Raija Vahasalo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juhlimme tänään arvokasta asiaa. Suomalainen edustuksellinen kansanvalta täyttää 150 vuotta.

Vuodesta 1863 isänmaamme on muuttunut melko tavalla. Suomi on noussut maailman köyhimmistä maista läpi nälkävuosien ja sotien yhdeksi maailman hyvinvoivimmista kansakunnista. Tämä ei olisi onnistunut ilman kovaa työntekoa, yhdessä tekemisen henkeä ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Demokratia ja suomalaisten oikeus päättää omista asioistaan on ollut maamme menestyksen kivijalka.

Suomi rakentuu uudeksi yhä tänäkin päivänä. Olemme reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa koko maailman kanssa. Internet ja vapaa tiedonkulku ovat mullistaneet ihmisten kanssakäymistä. Yhä useampi yritys syntyy toimimaan suoraan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Liikkuminen ei katso valtioiden rajoja. Pärjätäksemme tarvitsemme suvaitsevaisuutta, kansainvälistä yhteistyötä ja aivan uudenlaisia tietoja ja taitoja.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten monipuolinen kielitaito ja erilaisten kulttuurien tuntemus ovat yksi keskeisistä menestystekijöistä tulevaisuuden Suomelle. Juhlistamme valtiopäivätoiminnan 150-vuotista historiaa juhlarahastolla, jonka tarkoitus on kannustaa suomalaisten nuorten venäjän kielen ja siihen liittyvän kulttuurin opiskelua.

Venäjä on Suomelle mahdollisuus. Tämän johdosta hyvän naapuruuden ja yhteistyön merkitys korostuu. Erityisen tärkeää on, että suomalaiset ja venäläiset ymmärtävät toisiaan ja ihmisten välinen vuorovaikutus on mahdollisimman saumatonta puolin ja toisin.

Lisääntyvä venäjän kielen osaaminen on edellytys sille, että naapureiden taloudelliset ja kulttuuriset yhteistyösuhteet voidaan parhaalla tavalla hyödyntää. Samanlainen ajattelu pätee kaikkiin ilmansuuntiin. Mitä monipuolisempaa kielten osaaminen maassamme on, mitä sivistyneempää ja osaavampaa kansamme, sitä enemmän mahdollisuuksia Suomella ja suomalaisilla maailmalla on.

Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme historian saatossa osanneet tehdä useita oikeita valintoja, jotka ovat pitkällä aikavälillä mahdollistaneet taloudellisen menestyksen ja yhteisen hyvinvoinnin rakentamisen. Yksi näistä vahvuuksista sai alkunsa 150 vuotta sitten johtaen yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen sekä kansalaisten mahdollisuuteen vaikuttaa maamme suuntaa ohjaaviin päätöksiin. Yhteen puhaltamisen henki ei ole kadonnut Suomesta mihinkään, minkä myös viime viikkojen ratkaisut osoittavat.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoo, että myös tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä niistä päätöksistä, joita me nyt teemme. Jokainen edeltävä sukupolvi on vaikeinakin aikoina kantanut vastuunsa. On meidän vuoromme rakentaa uutta Suomea ja maamme menestystä tuleville vuosikymmenille.

Jouko Skinnari /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valta kuuluu kansalle. Demokratian vaaliminen ja vahva oikeudentunto ovat leimanneet suomalaisten lainsäätäjien työtä läpi valtiopäivätoiminnan 150-vuotisen historian. Alku ei ollut helppoa. Yksi uudistusten vauhdittaja oli Sosialidemokraattisen Puolueen perustaminen. Forssan ohjelmalla 110 vuotta sitten sosialidemokraatit yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa lähtivät ajamaan määrätietoisesti työväestön ja muiden vähempiosaisten oikeuksia työelämässä, tasavertaista mahdollisuutta koulutukseen sekä parempia oikeuksia naisille, lapsille ja vanhuksille. 1906 toteutettiin eduskuntauudistus, jolloin saatiin äänioikeus ja oikeus olla ehdokkaana kaikille, myös naisille.

Säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkaminen Venäjän vallan aikana loi edellytyksiä Suomen kansalliselle heräämiselle ja lopulta itsenäistymiselle. Lähtökohtana oli viisaus siitä, että vaikka maailma muuttuu, Pietari-Leningrad on samassa paikassa. Eivätkä eduskunnassa käsiteltävät asiatkaan ole kovin paljon muuttuneet. Vuoden 1863 valtiopäivien aikoihin Suomessa oli ensimmäinen kuntauudistus — johon puhemies viittasi — luotiin oma markka, tehtiin ensimmäiset esitykset siniristilipustamme ja uudistettiin koululaitosta. Kun tulin eduskuntaan 1972 sosiaalivaliokunnan sihteeriksi, käsiteltävänä olivat lait lasten päivähoidosta, työsuojelusta ja työterveyshuollosta.

Venäjällä on ollut keskeinen rooli kansallisen historiamme eri vaiheissa. Rankoista sotavuosista huolimatta olemme rakentaneet enemmän rauhaa ja tehneet pääasiassa hyvää yhteistyötä kuluneet kaksisataa vuotta. Suomen kansainvälistyminen on vahvistunut kaikilla elämän osa-alueilla. Globalisaation ja kansainvälistymisen aikana Suomen itsenäisyys ja siitä huolehtiminen ovat keskeisiä lähtökohtia. Tavaroiden ja palveluiden viennistä on tullut maamme kivijalka. Neuvostoliiton aikainen kauppa ja suuret rakennusprojektit, kuten Kostamus, Svetogorsk, Loviisan ydinvoimalaitos ja Saimaan kanava, ovat työllistäneet suomalaisia ja venäläisiä. Viimeisimpiä aikaansaannoksia on ollut oikorata Helsingin ja Pietarin välille. Euroopan unionin jäsenenä Suomen on jatkettava vahvan viennin, korkeatasoisen osaamisen ja sivistyksen kansakuntana.

Arvoisa puhemies! Hyvät ja toimivat suhteet Venäjään on maamme pärjäämisen keskeinen perusta. Viisumivapaus tulee vahvistamaan yhteistyötämme. Silti meillä on ainakin yksi kehittämisen kohde. Se on venäjän kielen taito. Nyt käsiteltävä eduskunnan päätös vahvistaa venäjän kielen osaamista Suomessa. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa esityksen hyväksymistä. Pelkkä kielitaito ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös laajaa venäläisen arkielämän, kaupan ja kulttuurin sekä kansalaisyhteiskunnan tuntemusta. Tämä luo vahvan pohjan kanssakäymisemme tulevaisuudelle.

Pirkko  Ruohonen-Lerner  /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On suuri kunnia saada toimia kansanedustajana tällaisena juhlapäivänä. Lakia, työtä, rauhaa ja valoa. Siinä niitä keskeisiä elementtejä, joita valtiopäivätoiminta on Suomeen puolentoista vuosisadan aikana tuonut. Nuori kansakuntamme on kokenut ilon ja onnen, mutta myös surun ja murheen hetkiä. Yhteiskuntarauha ja -järjestys ovat kuitenkin saaneet säilyä jo vuosikymmenten ajan. Olemme rakentaneet kestävälle pohjalle.

Vuonna 1863 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Kyseisenä vuonna keisari Aleksanteri II vieraili Suomessa, muun muassa Helsingissä ja Hämeenlinnassa, johon hän matkusti vastavalmistunutta maamme ensimmäistä rautatieyhteyttä pitkin. Vaikka vierailun päätarkoitus saattoi alun perin olla sotajoukkojen tarkastaminen, merkittävimmäksi saavutukseksi osoittautui lopulta valtiopäivien saaminen Suomeen yli puolen vuosisadan tauon jälkeen. Noista ajoista meitä muistuttavat muun muassa Ritarihuone, jossa valtiopäivät pidettiin, sekä Senaatintorin keskelle pystytetty Aleksanteri II:n patsas.

Venäjä kytkeytyy kiinteästi myös tähän juhlapäivään. Tänään on käsittelyssä lisätalousarvioehdotus, jossa valtio lahjoittaa Cultura-säätiölle 10 miljoonaa euroa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua tukemaan. Perussuomalainen eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa tälle ehdotukselle.

Venäjän ja venäläisen kulttuurin tuntemuksen tarve lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Venäjänkielinen väestö kasvaa, samoin venäläisten turistien määrä, joten venäjän osaajille on monella alalla suuri kysyntä. Tällaisten tuulien puhaltaessa erityisesti nuorten kannattaa olla hereillä: venäjän osaaminen voi helpottaa työnsaantia merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Voimme perustellusti todeta, että Suomella on aivan erityinen suhde Venäjään. Olemme olleet osa keisarikuntaa, olemme kokeneet niin autonomian ajan kuin sortovuodet. Venäjän hallitsija myönsi meille paikan kansakuntana kansakuntien joukossa, ja Neuvosto-Venäjän hallitsija tunnusti Suomen itsenäisyyden. Olemme nähneet läheltä Neuvostoliiton synnyn, mahdin ja hajoamisen. Olemme nähneet suomalaisten poliitikkojen nöyristelyn itänaapurin suuntaan, mutta onneksi myös tasavertaisen, hyvän naapuruuden ajan.

Historia on välttämätön tuntea, mutta katse on suunnattava nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Perussuomalaiset ajattelevat tunnetun sanonnan tavoin: "Hanki ystävät läheltä, viholliset kaukaa." Mielestämme Suomen tulee tunnustaa Venäjän asema suurvaltana ja pyrkiä samalla kehittämään kahdenvälisiä suhteitamme. Jo 1800-luvulla suomettarelaiset kauppamiehet totesivat: "Kun hyvä Jumala kerran on antanut naapuriksemme suuren Venäjän, miksi emme siitä hyötyisi?"

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat kyseessä olevan lisätalousarvioehdotuksen hyväksymistä ja toivovat sen kirjattujen tavoitteiden mukaisesti edistävän venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua Suomessa.

Seppo Kääriäinen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Vuoden 1863 päätös sysäsi liikkeelle kansakunnan valtiollisen syntymisen, sivistyksen viljelyn ja elinkeinojen kehittämisen omalta pohjalta. Alkoi kansalaisten poliittinen aktivoituminen. Lehdistö virisi. Suomen kieli nousi. Kansallisvaltio kehkeytyi myöhemmin aidon kansanvallan, tasa-arvon ja lopulta tasavaltalaisuuden pohjalta. Tasavalta — eikä kuningaskunta — oli eduskunnalta oikea hallitusmuotovalinta.

Eduskunta on päättänyt Suomen itsenäisyydestä ja kansakunnan olemassaolosta, pelastanut kansanvallan sekä määritellyt Suomen paikan maailmassa. Jatkossakin ulkoinen turvallisuus, yhteiskuntamme sisäinen eheys ja kansalaisten usko oikeudenmukaisuuteen ovat pitkälti eduskunnan vastuulla. Pystyykö eduskunta toimimaan perustuslain määrittelemällä tavalla ykkösvastuullisesti nyt, kun pilvet horisontissa ovat mustanpuhuvia?

Ensinnäkin, eduskunnan on kyettävä tekemään päätökset vaikeista asioista. Lähitulevaisuudessa on kysymys Suomen selviytymisestä. Suurissa muutoksissa eduskunnan on huolehdittava niistä, joilla ei ole turvanaan vahvoja etujärjestöjä eikä rahan valtaa. Tässä helpottaa vanha ohje: kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa.

Toiseksi, eduskunnan on haettava yhteisymmärrystä suurissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Koko Suomea, jokaista suomalaista koskevissa uudistuksissa on ylitettävä, ainakin yritettävä, hallituksen ja opposition välinen raja. Nyt olemme semmoisessa tilanteessa. Tasavaltalaisessa meiningissä sekin on mahdollista, vaikka ei aina todennäköistä, että kansa vaihtaa vallanpitäjiä.

Kolmanneksi, kansa päättää eduskunnan asemasta ja arvostuksesta. Eduskunnan puhemies Kyösti Kallio kiteytti kansanedustajan vastuun 80 vuotta sitten näin: "Vakaumukseni on, että edustajat yksilöinä ja eduskunta kokonaisuudessaan voi parhaiten täyttää tehtävänsä, kun kukin kohdastansa pyrkii asiallisuuteen eikä hairahdu pikkumaisiin mielenilmaisuihin, jotka lainsäätäjälle eivät kuulu." "Kukin kohdastansa" tarkoittaa täyttä vastuuta omasta työstä ja käytöksestä sekä esimerkillä johtamista. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin, sanotaan sananlaskussa.

Herra puhemies! Naapurin hyvä tunteminen on suurta viisautta. Venäjän kulttuurin ja kielen osaaminen nykyistä laajemmin katsoo tulevaisuuteen. Keskusta tukee päätöstä edistää nuortemme venäjän kielen opiskelua myös Cultura-säätiön kautta. J. V. Snellmania mukaillen: sivistyksessä on ollut ja on isänmaamme voima.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen valloittanut Venäjä lupasi säilyttää paikalliset olot ennallaan. Se johtui paljolti halusta rauhoittaa valloitetut alueet mahdollisimman nopeasti. Ei haluttu sissejä metsiin.

Ruotsin itäisten maakuntien liittäminen Venäjän keisarikuntaan sai näin rajatussa Suomessa viriämään myös pohdinnan maakuntien asukkaiden identiteetistä. Kansallisen herättäjän A. I. Arwidssonin kerrotaan kiteyttäneen asian näin: "Svenskar äro vi inte längre, russkimi my ne hotim stanovitsja, olkaamme siis suomalaisia."

Säätyvaltiopäivien säännönmukainen koollaolo varmisti sen, että lainsäädäntöä voitiin pitää jatkuvasti ajan tasalla, mutta sen sisällön määritteli sangen suppea piiri. Valtaosalla kansaa ei ollut äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta. Kaikki naiset oli kokonaan suljettu päätöksenteosta. Säätyvaltiopäivät toimivat silti myös jonkinlaisena politiikan puhujalavana ja Suomea hallitsevan eliitin tahdon ilmaisijana.

Venäjän tappio Japanin sodassa aukaisi portit radikaalille rakenteelliselle uudistukselle, yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle. Koko kansa, ei vain sen eliitti, pääsi valitsemaan eduskunnan. Se oli naisliikkeen voitto, se oli työväestön ja maaseudun rahvaan voitto. Paitsi osallisuutta päätöstentekoon tällainen eduskunta tarjosi aivan uudenlaisen puhujalavan asioiden nostamiseksi yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tämän päivän puhujalavojen sortuessa hieman jännittää, mihin uusi mullistus, tiedonvälityksen digitalisoituminen, on viemässä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja. Onko tuloksena vain julkisuuden pirstaloituminen niin, ettei oikeasti ole enää yhtä keskeistä paikkaa, jossa asiat ottaisivat mittaa toisistaan? Murros näkyy jo muun muassa painetun median ongelmina ja epävarmuutena.

Arvoisa puhemies! Säännöllistä valtiopäivätoimintaa juhlittaessa on hyvä muistaa se, että säätyvaltiopäivillä valtaa käytti Suomen vähälukuinen taloudellinen ja poliittinen eliitti.

Hyvät edustajatoverit! Arvoisat kutsuvieraat! Nyt kun juhlimme tätä 150 vuotta vanhaa eduskuntalaitosta, niin meillä on syytä olla ylpeitä rehellisillä vaaleilla valitusta, tasa-arvoisesta ja tasavertaisesta kansanedustuslaitoksesta. Nykymaailmassakin on aihetta alleviivata sitä, että ihmisoikeudet eivät saa riippua sukupuolesta, varallisuudesta, sosiaalisesta tai etnisestä taustasta eivätkä myöskään seksuaalisesta suuntautumisesta.

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuonna 1863 valtiopäivät kutsuttiin koolle osin siksi, että valtio tarvitsi lisää varoja yhteiskunnan kehittämiseen. Valtion nyt velkaantuessa huolestuttavaa tahtia voi todeta, että tämä tarve ei ole 150 vuodessa valitettavasti hävinnyt mihinkään.

Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea tärkeä kansanvallan merkkipaalu. Keisari Aleksanteri II sanoi pysyvänsä "lujana niissä perustuslaillisesti rajoitetun monarkian periaatteissa, jotka ovat Suomen kansan vakaumuksen mukaisia ja juurtuneet maan lakeihin ja instituutioihin".

Suomalainen kansanvalta on kehittynyt 150 vuodessa merkittävästi. Vihreät haluaa kehittää kansanvaltaa edelleen.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Valtiopäiville kokoontuneella eduskunnalla valta on vain lainassa. Kansalaiset ansaitsevat kansanvallassa vahvemman roolin.

Vaalijärjestelmän suhteellisuutta voidaan parantaa, kansanäänestyksiä järjestää enemmän ja äänioikeuden ikärajaa laskea. Valiokuntien kokouksia voidaan lähettää suorana verkossa, hallituksen selontekoluonnokset julkistaa ja lähidemokratiaa kunnissa vahvistaa. Vaalikampanjoiden koolle voidaan asettaa katto ja päättäjien sidonnaisuudet avata.

Arvoisa puhemies! Ärade talman! Árvvus adnon ságadoalli! Uvazhajemyi predsedatel! Suomessa puhutaan lukemattomia kieliä. Joidenkin mielestä se on rasite; vihreiden mielestä se on rikkaus.

Venäjä on suomen ja ruotsin jälkeen maamme ylivoimaisesti puhutuin äidinkieli. Venäjän kieltä tarvitaan elinkeinoelämässä ja arkisessa kanssakäymisessä jo nyt paljon — ja tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän. Siksi eduskunnan juhlapäätös edistää venäjän opetusta on viisas.

Venäjä on maantieteellisesti läheisin naapurimme. Joidenkin mielestä se on uhka; vihreiden mielestä se kannattaa nähdä mahdollisuutena.

Valtiopäivien päättäjäispuheessa 1863 keisari totesi: "Venäjä tarjoaa Suomen asukkaille laajan alan kauppaa ja teollisuutta varten." Tämä ei ole 150 vuodessa muuttunut.

Maidemme yhteinen kansanvallan juhlavuosi on hyvä hetki vahvistaa demokratiaa niin Suomessa kuin Venäjällä. Yritykset heikentää kansalaisten perusoikeuksia, kuten sananvapautta, on päättäväisesti torjuttava.

Kansanvallasta tinkimällä ei taata vakautta, vaan pikemminkin heikennetään sitä. Perusoikeuksia loukkaamalla ei turvata kansallista yhtenäisyyttä, vaan horjutetaan kansalaisten uskoa valtiovallan oikeutukseen.

Pieni Suomi on menestynyt kansanvallan ansiosta. Myös demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava Venäjä on kaikkien etu.

Mikaela  Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Bara en minoritet av världens nationer kan fira 150 år av regelbundet parlamentariskt arbete. Vi är glada över att höra till dessa privilegierade.

Vi kan fira detta jubileum tack vare två framsynta tsarer i det Ryssland vi tillhörde i över ett sekel: Alexander I som vid lantdagen i Borgå 1809 lovade att Finland fick behålla sin författning från den svenska tiden, och Alexander II som efter en paus på över ett halvsekel åter respekterade detta löfte.

Men utan det demokratiska arv vi hade från vår gemenskap med Sverige i århundraden hade detta inte varit möjligt. Svenska riksdagsgruppen vill därför hedra alla dem som hedras bör.

Arvoisa puhemies! Valtiopäivät instituutiona eivät vain lujittaneet autonomiaa vaan myös kansakunnan ja valtion kehitystä, joka oli leimallista tälle autonomian ajalle. Se perustui Ruotsin ajan perinteeseen, mutta sitä vahvisti myös se, että suomen kielelle myönnettiin virallinen asema.

Kun valtiopäivät oli sivuutettu sortovuosina, demokratian lopullinen läpimurto tapahtui yksikamaristen valtiopäivien sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä. Olemme ylpeitä siitä, että tuolloin Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus loi puolestaan otollista maaperää itsenäisyydelle, jonka satavuotisjuhlia vietämme muutaman vuoden päästä. Demokratian synty ja itsenäisyys kulkivat käsi kädessä. Kun Aleksanteri I oli Porvoossa nostanut Suomen kansakuntien joukkoon, me itse saatoimme tämän runsaat sata vuotta myöhemmin päätökseen.

Ärade talman! Då Finlands riksdag väljer att högtidlighålla 150-årsjubileet med en satsning på ökade kunskaper i det ryska språket och den ryska kulturen, bör det inte bara ses i relation till att vi för 150 år sedan var en del av det ryska riket. Det görs för att understryka en liten, men modern nations starka behov av språkkunskaper och öppenhet.

Arvoisa puhemies! Molempia kansalliskieliämme ja vieraita kieliä, naapurimaidemme kielet ja suuret maailmankielet etunenässä, ei pidä ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan asettaa koskaan vastakkain. Yhden kielen osaaminen tukee muiden oppimista.

Integroituneena osana Pohjolaa ja Eurooppaa, joihin olemme aina kuuluneet, haluamme kääntää katseet ennen kaikkea eteenpäin. Sivistyksellä, avoimuudella ja vahvalla kansainvälisellä osallistumisella voimme turvata tulevaisuutemme maana ja kansakuntana.

Leena Rauhala /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa herra presidentti ja hyvät juhlavieraat! Kansanvalta ja demokratia ovat meille suomalaisille loukkaamattomia arvoja. Tänään juhlistamme säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotista historiaa, mutta demokratian juuret ulottuvat sitäkin pidemmälle. Jo vuosisatoja ennen keisari Aleksanteri II:n kokoon kutsumia valtiopäiviä ovat suomalaiset olleet edustettuina eri kansanvallan foorumeilla, sekä Ruotsin että Venäjän vallan alaisuuden aikana. Oikeudenmukaisuuden ja vapauden ja hyvinvoinnin tavoitteet ovat kautta historian olleet meille luovuttamattomia arvoja maamme rakentamisessa. Näitä arvoja ovat Suomen kansan edustajat ajaneet ja edistäneet kansakuntamme eri aikakausina.

Arvoisa puhemies! Säännöllisen valtiopäivätoiminnan aikana olemme nousseet köyhyydestä yhdeksi maailman rikkaimmista maista. Suomalaisten hyvinvointi ja elintaso ovat parantuneet merkittävästi. Olemme selvinneet suurista mullistuksista ja vaikeista ajoista. Tämä on hyvä muistaa nykypäivän haasteiden edessä. Suomen kansan edustajina meidän tulee tässä salissa tehdä sellaisia päätöksiä, joilla kunnioitetaan menneitä sukupolvia ja turvataan tulevien sukupolvien hyvinvointi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa kestävää arvoperustaa ja vapauteen vahvasti sidottua vastuuta.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi on rakennettu yhteisvastuun ja välittämisen arvoille. Kristillinen arvopohja on tarjonnut vahvan perustan yhteiskunnan kestävyydelle. Olemme rakentaneet kotimaatamme tinkimättömällä työllä, vastuun kantamisella itsestämme ja toisistamme ja myös rohkeudella katsoa eteenpäin. Myrskyssä on katsottava horisonttiin ja luotettava siihen perustaan, joka kestää ja pysyy.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee eduskuntaryhmien yhteistä päätöstä, jolla edistetään venäjän kielen ja kulttuurin tuntemusta. Venäjän kielen opiskelun tukeminen on oikea suunta osaamisemme vahvistamisessa. Suomen ja Venäjän välisen kaupan ja matkailun taloudelliset mahdollisuudet luovat kasvavaa potentiaalia. Tällä tärkeällä eleellä kunnioitamme menneitä aikoja ja suuntaamme tulevaisuuteen, jossa kanssakäyminen naapurikansojemme kanssa tulee olemaan yhä merkittävämpää.