Juhani Sjöblom /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jätin tämän lakialoitteen jo kesäkuussa, mutta kaiken ruuhkan keskellä lähetekeskustelu siirrettiin syksyyn. Kentän palaute on osoittanut, että tätä lakia on odotettu. Monet ovat odottaneet omakohtaisesti 10—15 vuottakin, jotkut pidempäänkin.

Näyttää siltä, että ylivelkaantuneiden kohtuuttomasti pitkittyvä ahdinko on nousemassa tänä syksynä merkittäväksi teemaksi, kun tiedossani on ainakin kolme julkaistavaa kirjaa, jotka liittyvät siihen aihepiiriin. Keskustelunavauksia tarvitaan, mutta mielestäni pelkkä kansalaiskeskustelu ei riitä, vaan lainsäädäntöä pitää muuttaa.

Tämä lakialoite koskee ryhmää kansalaisia, jotka ovat kokeneita ja rehellisiä yrittäjiä. Vahvan markan ja korkeiden korkojen aikakauden jälkeisen laman seurauksena meillä on edelleenkin runsaasti ylivelkaantuneita, jotka eivät tule selviytymään tilanteesta. Se on monesti matemaattinen mahdottomuus jo korkojen vuoksi. Heillekin voidaan vielä palauttaa ihmisarvo, joka heiltä on viety.

Yrittäminen on kansantalouden kannalta lähes pyhä asia, mutta turhan usein yrittäjän tarpeet huomioidaan vain pyhäpuheissa. Arkipäivän yrittäjyyden edellytyksiä voidaan parantaa enemmänkin, jos poliittista tahtoa on riittävästi. Yrittäjiä pitää kannustaa ja auttaa aloittamaan, jatkamaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Kun siitä huolimatta liiketoiminta jossain vaiheessa syystä tai toisesta lakkaa, vaikka Kiina-ilmiön johdosta, pitää toimet suunnata niin, että yrittäminen voitaisiin aloittaa uudelleen terveemmältä pohjalta.

Tämän lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa konkurssilakia uudelleenyrittämistä tukevaksi mahdollistamalla henkilökohtainen konkurssi ja sallimalla velallisen rajoitetusti osallistua konkurssiomaisuuden realisointiin. Viivästyskoron laskemisen lakkaaminen, kun konkurssihakemus on jätetty, vähentää merkittävästi prosessin tahattoman pitkittymisen rangaistusluonnetta.

Lakialoite sisältää useita pykälämuotoiluja, jotka kaikki tähtäävät prosessin haittojen minimoimiseen. Esimerkiksi rangaistuskorkojen lakkaaminen tulisi selvästi nopeuttamaan kaikkien osapuolten toimintaa oikeudenkäynneissä. Se intressi on nykyjärjestelmässä aivan liian heikko.

Maassamme on laman jäljiltä vielä kymmeniätuhansia konkurssin tehneitä ja muista syistä ylivelkaantuneita, joiden omaisuus on jatkuvasti uloshakumenettelyssä. Ulosottovelallisia oli vuoden 2003 lopussa 306 700. Hallitusohjelman yrittäjyyden politiikkaohjelmassa todetaan, että selvitetään mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin. Kotimaiset ja ulkomaiset selvitykset ovat osoittaneet tarpeelliseksi korjata tämä puute lainsäädännössä.

Lainsäädännöllä pitäisi pyrkiä nykyistä paremmin ehkäisemään tarpeettomia yrityskuolemia, kun maassamme pitäisi muutoinkin olla noin 50 000 yritystä enemmän. Yrityskannan nettokasvu on viime vuosina jäänyt alle 2 prosentin, mistä osan selittää yritysten runsas lakkaaminen. Siksi uudelleenaloittamista olisi syytä helpottaa. Tämä lakialoite tähtää pidemmällä sihdillä yrittäjäksi ryhtymis- ja yrittäjänä toimimishalukkuuden kasvattamiseen. Riskin ottamisesta tulee yleensä ottaen palkita paremmin ja rangaista lievemmin, sillä ketään ei voida pakottaa perustamaan yritystä.

Konkurssilainsäädännönkin tulisi tukea yrittäjyyttä ja työllistymistä eikä rangaista kohtuuttomasti riskin ottamisesta. Konkurssien aiheuttamasta kielteisestä leimasta ja vuosikausia jatkuvasta maksukyvyttömyystilanteesta pitäisi päästä eroon kohtuullisessa ajassa. Pitkittyvästä perinnästä syntyvät kustannukset ja sakkokorot kasvattavat nykyisellään kohtuuttomasti velkasummaa, vaikka pääomaa olisikin pystytty lyhentämään.

Yrittäjäksi ryhtyvä riskeeraa taloudellisen asemansa, mahdollisuudet urakehitykseen palkkatyössä, perhesuhteensa ja henkisen hyvinvointinsa. Yritystoiminnan epäonnistuessa yrittäjä kokee yleensä epäonnistuneensa henkilökohtaisesti. Arkikokemuksen perusteella on itsestäänselvää, että aikaisemmin yrittämisellä itsensä elättäneet helpommin työllistävät itsensä jatkossakin yrittäjänä.

Euroopan yhteisön komissio on vuonna 2003 julkaissut vihreän kirjan Yrittäjyys Euroopassa, missä esitetään muun muassa konkurssien negatiivisten vaikutusten vähentämistä. Sen mukaan rehellistä konkurssin tehnyttä yrittäjää ei tule rangaista vaan kannustaa yrittämään uudestaan. Konkurssituomion yhteydessä pitäisi samalla ratkaista, kuinka velkojen maksu hoidetaan.

Velallisen tulisi itse saada osallistua velkojen vakuutena olevan omaisuuden realisointiin. Näin sen myynnistä voitaisiin saada parempi hinta kuin niin, että omaisuus kokonaisuudessaan siirtyy velkojien realisoitavaksi. Velan vakuutena oleva omaisuus pyritään myymään markkinahintaan, jolloin velallinen voi käyttää velanmaksun jälkeen ylitse jäävän osuuden omaksi hyväkseen. Velallisen osallistuminen omaisuuden realisointiin takaa yleensä parhaan hinnan myynnistä.

Velkajärjestelyyn hakeudutaan useimmiten yritystoiminnassa syntyneiden velkaongelmien vuoksi. Kaikkiaan yli 60 prosentilla näistä velallisista on jonkinlainen sidos yritysvelkoihin, ja yli 40 prosentilla kytkentä liittyy itse harjoitettuun yritystoimintaan. Ylivelkaantuneet ovat maassamme eettisessä kuopassa. Monella on niin suuret velkavastuut korkean korkotason ajalta, etteivät he koskaan pysty selviytymään niistä.

Konkurssi- ja saneerausmenettely pitäisi lainsäädännöllä ketjuttaa toimivaksi kokonaisuudeksi, joka paremmin turvaisi sekä velan kohteen, velkojien että velallisen aseman. Konkurssimenettelyn käynnistämisen pitäisi pysäyttää kaikki aktiiviset perintätoimet, kunnes tuomio on annettu. Tämä ehkäisisi velallisen aseman heikentymistä prosessin pitkittyessä.

Euroopan maissa konkurssilainsäädännöt poikkeavat toisistaan voimakkaasti, koska ne ovat muotoutuneet vuosisatojen kuluessa. Euroopan modernein konkurssilainsäädäntö on Belgiassa, missä vuodesta 97 lähtien on ollut mahdollista jäännösvelkavastuusta vapautuminen velallisen konkurssin yhteydessä. Isossa-Britanniassa vapautuminen tapahtuu tyypillisesti kolmessa vuodessa, Irlannissa vapautuminen on niin ikään mahdollista, Ranskassa säännös on koskenut aiemmin elinkeinon- ja liikkeenharjoittajia. Nyt vireillä on uudistus, joka laajentaa sen koskemaan myös ammatinharjoittajia. Saksassa vapautumista pitää hakea erikseen, mutta se on mahdollisuus saada. Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja on siis olemassa laaja kirjo.

Kun oikeusministeri ei ole tässä vaiheessa hallituskautta saanut valittua sopivaa mallia, esitän tässä lakialoitteessa yhden vaihtoehdon, jotta tässä asiassa päästäisiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän vaalikauden aikana.

Viime viikolla ministeri Aatos Erkko arvosteli suomalaisia poliitikkoja yritystoiminnan huonosta kohtelusta lainsäädännössä. Hänen mielestään yrittäjyys on tarkoituksella latistettu eikä halua yrittäjyyden tukemiseen ole edelleenkään. Erkko sanoi: "Todellista taistelua yrittäjyyden puolesta eduskunnassa ei käydä." Samassa tilaisuudessa puhunut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja nimesi yhdeksi yrittäjyyttä vähentäväksi tekijäksi konkurssilainsäädännön, joka hänen mukaansa karsii pois kolmanneksen mahdollisista uudelleenaloittajista. Yrittäjäjärjestö onkin toistuvasti herätellyt oikeusministeriötä, mutta menestys ei ole ollut kovin vakuuttavaa tässä suhteessa, vaikka kauppa- ja teollisuusministeriön puolella on kuunneltu enemmän tätä taloudellista näkökulmaa juridiikan ohella.

Arvoisa puhemies! Aatos Erkon tarkoittama todellinen taistelu yrittämisen puolesta on tervetullutta. Toivottavasti näiden lakien merkitys ymmärretään oikein kotimaisen työn ja yrittäjyyden kannalta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Yrittäjyys ei erityisesti kiehdo monia suomalaisia. Yrittäminen on riskialtista. Suurin yrittäjän kohtaama riski on konkurssi, jossa yleensä menee koko omaisuus moneltakin. Riskin yrittäjä ymmärtää, mutta kohtuus kaikessa.

Suomalaisten yrittäjyyshalukkuutta voidaan parantaa estämällä yrittäjän pitkäaikainen ylivelkaisuus ja tulevaisuudentoivon romahtaminen. Se on mahdollista antamalla konkurssin tehneelle yrittäjälle uusi mahdollisuus aloittaa sen jälkeen, kun hän on luovuttanut omaisuutensa velkojen maksuun. Yrittäjän velkavastuun lieventäminen vaikuttaa kansalaisten asenteisiin ja poistaisi tehokkaasti esteitä yrittäjäksi ryhtymisestä. Kun lainsäädännön kautta annetaan kansalaisille käsitys siitä, ettei epäonnistuminen yritystoiminnassa merkitse pitkäaikaista ylivelkaisuutta, luodaan yrittäjyydelle parempia mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Siksi lainsäädännössä olisikin pohdittava henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta. Henkilökohtainen konkurssi tarkoittaa, että siihen päivään asti hankittu omaisuus menetetään, mutta yrittäjä voi jatkaa yritystoimintaa ja elämäänsä saman tien puhtaalta pöydältä ilman vanhaa velkataakkaa ja voittaa monia inhimillisiäkin ihmissuhdeasioita takaisin puolelleen.

Ed. Sjöblomin aloite tähtää juuri henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamiseen. Olisi hienoa, että hallitus tukisi aloitetta, joka olennaisesti liittyy sen yrittäjäpoliittiseen ohjelmaan.

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun katsoo ed. Sjöblomin aloitteen allekirjoittajia, niin siinä on nimiä lähes joka joukkueesta. Silloin se kertoo sen, että aloite puuttuu varmasti yhteen merkittävimmistä yrittäjyyden edesauttamista koskevista ongelmista. En yrittäjänä malta olla puuttumatta tuohon asiaan, joka on todellakin keskeisesti ollut esillä viime vuodet Suomen Yrittäjien ja nyt EK:nkin yrittäjyysohjelmassa.

Suomi on kansainvälisten tutkimusten perusteella rankattu korkealle kilpailukykymme ja liiketoimintaympäristömme osalta. Meillä on todettu olevan myönteinen yrittäjyysilmapiiri. Maassamme on korkea koulutustaso, kehittynyt tutkimusympäristö sekä toimiva infrastruktuuri. Nykyisellään Suomen yrittäjäaktiivisuus on vielä lähellä eurooppalaista keskitasoa. Yritteliäimpien maiden tahdista Suomi on kuitenkin selvästi jäämässä jälkeen. Suomen yrittäjäaktiivisuuden taso oli noin puolet näiden maiden tasosta.

Vuoden 2004 nuorisobarometriin osallistuneista nuorista vain 11 prosenttia suunnitteli yrityksen perustamista lähiaikoina, miehistä joka neljäs, kun vastaavasti naisista vain joka kahdestoista. Kaikista barometriin osallistuneista 24 prosenttia haluaisi perustaa yrityksen, mutta oli syystä tai toisesta joutunut siirtämään perustamista tulevaisuuteen.

Yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit ja yritysidean puute olivat yrittäjyyden toteuttamisen yleisimmät esteet. Nuorten yrittäjyysaktiivisuus on jonkin verran korkeampaa kuin muun väestön aktiivisuus. Perustamisaikeissa olevat nuoret poikkeavat muista nuorista erityisesti siinä, että heillä on todennäköisemmin yrittäjä lähipiirissään. Lähipiirin yrittäjyys eli kannustava roolimalli kaksinkertaistaa oman yrityksen perustamisaikomukset. Suomessa nuoret eivät ole kiinnostuneet yrittämisestä pelätessään yrittäjäriskiä ja liian pitkiä työpäiviä. Tähän puuttui myös Anne Brunilan vetämä globalisaatioryhmä omassa raportissaan.

Selvityksessä ehdotettiin verouudistuksia, uuden yritystoiminnan tukemista sekä ennen kaikkea konkurssilainsäädännön uudistamista. Hallitukselta tämä viimeinen eli konkurssilainsäädännön uudistus tuntuu kuitenkin jotenkin unohtuneen. Jotta Suomeen syntyy lisää yrittäjyyttä, on yrittäjäriskiä alennettava. Tähän tarvitaan oikeanlainen konkurssilainsäädäntö, jota ed. Sjöblom nyt lakialoitteessaan esittää.

Totean aivan samaa kuin lakialoitteen tekijä tuosta juhlaseminaarista, joka oli 5. päivänä tätä kuuta auditoriossa täällä ja jossa Aatos Erkko todellakin totesi, että todellista taistelua yrittäjyyden puolesta eduskunnassa ei käydä. Meillä on nyt korkea aika näyttää suomalaisille yrittäjille, että täällä salissa on todellista halua tukea yrittäjyyttä. Juhlapuheemme eivät ole käytännön lainsäädännön tasolla saavuttaneet tavoitteitaan, mutta tämän lakialoitteen hyväksyessään eduskunta tekee kerrankin konkreettisesti yrittäjäpolitiikkaa. Me tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjiä ja yrityksiä, eikä niitä tänne synny, jos emme ole valmiita tulemaan yrittäjiksi aikovia vastaan. Pelkillä onnentoivotuksilla ja selkään taputuksilla emme anna riittävää ponnistusapua heille.

Suomen Yrittäjät todellakin pitää konkurssilain uudistusta keskeisenä tekijänä Suomen yrittäjäpolitiikan kehittämisessä. Samat sävelet löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton pk-yrittäjyysohjelmasta. Tiedämme, että lainsäädäntöä pitää muuttaa. Nyt tarvitaan siihen yhteistä halua.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut tämän ed. Sjöblomin ensimmäisenä allekirjoittaman lakialoitteen, siis toisin sanoen kannatan henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamista. Siihen on erityisesti kaksi syytä.

Toinen on se, että kun olen ollut Arsenalin tarkastuksessa mukana nyt siitä lähtien, kun se operaatio alkoi, niin jos jotakin niin sitä kurjuutta on ollut aika kauhea seurata, mikä seurasi 1990-luvun alkupuolen lamakaudesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Siinä olisi jo nyt kauan sitten tarvittu henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamista. Olisi paljolta kurjuudelta vältytty.

Sitten toinen asia, mitä on tullut askaroitua täällä viime aikoina ja aika paljon, on harmaan talouden torjunta. Joka ikinen kerta, kun olen julkisuudessa esiintynyt harmaata taloutta kuriin saavana ja yrittävänä, on käynyt niin, että sähköpostin avulla eräällä tavalla anonyymiosoitteesta hyökätään kimppuuni ja sanotaan, että harmaa taloushan on meidän 1990-luvun alkupuolen yrittäjäuhrien ainoa mahdollisuus toimia. Siis toisin sanoen silloinhan ei ole olemassa mitään muuta mahdollisuutta kuin henkilökohtaisen konkurssin mahdollistaminen, sen käyttäminen ja eräällä tavalla uudelleen yrittäjyyteen lähteminen, elikkä tässä on arkipäivän realismi tässä asiassa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaisen puheenvuorosta on helppo jatkaa. Te, ed. Pulliainen, totesitte, että ei ole muuta mahdollisuutta kitkeä harmaata taloutta kuin mahdollistaa henkilökohtainen konkurssi. (Ed. Pulliainen: Se on eräs mahdollisuus!) Näin arvelen, ettei ole myöskään epäonnistuneella yrittäjällä muuta mahdollisuutta menestyä elämässä, edes jotenkuten hankkia leipänsä ja elantonsa kuin harmaan talouden kautta silloin, kun tämä epäonnistunut yritystoiminta on johtanut siihen, että ei voi rehellisesti ikään kuin hankkia tai omistaa mitään.

Hallituksen syvät rivit vastaavissa tilaisuuksissa ja tilanteissa huutavat suureen ääneen, kuinka hallitusohjelmassa mainitaan yrittäjyyspolitiikka ja sen politiikan henki ja ohjelma, mitä nyt ollaan tekemässä ja toteuttamassa. Olisi luullut, että tässä asiassa olisi ollut eväät jo aikoja sitten hallituksella puuttua tähän asiaan ja tuoda hallituksen esitys niin, että ed. Sjöblom olisi myöhästynyt tässä omassa aloitteessaan ja sitä ei olisi tarvinnut tänne tuoda.

Mutta kun on nähtävissä se pelin henki, että sosialidemokraatit hallituspuolueena eivät missään tapauksessa tätä yrittäjän asemaa hyväksy, ymmärrä eivätkä ole valmiita edistämään, niin asiat eivät vaan etene. Oikeusministeri, jonka toimialaan tämä kuuluu, on jotenkin tavalla taikka toisella vammautunut sielultaan siinä, että yrittäjää ei saa koskaan päästää siitä pinteestä, jos hän joskus yritystoiminnassa epäonnistuu. Nyt suuret katseet siirtyvätkin uuteen oikeusministeriin ja niihin odotuksiin, mitä järkipolitiikan tulosta tähän oikeudenpitoon syntyisi, ja toivottavasti tämäkin asia nytkähtäisi pykälän verran eteenpäin.

Tähän on hyvä muistaa se, että yritystoiminnassaan epäonnistunut yrittäjä joutuu taistelemaan elantoansa eteenpäin viedäkseen niin, että jotenkuten pystyy omat kulunsa ja oman taloutensa hoitamaan niin, ettei tarvitse sosiaaliturvaan turvautua. Mutta muistutan tässäkin yhteydessä siitä puolitoista vuotta sitten olleesta käsittelystä, missä velan vanhenemiseen, saatavien perintään ja perintökaaren uudistamiseen, jos nyt oikein sen termin muistan, liittyneessä keskustelussa ja siinä syntyneessä äänestyksessä hallitus vei väkisin läpi esityksen, että velka vanhenee muuten, mutta kuolinpesän osalta se ei koskaan vanhene. Kun tästä epäonnistuneesta yrittäjästä, joka vailla oikeata rehellisen yrittämisen meininkiä joutuu taistelemaan elostansa ja joka jotenkin uuden avioliiton ja perheensä kautta on onnistunut löytämään omaisuutta, aika jättää kuoleman kautta, niin se perintätoimisto tuleekin sieltä vuosikymmenten takaa ja ikään kuin puhdistaa sen pesän niin, että sille suvullekaan ei jää enää yhtään mitään. Kyllä nämäkin olisivat niitä asioita, mitkä nyt olisi oikeusministerin syytä panna järjestykseen ja saattaa tässä eduskunnassa oikeaan järjestykseen. Eduskunta päätti niin, että hallitus tuo uuden esityksen, missä tämä asia ratkaistaan, ja muun muassa talousvaliokunta on tätä asiaa useamman kerran kiirehtinyt ja vaatinut, että pitää tuoda. Oikeusministerin kylmä ajattelutapa ei ole ymmärtänyt eikä käsittänyt sitä, mistä on kysymys, jolloin on selvää haluttomuutta ollut nähtävissä.

Herra puhemies! Ed. Paajanen puhui lämpimästi yrittäjyyden kannustamisesta ja yrittäjyyden edellytysten parantamisesta. Tämä aloite on juuri niitä, millä yrittäjälle luodaan mahdollisuus myöskin epäonnistumisen kautta menestyä ja päästä omille jaloilleen, ja toivottavasti amerikkalaisen mallin mukaan niitten epäonnistumisten kautta myöskin se kokemus ja henkinen lisä, mitä on jo lisänä olemassa, mahdollistaa onnistuneen yritystoiminnan toivon mukaan sillä seuraavalla kerralla.

Ei ole ollenkaan ihme, että suomalaisessa yrittävässä, oppineessa väessä halu yrittäjäksi lähtemiseen on niinkin matala kuin se on. Kun palkkatyöläisenä useinkin tämä tulotaso on suhteellisen vakaa ja varma, muuta menetettävää ei ole olemassa kuin se, että jos työpaikka alta myydään taikka tässä markkinataloudessa saneerataan ja putsataan, ilman työtä jäädään. Mutta nämä turvaverkot kuitenkin ovat nykyiselläänkin sen laatuiset olemassa, että tämä, miten sanoisinkaan, työttömän korvaus, minkä myöskin tämä ehkä johtavassakin asemassa hyvin koulutettu, potkittu työntekijä saa, tekee sen, että silloin tämä halu yrittäjäksi lähtemiseen ei ole normaalia.

Kun toisaalta kuitenkin yrityselämä on erinomaisen pitkälti rakentunut sen tyyppiseksi, että se on eräänlaista aliyrittämistä, urakointia siellä työnantajan leivässä, missä oma panos ei ole muuten kiinni kuin siinä ahkeruudessa, niin nämä pitäisi pystyä paremmin hyötykäyttämään ja hyväksi saamaan niin, että olisi semmoisia oman käden taitajia, oman käden yrittäjiä, jotka ensin pienemmässä ja siitä laajentuen suuremmissa puitteissa myöskin saattaisivat niitä yhteiskunnan pyöriä, rattaita, suurempaan vauhtiin, jolloin tämä koko koneisto voisi väljemmin ja paremmin käydä.

Herra puhemies! Toivon, että tämä aloite valiokuntakäsittelyssä saa sellaista vauhtia, että ainakin hallitus herää tässä toteamaan, että paljon on niitä luvattuja tekoja tekemättä vielä ja jotain parempaa pitäisi nähdä. Silloin suomalaisen yhteiskunnan rattaat olisivat paremmassa vauhdissa, kun tämä tällaisenaan suoraan hyväksyttäisiin. Pienellä kysymysmerkillä epäilen, miten tulee käymään, mutta toivon, että tämä on se jalo poikkeus, missä se ainutlaatuisesti menee kertaheitolla eteenpäin. Näin toivon, näin uskon, mutta pahempaakin saatan pelätä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sjöblom on valmistellut asiantuntemuksella hyvän aloitteen, joka koskee konkurssilain muuttamista sillä tavalla, että todellakin, kuten ed. Sjöblom tuossa aloitteen perustelussaan toteaa, konkurssi tulisi nähdä normaalina menettelynä lopettaa tappiollinen yritystoiminta, purkaa yrityskannan ylikapasiteettia ja mahdollistaa taloudellinen rakennemuutos. Juuri näin se on.

Tällä hetkellähän konkurssi mielletään hyvin häpeällisenä tapauksena ja jopa mielletään usein, että siihen liittyy jotain rikollista toimintaa. Tämä puolestaan monta kertaa nostaa sitä yrittäjäksiryhtymiskynnystä. Kuitenkin yritystoiminnassa todellakin on olemassa riskejä. On myöskin olemassa sellaisia ennalta arvaamattomia tilanteita kuin lama. Tästä viime lamasta, syvästä sellaisesta 90-luvun alussa, ovat seuraukset vieläkin nähtävissä. Myöskin yritysten osalta taloudelliset seuraukset ovat inhimillisesti erittäin traagisia. Ja kun tiedämme, että historia toistaa itseään, vielä eivät ehkä laman merkit ole näkyvissä, mutta aivan varmuudella jossakin vaiheessa tulevaisuudessa jälleen meitä kohtaa lama, ja silloin tällainen lakiuudistus, jota ed. Sjöblom nyt esittää ja jonka itsekin olen allekirjoittanut, on siinä tilanteessa taas erittäin tarpeen, varsinkin, kun nähdään ne yhteiskunnan rakennemuutokset, mitkä ovat väistämättä ikääntymisen myötä edessä.

Kannatan tätä lämpimästi ja toivon, että tämä konkurssilain muutos todellakin etenisi oikeusministeriössä, tällä kertaa kuitenkin ensin täällä eduskunnassa. Toivotan menestystä valiokuntakäsittelyssä.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi hyvin esiin sen, miten hän on konkreettisesti nähnyt Arsenalin tarkastuksen kautta, että tällaisella lakiuudistuksella on kysyntää. Samoin tämä harmaan talouden torjunnassa on varmasti erittäin hyvä ase.

Uskon, että uusi oikeusministeri katsoo yrittäjien tulevaisuutta positiivisesti konkreettisin toimin.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin vaan tässä vielä tähän konkurssilakiin, tuolla pihalla kun meikäläinenkin pyörii, niin paljon on yrittäjiä, jotka sanovat, että kun menee konkurssiin, niin, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, silloin pitää mennä harmaatalouteen. Tämä ed. Sjöblomin esitys on tosi ajankohtainen. Tällä saataisiin myöskin talous kuntoon, työttömyyttä saataisiin myöskin poistumaan tällä tavalla. Sitä halusin vaan sanoa.