletty, mutta määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty, ja kysymys on siitä, millä tavalla sitten toimitaan, onko sentyyppisiä esimerkiksi hinta- tai muita kauppaehtoja, jotka eivät ole terveen kilpailun mukaisia. Niihin voi sitten Kilpailuvirasto puuttua.

Lomitusten osalta on tietysti hankalaa, että sielläkin on leikkauksia, ja se on tietysti STM:n alaa, ja se on sitten ministeri Guzenina-Richardson, joka vastaa sitten siitä, millä tavalla nämä säästöt siellä on kohdennettu ja kuinka hyvin ne osuvat kohdalleen. Joka tapauksessa lomitus on olennainen asia tässä jaksamisessa.

Vesihuollon osalta maaseudulla olisi paljon, ja tietysti toivon, että olisi enemmän rahaa käytössä, koska aika monta kertaa ollaan täällä eduskunnassa maatalousjaostossa lisäämässä niitä rahoja. Se on myös tämän, sanotaan, maaseudun yleisen kehittämisen kannalta olennainen asia. Tähän liittyy myös tulvasuojelu. Tällä hetkellä tehdään erilaisia suunnitelmia näistä tulvariskeistä, joissa arvioidaan ne Suomen kannalta vaarallisimmat paikat, joissa tulvavahinkoja voisi eniten tulla. Muistaakseni pahin paikka on Pori ja kakkosena tulee sitten Rovaniemi. Näitten suunnitelmien pitäisi valmistua tässä muutaman vuoden kuluessa, ja tietysti koko ajan tehdään töitä, ovat ne sitten pengerryksiä tai mitä tahansa ruoppauksia tai joitain muita ovatkaan, jotta pääsisi vähän eteenpäin. Mutta se on selvä, että nämä tulevat lisääntymään, ja se on tietysti, jos sääilmiöt tällä tavalla menevät, haaste maaseudun ympäristöasioiden kannalta. Jos vettä tulee paljon, niin silloin tulee myös ravinteiden huuhtoutumisia pelloilta vesiin, ja se ei ole hyvä asia.

Edustaja Rossi kysyi täällä marjoista ja jokamiehenoikeuksista. Tarkoitus on kutsua väkeä ministeriöön keskustelemaan siitä, millä tavalla jokamiehenoikeuksia noudatetaan sillä tavalla kuin jokamiehenoikeuksia pitää noudattaa, ettei aiheuteta haittaa eikä vahinkoa, ja toimitaan niin kuin pitääkin.

Luopumistuen osalta ja tämän aloittamisen osalta kuitenkin viimeisten tilastojen osalta näyttää siltä, että aloitustukien hakemusten määrä ei ole vähentynyt, vaikka investointien määrä onkin jonkin verran vähentynyt. Tänä vuonna syyskuun johonkin päivään mennessä oli tullut reippaat 350 aloitustukihakemusta. Jos mennään tasaisen vauhdin taulukon mukaan, tai mahdollisesti niitten lutu-muutosten takia niitä hakemuksia voi tulla lisää vielä vähän normaalia enemmän loppuvuonna, niin voidaan päästä reippaasti yli 500:aan, mikä on kuitenkin ihan hyvä määrä sinänsäkin.

Rahaahan niihin on olemassa. Tämä liittyy myös tähän Makeraan. Makerasta oli tämä työryhmä, niin kuin edustaja Kiviranta hyvin tietää. Siellä oli kolmenlaisia esityksiä: joko se jatkaa entisellään tai sitten pannaan kaikki suunnilleen budjettiin tai sitten se on siinä välimaastossa. Tähän ei ole vielä otettu lopullista kantaa, koska tässä pitää katsoa myös, miltä tämä EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen näyttää ja miten se sopii sitten siihen kuvioon. Joka tapauksessa ensi vuonna on rahaa aivan riittävästi Makerassa, että vaikka investointitahti menisi eteenpäinkin ja vauhdittuisi nykyisestä, niin rahaa siellä riittää. Se on sinänsä hyvä asia.

Pienpuun energiatukirahaa on näillä näkymin sen verran, mitä siihen todennäköisesti on menossakin. Tietysti meidän kaikkien toivomus on se, että markkinat toimisivat paremmin ja kysyntää olisi sillä tavalla, että syntyisi myös semmoista energiantuotantoa, ettei aina kysyttäisi sitä, paljonko pitää maksaa tukea, elikkä että löytyisi ihan kannattavaa toimintaa. Se vaatii tietysti monenlaisia asioita.

Ihan yksittäiskohtana tähän liittyen: puutavaran mittauslakia ollaan muuttamassa. Se tulee eduskuntaan varmaan tuossa alkuvuonna ellei vielä syksyllä. Siinä sitten myös tämä energiapuoli otetaan mukaan tähän mittausjärjestelmään. Parhaillaan on menossa myös Metlan selvityksiä siitä, millä tavalla ylipäätään voitaisiin paremmin parantaa markkinoilla eri osapuolten tietoa siitä, miten energiapuusta pitäisi maksaa, miten sitä mitataan, käytetäänkö energiasisältöjä vai kuutioita vai mitä tehdään. Jos on enemmän oikeata markkinainformaatiota, voisi syntyä myös enemmän kauppaa.

Puhemies! Tässäpä ne.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruuan tuottajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, ja maatalouden jatkuvuuden kannalta nuorten kiinnostus alaan on ratkaisevan tärkeä. Suomalaisen ruuantuottajan toimintaympäristö, tämä budjetti ja ylipäätään hallituksen ohjelma kyllä kurittavat viljelijää rajusti, mikä panee myös nuoren ihmisen miettimään, kannattaako ja uskaltaako hakeutua alalle. Avainasemassa on myös 4H-toiminta, josta budjetissa myöskin leikataan, ja tietysti koulutus, maatalousalan koulutus, on ratkaisevaa. Kysynkin ministeriltä: miten te aiotte osaltanne edistää sitä asiaa, että nuoret näkisivät maatalouden tulevaisuuden valoisana ja houkuttelevana ja että koulutus ja neuvonta tukisivat tätä?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen alueellamme 4H-piirin puheenjohtaja, ja siitä syystä kannan myös suurta huolta nuorten 4H-toiminnan edellytyksistä muun muassa nuorten työllistymisen vahvistamiseen. Meillä on eri puolilla Suomea muun muassa painopisteenä vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Teemme muun muassa niin sanottua Ajokortti työelämään -hanketta, jota viemme yläkouluikäisille kouluihin ja jonka kautta nuorten työelämävalmius vahvistuu. 4H-toiminta myös turvaa nuorille erilaisia työpaikkoja sekä auttaa nuoria esimerkiksi perustamaan omia pieniä yrityksiään. Tästä syystä olisi äärettömän tärkeätä, että me pystyisimme edelleen turvaamaan 4H:n riittävän rahoituksen, jotta tämä suuri haaste, nuorten työllistäminen, pystyttäisiin turvaamaan myös tämän nuorisotoiminnan kautta.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ensimmäisenä ministeri Koskiselta tästä meidän lähiruuasta ja varsinkin sikatalouden tilanteesta, onko siinä meillä vielä jotain tehtävää, että meidän kaikki sikalat eivät olisi kohta kettuja täynnä. Onko siihen valtion omia toimenpiteitä?

Sitten lähienergiasta. Tämän metsähakkeen, haketuksen, kuten tässä otettiin esillekin, tavoitteena on, että 13,5 miljoonaan nostetaan. Minkälaiset ongelmat siellä EU:n suunnassa ovat? Voidaanko siellä vielä suunnitelmia muuttaa ja saada sieltä tämä notifikaatio nopeammin? Toinen on tämän turpeen verotus, mikä tässä vahvasti lyö kanssa korville tätä bioenergian kasvua. Näitähän yhdessä käytetään.

Olen myös 4H-yhdistyksen puheenjohtaja ja murehdin tätä nuorten syrjäytymistä ja siihen olevaa panostusta. Toisella puolella otetaan rahoja pois ja toisella lisätään. Näkisin, että tässäkin asiassa 4H:lle tulisi rahoitusta lisätä. Onko byrokratian osalta otettu Koivikon raportti, onko tehty normitalkoita, ja tullaanko maaseudun kehittämisessä huomioimaan myös tämä, mikä oli edellisen hallituksen tekemä?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitäydyn vielä näissä suurpedoissa ja niiden aiheuttamissa vahingoissa. Nimittäin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Riistakeskus on valmistelemassa hirvieläimille valtakunnallista hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelmaan aiotaan kirjata linjaus, jolla suurpetojen ravinnontarve on turvattava ja huomioitava hirvien kaatolupia myönnettäessä. Elikkä kansankielellä sanottuna lisätään suurpetojen ravintoa ja lisätään samalla suurpetojen määrää ja tätä kautta myöskin suurpetojen aiheuttamia taloudellisia vahinkoja, jotka viime vuonna todella olivat 5,4 miljoonaa euroa.

Kysynkin nyt ministeriltä: Olisiko nyt näitten vahinkojen vähentämiseksi syytä vielä pohtia tämän hoitosuunnitelman linjauksen julkistamista? Voitaisiinko tämmöinen linjaus perua ja nimenomaan sillä pohjalla, että ei varmisteta näille suurpedoille lisää ravintoa eikä sitä kautta lisätä suurpetokantaa?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä kuulla, että ministeri täällä totesi, että satovahinkokorvauksiin riittävät rahat hankitaan sitten lisätalousarvion kautta. Hyvä niin. Se on oleellisen tärkeä viesti viljelijöille. Tähän mennessä siitä on ollut vähän erilaistakin tietoa. On hyvä viesti, että näin tulee täysimääräisenä ja että rahat tulevat.

Toinen hyvä viesti on se, että hallitus on nyt vihdoin viimein päässyt ensimmäisiä askeleita tässä terveen kilpailun tiimoilta eteenpäin. Siinä toivomme ja edellytämme tietysti sitä, että on todella merkitystä niillä toimilla, joita tehdään, ja tässä yhtenä haluan esittää sitä, että näiltä 30 prosentin markkinaosuuden haltijoilta kielletään kerta kaikkiaan omien tuotteiden elikkä private labeleiden käyttö. Ne eivät niitä muuten mihinkään tarvitse, ainoastaan siihen, että haluavat polkea hintaa ja hämärtää alkuperää.

Arvoisa puhemies! Mitä kotimaiseen energiaan tulee, niin markkinoiden pitää toimia niin, että ohjausjärjestelmät eivät edellytä ja aiheuta sitä, että uusiutumaton energia ohittaa uusiutuvan, eli kivihiili ei saa ohittaa puuta. Nyt hallituksen kaavailut (Puhemies koputtaa) ovat sen suuntaisia, että näin voi tapahtua, ja tässä pitää olla, ministeri Koskinen, teidän nyt erittäin tarkka.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsekin vielä puutun tähän petokysymykseen. Tiedän pohjimmiltaan, että se johtuu luontodirektiivistä ja sille ei varmaan ministerikään mitään voi, mutta noin rakentavassa mielessä kuitenkin kysyn: pystytäänkö jollakin tavalla olemaan aktiivisia Euroopan unionin suuntaan, että pyrkisimme hieman muuttamaan luontodirektiiviä ja tietenkin ne nelos- ja viitosliitteet? Perusteena tälle kysymykselle on se, että me tiedämme, että maakunnissa tietyillä alueilla on jo aika kestämättömiä tilanteita, ja minun mielestäni sellainen lainsäädäntö, joka jopa jollakin tavalla kiihottaa ihmisiä ottamaan oikeuden omiin käsiinsä, ei voi olla silloin järkevää lainsäädäntöä, ja kun tiedän, että komissiollakin on pyrkimys estää ja rajoittaa salametsästystä, niin eikö tässä suhteessa meidän omat linjat ja komission päämäärät ole yhtenäisiä?

Vielä kysyisin lopussa toisen kysymyksen: millähän aikataululla nämä petokannat saadaan selvitettyä, että päästään sitten linjaamaan uudelleen kansallista petopolitiikkaa niissä rajoissa, mitä direktiivi sallii?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Selkeytän aiempaa kysymystä. Kun suomalaiset juovat maitoa noin 700 000 litraa, 130 litraa per capita, ja kun maidon jalostajat pakkaavat maitoa ja myyvät kaupalle alle raaka-aineen hinnan, niin voidaanko tällä tulevalla määräävän markkina-aseman lainsäädännöllä nyt vaikuttaa siihen, että tuottajat saisivat raaka-aineestaan paremman hinnan? Jos muutama sentti tulisi lisää, se tekisi heti kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi naudanlihassa 30—50 senttiä pelastaisi koko kotimaisen tuotannon.

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elintarvikeketjun vinoutuneesta tulonjaosta on puhuttu jo vuosia, eikä ole yllätys, että puhutaan myös tänään tämän pääluokan käsittelyn yhteydessä varsin monessa puheenvuorossa. Kaupan kohtuuton rooli ja tuottajahintojen paikallaan polkeminen on meille kaikille tuttua, valitettavasti, mutta, hyvät kollegat, haluan muistuttaa teitä: nyt viimein toimitaan tämän asian kanssa.

Ministeri Ihalaisen toimesta todellakin saamme käsittelyyn tänä syksynä terveen kilpailun edistämisohjelman ja, arvoisa ministeri, tämä on ministeri Ihalaisen tonttia, mutta miten te aiotte yhteistyössä varmistaa parhaan lopputuleman tämän edistämisohjelman tavoitteista? Voisin väittää, että tällä nykytrendillä loppuvat tuottajat ja sitä kautta myös kotimainen laadukas ruoka.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuohon toissakertaiseen vastaukseen liittyen on kyllä kysyttävä ministeriltä, onko reilua leikata vain maanviljelijöiltä ja lapsiperheiltä sosiaaliturvaa, kun muitten osalta on edes jotenkin yritetty pysyä nykytasolla. Toivon, että maa- ja metsätalousministeri, vaikka sanoikin, että nämä asiat liittyvät peruspalveluministerille, on kuitenkin jollakin tavalla ollut neuvomassa ja konsultoimassa myös häntä näissä maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä.

Mutta toinen asia. EU:ssa on meneillään cap-reformi, globaalisti keskustellaan ruokaturvasta, ruuan hintojen noususta, toisaalta täällä kotimaassa myös tuotantokustannusten noususta, kannattavuuden heikkenemisestä. Meillä oli vastikään kesällä Rio+20-kokous, olkoon tulokseton tai joitakin tuloksia aikaansaanut. Toisaalta on keskustelu siitä, että ainakin mielestäni jokaisella maalla pitäisi olla oikeus ja velvollisuus tuottaa suurin osa omasta ruuastaan. Mitä ministeri ajattelee? Mitä suomalaiselle maataloudelle nämä edellä mainitut globaalit asiat tulevat merkitsemään lähitulevaisuudessa?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulimme hiljan ilouutisen, että lohi on palaamassa Tornionjokeen tänä kesänä, mutta muutoin kotimaisen kalan määrä on vuosia ja vuosia hiipunut ruokapöydässämme. Sitä on noin 7 prosenttia. Kalastajamme ikääntyvät, kalastuskiintiöt rajoittavat kotimaisen kalan saantia, ja päivittäin kulkee Suomen läpi lohilastissa rekkoja. Osa jää Suomeen, osa jatkaa matkaansa.

Mitä hallitus aikoo tehdä? Riittävätkö nämä rahat ensinnäkään siihen, että meidän kotimaisen kalan määrä lisääntyisi ruokapöydässä? Toisekseen hoitokalastukset, en puhu poistokalastuksesta, vaan sisävesien hoitokalastuksesta: aiotaanko missään vaiheessa puuttua siihen, että hoitokalastamalla saataisiin sisävesiemme tila paranemaan ja sitä kautta kotimaista kalaa lisää pöytään?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Jos aloittaisi helpommista.

4H-määrärahojen leikkaus: meidän esityksemme on sama kuin viime vuonna. Eduskunta lisäsi siihen viime vuonna 200 000 euroa kuluvalle vuodelle. Saa nähdä, mitä tapahtuu sitten tänä vuonna.

Edustaja Rossi kysyi terveysvaikutteisten ruokien verotuksesta. Maailmalla on ollut tämmöisiä kokeiluja, mutta se, mitä olen siis pelkästään lehtitietojen varassa nähnyt, ei näytä kovin lupaavalta. Esimerkiksi Tanskassa ja jossain muualla on ollut erittäin vaikea tehdä niitä määritelmiä, jos puhutaan vaikka rasvan verottamisesta, tai vaikkapa meillä sokerin verottamisesta tai jostain muista, missä menee sitten raja. Ehkä ei kannata lähteä liian vaikeita asioita tekemään verotuksen kautta, vaan miettiä, millä tavalla veroja kerätään, sen takia, että saadaan tuloja, ja mitä ovat sitten ne muut mahdolliset ohjaus-, kasvatus- ja muut vaikutukset, mitä on olemassa.

Pienpuun energiatukinotifikaatio, niin kuin sanoin, on tällä hetkellä komission käsittelyssä. Siellä oli elokuussa lomat, ja nyt syyskuussa olemme sinne päin, virkamiehet, aktiivisesti olleet yhteydessä ja kiirehtineet asioita, niin että saataisiin sieltä selkeä vastaus siitä, käykö tämä meidän viimeisin mallimme, mikä nyt sinne on lähetetty komissiollekin. Sen pitäisi käydä, se on nyt valtion tukisuuntaviivojen mukainen, mutta ei ole vielä asiasta vahvistusta. Sen takia ei ole vielä lainsäädäntöä olemassa. Toivottavasti saadaan hoidettua.

Byrokratiatalkoista. Meillä on nyt tietysti tämmöinen tuhannen taalan paikka, kun uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2014 alussa, eli sillä tavalla viesti on ollut nyt sinne valmisteluun ainakin meidän ministeriömme esikunnasta päin, että nyt pitää katsoa huolella kaikki asiat, nyt on paikka katsoa, miten hoidetaan asioita kunnolla. Käytännön esimerkkinä liittyen näihin ympäristölupiin minä olen esittänyt ja ministeri Niinistölle sanonut muun muassa budjettikehysneuvotteluissa, että ei tarvitse lähettää yhtään ympäristölupaa aveihin. Jos tarvitsee lainsäädäntöä muuttaa, niin sovitaan niin, että sitten kunnalliset viranomaiset katsovat ympäristölupa-asiat kuntoon. Säästettäisiin hallinnon kuluja ja viljelijät saisivat päätöksiä nopeammin. Tuossa maanantaina kun käytiin yhdellä nautatilalla, niin rakentaminen kesti 6 kuukautta, mutta ympäristöluvan käsittely kesti 8 kuukautta avissa. Se tietysti on hallinnon kannalta ikävää, koska esimerkiksi investointihakemuksetkin ovat siellä pöydällä ja myönteistä päätöstä ei voi tehdä, ennen kuin ympäristöluvat ovat kunnossa.

Liittyen sitten näihin hoitosuunnitelmiin, mitä täällä kysyttiin, ja hirveen, niin antaa nyt heidän tehdä ensin työtään, mikä on hirvenhoitosuunnitelma. En ole sitä nähnyt enkä ole linjauksista tietoinen. Sitten kun se aikanaan valmistuu, niin sitten otetaan siihen kantaa.

Edustaja Eestilä kysyi luontodirektiivin muuttamisesta. Asia kuuluu ympäristöministeriön toimialaan, mutta jos sitä halutaan muuttaa, niin kyllä minusta aina kaverin siihen prosessiin saa. Se on kuitenkin tärkeä asia. Siellä on muun muassa liito-oravakin ihan turhaan suojeltujen listalla. (Timo Kalli: Kumpaan suuntaan muutetaan?) — Semmoiseen järkevämpään suuntaan, edustaja Kalli. Voidaan sopia sitten kuppilassa keskenämme, mikä se järkevä suunta on.

Edustaja Kalli kysyi maidosta ja muusta. Kun en ole juristi enkä kilpailuoikeusjuristi, niin on parempi, että en tällä foorumilla ota kantaa siihen, mitä tämä tarkoittaa. Edustaja Kallin kysymys pitää arvioida sitten kunnolla.

Mitäköhän muita kysymyksiä oli vielä käsittelemättä. Edustaja Pirttilahti kysyi sikataloudesta. Tilanne on tällä hetkellä se, että sikatalous on huonossa tilanteessa. Hinta on Euroopan alhaisimpia. Tietysti on hyvä, että edes yksi lihatalo ilmoitti, että korottaa hintaa. Muut eivät valitettavasti taida pystyä seuraamaan perässä. Mutta tuilla tätä ongelmaa ei pysty ratkaisemaan, koska meillä on tuet sen maksimin mukaan, mitä EU:n kanssa tehty sopimus sallii. Ainoa pelastus tässä on se, että hintataso menisi kohdalleen, ja sitten tietysti tiloilla joudutaan miettimään myös, mistä rehuja hankitaan. Ehkä ne tilat pärjäävät paremmin, joilla on enemmän omaa rehutuotantoa kuin ne, jotka ovat pelkän ostorehun varassa. Tietysti hintakehitys maailmalla näyttää kyllä aika huolestuttavalta, valitettavasti.

Edustaja Leppä otti esille täällä private label -asiat. Tietysti tämmöistä käyttökieltoahan ei nyt kukaan voi säätää, mutta jokainen kuluttaja voi henkilökohtaisia ratkaisuja tehdä, ja silloin, kun minut pakotetaan käymään kaupassa, niin minä kyllä tasan pidän huolta siitä, että en osta mitään private label -tuotteita, koska minä inhoan niitä. Minun mielestäni se ei vie suomalaista ruokakulttuuria oikeaan suuntaan, vaan haluan ostaa tiettyjä merkkituotteita, jotka minun mielestäni ovat hyviä ja maukkaita, turvallisia, laadukkaita, kotimaisia jne. Jokainen kuluttaja tekee omia ratkaisujaan, mutta toivottavasti suomalaiset kuluttajat tekevät niitä ratkaisuja kotimaisuuden suuntaan aiempaa enemmän, koska se olisi kuitenkin yksi vastaus myös tähän meidän kauppatasetilanteeseemme. Mitä enemmän ostaisimme kotimaisia elintarvikkeita, sen parempi olisi.

Ja vielä sanotaan viimeiseksi, kun on 4 sekuntia jäljellä, liittyen tähän suomalaisen ruuan tuotantoon: kyllähän meillä oli ihan positiivisia juttuja tälläkin viikolla esimerkiksi siitä, miten vienti on Venäjälle päin kehittynyt, mistä aika monet suomalaiset yritykset, uudetkin, ovat lähteneet hakemaan markkinoita. Me uskomme, että siihen suuntaan ainakin pystytään vientiä lisäämään.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ajattelin ottaa omassa puheenvuorossani muutaman asian esille, jotka ovat minun mielestäni vaikeana talouden aikana sellaisia arvovalintoja, jotka on syytä esillä pitää: ensimmäisenä varhaiskasvatuslaki, päivähoitolain päivittäminen, sitten hieman perusopetuksesta, nuorten yhteiskuntatakuusta ja lukio-opetuksesta sekä lopuksi aivan muutama sana vanhuspalvelulaista.

Olen äärimmäisen tyytyväinen, että vaikka meillä taloudessa on tiukka aika ja tarvitsemme varmasti jatkossa lisätoimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi niin, että emme tätä maata velalla elätä lapsiemme piikkiin, niin pystymme tekemään sellaisia arvovalintoja, jotka ovat olleet pitkään toivelistallamme.

Yksi sellainen on varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu ja hallinto ja ohjauksen siirtäminen ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tämän toinen vaihe on sitten lähes jo 40 vuotta vanhan päivähoitolain päivittäminen 2010-luvun varhaiskasvatuslaiksi, ja onneksi opetusministeri Gustafsson nyt lopultakin on tätä asiaa eteenpäin viemässä. Hän jo viime syksynä, vuosi sitten, lupasi, että asiaa viedään vauhdilla eteenpäin, ja lupasi silloin valtakunnallisilla varhaiskasvatuspäivillä, että hän asettaa jo tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina tuon työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuslakia. Ei asia edennyt mihinkään, mutta nyt onneksi, pienen patistelun jälkeen, asia on ottamassa askelia eteenpäin ja saamme tähän maahan ajanmukaisen varhaiskasvatuslain.

Pidän myös erittäin arvokkaana sitä, että vaikka joudumme uudelleenarvioimaan kuntien valtionosuuksia, niin samaan aikaan pystymme tekemään korvamerkittyjä panostuksia perusopetuksen laadun parantamiseen. Ensi vuonna yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen ja laadun vahvistamiseen kohdennetaankin jo noin 100 miljoonaa euroa. Perusopetuksen laatua vahvistetaan muun muassa pienentämällä opetusryhmien kokoa, ja opetusryhmien pienentämiseen on ensi vuonna varattu valtion varoja peräti 60 miljoonaa euroa. Tämä jatkaa sitä työtä, jonka entinen opetusministeri Sari Sarkomaa aloitti Pop-ohjelman käynnistämisellä, ja sitten ministeri Virkkunen jatkoi sitä viime hallituskaudella, ja nyt tätä viedään myös eteenpäin.

Pidän myönteisenä myös sitä, että uutena tulemme käynnistämään ensi vuonna valtakunnallisen lukuinto-ohjelman, jonka tavoitteena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin. Entisenä opettajana tiedän, että tässä meillä on paljon tehtävää ja paljon tehtävissä, ja pidän tuota erittäin myönteisenä.

Myönteistä on myös se, että homekoulujen korjauksiin ja oppilaitosten perustamiskustannuksiin varataan ensi vuonna merkittävästi rahaa, ja uusien hankkeiden rakentamisvaltuus on ensi vuonna 12 miljoonaa. Tällä avustuksella voidaan rakentaa tai peruskorjata tilat arviolta noin 1 200 oppilaalle.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna seuraava arvovalinta on sitten nuorisotakuun täysi laajuus eli käyttöön ottaminen. Ensi vuoden alussa tulee voimaan nuorten yhteiskuntatakuu ja siihen sisältyvä koulutustakuu. Yhteiskuntatakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi, ja sen tavoitteena on siis varmistaa, että kaikki nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä kautta osallisiksi yhteiskuntaan.

Jokaiselle nuorelle siis tullaan takaamaan opiskelupaikka tai muu tie eteenpäin elämässä. Tämän toteuttamiseksi koulutuksen aloituspaikkoja tullaan lisäämään ja kohdentamaan uudelleen. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmalla mahdollistamme ammatillisen tutkinnon suorittamisen niille nuorille, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille tutkintoa tai opiskelupaikkaa.

Koulutus-, työvoima- ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseksi kehitetään myös työpajatoimintaa ja laajennetaan etsivää nuorisotyötä. Tähän tärkeään tehtävään olemme varaamassa ensi vuodeksi merkittävästi lisää rahaa. Se on myös arvovalinta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on annettu opetus- ja kulttuuriministeriön mutta myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle, ja ensi vuodeksi varaamme tähän kohdennettuun työhön 60 miljoonaa euroa lisää rahaa ja lisäksi vielä nuorten aikuisten osaamisohjelmalle 27 miljoonaa.

Ensi vuonna on tarkoitus myös käynnistää lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen. Tästä asiasta varmasti pääsemme vielä myöhemmin puhumaan. Pidän myös myönteisenä sitä, että pystymme ensi vuonna lisäämään rahaa myös lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen, ja siellä erittäin tärkeää on se, että voisimme madaltaa kynnystä päästä mukaan harrastamaan. Aika monelle lapsiperheelle nuo urheilun ja liikunnan maksut ovat niin korkeita, että niitä ei ilman yhteiskunnan tukea enää pysty maksamaan, ja on hyvä, että sinnekin kohdennamme lisää rahaa samaan aikaan, kun kuitenkin huippu-urheiluun ja Stadionin remonttiinkin löydämme hieman lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä haluan yhden arvovalinnan nostaa esille, ja se on vanhuspalvelulaki. Huolestuneina muutaman viime viikon aikana saimme seurata sitä keskustelua, jota peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson johti ja joka oli valitettavasti viemässä tätä viime hallituskaudella keskustan ja kokoomuksen johdolla käynnistettyä vanhuspalvelulakia valitettavan väärälle tielle. Jos se hänen ajamansa linja olisi mennyt maaliin, se olisi itse asiassa aika lailla muuttanut vanhuspalvelulain laitospalvelulaiksi, ja se ei tietenkään ollut keskustan ja kokoomuksen tarkoitus silloin, kun tämä työ viime kaudella ministeri Risikon johdolla käynnistettiin.

Nyt lakiin on tarkoitus saada selkeä kirjaus oikeudesta hyvään hoitoon, se olisi jäänyt puuttumaan, mutta toisaalta myös se, että kun tulemme lisäämään henkilökuntaa laitoshoitoon, niin emme tule myöskään unohtamaan kotihoitoa, omaishoitoa ja tätä kokonaisuutta niin, että pystyisimme tuosta varsin laitoshoitokeskeisestä mallista siirtymään siihen, että ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman kauan omassa kodissaan. Mutta, arvoisa puhemies, tästä keskustelemme ensi viikolla keskustan välikysymyskeskustelun yhteydessä varmasti lisää, ja itse toivon, että vanhuspalvelulain viimeiset kohdat saadaan hiottua hyviksi niin, että ikäihmisille pystymme turvaamaan tässä maassa hyvän hoidon myös tulevaisuudessa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tulevien vuosien yksi tärkeimpiä asioita kuntalaisten kannalta on, kuinka onnistumme kunta- ja palvelurakenteissa. Kuten tiedämme, tänä syksynä käynnistyy kuntakierros, jossa arvioidaan kriteerien pohjalta kuntien mahdollisuus toimia itsenäisesti riittävän vahvoina ja elinvoimaisina, tuottaa asukkailleen muun muassa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, varhaiskasvatuksen, opetus- ja koulutuspalvelut, luoda edellytykset elinkeinoelämälle toimia, määritellä oma työvaranto, arvioida kunnan taloudellinen kantokyky, tuottaa palveluja sekä sille määritetyt muut tehtävät.

Haaste on erittäin iso, ja toivon, että kunnan päätöksentekijät arvioisivat tilannetta avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kyse ei ole vain tästä päivästä vaan ennen kaikkea tulevaisuudesta: miten kunta selviää kaikista velvoitteistaan vielä 20—30:nkin vuoden päästä?

Me tiedämme, että kuntasektori joutuu osallistumaan yhteisiin talouden tasapainottamisen talkoisiin. Kuntien talous heikkenee arviolta 193 miljoonaa euroa, kun tilannetta katsotaan kokonaisuutena. Tilanne ei tule helpottumaan myöskään lähivuosina. Tästä syystä kuntien omilla ratkaisuilla on myös merkitystä. Miten alueella luodaan työtä, elinvoimaisuutta ja siten turvataan kuntalaisten hyvinvointi? Tilannetta ei voida hoitaa vain valtionosuutta kasvattamalla. Tämä työ on tehtävä yhdessä, mutta ratkaisut tehdään pitkälti kunnissa.

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että taloudellisista vaikeuksista huolimatta hallitus on tehnyt vahvan arvovalinnan arvokkaan vanhuuden puolesta. Valtio myös vahvistaa valtiontaloutta normaalia enemmän vanhustenpalveluiden parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä meidän on turvattava jokaiselle kansalaiselle hyvä vanhuus. Kyse on arvoista. Arvoilla on merkitystä myös talouden vaikeina aikoina. Ikääntyvien ihmisten palveluiden turvaaminen pitää saada viimein oikeille raiteille. Tämän lisäksi hallitus on lisännyt rahoitusta kotihoitoon ja omaishoitoon, mikä on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme vahvistamaan kotiin vietäviä palveluja ja omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia. Tähän asiaan palataan vielä monta kertaa, joten en puhu asiasta nyt enempää.

Arvoisa puhemies! Asia, joka on minulle myös henkilökohtaisesti erittäin tärkeä: lastensuojelu.

Lastensuojelu ja sen suuret ongelmat ovat tulleet valitettavalla tavalla meidän kaikkien iholle. Lastensuojelun asiakkaiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Yhtenä syynä on ollut ennalta ehkäisevien palveluiden raju vähentäminen 1990-luvulla, eikä niitä ole palautettu riittävälle tasolle koko 2000-luvun aikana. Perheet on jätetty hyvin pitkälle yksin selviytymään arjen asioistaan.

Sosiaalityö ja lastensuojelutyö vaativat vahvaa ammatillista osaamista. Työ on raskasta jo pelkästään perheiden vaikeiden ja moninaisten ongelmien takia. Perheessä voi olla mielenterveys- ja päihdeongelmia, työttömyyttä, väkivaltaa, sairautta, oppimisen vaikeuksia, jotka kukin jo yksistään vaativat erityisosaamista, erilaista apua ja tukea.

Tilanteita ei hoideta hetkessä, vaan työ on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Perheelle ja perheenjäsenille on annettava aikaa ja apua, oikeaa ja riittävää palvelua. Tuki voi olla hyvinkin yksilöllistä eri perheenjäsenille, mutta myös koko perheelle. Tästä syystä, jos perheitä halutaan aidosti auttaa ja saada tuloksia, vähentää perheiden pahoinvointia ja huostaanottoja, yhdellä sosiaalityöntekijällä ei voi olla samanaikaisesti hoidettavanaan enempää kuin 30 perhettä. Nyt niitä on arviolta 80—120.

On täysin selvää, ettei sosiaalityöntekijä pysty hoitamaan kaikkia perheitä ja osa perheistä jää ilman tarvittavaa apua ja tukea. Surullista tässä on se, että sosiaalityöntekijöiden puutteen takia moni lapsi elää turvattomissa ja epäinhimillisissä olosuhteissa. Tämä aiheuttaa lapselle suuren riskin syrjäytyä, oppimisvaikeuksia, ja sitä kautta se tulee vaikuttamaan koko hänen elämäänsä. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta. Lapsilla on oltava oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Tämä on asia, josta hyvinvointiyhteiskunta ja valtio ei saa tinkiä.

Arvoisa puhemies! Kaksi lyhyttä asiaa vielä.

Haluan tässä yhteydessä kiittää siitä, että Somlan määrärahalisäyksen avulla on nyt pystytty lyhentämään monien kansalaisten muutoksenhakuaikoja seitsemään kuukauteen. Tämä on parantanut kansalaisten oikeusturvaa sosiaaliturvan osalta. Suunta on oikea, mutta ei vielä riittävä.

Toinen asia: Valviran riittävät resurssit. Tosiasia on ollut, että hallitus ja eduskunta lisäävät jatkuvasti Valviran tehtäviä mutta eivät anna sille työmääräänsä nähden lisää resursseja. Tämä on pidentänyt Valviran käsittelyaikoja. Tämä ei ole myöskään kansalaisten kannalta oikein.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tällä viikolla muun muassa biopankkilakia, joka osaltaan lisää jälleen Valviran tehtäviä. Valiokunta ottaa tiukan kannan tehtävien resurssien turvaamisesta biopankin osalta. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että muut tehtävät kärsivät. Tästä syystä on tärkeää, että eduskunta omassa käsittelyssään huomioi Valviran tilanteen ja arvioi mahdolliset lisäresurssitarpeet.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta. Vaalikauden yhteensä noin 3,4 miljardin euron leikkaukset kuntien valtionosuuksiin vaarantavat kunnalliset peruspalvelut. Kun valtion rahoitusosuus kuntapalvelujen rahoituksessa pienenee, tarkoittaa se kuntien omarahoitusosuuden kasvua. Leikkausten seurauksena kunnat joutuvat kiristämään veroprosenttejaan ja ottamaan lisää velkaa. Paineet kuntaverojen korottamiseen jo ilman valtionosuusleikkauksiakin ovat suuret. Näin mittavat leikkaukset vaikuttavat olennaisesti kuntapalveluihin: kunnat joutuvat tinkimään palveluiden määrästä ja laadusta. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa muun muassa kouluverkoston harvenemista ja sairaaloiden hoitojonojen pitenemistä. Hallitus perustelee valtionosuusleikkauksia pyrkimyksellään vähentää valtiontalouden alijäämää. Tosiasiassa hallitus ainoastaan siirtää vastuuta valtiontalouden tasapainottamisesta kunnille.

Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa opetus- ja kulttuuriministeriön menoja jäädyttämällä yliopisto- ja valtionosuusindeksit ensi vuonna. Yliopistoindeksin jäädyttämisen hinta on noin 45 miljoonaa euroa ja valtionosuusindeksin jäädyttämisen noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionosuusleikkaukset heikentävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämismahdollisuuksia kunnissa.

Ylimitoitetut säästötoimet heikentävät lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada laadukasta perusopetusta. Kokonaisuudessaan koulutussektoria kurittavat erittäin mittavat menosäästöt, sillä kevään kehysriihessä päätetyt koulutukseen kohdistuvat leikkaukset realisoituvat talousarvioesityksessä. Menoleikkuriin joutuvat niin ammattikorkeakoulut, oppisopimuskoulutus kuin Suomen Akatemiakin. Massiiviset leikkaukset ovat ristiriidassa suhteessa hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus lupaa huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta.

Opetuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ei ole perusteltua. Se heikentää maamme kilpailukykyä, joka perustuu suomalaisten korkeatasoiseen osaamiseen. Koulutus on tärkein investointi tulevaisuuden kannalta. Säästöpaineet johtavat ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön määrän ja opetustuntien vähentämiseen, vaikka nuorten syrjäytymisen ehkäisy edellyttäisi nimenomaan opetuksen lisäämistä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on keskittynyt talouspolitiikassaan verojen korottamiseen ja leikkausten tekemiseen. Hallitukselta olisi odottanut vahvempaa reagointia talouden heikentyviin näkymiin. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna prosentin. Tähänkin voi sisältyä virallista optimismia.

Tuotannollisten investointien kaksinkertaiset poisto-oikeudet on sinänsä oikea toimi, mutta monilla yrityksillä ei tällaisessa taloustilanteessa ole mahdollisuuksia tehdä edes normaaleja yhdenkertaisia poistoja. Hallituksen esittämät pk-yrityksiä koskevat sijoituskannustimet ovat riskinottoon kannustavia ja sellaisina ajan hermolla, mutta vaikuttavat kovin hitaasti.

Tutkimustoiminnan veronhuojennusten vaikutus on vielä hitaampaa. Tarvittaisiin radikaalimpia toimenpiteitä. Olisi pikaisesti selvitettävä, voitaisiinko Viron yhteisöveromallista kehittää Suomeen kasvua tukevaa mutta verotulot kohtuullisesti turvaavaa versiota.

Arvoisa puhemies! Poliisin palveluverkoston rankka karsiminen toisi suuria vaikeuksia poliisin toimintaan etenkin harvan asutuksen alueilla, jolloin myös hätätilanteessa avun saaminen paikalle kestäisi nykyistäkin kauemmin. Lisäksi tulee muistaa, että lupahallinnon palveluiden tulee olla kansalaiselle saatavilla kohtuullisen matkan päässä asuinpaikasta. Selvää on, että poliisi tarvitsee riittävän tiheän toimipisteverkon kenttätoiminnan ja rikostutkinnan varmistamiseksi. Kansalaisten turvallisuuden kannalta on täysin perusteltua, että poliisilaitosten laajamittaista alasajoa ei toteuteta. Poliisipalvelut on turvattava koko maassa, ja se edellyttää, että poliisin toimintaan on kohdennettava riittävät määrärahat.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitystä on syytä kiittää talouden realiteettien eli tosiasioiden tunnustamisesta, kasvuhakuisuudesta, tulevaisuususkosta ja sosiaalisen vastuun kantamisesta. Hallituksen talousarvioesitys mahdollistaa kasvun ja parantaa erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten asemaa. Hyvinvointi ei lisäänny verottamalla vaan työtä tekemällä. Tarvitsemme työtä ja talouskasvua, jotta voimme huolehtia ikäihmisten turvallisesta vanhuudesta, ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja tarjota parasta mahdollista perusopetusta. Lapsiin ja nuoriin ja koulutukseen palaan vielä erillisessä puheenvuorossa myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointi tehdään työllä, ja toivo syntyy kannustavuudesta. Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä ja menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät ja maksavat veroja palvelujen rahoittamiseksi. Siksi on olennaisen tärkeää, että panostamme Suomen kilpailukykyyn. Kokoomuksen ansiosta budjettiin saatiin merkittäviä työtä, kasvua ja kilpailukykyä tukevia panostuksia. Vastuullisilla päätöksillä myös hillitään valtion velkaantumista.

On välttämätöntä pitää yllä luottamusta julkisen talouden kykyyn hoitaa velvoitteensa. Valtiontaloutta tasapainottava talousarvioesitys varmistaa, että Etelä-Euroopan maiden tie ei ole Suomen tie. Julkisen talouden uskottavuudesta huolehtiminen on edellytys tulevaisuutemme rakentamiselle.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys pitää sisällään myös uusia verokannustimia, joilla tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Suomen kasvu on aina perustunut korkeaan osaamiseen ja vientiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimella sekä koulutusmenojen lisävähennyksellä vauhditetaan innovaatiotoimintaa ja luodaan uusia korkean osaamisen työpaikkoja.

Helpottamalla kasvuyritysten pääoman hankintaa hallitus luo pohjaa uusille suomalaisille menestystarinoille, joita tarvitsemme tulevaisuudessa lisää. Ict-alan kasvuun tähtääviin täsmätoimiin palataan Pekka Ala-Pietilän ICT-klusteri 2015 -työryhmän ehdotusten pohjalta kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa.

Arvoisa puhemies! On osattava katsoa myös kuluvaa vaalikautta pidemmälle tulevaisuuteen. Ikärakenteemme muuttuu, ja seuraavina vuosikymmeninä Suomessa on työikäisiä yhä vähemmän suhteessa lapsiin ja vanhuksiin. Tämä olisi melkoinen rakenteellinen haaste valtiontaloudellemme jo ilman maailmantalouden myrskyjäkin. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotta pystymme pelastamaan laadukkaat hyvinvointipalvelut kaikille suomalaisille myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä jättämättä kohtuutonta velka- ja verotaakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kuntauudistus ja työurien pidentäminen ovat näistä uudistuksista keskeisimpiä. Elinvoimainen ja vahva peruskunta pystyy huolehtimaan kunnan tärkeimmästä tehtävästä: laadukkaiden palveluiden järjestämisestä kaikille kuntalaisille.

Arvoisa puhemies! Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin lisäksi ja hyvän elämän edellytysten lisäksi meidän on huolehdittava myös ikääntyvästä väestöstämme. Ikäihmisten hoivan osalta hallitus teki vastuullisen ratkaisun. Ministeri Paula Risikon viime kaudella alulle panema vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulaki on tasapainoinen kokonaisuus, jossa vahvistetaan vanhusväestön oikeutta saada tarvitsemiaan yksilöllisiä palveluja. Pelkän laitostamisen sijaan laki huomioi kokonaisvaltaisesti vanhuspalveluiden koko kirjon.

Kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti myös omaishoidon tukipalveluihin lisätään merkittävät 10 miljoonaa euroa. Omaishoidon tuen piirissä on noin 40 000 eri-ikäistä henkilöä. Läheistensä hoitoon osallistuvien omaisten määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi. Kaikki omaishoitajat tarvitsevat tukea jaksaakseen.

Kaikkia hoitomuotoja, kotihoitoa, omaishoitoa ja laitoshoitoa, on kehitettävä rinnakkain parhaan hoidon aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi. Kehittämisen painopisteen on oltava ennalta ehkäisevissä palveluissa ja kotipalveluissa, jotta ikäihmiset saisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja tuntea olonsa mahdollisimman turvalliseksi.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on sitoutunut siihen, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että julkinen talous on kunnossa, mahdollistamme uuden kasvun, huolehdimme heikommista ja että meillä on rohkeutta uudistua.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti on laadittu oloissa, joissa talouden näkymät ovat valitettavasti tuntuvasti heikentyneet siitä, missä esimerkiksi vielä alkuvuodesta kehyspäätöksen aikoihin oltiin. Näissä vaikeissa oloissa hallitus on kiitettävästi pystynyt löytämään voimavaroja uuden kasvun edistämiseen sekä monien yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen. Erityisen hyvänä asiana pidän ensi vuoden alusta toteutuvaa nuorisotakuuta, joka on sekä uuden kasvun luomista että erittäin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman, nuorten syrjäytymisen, taklaamista.

Nuorisotakuun toteuttamisen kannalta aivan keskeistä täsmätoimenpiteiden lisäksi on kuitenkin se, että Suomeen ylipäätään syntyy uusia työpaikkoja. Siksi esimerkiksi t&k-kannustimen ja bisnesenkelikannustimen luominen tai yritysten poisto-oikeuksien kasvattaminen uusien investointien saamiseksi ovat hallitukselta hyviä avauksia. Ilman työllistäviä ja verotuloja tuovia yrityksiä ei olisi palveluita eikä tulonsiirtojakaan, joista tässäkin täysistunnossa on käytetty jo huomattava määrä hyviä puheenvuoroja.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tasapainottaminen ja velkaantumiskehityksen katkaiseminen ovat ensimmäinen askel kohti vakaata tulevaisuutta. Hallituksen vastuullinen politiikka onkin sopeuttanut valtiontaloutta jo 5 miljardin euron edestä, kun nämä talousarvioon sisältyvät toimet saadaan täytäntöön. Reilun vuoden takaisista hallitusohjelmaneuvotteluista on siis tultu pitkälle.

Hallituksen vastuullinen politiikka ei ole kuitenkaan onnistunut karkottamaan kaikkia harmaita pilviä Suomen talouden taivaanrannasta. Erityistä huolta etenkin meille pohjoisimmassa Suomessa on herättänyt meriliikenteen rikkidirektiivi ja sen vaikutukset kuljetusten kustannuksiin. Merikuljetuksista riippuvaisten alojen ja Suomen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta edelleenkin ratkaisevan tärkeiden metsä- ja metalliteollisuuden hätähuudot tuleekin tältä osin ottaa erittäin vakavasti. Teollisuuden tuotantoon ja kuljetuksiin kohdistuvien rasitteiden keventämiseksi tulee nyt kääntää kaikki mahdolliset kivet, jotta työpaikkojen menetyksiltä vältytään. Työpaikkojen menettämiseen ei nyt yksinkertaisesti ole varaa.

Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus tekee tällä talousarviolla hyviä panostuksia uuteen kasvuun ja tekee samalla myös merkittävää valtiontalouden tasapainotusta, eivät nekään näytä olevan alati muuttuvassa maailmassa riittäviä toimenpiteitä. Siksi on hyvä, että hallitus on ilmoittanut keskittyvänsä puolivälitarkastelussaan erityisesti uuden kasvun ja uusien työpaikkojen etsimiseen. Ensi vuoden aikana onkin uskallettava tehdä uusia Suomen kilpailukykyä edistäviä päätöksiä. Kuten Ruotsin yhteisöveropäätös osoittaa, myös Suomella on oltava rohkeutta etsiä uusia polkuja kasvun ja työllisyyden tukemiseksi.

Suomen taloudenpidon uskottavuuden ja parhaan luottokelpoisuuden säilyttämisen kannalta on aivan keskeistä, että hallitusohjelman mukainen alijäämätavoite saavutetaan. Toistaiseksi Suomi on ollut euroalueen maista harvoja niin sanottuja turvasatamia, joiden maksukyky on arvioitu niin luotettavaksi, että valtion lainat ovat menneet hyvin ja edulliseen hintaan kaupaksi.

Jotta Suomen uskottavuus velallisena säilyisi hyvänä ja jotta velanhoitokulut eivät lähtisi nousuun, on yhdessä sovituista perälautakirjauksista pidettävä kiinni. Se tarkoittaa, että viimeistään kehysriihessä on välttämätöntä löytää uskottava määrä myös menopuolen säästöjä. Alijäämätavoite on vähintään yhtä tärkeä kuin valtionvelan bkt-osuutta koskeva tavoite. Alijäämätavoite on itse asiassa monella tapaa jopa mielekkäämpi, koska alijäämään valtion on helpompi vaikuttaa omilla toimenpiteillään. Valtion suorat mahdollisuudet vaikuttaa bkt:n kasvuun ovat huomattavasti rajallisemmat. Toki uskon, että tämän talousarvion monet toimenpiteet ovat luomassa edellytyksiä uudelle kasvulle.

Veronkorotusten tie alkaa olla loppuun kuljettu. Ei ole mahdollista rasittaa yksityistä sektoria enempää ilman, että se alkaa näkyä investointien peruuttamisina ja kasvun hiipumisena. Hallituksen nyt esittämät kasvupanokset ovat järkeviä askelia oikeaan suuntaan. Toivottavasti niiden tarjoamia uuden kasvun elementtejä ei toisella kädellä lähdetä vesittämään.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti talousarviosta. Moniin tärkeisiin yksityiskohtiin meillä kansanedustajilla on mahdollisuus vaikuttaa, kun talousarvioesitys saadaan tämän keskustelun jälkeen valiokuntiin ruodittavaksi, ja moniin tärkeisiin kysymyksiin täytyy palata vielä myös tämän vuoden lisätalousarviossa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun finanssikriisi elokuussa 2008 laukesi, elimme erittäin suuressa epävarmuuden tilanteessa. Silloin arvioitiin, millä tavalla talous kehittyy. Yksi vaihtoehto oli niin sanottu V-käyrä: talous supistuu nopeasti, kasvaa sen jälkeen nopeasti. Seuraava oli L-käyrä: supistuu nopeasti, jää selvästi alhaisemmalle tasolle. Kolmas vaihtoehto oli niin sanottu W-käyrä: supistus, nousu, jälleen supistus ja sen jälkeen nousu. Tuntuu siltä, että tähän W-käyrään me nyt olemme päätymässä.

Täytyy sanoa, että syy on yksinkertaisesti siinä, että koko maailmassa on harjoitettu huonoa talouspolitiikkaa, ja se heijastui sillä tavalla, että kun pankkikriisi laukesi, siinä yhteydessä ryhdyttiin massiiviseen elvytykseen. Ei tehty mitään säästötoimenpiteitä, eikä tehty mitään rakenteellisia uudistuksia, minkä seurauksena useat valtiot olivat ylivelkaantuneet, minkä seurauksena tällä hetkellä kasvu on hiipumassa, kun nämä valtiot eivät välttämättä kykene maksamaan velkojaan. Mielenkiintoista on se, että Suomessakin vuonna 2010 talouskasvu oli 3 prosenttia ja vuonna 2011 vielä melkein 3 prosenttia.

Tässä kaikkein huolestuttavinta on se, joka näkyy tässäkin salissa: kuvitellaan, että voitaisiin merkittävällä tavalla ohjata taloutta riippumatta talouden fundamenteista. Yleensä se, miten se ohjaaminen tapahtuu, on joko aivan liian alhaisilla koroilla, jolla aiheutetaan kiinteistökuplia ja muita ongelmia, mikä tällä hetkellä alhaisen korkopolitiikan seurauksena jossakin vaiheessa saattaa olla meillä edessä, tai sillä, että viljellään rahaa vastuuttomalla tavalla ja aiheutetaan ylivelkaantumisongelma. Nyt on tärkeätä, että tilanne otettaisiin mahdollisimman nopeasti haltuun, mikä merkitsee sitä, että menot täytyy kaikissa eurooppalaisissa maissa asettaa sille tasolle, mikä kestävä kansantaloudellinen tuotantokyky on, ja sillä tavalla täytyy pitää huolta siitä, että valtiot eivät enää ylivelkaannu, vaan rakenteet ovat kohdallaan ja oikein, ja rakenteitten muuttaminen edellyttää myöskin kilpailukyvyn kasvattamista.

Mitä tämä sitten Suomessa merkitsee? Mielestäni tasapainoa ei ole saavutettu. Kriisi oli 2008, ensi vuonna on 2013, valtio velkaantuu yli 7 miljardia edelleen. Se on kohtuuttoman suuri luku. Jotakin on välttämätöntä tehdä, ja hallituksen täytyykin ensi maaliskuun kehysriihessä tehdä sekä rakenteellisia ratkaisuja että myöskin säästöratkaisuja. Korostaisin tässä tilanteessa nimenomaan säästöjen tekemistä.

No, mitä näitä rakenteellisia ratkaisuja on? Kuntauudistus, kyllä. Mutta täytyy sanoa, että se, että kuntien lukumäärää vähennetään, ei ole se ratkaiseva, vaan se, miten kuntien palvelut muokataan. Ja on täysin selvää, kun me näemme, kuinka tehokkaita yksityispalvelut ovat, on välttämätöntä, että palveluita kunnissa yksityistetään hyvin nopeasti, hyvin reippaasti, ja sillä tavalla pidetään huolta siitä, että palvelut ovat joustavasti kaikkien kuntien saatavissa ja että ne tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti.

Toinen keskeinen tekijä on tietysti työurien pidentäminen. Työmarkkinaosapuolten sopimus ei ollut riittävän hyvä. On selvää, että olisi hyvä, että tällä vaalikaudella jo voitaisiin päättää eläkeiän nostosta 65:een ja ehkä enimmäisiän nostosta 70—72:een, ja jos se ei silloin ole mahdollista, niin sen pitää olla seuraavan hallituksen ohjelmassa. Siinä kuitenkin valitettavasti hukataan muutama vuosi ihan poliittisista syistä.

Kolmas seikka on se, että valtion tulonhankinnan rakennetta pitäisi ehdottomasti muuttaa sillä tavalla, että veroja kohdistetaan mahdollisimman vähän työhön ja mahdollisimman paljon kulutukseen, ja tässä tilanteessa varsinkin kulutukseen siitä syystä, että Suomen kauppatase on heikentymässä ja on pelättävissä, että me selvästi ylikulutamme suhteessa muihin maihin.

Nyt kun Ruotsissa alennetaan yritysten verokantaa, Suomessakin on kyllä välttämätöntä miettiä, että tuota 24,5 prosenttia alennettaisiin. Sen ei tarvitsisi olla 22, mutta sanoisin, että jos puhutaan yli 23:sta, meillä on kilpailukykyongelma tässä suhteessa. Hyvin voitaisiin miettiä sitä, että kun meillä on tämmöisiä erilaisia vähennyksiä, ollaan nyt luomassa t&k-vähennyksiä ja muita, että jos luovuttaisiinkin niistä ja käytettäisiin tuo koko liikkumavara tuohon yleisen verokannan alentamiseen.

Neljäs suuri ongelma meillä on se, että jos me katsomme viimeaikaisia toimia, niin mihin sosiaaliturvassa on laitettu rahaa? Ei siihen, että työllistetään ihmisiä, vaan nimenomaan passiivitukiin. Nyt pitäisi lopettaa se passiivitukien suosiminen hallituksen politiikassa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama asia, joita eduskunnassa täytyy tutkia erityisesti: kilometrikorvaus, sen toimivuus ja se, onko se nyt kaiken kaikkiaan oikein rakennettu, sitten koulutus — täytyy sanoa, että tältä osin meidän täytyy panostaa nykyistä selvästi enemmän koulutukseen, erityisesti sen laatuun. Me tarvitsisimme selvästi yliopistouudistus kakkosen, jossa yliopistojen rakenteita kehitettäisiin ja yliopistojen lukumäärää selvästi supistettaisiin.

Vanhuspalvelulaissa tuli selkeä voitto. Kun sosialidemokraatit olivat sitä mieltä, että kaikki laitoksiin, ei ennakkoestävää hoitoa, ei laatua, ja demarit olivat sitä mieltä, että he eivät luota omiin luottamusmiehiinsä kunnissa, niin tämä kaikki saatiin torjuttua. Nyt panostetaan voimakkaasti siihen, että nimenomaan kotihoitoon panostetaan ja että meillä on osaavaa henkilökuntaa, jolle maksetaan myöskin kohtuullista palkkaa kunnissa. Toivottavasti kunnat sitten järjestävät asiat niin, että kuntien tapaan järjestää nämä palvelut voidaan jatkossakin luottaa ja voimme luottaa niihin henkilöihin, jotka seuraavissa kunnallisvaaleissa valitaan.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Talouden näkymät eivät vielä ensi vuonnakaan ollenkaan kirkastu. Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle ottaa tämän vuoden tapaan jälleen 7 miljardia velkaa. Valtion omat tulot kattavat vain 47 miljardia reilun 54 miljardin euron budjetista. Vaikka Suomi saakin lainan melko helposti ja matalalla korolla, on velkaantumisen vauhti kuitenkin huimaavaa. Herkässä taloustilanteessa mallimaankin on oltava tarkkana eikä ylivelkaantumiseen ole varaa. Asiantuntijoidenkin mukaan nyt käsillä olevan budjetin leikkauksista huolimatta tämä hallitus on kautensa loppuun mennessä vielä miljardiluokan lisäleikkausten edessä. Leikkauslistojen arvomaailmasta ja oikeudenmukaisuudesta täällä keskustellaan.

Ensi vuoden talousarvioteksti vetoaa kasvupotentiaalin vahvistamiseen ja uuden nousun aikaansaamiseen. Missä sitten ovat eväät tämän saavuttamiseksi? Esimerkiksi bioenergian valtava potentiaali tuntuu hylätyn kokonaan. Edellinen hallitus panosti voimakkaasti uusiutuvan energian käytön edistämiseen, mutta tämän hallituksen panos jää puolitiehen. Esimerkiksi puunkäytön tehostamiseen on vielä monia mahdollisuuksia käyttämättä. Puusta saadaan energian ja rakennusmateriaalin lisäksi esimerkiksi lääkkeitä, tekstiilejä ja muoveja. Vienti näyttää edelleen miinusmerkkisiä lukemia, vaikka juuri viennissä ovat todellisen kasvun eväät. Biotaloudessa on konkreettisia eväitä ja mahdollisuuksia, yrittäjyyttä ja työpaikkoja Suomen viennin ja kasvun huomiselle. Miksei niitä ole otettu täysimääräisesti käyttöön?

Budjetin veroratkaisuista alvin noston ulottaminen kaikkiin hyödykkeisiin ei vaikuta loppuun asti mietityltä. Keskusta vastusti jyrkästi hallituksen päätöstä ulottaa alvin korotus koskemaan myös välttämättömyyshyödykkeitä, kuten ruokaa ja lääkkeitä. Kuten arvella saattoi, päätös on kostautunut kaikkein huono-osaisimmille. Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä ylipäätään, sitä suurempi osuus siitä kuluu pakollisiin menoihin, kuten juuri ruokaan ja lääkkeisiin. On tutkittua tietoa siitä, että kaikkein köyhimmät syövät kalleimmin ja heikkolaatuisimmin. Ruoka on kallistunut, ja se tuntuu esimerkiksi lapsiperheiden, eläkeläisten ja työttömien kukkarossa kaikkein kipeimmin.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti karsii määrärahoista noin 2 miljardia euroa. Kunnat ovat tämän leikkurin suurin kärsijä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat suoraan pois peruspalveluista. Veronkorotuspaineet kasvavat, palveluita supistetaan ja kuntien välinen eriarvoisuus kasvaa. Valtionosuuksien ja opetustoimen valtionosuuksien indeksijäädytyksen vuoksi kahdessa vuodessa kunnilta on leikattu jo yli 800 miljoonaa euroa, ja lisää on tulossa. Ensi vuodelle kaavaillaan 125 miljoonan leikkausta, ja loppuhallituskaudelle leikkaukset tuplaantuvat joka vuosi. Yksin ensi vuoden leikkaukset vastaavat noin 25 000 terveydenhoitajan tai luokanopettajan palkkaa.

Hallitus jatkaa määrätietoisesti myös maakuntien alas ajamista. Budjetti on leikkaamassa maakunnan kehittämisrahaa lähes olemattomaksi. Jos näin käy, alueellinen kehittämistoiminta kyllä heikkenee. Maakuntien kehittämisrahalla on saatu aikaan hyviä, elinvoimaisuutta ylläpitäviä tuloksia. Kehittämisraha on tuonut paljon enemmän kuin euromääränsä antaisi odottaa. Kehittämisrahan leikkaus on suoraan pois alueiden elinvoimasta, emmekä ole saaneet vastausta myöskään siihen kysymykseen, kuka tai mikä taho vastaa maakuntien aluekehityksestä ja elinkeinojen kehittämistoiminnasta jatkossa.

Arvoisa puhemies! Keskusta on seisonut ehdottomasti sen takana, että perheiltä ei saa leikata. Lapsiin sijoittaminen on investointi tulevaisuuteen. Olemme peräänkuuluttaneet erityisesti ennalta ehkäiseviä toimia, kuten kunnallisen kotiavun palauttamista lapsiperheille. Kotiavun kaltaisesta pienestä avusta voi olla todellista hyötyä siinä vaiheessa, kun ongelmat eivät vielä ole kärjistyneet. Viimeisten 20 vuoden aikana lapsiperheiden kotiavun käännyttyä jyrkkään laskuun lasten huostaanotot ovat kääntyneet yhtä jyrkkään nousuun. Valtakunnallinen huostaanottojen vähentämisohjelma on paikallaan samoin kuin painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään lastensuojeluun.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, millä tavoin rakennamme tulevien vuosien budjettejamme. Suomi on vielä toistaiseksi luottoluokitukseltaan kolmen A:n maa, mutta emme voi tietää, kuinka kauan tilanne jatkuu näin hyvänä. Vientimme on jo nyt osoittanut merkkejä taantumasta, ja näyttää siltä, että kansantuotteemme kasvu on nyt pitkälti kotimaisen kysynnän harteilla.

Nyt jos koskaan on mietittävä todella tarkkaan, miten hoidamme valtiontaloutta. Kun vielä vuonna 2008 oli valtionvelka 53 miljardia euroa, on sen määrän arvioitu olevan 96 miljardia euroa ensi vuoden lopussa. Viidessä vuodessa velkaantumisemme on siis kasvanut peräti 70 prosenttia. Velkaantuminen sinällään ei aina ole huono asia, etenkään jos sillä yritetään vauhdittaa investointeja ja lisätä talouteen vauhtia. Mutta jos kyse on voittopuolisesti kertakäyttökulujen lisäämisestä, voi olla, että huolestumiseen on syytä. Vähäosaisista on tietenkin kaikissa oloissa pidettävä huolta, mutta kovin suuresti ainakaan täysin uusien esimerkiksi vastikkeettomien sosiaalietuuksien kasvattamiseen ei olisi nyt varaa. Juuri tässä tilanteessa olisi sen sijaan aivan ykkösasia pitää huolta siitä, että kotimaisen kysynnän rattaat pysyvät pyörimässä.

Erityisen paljon minua huolestuttaa julkisuudessa ja myös tässä salissa käyty verokeskustelu. Tuntuu siltä, että esimerkiksi arvonlisäveroa ollaan valmiit korottamaan vaikka kuinka monta prosenttiyksikköä ikään kuin kuvitellen, että sen tasoa voitaisiin korottaa määrättömästi eikä se vaikuttaisi mitenkään siihen, miten paljon ihmiset ostavat tavaroita ja palveluita. Onneksi sentään hallituksessa päädyttiin korottamaan arvonlisäveroprosentteja vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveron korottaminen on aina näennäisesti helppo ratkaisu verokertymän kasvattamiseen, mutta vain näennäisesti. Raja tulee vastaan siinäkin.

Toinen asia, joka todella kummastuttaa verokeskustelussa, on suhtautuminen yritysten kilpailukykyyn ja yhteisöverojen tasoon, erityisesti niissä keskusteluissa, joita julkisuudessa on käyty kovin arvovaltaisiltakin tahoilta. On totta, että yhteisövero on vain yksi asia, kun puhutaan yritysten kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä, mutta se on hyvin tärkeä sellainen. Nythän Ruotsikin on tulossa yhteisöveron tasossa alaspäin 22 prosenttiin ja on näin ollen selvästi alemmalla tasolla kuin Suomi. Erityisesti toivoisin, että meilläkin harkittaisiin sitä, mitä on tehty Virossa, että yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi lainkaan. Sanotaan, että me emme voi käydä verokilpailua naapurimaidemme kanssa, mutta ei naapureiden toimia voi täysin huomiottakaan jättää, etenkin kun se Viron tapauksessa on jo johtanut yritysten pakenemiseen Suomesta. Minusta on todella sääli suomalaisten yritysten kannalta, että tämä Viron malli on torpattu täysin ja käytännössä ainoa asiaa esillä pitänyt taho hallituksessa on kokoomus ja erityisesti sen kokoomuslainen elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Arvonlisäveron ja yritysveron nosto sekä se, että yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevat joutuvat maksamaan erityistä poikkeusveroa samalla, kun kotitalousvähennysten määrä on vähentynyt, voi yhdessä aiheuttaa sen, että eritoten pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat panemaan lipun luukulle. Ihmisillä, joilla aikaisemmin oli ostovoimaa, ei enää olekaan varaa ostaa esimerkiksi siivouspalveluita tai teettää remontteja, kun näiden kustannuksia ei enää voi aiemmassa määrin vähentää verotuksessa. Kun muistamme, että pienyrittäjän sosiaaliturva on todella heppoinen edelleen, ei näiden päätösten jälkeen pidä yllättyä siitä, että monien pienyrittäjien elintaso voi romahtaa ja he joutuvat täysin perusturvan varaan. Samalla kun tehdään näitä pienyrittäjän elämää hankaloittavia veronkorotuksia, pitäisi myös huolehtia siitä, että pienyrittäjän sosiaaliturvaa työtilanteen heikentyessä parannetaan. Tässäkin kohtaa voisimme Ruotsin lisäksi kohdistaa katseemme Saksaan ja hakea mallia siitä, miten siellä erilaisilla rahastomalleilla on asiaa parannettu jo vuosikausien ajan.

Arvoisa puhemies! Onneksi eri puolilta budjettiesitystä löytyy myös yksittäisiä hyviä asioita, esimerkkinä sosiaali- ja terveydenhoitoala, jossa onneksi ei päädytty tekemään henkilöstömitoituksia vanhustenhoitoon, sekä se, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote. Ja vaikka menoleikkauksia joudutaan tekemään, nuoria emme ole unohtaneet. Luokkien ryhmäkokojen pienentämiseen ja nuorisotakuuseen varatut määrärahat maksavat itsensä takaisin. Myös etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan on luvassa lisäystä. Perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukiin esitetään indeksikorotusta, joka vastaa arvonlisäverokannan nousua. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei enää oteta huomioon puolison tuloja.

Kaikki nämä ovat erittäin tervetulleita muutoksia ihmisille, jotka elävät jo valmiiksi hyvin ahtaalla. Lopputuloksena meillä on talousarvio, joka on olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä. Se ottaa tasapainoisesti sekä kasvuun tarvittavat kannustimet että kaikkien köyhimpien aseman huomioon.

Arvoisa puhemies! Pitää muistaa, että talouden kestävän kasvun ja velkaantumisen hillitsemisen lisäksi poliitikkojen tärkein tehtävä on aina huolehtia siitä, että tavalliset kansalaiset selviäisivät mahdollisimman vähäisin vaurioin talouden ahtaassa tilanteessa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun emme tiedä, miten kauan tilanne jatkuu sellaisena kuin se on.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset eivät ilkeyttään halua tyrmätä hallituksen esittämää valtion talousarvioesitystä. Olemme pääosin samaa mieltä siitä, että valtion velkakehitystä pitää pyrkiä hidastamaan, jotta lapsemme saisivat elää hyvinvointivaltiossa meidänkin jälkeemme. Ymmärrämme sen, että elämme tiukan talouden aikaa ja hallitus on vaikeiden päätösten edessä.

Talousarvioesityksen moitteet perussuomalaisilla koskevat hallituksen painottamaa "tasa-arvoista budjettia", jollaiseksi hallitus budjettia toistuvasti kutsuu. Mielestämme tasa-arvoista ei ole se, että useissa esityksissä ei ole ymmärretty leikkausten vaikutuksia ennen kaikkea lapsiin, nuoriin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Perusopetuksen laadun kehittäminen, opetusluokkien pienentämiseen osoitetut 60 miljoonan euron määrärahat ovat hallitukselta hyviä arvovalintoja. Nuorten yhteiskuntatakuun käyttöönotto on hyvä arvovalinta. Kaikille koulupaikasta ulkopuolelle jääneille nuorille tulee tarjota työtä, opiskelua tai valmennusta syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Haluan muutamalla esimerkillä kuitenkin havainnollistaa "tasa-arvoisen budjetin" epätasa-arvoista kohtelua.

Nuorisotakuun hengen mukaista ei ole se, että Valtiokonttori ottaa käyttöönsä Raha-automaattiyhdistyksen yleishyödyllisille yhdistyksille varattuja rahoja 112 miljoonaa euroa. Valtiolle kuuluvia kuluja ei voi jatkuvasti siirtää ja kasvattaa kolmannelle sektorille. Kolmas sektori, jos mikä, tekee tuloksellisinta työtä lasten ja nuorten parissa. Heiltä otettu euro on poissa ruohonjuuritason työstä eli sieltä, missä apua eniten tarvitaan. Valtio antaa toisella kädellä, mutta toisella ottaa. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia saavat järjestöt ja heidän asiakkaansa, jos ketkä, eivät tätä voi ymmärtää.

Arvoisa puhemies! Epätasa-arvoa lisää sekin, että 20—29-vuotiaista nuorista 110 000 on vain perusasteen koulutuksen varassa. Yhteiskunnasta syrjäytyneitä, toisen asteen tutkintoa vailla olevia on 40 000 nuorta. Tänäkin vuonna 4 000 peruskoulun päättänyttä ammatilliseen koulutukseen hakenutta nuorta jäi ilman koulutuspaikkaa. Samanaikaisesti hallitus kuitenkin leikkaa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksesta ja ammatillisesta lisäkoulutuksesta 5 400 paikkaa. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen miljoonaleikkaukset eivät ole johdonmukaisia hallitusohjelman tavoitteen kanssa siinä, että Suomesta tulisi maailman osaavin kansa vuonna 2020. Nämä eivät voi olla hyviä arvovalintoja.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut vielä puhua hiukan vanhuspalvelulain tyrmäämisestä, jossa hallitus syyllistyi mielestäni vastuun pakoiluun. Hoivaa tarvitsevat vanhukset ja ylikuormitetut hoiva-alan työntekijät tulivat petetyiksi tässä talousarvioesityksessä. Sosialidemokraatit käänsivät takkinsa kokoomuksen vaatimuksesta. Hyvä vanhuus tulee turvata jokaisen ikäihmisen kohdalla. Nyt tämä arvovalinta jäi tekemättä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tulevat esittämään oman "tasa-arvoisen vaihtoehtobudjetin", jossa korjaamme tämän hallituksen esittämät virheet.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! Pääministeri Katainen kysyi tänä aamuna, mitä meidän tulisi tehdä, jotta voisimme säilyttää meidän taloutemme kansainvälisen uskottavuuden sekä uskottavuutemme yrittäjillemme ja kansalaisillemme. Ministeri Kataisen kysymys oli erittäin oikeutettu. Keskityn tähän yhteen tai oikeastaan näihin kahteen asiaan.

Suomi on valinnut olla osa avointa eurooppalaista taloutta. Tämä tarkoittaa, että meidän on kannettava vastuu vientiteollisuutemme kilpailukyvystä. Tämä johtuu kasvavasta epäterveestä kilpailusta Euroopan maiden välillä. Eurooppalaiset maat tukevat oman maan yrityksiä veronkevennyksillä, ylisuurilla vientitakuilla sekä mitä monimutkaisimmin avustuksin. Niin kauan kuin EU ei saa tätä asiaa kuntoon, Suomen on osallistuttava tukemaan meidän vientiteollisuuttamme tässä juoksukilpailussa.

Täällä on tänään myöskin käyty keskustelua Ruotsin yhteisöveron laskemisesta 26 prosentista 22:een. Tämä on tosiasia, mutta minun tietojeni mukaan Ruotsi leikkaa samalla yrityksen korkovähennysoikeutta. Tavalliselle yritykselle tällä ei ole suurta merkitystä, kun Ruotsin oma verokanta on hyvin alhainen, mutta tällä pystytään torjumaan veropakoa tytäryhtiöihin, jotka on rekisteröity veroparatiiseihin, tytäryhtiöihin, jotka lainaavat rahaa huomattavan korkealla korolla Ruotsissa olevaan emoyhtiöön. Näin voitot siirtyvät maihin, joissa on hyvin alhainen yhteisövero.

Arvoisa puheenjohtaja! Me emme voi toimia Suomessa, mikäli Ruotsilla on alhaisempi yhtiöverokanta kuin mitä meillä on. Tähän on pikaisesti reagoitava, mutta saattaa olla jopa hyvin kannattavaa Suomelle tutkia Ruotsin ratkaisua.