Herra puhemies! Monet ekonomistit ja eurooppalaiset johtajat ovat jo pitkään kannattaneet kansainvälisen valuutanvaihtoveron käyttöön ottamista yhtäältä finanssimarkkinoiden vakauden lisäämiseksi ja toisaalta uuden kehitysrahoituslähteen varmistamiseksi. Nyt finanssikriisin jälkeen niiden eurooppalaisten johtajien määrä, jotka ovat tätä esittämässä, on selvästi kasvanut, ja ehdotus on myöskin kehittynyt siihen suuntaan, että sen tulisi olla kaikkiin varallisuustransaktioihin kohdistuva. Viimeksi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on tätä esittänyt ja otti asian esille G20-kokouksessa Pittsburghissa. Siellä ei tietenkään vielä mitään päätöstä tehty, mutta tämä asia on nyt kansainvälisellä esityslistalla. Nyt kysymys kuuluu:

Olisiko jo aika, että Suomen hallituskin ottaisi tässä asiassa selvän kannan ja liittyisi niiden eurooppalaisten hallitusten ja johtajien joukkoon, jotka ovat valmiita etsimään tällaisia uusia innovatiivisia keinoja, joita nyt tarvitsemme sekä finanssimarkkinoiden uusien kriisien estämiseksi että kehitysrahoituksen lisäämiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin valmistautuessaan, ja kun keskustellaan siitä, millä tavalla kehitysmaiden tarvitsemaa rahoitusta kootaan, ottanut kannan sen puolesta. Hallitus on valmis ennakkoluulottomasti etsimään näitä innovatiivisia uusia, globaaleja rahoitusmalleja. Jokainen tietää, että tämän otsakkeen alle kuuluu myös Tobinin veron kaltaiset verojärjestelmät. Emme ole ottaneet näihin yksityiskohtiin kantaa, mitä se voisi olla, mutta ilman muuta Suomi on etsimässä yhdessä muiden kanssa tämän tyyppisiä globaaleja rahoitusmalleja.

Herra puhemies! Suomihan on jo joitain vuosia sitten liittynyt mukaan tähän 57 maan ryhmään, joka näitä innovatiivisia kehitysrahoitusmuotoja haluaa etsiä. Mutta meillä ei ole ollut, ei ainakaan mitään ulkopuolelle havaittavaa aktiivisuutta asiassa.

Eikö nyt olisi aika, ottaen huomioon Suomen aseman ja Suomen nauttiman arvostuksen, että me voisimme konkretisoida omallakin aloitteellisuudellamme tätä työtä tavalla, joka todella minunkin mielestäni kannattaa liittää juuri Kööpenhaminan kokouksen valmisteluihin, koska aivan varmasti yksi niitä keskeisiä ongelmia siellä tulee olemaan se, miten turvataan kehitysmaiden mukaan saamiseksi kaikista köyhimmille maille tarpeellinen lisäkehitysrahoitus? Nyt olisi se ajankohta, jolloin Suomi voisi olla tässä yhdessä muiden, muun muassa Ranskan, Belgian, Itävallan kanssa aloitteellinen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ulkoasiainministeriössä minun vastuullani on kysymys innovatiivisten kehitysrahoitusjärjestelmien kehittämisestä, ja voin sanoa, että siinä suhteessa nyt on aktiivisempi ja myönteisempi ote kuin edellisten hallitusten aikana. Tässä täytyy tutkia monia eri vaihtoehtoja. Oma käsitykseni on, että Tobinin veron toteuttamisessa on hyvin paljon käytännöllisiä ongelmia, esimerkiksi kansainvälinen pörssivero olisi tässä suhteessa yksinkertaisempi ja selkeämpi, ja ajattelen, että esimerkiksi sen tutkimiseen kannattaisi myös panostaa. Mutta on tärkeätä, että kaikkia näitä vaihtoehtoja selvitetään. (Ed. Tuomioja: Sitä minä tarkoitinkin kysymykselläni!)

Aikaisemmin innovatiiviset rahoitusmenetelmät olivat taka-alalla, mutta ennen muuta juuri ilmastorahoitusneuvottelujen yhteydessä ne ovat nousseet vahvasti esille. Ja kuten sanoin, Suomen hallitus hyvin aktiivisesti on mukana näissä selvityksissä. Vaikea tässä on yksittäisen maan mitään erityistä aloitetta tehdä. Näitä asioita käsitellään kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa.

Arvoisa puhemies! Olisi tavattoman tärkeätä nyt, että Suomi, joka pyrkii YK:n turvaneuvoston jäseneksi, olisi aktiivinen tällaisissa globaaleissa kysymyksissä. Kyllä tästä on tehtävissä neuvottelujen pohjaksi malli. Kyllä meillä on sellaista innovaatiota ja osaamista, jotta me voimme tähän ryhtyä. Minusta nyt on tässä ihan turha olla liian vaatimaton. Tässä on kysymys siitä, miten globaalisti rahoitetaan yhteisiä tärkeitä hankkeita. Tämä olisi siinä mielessä tavattoman hyvä.

Myös harmaan talouden näkökulmasta tämä olisi erittäin tärkeä asia, samoin maailmantalouden vakauden näkökulmasta ja siksi, että samalla kehitetään näitä järjestelmiä, joissa pystyttäisiin paremmin valvomaan sitä, mitä meidän rahoillemme tapahtuu. Tässä suhteessa toivoisi, että hallitus nyt etsisi yhteistyökumppaneita, ottaisi Euroopan unionin siihen mukaan ja samaten sitten YK:ssa ottaisi mukaan näitä valtioita, joiden kanssa päästäisiin eteenpäin ja vahvistaisi Suomen ehdokkuutta YK:n turvaneuvostoon.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näin tehdään. Se tapahtuu ennen muuta EU:n yhteydessä, joka on se meidän neuvottelupiirimme näissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kehitysmaiden rahoituksen määrittämisen osalla tilanne on se, että EU on, niin kuin sanottu, laittanut pöytään laskelmat siitä, mitä tämän kansainvälisen rahoituksen pitäisi olla. Se laskelma päätyy siihen, että vuonna 2020 sen tason pitäisi vuositasolla nousta 100 miljardiin euroon, josta osa olisi suoraan rikkaiden maiden budjettirahoitusta ja osa olisi eri mekanismien kautta tulevaa yksityistä rahoitusta, jonka kasaan keräämiseksi tarvittaisiin näitä innovatiivisia malleja. Nyt me odotamme oikeastaan kehitysmaiden reaktioita näihin laskelmiin, ennen kuin EU tekee varsinaista tarjousta. Tavoite on, että EU voisi lokakuun lopun huippukokouksessa tehdä varsinaisen tarjouksen, joka sitten varmastikin loisi rungon sille Kööpenhaminan kokouksessa tehtävälle päätökselle.

Arvoisa puhemies! Kaikessa kaupankäynnissä on olemassa välillinen vero. Meillä on kuitenkin yksi hyödyke, jolla käydään mittavasti kauppaa, jossa tätä välillistä veroa ei ole, ja se hyödyke on raha. Ministeri Väyrynen tässä viittasi pörssiveroon. Vuonna 1993 Ahon porvarihallitus poisti 1,6 prosentin varainsiirtoveron Helsingin Pörssistä. Jos meillä olisi edes 0,5 prosentin varainsiirtovero, joka on Lontoon pörssissä, sen tuotto olisi vuositasolla 1,5 miljardia euroa, valtava rahasumma. Ministeri Katainen useassa yhteydessä on todennut, että se ei ole mahdollista toteuttaa yksin Helsingin Pörssissä.

Ministeri Katainen, miksi te ette ole olleet aktiivisia, kun olemme kysyneet useaan kertaan muun muassa suuressa valiokunnassa, miksi ette ole olleet aktiivisia esimerkiksi Ecofinissä siinä, että eurooppalaisella tasolla edettäisiin tässä arvopaperikaupan verotuksessa? Muun muassa Saksan valtiovarainministerihän on tässä aktiivinen. Miksi te ette tue tätä yhteistä eurooppalaista pyrkimystä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kysyttiin, miksi ette ole aktiivisia. Tämä hallitus taitaa olla ensimmäinen Suomen hallitus, joka on aktiivisesti nimenomaan ottanut tämän kannan, että me olemme valmiita pohtimaan näitä nimenomaan globaaleja ratkaisuja, (Ed. Tuomioja: Se oli edellinen hallitus!) ja olemme ottaneet tämän kannan esimerkiksi nyt ihan muutamien viikkojen aikana EU:n ministerivaliokunnassa, joka kanta on myös suurelle valiokunnalle toimitettu kirjallisena, eli olemme osana tätä ilmastorahoitusta halunneet tämän mekaniikan ottaa myös omaan työkalupakkiimme.

Pitää etsiä, mikä on se kaikkein paras keino, koska tähän saakka on aika pitkälti puhuttu ilmastorahoituksen osalta erilaisista lentoliikennemaksuista perittävistä siivuista kehitysmaille tai muista, eli etsitään nyt se paras keino, jolla saataisiin riittävä rahamäärä kokoon, jolla olisi yhteiskunnallisesti ehkä jotain positiivistakin aikaansaatavissa, eikä vain niin, että keksitään mahdollisimman paljon maksuja ja veroja, jotka sitten ohjataan Suomen ulkopuolelle, ja mahdollisesti jopa haitataan elinkeinotoimintaa. Sitä en kannata vieläkään, että Suomessa yksipuolisesti otettaisiin käyttöön varainsiirtovero.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että hallitus on aktiivinen, ja olisi ollut hyvä, jos ed. Kimmo Kiljunen olisi aktiivisesti tukenut näitä esityksiä eikä aina äänestänyt niitä vastaan. (Ed. Kimmo Kiljunen: Ei pidä paikkaansa!) Mutta tyydytyksellä totesin, että ministeri Väyrynen otti tämän kansainvälisen pörssiveron esille, ja herää kyllä kysymys, miksi me emme voisi olla ensimmäinen maa, joka ottaa tämän käyttöön pienen pienellä verolla, jolla ei varmastikaan olisi sitä vaikutusta, mitä jotkut sanovat, että se veisi pörssin ulkomaille. Sitä en hetkeäkään usko.

Mutta, pääministeri Vanhanen, te ette antanut selkeää vastausta ed. Tuomiojalle. Te sanoitte, että seuraatte. Miksi me emme voisi liittyä niitten muitten maitten joukkoon, jotka jo ovat tutkineet ja todenneet, että tämmöinen Tobinin vero olisi syytä ottaa käyttöön?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä rahoitusmallit, joilla kehitysmaita tullaan auttamaan, pitää hakea tässä aivan lähimpien kuukausien aikana, niin että Kööpenhaminassa saadaan ilmastopaketti aikaan, sopimus aikaan ja EU:n kautta. EU on se meidän neuvottelufoorumimme, jossa toimimme erittäin aktiivisesti näissä neuvotteluissa, ja siinä on se meidän viiteryhmämme. Siellä on meillä kumppanit, siellä on näitten eri kansallisten verojen kannattajia ja ideoitsijoita meidän lisäksemme muitakin, ja siinä porukassa pyritään hakemaan sellainen malli, jolla tämä valtion budjettirahoituksen sivusta haettava rahoitus haetaan.

Mutta kun näitä harkitaan, lähinnä rahansiirtojen verottamista, niin kannattaa kuitenkin ehkä päähuomiota kiinnittää siihen, millä tavalla löydettäisiin sellainen näihin päästöihin liittyvä kansainvälinen kauppa- tai maksujärjestelmä, jossa puututtaisiin tähän varsinaiseen kysymykseen. Se saattaisi olla kuitenkin ehkä kaikkein paras tässä. Ajatuksessa siitä, että jollain tapaa pääoman liikkeitä rajaamalla voitaisiin hyvinvointia lisätä, saattavat rajat tulla vastaan.

Puhemies! Oleellinen kysymys tässä minusta on se, onko hallitus sitä mieltä, että globaalisti sitovasti voimaan saatettuna tämän tyyppinen vero olisi hyvä ja toimiva. Jos olette sitä mieltä, niin silloin teidän pitää olla paljon aktiivisempia kuin nyt olette olleet. Nyt nimittäin on momentum, ikkuna on auki.

Ministeri Väyrynen on oikeassa, tämä on ollut useitten hallitusten keskusteluissa mukana. Pääargumentti siihen, että ei ole lähdetty mukaan, on ollut se, että ei saada kaikkia mukaan ja syntyy tilanne, jossa uusia veroparatiiseja ja muita ongelmakohteita tulee vain lisää. Mutta nyt tilanne on toinen siinä mielessä, että on jonkinlainen mahdollisuus edetä tässä asiassa. Tässä mielessä minusta nyt pitää lähteä liikkeelle.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sieltä nimenomaan saadaan sitova kansainvälinen malli, koska sen vaihtoehto on se, että rikkaat maat maksavat kansallisista budjeteistaan nämä avustukset. Kyllä me olemme tosissamme hakemassa mallia, joka keventää myös meidän omaa budjettipainettamme.

Arvoisa puhemies! Tobinin veron, rahansiirtoveron, pörssiveron, ainoa tavoite ei ole ainoastaan kerätä rahaa kehittyville maille, vaan toinen puoli on se, että sillä voidaan hillitä keinottelua, sillä päästään kiinni veroparatiiseihin, harmaaseen talouteen. Eikö meidän nyt pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön, joilla voimme hillitä veroparatiiseja, ettei sieltä virtaa harmaaseen talouteen rahaa? Eikö meidän pitäisi kaikilla tavoilla pyrkiä hillitsemään sellaisia markkinoita, jotka tuottavat pahoinvointia yhteiskuntaan? Jos ajatellaan esimerkiksi nyt käynnissä olevaa maailmanlaajuista lamaa, niin yksi sen syitä oli se, että oli rajoittamattomat markkinat, rajoittamaton ahneus, pörssipeliä, pankkipeliä. Tämä olisi yksi keino myös hillitä tällaista peliä ja ennen muuta puuttua veroparatiiseihin.

Pääministeri Vanhanen, haluatteko te laittaa veroparatiisit kuriin ja ottaa käyttöön, pääministeri Vanhanen, oivan keinon veroparatiisien suitsemiseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan paljon paljon tehokkaampi keino veroparatiisien suitsimiseen, kuin tämä nyt puhuttu vero, on se, mitä juuri muun muassa tänä päivänä valtioneuvoston istunnoissa tehtiin, vai oliko se vaan, että allekirjoitin kymmenen uutta veroparatiisin kanssa tehtävää sopimusta, mikä mahdollistaa sen, että me saamme sieltä tietoja toisin kuin tähän saakka on tehty. Eli tietojen vaihto, se on se, joka saa ne kanavat tukkoon. Se on kaikkien asiantuntijoitten mukaan kaikkein paras keino.

Mutta toinen kysymys on sitten tämä varainsiirtovero, pörssivero ynnä muut tämän kaltaiset. Se ei varmastikaan tähän veroparatiisiongelmaan kauhean vahvasti pure, mutta sitä voidaan katsoa nimenomaan muusta näkökulmasta. Minä toivoisin vaan, ettei nyt semmoista ilmapiiriä luoda, että pörssi tai pääomamarkkina on paha. Suomen pääomamarkkina on Euroopan pienin, ja siitä me kärsimme. Meidän pitää etsiä myös niitä keinoja, joilla tämä pääomamarkkina saataisiin Suomessa suuremmaksi, jotta suomalaiset yritykset saavat lisää pääomaa, jotta voivat työllistää. Mutta globaalisti ajateltuna nämä uudet innovatiiviset rahoituskanavat, (Puhemies: Minuutti on jo täyttynyt!) joita ovat nämä verot, joista täällä on puhuttu, on ihan tärkeä keskustelunaihe, ja sitä Suomi vie eteenpäin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei kannata liioitella sitä, että nämä tämän tyyppiset verot jotenkin erityisesti rankaisisivat veroparatiiseja. Tuskin se siirtovero sen suurempi on silloin, jos se raha siirretään Ruotsiin tai johonkin veroparatiisiin, niin että se ei ole keino tämän osalla. (Ed. Arhinmäki: Silloin saadaan valvontaa!) Varmasti muita hyviä tuloksia sillä syntyy, mutta ei primääristi ehkä sillä perusteella sitä oteta käyttöön.

Veroparatiisien kahlintaan parempia keinoja ovat nyt ne kansainväliset painostustoimet, joita G20:n puitteissa on tehty ja tämän talouskriisin jälkeen. Me olemme omalta osaltamme nyt erittäin nopeasti näitä veroparatiisisopimuksia tekemässä, ja tähän pitää lähteä kaikkien mukaan.

Herra puhemies! Täytyy kyllä ministeri Kataiselle muistuttaa, että juuri tehän olitte hyvin epäileväisiä ja vastustavia sen suhteen, että ensinnäkin Saksaa olisi tuettu siinä, kun se halusi saada Liechtensteinista tietoja veronkierron estämiseksi. Jos te nyt allekirjoitatte sopimuksia, niin hyvä on näin.

Mutta minusta tämä keskustelu on nyt menossa vähän väärille raiteille sillä tavoin, että ihmettelen sitä, että jos meillä on selvä tahto — siitä minä en ole varma, että sitä hallituksella on — että nykyisissä finanssikriisin jälkeisissä olosuhteissa tarvitaan näyttävää, rohkeaa aloitteellisuutta, niin mikä olisi, herra pääministeri, estänyt teitä presidentti Sarkozyn puheenvuoron jälkeen käyttämästä omaa puheenvuoroa ja toteamasta, että tämä on hyvä aloite, tätä täytyy selvittää, ja vaikkapa soittamasta Ranskan presidentille ja ilmoittautumasta mukaan tukijaksi. Olisimme varanneet silloin myöskin itsellemme paikan niissä pöydissä, joissa tällaisen aloitteen sisältöä konkreettisesti valmistellaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Puhelinyhteydet toimivat. En ajatellut näitä ajatuksia. Ideoita on paljon, mutta en siinä yhteydessä hänelle soittanut. (Vasemmalta: Oli vähän muuta ajateltavaa!) Me osallistumme muuten näihin ilmastoneuvotteluihin erittäin aktiivisesti. (Ed. Arhinmäki: Jos olisitte lähettänyt tekstarin!) Esimerkiksi YK:n ilmastohuippukokouksen yhteydessä järjestettiin tämmöinen taktinen neuvottelu, jossa oli EU:n johto ja YK:n pääsihteeri ja tusinan verran maita, Suomi yhtenä näistä, jossa hahmoteltiin etenemistietä ylipäätään erityyppisten maiden kesken siihen, miten me pääsemme Kööpenhaminassa tulokseen. Suomen rooli on näissä neuvotteluissa erittäin vahva.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Korjaan nyt, ettei vain kellekään jää väärää käsitystä. En ole missään vaiheessa ollut epäileväinen tai vastoin sitä, etteikö Suomi voisi saada niitä tietoja, mitä Saksa saa Liechtensteinista. Päinvastoin, Ecofin-neuvostossa totesin ääneen ja kahden kesken Steinbrückille, silloiselle valtiovarainministerille — taitaa olla vielä hetken aikaa nykyinenkin — että toimittakaa ihmeessä kaikki Suomen kansalaisia koskevat tiedot, jos te jotakin sieltä irti saatte. Olen ollut epäileväinen siitä, saadaanko sieltä, ja toistaiseksi meille ei ole sieltä tullut, mutta en ole jäänyt sitä odottelemaan, vaan tehnyt ison liudan sopimuksia eri veroparatiisien kanssa, jotta Suomen verottaja saisi paremmin kuin tähän saakka tietoja Suomen kansalaisia koskevista asioista, varojen siirroista ja siitä, millä motiivilla rahoja siirrellään, jotta voisimme turvata oman veropohjan.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee hallituksen ministereiden puheenvuoroja, niin jotenkin jää semmoinen käsitys, että olisiko niin, että te ette ilmeisesti ole kertaakaan puhuneet tästä asiasta keskenänne. Nimittäin tästä jää se vaikutelma, että hallituksella ei ole tässä linjaa, lähdetäänkö tätä ajamaan vaiko ei, koska ministeri Kataisen puheenvuorot ja pääministeri Vanhasen puheenvuorot ovat selvästikin eri planeetalta.

Olennaista on, että verrattuna aikaisempaan on tapahtunut se dramaattinen muutos finanssikriisin jälkeen, että kaikkialla haetaan ratkaisuja pääomaliikkeiden parempaan hallintaan ja läpivalaisuun. Siihen varainsiirtovero on erinomainen keino, koska se suosii pitkäaikaisia investointeja ja työllisyyttä ja edellyttää sitä, että ei ole veroparatiiseja, jotta se vero voidaan toimeenpanna. Toivon todellakin, että hallituksella olisi nyt kyky ilmoittaa, että se pitää tätä ideaa niin hyvänä, että se lähtee tukemaan näitä eurooppalaisia aloitteita sen jälkeen, kun Saksa, Ranska ja Belgia ovat tällä kannalla, Itävalta, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja jopa Britanniassa johtava rahoitusvalvoja ilmoittaa kannattavansa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme tämän syksyn aikana ainakin kaksi kertaa jo ministerivaliokunnassa käyneet tästä perusteellisen keskustelun. Se keskustelu liittyy tähän ilmastoneuvotteluun ja sen sopimuksen vaatimaan kansainväliseen rahoitukseen, ja minusta kannattaa myös niiden, jotka kannattavat näitä ajatuksia, kytkeä se tähän. Nämä ilmastoneuvottelut ja -sopimus tarjoavat ylivoimaisesti tehokkaimman ja parhaan tavan saada tästä tulosta aikaan, koska me tulemme tarvitsemaan miljardimäärin apua kehitysmaille varsinaisen kehitysavun lisäksi. Myös se EU:n tekemä, pöytäämä, idea lähtee siitä, että suuri osa siitä rahasta tulisi muualta kuin valtioiden budjeteista. Eli me tarvitsemme tämmöisiä innovatiivisia rahoitusmuotoja. Jos haluamme jonkun tällaisen aikaan saada, se kannattaa nimenomaan käsitellä tässä ilmastoneuvottelujen kontekstissa.