Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni työministeri Ihalaiselle. Nämä "ylimieliset työnantajat" elikkä yt-neuvottelut ovat monta kertaa muodollisuus: ilmoitetaan jo lähtökohtaisesti, että näin ja näin monta sataa ihmistä irtisanotaan, näin ja näin monta sataa lomautetaan. Muistan, kun yt-laki aikoinaan tähän maahan tuli, yt-lain henki ja myös kirjain oli se, että lähdetään puhtaalta pöydältä, käydään yhdessä kaikki vaihtoehdot läpi: koulutusvaihtoehdot, irtisanomis-, lomautusvaihtoehdot, jopa se, onko syytä tehdä ollenkaan henkilöstösopeutuksia vai voidaanko vähentää vaikka tulosta tai osinkoja. Onko ministeri sitä mieltä, että yt-lakia ja sen soveltamista pitäisi tiukentaa ja katsoa, että sitä toteutettaisiin siinä hengessä ja myös sen kirjaimen mukaan, mihin se aikoinaan on tarkoitettu?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia tässä ajassa, jolloin ihmiset kokevat, että yt-neuvottelut ovat aika muodollisia siihen nähden, mikä niitten perimmäinen tarkoitus on ollut. Meidän pitäisi saada ylimalkaan nämä yt-neuvottelut paljon ennakoivammaksi. Näistä muutoksistahan pitäisi neuvotella silloin kun on vielä hyvät ajat, eikä sitten, kun kriisi on päällä: miten me valmistaudumme mahdolliseen taantumaan, miten sen yli mennään. Yt-neuvottelujen hyvä idea on se, että mietitään myös näitä koulutusvaihtoehtoja, lomautusvaihtoehtoja, eikä pitäisi toimia niin kuin nyt, kun mennään irtisanomiskärjessä. Silloin 2008 talouskriisissä Suomessa oli 90 000 lomautettua, nyt meillä on 20 000. Silloin käytettiin lomautusinstrumenttia enempi kuin nyt, ja nyt irtisanotaan enempi ja lomautetaan vähempi. Tällaisia vaihtoehtoja sen totaalisen irtisanomisen tilalla pitäisi käyttää, ja totta kai meidän pitäisi yt-neuvotteluja käydä — ja ainakin sen lainsäädännön henki palauttaa — niin, että meillä olisi aitoja neuvotteluja, että ihmiset kokevat, että niillä on merkitystä, kun niihin neuvotteluihin mennään, eikä se ole etukäteen määrätty.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että 75 miljoonan ekstra osakkeenomistajille peruttiin, mutta kohtuuttomalta tuntuu myös se, että vuodelta 2011 toimitusjohtajalle maksettiin 220 000 euron tulospalkkio ja nyt alaisille annettavat potkut voivat tuoda huimia tulonlisiä myös yhtiön johdolle. Arvoisa ministeri, aiotteko puuttua näihin johdon ekstrapalkkioihin?

Kehitysministeri Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Yleinen keskustelu yhtiöiden johdon palkitsemisesta on ollut hyvin vilkasta viime talvena, ja se on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että yhtiöt ovat alkaneet tarkastella sitä, miten kohtuullista tämä palkitseminen on. Se näkyy myös hyvin selvästi siinä, että elokuun 13. päivä hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi uuden palkitsemisohjeen valtio-omisteisille yhtiöille. Siinä todellakin lähtökohtana on se, että kaikki luontaisedut katsotaan kokonaispalkkaan kuuluviksi ja että vain todella merkittävästä tuloksesta, johon yhtiön johto itse on vaikuttanut aktiivisesti, voi saada maksimipalkitsemisen. Eli kyllä tämä on menossa kohtuullisuuden suuntaan, ja on erittäin hyvä, että näistä asioista käydään julkista keskustelua. Minä myöskin uskon, että tämänpäiväinen Metson hallituk-sen ilmoitus siitä, että ylimääräinen yhtiökokous on peruutettu, jossa oli määrä maksaa ylimääräiset osingot omistajille tilanteessa, jossa on myöskin ilmoitettu merkittävistä työpaikkojen vähentämisneuvotteluista, on osa tätä uutta (Puhemies koputtaa) ilmapiiriä, jossa yritykset joutuvat itse pohtimaan, (Puhemies koputtaa) minkälainen maineriski on, jos mennään kohtuuttomuuksiin.

Arvoisa puhemies! Saimme surullisia uutisia eilen, ja varmasti monien Metson työntekijöiden mieli oli maassa, kun näitä uutisia kuultiin. Tänä aamuna ei varmasti tullut yhtään sen riemukkaampaa oloa, kun Hesarista saimme lukea ajatuksia työttömyysturvan heikentämisestä. Arvoisa pääministeri, ettehän jaa puoluetoverinne ajatuksia tästä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Nyt en ihan ehdotusta tunne, mutta kuulin tästä, että on esitetty työttömyysturvan heikentämistä. Oliko näin? (Jouko Skinnari: Älä kannata sitä!) — Kaiken varalta en kannata sitä. (Naurua) — Nyt valitettavasti en ihan tarkkaan tiedä, mitä kukakin on esittänyt.