Herra puhemies! Tästä tärkeästä pankkiunionikeskustelusta keskusta haluaisi siirtyä ihmisten arkeen ja sitä hyvin konkreettisella tavalla koskettavaan kysymykseen. Nimittäin tässä meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme on kahden kerroksen väkeä, ja tuon kehityksen voimme pysäyttää koulutuksella ja sivistyksellä. Näin siis teoriassa, mutta entäpä käytännössä?

Hallitus rakentaa yhteiskuntatakuuta oikealla kädellä, mutta raapaisee samalla vasemmalla kädellä paikoin jopa kaksinkertaisen summan pois. Leikkaatte ja keskitätte aloituspaikkoja rajusti. Leikkaatte oppisopimuskoulutusta, siis sitä koulutusmuotoa, jonka vaikutus on maakuntien Suomessa kaikista keskeisin. Yli 20 miljoonaa euroa leikkauksia, kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset yrittäjyyteen ja toisaalta syrjäytymiseen, josta kaikki kannamme huolta.

Me kuitenkin luotamme ministeri Gustafssoniin. Te annoitte eilen toivoa täällä istuntosalissa, kiitos siitä. Te sanoitte, että ainakaan nuorten oppisopimuspaikkoja ei leikata. Voitteko vielä vahvistaa tälle salille tämän: te aiotte perua leikkaukset?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! En minä ole luvannut perua niitä leikkauksia ja säästöjä, joita hallitusohjelmaneuvotteluissa on tehty. Mutta hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin myöskin kahdesta erittäin merkittävästä, historiallisesta asiasta. Toinen on nuorten yhteiskuntatakuu ja toinen nuorten aikuisten osaamisohjelma. Ensi vuoden budjetissa tähän nuorten aikuisten osaamisohjelmaan on varattu 27 miljoonaa euroa rahaa, josta nuorten aikuisten oppisopimuskoulutukseen tullaan käyttämään nyt hallituskauden aikana rahaa noin 1 500:aan oppisopimuskoulutukseen. Se on merkittävä panostus nuoriin, se on minusta oikeaa politiikkaa. Näin tämä vastuullinen hallitus toimii.

Herra puhemies! Tästä minä juuri puhuin. Tämä vastaus on kuin saippuapala. Kyllä, aivan oikein, te lisäätte 5 miljoonaa euroa rahaa, mutta samaan aikaan te leikkaatte 31 miljoonaa euroa samasta kohteesta, siis oppisopimuskoulutuksesta. Yhteisleik-kaukset ovat yli 20 miljoonaa euroa. Vasen käsi ottaa ja oikea antaa hieman takaisin. Se ei voi olla hyväksyttävää, ministeri Gustafsson, tähän me haluamme vastauksen. Oletteko te esimerkiksi laskenut maakunnallisesti, mitä aloituspaikoille kokonaisuudessaan tapahtuu? Oletteko te tutustunut elinkeinoelämän alueellisiin tarpeisiin? Ne ovat eri puolilla Suomea hyvin erilaiset.

Suomihan nousee osaamisella ja koulutuksella. Tarvitaan myös korkeakoulutusta. Te kuitenkin jäädytätte yliopistoindeksin ja leikkaatte ammattikorkeakouluilta hyvin vahvasti. Onko tämä se resepti ja lääke, jolla Suomi nousee? Mitä te olette tehnyt hallituksen sisällä koulutuksen puolustamiseksi ja mitä te aiotte tehdä? Aikooko hallitus vielä myöntää virheensä ja muuttua koulutusmyönteiseksi? Sitä toivon, ja ministeri Gustafsson, (Puhemies koputtaa) me laitamme toivon teihin, te olette mukava mies.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Toivon, että keskusta antaa myöskin arvoa niille koulutuspoliittisille linjauksille, joita hallitus on tehnyt. Toivoisin joskus nätin sanan myöskin koskien tätä yhteiskuntatakuuta, jonka osana on koulutustakuu nuorille. Me lupaamme järjestää jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle koulutus-, harjoittelu- tai työpajapaikan. Se on merkittävä, vastuullinen ratkaisu. Te ette anna mitään arvoa sille, että hallitus ensi vuoden budjetissa laittaa 60 miljoonaa euroa käytettäväksi peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen. Se on tuplasti se määrä, jonka tähän osoitti keskustajohtoinen hallitus. Se on meidän arvopoliittinen valintamme.

Se, että me joudumme myöskin tekemään, valitettavasti, säästöjä koulutuksen eri sektoreilta, johtuu siitä, minkä tekin tiedätte, että ensi vuonna joudutaan ottamaan lisää velkaa 7 miljardia euroa. (Puhemies koputtaa) Emmekä me hallituksessa halua... Me joudumme tekemään näitä säästöjä ja leikkauksia kaikilta sektoreilta, (Puhemies koputtaa) ja tässä mielessä valitettavasti myöskin opetus- ja kulttuuriministeriö joutuu osallistumaan näihin talkoisiin.

Arvoisa herra puhemies! Viime päivien järkyttävät uutiset viestivät siitä, että työttömyys on räjähtämässä. Kysyn opetusministeriltä: missä määrin olette keskustellut työministeri Ihalaisen kanssa täsmätoimenpiteistä, täsmäkoulutuksesta työttömyyden todennäköisesti räjähtäessä lähiaikoina?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kyllä me arvostamani opetusministeri, anteeksi, työministeri (Naurua) Lauri Ihalaisen kanssa keskustelemme päivittäin monta kertaa. Totta kai olemme huolissamme näistä uutisista, jotka käytännössä merkitsevät jo nyt hankalan työttömyystilanteen heikkenemistä. Käsitykseni mukaan työministeri Ihalaisella on omia esityksiä ja näkemyksiä näitten rahatoiveittenkin suhteen.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että edustaja Puumala kiinnitti huomiota siihen, että hallitus nimenomaan oikealla kädellä antaa lisää resursseja tärkeisiin asioihin. Eli perusopetuksen lisäresurssit ja yhteiskuntatakuu nuorille ovat erinomaisia asioita, ja ne ovat nimenomaan lisärahaa sillä hetkellä, jolloin leikataan ja joudutaan leikkaamaan eri puolilta yhteiskuntaa.

Mutta haluaisin kysyä ministeri Arhinmäeltä hieman nuorten syrjäytymisen vastaisesta työstä. Presidentti Niinistö teki erinomaisen avauksen, jossa hän halusi laajentaa nuorten syrjäytymisen vastaista työtä myöskin kansalaisyhteiskunnan puolelle ja lähimmäisen vastuuseen. Olen ymmärtänyt, että te olette kokenut tämän asian jotenkin eri tavalla, joten teillä olisi mahdollisuus nyt kertoa, miten te näette asian.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Tässä tavallisia asioita -kampanjassa on paljon hyviä, sellaisia ihan tavallisia kasvatusohjeita, joita varmaan jokainen vanhempana pyrkii noudattamaan. Mutta silloin kun puhutaan näistä syrjäytetyistä nuorista, jotka ovat erittäin hankalassa tilanteessa, pitää nähdä kaikki ne tutkimukset, asiantuntijaraportit, jotka osoittavat, että siinä syrjäytymisen taustalla on köyhyyttä, siinä on sukupolven ylittävää syrjäytymistä, on ongelmia siinä, että ei saa riittävästi ohjausta opinto-ohjaajilta koulussa, ei pystytä neuvomaan, tukemaan.

Me tarvitsemme kansalaisyhteiskuntaa ja tarvitsemme hyvää kasvatusta, mutta ajatus siitä, että syrjäytymistä niiden kohdalla, joilla on perheessä työttömyyttä, perheessä taloudellisia ongelmia, pelkästään tällä ratkaistaan, se ei valitettavasti toimi. (Ben Zyskowicz: Kuka sitä on väittänyt?) Sen vuoksi nuorisotakuussa on panostettu erittäin voimakkaasti esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön, se tullaan laajentamaan ensi vuonna koko maahan, ja panostetaan lisää nuorten työpajoihin, joihin näitä syrjäytymisriskissä olevia (Puhemies koputtaa) nuoria voidaan ohjata. Tämä on niitä konkreettisia toimia niille nuorille, jotka ovat todellisessa syrjäytymisuhassa.

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että nämä koulutukseenkin kohdistuvat säästöt joudutaan tekemään osittain siitä syystä, että edellinen, keskustajohtoinen hallitus jätti meille miljardien tappion, alijäämän, jota nyt säästöillä joudutaan paikkaamaan. Siitä huolimatta aloituspaikkoja leikataan ikäluokkien pienenemistä vähemmän, eli tosiasiallisesti koulutustarjonta kasvaa. Sen lisäksi me olemme toteuttamassa kunnianhimoista ammattikorkeakoulu-uudistusta, ja muun muassa peruskoulun tuntijakouudistus on jo saatu plakkariin. Hallitus on myös aikonut puuttua koulutuksessa olevaan rakenteelliseen epätasa-arvoon. Haluaisin kysyä ministeri Gustafssonilta: mitä te aiotte tehdä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan varsin kunnianhimoista koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaa, joka on tarkoitus tuoda joulukuussa valtioneuvoston käsittelyyn. Siinä yhteydessä on tarkoitus peruskoulu, lukio, ammatillinen, ammattikorkeakoulu, tiedekorkeakoulu ja myöskin aikuiskoulutus ottaa mukaan.

Me arvioimme tällä hetkellä viimeisiä koulutuksen tasa-arvoon, koulutuksen eriytymiseen, syrjäytymiseen liittyviä tutkimustietoja, ja tarkoitus on rakentaa tältä pohjalta tällainen suomalaisen yhteiskunnan yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa lisäävä koulutusohjelma, koska meillä nyt on tiedossa, että meidän hyvässä peruskoulussakin on tapahtumassa tällaista oppimistulosten merkittävää eriytymistä, jonka taustalla on myöskin koulujen vapausasteen (Puhemies koputtaa) lisääminen, johon ei sinällään ole tarkoitus puuttua. Mutta meillä on semmoisia rakenteellisia tekijöitä, joihin voidaan puuttua (Puhemies koputtaa), muun muassa uudistamalla valtionosuusjärjestelmää voidaan parantaa sitten näitä tasa-arvoisia koulutuksen ja... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin kuulla opetusministeriltä, mitkä ovat ne maakunnat, joissa tämän hallituksen päätöksillä koulutuksellinen tarjonta merkittävästi lisääntyisi. Vielä toistan aiemmin esitetyn kysymyksen siitä, oletteko todella huomioineet ja katsoneet pitkälle tulevaisuuteen sen osalta, mikä on minkäkin maakunnan erityinen vahvuus ja siihen liittyvät koulutustarpeet.

Lisäksi kannamme huolta koulutuksen laadusta näiden suurten leikkausten keskellä. On aivan väistämätöntä, että esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa nämä vähentyneet rahat tarkoittavat vähempää lähiopetusta eli vähempää kohtaamista opettajan kanssa, vähempää laadukasta oppimista. Se tarkoittaa suurempia ryhmäkokoja, vähempää opinto-ohjausta, oppilashuollon vaikeuksia, ja me kaikki täällä tiedämme ihan varmasti, että nuoren syrjäytymisen yksi keskeinen syy on koulutus. Miten te vastaatte näihin laadullisiin hankaluuksiin, joita aivan varmasti leikkaukset aiheuttavat?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Alan kyllä odottaa keskustapuolueen kansanedustajilta, joita lähtökohtaisesti arvostan, analyyttisempia puheenvuoroja täällä. Luin jostain teidän käyttämistä puheistanne sen, että opetusministeri Gustafsson on lakkauttamassa ennätyksellisesti meidän peruskouluja. Minä en tule pääsemään lähellekään sitä tasoa, mikä oli kahdeksan vuoden aikana, kun oli keskustalainen pääministeri, että 800 peruskoulua ja kyläkoulua lakkautettiin teidän aikananne. (Välihuutoja) Sehän johtui siitä, että kunnat päättivät väestökehityksestä johtuen lopettaa kyläkouluja, lähikouluja.

Mitä tulee tähän alueelliseen tilanteeseen, niin kuten täällä edustaja Tuppurainen totesi, alueellinen saavutettavuus johtuen ikäluokkakehityksestä valtakunnallisesti paranee käytännöllisesti katsoen joka puolella Suomea. Voisin todeta lukuina esimerkiksi näin...

Arvoisa herra puhemies! Peräti 110 000 iältään 20—29-vuotiasta nuorta on vain perusasteen koulutuksen varassa. Yhteiskunnasta syrjäytyneitä ilman toisen asteen tutkintoa on 40 000 nuorta. Tänäkin vuonna 4 000 peruskoulun päättänyttä ammatilliseen koulutukseen hakeneista jäi ilman koulutuspaikkaa. Samanaikaisesti hallitus kuitenkin leikkaa oppisopimuskoulutusta ja ammatillisesta lisäkoulutuksesta 5 400 paikkaa. Arvoisa ministeri, miten koulutuksen määrärahat riittävät takaamaan kaikille toisen asteen opintopaikan, kun ne eivät ole riittäneet ennen leikkauksiakaan?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Minä menen nyt sitten näihin lukuihin, koska se sopii näihin kahteen käytettyyn puheenvuoroon. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kohdalta suhteessa ikäluokkaan — joka vuoteen 2016 vähenee, siis 16—18-vuotiaat, noin 8 000 hengellä — 6,5 prosentilla tarjonta lisääntyy keskimäärin. Tämä tarkoittaa sitten muun muassa sitä, että Kainuussa tämä kasvuprosentti on 21. Se on Kymenlaaksossa 11,2, Etelä-Karjalassa myöskin 11,2.

Sitten jos me tarkastelemme korkea-asteen koulutusta, niin valtakunnassa vuoteen 2016 aloituspaikat vähenevät 1,1 prosenttia, siis käytännössä menee mittavirheisiin, ja yliopistopuolella, siis tiedekorkeakouluissa, aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan kasvaa 1,8 prosenttia (Puhemies koputtaa) ja muun muassa Lapissa 5,1 prosenttia, korkeakoulupaikat Lapissa.

Arvoisa puheenjohtaja! Nyt kun kuuntelee tätä debattia, niin voisiko koulutusta muuttaa siten, että kolmas vuosi olisi oppisopimukseen perustuvaa? Se lisäisi tehokkuutta, säästäisi rahaa, ja oppilaat olisivat huomattavasti valmiimpia lähtemään työelämään koulutuksen päätyttyä. On aika ottaa yksi askel taaksepäin ja palata siihen, että on enemmän käytännön painotusta oikeilla työpaikoilla ja vähemmän teoreettista opetusta käytännön ammatteihin tähtäävässä koulutuksessa. Miksi opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n tekemä ehdotus ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestämiseksi ei ole hyvä vaihtoehto?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Sanon heti alkuun kaikkein tärkeimmän: tämä AMKEn esitys on minun mielestäni hyvä. Juuri tämäntyyppistä kokeilua tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla tehdään. Siis taustalla on se, että meillä on menossa 37 kokeilua eri puolilla Suomea, joissa on mukana myöskin tämä 2+1-malli, jolloin ammatillisessa koulutuksessa se viimeinen vuosi tapahtuisi työpaikoilla oppisopimuskoulutuksena. Samalla kokeilussa on mukana myöskin se, että lisätään työvaltaista opiskelua merkittävästi. Yhtenä selvittämisen kohteena on se, että koko ammatillisen tutkinnon suorittaminen tapahtuisi työpaikoilla työvaltaisesti. Tämä on erittäin kunnianhimoinen kokeilu, ja kun siitä nyt saadaan sitten lopulliset tulokset, niin tarkoitus on kehittää meidän ammatillista koulutusta nimenomaan niin, että se tulee lähemmäksi työelämää, työvaltaista opiskelua lisäämällä — näin.