Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri! Me olemme kaikki varmasti huojentuneita siitä, että sairaanhoitoa uhannut työtaistelu on nyt peruuntunut ja irtisanoutumisilta on vältytty. Nyt olemme siinä tilanteessa, että jälkihoito on hoidettava hyvin taiten. Meidän kaikkien vastuulla ja erityisesti hallituksen vastuulla on se, että saamme hyvän ilmapiirin kuntiin, jotta terveydenhuoltomme voi tervehtyä ja haasteisiin voidaan vastata. Mutta kysymys on myöskin rahasta. Tämän palkkaratkaisun yksi selvä voittaja tietyllä tavalla on valtio, koska on ennakoitu, että tuo palkannousu, joka kunnissa nyt tapahtuu, tuo valtiolle sopimuskaudella 300 miljoonaa euroa. Kun tämän rahoittamiseen tarvitaan kipeästi rahaa, niin kysyisinkin nyt pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä:

Oletteko valmiita palauttamaan kuntiin palveluiden laadun turvaamiseksi ja riittävän henkilöstömäärän turvaamiseksi sen rahan, jonka valtio kasvavina verotuloina yksin tästä palkkaratkaisusta hyötyy?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän tyyppisiä korvamerkintöjä meillä ei muutenkaan ole. Valtionosuudethan tulevat tämän kustannustennousun myötä ikään kuin automaattijärjestelmän kautta kuntia vastaan lähivuosien aikana, se on se tapa, jolla kustannustennousuun vastataan myös valtionosuuksissa. Minusta on nyt hyvä — olen täsmälleen samaa mieltä edustajan kanssa, että meidän kannattaa olla hyvin huojentuneita siitä — että tämä vaikea kiista ja kriisikin on ohitse. Kunnat ovat ratkaisunsa tehneet ja nyt lähtevät sen mukaisesti toimimaan eteenpäin, ja kunta—valtio-suhdetta hoidetaan ihan normaalijärjestyksessä. Kunnat tekevät omia budjettejaan ja valtio tekee omat budjettinsa, ja tässä on normaali järjestely olemassa.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, mielestäni te nyt hiukan ikään kuin lipsutte tässä jälkihoitovastuussa, kun te sanotte, että tämä hoidetaan normaalein järjestelyin, koska kyseessä ovat poikkeuksellisen suuret kustannustennousut kunnissa ja selvästi on näkyvissä se, että toistasataa kuntaa on jo nyt, hyvän verotulokertymän aikana, nostamassa äyriään, jotta ne selviäisivät näistä kustannuksista.

Onko teidän mielestänne tämä palkkaratkaisu kohtuuton, koska te käytitte poikkeuksellisen kovaa kieltä, mikä oli mielestäni jopa surullista, koska nyt kaivattaisiin sitä eheyttämistä eikä syyllisten etsimistä? Onko teidän mielestänne tämä palkkaratkaisu kohtuuton? Ja kysyisin samaa myös Kataiselta, koska hän on ollut tässä taustalla varmasti yksi toimija.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun vertaa tätä Tehyn palkkaratkaisun kustannusvaikutusta tähän 90 prosenttiin eli muiden järjestöjen ratkaisuihin, niin eihän siinä mainittavaa eroa lähivuosien osalla ole, ja sitten kolmannesta ja neljännestä vuodesta muiden osalta kunnat sopivat kahden vuoden päästä järjestöjen kanssa. Eli siinä tulee se reilu 5 prosenttiyksikköä vuositasolla lisää palkkoihin, mikä on kustannustennousuna kyllä yli sen, mikä tämmöinen pohjainflaatio ja tuottavuuden kehitys ylipäätään kansantaloudessa on. Mutta se selittyy sillä, että naisvaltaisuudesta johtuen nämä tasot kuntakentällä nyt ovat korkeammat.

Mutta oikeastaan tämän kustannustennousun automaattitarkastelun lisäksi myös tähän tuottavuuden kehittämiseen liittyen valtion ja kuntien välisessä rahaliikenteessä on syytä tehdä pientä tarkastelua, ja ministeri Katainen voi selvittää sen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tänään viimeksi täydentävässä budjettiesityksessä me tarkastelimme kustannustennousun tuomia valtion lisärahasiirtoja kunnille. Siitä taisi tulla noin 40 miljoonaa euroa lisää, kun tarkistimme tätä palkkakehitystä, mutta työnantaja- ja työntekijätaho sopivat osana tätä palkkasopimusta tämmöisestä tuloksellisuuserästä, se oli molempien intressissä. Ja kun sitten hallitukselta kysyttiin, että jos työntekijämäärät eivät nouse sitä luokkaa, mitä hallitus on kaavaillut — 4 000 henkeä sosiaali- ja terveysalalla per vuosi eli 16 000 uutta työntekijää neljän vuoden aikana — niin saavatko kunnat pitää tämän valtionosuuden, joka on laskettu tämän 16 000 uuden viran mukaan, vaikka 16 000:ta uutta virkaa ei tulisikaan, niin me sanoimme, että totta kai, koska se on kannustava elementti myös sitten kunnissa etsiä uusia toimintatapoja, aivan kuten Sairaanhoitajaliitto eilen toi julkisuuteen, elikkä myös tuloksellisuus-, tuottavuuselementit ovat erittäin tervetulleita ainakin työntekijöitten ja työnantajan kannalta. Eli uudistetaan toimintatapoja, jotta ihminen voi hoitaa enempi ihmistä eikä sitten tehdä semmoista työtä, johon ei välttämättä sairaanhoitajan tai muun hoitoalan henkilökunnan koulutusta tarvittaisi.

Arvoisa herra puhemies! Eilinen pääministerin puhe, Keskuskauppakamarin tilaisuudessa pidetty, oli vähän surullista luettavaa kyllä tästä näkökulmasta katsottuna. Eikö nyt pitäisi rakentaa sitä tulevaisuutta, pitäisi rakentaa sitä yhteistä henkeä ja yhteistä tahtoa hoitaa nämä asiat kuntoon? Kun sitä puhetta luin tuossa, niin väistämättä palasi mieleen pääministerin entinen persoona, jonka näkemyksissä oli työreformi hyvin voimakkaasti mukana, samoin ajatukset siitä, että te haluatte välttämättä yhteiskuntaan tilanteen, jossa vastakkainasettelun aika ei ole ohi, mikä on minusta täysin käsittämätöntä, ja haluatte itse asiassa viedä tilanteen hyvin kärjistyneeseen kulminaatioon, mikä minusta ei palvele yhteiskunnan rakentamista. Oikeastaan voisin kysyä ministeri Kataiselta: Oletteko te lukenut tämän pääministerin eilen pitämän puheen, ja yhdyttekö te niihin näkökulmiin, esimerkiksi työlainsäädännön kiristämisestä ja työelämän oikeuksien kaventamisesta työelämän puolella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jos vastaamme molemmat. Tuossa kysymyksessä oli tietysti vääriä väitteitä itse puheen osalta. Olisi jossain määrin kummallista, ellei tätä itse asiassa hyvin ainutlaatuista työtaistelua käsiteltäisi myös jälkikäteen. Nyt ollaan huojentuneita siitä, että ratkaisu saatiin, mutta kyllä yhteiskunnan pitää pystyä käsittelemään myös se, mitä kaikkea tässä tapahtui. Sen eilisen puheeni johtopäätöshän oli se, että ainoa tie tästä eteenpäin on palata sopimusyhteiskunnan normaaleihin työmarkkinakäytäntöihin. (Välihuutoja) Ja tässä tie on se, että ammattiyhdistysliike hyvin laajalla pohjalla, vetäen toivottavasti myös Tehyn mukaan siihen, julistaisi ja sopisi siitä, niin kuin ennenkin on tehty, että työtaisteluissa sovitaan suojatyön rajoista. Se on se, mitä hallitus odottaa, ja minä uskon itse asiassa siihen, että ammattiyhdistysliikkeellä on erittäin laaja halu tähän. Sehän näkyi siitä reaktiosta, joka ay-liikkeellä oli silloin, kun tätä lakia jouduttiin käsittelemään. Muu ay-liike oli sivussa tästä keskustelusta, ja uskon, että se nimenomaan rakensi pohjaa sille, että tämän kiistan jälkeen voitaisiin palata normaaleihin menettelytapoihin. Hallitus on erittäin valmis tähän, ja uskon, että tässä kyllä laajan ay-liikkeen keskuudessa löytyy helposti yhteinen näkemys.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että työmarkkinajärjestöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, käyvät läpi pelisääntökeskustelun. (Ed. Jaakonsaari: Entäs kokoomus?) Pidän sitä entistä tärkeämpänä sen takia, että moni palkansaajajohtaja on myös itse ajatellut näin. Meillä on olemassa ihan kestäviä käytäntöjä, joista nyt tietyltä osin poikettiin, esimerkiksi se, halutaanko sopia vapaaehtoisesti suojelutyörajoista. Meillä on aina esimerkiksi ihan omaisuudenkin suojaa pidetty tärkeänä, tuotantolaitoksia tai tehtaita tai muita ei ole tuhottu, vaikka työmarkkinoilla olisikin todella kuumat paikat, puhumattakaan siitä, että ihmisten henkeä tai terveyttä olisi sitten lähdetty vaarantamaan. Minä pidän tämän prosessin jälkilöylyjen kannalta olennaisena, että työntekijät, työnantajat ja tarvittaessa myös hallitus käyvät läpi tämän keskustelun, mitkä ovat niitä pelisääntöjä, joitten varaan tulevia sopimuksia ja sopimuskiistoja lähdetään rakentamaan.

Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla koko eduskunta oli sitä mieltä, että olisi hyvä ja toivottavaa, että työratkaisu syntyisi. Se syntyi. Me olimme kaikki tyytyväisiä, ja olisin kyllä odottanut, että pääministeri olisi odottanut vähän aikaa, ennen kuin hän rupesi moittimaan Tehyä. On aivan sama, mitä te sanoitte. Ratkaisevaa on, miten Tehy ja Tehyn jäsenet sen ymmärsivät. Minä vaan pelkään, että he ymmärsivät sen kritiikkinä ja vahvistuu se näkemys, mitä viime viikolla tässä todettiin, että hallitus on asettunut työnantajan puolelle ja oppositio Tehyn puolelle. Nyt tämä tilanne kärjistyi tuolla puheenvuorolla. Jos te, herra pääministeri, olette sitä mieltä, mitä äsken vastasitte ed. Korhoselle, niin kyllä se olisi hyvä sanoa näille tehyläisille, jotta he ymmärtäisivät, että ei se kritiikki kohdistunut heihin. Meitä te saatte moittia kyllä ... (Puhemies: Kysymys!) — Minä kysyn, minä olen jo kysynyt. — Minä kysyn: Eikö olisi paikallaan kertoa näille tehyläisille, mitä tarkoititte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se, mitä äsken ed. Korhoselle vastasin, oli eilisessä puheessani hyvin kristallinkirkkaasti sanottuna ja johtopäätöksenä, paluu sopimusyhteiskunnan normaaliin järjestelyyn. Jos Tehyssä on koettu, että se puhe oli kritiikkiä heitä kohtaan, niin se oli, se oli kritiikkiä. Se oli kritiikkiä voimakkaasti siltä osin, minkälainen työtaistelutapa omaksuttiin, joka oli kohtuuttoman voimakas. Se on nyt takanapäin, mutta minusta on sanottava tämä, että näin oli ja on hyvä, että kun erityisesti ammattiyhdistysliike on perinteisesti pitänyt huolta siitä, että työtaistelussa suojatyön rajat määritellään vapaaehtoisesti sopimalla, niin palataan tähän järjestelmään myös tämän jälkeen, ettei tästä tullut mallia.

Sanoin myös eilisessä puheessani, että meillä on monia yksittäisiä ryhmiä yhteiskunnassa, jotka kyllä saavat yhteiskunnan, elinkeinoelämän, yksittäiset yritykset polvilleen, jos tahtovat, mutta en minä usko, että ammattiyhdistysliike sitä tahtoo, ja senhän näki tästä laajan ay-liikkeen reaktiosta. He olivat hyvin hiljaa tämän kiistan aikana, ja uskon, että he toivoivat, että sopu löytyy ja päästään palaamaan normaaleihin tapoihin.

Arvoisa puhemies! Valitettavaa nyt on se, että eilisen puheenvuoron ajoitus, samoin sisältö, oli onneton ja huonosti harkittu. Kyllä me sosialidemokraatitkin viime viikolla, kun tätä lakia täällä käsiteltiin, halusimme tehdä tästä pakkolaista sovittelulain ja hakea sitä kautta sitten näitä suojatyörajoja. (Välihuutoja)

Mutta, arvoisa pääministeri, syytitte meitä eilisessä puheenvuorossanne siitä, että vaadimme lisää rahaa hoitokriisin laukaisemiseksi. Onko se synti, että me ennen vaaleja ja vaalien jälkeen vaadimme vanhusten- ja terveydenhuoltoon lisää voimavaroja? Tästähän meidän toiminnassamme oli kysymys. (Välihuutoja) Minusta teidän strategianne, se, että te nyt hyökkäätte oppositiota vastaan, ei ole, hyvä pääministeri, älyllisesti rehellinen. Sen sijaan te piilotatte vieressänne istuvan valtiovarainministeri Kataisen haalistuneet sukat opposition (Puhemies: Kysymys!) taskuihin. Miksette te laita kritiikkiä siihen suuntaan, mistä puuttuu 190 miljoonaa euroa, ja laskuta sitä kunnilla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, jos on yllätys se, että parlamentaarisessa työssä ei ole aina niin, että oppositio hyökkää hallitusta vastaan, vaan joskus hallituksen puolelta lausutaan kritiikkiä myös oppositioon päin. (Naurua) Minusta siihenkin saatetaan joskus mennä. Eilisen puheenvuoron kokonaisanalyysin ajoitus oli minusta aika tarkkaan harkittu. Emme me voi liian kauaksi edetä tästä ratkaisusta, muuten asiaa olisi ruvettu pieninä paloina täällä kyselytunneilla ja muutoin käsittelemään. Minä pidin hyvin tärkeänä, että esitetään tämmöinen kokonaisarvio tapahtuneesta hallituksen näkökulmasta, ja varmaankin muut tahot esittävät omat kokonaisnäkemyksensä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä te, pääministeri Vanhanen, alatte oppia politiikantekoa. Itse hallitus on tyrinyt. Viime viikolla täällä ei näkynyt teitä eikä näkynyt valtiovarainministeri Kataista, vaan peruspalveluministeri Risikko puolusti teidän esityksiänne. Nyt ei näy Risikkoa, mutta teidät näkee. Eli nyt tässä on sellainen tilanne, että te olette kääntäneet tämän asian päälaelleen. Julkiselle vallalle kuuluu vastuu terveydenhuollon turvaamisesta. Te olette syyllistäneet sairaanhoitajat, ja te eilen haukuitte vielä heidät, että heillä ei ollut tarpeeksi tietoa siitä, mitä voi seurata — ihmisillä, jotka ammatikseen teho-osastolla pelastavat ihmishenkiä. Tästä on kysymys. Tietysti vielä voidaan ajatella näin, että jos velvollisuuksia säädetään, jos valtio lailla säätää velvollisuudet, niin onhan se nyt moraalisesti oikein, että kunnilla on rahat, joilla toimeenpano tulee. Eikö olekin näin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että ed. Soini lukisi puheeni kokonaisuudessaan. En voi sanoa, että on näin täysin, koska puhetta tulkittiin tavalla, jota en pystynyt täysin kyllä allekirjoittamaan.

Vastuu julkisten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on koko yhteiskunnalla, ja siinä ovat kunnat ja valtio yhteisessä rintamassa, mutta näiden välillä on tietty työnjako olemassa. On olemassa pelisäännöt, miten on sovittu, on olemassa myös järjestelmä, jolla valtion taloudelliset vastuut määritellään. Minusta tästä perusjärjestelmästä pitää pitää kiinni. Ymmärrän, että se on jatkuva poliittinen kiista, niin se on ollut joka vaalikaudella, kuinka paljon valtio kuntia tukee. Kuntien kokonaismenoistahan valtionavustukset kattavat tällä hetkellä ilmeisesti hieman vajaat 20 prosenttia. Ehkä liiankin laajalti leviää se käsitys, että kuntien palvelut ovat vain valtion avustuksista kiinni. Ei se näin ole. Se on merkittävä osa, mutta se ei ole suinkaan kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Me kaikki voimme olla tyytyväisiä siitä, että sovittelulautakunnassa syntyi ratkaisu, jonka osapuolet sittemmin hyväksyivät. Uskon, että Suomen kansantalous kestää tämän ratkaisun — kiitos siitä hyvän talouspolitiikan, jonka ansiosta Suomeen on syntynyt yli 80 000 uutta työpaikkaa. Nyt hallituksen tehtävänä tietenkin on turvata Suomen kansantalous entistä vaikeammissa olosuhteissa, joissa maailmantaloudessa on tiettyjä epävarmuustekijöitä. Kysynkin pääministeriltä:

Onko se keskustelu, jota täällä viime viikkoina on käyty, luonut edellytyksiä sille, että me jatkossakin voimme olla luotettava sopijayhteiskunta, jossa työtä ja turvallisuutta voidaan luoda, ja että voimme turvata vientiteollisuudelle ja Suomen tuotannolle hyvät edellytykset?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näistä, voi sanoa, vaikeuksista huolimatta tämä koko järjestelmä osoitti kuitenkin toimintakykynsä, ja minusta se on erittäin hyvä viesti kaikille niille, jotka yhteiskunnassa toimivat, myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Mutta se, mitä hallituksen puolelta on oikeastaan keväästä asti varoiteltu, on se, että kyllähän tällä koko tulopoliittisella kierroksella, johtuen ehkä siitä, että tämä on pitkän nousukauden viimeisessä vaiheessa tehty, kustannusten nousutaso on yli sen, mitä pitkällä tähtäimellä voidaan kestää. Tämän yhden sopimuskierroksen ajan tällaisilla noin 5 prosentin palkankorotuksilla per vuosi pärjätään, mutta mikäli tästä tulee tapa, niin siitä äkkiä aiheutuu palkkainflaatiota ja kilpailukyvyn menetystä. Sen tähden vuoden 2009 neuvotteluihin kaikilla sektoreilla pitää keskittyä kilpailukyvyn näkökulmasta hieman toisessa asennossa kuin tämänkertaiseen kierrokseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Valtio—kunta-suhteessa olennaista on myös se, että valtio ei säädä sellaisia lakeja, jotka pakottavat palvelujen lisäämiseen elikkä henkilöstön lisäämiseen, ja tähän hallitus on omalta puoleltaan sitoutunut. Voisi olla hyvä, että me kaikki tunnustaisimme sen, että ei tämä hyvinvointiyhteiskunta ihan huono ole tälläkään hetkellä. Kuten tiedämme — eduskunta ei välttämättä sitä vielä tiedä, mutta tulee kyllä tietämään — uusimpien väestöennusteiden mukaan meidän taloudelliset haasteemme ovat itse asiassa vielä paljon, paljon vakavammat kuin mitä tähän saakka kukaan meistä on kuvitellut. Meidän täytyy jossakin vaiheessa ottaa järki käteen ja ajatella, miten nämä asiat hoidetaan kunnolla. Ensi vuonna kunnille siirtyy nettomääräisesti valtiolta 755 miljoonaa euroa rahaa, ja se on paljon. Monien mielestä se on vähän, mutta minusta se on paljon. Kasvu hiipuu tulevina vuosina, valitettavasti. Se vie kunnilta mittavat verotulot, mutta se vie myös valtiolta mittavat verotulot. Elikkä oltaisiin nyt tyytyväisiä siihen, että meillä on kuitenkin ihan hyvä hyvinvointiyhteiskunta, jota voidaan fiilata. Oikeastaan suurimmat muutokset tapahtuvat sitten tuottavuuskehityksen kautta, koska uskon, että sieltä me voimme saada parempilaatuisia palveluja ja edullisemmalla.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että ratkaisu saatiin, mutta demareitten linja jossain määrin hämmästyttää. Te olette aina puhuneet siitä, että valtio ei saa puuttua työmarkkinaneuvotteluihin ja te olette itse tässä salissa olleet tiukasti vaatimassa sitä, että valtion pitää puuttua noihin neuvotteluihin. Mikä on demareitten linja? Siihen te saisitte kyllä jossakin vaiheessa vastata. (Ed. Gustafssonin välihuuto) Antti Herlin käytti tänään puheenvuoron, jossa hän sanoi, että epävarmuus työmarkkinoilla johtaa siihen, että Suomen voi olla vaikea saada investointeja, ja se johtaa kyllä heikompaan työllisyyteen tässä maassa. Mitä tulee tähän potilasturvallisuuslakiin, sillä pyrittiin turvaamaan ihmiselämä, ja oli häpeä, että te äänestitte sitä vastaan.

Herra pääministeri, te käytitte ansiokkaan puheenvuoron Keskuskauppakamarin tilaisuudessa. Siellä te sanoitte, että erityisesti pitää pyrkiä rajaamaan työtaisteluita siten, että ne eivät aiheuta suhteetonta vahinkoa sivullisille. Millä tavalla hallitus aikoo toimia tässä asiassa, että tämä tärkeä tavoite voidaan saavuttaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Siinä puheessa määritinkin sen järjestyksen vastauksena tähän. Järjestys on se, että ensi sijassa työtaistelujen rajojen määrittelyssä pitää mennä sopimusteitse, mikä on ollut ammattiyhdistysliikkeenkin kanta pitkään, ja vetosin siihen, että laaja ammattiyhdistysliike oikeastaan vahvistaisi sen uskottavalla tavalla. Uskon, että tähän varmastikin ammattiyhdistysliikkeellä on haluja. Myös katsoin, että asiaa voidaan tarkastella tarvittaessa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ja mikäli näillä järjestöillä on tarvetta ja kiinnostusta, niin totta kai hallitus on sitten valmis myös lainsäädäntötoimiin. Mutta minä itse uskon siihen, että vahvistamalla sopimusyhteiskunnan ikään kuin tämmöistä keskinäistä koheesiota voidaan päästä siihen, että palataan siihen maan tapaan, että pidetään riittävät rajat, jossa haittaa ei aiheuteta sivullisille.

Puhemies! On mielenkiintoista, että pääministeri, valtiovarainministeri ja myöskin ed. Kalli täällä puhuvat lämpimästi sopimusyhteiskunnasta ja pelisäännöistä. Sopimusyhteiskunnan peruspilarit ovat yhtäältä kolmikantainen yhteistyö työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken, myöskin työelämän lainsäädäntöön ulottuen, ja toisaalta sitten poliittinen yhteistyö vasemmisto—porvaristo-rajan ylitse hallituskokoonpanoja myöten. Näissä molemmissa peruspilareissa teidän toimintanne minusta on ollut todella omituista. Koko tämän alkaneen vaalikauden ajan on laiminlyöty tuota kolmikannan yhteistyön ylläpitämistä, epäonnistuttu siinä perusteellisesti. Viimeksi eilen tässä Keskuskauppakamarin hyvä veli -tilaisuudessa te sanoitte minusta selkeästi myöskin "ei" tälle poliittiselle puolelle. Sanat ja teot eivät kyllä mene yhteen, ja siksi minun kysymykseni onkin pääministerille, miksei myöskin valtiovarainministerille:

Mikä se on se teidän uusi sopimusyhteiskuntamallinne, jota te ette osaa kertoa meille?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, vaikka maahan ei syntynyt keskitettyä tuloratkaisua, niin hallitus yksipuolisesti ilmoitti, että me haluamme harjoittaa kolmikantaista valmistelua, kaikessa siinä, missä aikaisemminkin. Siihen valmisteluun ryhtymiselle, yhteistyön harjoittamiselle, ei asetettu tässä suhteessa tulopolitiikkaan liittyviä ehtoja. Kun kävi ilmi, että keskitettyä tupoa ei tule, niin me kuitenkin halusimme pitää kiinni kaikesta siitä muusta yhteistyöstä, joka on välttämätöntä, ja näin tullaan menettelemään. Tämän hallituksen sellaiset lainsäädäntöhankkeet, jotka koskettavat työntekijöitä ja työnantajia, tullaan kolmikantaisesti valmistelemaan, ja hallitus haluaa pitää tästä periaatteesta kiinni.

Nyt kun meillä on tämä Tehyn kiista takana, niin ei kannata vähätellä sitä mallia, jota siinä sovellettiin: otettiin käyttöön poikkeuksellisen voimakas painostuskeino. Uskon, että on kaikkien intressissä se, että nyt käydään riittävän laaja yhteiskunnallinen keskustelu, jonka johtopäätöksenä ja lopputuloksena on se, että tulevissa työtaisteluissa osapuolet sopivat sellaisista työtaistelun rajoista, jotka eivät vaaranna sivullisia.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos otetaan vaikkapa kaksi suurta tulevaisuuden kysymystä, sosiaaliturvauudistus ja kohtaanto-ongelma, nämä molemmat ovat asioita, joissa on kolmikantaista valmistelua. Mitä tulee sitten tähän ihan viime päivien tilanteeseen koskien potilasturvallisuuslakia ja, kuten pääministeri totesi, tätä käytettyä työtaistelutoimenpidettä tai sen uhkaa, niin kyllä teillekin varmasti on tullut ihan samalla tavalla kuin minulle tai monelle muulle palkansaajapuolelta erittäin suurta huolestuneisuutta, onko tämä normaali suojelutyön sopimisen rajoista päättäminen nyt ikuisiksi ajoiksi haudattu vai ei. Tässä ei ole kyse mistään hallitus vastaan palkansaajajärjestöt -kysymyksestä, vaan me jaamme niiden kanssa saman huolen. Meillä täytyy olla selvät toimintaperiaatteet. Tästä nyt varmasti, jos vaan teillä on jonkunlaisia yhteyksiä palkansaajaliikkeisiin, saatte kyllä tämän suuntaisen vastauksen.

Herra puhemies! Olin todella yllättynyt tästä pääministeri Vanhasen esiintymisestä Keskuskauppakamarissa. Olisi kyllä ollut ihan ymmärrettävää, jos ministeri Katainen tai vaikkapa ministeri Häkämies entise- nä kauppakamarin toimitusjohtajana käy siellä säännöllisesti raportoimassa ja kysymässä neuvoja, mutta että pääministerikin tällä tavalla käyttää Keskuskauppakamaria tärkeän asian keskustelufoorumina. Oli aika yllättävää, että myös tässä puheessa, jonka olen huolellisesti lukenut, kuten huomaatte, kritisoitte oppositiota siitä, että oppositio täällä eduskunnassa antaa toisenlaisen näkemyksen kuin hallitus siitä, miten näin vakava tilanne ratkaistaan ja miten tällainen kriisi ratkaistaan. Eikö teidänkin olisi täällä eduskunnassa pitänyt näitä keskusteluja käydä? Nyt kävitte siellä sitten kerrankin pyydettynä lyömässä testosteronia tihkuvan nyrkin pöytään, ja nyrkin ja pöydän väliin jäivät sitten sairaanhoitajat, (Välihuutoja) jotka oikeutetusti vaativat palkankorotuksia matalalle naispalkka-alalle. Kysynkin:

Aiotteko tuoda eduskunnan käsiteltäväksi yksinkertaisella määräenemmistöllä hallituksen turvalain, jota käytetään silloin, jos oppositio moittii hallitusta, ja sitten sillä lailla tuomitaan oppositio, joka uskaltaa arvostella hallitusta, ikuiseen oppositioon, niin kuin te tässä puheenvuorossanne sanotte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmin sanoin, minusta parlamentarismiin sopii sekin, että pääministeri joskus myös esittää käsityksensä opposition toimintatavoista edellisiltä viikoilta. Minulla on siihen oikeus ja olen valmis siihen keskusteluun aivan samalla tavalla kuin viime viikkojen aikana, tämän Tehy-kiistan aikana. Täällä on käyty erittäin monet väittelyt tästä kiistasta, ja täällä on ollut hallitus laajasti edustettuna pääministeriä ja valtiovarainministeriä myöten, erityisesti peruspalveluministeri, jonka sektorilla tämä on. Hallitus on tässä toiminut joukkueena.

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt kyllä menee vähän kummalliseksi tämä tilanne. Muistelen lukeneeni tai ainakin kuulleeni jossakin vaiheessa, että on puhuttu siitä, että eduskunnassa käytetään ne poliittisesti tärkeät puheenvuorot. Eduskunta on se paikka eikä Keskuskauppakamarin tilaisuus, ja tämä kannattaisi, herra pääministeri, myös teidän muistaa. Jos te katsotte, että teillä on niin tärkeää asiaa, niin täällä mielellään käyttäisitte ne puheenvuorot. Ja jos tätä teidän puheenvuoroanne lukee, niin ei tätä hirveästi kyllä tarvitse vääristellä. Te sanotte täällä suoraan: "Lainsäädäntökeinojen käyttämisen kynnys on madaltunut. Punamultahallitus antoi vastaavanhenkisen lain rajavartiolakon uhan alla ja sinivihreä hallitus nyt." Jos tämä ei nyt ole sitten sitä uhkailua, niin mitä se on? Kyllä tästä kummallisia käsityksiä, herra pääministeri, nyt saa, tästä teidän puheestanne. Olisi toivonut, että olisitte pitänyt sen eduskunnassa, niin että olisi voitu käydä kunnon keskustelu tästä. (Välihuutoja)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Puhe oli pyydetty Keskuskauppakamarista tietyllä otsikolla. Laajensin sitä koskemaan tätä ajankohtaista osuutta, jossa oli hyvin paljon työmarkkinapolitiikkaa, joka ei ole ehkä tämän salin sitä ydinleipätyötä. Se oli työmarkkinapolitiikkaa. Minusta aivan hyvin kävi se, että käytin sitä puhefoorumia, joka sattui eiliselle päivälle. Jos se olisi ollut joku toinen tilaisuus, olisin varmasti käyttänyt saman puheenvuoron myös siellä. Kuten sanoin, minusta oli hyvä esittää tämä kokonaisanalyysi kuitenkin nyt verraten pian tämän tapahtuman jälkeen, jotta sitten keskustelu perusteellisesti käydään. Mielelläni kuulen myös kaikki muut laajat kokonaisanalyysit aiheesta.

Arvoisa puhemies! Kysyisinkin, onko pääministeri katsonut peiliin siinä asiassa, miksi noita sopimuksia ei syntynyt. Kun me katsomme tätä prosessia jälkikäteen, niin ensin hallitus asettui kuntatyönantajan puolelle tuomalla tiedon tästä pakkolaista ja antaa nyt täällä väärää tietoa, ikään kuin sosialidemokraatit eivät olisi olleet kiinnostuneista suojelutyöstä. (Välihuutoja) Me olimme valmiita säätämään lain, jossa suojelutyöstä säädetään lailla, mutta siitä sovitaan sopimusyhteiskunnan säännöin. (Ed. Zyskowicz: Mikä esti sopimasta suojelutyöstä etukäteen?) Tehy oli valmis valiokuntakuulemisissa tähän menettelyyn, ja ilman oppositiota tuossa valiokuntamenettelyssä ei olisi edes kuultu kolmikantaosapuolia, koska hallituspuolueet valmistelivat tämän lain salassa ja olisivat halunneet tehdä sen käsittelyn myös täällä eduskunnassa sillä tavalla, että työmarkkinaosapuolet eivät olisi olleet mukana. Mutta kun te haluatte vaalia sopimusyhteiskuntaa, niin toimiiko se sillä tavalla, että te menette leimallisesti työnantajapuolelle kuuluvaan tilaisuuteen, jossa te syyllistätte sairaanhoitajia ja Tehyä siitä, että he haluavat jättää ihmiset kuolemaan (Puhemies: Aika!) tai että he eivät kerro rikosoikeudellisista seuraamuksista jäsenillensä? Edes oikeusministerille tämä seuraamus ei ollut hyvin itsestäänselvä silloin, kun sitä kiistaa tässä käytiin. Hän siitä varoitti, mutta piti sitä hyvin epätodennäköisenä. Tehynkö olisi pitänyt se tietää?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eilinen oli avoin foorumi, siinä oli osallistujalistan mukaan useita vasemmiston kansanedustajia myös paikalla, ei se ollut mikään kauhean yksipuolinen tilaisuus. Tämän potilasturvallisuuslain piti olla sellainen laki, että se myös toimii varmasti käytännössä, ja sopimiseen mahdollisuus oli olemassa koko ajan osapuolilla. Hallitus oli ilmoittanut, että jos sovitaan, niin koko esitys vedetään takaisin. En usko tuossa tilanteessa sellaiseen lakiin, joka olisi jättänyt asian sopimisen varaan. Entäs jos ei olisi sovittu silläkään hetkellä, mitä sitten olisi tehty? Sen jälkeen me olisimme olleet kädet levällään ja todenneet, että emme voi mitään ja olisi vaan sanottu, että hallituksella on kokonaisvastuu asiasta, miksette hoida työtaistelutilannetta. Eli tämä lainsäädäntö tässä suhteessa oli tarpeellinen. Onneksi sitä ei tarvinnut käyttää, koska sopu syntyi muutoin.

Vielä siitä, kun ed. Korhonen viittasi eilisen puheeni viittaukseen siitä, että lakien antamisen kynnys on madaltunut. Minusta se on osa tätä kokonaisanalyysiä. Se vastaa sitä todellisuutta, jo-ka viime vuosina on tullut. Meillä on ollut kaksi tällaista poikkeuksellista työtaistelua, joissa avainryhmä käyttää aika kovaa keinoa, ja niihin ovat sekä punamultahallitus että sinivihreä hallitus vastanneet lakiesityksellä myös. Minusta on vain hyvä nähdä, että jollain tapaa menettelytavat ovat koventuneet, mikä on johtanut siihen, että poikkeuksellisesti lainsäädäntömenettelyäkin on tarvittu.

Arvoisa puhemies! Takaisin siihen, mistä tässä kaikessa on kysymys, eli suomalaisten oikeuteen saada riittäviä hoiva- ja hoitopalveluita. Vielä viime keväänä yhteiskunnassa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että tarvitsemme käsipareja hoivaan, hoitoon, erityisesti vanhustenhuoltoon. Nyt hallitus tässä näyttää kääntäneen kelkkansa. Hallituspuolue vihreät mainostaa kotisivullaan: "Hallitus edesauttoi ratkaisun syntymistä muun muassa ilmoittamalla, että sosiaali- ja terveyspalveluihin ei tehdä uusia, henkilöstön määrän lisäämistä edellyttäviä säädöksiä." Kysynkin:

Onko hallitus ja ovatko hallituspuolueet nyt todella sitä mieltä, ettei terveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin tarvita jatkossa lisää käsipareja, ja miten hallitus ajattelee hoidettavan ne kasvavat vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen tarpeet, jotka meillä yhteiskunnassamme on?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis hallitus ei tule tekemään sellaista lainsäädäntöä, joka loisi uusia palveluja, siis uusia palveluja. En tiedä, onko joku tätä ajatusta vastaan.

Mutta mitä tulee sitten tähän tuloksellisuus-, tuottavuusaspektiin, se tuli sieltä sopimuspöydästä elikkä Tehy ja Kt halusivat tämmöisen elementin. Kannattaa käydä katsomassa Sairaanhoitajaliiton eilistä julkilausumaa, jossa he sanoivat, että tuottavuutta on mahdollista ja välttämätöntä parantaa terveydenhuollossa, jotta voidaan lisätä palkanmaksuvaraa. Meiltä kysyttiin, että kun hallitus on lähtenyt siitä, että tulee 4 000 uutta terveydenhuollon ammattilaista per vuosi, niin jos se ei olekaan tämä luku vaan se on alhaisempi, käykö, että kunnat saavat pitää sen valtionosuuden, mikä niille on nyt annettu, ja minä sanoin "kyllä". Elikkä hallitus on lähtenyt 16 000 uudesta terveydenhuollon ammattilaisesta per neljä vuotta, mutta Tehy ja Kt katsoivat, että voidaan selvitä vähemmällä, ne itse halusivat tämän, ja me sanoimme, että saatte pitää rahat, jotka teille kuuluvat, koska se on oikein.

Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä todella ainutlaatuista. On aivan loogista se, että Tehy ja Kt sopivat näin. Mutta arvoisa valtiovarainministeri, miksi tähän on sidottu sosiaalipuoli? Onko moraalisesti oikein, että esimerkiksi kunnissa aletaan vähentää sosiaalityöntekijöitä vanhustenhuollosta ja tämä palkankorotus sitten tulee tehyläisille?

Arvoisa puhemies! Minä kyllä pelkään erittäin pahoin. Terveydenhuollossa on erittäin helppo ja oikein lisätä tuottavuutta, esimerkiksi leikkauksien vuoksi ei enää tarvitse olla kymmentä päivää sairaalassa jne. Mutta miten käy, kun on tämä väestön ikääntymisen tuoma paine vanhustenhuoltoon, jos tässä todellakin on sama linja, että ryhdytään väkeä vähentämään?

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin iso asia, enkä usko millään, että tämä ei olisi tullut sieltä valtiovarainministeriön laatikosta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin, kannattaa nyt huomioida semmoinen tosiasia, että meillä on sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus. Siinä ei ole sosiaalihuollon valtionosuutta tai terveydenhuollon vaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus, joka on mitoitettu sille tasolle, että näitä ammattilaisia tulee 4 000 per vuosi, neljän vuoden aikana 16 000 lisää, mikä on erittäin kova rekrytointihaaste sen lisäksi, että meiltä lähtee 25 000 eläkkeelle tänä samana ajankohtana, elikkä jos hallituksen tavoitteet toteutuisivat, 41 000 uutta rekrytointia sosiaali- ja terveysalalle neljän vuoden aikana. Mutta Kt ja Tehy halusivat, että tämmöinen tuottavuus-, tuloksellisuuselementti tulee mukaan tähän palkkasopimukseen, ja ne lähtevät siitä, että mikäli tämä luku onkin alhaisempi kuin 4 000 per vuosi, niin se ei kuitenkaan vähennä kuntien palkanmaksuvaraa, ja me hyväksyimme tämän. Kannattaa kysyä ihan vaikkapa sovittelulautakunnan jäseniltä, miten tämä asia on mennyt. Meille tämä totta kai sopii, koska se on tervettä kehitystä, ja minä uskon, että Sairaanhoitajaliitto on keskuudessaan, samoin Tehy, joka on pitänyt tätä asiaa erittäin tärkeänä, pystynyt perustelemaan itselleen, miksi tuottavuutta kannattaa terveydenhuollossa lisätä. Jos ette usko minuun, niin kysykääpä vaikkapa Tehyltä tai Sairaanhoitajaliitolta, sieltä saatte vastauksen.

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin iloinen, että sopu löytyi ja sellainen sopu, joka tyydytti tehyläisiä ja muitakin kuntapuolen naisvaltaisia aloja. Sekin tässä prosessissa selvisi, että demareiden ja vasemmiston täällä usein mainostama työmarkkinaosaaminen osoittautui kuplaksi, huuhaaksi. Tehän olitte vielä viikko sitten Eero Heinäluoman johdolla sitä mieltä, että ainoa tapa ratkaista kiista on se, että hallitus menee kolmantena pyöränä neuvottelupöytään ja tuo mukanaan ison säkillisen rahaa. Te olitte aivan väärässä.

Mutta, herra pääministeri, nyt todellakin tarvitaan, kun pöly on laskeutunut, työmarkkinajärjestöjen välisiä keskusteluja siitä, miten voidaan jatkossa varmistaa ilman erillistä lainsäädäntöä kussakin tapauksessa erikseen, että suojelutyöstä sovitaan, että sovitaan siitä, että ihmisten henki ja terveys ei voi olla uhattuna. Kysyn hallitukselta: Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät esimerkiksi ensi keväänä ole valmiita näitä keskusteluja aloittamaan, onko hallitus valmis olemaan aloitteellinen siinä, että tällaiset kolmikantakeskustelut saataisiin käyntiin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Totta kai, tarvittaessa. Mutta minä kyllä itse uskon, että tämä tapahtunut koetaan niin vakavana nimenomaan seurauksia ajatellen kaikilla tahoilla, että kyllä työmarkkinajärjestöissä itsessään on varmasti nyt halua käydä tätä keskustelua, ja monilla järjestöillä on omia kokouksia edessä. Minusta luontevin tapa onkin se, että ensi sijassa ammattiyhdistysliikkeen puolella riittävän laajasti sitoudutaan näihin hyviin, vanhoihin periaatteisiin. Useimpien järjestöjen ei tarvitse mitään muuta sanoa kuin että ne haluavat toimia niin kuin aikaisemminkin on toimittu.

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että kuntakentällä on nyt sopimukset ja melko raskaan prosessin jälkeen sellaiset sopimukset, että kuntakentällä naisten palkkatasa-arvo edistyy.

Jos tämän tehdyn sopimuksen myötä terveydenhuollossa kustannustehokkuus ja terveydenhuollon laatu nousevat sillä tavalla, että palkanmaksuvara terveydenhuollon ammattilaisille kasvaa, tarkoittaako se samalla sitä tämän tehdyn sopimuksen mukaan, että tuottavuushyödyt jäävät kunnille ja että kunnilla on myös mahdollisuus omien tarpeittensa mukaan lisätä henkilöstöä nimenomaan sosiaalipalveluiden puolella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se ohjelman mukainen taso, jonka ministeri Katainen jo kahteen kertaan selvitti, tähtää siihen, että neljässä vuodessa tulisi 16 000 työntekijää lisää, ja siihen on valtio omissa valtionosuussuunnitelmissaan varautunut. Kunnat saavat pitää sen luvatun rahan, vaikkeivät sitä 16 000:ta saavuttaisikaan. Minä uskon, että tämä kannustaa kyllä kunnissa etsimään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia tapoja, ja ehkä se auttaa jopa kohdentamaan näitä voimavaroja. (Ed. Skinnari: Miten palvelujen laatu?) Minusta tässä sosiaalipalvelujen puolella ei tarvitse mitään erityistä huolta kantaa, koska tämä tuottavuusohjelma nyt tähtää terveydenhuoltoalalle. Se, että tässä puhutaan sosiaalitoimesta, johtuu vaan siitä, niin kuin Katainen totesi, että on sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta kyse.

Arvoisa puhemies! Tiikeri ei pääse raidoistaan eikä työreformaattori ideastaan irti. Te olette tuoneet tähän eduskuntaan jo kaksi tämmöistä työtaistelunmurtolakia, edellisen hallituksen aikana ja nyt. Ja nyt te uhkailette puheessanne, että jatkoa seuraa. Uskon, että ay-liike panee merkille, mitä te täällä uhoatte ja uhkailette. Ei tällä pelillä, arvoisa pääministeri, yhteistyötä tulekaan vasemmiston kanssa, jota te panettekin paitsioon tässä puheessanne.

Tässä "vastakkainasettelun aika on nyt" -puheessanne te sanotte, että oppositio antoi väärää kuvaa, kun se sanoi, että rahalla Tehy-kiista ratkeaa. Rahalla se ratkesi! Ettekö te tiedä tätä? Palkankorotus oli sellainen, että Tehy saattoi sen hyväksyä. Ainoa, mikä on auki, on se, kuka lopulta maksaa tämän korotuksen, valtio vaiko kunnat. Edelleenkö te olette, herra pääministeri, sillä kannalla, että valtio ei tule kuntien avuksi? Siellä on hätätila monissa kunnissa jo muutoinkin. Lisää kuluja tuli, ja te olette sanomassa edelleen, että valtiolta ei tule mitään. Ed. Hannes Manninen oli päässyt perille nyt, kuntaministeriyden jälkeen, siitä että Lapin kunnat yksistään tarvitsevat 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää selvitäkseen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me tulemme toteuttamaan ne korotukset valtionosuuksiin, jotka on luvattu ja jotka ovat merkittäviä ja jotka on sen kymmenen kertaa tässä eduskuntasalissa nyt tämän puolen vuoden aikana kerrottu. Valtion panostus kuntien palvelutuotantoon tulee kasvamaan tällä vaalikaudella tuntuvasti.

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki toivoimme, että se työ, joka täällä tehtiin kovan paineen alla viimeisen puolentoista viikon aikana, olisi ollut turhaa. Tämä toive toteutui.

Ed. Filatov, prosessissa mukana olleena ja jonkunlaista roolia siinä juoksutuksessa esittäneenä, että me pystyimme säätämään niissä olosuhteissa sen kaltaisen lain kuin teimme, pidän kohtuuttomana väitettä, että valiokuntakuulemisessa ei olisi haluttu kuulla työmarkkinajärjestöjen antamia lausuntoja. Arvoisat edustajat sosialidemokraateissa ja vasemmistoliitossa, lukekaa ne lausunnot, jotka ovat SAK ja STTK antaneet. Lukekaa ne lausunnot ja lukekaa myös se, mitä niihin lausuntoihin ei ole kirjoitettu.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn pääministeriltä: Onko minkäänlaisia konkreettisempia kaavailuja sen suhteen, miten sopimusyhteiskunnan lujittamiseen tämän prosessin oppien jälkeen voitaisiin päästä, jotta tällaisiin kohtuuttomiin tilanteisiin, missä ihmisten henkeä uhataan, ei enää koskaan jouduttaisi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pidin tarpeellisena, että hallituksen suunnalta, koska hallitus on kuitenkin viime kädessä vastuussa niin monesta asiasta tässä maassa, kuvataan tämä kokonaisuus, voisi sanoa, se raja, kuilun parras, jota lähestyttiin tällä kertaa. Mutta tästä eteenpäin myös järjestyksen kannattaa olla se, mikä yleensä työmarkkinakysymyksissä pitäisi olla, eli nyt järjestöt katsokoot tätä. Ensi vaiheessa tämä ei tapahtuisi politiikka- ja hallitusvetoisesti, vaan minä kyllä uskon siihen, että meillä on erittäin osaava, kokenut järjestökaarti olemassa, joka löytää oman tapansa käydä tätä keskustelua näistä työtaistelujen rajoista, ja toivoisin, että myös mentäisiin tässä ajallisessa järjestyksessä. Hallitus on sitten valmis tähän yhteistyöhön tulemaan mukaan, jos pyydetään ja tarvitaan. Minä uskon, että nyt hallituksen puolelta on riittävän aloitteellisesti tämä huoli ilmaistu koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, ja uskon, että järjestöt tässä kyllä vastuunsa kantavat.

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle se, (Ed. Laukkasen välihuuto) — Älkääs nyt häiritkö, ed. Laukkanen. — että ainakin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa työmarkkinajärjestöjen edustajat suhtautuivat hyvin kriittisesti tähän potilasturvallisuuslakiin.

Sitten ed. Zyskowiczille: Kehuitte hallituksen työmarkkinaosaamista ja syyllistitte jotenkin sosialidemokraatteja. Kyllä minä olen edelleenkin sitä mieltä, että porvarihallitus venytti jousen aivan äärimmilleen niin potilaiden ja heidän omaistensa kannalta kuin myöskin kansalaisten kannalta. Siis ilman muuta me olimme oikeassa, oppositio, siinä, että hallituksen olisi pitänyt tulla vastaan omilla panoksillaan aikaisemmin. Nythän tilanne on se, että te maksatatte kunnilla tämän palkkaratkaisun. Yli sata kuntaa joutuu ensi vuonna nostamaan veroäyriä, kukaan ei tiedä, kuinka moni seuraavana vuonna. Kysymys, arvoisa pääministeri, teille:

Te olette myöskin keskustapuolueen puheenjohtaja. Mitä ajattelette sanoa näille Lapin keskustalaisille valtuutetuille, kunnanjohtajille tai muille, joilla te maksatatte sen osuuden, jonka kokoomuksen puheenjohtaja Katainen lupasi tammikuussa, eli sen 190 miljoonaa euroa? (Puhemies: Aika!) Sitä me peräsimme, ja se tästä jäi puuttumaan. Se siitä työmarkkinaosaamisesta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmin sanoin, tämä Tehyn viimeinen ratkaisu, joka täydensi koko kuntakentän sopimusjärjestelyn, ei mitenkään olennaisesti poikkea siitä, mikä näiden muiden, 90 prosentin, kanssa tehtiin, (Ed. Jaakonsaari: Paitsi että ihmiset meinasivat kuolla!) siis sen kustannusvaikutukset kunnille eivät kovin paljon poikkea tästä.

Me tulemme lisäämään valtionosuuksia, niin kuin on moneen kertaan sanottu. Sitten muistaakseni 2010 tulee valtionosuusuudistus, ja valtionosuusuudistuksessahan aina katsotaan kuntien kantokykyä. Se on tietysti se järjestelmä, jolla tätä tasausta tehdään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Jos, kuten ymmärsin ed. Gustafssonin puheesta, tämä hallitus on jotenkin poikkeuksellisen huono työmarkkinasuhteiden hoitamisessa, (Ed. Gustafsson: Lähes kuilun partaalla oltiin!) niin ilmeisesti mittaatte sitä tällä viimeisellä työmarkkinaongelmalla. Tietysti, jos sitä ruvetaan mittaamaan, jokainen hallitus on joutunut työmarkkinaselkkausten eteen. Paperikiista, erittäin vakava meidän kasvuumme, työllisyyteemme ja verotuloihimme vaikuttava kiista, kesti seitsemän viikkoa. Sekö oli sosialidemokraattien työmarkkinapolitiikan taidonnäyte?

Mutta olennaista nyt on tiedostaa muun muassa se tosiasia, jonka sovittelija Salonius totesi. Sovittelulautakunnassa ei sen paremmin Tehy kuin Kt:kään kertaakaan ottanut esille valtion rahaa. (Kokoomuksesta: Demarit ottivat!) Moni palkansaajajohtaja on huojentunut, että hallitus ei toiminut siten kuin sosialidemokraatit vaativat, eli mennyt maksamaan yhdelle palkansaajajärjestölle korkeampia palkkoja kolmantena osapuolena. Te olette varmasti saanut samaa palautetta kuin minäkin palkansaajapuolelta, että oli hyvä, että hallitus ei tullut työmarkkinaselkkaustilanteessa omalla rahallaan vastaan. Mutta olen myös kiitollinen siitä palautteesta, jonka moni kunta-alan palkansaajajohtaja on sanonut, että ilman sitä aktiivisuutta, jolla hallitus on tuonut koulutettujen naisten työmarkkina-aseman esille, ja ilman sitä, että annoimme 150 miljoonaa euroa palkkatasa-arvon kehittämiseen tänä syksynä, ei olisi nähty tämän kaltaisia palkankorotuksia.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Totuushan on se, että tällä hetkellä kuntien keskimääräinen taloustilanne on parempi kuin moniin vuosiin. Verotulot kasvavat kovaa vauhtia, samoin valtionosuuksissa tapahtuu erityisesti ensi vuonna iso hyppäys. Plussaa tulee 920 miljoonaa euroa, ja kun katsotaan sitä kokonaisvolyymiä — valtion toimenpiteiden nettovaikutus plus indeksikorotus — li-säys on 755 miljoonaa euroa. Eli kun katsotaan näitä aikaisempia vuosia, mennään selvästi ylöspäin. Mutta en ollenkaan vähättele sitä, etteikö kunnissa oltaisi tiukoilla tämän yleistilanteen takia. Siellä vaaditaan sitä, että Paras-hankkeessa, palvelurakenteiden uudistamisessa ja kuntarakenteen uudistamisessa, mennään eteenpäin, jotta pystytään pitkällä tähtäimellä palvelut turvaamaan. Todellinen ongelma on se, että kuntien tilanne on hyvin eriytynyttä: joillakin kunnilla menee oikein hyvin ja toisilla taas heikommin. Se on sellainen asia, johon pyrimme sitten vahvemmin puuttumaan, kun valtionosuusuudistus tehdään.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni pääministerin ja hallituksen viime päivien syytökset Tehyä ja oppositiota kohtaan ovat olleet kohtuuttomia ja erittäin hämmentäviäkin. Tehy on jo ilmaissut huolensa siitä, että hallitus jatkaa työtaistelua, vaikka sopimus on jo tehty. Oppositio puolestaan on linjakkaasti vaatinut kehyskeskustelusta alkaen kunnille lisää ta-loudellisia resursseja. Kyse ei ole siis yksittäisestä opposition reaktiosta työtaistelua kohtaan vaan määrätietoisesta ja linjakkaasta työstä kuntien elinvoimaisuuden eteen.

Arvoisa herra puhemies! Tämän vaikean työtaistelun jälkeen tarvitsisimme rakentavaa keskustelua, emme yhteiskuntaa repivää keskustelua, jollaisen nyt hallitus on käynnistänyt. Yhteiskunnassa kannetaan suurta huolta hoito- ja hoiva-alan tulevaisuudesta. Kysynkin:

Kuinka hallitus huolehtii, että hoito- ja hoiva-ala vielä tulevaisuudessakin on houkutteleva ja että voimme turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja niiden saatavuuden vielä tulevaisuudessakin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Edustajat tietävät hyvin sen suunnitelman, joka meillä on, muun muassa tälläkin kyselytunnilla esille tulleen vision siitä, että seuraa-vien neljän vuoden aikana resursseja lisätään määrällä, joka vastaa 16 000:ta henkilötyövuotta. Se on yksi osa tätä. Koulutuksen suunnittelu on yksi osa. Meille on tulossa koulutuksen kehittämissuunnitelma lähiaikoina hallituksen käsittelyyn. Paras-hanke on käynnissä, ja sen tavoitteena on huolehtia siitä, että kuntien kustannuskehitys pysyisi kaikkiaan sellaisella tasolla, että selvitään näitten hyvinvointipalvelujen rahoittamisesta. Eli oikeastaan erittäin iso osa hallituksen työskentelystä tähtää siihen, että meillä rahoituspohja on riittävä palvelujen tuottamiseen. Tässä suhteessa minusta me olemme saaneet aika hyviä tuloksia aikaan. Tämä kansantalous on nyt paljon vahvempi kuin pitkiin aikoihin, ja meillä on voimavaroja huolehtia palveluista. Sen takiahan tämä yhteiskunta on olemassa, ja hallitus tekee tätä työtä ja johtaa sitä mielellään.

Herra puhemies! Viimeisin valtiovarainministeri Kataisen käyttämä puheenvuoro osoitti, kuinka puurot ja vellit ovat pahemman kerran sekaisin. Te puhutte paperityöläisten lakosta. Kysymys oli työnantajan julistamasta työsulusta eikä paperityöläisten lakosta. Se olisi ensiksi syytä muistaa.

Toiseksi: Täytyy sanoa, että tämä suojelutyökysymys on tietenkin se ongelma tässä. Miksi Tehy ei ollut valmis sopimaan nyt? Sen takia, että kokemus aikaisemmista niin sanotuista sopimuksista oli huono. Työnantajat tekivät yksipuolisesti niin sanotun sopimuksen, ja syntyi tilanne, jossa itse asiassa miltei kaikki lakonalainen työ leimattiinkin suojelutyöksi. Näin murrettiin edellinen lakko, tehtiin mitättömäksi. Ymmärrän, että meillä on erilainen käsitys siitä, minkälainen lakko saa olla. Te haluatte sellaisen lakon, herra pääministeri, jolla ei ole minkäänlaista vaikutusta yhteiskuntaan. Työntekijät taas haluavat sellaisen lakon, jolla ajetaan työntekijöiden etuja.

Kun te syyllistätte nyt Tehyn ja hoitohenkilökunnan ja sanoitte, että avainryhmät ovat panemassa yhteiskunnan polvilleen ja että voiman käytölle pitää saada järjelliset rajat, joita ei ylitetä, (Puhemies: Kysymys, ed. Laakso!) niin mitä tämä "järjelliset" tarkoittaa? Oliko tämä työtaistelu-uhka järjetön teidän mielestänne? Mitä ne rajat ovat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen ainoana tavoitteena potilasturvallisuuslaissa oli pyrkiä huolehtimaan tässä vaikeassa tilanteessa siitä, että sivullisten ihmisten terveyttä ei vaaranneta silloin, kun rahasta neuvotellaan.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me kaikki puolueiden puheenjohtajat, niin Katainen, Räsänen kuin minäkin, istuimme kansalaisten olohuoneissa ja sanoimme, että on tärkeää, että tämä terveydenhuolto, vanhustenhuolto turvataan. Arvoisa pääministeri, te olisitte silloin voinut sanoa suorassa tv-lähetyksessä 600 000 suomalaiselle, että eivät nämä kuulu tänne, eivät nämä kuulu tänne, vaan nämä kuuluvat tupopöytään. Mutta te ette tehnyt niin eikä tehnyt kukaan muukaan meistä niin, koska olimme siitä huolissamme. Kyllä meille edustajille kuuluu Suomen kansan hyvinvointi. Terveydenhuoltotilanne, sairaanhoitajien pakeneminen muille aloille, muihin maihin, on ollut viisitoista vuotta tiedossa. Sieltä tämä ongelma tulee lähihoitajien, perushoitajien, sairaanhoitajien kohdalla.

Nyt kun te, ministeri Kiviniemi, sanoitte, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista, miksi 119 kuntaa nostaa veroprosenttia, jos tilanne on niin valtavan hyvä? Mitenkä se on mahdollista? Ei kai huvikseen.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Onko se oikein, että Kauniaisissa on veroprosentti 16 ja jossain 21? Onko se hallituksen mielestä oikein?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! En sanonut, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Sanoin, että tämä keskimääräinen yleinen kuntatalouden tilanne on selvästi parempi kuin se oli vielä muutamia vuosia sitten. Ja totta kai siihen nykytilanteeseen, että tiukkaa edelleenkin on, vaikuttavat paljon ne aikaisemmat erittäin heikot vuodet, jotka johtuivat myös suureksi osaksi siitä talouden yleisestä tilasta, koska kuntataloudenkin näkökulmasta kaikkein tärkeintä on se, että meillä talous kasvaa ja verotulot kehittyvät myönteisesti. Näillä valtionosuuksilla ei koskaan ole pystytty paikkaamaan eikä ole tarkoituskaan paikata sitä veropohjaa sillä tavalla, että se yksistään ratkaisisi kuntien osalta sen taloustilanteen. Sen vuoksi meidän on jatkossa entisestään pystyttävä parantamaan juoksua siinä suhteessa, että päästään näissä palvelurakenteiden kehittämisissä sellaiseen ratkaisuun, että pystymme käyttämään niitä parhaita käytäntöjä ja tuottavampia tuotantotapoja palveluiden järjestämisessä. Vain sitä kautta löydämme tähän yhtälöön ratkaisun, emme sillä tavalla, että vaan miljoonia ja miljoonia ollaan lupaamassa lisää rahaa.

Arvoisa herra puhemies! Muistutan, että tuo 4 000 henkilön lisäys sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan siksi, että väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa. Sillä ei varsinaisesti vielä kohoteta potilaskohtaista palvelutasoa. Muistelen lämmöllä sitä, kun, ministeri Katainen, viime kaudella yhdessä puolustimme vanhustenhoitoa ja vaadimme lisää niitä hoitavia käsipareja vanhustenhoitoon. Teimme muun muassa välikysymyksen, jossa olimme erittäin huolestuneita siitä, miten häpeällisellä tasolla tämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on.

Kun, ministeri Katainen, sanoitte, että hallitus ei tule tekemään esityksiä, joilla tuotaisiin uusia palveluja, mitä tarkoitatte sillä? Tarkoitatteko esimerkiksi sitä, että vanhustenhoitoon ei tuoda sitä selvitysmies, professori Sirkka-Liisa Kivelän vaatimaa vanhustenhoitolakia, jolla (Puhemies: Aika!) pyritään takaamaan tuo ihmisarvoinen henkilöstömitoitus vanhuspalveluissa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Osana tätä palkkaratkaisua hallitus otti siis sellaisen kannan, että me emme tuo sosiaali- ja terveyspuolelle sellaisia uusia lakeja, jotka velvoittaisivat kuntia täysin uuteen palveluun, palkkaamaan henkilöitä. Tästä poikkeuksena on itse asiassa vammaisten henkilökohtaisen avustajapalvelun vaiheittainen aloittaminen ja sitten palveluitten sisäinen kehittäminen. En osaa tästä ihan tarkasti sanoa — peruspalveluministeri Risikko ei ole täällä paikalla, hän ehkä osaisi täsmentää tämän puolen asioita.

Mutta ed. Räsänen otti tämän henkilökunnan tarpeen esille. Minä en tiedä, tulisiko ainakin tälle porukalle selväksi nyt ehkä, jos viidennen kerran tässä istunnossa sanoisi sen, että hallitus on lähtenyt siitä, että 4 000 per vuosi, 16 000 uutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista neljän vuoden aikana, ja tälle henkilöstötasolle on mitoitettu valtionosuudet. Nyt työmarkkinaosapuolet hyväksyivät osana sopimusta tuottavuus-, tuloksellisuusosuuden, ja he saavat pitää sen valtion rahan, jos pääsevät pienempään henkilöstömäärän lisäykseen. Kannattaa ajatella, että meillä suomalaisilla, siis ei pelkästään kuntina vaan Suomessa yleensä, on uskomaton työvoimapula. Sosiaali- ja terveyspuolelta eläköityy 25 000 seuraavan neljän vuoden aikana. Jos siihen lisätään vielä 16 000, 31 000 on todella iso määrä, (Ed. Salo: 41 000!) ja en tiedä, kuinka paljon edes tämän alan ammattilaisia vuosittain koulutetaan, eli tämä haaste on todella suuri ihan jo rekrytointitarpeena. Hallitus on lähtenyt siitä, että käsiparit voivat lisääntyä merkittävästi, mutta jos ne eivät lisäänny merkittävästi, kunnat saavat pitää rahansa.

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Filatov aikaisemmin väitti, että vain oppositio olisi halunnut, että työmarkkinajärjestöjä kuullaan. Näin ei ollut. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli täysin yksimielinen siitä, että työmarkkinajärjestöjä kuullaan. Heitä ei pelkästään kuultu vaan heidät myöskin otettiin huomioon, eli STTK:n lausunnon pohjalta tuli se lisä sinne lakiin, että kuullaan myöskin Tehyä, kun määritellään sitä, kuinka monta henkeä siellä työpaikalla tarvitaan. Onneksi siihen ei jouduttu menemään.

Mutta haluan myöskin ed. Gustafssonin puheenvuoron johdosta todeta, mitä SAK esimerkiksi on sanonut. Suora lainaus: "SAK on ohjeistanut omia jäsenliittojaan siten, että työtaistelutilanteessa liitot rajaavat omilla päätöksillään hengen ja terveyden kannalta välttämättömät toimet ulos työtaistelun piiristä." Kysynkin pääministeriltä: Onko tämä se, mitä te toivotte myöskin muiden liittojen tekevän?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! SAK:lla tässä on hyvin pitkäaikainen ja kestävä linja ollut, ja uskon, että se on se tapa, jolla työtaisteluja jatkossakin pitää pystyä käymään. Tämän kokemuksen jälkeen minä uskon, että työmarkkinajärjestelmä löytää tavan, jolla, voi sanoa, tätä sitoutumista tähän periaatteeseen nyt vahvistetaan.