Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun, ja ne ovat varsin suuriksi muodostuneet. Tähän tuloerojen kasvuun on vaikuttanut kaksi asiaa: on tehty runsaasti prosentuaalisia palkkaratkaisuja, ja toisaalta veronalennukset ovat olleet prosentuaalisia, ja on myöskin poistettu kokonaisia veroja, muun muassa varallisuusvero tämän maan rikkaimmilta. Tästä johtuen on se kaikkein rikkain prosentti suomalaisista saanut huikeat tulonlisäykset, ja edelleenkin näyttää olevan niin, että tämä Vanhasen toinen hallitus jatkaa Vanhasen ensimmäisen hallituksen linjaa.

Herra puhemies! Tämän johdosta ehdotamme seuraavaa perustelulausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti eduskunnalle esityksen tarvittaviksi laeiksi, joiden perusteella suuresta varallisuudesta ryhdytään uudestaan perimään veroa."

Minun mielestäni tämä on enemmän kuin perusteltua, sillä se oli täysin vastikkeeton lahjoitus, noin 100 miljoonan euron lahjoitus, Suomen rikkaimmille. Sitä silloin perusteltiin työllisyysperustein, mutta edelleenkin väitän, että työllisyyden kanssa niillä rahoilla ei ollut mitään tekemistä. Se vaan lisäsi kyllä rikkaitten varallisuutta, mutta ei parantanut työllisyyttä.

Myöskin tämä hallituksen nyt käsittelyssä oleva esitys jatkaa tätä samaa linjaa, ja tästä vain pari esimerkkiä: Jos 10 000 euroa vuodessa ansaitseva saa käteensä 23 euroa enemmän elikkä muutos hänen tuloihinsa on 0,23 prosenttia, niin 100 000 ansaitseva saa käteensä 489 euroa enemmän vuodessa ja prosentuaalisesti 0,49 prosenttia. Tämä suosii suurituloisia ihmisiä myös prosentuaalisesti ja ennen kaikkea euroilla, joilla ostetaan. Tämähän tuli näkyviin muun muassa näissä kunnallisissa palkkaneuvotteluissa. Siitä vähemmän puhuttiin. Mutta esimerkiksi kun prosenttikorotuksia tehtiin, niin lääkärit saivat ilman minkäänlaista lakkoa tai lakonuhkaa sen korotuksen, mitä sairaanhoitajat vaativat, jotka joutuivat joukkoirtisanoutumisella uhkaamaan, että he saisivat sen saman korotuksen euromääräisesti. Elikkä toisille ihmisille riittää rahaa, toisille annetaan vain prosentteja ja toisille annetaan euroja, ja suurituloiset tässä maassa ovat todella saaneet ne eurot. Tämä Vanhasen hallitus jatkaa tätä entistä linjaa.

Ehkä ed. Paasio sitten kertoo, mikä on sosialidemokraattien kanta tähän varallisuusveron mahdolliseen palauttamiseen. Tuosta ponnesta minä en ikävä kyllä päässyt selvyyteen, mitä se itse asiassa tarkoittaa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa käytti hyvän puheenvuoron. Ei pidä unohtaa todellakaan varallisuusveron poistoa, joka oli tosi epäoikeudenmukainen ja joka myöskin sitten vaikutti vaalitulokseen.

Mutta totean tähän sen, että oli aivan tyhmää politiikkaa todellakin — en sano ammattiyhdistysliikkeessä, vaan sanon paremminkin, että sopimusneuvotteluissa — se, että lääkäreiden ansiotasoa nostettiin pyytämättä. Esimerkiksi tämä niin sanottu tasa-arvoerä tuli sinne pyytämättä. Tämä ei ole viisasta, samaan aikaan kun pienituloisimmat ihmiset eivät saa kunnollisia korotuksia, niin kuin nyt olemme huomanneet.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tuli esille tämä varallisuusvero, ja viime kaudellahan se oli sosialidemokraattien kannalta erittäin tuhoisa veron poistaminen, ja vaalitappio pitkälti varmaan tuli sillä perusteella. Jos nyt ajatellaan näin jälkeenpäin, niin varallisuusverosta on kysytty myös valiokuntakäsittelyn yhteydessä Sailakselta, onko tämä nyt sitten tuonut jotain työllisyysvaikutusta, ja hänen vastauksensa oli se, että ei tämän pitänyt tuodakaan mitään työllisyysvaikutusta. Eli kun se tehtiin silloin aikanaan — ehkä sitä voi ainoastaan ajatella niin, että tupon syöttinä sitä käytettiin — niin saatiin tulopoliittinen sopimus aikaiseksi, mitä tälle kaudelle ei ole saatu, ja oltiin aika hankalassa tilanteessa viime perjantaina. Mutta jos katsoo näitä viitekehyksiä, niin aina on asioilla puolensa ja puolensa, mutta varallisuusveron poistaminen ei ollut sosialidemokraattista politiikkaa silloin, kun se tehtiin.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varallisuusveron poistoahan perusteltiin aikanaan joidenkin toimesta myös jäljestäpäin, että se on muka tupon osa. En tiedä, millainen osa se on ollut, mutta ei siitä ainakaan kolmikannassa ole sovittu. Elikkä se on ilmeisesti kaksikannassa sovittu tai yksikannassa sovittu, elikkä joku edellisessä hallituksessa ilmeisesti kantanee vastuun siitä, että on luvannut tämmöisen tehdä, koska se pitää heti tässä tyrmätä, jotta ei ole kuitenkaan siellä neuvotteluissa tehty tämmöistä ratkaisua, jotta siinä olisi ay-liike hyväksynyt tämän. Minusta tämä on tosi törkeä homma, ja tämä ed. Kuopan esittämä juttu pitää viedä ilman muuta läpi. Toivon mukaan se nyt viedään, kun täällä on semmoisia tahoja kuin muun muassa vihreiden puheenjohtaja Cronberg, joka tuolla maakunnassa on julistanut, että tämä on virheliike. Nyt odotan, että vihreät tulevat sitten puheenjohtajansa taakse siinä ja tulevat äänestämään, koska ministeri Cronberg ei pysty kuitenkaan äänestämään.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa kysyi, mitä tämä sosialidemokraattien esitettäväksi tuoma lausuma tarkoittaa, tarkoittaako se myös tätä varallisuusveroa. Täytyy muistaa, ed. Kuoppa, että varallisuusvero on vain yksi elementti tässä laajemmassa omaisuusverosäännösten joukossa. Ja voi sanoa, että kyllä, tämän ilmauksen sisälle, "omaisuusverotuksen säännöksiä", mahtuu myös tämä varallisuusveron käsite. Ei meillä ole pois suljettu sitä niin, että joskus päätetyt asiat eivät enää koskaan tule keskusteluun, vaan nimenomaan näin, että kun puhumme tulo- ja varallisuuserojen kasvamisesta ja haluamme niitä kaventaa, niin haluamme, että kaikki elementit ovat pöydällä. Niitä täytyy tarkastella yhtä aikaa ilman, että niitä tuodaan yksittäin tähän saliin.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että perusteluissa todetaan seuraavaa: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseksi muuttamalla omaisuusverotuksen säännöksiä." Tämä nimenomainen esitys on jaettu pöydille.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun näen, että täällä on ed. Lahtelakin salissa, niin haluan muistella tämän hallituksen esityksen ensimmäistä käsittelyä ja siinä käytyä keskustelua. Ed. Lahtela oli kovin huolestunut maaseudun peräkamarin pojista, ja jäin pohtimaan tuota keskustelua. Ed. Manninen totesi, että kun puhutaan tästä työasuntovähennyksestä, ei ole olemassa maaseudulla peräkamarin poikia, jotka käyvät Pääkaupunkiseudulla töissä. Jäin sitten miettimään näitä menneitä aikoja, ja voin vain todeta, että itse kyllä nain sellaisen ja pääsin hyviin naimisiin.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin palvelujen varmistamiseksi meidän on huolehdittava siitä, että meillä on myöskin valtion verotulopohja riittävä. Toisaalta on erityisesti painotettava enemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta myös verotuksen suuntaamisessa. Siksi tulo- ja varallisuuserojen kaventaminen muun muassa omaisuusverotuksen uudelleenarvioinnilla ja varallisuusverotuksen oikeudenmukaisemmalla suuntaamisella on kyettävä ottamaan esille.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tietysti edellyttää myöskin, että yhteiskunnassa suunnataan pienituloisten tarpeisiin muun muassa terveydenhuollon ja lääkekustannusten omavastuiden ynnä muiden sosiaalisten perusteiden mukaan tätä veropelivaraa. Minusta on erittäin tärkeätä, että sosialidemokraatit esittävät selkeästi ja laajasti koko verotuksen kentän arvioimista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paremmaksi huomioon ottamiseksi ja varallisuuden verottamiseksi ja myöskin hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi.

Kannatan ed. Paasion tekemää lausumaehdotusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Kuopan ehdotusta tästä ponnesta, mikä tässä on, koska ei ole kukaan sitä vielä kannattanut. Minä näen, että selkeä esitys on aina selkeä. Mielelläni kannattaisin myös tätä ed. Paasion esitystä, mutta mietin, menevätkö nämä vastakkain. Nimittäin molemmissa on hyvät puolensa, mutta tämä ed. Kuopan esitys on suora ja hyvä.

Ed. Nurmelle voisi sen todeta, että kun tässä viime viikolla käytiin tätä keskustelua peräkammarin pojista ja kehuin, miten luomu-uroksia tuolla kasvaa, niin tässähän tuli se todistus. Koska he ovat vapaasti käyskennelleet siellä ja syöneet puhdasta ruokaa, niin he ovat siinä mielessä tänne etelään oikein hyviä uroita, joita toivoisi, koska täällähän, niin kuin väitetään, liian vähän syntyy lapsia. Kyllä ne pojat olisivat mielellään tulossa tänne töihin, mutta kun nyt hallitus tässä teki näin katalan tempun elikkä nyt tämä työasuntovähennys jäi tällaiseksi, niin niille peräkammarin pojille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin jättää se mökkinsä siellä tyhjäksi — mahdollisesti joku isorikas ostaa ne maat sitten perämetsiksi ja metsästysmaikseen — ja sitten nämä pojat muuttavat tänne asumaan näihin osakkeisiin. Se on harmi maaseudun kannalta. Mutta kun sitten täällä on virkeitä tyttäriä, niin kyllähän tietysti he iskevät ne kiinni täältä ja toivon mukaan sitten toteutuu se ajatus, mikä minulla on tässä. Mutta se on harmi, että se maaseutu autioituu.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Törmäsin puolueeni puheenjohtajaan ja unohdin sen lapun, johon olin puheen kirjoittanut tästä asiasta. Mutta yhdyn lähinnä niihin, mitä tässä on kuultu edellä, kahteen ensimmäiseen puhujaan siitä, että tämä on tämän hallituksen linjan mukainen eikä mitenkään toivottava ratkaisu. Jos vaan voi äänestää tätä vastaan ja kun voi, niin tulen äänestämään tätä vastaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu tuohon lääkärisopimukseen, joka tähän tulokierrokseen liittyy sillä tavalla, että tietysti on jossakin havaittu naislääkäri ja havaittu, että siinä sitten miehet menevät siivellä. Näin yksinkertaistahan se on, kun tämän laatuisilla käsitteillä pelataan.

Mutta, arvoisa puhemies, ihan vakavasti: Sehän, mitä viime päivinä on tapahtunut, käytännössä merkitsee sitä, että mitään mahdollisuuksia budjettitasapainon säilyttämiseksi ei ole lisätuloveronalennuksiin. Se on kyllä kerta kaikkiaan selvä asia. Toivon, että valtiovarainministeri vähän korjaa näitä kannanottojaan tässä suhteessa. Hänen kannanottonsahan ovat olleet seurausta Elinkeinoelämän keskusliiton kannanotoista, joiden mukaan pitäisi kiirehtiä tuloveronalennuksia, ja ne nyt vaan tähän aikaan kerta kaikkiaan eivät suhdannepoliittisesti eivätkä finanssipoliittisesti sovi.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tässä ed. Kuopan lausumaehdotusta. Oli erinomainen puheenvuoro, ja nimenomaan hän puhui varallisuusveron palauttamisesta, ja selvyyden vuoksi on syytä varmasti tätä korostaa.

Varallisuusveron poistaminenhan oli edellisen vaalikauden yksi törkeimpiä päätöksiä, jolla lisättiin tuloeroja ja suosittiin suurituloisia ja raharikkaita tässä maassa. Toivon, että oppositiossa tässä tehdään perusteellinen itsekritiikki ja tuetaan tätä varallisuusveron palauttamisvaatimusta.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuopan lausuma on hyvä ja perusteltu. Kyllä viime kausi, kun ajattelee, oli häpeän ja rappion aikaa sosialidemokraattiselle puolueelle, kun heidän ministerinsä esitteli tällaisen eduskunnalle. Ei tarvitse miettiä, miksi meni kahdeksan paikkaa, vai kymmenenkö meni. Olisi oikeastaan saanut mennä vielä enemmän. Kyllä tällä hetkellä, kun meillä koko ajan pääoman ja raharikkaiden verotusta kevennetään, se merkitsee, että tasaveroilla sitten vedetään: Kunnallisvero nousee, se on tasavero kaikille. Bensavero nousee, se on tasavero rikkaille ja köyhille. Sähkövero nousee, sama vero rikkaille ja köyhille, niin kuin täällä on päivän mittaan käynyt esille. Tämä on räikeätä ja törkeätä tuloerojen tietoista kasvattamista. Porvarihallitukselle se kyllä sopii, sitä en yhtään ihmettele. Keskusta on aina nyökkimässä mukana. Kokoomukselle tämä on suorastaan linjakysymys. Mutta joko loppuu sosialidemokraattien rappio? Löytyykö nyt oikea nappi, ei pelkkiä puheita?

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille sanoisin, että lausumaehdotus, joka ed. Heli Paasion nimissä on, nimenomaan pyrkii siihen, että varallisuusveroa uudestaan tuodaan elementtinä ja tosiaan kavennetaan näitä eroja, omaisuusveron säännöksien kautta katsotaan kokonaisuutta. Eli kun katson näitä kahta lausumaa, niin hyvin vaikea on katsoa näistä, kumpi nyt on sitten "ei" ja kumpi "jaa", kun ne laitetaan vastakkain, eli olisin jopa sitä mieltä, että ed. Heli Paasion on "ei" ja tiukempi lausuma kuin ed. Kuopan, vaikka ed. Kuoppa vaatii varallisuusveron palauttamista edelleen. On erittäin hankala paikka myös opposition edustajan, joka on vastustanut varallisuusveroa, tietää, kumpaa nyt tässä kohtaa äänestää. Eli sosialidemokraatit ovat nyt sieltä ojasta ja allikosta nousseet ja ovat varallisuusveron kannalla, kun tämän lausuman luen ihan tarkkaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille haluan sanoa, että jokainen tietenkin saa lausua mielipiteensä ja näkökantansa siitä kulmasta, mitenkä asiaa katsoo, mutta en kyllä näkisi asiaa nyt ihan sellaisena kuin hän näkee. Esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä kyllä on erittäin oikeudenmukaista, että eläketulon verotusta kevennetään niissä tuloluokissa, joissa se tällä hetkellä on ollut korkeampaa kuin tulonsaajan verotus. Tämä on erittäin hyvä korjaus, tämä on erittäin toivottu. Se alentaa verotuloja noin 205 miljoonaa, mutta tietenkin se toisaalta tuo sitten takaisin valtion kassaan, koska näitä varoja pystytään kulutuksessa käyttämään ja ne rahat tulevat sillä lailla kiertoon.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille SDP:n rappiotilasta: Jos se siitä on kiinni, mitä tapahtui varallisuusverolle, niin ed. Soini varmaan huomaa tämän hyvän lausumaehdotuksen täällä pöydällä. Sitä sopii tukea, ja sitä kautta voidaan tukea myös sitä, että SDP löytää oikeasti sen linjan, mitä tässä puhutaan tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen puolesta. Sen puolesta olemme valmiit taistelemaan ja linjaamaan ja sen takia tuomme tämän lausuman myös tänne saliin äänestettäväksi.

Ed. Nurmelle täytyy sanoa, että täytyy muistaa, että tämä hallituksen esitys ei tuo sitä mallia, että kaikki eläkkeensaajat maksaisivat pienempää veroa kuin vastaavalla tulotasolla olevat palkansaajat. Siellä on se tietty eläkeläispuolisoiden osuus, joiden verotus jää yhä kovemmaksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tietysti hallituspuolueiden käsissä, etenkin kokoomuksen ja keskustan, kumpi sitten näistä lausumista lopulta asetetaan tähän mietintöön nähden äänestykseen, sitä vastaan äänestykseen, ja puhemiesneuvostokin tätä linjaa tietysti tällä ei- ja juu-esityksellään. Mutta itse toteaisin, että kyllä aika tarkkaan ja syvällisesti täytyy todellakin ed. Heli Paasion lausumaehdotukseen paneutua, että ymmärtää, että tämä tarkoittaa varallisuusveron palauttamista, kun taas ed. Kuopan esitys on aivan selvää suomea, selkokieltä. Siinä lukee, että varallisuusvero palautetaan, ja tässä mielessä, varallisuusveronäkökulmasta, kun ed. Marjaana Koskinen pohti, kumpi tässä nyt on selkeämpää, tämä ed. Kuoppa olisi kyllä "ei". Mutta näemme, kumpi näistä nyt nähdään radikaalimmaksi sitten puhemiesneuvoston enemmistön kannalta ja eduskunnan enemmistön näkökulmasta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! On tietenkin suurella ilolla todettava se, että demaritkin ovat viimein heräämässä tässä asiassa elikkä palaamassa edes sille linjalle, että tämä kaikista rikkaimmille suunnattu lahjoitus voitaisiin ruveta perimään takaisin elikkä voitaisiin ruveta perimään heiltä veroa. Mutta tämä heidän pontensahan kyllä antaa mahdollisuuden moniin muihinkin tulkintoihin eikä vaan pelkästään tulkintaan varallisuusveron palauttamisesta. Siinä mielessä tietenkin tämä on siis paljon laajempi. Minulle sopii kyllä, että ruvettaisiin myöskin suurista osinkotuloista perimään kovempaa veroa, esimerkiksi. (Eduskunnasta: Tämä on tarkoitus!) — Miksette te sitten sano suoraan sitä, että ruvetaan todella perimään? — Viime hallituskausilla on myöskin osinkotulojen verotusta määrätyiltä osin lievennetty, eräissä tapauksissa jopa 100 000 euroon asti ovat osinkotulot tulleet verovapaiksi.

Edelleenkin korostan sitä, että on tärkeää, että tämä varallisuusvero Suomen rikkaimmille uudelleen asetetaan, sillä se oli täysin vastikkeeton lahjoitus ja se yksi prosentti, joka siitä eniten hyötyi, ei olisi tarvinnut sitä lahjoitusta. Me tarvitsisimme ne rahat tämän yhteiskunnan kehittämiseen, ja se ei varmasti vaikuta mihinkään suuntaan työllisyystilanteeseen, jos Suomen rikkaimmat maksaisivat hiukan enemmän veroa.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että esittämässäni lausumaehdotuksessa ei sanota selkeästi varallisuusverosta, ja ed. Kuoppa jatkoi äsken siitä, että ongelmia tulee myös osinkoveron puolella ja muualla. Aivan, me tiedämme menneestä, että tämä varallisuusvero on yksi elementti, kun puhutaan laajasta veropohjasta, tarpeesta ja oikeudenmukaisuudesta, mutta ongelmia tai haasteita löytyy myös muualta. Nämä kaikki kattaaksemme käytämme termiä "omaisuusverotus" sen takia, että sitä tasapainoa, uusia haasteita, avauksia, täytyy olla valmis tekemään ja näitä täytyy tarkastella rinta rinnan, jotta se kokonaisuus on mahdollisimman oikeudenmukainen ja nämä tulo- ja varallisuuserot kapenevat. Jos me katsomme vain yhtä elementtiä kerrallaan, niin me emme näe sitä laajaa kokonaisuutta ja saatamme tehdä vastakkaisia, epätarkoituksenmukaisia päätöksiä.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistin juuri, minkä paperin jätin tuonne — jokainen ymmärtää, kun törmäsin eduskuntaryhmän toiseen edustajaan tuolla, minkä takia ajatus lipesi. Justiin tätä olin katsomassa, että ed. Heli Paasion ehdotus runollisessakin mielessä on erinomainen juuri tältä kannalta otettuna, että tämä mahdollistaa tämmöisen tietyn hyvin asiaan paneutuvan tarkastelun. Olin kannattamassa ed. Kuoppaa, mutta kun näin tämän, niin tätä menin kirjoittelemaan tuonne alakertaan, nyt muistin tämän.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä, korostan, on myönteistä tämä, että eläkeläisten verotusta suhteessa muihin tuloveron maksajiin on yhdenmukaistettu. Tämä on hyvä ja positiivinen asia, ja jos täällä vielä on, niin kuin ed. Paasio toi esille, epäkohtaa jäljellä, niin sitä pitää voida korjata. Mutta hyvä, että se, mitä nyt hallituksen esityksessä on tehty, toteutetaan jo näin hallituksen alkutaipaleella.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksella on kylmä sydän, oikein sielu jäätyy, kun tätä kylmyyttä on joutunut katselemaan ja kokemaan tältä jakarandatuoliltakin käsin. Olisi kaikki mahdollisuudet nyt myös sitä vähempää veljeä nostaa, mutta sinne lapioidaan, missä ennenkin on, ja sydäntä syötellään ennen teurastuspäivää. Kyllä tämä pahalta tuntuu.

Mutta ed. Paasiolle, joka on tormistautunut erinomaisesti tässä, ja taisteleva sosialidemokratia nostaa hieman päätään: Kävin tässä Tapiolan demareitten vieraana ja kerroin heille, mistä vaalitappio johtuu. Melkein tarjosivat puolueen puheenjohtajuutta, mutta sanoin, etten tiedä, osaanko noin isoa puoluetta johtaa, joten päätin pysyä perussuomalaisissa.

Meillä on sellainen tilanne, että meillä jatkuvasti tuloerot kasvavat. Se on erittäin epäterve kehitys. Entinen kollegamme Ilkka Taipale sanoi eilisessä Iltalehdessä hyvin, että rikkaiden pitäisi katsoa köyhiä silmiin ennen kuin he kohtaavat heidät silmästä silmään. Tämä on erittäin vaarallinen yhteiskuntapoliittinen tilanne, näitten tuloerojen kasvattaminen. Se on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, ja soisin, että siinä päästäisiin toiseen tulokseen. Suuri pettymys on tietysti keskusta. Täällä penkit ammottavat tyhjyyttään. Keskusta jättää tässäkin taas kokoomuksen puimatantereelle ottamaan iskuja vastaan ja itte leppäilee.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun edustajat Nurmi ja Oinonen toivat esille eläkeläisverotuksen, niin on huomattava se, että meille jää eläkeläisväliinputoajien ryhmä. On niitä, jotka saavat kansaneläkkeen lisäosan kautta tasokorotusta; raja on perheellisten kohdalla 1 030 euroa kuukaudessa ja yksinäisen kohdalla 1 151 euroa. Sitten taas tämä työeläkeverotuksen alennus kohdentuu 13 000—31 000 euron vuosieläkkeisiin. Meillä on niitä eläkeläisiä, jotka eivät hyödy kansaneläkkeen lisäosan tasokorotuksesta eivätkä myöskään tästä työeläkeverotuksen alennuksesta.

Sitten vielä ensi vuonna on se tilanne, että työeläkeindeksi on pienempi kuin kansaneläkeindeksi eli työeläkeindeksi on vain 2,3 prosenttia ja kansaneläkeindeksi on noin 2,6 prosenttia. Eli käy niin, että tulee maksuja lisää, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut esimerkiksi hallitus esittää nostettavaksi, mutta nämä eläkeläiset, jotka ovat väliinputoajia, eivät saa muuta kuin nämä korotetut maksut ja mahdollisesti kunnallisveron korotuksen sitten vielä päälle, eli todella heikko tilanne. Eli nämä nyt pitäisi täältä ottaa ensimmäiseksi pöydälle ja tehdä näille työeläkeläisille myös jonkunnäköinen joko kunnallisveron eläketulovähennyksen korotuksen kautta annettava tuki tai joku muu vastaava.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä varsinaisessa puheenvuorossa olen toki täysin ed. Soinin kannalla siinä, kuinka tämä asia on ilmaistava ja vietävä eteenpäin. Tämä toki muistuttaa sen kaltaista byrokraattista kapulakieltä, tämä ed. Paasion juttu, että tähän voisi joku huomaamatta langetakin, tarkoitan, että toimii hyvällä tavalla tämän asian suhteen.

Nimittäin heräsin lauantaina oikein kunnolla, kun luin Aamulehden. Kannessa luki oikein isolla, että verotuksen — justiin tässä tulo-, varallisuus- ja omaisuusverotuksessa — kiertäminen Suomessa on yllättävän helppoa, pienemmillekin yrittäjille. Tarvitaan vaan semmoinen lobbarifirma, se maksaa vähän yli 1 000 euroa, kun siirtää ulkomaille kaikki nämä hommat. Ja siinä kerrottiin, kuinka Finnairit ja kaikki muut ovat hoitaneet näitä kysymyksiä. Sitten siinä neuvottiin vielä justiin — nyt käytän sanaa "neuvottiin", koska vaikka Aamulehti on sitoutumaton lehti, niin se on aina ollut vähän semmoinen yhtä sinivalkoinen kuin sen kansikin periaatteessa, on siinä vähän mustaakin, mutta kuitenkin — ikään kuin kaikille vähänkin fiksummille yrittäjille ja muille, kuinka pystytään tämä loppukin verotus hoitamaan niin, ettei tarvitse edes maksaa lobbareille tai niille, jotka osaavat paremmin tämän paperisodan.

Eli vielä kerran: kannatan kyllä tätä ed. Paasion ehdotusta, mutta olen täysin puheenjohtaja Soinin linjoilla.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Se parannus, joka tähän liittyy, on kaikkien puolueitten ennen eduskuntavaaleja lupaama parannus nimenomaan 13 000—31 000 euron eläkkeisiin eli se, että se verotus on sama kuin palkan ansaitsijallakin. Mutta ongelmana on se, mikä täällä on todettu jo aikaisemmin useampaankin kertaan, että yksin elävien kohdalla ja sitten taas puolisoiden välillä tätä ongelmaa ei poisteta. Meillä on suuri määrä eläkeläispuolisoita, jotka jäävät kokonaan tämän korjauksen ulkopuolelle. Hämmästelen vaan sitä, minkä takia hallituspuolueet eivät halua kiinnittää tällaisiin seikkoihin huomiota, että sitä parannusta vietäisiin sillä tavoin eteenpäin, että se koskisi kaikkia.

Ja eräs asia, arvoisa puhemies, jota minä kyllä hämmästelen täällä, on se, että yksinasujien keikkatöitä perusteltiin ensimmäisessä käsittelyssä hyvin omalaatuisella tavalla. Me kaikki tiedämme, että usein joutuu vaihtamaan paikkakuntaa lyhyenkin keikan jälkeen, 2—3 viikkoa yhdellä paikkakunnalla ja sen jälkeen toisella paikkakunnalla. Eli eivät ne perusteet, joita ed. Lintilä täällä ensimmäisessä käsittelyssä esitti, kun hän sanoi, minkä takia yksinasujat on jätetty ulkopuolelle, minun mielestäni toimi. Minkä takia yksineläjät joutuvat aina toisenlaiseen käsittelyyn, kuten nyt tällaisenkin keikkatyön osalta tämän lain eräässä pykälässä?

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille: Meillä on kyllä lämmin ja hehkuva sydän rinnassa, ja me myöskin välitämme kansalaisista hyvinkin paljon. Otetaan esimerkkejä, keistä hallitus on huolehtinut. Hallitus on huolehtinut eläkeläisistä ja opiskelijoista, jotka ovat olleet väliinputoajia. Maailmaa ei pelasteta yhden päivän aikana, vaan siihen menee monia vuosia.

Ed. Soinille vielä toinen asia: Ed. Soini huolehti kovasti siitä, että on tasavero tässä bensassa ja muissa. Ed. Soini, kyllä se suurituloinen maksaa isomman laskun juuri siitä kulutuksesta. Sillä isotuloisella saattaa olla isommat autot, (Vasemmistosta: Nimenomaan!) sillä on todennäköisesti kaksi autoa, (Välihuutoja) eli silloin sitä veroa, kuulkaa, kertyy paljon enemmän tänne meidän valtion kassaan, ja kun samaan aikaan myöskin talot ovat isompia, niin se lasku on isompi ja veroja tulee enemmän. Ed. Soinille: Ei ole yhtään huono juttu, että tulee isompi tulos, ja he maksavat meidän progressiivisen verotuksemme vuoksi hyvin paljon rahaa valtion kassaan, jolla me tämän hyvinvointivaltion ylläpidämme.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Erittäin hieno asia, että ed. Lauslahti tuli kertomaan, että edellisen asiakohdan kohdalla me olimme puhuneet ihan oikeasta asiasta. Mitään väärää ei kukaan ollut esittänyt, ja sillä tavalla hyvällä mielellä illalla menen nukkumaan.

Mutta syy, minkä takia pyysin tämän puheenvuoron, oli ed. Kuopan puheenvuoro, jossa hän kaipasi, aivan oikein, valtiolle lisää tuloja ja nyt myöskin kunnille lisää tuloja. Se tapahtuu vaan vähän erilaisen progression kautta. Harmaa talous on se syöveri, mihinkä ne rahat nyt menevät, ne rahat, jotka juuri sen aukon paikkaamiseen tarvittaisiin, 2 miljardia euroa ainakin vuodessa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minä tykkään siitä, jotta pitää olla aika täsmäisku kaikissa paikoissa, nimittäin jos heitetään rypälepommeja jonnekin, niin ne voivat sattua vääriinkin kohteisiin. Sen takia minusta tämä vasemmistoliiton esittämä, ed. Kuopan esittämä, ponsi on täsmäisku, tämä ei ole rypälepommi. Tämä sattuu just oikeaan kohteeseen, ja silloin tiedetään, että yksi ainakin saataisiin korjattua. Tiedän, jotta tämä hallitus tulee pitämään kynsin hampain kiinni siitä, jotta varallisuusveron poisto pysyy voimassa, mutta ainakin näytetään nyt kertaheitolla, että se täsmäiskuna yritetään nyt poistaa. Toivon mukaan sieltä löytyy sitten tahtoa vihreistä, niin kuin äsken totesin, koska heidän puheenjohtajansa on sitä mieltä, että se on ollut väärä signaali aikanaan ja väärä päätös.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Paasion kommentit ja esitykset ovat ihan hyviä. Tähän keskusteluun voisi sanoa ed. Lauslahdelle, että jos nämä tosirikkaat maksaisivatkin sitä progressiivista veroa kaikista tuloista niin kuin ansiotulojen mukaan eikä otettaisi näitä pääomatuloina, niin tästä voisikin olla hyötyä. Mutta nyt kun ne menevät pienemmällä veroprosentilla lähestulkoon kaikki kuin mitä esimerkiksi meillä täällä menee, huomattavasti, jopa 10 prosenttia pienemmällä, niin sehän on kyllä minun mielestäni täysin väärin.

Se, mitä täytyy sanoa tuloerojen kasvattamisesta, on se, että kyllähän tässä niin kuin selkeästi on nähtävissä, kun näitä kateuslistoja esitetään tuolla pitkin lehdissä oikein isolla, että kyllä osan tulot ovat niin suuria, että tämä varmasti tulevaisuudessa tulee herättämään erittäin paljon kaikennäköisiä levottomuuksia. Vielä on saatu pysymään kansa rauhallisena, mutta se aika vaan on tulossa, että tässä varmaan tulee käymään kuten muutamissa muissakin maissa niin, että siinä tulee tämmöisiä ääriliikkeitä liikkeelle ja sitten eivät ole enää kaukana väkivallanteot.

Nyt voisi myöskin sanoa sen, kun ed. Tiusanen tuossa istuu vieressä, että kyllähän myöskin tässä Tehy-kuviossa on tämmöinen tuloerojen kasvattamista vastustava liike ja kateuden liike ollut mukana, kun otetaan huomioon, että lääkärit ovat viime vuosien aikana 30—40 prosenttia nostattaneet palkkojaan ihan tuosta noin vaan ja vieressä lähestulkoon samaa työtä tekevät ovat jääneet siihen muutaman prosentin osuudelle. Ei tarvitse yhtään ihmetellä, etteivätkö siinä myöskin hoitajat osaltaan koe vääryyttä, kun toiset rahastavat ja samalla siirtävät osan töistään myöskin heidän hoidettavakseen ja he saavat niin kuin murto-osan palkkaa siitä, mitä toiset saavat. Kyllä tässä niin kuin semmoinen epäjohdonmukaisuus on selkeästi, etten nyt yhtään ihmettele, jos siellä vähän isoja vaatimuksia esitetään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tulen tänne puhujakorokkeelle, että voin vastata myös ed. Rönnin puheeseen.

Mutta, ed. Lauslahti, te sanoitte, että teillä on lämmin sydän. Uskon sen, ja sen lisäksi se varmasti sykkii myös hyvin avoimena, kun te nimenomaan vetositte niihin, jotka ovat huolissaan köyhimmistä ihmisistä, tai yleensä köyhiin ja sanoitte, että rikkailla on isommat autot, menee enemmän bensiiniä, tulee isompaa bensiinilaskua, on isommat talot jne. Kyllä varmasti alv yleensäkin on tasavero. Näin ollen kyllä minkkiturkit ja timantitkin ovat kalliita. Jos ne ostetaan sitten varsinaisesta kaupasta ja etenkin jos on hankittu muualta se raha ja varallisuus kuin harmaan talouden piiristä, niin kyllähän se toki ihan sääliksi käy, niin kalliita minkkiturkit ovat ja timantit. Tällä tavalla tietysti omaisuus on raskas kantaa. Sen takia olisi tietysti ollut hyvä, että varallisuusvero olisi ollut hiukan helpottamassa omaisuuden kantamisen taakkaa, mutta edellinen hallitus sen kyllä tyhmyydessään poisti. Mutta toisen tyhmyys, toisen viisaus. Tässä tapauksessa ehkä oli juuri oikeiston viisautta.

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni, ajattelin itsekin puhua hiukan Tehystä ja siitä, miten hallitus on nyt tällä hetkellä köyhä, kun kysytään, mikä on valtion vastuu tästä saavutetusta terveydenhoitoalan sopimuksesta. Jälleen tänä aamuna olemme voineet kuulla, että valtio ei suoranaisesti tue sopimusta, mutta jollakin kummalla tehokkuusohjelmalla kyllä tukee eli juuri niin, että jos tulevaisuudessa on vähemmän hoitohenkilökuntaa hoitopaikoissa eli hoitotaakka per hoitaja kasvaa, potilasturvallisuus ehkä heikkenee, hoidon laatukin mahdollisesti laskee tämän vuoksi, niin siitä sitten ikään kuin palkitaan Tehyn jäseniä. Tämä on kyllä varsin kummallista, ja se palkitseminen kohdistuu myöskin kuntasektoriin. Eli kunnilta, joissa tämä niin sanottu tehokkuus kasvaa eli hoitohenkilökunnan määrä vähenee tai pysyy samana, ei leikata samalla tavalla valtionosuuksia, vaan ne saavat käyttöönsä tämän miinustetun valtionosuuden jonkinlaisena porkkanana. Tämä on kummallista ajattelua aikana, jolloin tiedämme, että tarvitsemme enemmän hoitohenkilökuntaa hoivakoteihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin, etenkin erikoissairaanhoitoon. (Ed. Lahtela: Mites jaksaminen?) — Jaksamiskysymys hoitohenkilökunnan kohdallahan on aivan selvä. Jaksaminen voi entistä huonommin. Tähän saakka me olemme puhuneet tästä jaksamisesta ja pyytäneet siihen henkilökuntaa.

Viimeksi tänä aamuna aamutelevisiossa oli asiantuntija paikalla, joka sanoi, että tällä tavalla pitää myöskin varmistaa, että yksityinen sektori saa kylliksi työvoimaa. Eli onko näin, että julkiselta vähennetään, jotta yksityisellä olisi kohtuuhintaista työvoimaa? Samalla lähtökohta joillakin näyttää vahvasti olevan se, että yksityinen sektori ottaa yhä enemmän vastuuta. Arkkiatri Pelkonen totesi jotakin aivan muuta, hän oli toista mieltä yksityissektorin hyvyydestä.

Lääkärien puolelta, arvoisa puhemies, vastaan tähän, mitä ed. Rönni kysyi, vaikkei se kuulu juuri tähän asiaan, mitä käsittelemme. Todella lääkärit tekevät sillä palkalla työtä, mitä työn laatu ja vastuu edellyttävät. He eivät ole julkisessa terveydenhoidossa rahastamassa ketään. Päinvastoin he ovat siellä tekemässä, etenkin vähänkin vanhempi lääkärikunta, (Ed. Pulliainen: Laupeuden työtä!) sillä vanhalla palkkaussysteemillä aivan, jos katsotaan näin maksajan näkökulmasta, kohtuuhinnalla työtään. Vasta valmistuneella lääkärillä saattaa olla parempi työehtosopimus. Lopuksi totean sen, että aikoinaan, kun leikkasin yöllä kello yhden aikaan umpisuolen, se oli 30 markkaa 90-luvun alussa, mikä tuli puhtaana käteen, niin ettei kannata olla varmasti lääkäreille sinänsä kateellinen. Mutta siinä olen teidän kanssanne, ed. Rönni, samaa mieltä, että tämä ylimääräinen korotus, joka nyt tuli lääkäreille pyytämättä, niin kuin entinen faksi, on sillä lailla aivan turha. Ei olisi tarvinnut antaa lääkärikunnalle näitä ylimääräisiä korotuksia.

Mutta itse tähän asiaan. Jos me muutamme tosiaan palkkaverotusta, ansiotuloverotusta, yhä enemmän suuria tuloja suosivaksi, niin kuin täällä ed. Kuoppa kuvasi hallituksen esitystä, niin se ei voi olla oikea linja. Harmaan talouden jättäminen aktiivitoimien ulkopuolelle on myös valtion tulojen kannalta kohtalokasta. Tässä pitää entisestään lisätä toimenpiteitä, ja aivan oikein — kuka täällä sen totesi, oliko se ed. Rönni? — nimenomaan pääomatulojen alhainen verotus on epäkohta tässä asiassa. Kaksi eri verotuskäytäntöä, perusteet ovat hakusessa. Mistä tämä johtuu?

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun ed. Lauslahti kertoi siitä, että varakkaat pystyvät hankkimaan suurempia asuntoja ja suurempia autoja. Juurihan me edellisessä kohdassa puhuimme vähän näistä ilmastonmuutoksista ja muista vastaavista. Hämmästelen kyllä hänen puheenvuoroaan siltä osin.

Mutta kun on seurannut hieman näitä verotietoja, koska lehdissä niitä nyt joku aika sitten julkaistiin, niin hämmästystä kyllä herättää se, millä tavoin osataan tehdä verosuunnittelua. Eli kun pääomatulojen verotus on alempi, niin määrätyt henkilöt, joilla siihen on mahdollisuutta, tekevät sen verosuunnittelun sillä tavoin, että tuloveroja ei ole juuri lainkaan taikka progressiivisuus ei siellä pure. Tämän johdosta perussuomalaiset ovat jo tässä vuosien ajan esittäneet, että ainakin jollakin tavoin myös pääomatulojen osalta tulisi siirtyä jonkin asteiseen progressiiviseen verotukseen, silloin sillä olisi jotakin vaikutusta myöskin valtion kassaan.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä tuloerojen kasvusta kun puhutaan, niin kun huoneessani kuuntelin tätä keskustelua, pohdiskelin, että tämä ed. Paasion esittelemä ponsi on mielestäni varsin hyvä. Siitä voi tietysti kysyä, mitä se pitää sisällään, mutta mielestäni se pitää sisällään myös parannuksen juuri tähän ed. Vistbackan esiin nostamaan ongelmaan, joka tuossa vähän aikaa sitten nähtiin lehdissä: kaikki, jotka kykenevät, ottavat pääomatuloverotuksen kautta tulonsa ja maksavat siten varsin alhaista veroa erittäin, erittäin suurista tuloista. Jopa pienet tuet verotetaan kovempaa kuin nämä jättimäiset tulot. Siinä on kyllä selkeä ongelma, ja siinä moni haukottelee, ei niinkään niitä suuria tuloja, vaan niitä todella alhaisia veroja, mitä niistä suurista tuloista osataan keinotella ihan tämän vallitsevan järjestelmän puitteissa.

Mutta sitten tässä täytyy sanoa lisäksi, että kun hallitus ei nyt sitten osallistu, ainakaan tällä tietämällä, tähän kuntien köyhyyden ja kurjuuden torjumiseen, vaan kaikkien käytäntöjen ja jopa oman hallitusohjelman vastaisesti lypsää peräti nämä sosiaali- ja terveydenhuollon maksukorotusrahatkin kunnista pois ja kun monet kunnat ovat ilmoittaneet, että kuntavero nousee, niin se jos mikä osuu pienituloisiin kovaa. Siinä kyllä sitten nämä paljon puhutut opiskelijat ja eläkeläisetkin maksavat pois sen, mitä pieniä tulonsiirtoja kenties saavat, ja erityisen huono tilanne on niillä, jotka eivät mitään uusia tuloja tässä kohtaa saa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Karhulle: Taisivat ne tulonsiirto-operaatiot unohtua hallitukselta, kun tuli tämä Tehy-ratkaisu. Semmoisen käsityksen minä olen saanut.

Mutta, ed. Tiusanen, ihan tieteellinen havainto vaan historiasta, nimittäin se, että siitä ei ole kovin kauan aikaa, kun oli lääkärilakko viisi viikkoa. (Välihuuto) — Viisi viikkoa kesti se lakko. — Ja se lakko tuotti sen tuloksen työmarkkinadynamiikassa, että sairaanhoitajat eräällä tavalla jäivät palkkakuoppaan, ja nyt sitä palkkakuoppaa hoidetaan ja sen hoitamiseen tarvitaan varallisuutta, ja sitä me olemme nyt juuri keräämässä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tuosta lääkäri—hoitaja-suhteesta — uskon, että on paljon hyviä suhteita heidän välillään — ja hiukan tähän koko tematiikkaan liittyen toteaisin ed. Rönnille vielä sen, että kyllä se tietysti niin on, että kun leikkaussalissa on maha auki ja siellä on neljät kädet sisällä — toiset kyllä pitävät nimenomaan enemmänkin levittäjiä ja toiset sitten saksia ja pinsettejä — niin yhdessähän se homma tehdään ja siinä mielessä esimerkiksi leikkaussalihoitajan kohdalla tämä palkkaero jotenkin kärjistyy, äärimmäisen paljon. Siinä monta kertaa yön tunteina on tuntunut kyllä ihan — jo silloin, kun palkkamme oli pienempi — siltä, että kyllä tässä suuri epäoikeudenmukaisuus on, koska hoitajienkin palkat silloin olivat vielä paljon pienemmät, sanotaan, 80-luvun aikana. Eli kyllä tämä on ihan oikea näkökulma, että tehdään aika tavalla samaa työtä. Mutta se ei ole oikea linjaus, että lääkäreiden töitä siirretään hoitajille.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän tässä vielä tilaisuutta hyväkseni todetakseni, että toivon todella hallituksen suunnasta sitä, että se eläkeläisten joukko, joka ei ole tässä muutoksessa saamassa yhtään mitään muuta kuin pienet indeksit, huomioitaisiin jollain tavalla, sillä tosiasia on, että kaikki maksut nousevat ja nyt sitten ihan välillisestikin tulee erilaisia verojen nostoja, jotka siirtyvät hintoihin, ja nämä eläkeläiset ovat maksamassa näitä hintoja, he ovat maksamassa korkeampia energialaskuja, mutta he ovat saamassa erittäin pienen indeksikorotuksen. Siinä mielessä todella toivon, että tässä tapahtuisi jotain myös heidän osaltaan.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus sanoo edistävänsä työvoiman liikkuvuutta veropolitiikan avulla, ja tässä on nyt sitten käsittelyssä myös tämä työasuntovähennys, kakkosasunnon verovähennys. Sehän on peräisin viime vuoden lopulla istuneen komennusmiestyöryhmän esityksistä. Tosin tuosta laajasta esityskokonaisuudesta poimittiin vain tämä ainoa kohta. Hallitus ei tuo eikä ole tuomassa nyt eduskuntaan varsinaisesti niitä esityksiä, joita tuo työryhmä teki komennusmiesten matkakorvausten verokohtelussa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi. Tämä on todella vakava asia, ja minä haluan välittää telakoilta hallitukselle terveiset, että komennusmiehet odottavat, että esitykset annetaan, koska nämä esitykset luvattiin nimenomaan vuosi sitten joulukuussa, silloin kun tämä työryhmä työnsä päätti ja esitti omat esityksensä valtiovarainministeri Heinäluomalle. Silloinhan sekä ministeri Heinäluoma että pääministeri Vanhanen lupasivat tämän vuoden aikana tuoda nämä korjausesitykset tuloverolakiin, mutta niitä lupauksia ei ole pidetty.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallituksen esittämällä tavalla tämä eläkeläisten verokorjaus, joka nyt esityksessä on, toteutuu. Se on aivan totta, kuten täällä on sanottu, että ne eläkeläiset, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia, joilta ei mene veroa, eivät tästä hyödy, mutta onhan nyt todettava se kansaneläkkeitten korotus, tosin 20 euroa, mikä tapahtuu, ja sitten monilla paikkakunnilla kuntakalleusluokituksen poistuminen vihdoinkin. Kun tämä tuo toiset 20 euroa ja tulee tämä mainittu pieni indeksikorotus, niin nämä nyt jollakin tavalla korjaavat tilannetta. Mutta aivan totta, niin kuin täällä tuotiin esille, on myöskin menolisäyksiä, jotka eri muodoissaan hyvinkin vievät nämä hyödyt. Tämä on epäkohta, ja työtä asiassa tulee riittämään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaholle: en ole mikään lupaamaan mitään hallituksen puolesta, mutta minulla on semmoinen kutina nyt tässä tilanteessa, että kun Taivalkosken tapauksen kaltaisesti nyt metallialan yrityksiä on elpymässä huikeaa vauhtia ihan toisella puolella Suomea ja kun ei ole niitä metallimiehiä ja kun tarvitaan niitä komennusmiehiä, niin minä uskon, että tämän hallituksen erityisessä intressissä on nyt hoitaa komennusmiesten asia kerrankin kuntoon.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Yrttiaho totesi tästä komennusmiesten verotuskohtelusta. Se on ihan totta. Muistan, kun ministerit Vanhanen ja Heinäluoma lupasivat, että tämä hoidetaan. Harmi vaan, kun tämä hallitus tässä vaihtui. Toivon mukaan nyt ei tässä käy sillä tavalla, että tämä lenkki, joka nyt vielä on siitä parivaljakosta hallituksessa, ei petä tässä hommassa, vaan tapahtuisi tämä oikaisu. Nimittäin tilanne on jollakin tavalla epäoikeudenmukainen pahasti, ja niiden ihmisten, jotka ovat joutuneet sen uhriksi, on kohtuutonta lähteä maksamaan jälkikäteen, kun rahat on menetetty — puhuvat jopa 20 000:sta tai semmoisista summista.

Toinen juttu, kun tässä on eläkeläisten asioista puhuttu: Tuossa äsken tuolta eduskunnan pöntöstä piti puhua, jotta nyt kun näitä joulurahoja ollaan jakamassa tuolla kaikille ammattijärjestöille, niin olen sitä mieltä, että hallitus ja tämä eduskunta voisivat tehdä hyvän teon, jotta tämmöinen joulukinkkuraha nyt näille eläkeläisille annettaisiin. Se on semmoinen hyvä ele lähestyä tätä hyvän tahdon juhlaa. Toivon, että kaikki tulisivat siihen mukaan. Se olisi tämmöinen vähän niin kuin joululahja.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauri Oinoselle ja ehkä ed. Pulliaisellekin, kun edustavat hallituspuolueita: Tässä tosiaan on se tilanne, että raja niiden työeläkeläisten kohdalla, jotka eivät saa verotusoikaisua tai eivät hyödy kansaneläkkeen tasokorotuksesta, tulee aina tuonne 13 000 euroon. Muistaakseni kunnallisveron eläketulovähennyksen raja on 7 000 euron paikkeilla. Eli pelkän kansaneläkkeen saajat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa eivätkä valtionveroa tietenkään, mutta sitten raja näillä ryhmillä, jotka ovat työeläkeläisiä, menee siinä 7 000—13 000 euroon perhesuhteista riippuen. On niitä, jotka eivät myöskään kansaneläkkeen lisäosan kautta hyödy mitään valtion toimenpiteistä. Toivoisin, että hallituspuolueiden edustajat pyytävät selvitettäväksi tämän eläkeläisväliinputoajien ryhmän. Eli semmoinen selvästi nyt on olemassa.

Kannatan myös tätä ed. Yrttiahon esille tuomaa komennusmiesten verotusoikaisuasiaa. Valtiovarainministeri Heinäluoma sitä yritti ratkoa silloin ollessaan ministerinä, mutta nyt se on taas, ikävä kyllä, jäänyt. Eli se on kanssa suuren luokan kysymys, joka nyt näihin verotusasioihin liittyy.

Mutta tämä eläkeläisverotus on suuren luokan kysymys, ja sitä täältä oppositiosta kyllä tullaan pitämään esillä, ellei hallitus siihen mitenkään reagoi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että eläkeläisten kireämpi verotus verrattuna palkansaajiin poistuu. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtiovarainministeriön vero-osaston mukaan 246 000 eläkeläispuolisolle jää kireämpi verotus edelleenkin tämän lain hyväksymisen jälkeen. Tämä johtuu tästä pienemmästä eläketulovähennyksestä, joka on eläkeläispuolisolla. Tämä tuloraja on Eläketurvakeskuksen mukaan 1 000—1 500 euroa, sillä välillä, millä nämä eläkeläispuolisoitten eläkkeet ovat. Tämä todellakin jättää näin suuren joukon eläkeläisiä sellaiseen asemaan, että heidän verotuksensa on kireämpi kuin vastaavaa palkkatuloa saavan palkansaajan verotus. Tämä hallituksen esitys, vaikka puhutaan, että ei jää tällaista tilannetta, ei pidä paikkaansa. Näin joka tapauksessa tulee käymään.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä tähän eläkeläispuolisoiden verotukseen: Tämä juontaa juurensa sieltä kansaneläkejärjestelmästä. Vaikka tämä puolisovähennys poistettaisiin, meidän tulisi puuttua myös siihen kansaneläkejärjestelmään itsessään. Jos meillä on tänä päivänä palkansaajat, joita verotetaan itsenäisinä henkilöinä, vaikka olisivat aviopuolisoita, asuisivat yhdessä, niin kun näin samalla lailla ei tapahdukaan enää eläkeläisten kohdalla, niin kyllä meidän täytyy lähteä rakentamaan näitä järjestelmiä niin, että kuitenkin ihmiset ovat itsenäisiä yksikköjä ja heitä tullaan verottamaan siltä pohjalta. Heillä on täysi oikeus nimenomaan itselliseen verotukseen riippumatta siitä, missä elämäntilanteessa he ovat taikka missä asemassa suhteessa johonkin toiseen ihmiseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tavoitteen tulee olla, että eläkeläiset maksavat samasta tulosta saman veron kuin muutkin tulonsaajat. Toivon, että tähän esitettyyn epäkohtaan, joka täällä on muutamassa puheenvuorossa tuotu esille — kiitos, että on paneuduttu näin hyvin asiaan — saadaan vielä tällä vaalikaudella asianmukainen korjaus, koska tavoite on se, että eläkeläisten verotus tulee saman suuruiseksi, että se ei ole yhtään raskaampi kuin muillakaan vastaavan tulon saaneilla verovelvollisilla. Aikoinaan se, että se tuli raskaammaksi, oli laman seurausta, mutta nyt on lama-aika ohitse tältä osin, ja minä toivon, että verokorjaukset saadaan vielä tällä vaalikaudella.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän täytyy heti välittömästi ed. Oinoselle korjata, että missään nimessä, toivottavasti, emme vaadi sitä, että eläkeverotus tulee täsmälleen samalle tasolle palkansaajaverotuksen kanssa. Se tarkoittaisi niille henkilöille, jotka saavat alle sen noin 7 000 euroa vuosituloja, huomattavaa veronkiristystä, koska tällä hetkellä pienet eläkkeet ovat kevyemmin verotettuja kuin vastaava palkkatulo.

Ongelma tulee sitten siellä korkeammassa eläketulokastissa, johon nyt ollaan sitten puuttumassa. Mutta sielläkin on todella se ongelma, että siellä on iso joukko ihmisiä, jotka eivät hyödy sen kummemmin tästä kansaneläkkeen tasokorotuksesta kuin tästä veronalennuksesta, joka tulee sitten sinne pikkuisen parempiin eläkkeisiin. Jos nyt jätetään tämä kansaneläkkeen tasokorotuksen pieni vaikutus pois ja puhutaan pelkästään veroratkaisusta, niin ihan nyt muistitietoni mukaan 60—70 prosenttia edelleenkin Suomen eläkkeistä, siitäkin huolimatta että keskieläke nousee, on sellaisia alle 1 000 euron eläkkeitä. Ja se joukko, joka jää sitten siihen väliinputoajajoukoksi, on totta kai pienempi kuin tämä 60—70 prosenttia. Mutta siellä on valtava joukko juuri semmoisia ikääntyneitä naishenkilöitä, jotka ovat tehneet pitkän työuran, saaneet pientä palkkaa, ovat pienillä työeläkkeillä.

Pertti   Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Muistan, kun aikoinaan oli vielä semmoista keskustelua — ennen kuin nämä työeläke- tai siis mitkä hemputin maksut, nämä kaikki verot pirstottiin tässä joskus 10—12 vuotta sitten näyttämään siltä, ettei olekaan niin kauhea verotus — välillä siitä, että on periaatteessa moraalitonta pitää tämmöistä saman kaltaista veroa tai yhtä suuria veroja. Siis totta kai, kun niitä pieneläkeläisiä on, niitä, jotka 1 000 euroakin saavat kuukaudessa, järki sanoo, että heitä pitäisi verottaa paljon vähemmän, koska ennen tätä kikkailua kaikki tajusivat, että ikään kuin verot on jo maksettu.

Sittenhän tämä lama pahensi tämän tilanteen niin, että aivot menivät kaikilla lukkoon ja keskustelu koko asiasta ja sen moraalisuudesta ja eettisyydestä tavallaan lakkasi niin, että kaikille on jotenkin luonnollista, että asioista, joista jo verot ajat sitten on maksettu ja vielä valtion sijoittajat ovat huonosti pistäneet pääoman tuottamaan, maksetaan uudestaan veroa, minkä moraalisesti pitäisi olla muka saman kaltaista ilman kaikkia vähennyksiä kuin se, mitä työstä maksetaan. Tämä tuntuu näin äkkiseltään taas, kun palasin tässä, heräsin, siltä, että tämä on tavallaan aika järjetön juttu kokonaisuudessaan. Mieluummin vaikka vetäisi jonkun rajan jonnekin 1 500 euroon kuussa ja ottaisi siitä jonkun 10 prosenttia eläkeläisiltä veroa ja sitten pistäisi progression päälle, kun mennään isompiin veroihin. Mutta muuten tämä on jotenkin kokonaan tavallaan moraalitonta ottaa mitään näistä ...

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Pienillä tuloilla elävien ihmisten kohdalla on tietysti se tosiasia, että heitä verotetaan kuitenkin voimakkaasti, jos on eläketuloa taikka nimenomaan palkkatuloa, koska he maksavat tässä tapauksessa myöskin täysimääräisesti kunnallisveron. Tämä kunnallisveron osuvuus on niin voimakas nimenomaan eläkeläisillä ollut, että on jouduttu tähän muutokseen, mutta pienet tulot edelleenkin jäävät nyt sinne kunnallisveron kohteeksi. Kunnallisverot ovat nousemassa, lähes kaikkialla maassa harkitaan kunnallisveron nostamista.

Mutta eräs asia, joka liittyy tähän eläkeläisten tulotasoon, on se, että palvelu- ja potilasmaksut tulevat nousemaan, ja niiden nousun määrä on vielä avoin. On puhuttu siitä ja vaadittu niiden nostamista aikaisempia suunnitelmia enemmän. Ehkä ensi keväänä asia akutisoituu. Silloin tietysti on kysymys tavallisen ihmisen toimeentulosta ja pienituloisten mahdollisuudet saada hoitoja muuttuvat jälleen huonommaksi. Ikään kuin tämä Tehyn sopimuslaskukin siirretään nyt sairaiden maksettavaksi.

Toinen on lääkekulujärjestelmän uusiminen. On tulossa viitehintajärjestelmä, ilmeisesti helmikuussa 2008 tällainen esitys on tulossa. Tämä on jälleen asia, joka vaatii sitten tarkkaa pohdiskelua, ettei se lisää lääkkeiden hintaa niiden kohdalla, jotka joutuvat paljon lääkkeitä käyttämään.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla Keski-Suomen kansanedustajien vieraina kävivät eri eläkeläisjärjestöjen edustajat, ja he toivat ajankohtaisia kysymyksiä eläkeläisten kannalta esille.

Eräs ajatus oli, että perustettaisiin maahan eläkeläisten tutkimuslaitos, joka siis tuo esille, niin kuin Palkansaajien tutkimuslaitos, näitä kysymyksiä ja muita vastaavia. Kuten ed. Tiusanen ja arvoisat kollegat ovat tuoneet esille, eläkeläisten verotukseen ja toimeentuloon liittyy hyvin monia erikoiskysymyksiä, ja sen takia minä toivon, että tähän maahan tulisi tuommoinen eläkeasioitten tutkimussäätiö tai tutkimuslaitos, millä nimellä se tunnetaankaan, koska on kysymys siitä kansanosasta, joka ei voi työtaistelutoimin saada oikeutta. Silloin toivon, että valtiolliset päättäjät ja ne instanssit, jotka voivat vaikuttaa, pitävät tästä ryhmästä erityistä huolta.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, eläkeläisillä ei ole mitään muuta edunvalvontamahdollisuutta kuin vaalit neljän vuoden välein, ja silloin vaalilupauksilla on aivan valtava merkitys, kuka mitäkin vaaleissa esittää. Oikeastaan liittyen nyt viime eduskuntavaaleihin olen jäänyt kaipailemaan eläkeläisten indeksijärjestelmän uudistusta. Meidän maakunnassamme yksi nykyisten hallituspuolueiden naiskansanedustaja lupaili jopa eläkeläisten kovasti toivomaan puoliväli-indeksiin paluuta, ja kyllä toivoisi, että tämmöisistä vaalilupauksista oltaisiin täällä salissa puhumassa ja niitä puolustamassa, kun hyvä hallitus niistä ei ole tuomassa esityksiä eduskunnalle. Siinä mielessä täytyy sanoa, että eläkeläisilläkin pitää olla tietynlainen kuluttajansuoja ja vaalilupauksia pitäisi kyllä tiukemmin punnita aina jälkikäteen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nyt minä ymmärrän, mikä arvo on sillä, että ex-kansanedustajia on erilaisissa arvokkaissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, kun tästä talosta on pois lähtenyt. Ed. Tiusasen äskeinen puheenvuoro kertoi siitä, että ex-kansanedustaja hänen omasta puolueestaan on siirtynyt loistavalle paikalle, koska hän saattoi pitää noin ajantasaisen esitelmän meille näistä lääkeasioista.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen puhui, jotta pitäisi tutkimuslaitos perustaa näissä eläkeläisten asioissa. Minusta sillä puolen tietoa on paljon. Arvostan tietysti eläkeläisten näkemystä siinä, mutta minusta tuntuu tosi ihmeelliseltä, että meidän pitää aina perustaa joku uusi putiikki tai laitos tutkimaan semmoista asiaa, joka meillä pitäisi olla jokaisella nupissa, ymmärtää se, millä ihmiset tulevat toimeen, tai jos häviää se taito, niin sitten tietysti pitää katsoa, onko enää ehdokkaana vaaleissa, jos ei enää kansanedustaja ymmärrä ihmisten puhetta tuolla. Kun siellä ollaan nälkärajoilla ja kun tiedetään, miten lääkkeiden hinnat ovat nousseet ja kaikki elinkustannukset nousseet, niin se on vaikuttanut näiden ihmisten elämisen tasoon. Siinä mielessä toivoisi, että me osaisimme tehdä oikeat ratkaisut ja ne verojutut, mitä tässä on puhuttu. Siellä nimittäin yksi väliinputoajaryhmä vielä jää, mutta sen lisäksi olen sitä mieltä, että pienempiä eläkkeitä pitää korottaa.

Ed. Karhu totesi taitetun indeksin kysymyksestä, ja minä aina olen ollut sitä mieltä, että se on virheratkaisu. On äänestetty tässä salissa monta kertaa, ja olen sitä mieltä yhä edelleen, että se pitäisi korjata, koska pitkässä pelissä — tämä vuosi on poikkeus — nämä, jotka ovat pitkään eläkkeellä, tulevat jäämään kuitenkin jälkeen palkansaajien ansiokehityksestä. Siinä mielessä toivoisi, että semmoista ei sallittaisi, koska kuilu kasvaa siis ja me olemme niille ihmisille velkaa, jotka ovat eläkkeellä, he ovat rakentaneet tätä yhteiskuntaa, se on vähän semmoinen kunniavelka, niin kuin veteraanien osalta on aina puhuttu.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Kuluttajansuoja on kohdallansa. Maailmaa ei rakenneta hetkessä eikä yhden vuoden aikana. 205 miljoonaa euroa ensi vuonna eläkeläisten verotuksen keventämiseksi ei ole pikkuraha vaan erittäin merkittävä kädenojennus.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin, varmasti näin on, kuten ed. Lauslahti sanoi. On vaan jäänyt vähän kesken se kädenojennus, kun 264 000 eläkeläispuolisoa ei ole sitä kättä tavoittanut tai käsi ei ole heitä tavoittanut.

Mutta lääkkeiden viitehintajärjestelmään, mihinkä ed. Pulliainen viittasi. Aivan oikein, ed. Pulliainen yleensä osuu aika hyvin oikeaan. Tänään todella tapasin lääketeollisuuden edustajan, se on totta, vaikka hän ei ollutkaan toimitusjohtaja Siimes, vaan eräs toinen sieltä. Mutta se tosiasia, että nyt ollaan siirtymässä — ja hänen tietojensa mukaan helmikuussa tulee tämä esitys ... (Ed. Rönni: Mitä oli lounaalla?) — Lounas oli pyttipannua, jonka maksoin itse, ed. Rönni. Kun Visa-kortilla maksoin vielä, niin sen voin vielä teille osoittaa. Niin, pyttipannu on kyllä aika epäterveellistä. — Mutta asiaan, arvoisa puhemies! Jos me joudumme käyttämään lääkkeitä huolimatta siitä, että emme syö pyttipannua, tai huolimatta siitä, että meillä on aika hyvät geenit — siitä huolimatta monet joutuvat käyttämään lääkkeitä — niin tämä lääkekorvausjärjestelmä on akuutti meille. Tämä viitehintajärjestelmä merkitsee siis sitä, että otetaan sieltä yksi myytävä lääke, preparaatti, niin kuin sitä kutsutaan, siis tuote, ja se on se tuote, jonka mukaan määrätään korvaus. Jos sitten hankimme kuitenkin kalliimman lääkkeen, niin ei sitä erotusta kuitenkaan korvata ja silloin tulee myös lääketieteellisiä ongelmia, koska saattaa olla, että tämä kalliimpi lääke on se sopiva ja se viitelääke ei ole niin sopiva tälle asianomaiselle henkilölle.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin eläkeläisten tuloverotus on hyvin monimutkainen kysymys, niin kuin täällä kävi esille, jossa on yllättäviä asioita, niin kuin täällä on keskusteltu.

Vielä palaan tuohon ajatukseen eläkeasioitten tutkimuslaitoksesta. Se voisi olla eri eläkejärjestöjen yhdessä perustama, joilla on omat poliittiset taustaviitetahonsa. Minä uskon, että se ei kovin suuria kustannuksia välttämättä tekisi, mutta se olisi semmoinen eläkeläisten edunvalvontataho meihin päin.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Eläkeläisillä toimii yhteinen edunvalvontaelin. Se on Eetu, ja sillä on omat eläkeläisten paikallisosastonsa, jotka sitten sen yhteisen kattojärjestön alla harjoittavat tätä edunvalvontaa.

Mutta hyvä asia oli, että ed. Lauslahti tuli takaisin tänne saliin. Hän totesi hetki sitten, että maailma ei valmistu päivässä, ja kertoi tästä auliista kädenojennuksesta — hallituspuolueiden mielestä auliista kädenojennuksesta. Täytyy sanoa, että päivässä ei tarvitsekaan tulla valmista. Neljän vuoden ajan — ed. Lauslahti ei tosin ollut täällä paikalla sitä näkemässä — täällä esitettiin kaikenlaisia esityksiä ja jopa lukuisia välikysymyksiä. Välikysymyksiä tuli melkein viikoittain. Tuon neljän vuoden aikana oli hyvä aika valmistautua paitsi vaaleihin myös tähän hallituskauteen ja tehdä ne pohjatyöt, mitä nyt tarvitaan, ettei päivässä tarvitse valmista saada. Siellä oli aika merkittäviä lupauksia, ja juuri noita keskeisiä lupauksia näkisin nyt vauhdilla sitten lunastettavan tässä kohtaa. Todellakin neljä vuotta oli aikaa.