Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 2 952 000 000 — itse asiassa 2 952,6 miljoonaa, on ehkä helpommin sanottu — euroa määrärahoja ensi vuodelle. Koko liikennepolitiikan lohkolle esitetään kaiken kaikkiaan 1 972 miljoonaa euroa, mistä itse liikenneverkon osuus on vähän vajaa 1 700 miljoonaa. Viestintäpolitiikan lohkolle ehdotetaan 520:tä miljoonaa euroa, ja tätä loppusummaa kasvattaa kaikkein eniten yhteisesti meidän kaikkien tietämä ja tuntema Yleisradion rahoitusuudistus.

Nykyisessä taloustilanteessa voin olla varsin tyytyväinen lopputulokseen. Liikennepoliittista selontekoa voidaan toteuttaa. Muun muassa kaksi uutta liikenneinvestointihanketta alkaa selonteon mukaisesti. Tässä vaiheessa haluaisin tietysti edustajia muistuttaa, että varsinaista aloitusrahaa on varattu sitten hallituskauden loppupuolelle enemmän elikkä vuosille 2014 ja 2015, joten jokaisen täytyy malttaa odottaa omia kovasti toivomiansa hankkeita.

Hallitusohjelmaa toteutetaan vahvasti. Jäänmurtajahankintaan esitetään nyt 125 miljoonan euron valtuutta, ja siihen sisältyy 120 miljoonan euron valtuus perinteiseen jäänmurtajaan ja 5 miljoonan euron valtuus öljyntorjuntalaitteistoon. Tästä asiasta haluan kiittää eritoten ympäristöministeriötä, jonka kanssa tehtiin asiassa erinomaisen vahvaa ja hyvää yhteistyötä.

Nyt on saatu ne välttämättömät päätökset, joilla voidaan varautua myös rikkidirektiivin voimaantuloon. Paljon on toki vielä lisätyötä ja tehtävää sen asian ympärillä tekeillä. Vuoden loppuun mennessä saamme loppuun selvitykset ja tutkimukset, ja sen jälkeen laaja ministeriryhmä tekee yhteiset päätökset jatkon suhteen, mutta tähän mennessä on päätetty se, että jälkiasennettaviin rikkipesureihin ja ylipäätänsä ympäristöteknologiaan suunnattu investointituki parantaa merenkulun ympäristönsuojelua, edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja myös jatkossa maamme työllisyyttä.

Haluaisin muistuttaa kaikkia edustajia siitä, että liikenneministerin näkökulmasta asiat on hoidettava, on tehtävä kaikkemme sen eteen, että suomalainen kilpailukyky säilyy, ja mielestäni tällä hetkellä vellova keskustelu siitä, kuka teki mitäkin, johtaa vain siihen, että itse kokonaisasian korjaamiseen ei näytä päästävän kunnolla käsiksi missään vaiheessa.

Hyvät edustajat! Arvoisa puhemies! Kaikilla meillä on yhteinen huolemme perusväylänpidon rahoituksen riittävyydestä. Väylillä on puutteita liikennöitävyydessä: kunto on osin huono niin rata- ja tieverkostoilla kuin vesiväylilläkin, hoitotasoa toivotaan hyvin usein paikoin paremmaksi. Matkojen ja kuljetusten on kuitenkin toimittava joka ikinen päivä, ja väylänpidossa onkin päivittäisen liikennöitävyyden ja kuljetusten turvaaminen etusijalla, ja myös hallitusohjelman mukaisesti erityisesti raideliikenteen täsmällisyyteen ja toimivuuteen on kiinnitettävä toimenpi-teitä. On myös jatkuvasti pyrittävä löytämään sekä perusväylänpidossa että kehittämishankkeissa mahdollisimman tehokkaita, järkeviä tapoja vastata asiakashaasteisiin ja tarpeisiin.

Liikennepoliittisen selonteon kehittämishankkeista muutamia yhteysvälihankkeita käydään parhaillaan läpi sillä silmällä, että löydettäisiin toimenpidevalikoima ja niiden kohdentaminen yhteysvälillä siten, että liikenteelle tarjottava palvelutaso pystyttäisiin turvaamaan mahdollisimman hyvin mutta alkuperäistä pienemmillä kustannuksilla. Se ei tarkoita, etteikö sitä kokonaissummaa käytettäisi koko yhteysvälin hoitamiseen, mikä on yhteisesti sovittu, vaan että raha käytettäisiin mahdollisimman järkevästi, tehokkaasti ja huomioiden alueen kokonaistarpeet.

Myös perusväylänpidon toimien kohdentamista ja ajoittamista on entistäkin tarkemmin mietittävä asiakastarpeiden näkökulmasta maaseudun tiestöllä ja ehkäpä erityisesti maaseutu-elinkeinojen näkökulmasta.

Voisin myös mainita, että ministeri on edellyttänyt ministeriötään ja Liikennevirastoa tekemään ehdotuksen perusväylänpidon määrärahan uudistamisesta siten, että eduskunta määrärahasta päättäessään pystyisi nykyistä selkeämmin ja läpinäkyvämmin arvioimaan, mitä määrärahalla saadaan aikaan ja millaisia asioita halutaan painottaa määrärahaa suunnatessa.

Perusväylänpidon osalta hallitus esittää 1 009 miljoonan euron budjettia, josta määräraharahoituksen osuus on 935 miljoonaa euroa. Tästä summasta tienpitoon kohdentuu 557 miljoonaa, radanpitoon 359 miljoonaa ja vesiväyliin 93 miljoonaa. Meillä on isoja tärkeitä hankkeita, isoja tärkeitä projekteja kesken, ja tämän päivän aikana voidaan tietysti käydä keskustelua siitä, mikä on tarpeeksi, mikä riittää, mutta ministeri voi jo tässä vaiheessa sanoa, että tottahan se aina on, että vaikka tehdään oikeansuuntaista politiikkaa, kohteet ovat joka tapauksessa riittämättömiä. Yhteinen ponnistus perusväylänpidon rahoituksen nostamiseksi on tarpeen, ja siihen haasteeseen tarvitaan kaikki.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi saa maailmalta tällä hetkellä velkarahaa alle inflaatiotason. Rahan hinta on tällä hetkellä miinusmerkkinen, siis korko on tällä hetkellä miinusmerkkinen. Meillä on tuottavia investointitarpeita eri puolilla maata erittäin paljon, erityisesti infraan liittyviä, tiestöön, lentotoimintaan ja radanpitoon. Kysyn oikeastaan ministeriltä nyt: onko hallituksen sisällä käyty keskustelua siitä, että näissä oloissa, kun kotimaista kulutuskysyntää ei ole tarkoituksenmukaista lisätä, lisättäisiin tällaisiin tuottaviin investointeihin vähän enemmän rahaa? Silloin voitaisiin puuttua myöskin monen maakunnan kannalta välttämättömiin työllisyystilanteisiin, voitaisiin luoda edellytyksiä tuleville aineellisille investoinneille, tuottaville investoinneille. Eikö nyt jos koskaan olisi tarve ja mahdollisuus investoida nimenomaan infraan?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kun ilmiselvästi Euroopan unionin kelvottomasta taloudenpidosta johtuen myös Suomi joutuu ottamaan taloudellisia iskuja vastaan, eikö olisi kohtuullista, että nimenomaan tässä tilanteessa elvytettäisiin satsaamalla ratoihin, (Jouni Backman: Lisää velkaa!) teihin, myös sorateihin, ja väyliin, ja myös siihen — edustaja Backman huusi tuolta väliin — että rakennettaisiin se tie siellä Savonlinnassakin loppuun asti, eikä niin kuin nyt tällä hetkellä, kun tuodaan sieltä tiekoneet pois? Eikö tämä olisi nyt paikallaan, että ne tiet, jotka ovat rakenteilla, rakennetaan loppuun, eikä niitä jatketa sitten vuonna Ö. Kai sosialidemokraatit tämän Savonlinnan voivat hoitaa?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä Savonlinna ja monet muutkin liikennehankkeet pystytään hoitamaan nykyisillä määrärahoilla.

Ihmettelen, että täällä ovat nyt näköjään oppositiopuolueet löytäneet vihdoinkin talouspoliittisessa linjassa toisensa. Täällä aiemmin puheenjohtaja Sipilä keskustasta toi esille — nyt edustaja Pekkarinen vahvistaa sen — että keskusta haluaa lisävelkaantumista. Edustaja Soini on näköjään samoilla linjoilla. Kyllä se viesti Suomesta olisi tosi huono kotimaiseenkin käyttöön, ei vain eurooppalaisittain, että Suomi lähtisi lisävelkaantumisen tielle tässä tilanteessa, jossa huoli on pikemminkin päinvastoin.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta — toistan: eduskunta — on liikennepoliittisessa selonteossaan halunnut osoittaa 100 miljoona markkaa (Matti Saarinen: Paljonko on euroissa?) valtatie 8:n yhteysvälin toteuttamiseen. Tiedän, että eilen on liikenneministeriö palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi Liikennevirastoon. Tiedämme kaikki, mitä se tulee kohtalokkaasti merkitsemään tämän yhteysvälin toteuttamista ajatellen, kun ympäristölupien vanhenemisriskistä johtuen pitää päästä aloittamaan tämän tien toteuttaminen ennen maaliskuuta 2014. Sen vuoksi kysyn: voiko ministeri tässä välittömästi nyt taata sen, että tämä palauttaminen Liikennevirastolle ei tule viivyttämään tämän hankkeen alkuperäistä aikataulua, niin että siinä päästään todella käytännön toimenpiteisiin vuoden 2013 aikana erikseen sovittavilla järjestelyillä?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikkasen olen edustajien Pekkarinen ja Soini kanssa samaa mieltä siitä, että jarrua ei pidä painaa, talouden pitää pyöriä ja sellaisia investointeja pitää tehdä, joilla satsataan siihen tulevaisuuden turvaan ja kasvumahdollisuuksiin. Mutta se aika on varmasti tuossa kevään kehysriihessä ja puoliaikatarkastelussa, pitääkö löysätä elvytysnaruja, pitääkö arvioida niin sanotut perälautalausekkeet uudelleen. Tässä tilanteessa teidän viestinne ovat täysin ristiriitaisia. Silloin kun puhutaan talouspolitiikan suuresta linjasta, te sanotte, että tämä on kohtalokasta, kun valtio velkaantuu 7 miljardia vuodessa ja hallitus sallii tämän velkaantumisen, ja sitten kun puhutaan liikenneministeriön pääluokasta, niin te olette vaatimassa lisää velkaa ja sillä velkarahalla investointeja. Elikkä tämä on täysin ristiriitaista puhetta.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys sisältää määrärahoja rikkipesureiden asentamiseen laivoihin. Tämä auttaa teollisuuden sopeutumista rikkipäästörajoituksiin, ja sen takia tuki on hyvin tervetullut mutta valitettavasti aika vaatimaton suuruudeltaan suhteessa tarpeeseen. Hallitus miettiikin — ja on syytäkin miettiä — lisätoimia, ja yksi mahdollinen lisätoimi voisi olla rataveron ja ratamaksun alentaminen. Se alentaisi elinkeinoelämän logistiikkakustannuksia. Kysynkin ministeri Kyllönen teiltä: miten liikenneministerinä suhtaudutte tällaiseen vaihtoehtoon, ja oletteko valmis pitämään sitä esillä hallituksessa?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on kyllä mielenkiintoista, että silloin kun kokoomus ja sosialidemokraatit löytävät toisensa hallituksessa, niin yksityistiemäärärahat ovat aina siinä hakkurin alla. Näin on käynyt ennenkin, ja niin on käynyt nytkin. Tälle vuodelle esitetään 10 miljoonan euron leikkausta, tulevaan budjettiin 5 miljoonaa, jäljelle jää enää 8 miljoonaa 23 miljoonasta.

Ministeri Kyllönen, kun puhutaan yksityisteistä, perustienpidosta, miten voi olla totta, että te menette hyväksymään tällaisen budjetin? Kainuusta tulevana ihmisenä teidän täytyy tuntea myös laajan maan tarpeet, jotka liittyvät elinkeinoelämän tarpeisiin, raskaisiin kuljetuksiin, niihin, millä tämä maa pysyy pystyssä. Miten tämä kehitys on ylipäätänsäkin mahdollista, että leikataan niitä määrärahoja, jotka ovat siis kokonaisuudessaan pieniä määrärahoja verrattuna koko infran käyttämiin investointimääräraha-asioihin? Tässä on kysymys myös arvovalinnoista.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat edustajat Pekkarinen, Soini ja myös Rossi ottaneet hyvin esille tiestöön kohdistuvat rahoitusasiat. Ennen kaikkea itäsuomalaisena edustajana olen huolestunut, niin kuin Rossikin tuossa, yksityisteiden leikkauksesta. Näin ollen kysynkin ministeri Kyllöseltä, aikooko hän vielä tarkentaa tätä tilannetta. Nimittäin on selvä, että yksityistiet ovat merkittävässä asemassa, kun raaka-ainehuoltoa maakunnista viedään tehtaille. Näin ollen se on hyvin merkittävä juttu.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennepoliittinen selonteko on vuosikymmeniin rautatiepainotteinen, ja se on todella positiivista. Meidän täytyy vähentää päästöjä ja raskas liikenne saattaa rautateille, ja näin liikenneturvallisuus maantiellä paranee.

Kysyisin lähinnä siitä, mihin viittasivat myös oppositiopuolueiden edustajat, näistä investoinneista: Jos vienti ehtyy, niin kotimaista kysyntää voitaisiin kasvattaa näillä investoinneilla. Onko järkevää tehdä se liikenneministerin mielestä velkarahalla ja suunnata niitä investointeja, jotka ovat jo suunnitelmissa, tulevaisuuteen? Parannettaisiin tällä liikenneturvallisuutta ja nimenomaan saataisiin tehokkuutta liikenteeseen.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervaa mukaillen haluaisin myös kysyä liikenneministeriltä vielä valtatie 8:n tulevasta valmistelusta. Eli todella huolestuttaa nyt alueella se, että vedettiin takaisin tämä jo pitkään ja huolella valmisteltu valtatie 8:n korjaussuunnitelma yhteysvälillä Turku—Pori. Kaksi keskeistä asiaa: Saammeko tämän työn liikkeelle 2013 niin, että ympäristöluvat eivät vanhene? Ja toiseksi, kun tämä suunnitelma on jo moneen kertaan karsittu nykyiseen budjettiinsa, niin ei kai oikeasti luulla, että sitä vielä karsimalla tämä yhteysväli voitaisiin järkevällä tavalla toteuttaa?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä Kanervan ja Orpon kysymyksestä.

Kun nyt yllättäen tämä hanke palautettiin, niin tarkoittaako tämä sitä, että liikenneministeriö on osoittamassa tähän 100 miljoonan lisäksi lisärahaa ja tämä hanke on tarkoitus toteuttaa eri tavalla kuin mitä virasto ajattelee? No, meidän yhteinen toiveemme ja vetoomuksemme on kuitenkin, että hanke voi toteutua ja aikataulun mukaan, niin kuin aiemmin on päätetty.

Samoin vetoan edustaja Rossin esittämään ajatukseen yksityisteistä, kun monesti on niin, että muutama talous on sen viimeisen tien päässä, ja kuitenkin sinne kohdistuu sellaisia kuljetuksia, jotka ovat hyvin raskaita ja vaativia, niin tulee liian kohtuuttomia kustannuksia niille muutamille taloille, jotka siellä viimeisen tien päässä ovat. Oletteko te ajatellut, että suomalainen elintarviketurvallisuus ja elintarviketalous kaikissa tilanteissa voi toimia, jos yksityisteiden avustukset (Puhemies koputtaa) tällä tavalla lopetetaan?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan, johonka ovat jo kiinnittäneet edustajat Rossi, Kokko ja äsken edustaja Kalli. Eli täällä budjettikirjassahan lukee, että valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen väheni viime vuodesta tähän vuoteen sen 10 miljoonaa euroa ja ensi vuonna vähenee vielä 5 miljoonaa euroa, eli jäljelle jää tälle vuodelle 8 milliä.

Kuinka on mahdollista, että näistä vähäväkisen kansan käyttämistä yksityisistä teistä jatkuvasti, vuosi vuodelta, pudotetaan valtionosuutta? Kyllä rahaa näyttää tänne Kehä kolmosen sisäpuolelle riittävän erilaisiin siltarakenteisiin, moottoriteihin ja muihin, mutta olkaa nyt, arvoisa liikenneministeri, niin suvaitsevainen, että myöskin me, ketkä asumme tuolla ulkopuolella Kehä kolmosen, saamme kantateiden lisäksi myöskin nämä pienemmät tiet siihen kuntoon, että siellä voi ajaa hieman huonommallakin autolla.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kannan syvää huolta tästä rikkidirektiivin voimaantulosta. Siitä on arvioitu tulevan 400—600 miljoonan euron lasku. Meillä Perämerenkaarella on isoja yrityksiä, on Stora Ensoa, Metsä-Botniaa, Outokumpua, ja tämä on kyllä kohtalonkysymys näille yrityksille, jos ei kompensaatiota löydy. Tässä tulee näihin pesureihin nytten rahaa, se on hyvä asia, mutta toivon kyllä mietittävän ihan vakavasti, mikä olisi muu kädenojennus näille teollisuusyrityksille tässä asiassa.

Sitten toisena asiana haluan nostaa esille tämän Kaukosen silta -kysymyksen. Se on tällä hetkellä ainoa kantatiellä oleva painorajoitusten alainen silta, ja toivon kyllä, että jos valtiontalou-teen tulee välyksiä, niin se olisi ensimmäisten rahoitettavien hankkeiden joukossa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että laajassa maassa on paljon tarvetta tiehankkeille, mutta on aivan yhtä selvää se, että kun eletään taloudellisesti hankalia aikoja, niin kaikkien hallinnonalojen täytyy osallistua näihin talkoisiin.

Mutta nyt kun sitten joitakin hankkeita toivottavasti loppukaudesta saadaan eteenpäin, on tärkeätä, että siinä painotetaan nimenomaan elinkeinoelämää, kilpailukykyä, niin että niillä on siis myös vaikutuksia siihen, että uutta työtä syntyy laajemminkin kuin vain siitä, että tietä rakennetaan, niin että se myös edesauttaa uusien työpaikkojen syntyä pitkällä tähtäimellä. Tässä mielessä pidän hyvin tärkeänä, että Viitostien Mikkeli—Juva ja Savonlinnan rinnakkaisväylä etenevät, koska molemmilla on hyvin laajat elinkeinopoliittiset vaikutukset.

Mutta kaiken kaikkiaan kiitän kyllä ministeriä siitä, että tämä Venäjä-puoli on vahvasti esillä näissä tiehankkeissa, koska sillä ja näillä hankkeilla on merkitystä koko Suomen kilpailukyvylle.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perämerenkaari on Suomen vientiteollisuuden yksi merkittävimpiä keskittymiä. Siellä erityisesti yrityksillä on ollut huolena edellisiltä hallituksilta periytyvät asiat eli Oulu—Seinäjoki-radan surkea kunto, rikkidirektiivin vaikutukset merenkulkuun ja jäänmurtokapasiteetin riittämättömyys, joka pari talvea sitten eristi jo useamman sataman mottiin ja meinasi pysäyttää esimerkiksi Raahen Rautaruukin terästehtaan koko toiminnan.

Arvoisa ministeri, haluaisin kysyä, saadaanko näihin asioihin nyt sitten tulevaisuudessa varmasti parannusta: eli Oulu—Seinäjoki-rata kuntoon, rikkidirektiiviin on valmistauduttu huolella ja sen vaikutuksia lievennetään ja jäänmurtokapasiteetti pistetään siihen kuntoon, että nämä yritykset voivat luottaa, että ympäri vuoden niitten toimintaedellytykset ovat kunnossa. (Seppo Kääriäinen: Seuraavalla hallituskaudella!)

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag vill ta upp en fråga som sällan berörs här i salen, och den frågan gäller skärgårdstrafiken.

Arvoisa puhemies! Toimiva saaristoliikenne on elinehto elävälle saaristolle. Olen tietysti hyvin kiitollinen siitä, että hallitus lisäsi määrärahoja saaristoliikenteelle. Ei kuitenkaan aina ole kyse pelkästään määrärahoista vaan kokonaisuuden toimivuudesta. Haluaisin kysyä, miten ministeriö aikoo kehittää saaristoliikennettä kokonaisuutena ottaen huomioon sopimuskauden pituus, kaluston ikä ja kunto, ja ennen kaikkea tietysti pitäisi huomioida se palvelutaso, mitä pystytään tarjoamaan saaristolaisille.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri myönsi rehellisesti omassa puheenvuorossaan, että teiden kunto on osin huono ja löytyy sellaisiakin teitä, joiden kunto on todella huono. Yksi konkreettinen esimerkki: Åvist on yksi Pedersören kunnan kylistä, ja sen asukkaat ovat vuosien ajan eläneet äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Kelirikon aikaan keväisin ja syksyisin on melkein mahdotonta kulkea töihin omalla autolla, ja myös koulukuljetusten kanssa on ollut ongelmia.

Teiden kunto on valtion vastuulla. Kunnan omalla tiehankkeiden prioriteettilistalla Åvistin teiden peruskorjaus on ykkösenä. Tämä on myös Tiehallinnon tiedossa, mutta viesti sieltä on ollut, ettei rahaa näiden teiden peruskorjaukseen ole. Kysyn ministeriltä: miten me pystymme varmistamaan, että myös syrjäseudulla asuvat ihmiset päivittäin pääsevät kulkemaan töihin ja että lapset pääsevät kouluun?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Espoon metro, Länsimetro, rakentuu parastaikaa Matinkylään, ja liikennöinti sinne alkaa 2015. Siitä on tarkoitus jatkaa metron rakentamista Kivenlahteen. Myös Espoon valtuusto on hyväksynyt tähän suunnitelmat. Espoossa on valmius toteuttaa jatko heti. Se on myös edullista, koska saamme synergiaetuja siitä, että projektit ovat valmiina, hankkeet ja organisaatiot. Itse asiassa olemme myös talousvaliokunnassa kuulleet siitä, että tällaiset suuret systeemihankkeet, erityisesti raideliikennehankkeet, on taloudellisinta toteuttaa yhdellä kerralla loppuun eikä pötköissä. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, mikä on valtion valmius Länsimetron jatkoon. Muistutan, että valtio on sitoutunut 30 prosentin osuudella tukemaan kaupunkiraideliikennettä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennemäärärahojen taso on auttamatta liian alhainen, ja sen varmaan tunnustavat kaikki tässä salissa olevat. Siihen liittyen valitettavasti myös tavoitetasoa on laskettu. Suorastaan järkytyin, kun luin budjettikirjan asianomaista kohtaa väylien kunnosta. Siellä on kirjattu, että päällystettyjen teitten — kuntoluokka huono tai erittäin huono — enimmäismäärä nousee 5 100 kilometriin, kun sen toteutuma kaksi vuotta sitten on ollut 3 695 kilometriä. Eli hyväksytään se, että huonojen tai erittäin huonojen teitten määrä nousee kahdessa vuodessa 1 400 kilometriä. Siihen liittyvät myös maantie- ja ratasillat. Niiden — kuntoluokka huono tai erittäin huono — määrä nousee 800:aan, kun se aiemmin oli 758.

Edustaja Ojala-Niemelä nosti aivan oikein esille tämän Kaukosen sillan, mutta valitettavasti näitä kaukosen siltoja tulee jatkuvasti lisää näillä määrärahoilla. Sitten vielä konkreettinen kysymys, 30 vuoden häpeä tälle talolle: koska Martti—Tulppio-tie kunnostetaan? Sen tien kunnostaminen on kirjattu UKK-puisto-lakiin.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta sillasta. Elikkä kyse ei ole mistä tahansa asiasta. Kyse on kantatiestä, Suomen ainoasta kantatiellä olevasta painorajoitetusta sillasta. Kyse on Rovaniemen ja Kittilän elikkä Levin välisellä osuudella Ounasjoen ylittävästä sillasta. Tämä silta on sen takia merkittävä, että sitä kautta kuljetaan kaivoksille, Levin matkailuyrityksiin ja muualle, ja sille alueelle rekkaliikenne on nyt jo mahdotonta. Eli rekat joutuvat kulkemaan yli 100 kilometriä ylimääräistä matkaa päästäksensä Kittilään kaivoksille ja matkailuyrityksiin Leville. Eli 8 miljoonaa euroa on tässä tapauksessa todella välttämätön asia, joka nytten olisi hyvä löytyä jostakin. Todella toivomme, lappilaiset, sitä.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllösen oikeastaan ensimmäinen tähtiajatus oli se, että maantieliikenne täytyy saattaa satelliittivalvonnan piiriin. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: onko tämä projekti edelleen ajankohtainen ja millä tavalla tämä on ajankohtainen? Olen kuullut huhuja, että ministeriö olisi jopa asettanut työryhmän valmistelemaan tätä järjestelmää, jolla autoilijat pannaan tällaiseen satelliittivalvontaan niin kuin hirvikoirat tuolla metsässä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Kiitoksia, herra puhemies! Ensinnäkin tässä oli useampi kysymys näistä erilaisista investoinneista liittyen elvytykseen. Kuten tässä jo hallituspuolueiden edustajat nostivatkin esille, tämä on tulevan kehysriihen asia ja liittyy hyvin vahvasti siihen, millä tavalla meidän talous kehittyy. Totta kai liikenneministerinä näen niin, että infran rakentaminen antaa potkua kaikkiin maakuntiin, ja tärkeitä hankkeita on siellä jonossa 8 miljardin edestä, joten kaikkia hankkeita kyllä löytyy paikasta jos toisesta, jos vain yhteisesti päästään siihen lopputulemaan, että rahaa löytyy ja investointeja halutaan tehdä. (Mauri Pekkarinen: Tehän heikennätte nyt!) — Ihan kaikkea taakkaa en ota kannettavaksi. Olen ollut tässä tehtävässä reilun vuoden, ja täällä hommissa on ollut aikaisemmin vähän muita ja muista puolueista, niin että pikkuisen aina suhteuttaa sitä, mitenkä paljon Kyllönen kerkiää yhdessä vuodessa saada tuhoa aikaiseksi. (Naurua — Mauri Pekkarinen: Ei, ei kaikkia!)

Elikkä sanoisin näin, että silloin kun puhutaan talouden elvyttämisestä, niistä kysymyksistä, mitkä ovat meille kaikille tärkeitä, pitää olla sitten tieto siitä, mitä oikea käsi toteuttaa ja vasen käsi on haaveilemassa. Kuten Uotila täällä sanoi, niin olen lukenut aika monta puheenvuoroa siitä, että lisävelkaa ei saa ottaa ja taloutta on pidettävä tiukalla, mutta että liikennepuolella tämä vastaava kuvio ei näytä pitävän paikkaansa.

Edustaja Tynkkynen nosti esille tämän ratamaksuasian. Kaikki liikenteen maksuasiat ovat meillä selvityksessä, työn alla, parastaikaa, ja katsellaan parhaita mahdollisia ratkaisuja sen mukaan, miten voidaan tätä yhteiskunnan toimeliaisuutta ja tekemistä tukea, eikä niin, että rangaistaisiin erilaisilla maksuilla ja veroilla sitä kautta, että esimerkiksi tavaraliikenne ei toimisi raiteilla järkevämmin tänä päivänä.

Alemman tieverkon kunnosta olemme kaikki huolissamme. Nyt täällä on puhuttu vain yksityistieverkosta. Korostaisin sitä, että alemmat tieverkot laajemmin on se kysymys, minkä edessä ollaan isoissa ongelmissa. Väittäisin, että yhtään syytöntä osapuolta ei tästä salista löydy siihen asiaan, että meidän perusväylänpidon taso on riittämätön. Minulle siitä voi kyllä huutaa ja räksyttää ihan mielin määrin, mutta tosiasia on se, että jos me emme yhteisin päätöksin tee sitä ratkaisua tulevina vuosina, että perusväylänpidon taso nousee, niin sitten voi jokainen katsoa aamulla peiliin, että syyllisiä ollaan. (Markku Rossi: Se on vain seuraavalle hallitukselle, määrärahat vain alenevat!)

Edustaja Piirainen nosti esille tämän raidepuolen. Näkisin, että tulevissa suunnitelmissa, tulevissa tavoitteissa, kun hallitukset vaihtuvat, olisi syytä nähdä se, että myös raideliikenteen tasapainon kehittäminen olisi niissä ohjelmissa, ettei tulisi tällaista aallottaista prosessia, jossa syntyy sitten miljardien korjausvelat ja erilaiset tarpeet raideverkolle, mikä vaikuttaa myös siihen, millä tavalla raideyhtiöt kehittävät toimintaansa.

Tuupainen nosti esille sen, että onko ministeri suvaitsevainen. Ministeri on erittäin suvaitsevainen. Minä en luokittele ihmisiä ihonvärin, asuinpaikan tai lähtökohtien pohjalta. Kaikki ovat tasavertaisessa roolissa, (Ilkka Kanerva: Ei ole!) ja katsotaan sitä suuntaa kyllä asianmukaisesti. (Mauri Pekkarinen: Miten tämä liittyy tähän yhteen asiaan?)

Ojala-Niemelä nosti esille rikkikompensaation ja Kaukosen sillan. Jos mietitään tätä kompensaatiota kokonaisuutena, niin sen takiahan me teemme parastaikaa työtä selvittääksemme ne parhaat ratkaisut, millä me aidosti tuemme sitä, että teollisuus säilyy ja työpaikat säilyvät tässä maassa, ja sitä työtä tehdään koko ajan, ei niin, että me roiskimme joitain tukia jonnekin tietämättä, mihin ne vaikuttavat ja mitä se kokonaisprosessi saa sitten aikaan. (Pertti Virtanen: Niin kuin ennen!) Kaukosen sillan osalta rahoitus suunnitteluun on hankittu ja suunnittelu on käynnissä. Sen rakentamisen aloitus on mahdollista vasta ensi vuoden puolella, ja siihen palataan sitten kevään tulevissa väännöissä.

Venäjä-yhteistyö on tärkeää. Sitä ei kukaan kiistä.

Kalliorinne nosti esiin Oulu—Seinäjoki-rata-asiat. Jo 2011 hallitus teki päätökset siitä, että Oulu—Seinäjoki-rata, pääratamme, saatetaan asianmukaiseen kuntoon.

Rikkidirektiivin osalta vastasin jo.

Jäänmurtokapasiteetti hoidetaan nyt tämän hallituksen päätöksillä eteenpäin jo tämän syksyn kuvioissa. Ruotsin kanssa on tehty yhteistyösopimus, joka on tällä hetkellä parastaikaa täällä eduskunnassa käsittelyssä. Toivon, että hyväksytte sen, jotta entistä syvemmin ja paremmin voidaan tehdä jäänmurrossa ruotsalaisten kanssa yhteistyötä.

Edustaja Nylander nosti esiin saaristoliikenteen. Tämä on meillä parastaikaa vähän innovatiivisemmassa hanskassa kuin mitä aikaisemmin. Elikkä pyritään hakemaan järkeviä, pitkäjänteisiä ratkaisuja, joilla turvataan lauttaliikenne niin, että myös sitä kalustoa uskalletaan uusia, ja ehkäpä myös niillä innovatiivisilla ratkaisuilla, mistä meillä oli toimikunnan kanssa viime viikolla (Puhemies koputtaa) ilo keskustella, palvelutasoa kehittää.

Ja jos puhemies sallisi sen, että vastaan tähän satelliittipaikannukseen, koska tämä on ihmisiä paljon askarruttava kysymys. Edustaja Kettunen ehkä toivoo, että puolisot voisivat vahtia miehiänsä tai naisiansa haluamansa tavan mukaisesti satelliiteilla, mutta koko satelliittipaikannuksen perustahan lähtee siitä, että satelliitit seuraavat, mitä teillä tapahtuu, (Ben Zyskowicz: Nimenomaan teillä tietymättömillä!) elikkä eivät seuraa ihmisiä, vaan autoissa on tällainen pieni mikrosiru, joka kerää sen tiedon sinne henkilön omaan autoon. Ei suinkaan tämä ole mikään ufo- tai E.T.-projektori, niin kuin siellä perussuomalaisissa tunnutaan kuvittelevan. Tämä on hyvin perusteltua tekniikkaa.

Meillä todellakin on työryhmä, joka selvittää asiaa hallitusohjelmakirjauksen perusteella, on-ko löydettävissä uudenlaisia ratkaisuja liikenteen hinnoittelemiseksi, ei niin, että tehtäisiin uutta maksua toisen päälle, vaan uudistettaisiin koko järjestelmä. (Mauri Pekkarinen: Se on hyvä hanke! — Ilkka Kanerva: Ei sanan sanaa vt 8:sta!)

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen liikennepolitiikan rahoitus on ilmiselvästi tarpeeseen nähden alimitoitettu. Välttämättömiä tie- ja rataverkon rakennushankkeita joudutaan jatkuvasti siirtämään, ja nytkin hallitus esittää aloitettavaksi ainoastaan kaksi uutta hanketta. Etenkin perustieverkon kunnossapitomäärärahat ovat täysin riittämättömiä, ja liikenneverkko siltä osin rapistuu jatkuvasti, kustannukset nousevat. Noihin määrärahoihin tarvitaan keskustan mielestä selkeä tasokorotus välittömästi, ei vasta vuonna 2016, kuten hallitus on esittänyt. Hallitushan sanoo, että alempi tieverkko voi joustaa.

Valtion pitkäjänteinen investointipolitiikka on vaikeaa kehysbudjetoinnin kautta. Suomessa on perustettu useita talousarvion ulkopuolisia rahastoja aikanaan, kuten esimerkiksi vaikkapa Valtion asuntorahasto. Myös liikenteen investointirahaston perustaminen on aina silloin tällöin noussut esille. Arvoisa ministeri, onko Infra Oy tai vastaava etenemässä?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on kiva, kun ministeri on suvaitsevainen. Toivottavasti ministeri on niin suvaitsevainen, ettei kaikista perussuomalaisten ehdotuksista sulje korvaansa. Suomen teollisuus kulkee rattaiden päällä. Meidän raskas teollisuutemme vaatii hyvää tiestöä, raaka-aineita täytyy saada tuotantolaitoksille ja tuotantolaitosten tavarat täytyy saada kulkemaan eteenpäin esimerkiksi satamiin. Nyt meillä on joka tapauksessa tilanne se, että — otetaan esimerkiksi tie 661, Kauhajoki—Isojoki: se on niin huono, että rekat kaatuilevat siellä. Viimeksi siellä kaatui elokuussa täydessä lastissa ollut rekka, ja se ei ollut tänä vuonna ainoa. Eikö tällaisia teitä kannattaisi laittaa kuntoon, ei pelkästään sen takia, että ne ovat siellä vaaraksi myöskin yksityisautoilijoille, kun rekkojen on ajettava ihan keskellä, jotteivät ne kaatuisi, vaan myös jotta pystyttäisiin pitämään teollisuuden raaka-ainekuljetukset kunnossa ja meidän vientiteollisuutemme sellaisella tasolla, että se pystyy toimimaan?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kilpailukykyisen joukkoliikenteen tukeminen on tärkeä tavoite, ja on hyvä, että niukoista varoista on kohdennettu rahaa joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja palveluiden käytön lisäämiseen. Budjettikirjan mukaan jatkossa suurten kaupunkien MAL-aie-sopimuksia kehitetään niin, että niihin sisältyvät myös joukkoliikennetuen tavoitteet. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kaikki aiesopimusalueen kunnat ajetaan samaan kuntayhtymään asian järjestämiseksi.

Tähän liittyen oikeastaan toivoisin ministeriltä vastausta siihen, mikä on tämän yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän tilanne ja miten siinä on tarkoitus edetä seuraavan budjettikauden aikana.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Usea muukin täällä on kannattanut sitä hallituksen määrittelemää linjaa, että monien hankkeista täytyy olla myös sillä lailla kestäviä ja kannattavia, että niissä luodaan Suomelle tulevaa kasvua ja kilpailukykyäkin sitä kautta, että tavarat ja myös ihmiset tarvittaessa liikkuvat. Se on minusta ollut aivan oikea lähtökohta. Meillä on puhuttu Itä-Suomesta, ja sinne on hallitus esittänyt toimenpiteitä.

En myöskään unohtaisi läntisiä yhteyksiä, koska myös Pohjoismaat ovat meille tärkeä kauppakumppani. Ruotsi on meille erittäin tärkeä kauppakumppani, ja myös kulttuurisesti yhteydet sinne ovat meille tärkeitä. Koko Suomen asiana pitäisin myös poikittaisliikennettä, joka menee Merenkurkun yli ja joka on toiminut hallituksen ja Ruotsin hallituksen hyvässä suojelussa, mutta vielä ei ole ihan kestävällä tasolla. Hallitusohjelma tätä tukee ja myös ministeri on toimia tähän tehnyt. Onko ministerillä halua myös viedä tämä asia TEN-verkoston osaksi, koska sitä kautta Pohjoismaat ovat tiiviimmässä yhteydessä toisiinsa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näin tiukkana taloudellisena aikana tähän budjetin liikennepoliittiseen osuuteen sisältyy paljon tärkeitä asioita. Esimerkiksi raideliikenteeseen satsaaminen on tulevaisuutta, ja toivon tosiaan, että ei ehkä ensi vuonna, mutta lähiaikoina, saamme Tampereelle raitiovaunuliikenteen ja Turkuun raitiovaunut takaisin.

Mutta, ministeri Kyllönen, kaikki Varsinais-Suomen ja kaikki Satakunnan alueen kansanedustajat ovat hyvin huolissaan valtatie 8:sta. Se on tie, joka kulkee Turusta Rauman kautta Poriin, ja se on liikenneturvallisesti hyvin vaarallinen, siellä tapahtuu paljon onnettomuuksia. Sen vuoksi olimme kaikki hyvin iloisia, kun saimme sen liikennepoliittiseen selontekoon ja siihen myös tämän 100 miljoonan euron määrärahan. Mutta toivon, että ministeri nyt kertoisi, mitä kuuluu valtatie 8:lle, jotta, jos huolemme on turha, voisitte sen hälventää.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Sjöfartssektorn har ett sparkrav på 20 miljoner till 2015. Det blev klart i regeringsförhandlingarna. Det blev också klart att det inte får tas från bemanningsstödet som gör att vi har arbetsplatser på fartyg under finsk flagg. Just till 2015 måste inom sjöfartssektorn stora miljöinvesteringar göras på grund av svaveldirektivet. En grupp sitter och funderar på hur inbesparingarna ska göras, men hur ser minister Kyllönen på hur det här ska kunna genomföras så att inte arbetsplatser förloras?

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä jo useammassa puheenvuorossa esille tulleen Kasitien osalta minäkin odotan ministerin vastausta esitettyihin kysymyksiin. Lisään tähän vielä sen huomautuksen, että Kasitien kohdallahan me puhumme tärkeimmästä länsirannikon suuria vientisatamia yhdistävästä kuljetusväylästä, ja satamien toiminnan järkiperäistäminen ja tehostaminen on vahvasti kytköksissä jo pahasti ruuhkautuneen Kasitien perusparannukseen, ja siksi tätä hanketta ei pidä nyt lähteä riisumaan tai viivästämään, päinvastoin. Kysyisin ministeriltä: onko Turku—Pori-yhteysvälihankkeen rahoitukseen, puuttuvaan reiluun 100 miljoonaan, näkyvissä ratkaisua?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noista yksityistiemäärärahoista vielä. Tämä on kyllä pöyristyttävää tämä niitten leikkaaminen, mutta tässä yhtä lailla hallitus leikkaa toiseltakin suunnalta. Kuntarahoituksia pudotetaan tällä hetkellä alaspäin, ja yhtä lailla monet kunnat ovat siinä tilanteessa, että ne pudottavat näitä vapaaehtoisia kunnossapitorahoituksia.

Edustaja Kumpula-Natri otti tärkeän asian esille: poikittaisliikenteen. Olen samaa mieltä siitä, että poikittaisliikennettä tulisi edistää myös Suomen sisällä, myös Neuvostoliiton, korjaan, Venäjän suuntaan — täällä on puhuttu markoista, mutta nyt puhuin virheellisesti tästä. Yhtä lailla kuin liikennettä puu- ja energiakuljetuksien osalta Suomen, Venäjän ja Ruotsin välillä, yhtä lailla raideliikennettä Porin satamaan tulee kehittää.

Rikkidirektiivin osalta kysyisin ministeriltä vielä: onko Suomella yhtä lailla samanlaisia ajatuksia kuin Ruotsilla lähteä viemään yli valtakunnan rajan tavaraa ja tuotetta Norjan suuntaan, missä tämä SECA-alue ei vielä kohtaa rikkidirektiivirajoitusta?

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus verottaa liikennettä vuodessa yli kaksi kertaa niin paljon kuin se käyttää liikennejärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen. Nykyisellä menolla tämä perusväylästö rapautuu täysin kulkukelvottomaan kuntoon. Laskeeko hallitus, että maaseutua tyhjennetään sitä vauhtia, ettei tiestöäkään tarvitse kunnostaa? Pelkästään rahasta ei voi olla kiinni, koska hallitus on lupautunut esimerkiksi osittain kustantamaan liikenteen kannalta täysin tarpeetonta Tampereen tunnelia, joka maksaa valtiolle noin 60—70 miljoonaa ja jonka puuhamiehinä ovat olleet vuosia grynderit, kokoomus, vihreät ja osin keskusta.

Arvoisa ministeri! Tällä määrärahalla olisi saatu kunnostettua kaikki Pirkanmaan niin sanotut nerkoontiet hyvään kuntoon ja osin päällystettyä.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa aiemmin esimerkiksi edustaja Kalliorinne ja edustaja Ojala-Niemelä nostivat erittäin hyvin esille tämän Perämerenkaaren logistiset haasteet, ja en nyt sitten puutu niihin. Kun myös ministeri vakuutti tuossa omassa puheenvuorossaan, että Kaukosen silta etenee, niin asiat tuntuvat olevan sen suhteen hyvissä kantimissa.

Mutta kun viime syksynä Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso lanseerasi tällaisen yli 50 miljardin Verkkojen Eurooppa -työkalun, jolla on tarkoitus kehittää eurooppalaisia tietoliikenneyhteyksiä ja energiaverkkoja mutta ennen kaikkea liikenneinfrastruktuuria, ja kun tiedämme — niin kuin monissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi — että esimerkiksi tämä EU:n rikkidirektiivi kaikkein epäoikeudenmukaisimmin juuri Suomea ja kaikkein eniten pohjoista Suomea kaltoin kohtelee, niin kysyisinkin ministeriltä: miten tämän Barroson välineen käyttö on nyt sitten edennyt, ja onko Suomi, ennen kaikkea pohjoinen Suomi, saamassa sitten kohtuullisen osan näistä verkkojen kehittämisistä?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! 10 000 asukkaan Hangosta katosi yhtenä yönä 300 työpaikkaa, kun Koverharin terästehdas meni konkurssiin. Pääkaupunkiseudulle suhteutettuna se merkitsisi 30 000 työttömän syntymistä. Tämä on ollut traagista.

Ministeri on käynyt Hangossa ja suhtautunut Hangon tarpeisiin hyvin myötämielisesti. Kysyn kuitenkin: mikä on tilanne tänään, kun liikennepoliittisessa selonteossa jonon hännillä on Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen? Hätä on siellä tänään, tilanne on päällä. Hanke on ensi vaalikauden hännillä, ja siinä mielessä toivon, että sitä voitaisiin aikaistaa. Rahantarve on 50 miljoonaa. En esitä lisävelan ottamista, vaan pyydän, että ministeri kiinnittäisi budjettikirjassa huomiota siihen sivuun, missä sukanvarressa on 140 miljoonaa euroa jakamatonta varausta. Jos tämä halutaan hoitaa, tämä voidaan hoitaa heti. Alue on äkillisten rakennemuutosongel-mien edessä.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtatie 8:sta on käyty paljon keskusteluja, ja nyt sitä ollaan uudelleen selvittelemässä, mutta tästä hallituksen linjauksesta siitä, mikä on palkkio, kun uudelleenselvittelyjä tehdään: On tärkeätä, että saadaan hankkeita edullisemmin ja tehokkaammin ja kaikkia tyydyttävällä tavalla, mutta esimerkiksi valtatie 2:n kohdalla kyseiseen investointiin varattua rahaa jää 3 miljoonaa käyttämättä, ja olisi tärkeätä, että valtatie 2:n osalta niitä turvallisuusseikkoja, joita edelleen on, sillä 3 miljoonalla voitaisiin kehittää. Tämä ei ole mikään hyvä signaali nyt Kasitien osalta, jos tavallaan ollaan tekemässä jotakin uudelleensuunnitelmia, että sitten se säästynyt raha palautuukin johonkin muualle eikä nimenomaan sen väylän kehittämiseen, ylläpitämiseen. Kysynkin ministeriltä: miksi tämä epäjoh-donmukaisuus?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän liikenneväylästömme on siinä kunnossa, että voi sanoa, että tietty kansallisomaisuus on vaarassa. Määrärahat ovat sillä tasolla, että voi puhua, että nyt säästetään kustannusvaikutuksista piittaamatta. Me monesti sanomme, että nyt ei ole varaa investoida, ja se on totta, mutta nyt on myös tilanteita, (Matti Saarisen välihuuto) ettei ole varaa olla investoimatta, koska niiden investointihankkeiden tuottavuus on lyhyellä aikavälillä melkoinen.

Sosialidemokraatit ovat täällä puhuneet velkaantumisesta. Muistatteko te sitä, että 90-luvun alussa, jolloin Suomi velkaantui kovaa vauhtia, nimenomaan sosialidemokraatit, ja voimakkaasti, ottivat esille termin velkaelvytys ja sanoivat, että nyt pitää velkaelvyttää? Ja totisesti silloin velkaa tuli ja paljon. (Kari Uotila: Porvarihallitus oli 91—95!)

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosituhannen lopun suurinvestointi oli Päijänne—Keitele-kanava. Se rakennettiin tietyssä tilanteessa, Suomen ja Venäjän kaupan tasetilanteessa. Sen tarkoituksenmukaisuus moneen kertaan kyseenalaistettiin, mutta se on toteutettu ja se mahdollistaa vesiliikenneyhteyden Rautalammin reitiltä Lahteen. Kysyn: onko ministeriössä suunnitelmia Keitele—Päijänne-alueen vesistöjen väylien mittavammaksi hyödyntämiseksi? Erityisesti turismi ja muu vesimatkailu alueella ovat lapsenkengissä, ja myös elinkeinoelämän tarpeita se voisi palvella nykyistä enemmän.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Venäjän myönteinen kehitys näkyy ja lisää liikennevirtaa rajalla sekä koko Suomeen. 10 miljoonaa matkailijaa ylitti rajan viime vuonna. Vt 6:lla rekkaliikenne on suurinta koko Suomessa. WTO:n jäsenyys lisää liikennettä myös Kaakkois-Suomessa. Nyt vt 6:n Imatra—Lappeenranta-väylä on valmis, ja työsuunnitelmat vt 6:n Lappeenranta—Taavetti osalta ovat valmiit välittömästi.

Nyt ministeriössä valmistellaan uudenlaista järjestelmää, miten tämä tultaisiin toteuttamaan, ja se tulee vaikeuttamaan vt 6:n jatkotoimintoja, eikä se tule myöskään lisäämään turvallisuutta eikä poistamaan niitä rekkajonoja ja yleensäkään jonoja, joita siellä tällä hetkelläkin on. Kysyn ministeriltä: eihän ministeri ole ottamassa tämäntyyppisiä menettelytapoja, mitä nyt esimerkiksi vt 6:lle Lappeenranta—Taavetti-välille suunnitellaan?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti olin poissa salista. Minulla itse asiassa on hyvin yksinkertainen ja selkeä kysymys. Miten suomalaisten liikunnallisuutta edistetään liikenne- ja viestintäministeriön alalla vuoden 2013 budjetissa? (Mauri Pekkarinen: Meillä on niin huonot tiet, että joutuu juoksemaan, se tulee sillä tavalla!)

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Autoilu on pitkien etäisyyksien maassa luvattoman kallista. Arvoisa ministeri, lopettakaa nyt jo kaikenmaailman ruuhkamaksujen ja satelliittipaikannuksien suunnittelu tähän maahan ja keskittykää olennaiseen. Meidän pitää saada tieverkkoa parempaan kuntoon ja panostaa liikenneturvallisuuteen. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri, autokatsastuksesta. Oletteko viemässä autokatsastusta autokorjaamoille ja vaarantamassa tällä tavalla riippumattoman, perinteikkään autokatsastuksen Suomessa?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole vaatimassa lisää velkaa liikenteen kehittämiseen, mutta olen kysymässä ministeri Kyllöseltä priorisoinnista ja teidän strategiastanne tuleville vuosille.

Nythän näkyy selvästi myös joukkoliikenteen osalta, että te siirrätte tuolta maakunnista rahaa tänne suurten keskusten joukkoliikenteen rahoittamiseen ja jätätte maaseudun ja haja-asutusalueitten liikkumisen miten kuten kulkemaan. Nyt olette markkinoinut sitä, että olette laittanut Vantaan entisen kaupunginjohtajan Juhani Paajasen selvitysmieheksi, joka pohtii sitten eri rahojen yhdistelemisiä ja haja-asutusalueitten liikenteen parantamista, ja minun on hirveän vaikea ajatella, että hän juuri olisi asiantuntija haja-asutusalueitten liikenteen kehittämisessä. Viime vaalikaudella selvitysmies Olli Riikonen esitti kyytitakuuta, eli kaksi kertaa viikossa pääsisi autoton ihminen käymään asioimassa haja-asutusalueelta; se oli koko hallituksen kanta, ja laitettiin kokeilut (Puhemies koputtaa) liikkeelle. Mihin te olette unohtanut tämän kyytitakuun kehittämisen?

Ritva  Elomaa  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen antoi melko skeptisen lausunnon Kasitiestä ja Kasitien parannuksesta Länsi-Suomen uutisille pari päivää sitten. Olen ymmärtänyt, että hallitus kannattaa yrittäjyyttä. Uudessakaupungissa autotehdas alkaa valmistaa Mersuja ensi vuonna, siellä on soijatehdasta, yritystä, jopa autotehdas on aikonut palkata Nokian työttömiä Salosta autotehtaaseen töihin, suunnittelutöihin muun muassa. Kasitien kunto on todella huono. Kuljetukset pitää saada hoidettua hyvin. Maskun ympäristölupa umpeutuu, ja siitä olen tehnyt jo monta talousarvioaloitetta. Toivonkin, että sitä kannatettaisiin täällä. Kysymys kuuluu, kun ei Kasitiehen vielä tullut vastausta ministeriltä: mikä on Kasitien kohtalo?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti äärimmäisen tärkeän asian esille eli Kaakkois-Suomen liikennehankkeet niin valtatie 6:n osalta kuin myöskin kaksoisraiteen Luumäki—Imatra osalta. Ne eivät ole alueellisia hankkeita eivätkä mitään siltarumpupolitiikkaa, vaan niillä on nimenomaan Venäjän rajan osalta äärimmäisen tärkeä valtakunnallinen merkitys. Varsinainen kysymykseni liittyy tulevaisuuteen, eli kaivannaisteollisuudessa on mahdollista Lapin liiton mukaan synnyttää jopa yli 10 000 uutta teollista työpaikkaa, jotka totta mooses ovat tervetulleita. Tämä vaatii muun muassa malmin jatkojalostuksen kannalta ja osalta, että me saamme jatkojalostukseen uusia väyläratkaisuja, muun muassa lisää ratoja, ja totta kai maanteiden pitää olla kunnossa, vaikkapa se Kaukosen siltakin huomioiden siinä. Onko ministeriössä tai sitten ministeriöitten, eli työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenneministeriön, mietinnässä strategiaa siihen, millä tavalla malmit tai yleensä kaivannaisteollisuus saadaan Suomen maassa paremmalle tolalle (Puhemies koputtaa) ja eritoten sen kuljetukset?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri ajattelin, että en pääsekään käyttämään puheenvuoroa siitä, miten tärkeä edustaja Kärnän näkemyksiin liittyen on esimerkiksi meidän pohjoisimman ratayhteyden, Kolari-radan, sähköistys. Nimittäin naapureilla näyttää olevan erilainen strategia. Ruotsi sijoittaa tuolla alueella yli 200 miljoonaa euroa tieyhteyksiin, jotta malmit saadaan satamiin sieltä. Nyt jos Suomi jättää nämä investoinnit tekemättä, siinä käy niin, että Suomen puoleltakin alkavat virrata tavarat toisen maan puolelle, mutta jos me teemme omalla puolellamme näitä investointeja, me saatamme saada jopa Perämeren satamiin — Kemiin, Kokkolaan, Raaheen, joista on puhuttu — kuljetettavaa täältä Suomen puolelta. Noin 100 miljoonaa euroa Kolarin radan sähköistykseen mahdollistaa tällaisia uusia mahdollisuuksia myöskin satamaan, ja kun siihen liitetään jatkojalostuksia, silloin me puhumme isoista asioista. Nyt pitää näihin investoida. Täällä on käynyt ilmi, miten halvalla nyt rahaa maailmalta saadaan. Onko ministerillä tällainen investointistrategia (Puhemies koputtaa) mielessään?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin pääsee kehumaan hallitusohjelmaa, ja kun sellainen tilanne tulee, en voi olla sitä käyttämättä. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa todetaan liikennehankkeista, että vaalikauden alussa vireillä olleet hankkeet viedään keskeytyksettä loppuun. Savonlinnassa on tällainen hanke, kolmivaiheinen hanke, joka muodostaa yhden kokonaisuuden. Nyt tältä kolmannelta osuudelta on kuitenkin rahat viety ja hanke jää kesken. Arvoisa ministeri, voisiko hallitus pitää ohjelmastaan kiinni ja toteuttaa Savonlinnassa syväväylän siirron, joka on tämän yhden kokonaisuuden kolmas vaihe?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Jätin ihan tarkoituksella vt 8:sta vastaamisen tähän, koska tiesin, että siitä on tulossa kysymyksiä lukuisin joukoin, jotta kaikki saivat kysymyksensä esittää tärkeässä asiassa. Sanon näin, että ei jää kenellekään epäselväksi asia siinä suhteessa, että liikenneministeriössä toimitaan niitten ohjeitten mukaan, mitä ministeriöstä on annettu.

Hankkeen toteuttaminen vt 8:n osalta on palautettu uudelleen valmisteltavaksi, koska allekirjoittaneen kirjallisia liikennepoliittisen selonteon pohjalta hyväksyttyjä ohjeita ei tämän hankkeen valmistelussa ole noudatettu. Siinä selonteossa yhteisesti päätettiin eritoten valtatie 8:n osalta, jossa on tarkoitus käyttää eurolleen 100 miljoonaa euroa. Ei ole kysymys siitä, että haluttaisiin säästää tai haluttaisiin halpaa ratkaisua, vaan ajatus on ollut koko ajan selonteon linjauksen mukaan se, että valtatie 8:n palvelutasoa välillä Turku—Pori parannetaan niin, että siellä löydetään kustannustehokas, optimaalinen ja käyttäjälähtöinen ratkaisu. Ratkaisu ideoidaan avoimesti ja vuorovaikutuksessa käyttäjien ja elinkeinoelämän kanssa. (Ilkka Kanerva: Niin on tapahtunut jo!) Tavoitteena on parantaa koko yhteysvälin palvelutasoa, liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Osana hanketta pienennetään vedenhankinnalle tärkeiden pohjavesialueiden ja -ottamoiden pilaantumisriskiä Maskun kohdalla. Hanke on tavoitteena toteuttaa, lähteä toteutukseen, hallituskauden 2011—2015 aikana. Me olemme tähän yhteisvoimin sitoutuneet ja toivomme, että te olette myös kaikki tässä mukana.

Jos, entinen ministeri Kanerva, teidän kanssanne on jotain sovittu, niin meidän konttoria johtaa ministeri Kyllönen, ei entinen ministeri Kanerva, ihan terveisiä vaan sinne suuntaan. (Ilkka Kanerva: Mitä toi tarkoittaa, mitä te halveksutte eduskuntaa?) — Jos te vihjailette, että minä olen ollut tekemässä jotain sellaista päätöstä, joka vahingoittaisi tätä hanketta, niin minä sanon vain suoraan sen, että jos ei ole toimittu niiden ohjeiden mukaan, mitä ministeriö on antanut, niin silloin ministeri laittaa hankkeen uudelleen valmisteluun. (Ilkka Kanerva: Se on kysymys vain siitä, milloin hanke alkaa, kertokaa se!) — Minä sanoin juuri äskettäin, että hanke on toteutuslistalla tällä vaalikaudella 2011—2015. (Ilkka Kanerva: 2011 on mennyt jo!) — Jaa.

Se prosessi kaiken kaikkiaan vt 8:n kohdalla tulee toteutumaan, mutta se suunnitellaan niin kuin yhteisesti liikennepoliittisessa selonteossa on sovittu, ja kenelle se ei sovi, niin siitä voidaan sitten keskustella. Mutta sen on eduskunta päättänyt tänä kesänä, että näin tehdään. (Kari Uotila: Sen päätti edellinen hallitus!)

Siinä kysymyksessä, mikä täällä nousi esille joukkoliikenteen yhtenäisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämisestä, olemme tehneet hyvin vahvasti yhteistyötä 25 toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Prosessi on lähtenyt ensimmäistä kertaa nyt ihan aidosti liikkeelle, ja tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti saavuttaa tavoite siitä, että lippu- ja maksujärjestelmä aidosti kehittyy.

Edustaja Kumpula-Natri ei ole paikalla, mutta hän nosti esille kysymyksen poikkeavasta liikenteestä Merenkurkun alueella. Siitä on sen verran sanottava, että nyt ensimmäistä kertaa aidosti myös Ruotsin hallitus on mukana tässä prosessissa. Aiemmin Uumajan ja Vaasan kaupungit ovat lähinnä toimineet ja Ruotsi on antanut siunauksensa tälle, mutta nyt haetaan pitkäjänteistä yhteistä ratkaisua, ja tätä TEN-T-verkostotarkastelua ei ole vielä tässä vaiheessa tehty, kun pyritään löytämään kokonaisratkaisu asian kanssa.

Sitten kun edustaja Myllykoski nosti esille tämän vt 2:n, niin tässä on aidosti kysymys siitä, että valtion valtuusmenettely liikennehankkeissa ei mahdollista sitä, että me voisimme säästyneen rahan suoraan siirtää siihen samaan hankkeeseen, vaan meidän täytyy saada valtuus tehdä näin, koska muutoin se säästynyt raha siirtyy automaattisesti valtiovarainministeriölle sinne valtion kassaan. (Jari Myllykoski: Pohjattomaan!)

Sitten, edustaja Vehviläinen, jos tässä vielä lopuksi otetaan tämä joukkoliikenne, kutsujoukkoliikenne: Juhani Paajanen selvittää kaikkia yhteiskunnan maksamia kuljetuksia, ei pelkästään joukkoliikennettä tai pienissä kunnissa tapahtuvaa liikennettä vaan kaikkia maksuja, mitä tähän liittyy. Kaikenkattavasti kyytitakuuta ei ole unohdettu minnekään. Prosessit ovat vielä kesken toisin paikoin kunnissa, ja ne tulokset ovat meillä työn alla. Kutsujoukkoliikenteen kehittäminen on iso kysymys, jota viedään eteenpäin pienemmissä, vähäväkisissä kunnissa. Itse joukkoliikenne on tietysti siellä vahvempi, missä on joukot, mutta ei suinkaan ole unohdettu pieniä vähäväkisiä alueita, päinvastoin.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ajattelin lyhyesti käydä omaa tonttiani läpi. Aloitan ensinnäkin ympäristöministeriön osalta eli rakennetun ympäristön osalta joillakin asioilla, joita haluan teidän kanssanne jakaa. Lähdetään liikkeelle siitä, että totean alkuun meidän keskeisimmät tavoitteet, jotka ovat olleet pitkän aikavälin tavoitteita mutta jotka näyttäytyvät myöskin seuraavan vuoden budjetissa olennaisella tavalla.

Ensinnäkin nyt on puhe käytännössä siitä, mistä on valtakunnassa puute, eli erityisesti pääkaupunkiseudulla ongelmaksi on koitunut asuntotonttitarjonta ja asuntorakentaminen, joka kangertelee. Siksi me joudumme panemaan valtavan paljon paukkuja kasvukeskuksiin ja erityisesti metropoliseudulle parantaaksemme sekä asuntotonttitarjontaa että asuntorakentamista, ja tätä kautta me uskomme siihen, että se parantaa seudullista taloudellista toimintakykyä, lisää tietenkin seudun kilpailukykyä ja loppuviimeksi antaa potkua Helsingin seudulle koko Suomen veturina. Mutta tärkeää on myös se, ettei vain näistä kilpailukykynäkökulmista vaan myöskin yksittäisten henkilöiden näkökulmasta pidämme kiinni siitä, mikä hallitusohjelmassa lukee, eli tarjoamme entistä enemmän kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia. Tätä tietenkin me tarvitsemme, jos me pyrimme siihen, että me voimme vakauttaa vuokra- ja omistusasuntomarkkinoita.

Toisena tavoitteena on tietenkin lähteä myös siitä, että kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne omalta osaltaan eheytyy niin energiatehokkuuden kuin myöskin ihmisille tarjottavan hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden suhteen, ja tietenkin myös viime kädessä liikennetarve vähenee hyvällä suunnittelulla.

Kolmanneksi me tavoittelemme rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Tämähän on jo perintöä edeltävältä hallituskaudelta, jolloin uudisrakentamisen suhteen energiatehokkuus tuli jäädäkseen. Nyt tällä hallituskaudella me lähdemme korjausrakentamisen puolelle ja etsimme sieltä energiaa säästäviä ratkaisuja ja kannustamme uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon.

Arvoisa puhemies! Joitakin yksittäisiä asioita, joita meillä on tekeillä. Ensinnäkin hallitusohjelma lähti siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta arvioidaan tällä hallituskaudella, ja olemme nyt vakaasti etenemässä tuossa projektissa. Lähdemme siitä, että arvioinnin pohjalta tehdään erilaisia johtopäätöksiä, onko alueiden käytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmään tarpeen tehdä uudistamis- ja kehittämisehdotuksia.

Edistämme myöskin avustuksilla ja ohjauksilla tuulivoiman rakentamista ympäristön ja kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta sellaisille optimaalisille paikoille, mihin voidaan lisätä tuulivoimakapasiteettia Suomessa 2 000 megawattia vuoteen 2020 mennessä. Siinä meille tavoitetta.

Lähdemme myöskin siitä, että käynnissä on uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että korjausrakentamisen energiavaatimuksia koskevat säädökset tulevat voimaan. Näitä juuri nyt sitten valmistellaan.

Toinen samaan hengenvetoon liittyvä projekti on se, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää myöskin sitä, että uusittu — meillähän on jo energiatodistusmenettely, mutta uusittu — energiatodistusmenettely tulee voimaan ja se tulee myöskin koskemaan pientalokantaa, mikä viime hallituskaudella vielä jäi tekemättä. Nämä siis niitä EU-säädösten kautta tulevia velvoitteita, jotka laitetaan kansalliseen lainsäädäntöön nyt toimeksi.

Kosteus- ja hometalkoot jatkuvat, ja tätä kautta toimenpideohjelma on vielä vuodelle 2013 voimassa, ja vuotena 2013 on järkevää keskittyä erityisesti kiinteistönomistajien opastukseen ja asennemuutokseen näissä asioissa.

Laadimme myöskin valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian, jonka avulla me yhtenäistämme ja parannamme kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon laatua sekä luomme kansainvälisten sopimusten kansalliselle toimeenpanolle edellytykset.

Määrärahojen osalta ei ole kovin paljon herkkuja kerrottavissa, mutta minusta on kuitenkin tärkeää, että pidämme siitä kiinni, mihin olemme näissä edeltävissä tavoitteissa sitoutuneet. Ensinnäkin on hyvä todeta, että energia-avustuksiin me suuntaamme 13 miljoonaa euroa ja painotus on tarkkaan harkittu. Ensinnäkin lähdemme siitä, että energiatehokkuutta parantavia investointeja on jatkettava asuntokannassamme. Me tarvitsemme omia kannustimia rivi- ja kerrostaloasunnoille, ja erityisesti suuntaamme pienituloisille avustuksia pientalokantaan, joka parantaa energiatehokkuutta.

Valitettavasti, hyvät kansanedustajat, lämmitystapamuutosten avustamisesta me joudumme kokonaan luopumaan. Tietenkin voi sanoa, että tätä varmasti olisi tarvittu, mutta tämän taloudellisen kehyksen ollessa niin kireä ja vakauttamissuunnitelmien olemassaolon jälkeen meillä ei ole mahdollisuuksia enää tällä puolella satsata lämmitystapamuutoksiin. Mutta hyvää on kuitenkin se, että näissä isoissa energiatehokkuusvaatimuksissa tavallisia kuluttajia tuetaan vielä olemassa olevilla energia-avustuksilla.

Tuulivoiman suhteen saimme lisäpanostusta niin kaavoituksen avustamiseen 2 miljoonaa kuin sitten myöskin elyihin henkilöstöresurssien lisäykseen tuulivoiman rakentamisen vaikutusten arviointiin. Myöskin rakennusperintöön ja kosteus- ja hometalkoisiin vielä jotakin rahaa riittää.

Se valitettavasti, puhemies, on todettava vielä, että tutkimus- ja kehittämisrahoihin rakentamisen energiatehokkuusselvityksiin meillä ei tällä hetkellä ole rahaa. Eduskuntahan viime kaudella päätti, että tälle vuodelle tuo miljoonan potti pitää kuitenkin säätää. Olen pitänyt sitä tärkeänä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole vielä varaa siihen. Se on tärkeä juttu sen takia, että me emme tee tässä ajassa vääriä ratkaisuja ja virheitä.

Arvoisa puhemies! Koska minulla on kaksi näitä ministeriöitä, niin nyt sitten on esitelty ympäristöministeriö. Mitä tehdään tämän viestintäministeriön osalta?

No niin, kiitoksia, jatketaan. — Arvoisat kansanedustajat, nyt ollaan menossa viestintäministeriön toimialalla. Ensinnäkin kiitoksia eduskunnalle tuesta, että olemme saaneet viimein yleisradiouudistuksen päätökseen. Sitä kautta me olemme turvanneet myöskin tämän projektin. Se tietenkin tarkoittaa käytännössä sitä, että me otamme ensi vuoden alusta koko tuon yleisradiouudistuksen käyttöön. Näin ollen me esitämme talousarviossa 500 miljoonan euron määrärahaa siirrettäväksi Valtion televisio- ja radiorahastoon Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi vuonna 2013. Tämä rahoitusratkaisu ei varmasti esittelyjä kaivanne, koska tässä salissa siitä tunnetaan yksityiskohdat hyvin hyvin tarkkaan. Lait on nyt valmisteltu, ja ne tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Muilta osin myöskin tuo tulopuoli on hoidettu, ja sitä kautta, niin kuin on sovittu, aina budjetin arvioinnin yhteydessä, jos tulee niin miinusta kuin plussaakin ja tarvitaan 500 miljoonaan tilkettä, niin kun kysymys on budjettirahoituksesta, tuokin puoli on kunnossa.

Arvoisa puhemies! Sitten muita yleisiä huomioita. Viestintäviraston toimintamenoja olemme esittäneet korotettavaksi. Meillä on aivan valtava suma siinä, että ihmiset haluavat oikeutta omille viestintäyhteyksilleen. Me tarvitsemme ihmisiä, jotka tulevat auttamaan, ja sitä kautta lähdemme siitä, että Viestintäviraston pitää puuttua viestintämarkkinoiden epäkohtiin ja tarjota myöskin taajuuksia uusille käyttötarkoituksille, vauhdittaa omalta osaltaan nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtia posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalveluiden vähimmäistasosta. Kerta kaikkiaan meillä ei ole, kun myöskin tietoturvaa pitää vahvistaa, tarpeeksi väkeä tässä töissä. Minusta kohtelias esitys on ollut se, että me tarvitsemme lisäresursointia. Nyt me esitämme, että me katamme tätä Viestintäviraston toimintamenoa lisäyksellä, joka kuitenkin todellisuudessa tulee omalta osaltaan alan toimijoiden maksettavaksi.

Sanomalehtituki. Lähdetään siitä, että talousarviossa esitetään 0,5 miljoonan euron määrärahaa valtakunnallisilla vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien ja niitä ostavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen ja ruotsinkielisen uutispalvelun tukemiseen. Uutena kohteena on, hyvät edustajat, otettu mukaan karjalan kieli.

Myöskin valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen olemme halunneet resursseja. Olemme pitäneet tiukasti siitä kiinni, että laajakaistahanke jatkuu. Tarvitsemme tätä Kuituverkko kotiin -hanketta, ja sitä kautta laajakaistahankemäärärahalle esitetään 9,5 miljoonan euron pottia seuraavalle vuodelle, eli aikaisemmat määrärahat ovat myöskin sitä kautta käytettävissä. Valitettavasti siellä vielä on hyvin hyvin paljon aikaisemmilta vuosilta jäänyt (Puhemies: Nyt on jo 10 minuuttia!) määrärahaa käyttämättä.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, uskon teidän vilpittömyyteenne edelleenkin, ja ongelma on erittäin suuri kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osalta, varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla. Se on myöskin inhimillinen kysymys.

Kansallisesta omaisuudestamme on 550 miljardia kumminkin vanhoissa rakennuksissa. Korjaus- ja täydennysrakentaminen vetäisi varmasti ja työllistäisi. Eikö kannattaisi kumminkin panostaa sinne? Samaten asumisoikeustuotanto on sellainen, joka vetää automaattisesti. Sinne kannattaisi lyödä rahaa, koska se tuottaa tuloksen.

Odottaisin, että tulisi joitain radikaaleja ratkaisuja Aran rahoitukseen, rahoituskäytäntöihin. Tämä on niin suuri kysymys Helsingin alueella ja koko pääkaupunkiseudun alueella, että tarvittaisiin aivan uudenlaisia ratkaisuja. Minua kiinnostaisi kuulla, kuinka te tämän näette, muuta kuin sen, mitä te äsken kerroitte.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kiru, olette luvannut kuusinkertaistaa vuokra-asuntotuotannon. Kerron teille, mikä on tämän päivän tilanne. Vuokra-asuntoja on aloitettu vajaa 500, aso-asuntoja noin 600 ja sen päälle pieni joukko erityisryhmien asuntoja. Tavoite on 7 500. Jäädään jälkeen tuhansia asuntoja tänä vuonna. Tunnustatteko, että olette epäonnistunut? Samalla olette syyttänyt Aran johtoa siitä, että tässä tilanteessa ollaan tällä hetkellä. Eikö se osoita huonoa johtajuutta, jos alaisia syytetään siitä, että niihin tavoitteisiin, joita itse olette asettanut, ei olla pääsemässä? Yleishyödyllisyyslainsäädännön osalta on tehty perusteellista selvitystä. Ette ole vienyt sitä eteenpäin. Kysyn: miksi? Mitä te aiotte asialle tehdä myös ensi vuoden budjetin osalta kirjattujen 7 500 vuokra-asunnon rakentamisen suhteen?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiurua on syytä kiittää siitä, että erityisryhmien asuntotuotantoon varataan jälleen tänäkin vuonna se 110 miljoonaa euroa investointiavustusta.

Viime vaalikaudella alkoi myös lähtölaukaus puurakentamisen uudelle nousulle. Kuten me hyvin tiedämme, puu rakennusmateriaalina pienentää rakentamisen ympäristökuormitusta, ja myös sen kotimaisuusasteen takia sen on arvioitu lisäävän työpaikkoja. Samaten myös vaihtoehtoisena materiaalina se samalla voisi edistää alan kilpailua. Meillä on tälläkin hetkellä erinomaisia esimerkkejä uusista innovaatioista puurakentamisen saralla, muun muassa Stora Enso, joka pystyy rakentamaan niin sanotusti teltan sisällä, jotta kosteusongelmilta vältytään. Mutta rakentamismääräyksissä on edelleen parantamisen varaa sen suhteen, että puurakentamisesta saataisiin aidosti tasapuolista muun rakentamisen kanssa. Miten olette aikonut edistää tätä sektoria?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kiitos karjalan kielen mukaanottamisesta! Toisekseen, vielä kerran tunnustus tästä yleisradiorahoituksen järjestämisestä. Se on tärkeä viestintäpoliittinen asia.

Mutta sitten asuntopolitiikkaan. Todellakin meillä on puute kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Meillä on tultu siihen tilanteeseen, että nykyiset rakennuttajat eivät halua rakentaa näitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, vaikka budjettiin on rahoitusta tähän teidän johdollanne saatu. Missä vaiheessa nyt ovat ne näkemystenne mukaiset toimet, että uusien rakennuttajien kohdalla kunnat ja valtio olisivat enemmän vastuussa siitä, että me saamme kohtuuhintaisia asuntoja ja että ne pysyvät myöskin kohtuuhintaisina asuntoina? Miten tätä asiaa nyt hallituksen sisällä ajetaan?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asia on juuri niin kuin edustaja Myller sanoi. Meidän asuntomarkkinatilanteemme on täysin jumiutunut, ja me tarvitsemme täysin uusia keinoja ja uusia toimijoita saadaksemme sen jumin auki. Erityisesti kohtuuhintaisista asunnoista, erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, on huutava pula. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjattu viisaasti, että on sovittu ohjelmasta ryhmärakentamisen sekä muiden uusien asumiskonseptien edistämiseksi. Olisinkin kysynyt ministeriltä: mikä tässä on tilanne, ja miten ministeriössä edistetään uusien asumiskonseptien kehittymistä ja pääsemistä mukaan markkinoille? Tämä toisi meille vaihtelua rakentajien suhteen, ja minä uskon, että se toisi vauhtia myös puurakentamiseen, mistä edustaja Virolaisen esitti huolensa, ja tätä kautta saisimme vaihtelua sekä hintoihin että laatuun.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asunnottomien määrä on vuodesta 2005 alkaen Helsingissä kasvanut 42 prosenttia. Viime vuoden alussa Helsingissä oli yli 6 000 vailla vakinaista asuntoa olevaa ihmistä. Erityisesti on kasvanut nuorten, 20—29-vuotiaiden, asunnottomuus. Nämä nuoret asunnottomat eivät pääsääntöisesti ole muualta Helsinkiin tulleita vaan helsinkiläisten perheiden lapsia. Myös asunnottomien naisten määrä on kasvanut. Itseäni järkyttää näissä luvuissa erityisesti se, että nimenomaan nuoret jäävät ilman asuntoa. Suuri osa uusista asunnottomista on nuoria. Asuntoministeri Kiuru, kysyn teiltä: miten valtio on paneutunut erityisesti nuorten asunnottomuuden vähentämiseen? Tässäkin asiassa kyse on nimenomaan arvovalinnoista.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rakentaminen todella on hiipunut, ja on huolestuttavaa, että on niin paljon pienituloisia, keskituloisia, lapsiperheitä asunnottomina. Ja on sellaisia nuoriapareja, jotka suunnittelevat perheen perustamista mutta eivät löydä kohtuukokoista ja -hintaista asuntoa itselleen, ja perheen perustaminen siirtyy tämän takia.

Nyt täytyy miettiä sitä, minkälainen tilanne Suomessa oli 60—70-luvulla. Silloin yhteiskunta tuki hyvin paljon aravarakentamista, ja yksityiset henkilöt, joilla oli pienet tulot, saivat valtiolta sellaisia lainoja, että pääsivät melkein opiskelupaikasta suoraan ensimmäiseen työpaikkaan ja sitten pystyivät hankkimaan omistusasunnon. Tänä päivänä on aivan mahdotonta nuorille pariskunnille hankkia pääkaupunkiseudulta omistusasuntoa, jos ei ole pääomaa entuudestaan. Toivoisin, että huomioidaan ne hyvät asiat, mitä oli silloin kymmeniä vuosia sitten: tämä tuki meni yksityishenkilöille eikä näille suurraken- tajille.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru on paitsi luvannut kuusinkertaistaa vuokra-asuntotuotannon, hän on myös luvannut syvästi edullisempia vuokra-asuntoja. Kun nyt katselee pääkaupunkiseudulla ympärilleen ja kuulee niitä vuokrahintoja ja tietää niistä, niin missähän nämä edulliset asunnot mahtavat tällä hetkellä sijaita? Olisi hyvä tietää.

Ja miksi haja-asutusalueille, ministeri Kiuru, ei anneta rakentaa? Oikein hyvänä kärjekkäänä esimerkkinä tästä on Pirkanmaa. Maaseudun asukkaat pakotetaan kuntakeskuksiin. Tämä on sitä keskittämispolitiikkaa parhaimmillaan.

Asuntojen korjausavustuksia leikataan, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen ja hissien rakentamiseen ohjataan entistä vähemmän rahaa. Eli lyhyesti: hallituksen asuntopolitiikka on täysin kestämätöntä.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä sivulla 736 lukee momentti 37:n kohdalla: "- - myönnetään 2 000 000 miljoonaa euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten." Erinomainen asia, ja kannatan tuulivoimarakentamisen kehittämistä Suomessa, ja siihen ovat ministeriöt sitoutuneet. Ongelma on vain siinä, että tällä samalla momentilla viime vuonna luki, että aluearkkitehtitoimintaan on varattu 500 000 euroa, ja se on nyt poistettu kokonaan. Aluearkkitehtitoiminta tarkoittaa sitä, että kunta tukee pienien kuntien kaavoittajien palkkakuluja. Näitä kuntia on 58 kappaletta. Jos tämä tuki poistuu, niin kuka siellä pienessä kunnassa tekee sitä kaavoitustyötä ja vie samalla myös sitä tuulivoimarakentamista eteenpäin? Kysymys on siitä, olisiko mahdotonta ajatella, että se 500 000 euroa olisi siellä aluearkkitehtitoimintaan myös jatkossa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suurimpia puutteita ikäihmisten eheässä hoito- ja asumisketjussa on välimuotoisten hoito- ja asumispaikkojen vähäisyys. Tarvitsemme paljon uusia ryhmäkoteja, tavallista palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista. Tällä hetkellä kotona asuu ihmisiä, joiden paikka ei inhimillisesti ottaen ole enää koti. Laitoksissa asuu ihmisiä, joiden ei tarvitsisi olla siellä, jos esimerkiksi tehostettua palveluasumista olisi riittävästi.

Miten ministeriössä aiotaan tukea kuntia rakennuttamaan näitä välimuotoisia hoito- ja asumispaikkoja, ja toisaalta, miten voidaan estää monikansallisia yrityksiä valtaamasta nykyistä enempää ikäihmisten hoito-, hoiva- ja asumispalvelumarkkinoita? Valitettavasti nämä yhtiöt saavat myös verorahaa tällä hetkellä Aran avustuksina.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Kiuru! Runsas vuosi sitten esititte mätäkuun tarinan, että rakennetaan vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso on 3—4 euroa neliömetriltä kuukaudessa alhaisempi ja vielä ilman valtion tukea. Olette edelleen samaa mieltä mutta niin, että nyt korkotuki puolitetaan, eli tarvitaan sittenkin valtion tukea. Jokainen asiantuntija tietää, että tavoite on edelleen utopiaa. Kuten täällä Reijonenkin totesi, tavoitteesta ollaan voimakkaasti jäljessä, ja yhtään edullista vuokra-asuntoa ei ole vieläkään rakennettu. Miten aiotte selvitä tästä tilanteesta jatkossa, että uskottavuus säilyy suomalaisessa yhteiskunnassa?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri, olette syyttänyt pääkaupunkiseudun kuntia, mutta turha syyttää, koska sixpack-puolueet ovat vallassa näissä kunnissa. Onko niin, että tämän hallituksen asuntopolitiikan voi tiivistää siihen, että vuokra-asuntoja ei ole eikä tule, omistusasumista tiukennetaan korkovähennystä heikentämällä ja haja-asutusalueille ei anneta rakentaa? Surullista, jos näin on.

Se oli hyvä uutinen, että te, ministeri, lisäätte Viestintävirastoon voimavaroja, jotta voitaisiin taistella niitä operaattoreita vastaan, jotka katkaisevat lankaverkot ilmoittamatta eivätkä järjestä korvaavaa palvelua tilalle, niin ettei kaikkien tarvitsisi toimia, kuten itse olen joutunut toimimaan: tein rikosilmoituksen, ennen kuin sain omat operaattorini heräämään siihen, että kansanedustaja toki tarvitsee laajakaistan. Oletteko sitä mieltä, että nämä toimenpiteet ovat riittäviä, vai pitäisikö tehdä vielä jotain muuta operaattoreitten toiminnan ehkäisemiseksi?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä hallitusohjelmassa halu rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille on selkeästi esillä. Ja pieni huomautus sinne perussuomalaisten Mölsälle päin: ministeri Kiurun esitys perustui nimenomaan tähän, että korkotuen ehtoja helpotetaan ja valtuuksia annetaan riittävästi.

Nyt olemme nähneet, että markkinatilanne on sellainen, että rakentajat eivät nyt halua rakentaa. Siksi mielestäni on erinomaisen tärkeää, että tämäkin asia on nyt otettu tosissaan ja ministeri on puhunut siitä, että pitää sitten valtion ja kunnan kerta kaikkiaan ottaa enemmän vastuuta myös tästä itse rakentamisesta. Jos ei hyvällä, niin sitten pikkusen pakolla, että ei tästä mitään tule. Minä kannatan kyllä tässä suhteessa sitä, että aletaan sitten, lainausmerkeissä, sosialisoimaan, jos niin on asiat, että rakentaminen ei muulla tavalla kiinnosta. Kyllä minusta tämä on niin iso yhteiskunnallinen kysymys — nimenomaan vuokra-asuntoja ja edullisia sellaisia, että lapsiperheillä ja muilla ihmisillä on varaa niissä asua, tarvitaan — että tarvitaan määrätietoisuutta, (Puhemies koputtaa) ja nimenomaan tässä hallitusohjelmassa sen hengessä sitä on kyllä korostettu.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä on todettu ja ministeri itsekin on sen sanonut, Helsingin seudulla asuntomarkkinat ovat ylikuumentuneet. Kaikenlaisista asunnoista on pulaa, lähtien omakotitaloista, rivitaloista, kerrostaloista — siellä kovanrahan vuokrat ja tuettu vuokra — omistusasunnot, asumisoikeusasunnot jne. Miten voidaan päästä eteenpäin?

Kyllä minun näkemykseni on se, että yleishyödyllistä lainsäädäntöä pitää kehittää, ja se kehittäminen lähtee siitä, että kannustetaan toimijoita. Meillä on aivan riittävästi toimijoita tällä hetkellä, mutta siellä ei ole minkäänlaista kannustinta. Siellä on 40 vuoden ikkuna, joka säätelee tätä kokonaisuutta. Välimalli viime kaudella oli erinomaisen hyvä esimerkki. (Pia Viitanen: Kalliita asuntoja! — Välihuutoja) Välimallilla saatiin rajusti lisää rakentamista, mikä osaltaan helpotti tilannetta. Se, että yleishyödyllistä lainsäädäntöä tarkistellaan siten, että miten ne saadaan houkuttelevammiksi. Jos olisi vaikka 20 vuotta sidottua, tiedon mukaan jo se kannustaisi toimijoita toimimaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä huutavaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pulaa tulevat pahentamaan lähiaikoina tuhannet säännöstelystä vapautuvat vuokra-asunnot, jotka joutuvat sen jälkeen markkinaehtoisen saalistuksen kohteeksi, noin kärjistettynä. Kysymys on varmasti poliittisesta kädenväännöstä: halutaanko yhteiskunnan osallistumista aidosti vuokrien alhaalla pitämiseen, asuntotuotannon turvaamiseen, vai ei. Budjettiin on merkattu omistusasumisen korkovähennystukea 520 miljoonaa ensi vuonnakin. Sitä ei kukaan kritisoi, mutta vuokra-asumisen tukemiseen ei haluta antaa mitään.

Kysynkin ministeri Kiurulta: Olette tavannut pääkaupunkiseudun päättäjiä, olette tehnyt ehdotuksen uudesta toimijasta asuntojen tuottamiseksi jne. Missä tämä mättää, mättääkö tämä itse asiassa poliittisista intohimoista? Toiset haluavat asuntopolitiikan toimivan vain markkinaehtoisesti, ja toiset haluavat, että yhteiskunnalla pitää olla siinä oma vastuu ja velvoite mukana.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kohtuuhintainen asuminen on herättänyt täällä salissakin paljon taas tänään keskustelua ja tietenkin syystä. Koti on ihmiselle tärkeä, se on turva, ja se on oikeastaan se edellytys sille, että pystyy toimimaan yhteiskunnassa ja pitämään itsestään huolta. Myös tästä näkökulmasta on erityisen hienoa, että panostetaan erityisryhmien asuntotuotantoon, ja myöskin, että täällä korjaus- ja energia-avustuksissa on otettu huomioon erityisryhmiä, kuten vanhuksia ja vammaisia.

Olisin oikeastaan tässä vähän laveammin ajatellut näitä erityisryhmiä, kuten mikä on asuntopolitiikan suhde maahanmuuttoon ja kotoutumiseen. Kun mennään sinne puolelle, niin iso ongelma kotoutumisessa itse asiassa ilmenee ihan arjen käytännöissä, kun asutaan esimerkiksi kerrostaloissa, ja minkälaiset ovat siellä ne käyttäytymisen pelisäännöt, niin ne ovat yllättävän isoja riitoja, mitä tästä syntyy. Se on vakava uhka myöskin edelleen, että se edistää sitä, että ihmiset eriytyvät ja asuvat selkeästi erillisillä alueilla. Miten tätä voitaisiin ottaa ehkä vahvemmin huomioon myöskin asuntopolitiikassa ja -suunnittelussa? Meillä on paljon hyviä käytäntöjä, missä ihan konkreettisella tasolla opetellaan sitä asumista, mutta tarvittaisiin ehdottomasti, että sitä voitaisiin valtakuntaistaa koko valtakunnan tasolle.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Iso asia, ympäristövaliokunnassakin on käsittelyssä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, ja lakiahan on turha muuttaa, jos ei sitä ole aikomus viedä joustavammaksi ja käytännöllisemmäksi.

Ympäristöministeriö pyysi myös Kouvolan kaupungilta lausuntoa tästä lakiehdotuksesta, ja tässä valmistelussa ei ollut otettu ollenkaan kantaa maankäyttö- ja rakennuslain kappaleeseen 24 "Pakkokeinot ja seuraamukset", joka monen rakennustarkastajan mielestä ympäri Suomen vaatisi tuhdimpaa tarkastelua nimenomaan pakkokeinojen ja aikaa vievän kuulemisen ja muutoksenhakuprosessin järjestämisestä sellaiseksi, että se palvelisi muitakin kuin valittajaa eli sitä hankalaa naapuria, joka ei välitä muun yhteiskunnan viihtyvyydestä ympärillään. Ja kun ministeri peräsi näitä uudistamis- ja kehittämisehdotuksia: olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja toivon, että tutustutte, jollette ole jo tutustunut, tähän.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä asia nyt, kun myös Yle-vero on tulossa, on se, että Ylen palvelut ovat joka puolella Suomea tasapuolisesti saatavilla. Ylen hd-lähetykset eivät valitettavasti tällä hetkellä joka puolella Suomea näy, ja esimerkiksi Länsi-Suomen alueella, Lapissa, Ähtärin lähettimestä ja Vuokatin alueella on erittäin suuria peittoalueita.

Sitten maksullisten kanavien suhteen esimerkiksi Ähtärin lähettimestä numero 188 A- ja B-kanavaniput näkyvät siellä, mutta eivät C- ja D-niput, mistä nämä maksulliset kanavat, kuten Canal+ ym., näkyvät.

Te vastasitte minun kirjalliseen kysymykseeni, että liikenne- ja viestintäministeriön käyttösuunnitelmissa tälle kanavanippu C:lle on osoitettu lähetystaajuudet, mutta Digita Oy ei ole ottanut sitä käyttöön. Rouva ministeri, voisitteko te vaikuttaa Digita Oy:hyn, että nämä lähetystaajuudet otettaisiin käyttöön ja maksulliset kanavat tulisivat myös näiden alueiden näkyvyyteen?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Te olette tänään hyvällä päällä, kun 3 minuuttia. Se on hienoa.

Mutta minä yritän olla sitten nopea. Minä lähden siitä, että en vastaa näihin yksittäisiin kysymyksiin, vaan käydään sitten keskustelut kahdenvälisesti ja katson sen ison kuvan, josta tässä on hiukan epäselvyyttä.

Minä en kyllä allekirjoita sitä edustaja Paloniemen väitettä, että hallituksen asuntopolitiikka on epäonnistunut. Ensinnäkin sellaisen kannan ottaminen näin varhaisessa vaiheessa, kun me olemme todella pyrkineet muuttamaan keskeisiä ongelmia, jotka ovat yhteiskunnassa vialla, ja me olemme pyrkineet hakemaan niihin ratkaisua; minä haluan, että katsotaan hiukan nenää pidemmälle, koska selän taakse jää kaikilla elettyä elämää, ja se, mikä elettyä elämää on, on se, että viime hallituskaudella tehtiin kyllä hyviä toimenpiteitä tämän ison kuvan korjaamiseksi sen suhteen, että saadaan lisää asuntoja.

Totta kai 12 000—13 000 asuntoa me rakennamme nyt joka vuosi pääkaupunkiseudulle. Asuntojen lisääminen on tärkeää. Kaikkien asuntojen lisääminen on tärkeää, olivat ne sitten omistusasuntokäyttöön, vapaarahoitteiseen vuokrakäyttöön tai Aran tukemaan vuokra-asuntokäyttöön. Tämä on se iso kuva. Totta kai kaikkea tarvitaan. Mutta kun me emme voi yksistään ajatella, että kukaan ei välitä siitä, mikä on se alhaisin vuokra esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Meille ei, kuulkaa, tule tänne ihmisiä tekemään näitä töitä enää, jos täällä asuminen menee liian kalliiksi, ja kyllä minä asuntoministerinä olen erityisen huolissani siitä, että koko tämän viimeisen kymmenen vuoden aikana normaalia vuokra-asuntokantaa ei ole syystä jos toisestakaan pystytty lisäämään. Niitä on erilaisia spekulaatioita, ja minusta edustaja Uotila käytti hyvän puheenvuoron tähän asiaan liittyen.

Nyt kysymys onsiitä, että me tarvitsemme näitä kohtuuhintaisimpia, normaaleja vuokra-asuntoja lisää. Olen luvannut, toisin kuin Mölsä totesi, että juuri tätä puolta — meillä on muutama sata normaalia vuokra-asuntoa saatettu rakentaa tämän kymmenen vuoden aikana joinakin vuosina — haluan sen luvun moninkertaistaa, sen takia, että siinä on kysymys perusoikeudesta ihmisten saada tällä alueella vielä palveluja, samoin kuin siitä, että niiden ihmisten, jotka ovat palvelusektorilla töissä, palkka riittää vielä siihen, että täällä on kohtuuhintaisia asuntoja tarjolla. Kohtuuhintaisuus tarkoittaa noin 11:tä euroa plus todella todella pientä tasausta siihen päälle. Ei ole mahdollista lypsää näitä ihmisiä hengiltä asumisen suhteen, ja se on minun ehdoton kantani. Minä en hyväksy sitä, että me lähdemme siitä lähtökohdasta, että tämä unohdetaan kokonaan. Kaikkea pitää edistää, mutta myös kohtuuhintaisuutta.

Nyt on vain niin, kuulkaa, edustajat, että vaikka miten päällään tässä hyppisi, niin ei tämä ole vain yksistään asuntoministeri Kiurun projekti. Minä olen saanut eduskunnalta vahvan tuen siihen, että nämä lukemat, jotka me olemme yhdessä sopineet, toteutetaan, ja hallitus on sitoutunut myöskin taloudellisesti niitä edistämään. Se vain on niin, että näihin talkoisiin osallistuvat muutkin kuin asuntoministeri Kiuru, ja minä olen siitä hirveän tyytyväinen, että minä olen saanut täällä vahvan tuen sille, että minä en ole yksin viemässä näitä asioita eteenpäin. Sen takia minä todella ihmettelen sitä edustaja Reijosen käsitystä, että täällä olisi vain syyllisiä olemassa.

Minusta tässä lähtökohta on se, että minä haluan, että me kaikki ymmärrämme, kuinka hyvää työtä Arassa tehdään. Siellä on loistavat asiantuntijat. Minulla on 11 virkamiestä ministeriössä, 54 Arassa. Totta kai minua kiinnostaa: minä en ole näissä talkoissa yksin, minun on pakko miettiä, mitä Ara tässä ajassa tekee. Me olemme erityisesti toivoneet, niin kuin edustaja Väätäinen tässä toivoi, että Aran rahoituskäytäntöjä ja muitakin käytäntöjä pengotaan ja katsotaan, miten ne vastaisivat paremmin meidän kysyntään. Tämä on se iso kuva, ja sen takia minä olen alkanut tulla vuodessa siihen tulokseen, että markkinat, kuulkaa, vain eivät tätä asiaa hoida.

Edustaja Mäkinen jo totesi, että meillä pitää olla uskoa markkinoihin. Kyllä minullakin tiettyyn pisteeseen asti on, mutta kun nämä markkinat ovat kuitenkin suhteellisen pienet. Minä olen kaikenlaisia herroja ja rouvia istuttanut sohvalla ja kaikenlaisia lounaita ja päivällisiä tässä joutunut syömään sen takia, että olen kysynyt, voisivatko markkinat hoitaa näitä tehtäviä. Ja vaikka me tekisimme mitä yleishyödyllisyyslainsäädännön puolelle, niin nyt näyttää siltä, että mitään suuria tarjouksia ei ole tulossa. Minusta on nyt tärkeää, ettei ammuta kaikkia ideoita aina alas, koska minun tehtäväni on tuottaa ideoita, joista sitten kunnalliset päättäjät valitsevat, mihin suuntaan he haluavat lähteä.

Eli siten, edustaja Myller: todellakin, nyt me joudumme miettimään, mistä me saamme niitä toimijoita tänne kentälle. Jos kunnat haluavat nyt rakentaa, tahtotila on olemassa, pääkaupunkiseutu on siihen sitoutunut. Eilen huomasin myöskin, että täällä on vahva päättäjien porukka, joka haluaa asuntopolitiikkaa edistää. Minusta se on vahva tahtotila, ja nyt meidän pitää tukea kuntia siinä, että saadaan myöskin rakennettua. Nyt pitää miettiä, miten se homma todella tehdään. Tämän kääntöpuolena on vielä se, josta edustaja Mölsä kysyi, että voimmeko me katsoa, ettei veronmaksajien hyvää tukea valu vain joidenkin muiden pussiin ja loppukäyttäjästä ei enää ole siinä hyötyjäksi. Minusta se on oivallinen kysymys, kenen pussiin nämä menevät. En minä voi ministerinä esittää, että me tuemme korkotuen puolittamisella, (Puhemies koputtaa) omavastuukoron puolittamisella, ja se valuu jonkun muun pussiin. Sen pitää valua käyttäjän pussiin tietenkin, niin että kohtuuhintaisuutta voidaan edistää. Sitä varten me joudumme tekemään aika ison projektin siinä, että omakustannusperiaatetta noudatetaan jatkossa. Mitä ne kaikki toimet ovat? (Puhemies koputtaa) Minä en osaa vielä sanoa, mutta tätä me juuri nyt tällä hetkellä selvitämme.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen jossakin määrin itsekin perehtynyt näihin asuntoasioihin. Tässä on vain nyt valitettavasti semmoinen tilanne, että halut eivät riitä. Edustaja Viitanenkin viittasi, että hallitusohjelmassa on vahva halu saada asuntoasiat kuntoon.

Te olette nostanut esille omavastuukoron puolituksen 3,4:stä 1,7:ään. Käytäntö kuitenkin tänä päivänä on se, että kun korot ovat alhaalla, valtio ei ole juuri tämän takia tukenut lainkaan sosiaalista asuntotuotantoa. Eikö tämä ole totta? Tunnustakaa tosiasia.

Nyt ei enää näpertely auta. Minä odotan sitä hetkeä, kun vasemmisto esittää valtion tuella toimivan rakennusliikkeen, joka lähtee toteuttamaan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Budjettirahoitusta muuten siihenkin tarvitaan. Tärkeintä on lähteä kehittämään ensinnäkin tonttipolitiikkaa, rakentamismääräyksiä, joilla sitä hintaa oikeasti saadaan alas. Ei se auta yhtään mitään, että me täällä haaveilemme mutta emme tee yhtään mitään. (Puhemies koputtaa) Pää- kaupunkiseudun kunnissa (Puhemies koputtaa) on päätösvalta hallituspuolueilla. Ratkaistaan se asia siellä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Yle-laista. Se oli aivan loistava laki, kun se saatiin aikaiseksi. Sillä varmistettiin se, että Yleisradio ei täysin ajaudu hallituksen sylikoiraksi. Tosin se aika hyvin siellä jaloissa nykyisin tahtoo aina välillä pyöriä.

Sen lisäksi, kun sanottiin, että ei lämmitystapoihin tule enää lisää rahoja, onko arvon ministeri ottanut huomioon sen, että meillä on kymmeniätuhansia, jollei satojatuhansia, pientaloja, joissa on öljylämmitys näillä hinnoilla? Niissä taloissa asuvat ihmiset ovat hyvin usein pienituloisia, asuvat maaseudulla pitkien matkojen päässä, jossa paitsi liikkuminen on kallista bensan hinnan takia myös sen mökkipahasen lämmittäminenkin on erityisen kallista. Onko näihin tulossa minkäänlaista apua ja kompensaatiota? Näillä ihmisillä ei ole varaa panna 15 000:ta siihen, että vaihtaisivat kaukolämpöön tai maalämpöön tai johonkin muuhun. Nyt pitäisi saada kompensaatioita tähän öljyn hintaan.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitän periaatteellisen kysymyksen tavallisten tv:n katsojien puolesta. Kysymykseni koskee televisio- ja viestintäpolitiikkaa. Nyt digi-tv:n seuraava evoluutioaskel on se, että tästä standardidigi-tv:stä siirrytään niin sanottuun teräväpiirtotelevisioon. Alustavien linjausten mukaisesti osa maanpäällisen verkon kanavista olisi katseltavissa vain kaikkein uusimmalla tekniikalla, mikä asettaisi kaapeliverkon ulkopuolella olevat television katsojat vähän heikompaan asemaan, millä olisi myös aluepoliittisia heijastusvaikutuksia. Nyt kysyisin ministeri Kiurulta: kuinka te aiotte turvata sen, että antenniverkon varassa televisiota katsovat kotitaloudet ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden tv:n katsojien kanssa?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puurakentamisen edistäminen on Suomelle tärkeä tavoite, ja itse asiassa Suomessahan perinteisesti pientalorakentaminen onkin perustunut puun käyttöön. Nyt EU:n rakennustarvikeasetus vaatii voimaan tullessaan ensi vuoden heinäkuussa CE-merkintää kaikelta rakentamisessa käytettävältä sahatavaralta. Kysyisinkin ministeriltä: näkeekö hän tässä laajassa mielessä enemmän uhkia vai mahdollisuuksia? Kun on aivan selvää, että sitten tuolla pienemmillä paikkakunnilla, missä paikalliset sahat ovat olleet paitsi merkittäviä työnantajia myös elinvoiman tuojia sille alueelle, tietysti uhkakuvat ovat suuret. Kun ympäristöministeriön hallinnonalalla jatkuvasti tuohon maaseudun elinvoimaisuuteen heitellään tällaisia haasteita, niin millä tavalla ympäristöministeriö aikoo olla osaltaan kompensoimassa sitä, että jatkossakin paikallinen saha voi tuottaa puutavaraa siihen paikalliseen rakentamiseen?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru viittasi myös yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, ja yhdyskuntarakennehan on myös mitä suurimmassa määrin talouskysymys. Hallitsematon hajarakentaminen kasvattaa merkittävästi kustannuksia infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä kunnille. (Arto Pirttilahti: Vihreiden keskittämistä!) Kun kuntien taloustilanne on tunnetun huono, niin silloin toki täytyy miettiä myös, miten tällä puolella voidaan niukkoja veroeuroja käyttää tehokkaammin.

Yhdyskuntarakenne on kuitenkin hyvistä puheista ja hyvistä hallitusohjelmista huolimatta jatkanut hajautumistaan jo pitkään, eikä siinä sinänsä mitään suurta käännettä ole ollut havaittavissa. Tästä toki tulee mieleen kysymys, tarvittaisiinko nyt jo vähän järeämpiä toimenpiteitä. Onko teillä, ministeri, mielessä joitakin tällaisia uusia toimenpiteitä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi? Itse olen miettinyt jopa sellaista vaihtoehtoa, että pitäisikö pysäköintipaikoille määrätä korotettu kiinteistövero ja tällä ohjata sijoittamaan pysäköintipaikkoja pikemminkin kerroksiin ja maan alle kuin viemään niukkaa kaupunkitilaa asuntorakentamiselta ja liiketiloilta.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän minun on pakko jatkaa tästä eheytetystä yhdyskuntarakenteesta. Eli nyt pikkuisen järkeä käteen. Meillä on maaseudulla paljon hyvää rakennuskantaa, ja on järkevää rakentaa suomalaisilla näkemyksillä suomalaisissa olosuhteissa.

Sitten tästä energiatehokkuudesta. Nyt ministerille: Teillä on todella tärkeä asia työn alla, elikkä nyt voidaan vaikuttaa todella tehokkaasti suomalaiseen rakentamiseen, siihen, minkälaisia kotimaisia materiaaleja käytetään, miten otetaan kotimaiset olosuhteet huomioon ja miten käytetään kotimaista energiaa. Energiatehokkuussäädöksillä ja kaikilla näillä rahoituksilla te voitte vaikuttaa paljon siihen, käytämmekö me kotimaista työtä ja otammeko kotimaisia olosuhteita huomioon.

Nyt sitten muun muassa tämä muutos lämmitysjärjestelmien muuttamiseksi. Tähän rahoituksia — onko niitä riittävästi? Ei ole. Onko ministereillä tarkoitus varata tai löytää jostakin määrärahoja näiden kotimaisten asioiden toteuttamiseen rakentamisessa ja energiassa — ihan todellisuudessa tässä rakentamisessa?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteutuuko haja-asutusalueiden laajakaistarakentaminen? Uskotteko todella siihen, että se toteutuu vuoden 2015 loppuun mennessä? Ja olen niin paljon saanut palautetta, että kysyn: mistä se oikein kiikastaa, että nämä päätökset tulevat niin hitaassa aikataulussa ja jopa maksatus kangertelee?

Ja sitten asumisoikeusasumiseen liittyen kysyn: Miten oikeasti varmistettaisiin, ettei asumisoikeustalojen omistaja tee suurvoittoja asukkaiden kustannuksella? Miten asukkaat saisivat osuutensa mukaisen äänioikeuden asumisoikeustalojen omistajayhtiöihin?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti aluksi haluan edelleen kiittää, kuten täällä on sanottu, Yle-rahoituksesta. Ihmiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen, ja se on todettu oikeudenmukaiseksi ja kohtuulliseksi.

Toinen asia, josta täällä on keskusteltu, on asuntopolitiikka. Siihen myös ministeri on puuttunut napakalla otteella, kuten hän äsken kuvasi sitä omaa näkökulmaansa siihen, että me tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja eri puolille Suomea ja ennen kaikkea myös tänne pääkaupunkiseudulle, ja yhtenä suurena kysymyksenä on se, että kunnat, rakentajat ja rakennuttajat eivät ole kuitenkaan sitoutuneet tähän tavoitteeseen.

Arvoisa puhemies! Kysyisin siitä, kun ministeriö on valmistellut ehdotuksen myös ikääntyneiden asumisen kehittämiseksi. Tässä on paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia, ja tämä on myös saanut kentältä hyvää palautetta. Nyt kysyisin ministeriltä, mitenkä tullaan rahoittamaan näitä mahdollisia toimenpide-esityksiä, jotka tässä ovat, koska nyt tässä olisi sellaisia hyviä elementtejä, joita kannattaisi lähteä viemään tämän ikäpolitiikan osana yhteiskuntaan.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi tiistaina, että koko Suomessa on mahdollista asua. Ihmettelen kyllä sitä virkamiesten näkemystä, mikä tällä hetkellä kentällä on juuri haja-asumisen kieltämisessä. Pirkanmaalla meillä on hyvin vahvoja elementtejä ollut siinä, että ministeriö ohjaa meidän ely-keskuksia ja sitten meidän aluearkkitehtejä ja rakennustarkastajia siinä, että esimerkiksi lapsiperheet eivät saisi muuttaa maaseututaajamiin asumaan vanhoille rakennuspaikoille. Ihmettelen sitä että, miksei haeta ratkaisua tähän ongelmaan, joka on metropolialueen ja myös kasvualueitten ympärillä: eli miksei tarveharkinta-alueita kaavoiteta jo valmiiksi, kun se on se ongelman ydin, eikä niin, että rangaistaan maaseutualueita, maaseutuasumista näillä alueilla. Tämä menee niin kieroksi, että tuollainen kuusikymppinen nuorimies ei saa enää rakentaa maalle, koska hän voi myydä sen rakennuksen lapsiperheelle. Voidaanko tähän tehdä jotain tämän virkamiesvallan ehkäisemiseksi? Koko maassa voidaan asua, on myös valtiovarainministeriön näkemys.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siirryn näistä tärkeistä asuntoasioista hieman toisiin eli viestintäpalveluihin. Tässä kommentissa on lievää kritiikkiä ja sen perään lievää kiitosta.

Nyt kävi niin, kun hallitus päätti tälle vuodelle nostaa sanomalehtien ja aikakauslehtien tilausmaksuja 9 prosentilla, eli arvonlisävero tuli näille, nyt on käynyt tällä tavalla eri puolilla Suomea — olen tietoinen — että 5—10 prosenttia lehtiyhtiöiden tilaukset vähenivät.

Kiitosta siitä, että valtakunnalliset vähemmistökielet, muun muassa karjalan- ja saamenkieliset lehdet, saavat ensi vuonna tukea. Karjalankielisiä — minä en ole heitä, vaikka olen Karjalasta — on paljon, ja tiedän, että saamelaisiakin on 6 000.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tulin äskettäin edustaja Modigin kanssa Islannista, ja hämmästyin siitä, kuinka hyvät viestintäyhteydet siellä oli. Hehän olivat oikein edelläkävijöitä tässä asiassa, vaikka kyseessä on saari. Siellä on pitkät välimatkat ja paljon vaikeammat maasto-olosuhteet kuin meillä esimerkiksi Lappiin verrattuna, Siellä on vuoria — sen sijaan että meillä on muutama tunturi, mutta niidenkään yli eivät tahdo viestintäyhteydet pelata. Tämän takia olen erityisen kiitollinen ministerille siitä, että Viestintäviraston tukea nyt lisätään ensi vuoden talousarviossa, samoin kuin tähän valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen tulee melkein 10 miljoonan euron lisäpanostus. Täytyy sanoa, että tähän en toivo muuta kuin lisää vauhtia vain edelleen, että tämä hanke pysyy ja me pääsemme tästä takapajulan maineesta irti ja pois. Kiitos myös siitä, että Lismaan valmistuu masto marraskuussa. Tammikuussa vietetään sitten vihkiäisiä, niin että suuri kiitos siitä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaalisen asuntotuotanto ja segregaatio-ongelman ratkaiseminen ovat nyt olleet suurennuslasin alla muun muassa Olavi Syrjäsen selvitysraportin myötä. Tuntuu, että ministeri on nyt pannut hihat heilumaan oikein tosissaan. Se on sinänsä erittäin hyvä vakavan asian ollessa kyseessä, mutta hieman epäselvyyttä aiheuttaa kyllä, kun nyt parhaillaan ollaan tekemässä vasta tätä kuntauudistukseen liittyvää metropoliselvitystä, onko sille siis tarvetta vai ei, ja samaan aikaan toisaalla ministeri on kutsunut, muun muassa eilen, päättäjiä koolle pohtimaan tätä metropolihallinnolle perustuvaa valtio-omisteista rakennuttajayhtiötä ja sen tulevaisuutta. Onko tässä nyt mennyt jotenkin marssijärjestys sekaisin, vai mistä tässä oikein on kyse?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja todellakin tarvitaan huomattavasti enemmän, ja niitä rakentamalla saataisiin lisättyä ja parannettua myös työllisyyttä, se on huomionarvoinen asia.

Rakentamisen kustannukset nousevat kuitenkin jatkuvasti esimerkiksi polttoaineiden hintojen noususta aiheutuvien kuljetuskustannusten kohoamisen seurauksena. Samoin kasvavat energiavaatimukset kasvattavat rakennuskustannuksia, kuten myöskin erilaiset määräykset ja vaatimukset rakentamisessa. Hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta. Oikeastaan kysyisin, arvoisa ministeri, miten tässä asiassa edetään. Jollain tavalla meidän kuitenkin tulee saada myöskin rakentamiskustannuksia hillittyä ja laskettua.

Sitten toisena asiana haluaisin tuoda viestintäministeriön puolelta huolenaiheen laajakaistaverkkojen rakentamisesta koko maahan. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla on monia alueita, joilla eivät todellakaan toimi nämä verkot, joten sinne vauhtia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihmetellyt kovin paljon sitä, kuinka Suomessa rakentaminen voi olla niin kallista, vaikka viimeisten 10 vuoden aikana ulkomaalaisten halpatyöntekijöitten määrät ovat lisääntyneet niin julkisilla kuin yksityisilläkin rakennustyömailla: on virolaisia, venäläisiä, puolalaisia autoja. Ja se tarkoittaa sitä, että työvoimakustannukset ovat huomattavasti halvempia kuin normaalisti olisivat, jos siellä olisi suomalaisia rakentajia meidän palkkaehdoillamme.

Tämä asuntojen kallis hinta, huolimatta halpatyövoimasta, on jotenkin käsittämätöntä. Onko kysymys siitä, että meillä ei ole lainkaan kilpailua, tai siitä, että rakennusliikkeet ovat vain rajattoman ja pohjattoman rahanahneita ja haluavat maksimaaliset voitot? Helsingissä on mielestäni hyvin toiminut tämä hitasrakentaminen, ja toivottavasti sen tapaista rakentamista voidaan edistää pääkaupunkiseudulla ja miksei muuallakin maassa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minä ihmettelen, mitä keskustalle on tapahtunut. (Keskustan ryhmästä: Menee paremmin! — Antti Kaikkonen: Menee hyvin!) — Ei siltä näytä. Edellisessä hallitusohjelmassa sanoitte, että tulette edistämään ja tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Edellisen hallituksen asuntopoliittisen toimenpideohjelman kakkoskärki oli, että yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Nyt, kun täällä sanotaan, että tiivistetään, te sanotte, että se on keskittämistä. (Aila Paloniemi: Niin se onkin!) Mitä mahtuu suurimman hallituspuolueen ja pienimmän oppositiopuolueen väliin? Vastaus: vaalit.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee asuntopolitiikkaan, täytyy sanoa, että kun MAL-aiesopimus edellisellä kaudella tehtiin ja arvioitiin pääkaupunkiseudun kuntien, esimerkiksi Vantaan, asuntotuotantoa, niin meidän oma yhtiömme hoiti kyllä tavoitteen noin suurin piirtein, mutta kun kysyttiin, että entäs tämä loppuosuus, me sanoimme, että kun ei ole toimijoita. Jos nyt ratkaisette tämän, että tulee lisää toimijoita ja sitä kautta me pystymme paremmin (Puhemies koputtaa) toteuttamaan nämä tavoitteet, hyvä niin.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari vinkkiä, joilla voitaisiin ehkä kannustaa toimijoita rakentamaan. Ensin se, että omarahoitusosuuskin, se 10 prosenttia, tuntuu olevan joskus kova kynnys. Onko ministeriössä harkittu, että omarahoitusosuuskin saatettaisiin korkotuen piiriin? Toinen vaihtoehto olisi käynnistysavustuksen, joka oli käytössä, käyttöönotto uudelleen esimerkiksi sillä tavalla, että käynnistysavustus koskisi ei rajattomasti vaan esimerkiksi 2 000:ta ensimmäistä käynnistystä pääkaupunkiseudulla, jos se haluttaisiin kohdentaa tällaisena.

Sitten nämä Normitalkoot. Kyllä todellakin täytyy miettiä niin pysäköintipaikkoja kuin väestönsuojiakin. Suomi on ainoa maa Sveitsin ja Israelin lisäksi, jossa rakennetaan väkisin väestönsuojat kaikkiin taloihin ja rakennuksiin. Kyllähän maailma vaarallinen on, mutta minkä takia se ei ole vaarallinen kaikkien muiden maiden mielestä, vaan vain Sveitsin, Suomen ja Israelin?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu asumisesta on tietysti hyvin ajankohtaista, mutta se on ollut sitä pitkään, eikä se nyt mitenkään kohdistu ministeri Kiuruun tietenkään. Välillä on ollut erilaisia tilanteita ja erilaisia asioita, millä on saatu myöskin aikaan, ja tietysti teen kaiken voitavani osaltani, että tuen ministeriä, että ministerinkin tulevat ratkaisut ovat senkaltaisia, jotka oikeasti näkyvät käytännössä, mutta en pidä kuitenkaan hyvänä sitä, että me lähdemme niin kuin kaikkien yhteisiä varoja nyt suoraan käyttämään asumiseen vain sen takia, ettei olisi toimijoita. Ei toimijapulaa ole, niin kuin minä sanoin.

Edustaja Kivelä on kyllä pahasti ajasta jäljessä, nimittäin asumisoikeuteen liittyvä lainsäädäntö muutettiin hetki sitten, (Kimmo Kivelä: Minä tiedän sen!) ja se muutettiin juuri siihen suuntaan, kuin Kivelä halusi. (Kimmo Kivelä: Ei pidä paikkaansa!)

Asumisoikeusasunnoista voisi sanoa sen, että niitä, ministeri, siellä on tuhansia ihmisiä jonossa, he haluavat asumisoikeusasuntoja. Tuottajat ovat valmiit rakentamaan, mutta kun ei sieltä Arasta tule lupaa. Asumisoikeusasunto aina vapauttaa vuokra-asunnon, kun sinne ihminen muuttaa. Se on 98-prosenttisesti näin. Sen takia, ministeri, siihen panostusta.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin puheenvuoroon. (Antti Lindtman: Arvoisa puhemies, nimi mainittiin!) SDP:ssä on selvästikin käyty poliittisen tahallaan väärin ymmärtämisen kurssi. Lindtman on suorittanut sen hyvin arvosanoin varmastikin. Kun te politiikkaa varmasti seurasitte viime kaudellakin, niin muistatte kyllä sen, että kyllä keskusta vahvasti puolusti sitä, että myös maaseutualueille pitää saada rakentaa, myös Kehä kolmosen ulkopuolelle pitää saada rakentaa. Tästä väännettiin silloisen kokoomuslaisen asuntoministerin kanssa aika vahvasti, ja nyt sitten väännetään nykyisten voimien kanssa tästä aiheesta. Toivottavasti nykyinen ministeri ymmärtää tämän meidän kantamme entistä paremmin.

Haluaisin, että sanoisitte, arvoisa ministeri, jotakin tästä asunnottomuuden poistamisesta, koska sen pitäisi kuitenkin olla asuntopolitiikan aivan keskeinen tavoite. Yöt kylmenevät, illat pimenevät, ja tuhansia ihmisiä valitettavasti edelleen nukkuu öitään kuka missäkin. Tulokset tässä ovat vielä vaatimattomia. Toivon, että otatte tämän nyt todella sydämenasiaksenne.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tullut ihan selväksi niin Mäkisen suulla, Reijosen suulla, Myllerin suulla kuin Modigin suulla, että tämä asuntoasia on todella kipeä. Nythän on kysymys siitä, että on maan hinta, rakentamisen hinta, voitto: kenelle se menee ja ketkä tätä tekevät. Minusta näyttää siltä, arvoisa ministeri, että täällähän on sellainen tilanne, että halu on erittäin suuri, ja silloin pitäisi näitten eriävien mielipiteitten vain mennä yhteen ja ratkaista tämä ongelma. Asuntojaostossa tätä voidaan puida, ja nyt minä toivoisin kaikilta osapuolilta, että otamme härkää sarvista kiinni ja ratkaisemme tämän. Koska halu tuntuu olevan, niin eihän tässä ole kyse mistään muusta kuin että välineet käyttöön. Edelleenkin olen sitä mieltä, että ministerin halu on hyvä, ja nyt sitten käydään ei kiistaa vaan käydään kiinni niihin ratkaisuihin — ratkaisuja eikä ongelmia.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni, ja oikeastaan kommenttini, liittyy puurakentamiseen, joka täällä pariin kertaan tänä aamuna on tullut esille. Suomessa on puuta ja Suomessa on myöskin puurakentamisosaamista, ja jos siinä on joitakin lainsäädännöllisiä esteitä, niin mielestäni ne kipin kapin pitää sitten myöskin poistaa. Otin tämän puurakentamisen esille sen takia, että sinne on synnytettävissä niitä erittäin kipeästi tarvittavia työpaikkoja. Se on uusi toimiala. Nämä vanhat toimialat eivät työllistä siinä määrin kuin toivotaan, ja kyllä tämä puurakentaminen olisi esimerkiksi sille meidän toimialueelle, jossa puunjalostusteollisuudesta 11 000 työpaikkaa on hävinnyt, tosi upea täsmäisku, jos uusille toimialoille syntyisi työpaikkoja. Puurakentaminen on erinomaista tasoa Suomessa.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu suomalaisille tärkeistä asioista, omasta kodista ja televisiosta, mutta viestintäverkoista ja internetistä ei kovinkaan paljon ole käytetty puheenvuoroja. Mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä kansallinen laajakaistahanke etenee. Siinä on pientä tökkimistä, ja varsinkin kun me vertaamme meidän tilannettamme Ruotsiin, missä asia hoidettiin jo viime vuosituhannella kuntoon, niin vielä olisi jonkin verran vauhtia kirittävänä.

Minä haluaisin tiedustella ministeriltä nyt, kun 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa käynnistetään, että miten te näette sen 100 miljoonaa, mitä sieltä kerätään. Onko se pois meidän seuraavan sukupolven verkkojen leviämisestä, ja miten se vaikuttaa sitten loppukäyttäjien hinnoitteluun ja yleensäkin palveluihin?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle nyt vaikka vielä tästä asuntopolitiikasta. Minä kiitän edustaja Reijosta. Minä olen tarjouksessa mukana, ehdottomasti. Me pöyhimme nyt tämän koko kuvion. Minä olen aivan samaa mieltä siinä, että me tarvitsemme erilaisia toimia. Me tarvitsemme markkinoita, ja siltä osin kuin markkinat eivät hoida, otetaan edustaja Reijosen ideasta koppi eli katsotaan, voiko joku muukin vielä tulla tänne markkinoille hoitamaan erityisesti tätä kohtuuhintaisuuden ydintä eli tällä hetkellä sitä 3 500 asuntoa koko valtakunnassa, 2 500 maksimissaan pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan erilaisia toimia.

Joku tässä kyseli, mitä ne oikeasti käytännössä sitten olisivat. Meillä on erilaisia vaihtoehtoja. Ai niin, edustaja Lindtman kysyi, mitä ne olisivat. Siis että lähdetään rakentamaan esimerkiksi metropolialueella Helsingin ympärille uutta toimijaa, koska Helsingillä on jo oma vahva tuotanto. Voi olla, että se ei poliittisesti tule kysymykseen. Jos ei se tule kysymykseen, silloin lähdetään siitä, että kulmakunnat itse lähtevät tähän prosessiin. Siellä on jo viritelty keskustelua tämän ympärille. Jos ei sekään käy, silloin pitää miettiä, lähteekö valtio mukaan tukemaan jompaakumpaa näistä tai esimerkiksi koko metropolialueen omaa tuotantoyhtiötä.

Ja vielä viimeisenä vaihtoehtona on se, josta edustaja Outi Mäkinen oli huolissaan, että tuleeko nyt valtion toimesta ihan oma. Jos nämä edeltävät vaihtoehdot, jotka tässä ovat, eivät toimi eivätkä markkinat vedä, niin meillä ei hirveän monta vuotta ole aikaa katsella, että voimmeko me rakentaa, jos kunnilla on tahtotilaa.

On hyvä todeta vielä, että eilenhän minä tapasin näitä kuntapäättäjiä: Meillä ei suinkaan ollut aiheena se, rupeammeko me keskustelemaan metropolihallinnosta. Muistaakseni sanaa metropolihallinto ei mainittu eilisessä tilaisuudessa ollenkaan.

Toinen asia: me emme myöskään ole aktiivisesti ajaneet vain sitä, että syntyy yhden toimijan malli, joka on valtiovetoinen, vaan lähtökohta on se, että erilaisia malleja täytyy olla pöydällä. Minun tehtäväni on esittää vaihtoehtoja, ja jos minä jään toimettomaksi, niin sitten tämä todennäköisesti ei ole kuitenkaan kenenkään käsissä. Nyt on tärkeätä, että esittelevänä ministerinä minä vastaan siitä, että tällä toimialueella on pöhinää. Minä kävin toissailtana Nurmijärvellä, ja siellä hirveästi oltiin huolissaan: väitetään, että Kiuru vaahtoaa näistä asioista. Minä vaahtoan jatkossakin, koska minulle on annettu valtakirja ainakin jonkin aikaa vielä näitä tehtäviä hoitaa.

Minusta edustaja Uotila esitti hyviä kysymyksiä: mitä lisäpaukkuja? Hallitusohjelma, asuntopoliittinen toimenpideohjelma, sisältää joitakin sellaisia toimia, jotka me otamme käyttöön vielä, mutta on myöskin keskeistä miettiä, pitääkö näitä markkinoita tehostaa esimerkiksi käynnistysavustuksella. Voimmeko me pohtia oman pääoman vaatimuksista luopumista? Se on iso kynnys. Sehän on se syy, miksi myöskin aso-tuotanto vetää, koska siellä oman pääoman vaatimusta ei ole. Eli voimmeko me sitten tukea normaalia vuokra-asuntokantaa sillä, että luovuttaisiin oman pääoman vaatimuksesta — nyt on liian varhaista antaa siihen sitovia lupauksia. Mutta on selvää, että aso-asumista tarvitaan, ja sitä moni teistä kysyi. Siihen liittyy monia rakenteellisia ongelmia, jotka pitää selvittää. Me olemme nyt tekemässä sitä selvitystä ministeriössä.

Toinen kokonaisuus, josta puhuttiin: entä nämä muut, miten tonttipolitiikka? Ajatelkaa kerta kaikkiaan pääkaupunkiseutua. 14,4 miljoonaa kerrosneliötä meillä on hei maata täällä käytettävissä toimistorakennuksiin. Toimistorakennuksiin! Meillä on asuntorakentamiseen kaavoitettu nyt maata 6,5 miljoonaa kerrosneliötä, siitä kaksi kolmasosaa menee pientalorakentamiseen koko tällä seutukunnalla, esimerkiksi täällä. Vapaata tonttitilaa on 1,5 miljoonaa kerrosneliötä, ja kun me siitä katsomme, kuinka paljon kunnat itse omistavat, niin puolet. Ja kun me sen suhteutamme olemassa olevaan varantoon, millä voidaan rakentaa kerrostaloasumista esimerkiksi tälle pääkaupunkiseudulle, se on, kuulkaa, 9 800 asuntoa, ja me olemme luvanneet aiesopimuksella 14 kunnan alueella rakentaa vuodessa 12 000—13 000. Pikkusen on ongelmia, ja vaahtoan näistä jatkossakin. Tämä ei ole minun käsissäni, vaan tämä on monopoli, jota kunnat hoitavat.

Sitten tullaan siihen, että pitääkö Normitalkoita jatkaa. Totta kai täytyy jatkaa, mutta sehän ei ole mikään helppo harjoitus. Jos se olisi ollut helppo harjoitus, niin meidän upea entinen asuntoministerimme olisi varmasti siihen pystynyt. Eli tämä on iso juttu, ja minä aion jatkaa omalta osaltani näitä Normitalkoita, siellä on vielä paljon asioita, jotka pitää nostaa pöydälle. Asumisen hintaan kuitenkin vaikuttavat todennäköisesti myöskin rakenteelliset asiat. Ja tämä täytyy selvittää, kun päästään vauhtiin, että missä se oikein mättää; ei pelkästään siinä, että mistä tulee hintaa, vaan myöskin pitää katsoa sitä katetta. Minä olen yhdeltä rakennusliikkeeltä saanut tarjouksen, kun heitä olen istuttanut, myöskin siitä, että pystyttäisiin rakentamaan edullisemmalla konseptilla myöskin omistusasuntoja. Mutta me palaamme siihen, kun ehdin.

Sitten minun mielestäni tärkeä kokonaisuus, josta on myöskin kysytty, on tämä yhdyskuntarakennekokonaisuus. Minä vielä kerran sanon sen linjan: me tiivistämme yhdyskuntarakennetta. Se on meidän pitkäaikainen projektimme, niin kuin minä tässä olen omassa puheenvuorossani sanonut. Mutta se koskee tietenkin niitä alueita, joissa yhdyskuntarakennetta on. Minusta ei kannata täällä nyrkeillä tapella siitä, tiivistetäänkö yhdyskuntarakennetta vai ei. Sitä on mahdotonta tiivistää sellaisilla alueilla, joissa ei ole yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on sitä, että siellä, missä meillä on massoja, ei rakenneta ihan mihin vain, koska meillä ei ole varaa siihen yhteiskuntana. Siellä missä ei ole yhdyskuntarakennetta, sitä on hirveän vaikea tiivistää.

Ja tätä kautta, nyt täytyy miettiä edustaja Tynkkysen ideaa: minun käsitykseni on se, että maakuntakaava tai mahdollisesti ehkä jopa metropolialueen kaava on yksi ratkaisu siihen, että me pystymme tätä yhdyskuntarakennetta tiivistämään erityisesti täällä, missä sitä massaa on. Se pitää linjata erikseen, mutta tämänhetkinen maankäyttö- ja rakennuslakihan jo linjaa sen, että pääkaupunkiseudun kovassa ytimessä, eli neljän kunnan alueella, pitäisi yleiskaavan olla voimassa, ja todellisuudessa, kun siihen on aikaraja laitettu, ei ole tapahtunut mitään siinä. Eilen kun kävimme kuntapäättäjien kanssa keskustelua, näytti siltä, että yhä enemmän on käsitystä siitä, että tämä kilpavarustelu pitää lopettaa sillä, että tulee yleisempää maankäyttöä.

Puhemies! Aivan lopuksi en malta olla sanomatta, kun minulla on kaksi tonttia tässä, sen verran noista viestintäasioista, että minusta — täällä Ojala-Niemelä, Torniainen ja monet muut nostivat tämän probleeman esiin — me tarvitsemme lisää resursseja ja me tarvitsemme myöskin ihmisten perusoikeuksien vahtimiseen lisää resursseja. Nämä ovat tärkeitä, tärkeitä kysymyksiä, ja minä haluan omalta osaltani niitä edistää.

Laajakaistahanke kaikille on meidän tukijalkamme. Se tarjoaa viestintäyhteydet seuraaville vuosikymmenille. Se on aivan toisen luokan projekti. Mutta kun minulla nyt ei ole rahaa panna tätä Suomea kuntoon ja piuhoittaa kuitua joka ainoaan paikkaan, niin tämä raha, mikä meillä nyt on, käytetään, ja me olemme siinä innokkaita ja mielelläni lähden uuttakin hakemaan. Mutta tosiasia on, että kun meille 800-taajuus tuli — tässä kysyttiin sitä jo, edustaja Virolainen myöskin kysyi tätä 800-taajuutta — niin sillä me rakennamme myöskin sellaista mobiiliverkkoa, joka on vaihtoehto niillä alueilla, joilla ennen on saanut yhden megan yleispalveluvelvoitteen mukaisen liittymän. Nyt me tarjoamme niille kodeille myöskin haja-asutusalueilla mobiilina vaihtoehdon, jos ei kuituverkkoa ole sinne saatavilla syystä tai toisesta. Minusta meidän pitää välittää myöskin niistä ihmisistä, jotka asuvat sellaisilla alueilla, joissa ei ole mahdollisuuksia tuosta vain saada ihan minkälaista yhteyttä tahansa. Minun mielestäni tämä tuo myöskin sen Islannin mallisesti erilaisia vaihtoehtoja tähän keskusteluun. Minun täytyy sanoa, että kun paikka oli, niin me olemme nyt kyllä käyttäneet sen myöskin poliittisesti hyväksi, ja minä olen siitä erittäin tyytyväinen.

Lopuksi lupaan, edustaja Kaikkonen — joka tässä kysyi ihan samalla tavalla kuin Alanko-Kahiluotokin — että asunnottomuus tulee olemaan yksi meidän kärkiteemoistamme. Ihan varmasti me viemme sitä eteenpäin. Siellä on vielä paljon tehtävissä erityisesti noiden palveluiden vahvistamisen puolella. Avaimet käteen, se on se meidän tärkeä periaatteemme, joka asunnottomuuden hoidossa on, ja sitten me annamme tukipalveluita ja pidämme tästä jatkossakin kiinni.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen ensi vuoden talousarviosta voidaan todeta, että se on tasapainoinen kokonaisuus näin taloudellisesti niukkoina aikoina. Hyvänä pidän sitä, ettei budjettiriihessä tarvittu uusia menojen leikkauksia. Luonnollisesti menoeriä olisi paljon enemmän kuin rahaa on jakaa erinäisiin hyviin tarkoituksiin. Hallitus on kuitenkin selkeästi linjannut ne kohteet, joihin valtion pussin nyörejä avataan.

Yksi budjetin laadinnan keskeisistä teemoista on työllisyys. Työnteon kannustimia pyritään parantamaan esimerkiksi työllisyysbonuksella ja perustamalla kuntiin toimistot pitkäaikaistyöttömille. Pidän hyvänä sitä, että nyt syksyllä alkaa tämä pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu, johon on hyväksytty 62 kuntaa, ja Lapista mukana ovat Rovaniemi ja Ranuan seutu sekä Kemi. Uskon, että tästä kokeilusta saadaan sellaisia hyviä käytänteitä, joita voidaan sitten myös valtakunnallisesti monistaa.

Myös kasvua on syytä saada aikaan. Tähän pyritään muun muassa yksityissijoittajien kasvukannustimella, jossa yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan yritykseen. Lisäksi kasvuyritysten tutkimus- ja kehitysverovähennys tulee voimaan ensi vuoden alusta lukien. Yritys voi vähentää verotuksessa tietyn osan tutkimus- ja kehitystyötä tekevien työntekijöiden palkkamenoista. Kaiken kaikkiaan yritysten kasvupanostuksiin satsataan 300 miljoonan euron edestä.

Tärkeimpiä asioita talousarviossa ovat vanhuspalvelulaki ja siihen liittyvät määrärahat sekä nuorten yhteiskuntatakuu. Hoitajien sitoviin vähimmäismääriin pyritään vaikuttamaan ensin vapaaehtoisuuden pohjalta, ja jos tämä osoittautuu riittämättömäksi, niin vuodesta 2015 alkaen tästä säädetään asetuksen tasolla. Myönteistä on, että valvontaa tehostetaan ja siihen osoitetaan lisää resursseja. Pitäisin itse henkilökohtaisesti tärkeänä sitä, että myös nämä ennakolta ilmoittamattomat valvontakäynnit hoitolaitoksiin voitaisiin tulevaisuudessa mahdollistaa.

Esitys vahvistaa ikääntyvien oikeuksia ja heidän asemaansa eri palveluiden käyttäjinä sekä monipuolistaa palveluiden sisältöjä. Lähtökohtana on ikääntyvien oma aktiivisuus ja osallisuus. Pidän tärkeänä myös sitä, että omaishoitajien asemaa kohennetaan 10 miljoonalla eurolla. Ministeri Guzenina-Richardson on asettanut virkamiehet valmistelemaan pakettia siitä, miten tämä raha tulisi kaikkein tehokkaimmin käytetyksi, ja tämä on hyvä asia.

Nuorten yhteiskuntatakuun idea puolestaan on se, että jokaiselle nuorelle löytyy järkevää tekemistä kolmen kuukauden kuluessa koulun tai työn päätyttyä. Hallituksen asettama tavoite on valtakunnallinen, mutta juuri kuntien toimijat kohtaavat suurimman syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Onkin tärkeää turvallisuustalkoiden tapaan panostaa asiaan valtakunnallisella tasolla ja laatia jokaiseen kuntaan nuorisotakuuohjelma.

Meillä esimerkiksi Rovaniemellä oli maanantaina tämä roadshow, jossa tätä lanseerattiin valtakunnallisesti, ja siellä oli lähes 200 henkilöä paikalla, niin kuntien edustajia, nuoria kuin yrittäjiä. On tunnustettava, että valtiovallan voimat ja keinot ovat tässä asiassa rajalliset, mutta haastoin siellä myös alueen yrittäjiä ojentamaan auttavan kätensä näille nuorille, ja uskon, että tästä tulee hyvä kokonaisuus. Kaiken kaikkiaan valtio siis satsaa tähän 60 miljoonaa euroa ja lisäksi vielä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan 27 miljoonaa euroa.

Helmiä ensi vuoden valtion talousarviossa on työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen. Se on ollut varmasti meillä itse kukasellakin pitkään mielessä, ja se on koettu epäoikeudenmukaiseksi, ja nyt se poistuu, mikä on hyvä asia.

Ihan lopuksi vielä liikenneinvestoinneista. Äsken käytiin siitä ministeri Kyllösen toimesta debattia, ja täytyy sanoa, että oli huojentavaa kuulla, että Kaukosen silta on nyt suunnittelurahan kohteena ja se mahdollisesti käynnistyy vielä tällä hallituskaudella. Rikkidirektiivin osalta toivon tätä kompensaatiota teollisuudelle, niin että sitä aidosti etsitään, koska se on todellinen kysymys meidän Perämerenkaaren yrityksille niin Metsä-Botnian, Stora Enson kuin Outokummun osalta.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloustilanne on kehittymässä lähivuosina huolestuttavaan suuntaan. Finanssikriisin ja sittemmin eurokriisin aiheuttaman valtion budjettitalouden romahduksen jäljiltä maamme alijäämä on tätä nykyä jo paisunut lähes 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuodeksi 2013 valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvun olevan ainoastaan 1 prosentin luokkaa. Viennin ei uskota ensi vuonnakaan lähtevän käyntiin lamaa edeltävällä vauhdilla, mikä johtuu yhä kiihtyvämmästä Suomen elinkeinoelämän rakennemuutoksesta. Ensi vuoden talouskasvu onkin hallituksen budjettiesityksen mukaan täysin yksityisen kysynnän varassa.

Herra puhemies! Hallitus ei veroratkaisuillaan tue kansalaisten ostovoiman positiivista kehitystä, sillä se jättää ansiotulotason kohoamisesta johtuvat tarkistukset tekemättä ansiotuloverotaulukkoon sekä korottaa arvonlisäveroa 1 prosenttiyksiköllä sen jokaisessa verokategoriassa. Terveen järjen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ainakin pieni- ja keskituloisten kansalaisten ansiotuloveroasteikkoihin olisi indeksitarkistukset pitänyt tehdä. Pienituloisten ja erityisesti vanhusten toimeentulon turvaamiseksi arvonlisäveron korotus olisi pitänyt elintarvikkeiden, ruuan, ja lääkkeiden osalta jättää tekemättä. Hallituksen eräisiin perusetuuksiin tekemät kosmeettiset indeksikorotuksetkaan eivät kuitenkaan vähävaraisimmille suomalaisille arvonlisäveron nostoa kompensoi. Opintotuki ja lapsilisä jätetään kokonaan indeksikorotusten ulkopuolelle.

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2013 budjettiesityksestä ei ole löydettävissä minkäänlaisia viitteitä siitä, miten hallitus aikoo saada Suomen talouden takaisin kasvu-uralle. Satojen miljoonien eurojen suuruisena harjoitettu tuote- ja tutkimuskehitysbisnes jatkuu sitä vastoin vanhaan malliin, vaikka valtiosihteeri Raimo Sailaskin on kuvannut Suomessa harjoitettua tuotekehitystukijärjestelmää täysin epäonnistuneeksi. Suomi elää korkeasta koulutuksesta ja teknologiasta, mutta t&k-rahojen kohdentaminen vuodesta toiseen samoille paisutetuille innovaatiokeskuksille, konsulteille ja valtion vakioasiakkaiksi luokitelluille yrityksille ei nosta Suomea maatamme uhkaavasta taantumasta. Suomen olisi syytä tulevaisuudessa suunnata yritystoiminnalle annettu valtiontuki työllistymiskehityksestä kriittisen merkityksen omaavalle pk-sektorille. Perussuomalainen vaihtoehtobudjetti tuleekin tarjoamaan innovatiivisia elinkeinopoliittisia avauksia esittämällään nollayhteisöverokannalla työllistäville pk-yrityksille, jotka eivät nosta yrityksistään osinkoja. Myös ammatinharjoittajat otetaan perussuomalaisten sinivalkoisessa yrittäjyyspolitiikassa huomioon korottamalla arvonlisäveron alarajan tasoa, mikä tukee erityisesti työvoimavaltaisten pienyritysten kannattavuutta ja mahdollisuuksia työllistää lisähenkilöstöä.

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallitus ei budjetissaan esitä tuntuvia valtiontaloudellisia leikkauksia muille sektoreille kuin poliisiin ja Puolustusvoimain määrärahoihin sekä tietysti kunnille, ikävä kyllä. Hallitus sen sijaan on valmis takaamaan oliivimaiden velkoja yli 10 miljardin euron summalla, jolloin nämä velkatakaukset omalta osaltaan lisäävät Suomen valtiontalouden kasvavaa alijäämää useilla miljardeilla euroilla. Hallitus on myös valmis korottamaan kehitysyhteistyövarojen sekä EU-jäsenmaksujen kokonaissummaa. Tämä osoittaa hallituksen tahtotilan olevan maailman parantamisen priorisointi ja samanaikainen Suomen sisäisen turvallisuuden sekä puolustuskyvyn uhraaminen sisäasiainministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonaloihin tehtävillä massiivisilla leikkauksilla. Maahanmuuton kustannuksiin, taiteen määrärahoihin tai Ahvenanmaan verotuksellisiin erityisoikeuksiin hallituksella ei ole rahkeita puut-tua, vaan ne jäävät budjettiesityksessä hallituksen erityissuojelun piiriin.

Kokonaisuudessaan valtion budjettiesitys uhkaa Suomen sosiaalis-ekonomista eheyttä, valmiuksia pitää yllä yleistä järjestystä ja toimintakykyistä armeijaa sekä valtion kykyä huolehtia lakisääteisten hyvinvointipalvelujen järjestämisestä.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä yleisestä taloustilanteesta. Taitaa vallalla olla aika vahvasti se näkemys, että me menemme alaspäin ja Suomi ei pärjää ja verotulot eivät riitä. Se osittain pitää paikkansa, mutta tästä asiasta on hyvä esittää tulevaisuusnäkymiä, kun ei ole vastuussa puheistaan sen takia, kun kukaan muukaan ei tiedä. Mutta voisi vähän ottaa senkin näkemyksen tulevaisuuteen, että maailmalla alumiinin kulutus lisääntyy merkittävästi ja se on yksi parhaita indikaattoreita siitä, että talous kasvaa ja nousee. Sitä tarvitaan monissa eri teollisissa komponenteissa. Samalla tavalla kannattaa sekin huomioida, että Japanissa ja Yhdysvalloissa autojen osto on aivan eri tasolla kuin mitä se oli vielä vuosi kaksi sitten. Näillä näkymillä on myös syytä olettaa, että Kiinan kuoppa lähtee nousemaan ylöspäin, joten ainakaan itse en välttämättä näe tulevaisuutta niin synkkänä talouden suhteen kuin monet kollegat tässäkin salissa.

Mutta joka tapauksessa tämä suuri kuva kannattaa nostaa keskusteluun ja nähdä, kuinka suurissa vaikeuksissa suomalainen työ tällä hetkellä on monesta eri syystä. Me olemme joutuneet keskelle kansainvälistä verokilpailua, ja suomalainen työ ja suomalaiset yritykset karkaavat maamme rajojen ulkopuolelle. Ylivoimaisesti suosituin maa tällä hetkellä varmaan on Viro, jossa on 21 prosentin verokanta ja yritysten ei tarvitse maksaa veroa, ellei rahaa oteta ulos yrityksistä. Ruotsi aikoo laskea yhteisöveroa 22 prosenttiin. Joten se keskeinen sanoma on, että Suomessa rakenteelliset muutokset ovat äärimmäisen vaikeita, kuten kuntakeskustelu osoittaa, mutta pelkästään tämä kuntarakenteen muutos ei tuo muutosta Suomen talouteen. Tämän talouden ja julkisen sektorin tarkastelun pitää ulottua myös keskushallintoon ja niihin lukuisiin julkisiin työpaikkoihin, mitä meillä on kertynyt erityisesti tänne Uudellemaalle. Sen taso pitää arvioida uudelleen ja nimenomaan eläköitymistä hyväksi käyttäen.

Minun tekee mieli hieman ottaa kantaa tähän kuntakeskusteluun, mikä tässä salissa on ollut. Ainakin itselleni on sellainen kokemus syntynyt, että ääriaineksia kannattaa aina välttää ja suhtautua heidän puheisiinsa hyvin epäröivästi. Niitä tahoja, jotka ajavat suurkuntia — minä en tiedä, missä puolueissa niitä yleensä on enemmistönä, taitaa olla vähemmistö kussakin puolueessa — ei kannata kovin vakavasti ottaa, koska tämmöiset ylhäältäpäin käsketyt suuret kunnat eivät tule olemaan toimivia eikä niissä kunnallinen itsehallinto tule toimimaan. Kannattaa olla hyvin kriittinen myös niiden tahojen suhteen, jotka eivät halua tehdä minkäännäköisiä muutoksia, joten itse uskon, niin kuin valtaosa kokoomuksen kansanedustajia uskoo, että tämä kultainen keskitie tässäkin asiassa on parasta. Täytyy varmuudella todeta, että emme voi jatkaa nykyisellä rakenteella, koska se johtaisi siihen, että ihmiset eivät enää saa palveluja ja kunnallinen tuloveroprosentti monissa kunnissa nousisi tasolle, jolla kiinteistöjen ja kiinteän omaisuuden omistajat jäisivät panttivangeiksi. Näin ollen on aika helppo tehdä tiettyjä kuntarakenneuudistuksia niillä alueilla, joilla on isompi kaupunki ja joilla kunnat ovat lähellä. Siellähän maankäyttö ja muut asiat tulisivat tällä tavalla paremmin hoidetuiksi.

Ehkä suurimman ongelman tässä koko kuntarakennekeskustelussa muodostavat ne suurten etäisyyksien kunnat, jotka eivät ole ollenkaan lähellä keskuskaupunkia tai jotakin suurempaa kokonaisuutta. Yksi näkemys täytyy tässäkin asiassa ottaa huomioon, sellainen, että näissä kunnissa on paljon yrityksiä ja myös vientiyrityksiä, joiden investoinnit riippuvat siitä, miten ne näkevät tämän kunnan tulevaisuuden. Aivan keskeinen kysymys tässä kuntarakenneuudistuksessa tulee olemaan se, millä tavalla me turvaamme sen kehitystyön ja kehityksen moottorin näissä pienissä kunnissa, jotka sitten toivottavasti sulautuvat näihin suurempiin kokonaisuuksiin. Tämä kysymys on aiheellinen sen takia, että itse en usko etäjohtamiseen. Siinä on oikeasti olemassa suuri vaara, että kehitystyö näissä kunnissa sitten lopahtaa, jos ne ovat osa isompaa kokonaisuutta ja niillä ei ole jollakin tavalla paikallista kehitysmoottoria, jonkunmoista kehitysjohtajaa ja paikallista demokratiaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pieni liikenteeseen liittyvä seikka: Kannan huolta suomalaisten kuljetusyritysten kannattavuudesta ja siitä, että ne menettävät jatkuvasti kuljetuksia maan rajojen ulkopuolelle. Kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota laittomiin kabotaaseihin ja arvioida myös VR Transpoint Internationalin toimintaa. Heillähän on toimintaa useassa maassa, myös Venäjällä. Ja kysymys kuuluu: ovatko suomalaiset kuljetusyrittäjät tasavertaisessa asemassa VR Transpointin rinnalla?

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on kääntää valtionvelka selkeään laskuun, ja tämä onkin oikea tavoite. Mutta kuinka ollakaan, ensi vuonna velkaa kasvatetaan jälleen viime vuoden tapaan 7 miljardilla eurolla. Kun valtion budjetti on 54 miljardia euroa, ei tässä ihan nappikaupasta tai pikavipistä ole kyse. Vaikka tämän hetken tilanteessa velkaantumisaste pitäisi saada selkeästi taittumaan eikä lisääntymään, lykkää hallitus kipeät päätökset kuntavaalien ylitse, kenties ensi kevääseen tai minne lie.

Eihän se niin voi mennä, että jos hallituspuolueet eivät omien ristiriitojensa takia pysty sopimaan verojen korotuksista tai menojen leikkaamisista, niin sitten voidaan ikään kuin sivuuttaa koko ongelma haalimalla lisää lainarahaa ja paljon. Hallitus sopi erimielisyytensä velkarahalla, kun ei vastuuntuntoa vaativiin päätöksiin tohdittu riittävällä tavalla ryhtyä. Nyt on kuitenkin kyse niin tärkeistä asioista, tulevien sukupolvien mahdollisuuksista, ettei tätä asiaa pidä lakaista maton alle.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä hallitus tietysti lisää valtionvelan määrää ensi vuonna joka päivä vajaalla 20 miljoonalla eurolla, siis joka päivä. Millä tällainen velkapotti sitten maksetaan? No, työllä tietysti. Tarvitsemme lisää työtunteja kansantalouteen. Hallituksen olisi pitänyt keskittyä poistamaan esteitä työnteolta ja yrittäjyydeltä. Jokainen meistä niin täällä salissa kuin ulkopuolellakin ymmärtää, että jos velkaa otetaan aina vain lisää eikä työtä ole, on edessä ennemmin tai myöhemmin konkurssi. Esimerkkejä löytyy parhaillaan Euroopastakin.

Hallitus esittää muutamia toimia yritysten kannustamiseksi, mutta ne eivät ole riittäviä näin suuren velkakierteen pysäyttämiseksi. Kysyä sopii, missä ovat uudet kannustimet investointeihin ja innovaatioihin, missä ovat kannustimet työntekijöiden palkkaamiseen. Suomessa on lukuisia yhden hengen yrityksiä, jos otetaan yksi esimerkki. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen tällaisiin yrityksiin nostaisi työllisyysastettamme huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä ja myönteinen osa-alue tätä budjettiesitystä on nuorten yhteiskuntatakuu. Tässä taustalla vaikuttavat hyvät ajatukset nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan avainkysymyksiä. Heissä on tulevaisuus, ja siihen on suorastaan välttämätöntä panostaa.

Esitetyssä yhteiskuntatakuussa on kuitenkin valitettavasti puutteita. Resurssit ovat rajalliset, se ymmärretään, mutta tässä esityksessä keskitytään peruskoulunsa päättäneisiin ja aika lailla unohdetaan jo syrjäytyneet nuoret. Yhteiskuntatakuuseen sisältyy ajatus siitä, että nuoren on itse oltava tietoinen oikeuksistaan ja osattava vaatia niitä. Näin ei kuitenkaan monen syrjäytyneen kohdalla ole. He eivät välttämättä osaa tai halua lunastaa takuun lupauksia. Lisäksi on muistettava, etteivät syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ole mikään yhtenäinen joukko, vaan he ovat yksilöitä ja erilaisia. Siksi syrjäytymistä ehkäiseviä toimiakin on oltava monenlaisia. Työtä ja opiskelumahdollisuuksia tulisi tarjota nuorille kaikkialla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Myös uusia työllisyyden muotoja on etsittävä ja tuettava, ja niitä löytyy esimerkiksi biotaloudesta. Menetämme etsikkoaikaamme maailmanlaajuisesti, ellemme ryhdy entistä ripeämmin toimiin. Panostukset tällä sektorilla voisivat luoda jopa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Paljon on kiistelty vanhustenhoidon desimaaliluvuista, mutta muistettava on, että vanhuspalvelulaki on kokonaisuus. 10 miljoonan euron lisäys vanhuspalveluihin ja toinen samanlainen omaishoitoon ei yksinkertaisesti ole riittävä, varsinkin kun kuntapalveluista yleisesti leikataan samalla satoja miljoonia euroja.

Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä hallituksen pitäisi työllisyyteen panostamisen lisäksi tehdä päätöksiä, joilla ennalta ehkäistään laitoshoitoon joutumista. Ihmisten on halutessaan saatava asua kotona mahdollisimman pitkään hyvää ja turvallista arkea eläen. Tätä silmällä pitäen myös omaishoitajien asemaa on ehdottomasti parannettava.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama huomio kunta-asioista. Hallituksen leikkaukset kuntien valtionosuuksista ovat kyllä ennätyssuuria. Kahdessa vuodessa hallitus leikkaa kunnilta 806 miljoonaa euroa. Kuntapalveluiden rahoituspohjaa murennetaan, ja tällä menolla ne kyllä myös romahtavat. Budjetissa olevat automaatiokorotukset eivät tuo käytännössä euroakaan lisää käyttörahaa kuntien kassaan, vaan todellisuudessa kunnilta vähennetään kaikkien toimien yhteisvaikutuksena satoja miljoonia.

Kauhulla odotamme, jatkuuko sama trendi myös tulevaisuudessa, ja näillä näkymin näyttää jatkuvan. Tällä kehyskaudella puhutaan jo miljardiluokan leikkauksista. Tämä heikentää kyllä kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää, niiden kaikkien, jotka tarvitsevat kuntapalveluita, ja siellä on paljon joukossa lapsia, vanhuksia, sairaita, työttömiä jne. Tästä on oikeudenmukaisuus kaukana. Nämä leikkaukset voikin nähdä jälleen yhtenä ja varsin epäreiluna keinona vääntää vielä toistaiseksi itsenäisten kuntien kättä hallituksen suurkuntahankkeen puolelle.

Arvoisa puhemies! Tässä muutama ajatus lyhyesti budjetista. Eduskunnan on korjattava tätä budjettiesitystä oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli suorastaan pakko tuolta työhuoneestani sännätä tänne saliin, kun kuulin edustaja Kaikkosen aloittavan puheenvuoronsa sillä, että hän kritisoi sitä, että hallitus ottaa velkaa. En nyt tiedä sitten, koska keskustan linja taas muuttui. Nimittäin tunti sitten täällä keskustan edustajat edellisessä debatissa halusivat ottaa lisää velkaa. Siis tämä on nyt kerta kaikkiaan sellainen kysymys, joka täytyy tehdä selväksi, jotta me edustajat tiedämme, millaisista talouspoliittisista linjoista me puhumme.

Tiilikainen ja Kaikkonen kritisoivat velanottoa. Puheenjohtaja Sipilä haluaa ottaa 2 miljardia lisää velkaa tietoliikenneyhteyksiin. Sen lisäksi tänään edustaja Pekkarinen haluaa ottaa x miljardia vielä siihen lisää velkaa tieliikenneinvestointeihin. Kuinka monta miljardia keskusta nyt haluaa ottaa velkaa lisää tai kuinka paljon keskusta haluaa toisen linjansa mukaan ottaa vähemmän velkaa? Tämä on aivan peruskysymys silloin, kun puhutaan ja hahmotetaan talouspoliittisia linjoja. Minusta nyt olisi keskustan syytä ihan oikeasti kirkastaa linjaansa, vai tuleeko teiltä kaksi vaihtoehtobudjettia?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meiltä on tulossa vaihtoehtobudjetti, ja uskon, että pääsemme sellaiseen malliin, missä velkaa otetaan vähemmän kuin tässä hallituksen mallissa. (Pia Viitanen: Täällä toivottiin lisää!) Vaikka me olemme tuoneet esille muutamia asioita, joihin meidän mielestämme tulee panostaa enemmän, niin tulemme esittämään myös keinoja, joissa olemme valmiit korottamaan veroja joiltakin osin hallitusta enemmän ja jostakin kenties sitten nipistämään hallitusta enemmän. Esimerkiksi olemme todenneet sen, että yleistä arvonlisäveroa olisi voinut korottaa 2 prosenttiyksikköä, jolloinka olisi saatu huomattavasti enemmän valtiolle tuloja. (Pia Viitanen: Tehän kritisoitte Puumalan suulla juuri arvonlisäveroa!) Emme olisi sen sijaan korottaneet ruuan, lääkkeiden ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa, niin kuin te, edustaja Viitanen, ja teidän hallituksenne olette nyt korottamassa.

Sari  Palm  /kd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat salissa! Sen verran vain totean tästä velasta, että kyllähän tietysti velalla ja velalla on erilaiset kasvot. Syömävelan ottaminen on aina riskaabelia ja investointivelalla on sitten taas kantavammat siivet, mutta se ihan vain kommenttina ja niin, että katkaisen nyt siivet tältä debatilta, joka täällä jäi soimaan.

Ajattelin vähän upota omassa puheenvuorossani kuntapalveluihin. Olemmehan tulleet tilanteeseen, jossa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja taloudelliset resurssit eivät ihan aina kohtaa pelkästään hyvässä hengessä. Kaikesta runsaudesta huolimatta talouden niukkuus näivettää palvelujen resursoinnin mahdollisuuksia. Ajattelen näin, että jopa nyt vireillä olevassa vanhuspalvelulaissa on pieni uhka, että kunnat asetetaan ottamaan lisää velvollisuuksia eikä riittäviä resursseja pystytä tarjoamaan tai niitä ei ole käytössä.

Ylipäätänsä lakeihin perustuville kunnille velvoitettaville palveluille tulee tarjota riittävät resurssit. Tältä osin meidän poliittisten toimijoiden, kotikunnistamme riippumatta, tulee harrastaa myös itsetutkiskelua, jotta näin tapahtuu.

Tässä parin päivän aikana debatissa on paljon puhuttu aikuisista ja varsinkin ikäihmisten palveluista, lainsäädännöstä ja budjettipanostuksista, ja ensi viikolla jatketaan vanhuspalvelulain osalta lisää. Toki lapset ja nuoret ovat keskustelussa saaneet osansa, mutta pidän erittäin tärkeänä, että viime kauden takuueläkkeen ja nyt tulevan vanhuspalvelulain jälkeen paneudumme erittäin syvällisesti lasten ja nuorten asioihin. Etupainotteinen ennakoiva työ on myös sitä, että pidämme huolta lapsista ja nuorista, heidän hyvinvoinnistaan, terveestä ja turvallisesta lapsuudesta ja nuoruudesta. Se varmasti maksaa vaivansa takaisin.

Paljon on puhuttu salissa myös normien purkamisesta. Tähän viittasi muun muassa keskustan uusi puheenjohtaja. Muutama näkökulma normeista: Meillä kuntatoimintaa pitkälti sote-puolelta säätelee vahva normitus, ja juuri lapset ja nuoret jäävät usein tässä hiukan jalkoihin ajatellen varhaiskasvatusta tai perusopetusta. Siellä on paljon suosituksia, mutta ei välttämättä velvoittavia sääntöjä ja vaatimuksia. Suosituksista on aina myös helpompi laistaa.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuen me tarvitsemme lähestymiskulmaa, joka ei ole pelkästään markkinatalouden ja talouden tehokkuuden tunnusluvuille perustuva. Tältä osin on mielestäni perusteltua jopa eduskunnan selvittää, miten meidän lainsäädäntömme antaa ihmisen elinkaarelle erilaisia palveluja ja toimia yhteiskunnan näkökulmasta niin, että ne ovat lakiin kirjoitettuja, normitettuja sen suhteen, että kehen ne kohdistuvat enimmillään.

Sitten muutama näkökulma vielä koulutuksesta. On erinomainen asia, että perusopetuksen ryhmäkokoihin panostetaan. Se on merkittävää, sillä jokaisen peruskoululaisen tulee saada kohdata se opetusta antava aikuinen päivittäin henkilökohtaisesti, ja silloin on kysymys siitä, että ryhmäkokojen täytyy olla kohtuulliset.

Sivistyspuolen merkittävä vastuunkannon paikka liittyy nuorisotakuuseen, ja oppisopimus on eräs osa nuorisotakuun ratkaisemista. Pidänkin haastavana sitä, että tällä hetkellä me säästämme oppisopimuksen resursseista. Säästäen, taloudellisesti piiskaamalla ei voida kehittää oppisopimusta.

Nuorten mahdollisuuksia juurtua koulutukseen, työelämään, työpajoille ja kuntoutukseen tulee vahvistaa. Meillä on paljon hyviä, toimivia malleja. Näiden parhaiden käytänteiden jakamiseen tulee panostaa. Jokaisen ei tarvitse keksiä palloa uudelleen. Nyt on tärkeä koota maastamme ne osaamisen palaset, jotka meillä on ja jakaa niitä sitten kattavasti muille.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä tuosta liikenteestä. Todellakin, nämä paikallisliikenneolosuhteet, myös seututason liikenneolosuhteet, ovat meillä aika heikossa jamassa. Ne vaarantavat tällä hetkellä niin lähiruuan kuljetuksen kuin yhtä lailla teollisuuden puuhuollon liikenteen. Täytyykin edellistä ja sitä edellistä hallitusta kiittää siitä, että saimme puuhuoltoon rahoitusta, mutta tällä hetkellä yksityistieavustusten hyvin radikaali pudottaminen 23:sta 28 miljoonaan kyllä rapauttaa meidän yksityistieverkkoamme. Mutta olen vielä enemmänkin huolissani lähi- ja seutuliikenteen tieverkosta. Siellä nämä asfaltit rakoilevat, ja täytyisikin varmaan ottaa uusi liikennemerkki käyttöön, "moottoripyörällä tai polkupyörällä ajo kielletty", ettei tulisi vahinkoja. Näen, että tämmöiset vahingot, joissa moottoripyörät ja polkupyörät näihin railoihin menevät, ovat ihan turhia tapaturmia.

Liikennebudjetista 70 prosenttia tulee Etelä-Suomeen lähinnä Turku—Vaalimaa -välille ja noin 30 prosenttia Väli- ja Pohjois-Suomeen. Meillä on hyvin paljon elinkeinotoimintaa ja aktiivitoimintaa pohjoisemmassakin, joten toivoisin myös liikenneolosuhteitten niin pitkittäin kuin poikittainkin paranevan. Otan nyt tässä esimerkiksi tämän Kolmostien, joka on Tampereella kohtuukunnossa, mutta siitä vielä eteenpäin on hyviä suunnitelmia, ja on alettu rakentaakin Pohjanmaalle päin. Toivoisin, että nämä liikennehankkeet, mitkä yhdistävät Pohjanmaan pääkaupunkiseutuun kolmostien varrella, olisivat vielä prioriteettilistassa. Samoin Ysitien rakentaminen on yhtenä asiana, koska kuitenkin Pirkanmaan lävitse menee suurin osa koko valtakunnan liikenteestä Pohjois- ja myös sitten Länsi-Suomeen.

Maankäytön osalta: Kun keskustelimme tästä kuntarakenneuudistuksesta, edustaja Korhonen hyvin mainitsi, että kuntarakenneuudistuksen tärkein pointti on maankäyttö ja maankäytön tarve. Ymmärrän tässä metropolialueella ja kasvukeskusten alueella sen, että meidän täytyy saada sinne asuntokäyttöön maata, mutta yhtä lailla otan Tampereen seudunkin esille, että jos me haluamme sinne kansainvälisiä investointeja, niin Tampereen kaupungilla täytyy olla riittävät maavarat siihen, että saadaan sinne myös yritysaluetta kaavoitettua tämän asuntokaavoituksen vierelle. Siinä on iso kysymys, että löydetäänkö sitä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Jos nämä maankäyttöasiat ratkaistaisiin näillä metropolialueilla ja yhtä lailla kasvukaupunkien alueilla niin asuntokäyttöön kuin teollisuuskäyttöönkin, näkisin aika turhana sitten puristaa aivan väen väkisin koko Suomea 70 kunnan putkeen tai sitä vähempään, koska maankäytön osalta nämä asiat ovat varmaan neuvoteltavissa ja kaupankäyntiä kuntien välilläkin voidaan tehdä.

Valtion budjetilla tullaan ohjaamaan hyvin vahvasti myös valtion palveluja, poliisin palveluja, te-toimistopalveluja, verottajapalveluja. Rahoituksen ohjaus vaikuttaa suoraan maakuntien päätöksiin. Ainakin meidän Pirkanmaan alueella nämä päätökset ovat sitä, että valtion palvelut keskitetään Tampereelle ja maaseudun ja haja-asutusalueiden, myös pikkukaupunkien, valtion palvelut siirtyvät hiljakseen keskusseuduille. Tämä on aika huolestuttava asia esimerkiksi poliisin osalta. Se vaikuttaa meidän arjen turvaan ja asumiseen siellä alueella.

Toivon, että nämä sanat, jotka todellakin ministeri Urpilainen sanoi, että koko maassa on mahdollisuus asua myös tämän budjetin toimesta, enkä halua mitenkään mustamaalata, toivon, että tämä ministeri Urpilaisen tavoite toteutuu yhtä lailla kuin meidänkin tavoitteemme keskustan suunnalta, se, että koko Suomessa olisi mahdollista asua, mutta myös se arjen turva olisi tämän budjetin kautta mahdollisuus saavuttaa.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä budjettikeskustelua on käyty nyt jo useampi päivä, ja paljon on tietenkin asioita, mihin muutosta mekin oppositiosta käsin toivoisimme. Tuossa käytiin hyvää keskustelua liikenneministerin kanssa aiemmin debatissa, ja siellä tuli useita asioita esille, mutta kun en päässyt siinä kysymään ministeriltä, niin ajattelin muutaman sanan sanoa myös niistä tärkeistä liikenneyhteyshankkeista, mitä myös meidän seudullamme ja meidän maakunnassamme toivottaisiin edistettäväksi hallituksen toimesta.

Tämä hallitus avaa useita uusiakin liikennehankkeita tällä vaalikaudella, mutta se, mitä itse pidän hyvin hankalana asiana, on, että keskisen Suomen poikittaisliikenneyhteyksiin ei juurikaan satsauksia tule. Mielestäni tätä koko poikittaisliikenneyhteyttä pitää katsoa laajemmalla perspektiivillä. Ei puhuta ainoastaan Suomen poikittaisliikenneyhteyksistä, vaan puhutaan ko-ko Pohjoismaiden poikittaisliikenneyhteyksistä. Se käsittää yhteydet aina tuolta Venäjän rajalta Norjan Trondheimiin saakka. Tätä muun muassa Keskipohjolan komitea on useamman vuoden ajan pitänyt vahvasti esillä, että tämä kuljetus- ja kehityskäytävä saataisiin paremmaksi ja yhteydet aina sieltä Norjanmereltä Venäjälle saakka saataisiin kuntoon.

Suomen osaltahan tämä sisältää useampia kohteita. Tietenkin, kun Ruotsista Suomeen tullaan, Merenkurkku on yksi sellainen merkittävä. Merenkurkun liikenne täytyy saada turvattua, mutta mitä sitten rata- ja tiepuolella on niitä ongelmakohtia, niin niiden satsaamiseen ei ole nyt esimerkiksi ensi vuoden budjetissa osoitettu määrärahoja. Valtatie 18:han on se suurin tulppa koko näissä poikittaisliikenneyhteyksissä keskisen Suomen alueella. Se on itse asiassa ainut loppuun rakentamaton valtatie koko Suomessa, ja Myllymäki—Multia-välillehän kohdistuu tämä rakentamaton tieosuus. Se on oikaisu, jota on ajettu jo pitkään, ja sen myös toivoisi lähiaikoina, lähivuosina tulevan valtion investointiohjelmaan.

Tällä alueella täytyy muistaa se, että nyt on tullut viime vuoden päätöksin ja oikeastaan tämän vuoden päätöksistä johtuen suuria menetyksiä tälle alueelle. Muun muassa Keuruun varuskunta on yksi näistä varuskunnista, jotka lakkaavat. Sillä on valtavat aluetaloudelliset vaikutukset koko siihen lähiympäristöön, ja sinne tarvitaan investointeja ja sinne tarvitaan yrityselämälle uusia mahdollisuuksia. Sen vuoksi näiden liikenneyhteyksien, infran, tulisi olla kunnossa myös sillä alueella, ja tämä jos mikä, tämä valtatie 18 rakentaminen, olisi se piristysruiske koko tälle lähialueelle. Sen takia toivoisin, että liikenneministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön kanssa katsoisi tämän yhtenä korvaavana toimenpiteenä.

Sitten myöskin rataverkko on se, jonka täytyy olla kunnossa, jos halutaan, että ihmisiä enemmän raiteille siirtyy. Nämä poikittaiset ratayhtey-det on se, jonka puolesta huolta vahvasti kannan. Haapamäen rata on yksi merkittävä. Edustaja Pirttilahden kanssa kuulumme muun maussa tähän Suomenselän rautatieliikennetyöryhmään, joka vahvasti ajaa tämän Haapamäen radan parannusta ja rahoitusta tuleville vuosille. Se täytyy saattaa sellaiseen kuntoon, että se pystyy palvelemaan myös pitkällä jänteellä ihmisiä. Tällä hetkellähän siinä toimii kiskobussiliikenne. Junavuorot täytyy saada sellaisiksi, että se palvelee ihmisiä paremmin, mutta pidemmän tähtäimen tavoitteena täytyy olla radan kunnostus ja sähköistys, jotta se saadaan siihen kuntoon, millä tasolla sen tuleekin olla. Esimerkiksi Seinäjoki—Tampere-väli on sellainen yhteysväli, joka on hyvin taajaan liikennöity, ja siellä on ruuhkia. Sen sijaan, että siihen esimerkiksi kaksoisraide tehtäisiin, tämän Haapamäen radan kunnostamisella sitä voitaisiin käyttää rataparina myös Seinäjoen ja Tampereen välissä.

Herra puhemies, tässä näitä muutamia liikennehankkeita, joita meidän kulmakunnallamme vahvasti halutaan ajettavaksi eteenpäin. Niihin myös toivotaan satsauksia tältäkin hallitukselta vielä tämän vaalikauden aikana.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tänään on tässä salissa käyty keskustelua asuntotuotannosta ja nimenomaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Niitä todellakin tarvitaan lisää. Niiden rakentamisella saataisiin parannettua työllisyyttä monella sektorilla. Rakentamisen kustannukset ovat jatkuvassa nousussa. Siihen vaikuttavat monet seikat, vaikkapa polttoaineiden hintojen jatkuva nousu, joka aiheuttaa taas kuljetuskustannuksien kohoamista. Myös erilaiset määräykset ja säännökset rakentamisessa lisäävät kustannuksia.

Hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään mahdollisuudet luopua yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta. Itse lämpimästi toivon, että tätä selvitettäisiin hyvinkin tarkkaan, että voidaanko niistä jo luopua monessa paikassa. Rakentamisen kustannuksien keventämiseksi ja laskemiseksi tarvitaan myöskin Normitalkoita, tai oikeastaan normien uudelleen tarkastelua, mistä niistä voitaisiin luopua. Tonttipolitiikalla ja rakennusmääräyksillä on iso vaikutus rakentamiskustannuksiin. Voidaan myöskin ihan hyvin kysyä, ovatko esimerkiksi pysäköintialuetarpeet erilaiset täällä pääkaupunkiseudulla kuin tuolla maakunnissa.

Arvoisa puhemies! Maakuntakaavat ovat myöskin keskusteluttaneet hyvinkin paljon, ja itse ihan toivoisin, että enemmän tuota päätöksentekovaltaa ja myöskin niitä päätöksiä voitaisiin ohjata sinne maakuntiin, sillä siellä maakunnissa tiedetään varmasti hyvin tarkkaan, mitä siellä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että vaalikauden alussa vireillä olevat liikennehankkeet saatetaan loppuun ja että hallitus ottaa suunnittelussaan huomioon eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet sekä varmistaa Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan. Haluan tässäkin yhteydessä tuoda terveiset ja huolenaiheet tuolta kaakkoisrajalta. Siellä rajaliikenne on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja liikenteen huomattava kasvu jatkuu edelleenkin. Nyt tänä vuonna ylittyy 10 miljoonan rajanylittäjän rajapyykki, ja jatkossa kasvua tapahtuu entisestään. Tämä aiheuttaa sen, että niitä rajanylityspaikkoja tulee edelleen kehittää: Nuijamaa, Vaalimaa, Imatra, kaikkia näitä kolmea. Myöskin tulee pohtia, voitaisiinko myöskin lisää kansainvälisiä rajanylityspaikkoja avata esimerkiksi Parikkalassa. Myöskin rajavartijoita tarvitaan sinne lisää, ja on arvioitu, että noin sadan henkilön verran tarvitaan vuoteen 2017 mennessä. Vilkas rajanylittäminen aiheuttaa myöskin sen, että poliisien resurssitarpeet ovat Kaakkois-Suomessa kasvussa, ja toivon, että sekin myös huomioidaan.

En tässäkään yhteydessä malta olla tuomatta esille valtatie 6:n jatkorakentamisen tarvetta. Nythän valmistuu Lappeenranta—Imatra-väli, mutta valtatie 6:n Taavetti—Lappeenranta-väli tulisi saada pikaisesti rakenteille. Se on siellä liikennepoliittisessa selonteossa mainittu, että se alkaa tällä hallituskaudella. Itse lämpimästi toivon, että sille jo pystyttäisiin osoittamaan vaikkapa 2 miljoonan euron määräraha ensi vuodelle, jolloin saataisiin työt käyntiin ja se voisi lähteä ripeästi rakentumaan. Myöskin kaksoisraiteesta Luumäki—Imatra tulisi saada suunnittelu käyntiin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Pauli Kiuru otti tänään esille tärkeän asian. Hallitus on lopettamassa aluearkkitehtitoiminnan, ja se on erittäin harmillista, sillä sillä toiminnalla monet maaseutukunnat ovat pystyneet yhteistyössä kehittämään alueitaan, ja toivoisin tämänkin toiminnan jatkuvan.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni vuoden 2013 talousarviosta jakautuu kahteen osaan: haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koska minä uskon tulevaisuuteen ja olen toiveikas, aloitan haasteilla. Näin ollen loppuosan mahdollisuudet jäävät toivottavasti paremmin mieleen tälle sankalle kuulijajoukolle.

Suomi kansakuntana kohtaa kolme suuren mittaluokan haastetta akuutin ulkosyntyisen eurokriisin ohella, joihin meidän on itse vastattava. Ensinnäkin julkinen taloutemme on rakenteellisesti voimakkaan alijääminen, tämäkin budjettiehdotus 7 miljardia. Uutta velkaa tulee siis ensi vuonna yli 1 700 euroa jokaista työikäistä suomalaista kohden.

Toinen haasteemme on huoltosuhteen heikkeneminen. Tämä tarkoittaa, että väestömme ikääntyy ja seuraavat 20 vuotta työikäisiä on maassamme joka vuosi edellistä vähemmän suhteessa eläkeläisiin. Jos velkaannumme voimakkaasti jo näinä nykyisinä hyvinä aikoina, niin miten oikein selviämme, kun verotulojen kertymä ja talouden kasvunäkymä laskevat tulevina vuosina? Edelleen julkisten palveluiden kysyntä kasvaa, joten alijäämä uhkaa venyä suuremmaksi tätäkin kautta. Syömmekö huomisen hyvinvointia jatkossa yhä kiihtyvällä tahdilla?

Kolmantena haasteenamme on teollisen ja taloudellisen toiminnan rakennemuutos. Kään-nymme yhä voimakkaammin kohti palveluita, eikä uusia suuryrityksiä ole Suomessa kasvanut vuosikausiin. Kauppataseemme on kääntynyt negatiiviseksi, eli ostamme maan rajojen ulkopuolelta enemmän kuin sinne myymme. Tarvitsemme kipeästi uusia kasvun ja elinvoiman lähteitä.

Kokoomus on vaatinut ratkaisuja, ja hallitus on tarttunut toimeen haasteiden keskellä. Olemme vaatineet julkisen talouden vastuullista hoitoa, ja hallitus on tehnyt päätökset yhteensä 7 miljardin euron veronkorotuksista ja menoleikkauksista. Esimerkiksi arvonlisäveron 1 prosenttiyksikön korotus tuottaa valtiolle lähes 900 miljoonaa euroa vaikuttamatta työnteon kannattavuuteen. Leikkauksia ja veronkorotuksia on tehty paljon, eikä tämä ole ollut helppoa. Yksikään veronkorotus tai menoleikkaus ei tapahdu ilman, että sen vaikutukset tuntuvat.

Hallitus on kuitenkin tehnyt paljon, ja oikeansuuntaiset päätökset luovat mahdollisuuksia ja toivoa tulevasta. Hallitus on suoraselkäisesti sitoutunut toteuttamaan vastuullista ja taloutemme vakauden turvaavaa talouspolitiikkaa myös jatkossa. Jos julkisen talouden alijäämä ei näytä painuvan alle 1 prosenttiin bkt:sta, on lisätoimia odotettavissa. Näitä on syytä hallituksen puolivälitarkastelulta odottaa. Tämäkään ei tule olemaan helppoa, mutta se on oikein. Talouskurin tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen.

Arvoisa puhemies! Sitten mahdollisuuksiin. Leikkaamalla ei pääse perille saakka, joten on syytä katsoa myös muita keinoja talouden tervehdyttämiseksi. Tulojen kasvattamisen mahdollisuuksia on hallitus budjettiesityksessään etsinyt monella tavoin erinomaisella menestyksellä. Hallitus panostaa kasvuun ja työpaikkoja luovan liiketoiminnan edellytyksiin yhteensä 300 miljoonan euron kasvupaketin turvin. Filosofia on kääntynyt virkamiesvetoisesta innovaatiopolitiikasta askeleen kohti liiketoimintavetoista kasvupolitiikkaa. Samalla taloudellisten päätösten tekijöiksi nostetaan virkamiesten sijaan sijoittajat ja yrittäjät, joita kannustetaan toimimaan yh- teiskunnan näkökulmasta fiksusti. Kasvupaketti kohdentuu nimenomaan uusien kasvun avainten vahvistamiseen, ei menneisyyden säilyttämiseen.

Kasvupakettiin sisältyy verokannustin yritysten t&k-toiminnalle, kasvuyrityksiin sijoittavien bisnesenkeleiden verokannustin, tuotannollisten investointien poistojen kaksinkertaistaminen ja listaamattomiin yrityksiin tehtyjen sijoitusten hankintameno-olettaman korottaminen. Nämä ovat tärkeitä tekoja uuden kasvun luomiseksi. Odotan vaikuttavuutta ja hyvää panos—tuotos-suhdetta etenkin bisnesenkeleiden verokannustimelta. Suomessa yksityisten pääomasijoitusten volyymi on viime vuosina ollut vain noin 70 miljoonaa euroa, kun se voisi olla kymmenkertainen. Jos onnistumme houkuttelemaan yksityishenkilöitä sijoittamaan suomalaisiin kasvutarinoihin, luo tämä uusia työpaikkoja ja edelleen sijoitukset houkuttelevat yhä useampia yrityksiä sijoittumaan Suomeen.

Kasvupaketti ei poista akuutteja taloushuolia mutta voi vauhdittaa kasvua ja vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä. Se on siis askel oikeaan suuntaan. Keskeistä on sen myötä syntyvä uusi työ, ja uskon, että tällä suunnalla hallitus jatkaa edelleen puolivälitarkastelussaan ensi keväänä.