Eero Akaan- Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 96 laiksi kansanterveyslain muuttamisesta tiettyjen käsitteiden osalta on moderni ja siinä mielessä ihan tarpeellinen. Muutamia havaintoja haluan tähän liittää sen takia vain, että pelkkä terminologinen muuttaminen ei itse asiassa vielä tilannetta paranna, vaan tietysti toivoisi, että sisältö muuttuisi myöskin asian mukana.

Ajatellaanpa kaikkea sitä, mitä Suomessa on tapahtunut sen jälkeen, kun kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, siis 33 vuotta sitten, jolloin sikäläisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille terveydenhuollonalan kaikille työntekijöille opetettiin oikein kädestä pitäen, miten ennaltaehkäisy nyt otetaan käyttöön ja miten tärkeä asia se on. Se on tosi tärkeä asia. Tiettyyn rajaan asti se on myöskin täysin tehokas. Sataprosenttisestihan hyvin harvoja sairauksia voidaan ehkäistä, mutta aika paljon voidaan tehdä sen eteen, että sairaudet syntyvät myöhemmin ja ovat paljon lievempiä ja ovat helppohoitoisempia ja niistä paremmin paranee, mikäli ennaltaehkäisy on kohdallaan.

Nyt kun näitä jälkiä ajattelee, niin ei ole kyllä päästy ollenkaan semmoisiin tuloksiin, mihin ehkä olisi voitu päästä. Pelkästään nykyajan ihmisten elämäntapaa kun ajattelee, sitä ylipaino-ongelmaa, mikä meidän väestössämme aika yleisesti on, varusmiesten huonoa kuntoa ja vaikkapa sitä koko informaatiota, mitä aivan aiheellisesti Diabetesliitto on kertonut sokeritaudin lisääntymisestä, jonka alan ihmiset kaikki tietävät, niin kaikki tämä on oiva osoitus siitä, että ainakaan ajassa, vaikka olisi tehty paljonkin preventiivistä työtä, se ei ole ollenkaan mennyt niin pitkälle kuin se olisi voinut. Tähän minä näen muutaman syyn. Yksi on se, että osittain on käytössä myöskin tapoja, jotka taitavat olla aika tehottomia. Yksi on nämä erilaiset termit. Jos ajatellaan huumeiden käyttäjää ja pitäisi estää, että nuoriso ei lähtisi huumeiden käyttöön, niin on aivan yksi sama, miksikä kutsutaan sitä yläkäsitettä, joka hoitaa tämän varsinaisen ennalta ehkäisevän työn.

Meille valiokunnassa viime kaudella kerrottiin asiantuntijoiden toimesta, että kaikki se valistustyö, mikä esimerkiksi huumeiden ennaltaehkäisyyn kohdistuu, on tieteellisesti todettu täysin tehottomaksi. Minusta se oli aivan järkyttävä tieto, mutta niin se hyvin selvästi professoreiden suulla meille kerrottiin. Sitä nollatoleranssia, jonka tupakan osalta on väitetty olevan keino siihen, että huumeiden käyttö olisi vähäisempää, ei taas oikein halukkaasti haluta käyttää. Toisin sanoen kouluissa tulisi kiinnittää hyvin voimakkaasti tupakoinnin estämiseen huomiota, sillä se tiedetään, että kukaan huumeiden käyttäjä käytännössä ei ole aloittanut suoraan huumeiden käyttöä vaan hänestä on ensin tullut tupakoitsija. Olkoon tämä yksi esimerkki siitä, miten voimakkaasti uusia asioita ja otteita tarvitaan, jotta varsinaisesti kansanterveys saataisiin paremmin kohdalleen.

Toinen asia on sitten yleensä tämä onnistuminen ja toteutuminen. Ei voida sataa prosenttia näissä olettaakaan. Professori Jussi Huttunenhan on monessa paikassa usean vuoden ajan meille jo kertonut, että koko ihmisen sairastamisessa on kolme erittäin tärkeätä asiaa, joihin ei ennalta ehkäisemällä kukaan meistä voi vaikuttaa mitään. Ensimmäinen on geeniperimä. Se on, mikä se on. Toinen, ehkä vähän yllättäen, on sukupuoli, mutta se on harvinaisen selvä. Jos on mies, niin on mies, jos on nainen, niin on nainen. Sairauskirjo on erilainen johtuen hormonitasapainosta ja näistä asioista. Kolmas asia on sattuma. Jos siihen voi ennalta ehkäisevässä mielessä vaikuttaa, niin silloin ei ole kysymys sattumasta.

Nämä kun otetaan huomioon ja rakennetaan koko preventiikka toiselle tasolle, niin toivottavasti silloin päästään eteenpäin asiassa, jossa hallitus itse asiassa nyt vasta terminologisen puolen avaa. Minä toivon kyllä, että kun tämä hallituksen esitys varmasti hyväksytään, tämä on modernia tekstiä, niin tämän seurauksena vähitellen tulisi erityisesti mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja väestössä. Jotenkin on ruvennut tuntumaan siltä, että niiden ihmisten kohdalla, jotka tässä meidän yhteiskunnassamme nyt ovat syrjäytyneet ja jotka jossain vaiheessa ovat olleet terveydenhuollon ulottuvissa mutta eivät enää ole, kaikki tosiaan on usein alkanut vääristä valinnoista, vaikka ehkä silloin kun niitä valintoja on tehty, se on heidän mielestään ollut oikea valinta. Iskeköön tämä terminologia nyt siihen ja sitä kautta auttakoon ihmisiä terveempään elämänmenoon.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään kansanterveyslain muuttamista eräiltä osin. Täällä ehdotetaan sitä muutettavaksi siten, että kansanterveystyön määritelmää täsmennetään. Toinen tärkeä asia on se, että laissa määriteltäisiin laaja-alaisesti terveyden edistämiseen liittyvät kunnan tehtävät. No, aivan niin kuin ed. Akaan-Penttilä tuossa totesi, emme me sillä tätä asiaa saa eteenpäin eikä sillä ole mitään merkitystä, että meillä täsmennetään käsitteitä, vaan nimenomaan se merkitsee, tapahtuuko tätä sitten kunnissa.

Vaikea asiahan on tällä hetkellä se, että kunnat ovat talousahdingossa ja terveydenhuollon menojen kuitenkin ennustetaan nousevan. Tässä teille joitain esimerkkejä Kansanterveyslaitoksen raportoimista sairauksien aiheuttamista kustannuksista: lääkekorvaukset kroonisen verenpainetaudin, kroonisen sepelvaltimotaudin, diabeteksen ja sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön osalta olivat noin 205 miljoonaa euroa vuonna 2004, ja — joidenkin sairauksien suorat kustannukset vuositasolla esimerkinomaisesti — sydän- ja verisuonisairaudet vievät 918 miljoonaa euroa, mielenterveyshäiriöt 692 miljoonaa euroa, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 582 miljoonaa euroa ja diabetes 505 miljoonaa euroa.

Mitkä sitten ovat syitä siihen, että meillä terveydenhuollon kustannukset nousevat koko ajan? Ikääntyvien määrä on varmasti yksi syy. Meillä väestö ikääntyy, ja ikääntymiseen liittyy aina sitten sairauksia, hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymistä. Myöskin se lisää kustannuksia, että hoidot kehittyvät ja samanaikaisesti usein myös kallistuvat. Mielenterveysongelmat on meillä aika vaativa juttu tällä hetkellä, koska ne ovat työkyvyttömyyseläkkeiden syistä ensimmäisenä listoilla ja sairauslomien syistä toisena, elikkä hyvin vakavasta ongelmasta on kysymys. Samoin alkoholisairaudet, ja ennustan, että alkoholisairauksien määrä tulee lisääntymään koko ajan.

Mitkä sitten ovat keinoja hillitä näitä terveydenhuollon kustannuksia? Kyllä varmasti sellainen on omavastuun ottaminen. Kyllä minä sitä tietysti peräänkuulutan, mutta se ei aina ole niin yksinkertaista, senkin kovasti ymmärrän. Se, että meillä olisi satsattava terveyden edistämiseen ja varhaiseen ongelmiin puuttumiseen kunnissa, on yksi tärkeä asia, samoin kuntien ja seutukuntien jne. yhteistyö, mistä nyt on tässä palvelurakenneuudistuksessakin kysymys.

Kun puhun tästä terveyden edistämisestä ja varhaisesta puuttumisesta, niin valitettavasti se ei todellakaan ole mitään yksinkertaista asiaa kunnissa. Tällä hetkellä, kun hoitotakuu tuli, mikä sinänsä on hyvä asia, se kyllä vie kaikki rahat hoitoon. Nyt tuntuu siltä, että kunnissa ei ole rahaa tähän terveyden edistämiseen, ja jotenkin tuntuu, että on hirveän vaikea sitten vaatia sitä, että terveyden edistämiseenkin pitäisi saada rahaa, kun tietää, miten tarpeen on näihin sosiaali- ja terveydenhuollon muihin kustannuksiin niitä rahoja pistää.

Kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys on hyvä asia, että määritellään terveyden edistäminen kunnan hyvin tärkeäksi tehtäväksi. Mutta täytyy kyllä sanoa, että ei tämä vielä mitään auta, jos ei kunnissa herätä siihen, että terveyttä todella tulee edistää ja varhaisesti puuttua ongelmiin. Vain siten me pystymme jollain lailla hillitsemään näitä kasvavia menoja.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kansanterveyslain ajanmukaistaminen on tarpeellista. Lain valmistelusta on kulunut jo yli 30 vuotta, ja moni asia on muuttunut sen jälkeen. Itse perusasia, kansanterveyden edistäminen, on muuttunut entistä tärkeämmäksi, mutta olennaista on myös täsmentää kuntien tehtäviä lain toteuttamisessa. Kaikki kunnat eivät ole toteuttaneet tehtäviään riittävällä tasolla, ja alueellista vaihtelua on paljon. Lain muutos sinänsä ei lisää kuntien velvoitteita. Lain yhtenä tavoitteena on, että nykyisten tehtävien hoitaminen varmistettaisiin entistä paremmin.

Terveys ja terveyden edistäminen tulisi jatkossa ottaa huomioon kaikissa kunnan toiminnoissa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pelkästään yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta löytyy lukuisia esimerkkejä terveyden edistämistä auttavista ratkaisuista, jotka mahdollistavat asukkaille terveellisten valintojen tekemisen. Eräinä esimerkkeinä toivoisin näin kesän jälkeen, että lakiuudistus johtaisi käytännön tasolla esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentamiseen sekä lähipalvelujen tukemiseen, niin että voidaan kulkea jalan tai polkupyörällä. (Ed. Kuoppa: Lisää rahaa liikenneministeriön pääluokkaan!) — Näin on.

Lakiin on kirjattu monia tärkeitä asioita, joista yksi on kunnan tekemä väestön terveydentilan seuraaminen väestöryhmittäin. Kansanterveyslain voimassaolon aikana on saavutettu paljon hyvää, muun muassa sepelvaltimotauti on vähentynyt jopa 80 prosenttia. Kuitenkin moni asia on huonommin kuin muutama vuosikymmen sitten. Ravitsemustottumukset ovat uudelleen heikentyneet, ja etenkin hyötyliikunta on vähentynyt. Erot ovat säilyneet suurina sukupuolten välillä, ja etenkin sosiaaliryhmien välillä erot ovat kasvaneet. Terveyden tasa-arvo ei ole toteutunut. Viime viikkojen keskustelunavaus korottaa kuntonsa laiminlyöneiden hoitomaksuja on myrkkyä harkitulle ja laaja-alaiselle terveyden edistämiselle. Terveyteen liittyvillä asioilla ei ihmisiä saa kiristää eikä uhkailla. Korkeintaan sallisin lievän lahjonnan tai erilaisia tukimalleja esimerkiksi työpaikkaliikuntaan osallistuville. Nyt joka tapauksessa on hyvä, että systemaattisesti ryhdytään seuraamaan kansanterveyden toteutumista väestöryhmittäin. Tällöin täsmällisemmät terveyskampanjat ja muut toimet voidaan kohdentaa aiempaa paremmin kohderyhmää huomioiden. Terveydellinen syrjäytyminen on kaikin keinoin estettävä.

Myös neuvolatoiminnan kirjaaminen entistä tarkemmin lakiin on tärkeää. Suomalainen kattava neuvolajärjestelmä, joka tavoittaa lähes kaikki raskaana olevat naiset ja lapsiperheet, on vertaansa vailla oleva järjestelmä. Neuvoloiden tulee jatkossa tehdä yhteistyötä entistä tiiviimmin etenkin sosiaalitoimen kanssa, jotta perheiden tilanteisiin voidaan perehtyä ja tarvittaessa tukea perheitä nykyistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Vanhempia tulisi neuvolassa tukea ja opastaa myös lasten ravitsemukseen ja liikuntaan liittyen. Toivoisin myös, että alkoholi- ja päihdevalistuksesta tulisi jatkossa neuvolalle automaattisesti kuuluva tehtävä. Tähän yksityiskohtaan varmasti palaamme vielä valiokuntakäsittelyssä ja myös tässä salissa.

Mielenterveyspotilaiden asema on myös nostettu esiin erikseen. Se on erityisen tärkeää nykytilanteessa, kun suurin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja on mielenterveysongelmat. Mielenterveyspalvelujen kokonaisvaltainen edistäminen ja kehittäminen ovat yksi tärkeimpiä asioita myös tämän lain osalta. Tämä edellyttää aktiivisia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä mielenterveyden edistämiseksi koko väestön osalle.

Arvoisa puhemies! Rahasta puhuminen alkaa olla käsillä parin viikon päästä. Silloin palataan tähänkin asiaan, mutta totean jo nyt, että ensi vuoden budjettikäsittelyssä terveyden edistämisen määräraha on 7,5 miljoonaa euroa. Rahaan ei ole tehty mitään korotusta, vaikka terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn tiedetään vähentävän hoidon tarvetta. Jokainen sijoitettu euro saadaan moninkertaisena takaisin.

Toinen asia on kunnille koituvat lisäkustannukset. Kuten esityksessä todetaan, ei niille kunnille, jotka ovat velvoitteensa hoitaneet, aiheudu lisäkustannuksia. Arvelisin kuitenkin, että kustannuksia kaikesta huolimatta syntyy.

Toivottavasti voimme kaikin tavoin seistä terveyden edistämisen takana ja muistaa, että terveyden edistämisen vahvistuminen pitkällä tähtäimellä vähentää yhteiskuntamme menoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa tästä, mihin ed. Anneli Kiljunen lopetti, että kohta puhutaan rahasta sitten budjetin yhteydessä, mutta kun siitä rahasta on pulaa nyt jo ja vakavasti kunnissa. On varmasti edelleenkin vielä kuntia, jotka priorisoivat budjettirahoituksessa ehdottomasti väärin, priorisoivat vaikkapa autot päivähoitopaikan edelle tai päivähoitopaikan terveydenhoidon, sairaanhoidon edelle jne. Mutta kuitenkin lähtökohtaisesti rahasta on pula, ja silloin viimesijainen vastuu rahoituksesta on tällä salilla, siis eduskunnalla on ja valtiovallalla se vastuu. Se todettiin hyvin tarkoin silloin, kun eduskunta päätti perustuslain uudistuksesta. Kunnilla on palvelujen järjestämisvelvollisuus, ja viimesijaisesti, viime vaiheessa, kansanedustuslaitos ja valtio vastaavat rahoituksesta.

Mutta juuri sen kanssa, miten voimme edistää kansanterveyttä, kun käsittelemme nyt hallituksen esitystä 96, joka on siis kansanterveyslain muuttaminen, ei ole todellakaan linjassa, että koulujen auloissa on makeisautomaatit ja sokeroitua vettä myyvät limonadiautomaatit. Ei ole terveyden kanssa eikä ennalta ehkäisevän toiminnan kanssa linjassa, että tupakkaa, alkoholia mainostetaan jatkuvasti televisiossa esimerkiksi formula 1 -ohjelman kautta, joka tulee myös tulevaisuudessa, silloin kun nämä kilpailut käydään EU:n ulkopuolella, toimimaan tällaisena varsin vahvana mainoskanavana tupakanpolton, alkoholin käytön suhteen. Nämä kaksi tuotettahan ovat keskeisiä sponsoreita, jotka sitten ovat sekä lippalakissa että myös ajopuvun jokaisella neliösentillä kertomassa, kuka tämän homman maksaa. Siinä ohessa ovat tietysti vielä öljy-yhtiöt, jotka liittyvät tähän kauhun kolmioon. Ja kaljaa ilmanhan ei Suomessa pystytä ainakaan minkäänlaista jalkapallo-ottelua eikä jääkiekko-ottelua järjestämään. Kaljan myynti etenkin jääkiekon yhteydessä on aivan selvä menestystekijä tai menestyksen edellytys, ja siellä panimo vastaan toista tai olutmerkki vastaan toista pelaa, milloin on Karjala ja milloin Koff kentällä, ja siinä sitten on lapsella hyvät mallit. Niin kuin täällä todettiin, ylipainoisuus on erityinen riskitekijä diabeteksen suhteen, tupakka sydän- ja verisuonisairauksien suhteen ja myöskin ensimmäinen askel kohti huumeidenkäyttöä, niin kuin ed. Akaan-Penttilä hyvin totesi jne.

Neuvolajärjestelmästä ed. Anneli Kiljunen käytti puheenvuoron aivan oikeansuuntaisesti. Nimenomaan siitä johtuen, että se ei ole lailla suojattu toimiala, sellainenkin kunta kuin Kotka on heikentämässä neuvolapalveluja, koska säästää niin sanotusti pitää, sanoo kaupunginhallituksen enemmistö. Kotkahan on vasemmistoenemmistöinen kaupunki, joka tässä asiassa ei ole kunniaksi nyt, kun ajattelemme tätä kaupunginhallituksen päätöstä, joka johtaa näihin neuvolan heikennyksiin, mutta 10—2-äänestyksen jälkeen sitten tuloksena on se, että neuvolapalveluja heikennetään. Syy, minkä virkamiehet sanovat, miksi neuvolapalveluja ohennetaan, on se, että niitä ei ole lailla suojattu. Sen takia ne pitäisi saada lailla suojatuksi, koska ilmeisesti sivistys ja tieto ei riitä siihen. Neuvolathan ovat mitä tehokkain tapa hoitaa kansanterveyttä ja ennalta ehkäistä.

Puhemies! Lopuksi: Suomi käyttää bkt:stään 5,5 prosenttia terveyden- ja sairaanhoitoon — tämä on siis julkiseen terveydenhoitoon. Olemme häntäpäässä EU:n mitassa. Kun absoluuttisesti lasketaan euroja per asukas per vuosi, niin olemme samoin pitämässä perää yhdessä Portugalin, Espanjan ja Kreikan kanssa ja kaikki Pohjoismaat, Keski-Eurooppa, Iso-Britannia, Irlanti, Itävalta ja Ranska ovat meidän edellämme. Siis loppujen lopuksi aina päädymme samaan asiaan: on resursseista, rahasta ja rahoituksesta, pula. Se on se ykkösasia, ja siitä sitten kimpoaa monta, monta muuta ongelmaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tukisin ed. Tiusasta siinä, kun hän kantoi huolta lasten ja nuorten terveydentilasta. Löysin täältä tämmöisen oman muistilappuni, johon olen kirjannut, että lasten lihavuus on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Karkkien, sipsien ja sokeroitujen virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana. Lasten arkiliikunta on samanaikaisesti vähentynyt. Tällä hetkellä pojista 17 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia on ylipainoisia. Ylipainoisuus on merkittävä sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijä. Lapsena opitut elintavat säilyvät yleensä aikuisiässäkin ja ennustavat hyvin tulevaa sairastavuutta. Tästä näkökulmasta me kannamme suurta huolta myös lasten ja nuorten elintavoista ja siihen liittyvästä ehkäisevästä terveydenhuollosta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen puheenvuoro sisälsi monia hyviä näkökohtia liittyen kansanterveyteen. Eräs näkökohta siitä, mitä tulisi vastaisuudessa korjata, liittyy todella näihin urheilukilpailuihin: Suomessa, samoin jos tarkastellaan kansainvälisesti, alkoholimainonnat ja myöskin tupakkamainonnat näkyvät näissä. Kyllä niillä on tietysti oma kielteinen vaikutuksensa, vaikka voi olla, että noihin mainoksiin myöskin kansa turtuu eivätkä ne enää tehoa sillä tavoin kuin mainoksien toivotaan tehoavan, mutta periaatteessa pidän hyvin ongelmallisena niitten mukanaoloa urheilukilpailuissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Oinonen on ihan oikeassa, samoin kiitos ed. Anneli Kiljusen hyvästä muistilapputiedosta. Ehkä yksi kehittynein tieteenhaara viime vuosilta on psykologia, lapsipsykologia, ja siellä todellakin, yleensä mainonnan alueella, lapsipsykologit miettivät, miten lapsiin voidaan kaikkein parhaiten vaikuttaa. Sitten kun ajatellaan nyt tätä televisiosta tulevaa vaikka formula 1 -mainontaa, niin ei niitä miljoonia euroja, joita laitetaan niihin autoihin ja niiden mainospintoihin, turhaan laiteta. Kyllä se on kalkyloitu aivan selkeästi, että se tuo sen sijoitetun euron moninkertaisesti takaisin, eli kyllä mainonta kannattaa.