Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on useamman kerran kehuskellut sillä, että Suomen talouden elvytyspaketti ja panostus työllisyyden hoitoon ovat kärkipäästä Euroopassa. Nyt te olette puhuneet elvytyksestä irtaantumisesta, mikä on kummastuttanut monia talousasiantuntijoitakin. Esimerkiksi Aktian talousennusteessa ihmetellään ristiriitaisia puheita ja todetaan, että elvytystä pitäisi ajatella investointina tulevaisuuden velanhoitokykyyn. Suomessakin vieraillut talousnobelisti Paul Krugman on varoittanut talouden uudesta notkahduksesta, kun elvytyksen vaikutukset hiipuvat. Hän ennustaa myös työttömyyden kasvavan pitkään. Ministeri Katainen:

Oletteko te oikeasti sitoutunut tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen elvytykseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Kai sen nyt ehkä näistä budjettiesityksistäkin näkee, että varsin mittavaan elvytykseen on sitouduttu. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ensi vuonna otetaan 13 miljardia euroa velkaa eikä menotasoa leikata. Mutta en ole sitoutunut yhtään sen pidempään elvytyspolitiikkaan, kuin se on vähänkään järkevää ja tarpeellista, koska mitä pidempään elvytetään, sitä suurempi se velkataakka on. Se, milloin elvytys on syytä vetää takaisin, se on sanottu jo ehkä vuosi sitten ensimmäisen kerran: siinä vaiheessa, kun talous turvallisesti kasvaa. Olen arvioinut, että se saattaa olla ensi vaalikauden puolella. Tämä on se lähtökohta.

Mutta viimeaikaisissa keskusteluissa olen korostanut exit-strategiaa eli vetäytymisstrategiaa, keskustelua nimenomaan EU-tasolla, koska en ole aivan yhtä vakuuttunut kaikkien maiden samanlaisesta sitoutumisesta terveen talouspolitiikan ylläpitoon, mihin Pohjoismaissa on totuttu. Näin ollen kansalaisia täytyy valmistaa ja myös hallitusten täytyy suunnitella hyvissä ajoin, missä vaiheessa ylimääräinen elvytyspanos vedetään pois ja talouden kestokyvystä jälleen huolehditaan.

Arvoisa puhemies! Elokuussa työttömien määrä nousi 74 000 hengellä, ja ensi talven aikana työttömien määrä voi nousta jopa yli 350 000:n. Vuoden aikana työllisten määrä laski liki 100 000 hengellä. Siitä huolimatta panostus työhallinnon toimenpiteisiin on aivan riittämätön. Lisäksi te olette sortuneet budjettikikkailuun, markkinoimanne panostus nuorisotyöttömyyden torjuntaan on osin huijausta. Te siirrätte työmarkkinatukea momentilta toiselle ja vaikka määrä ei kasva, te sanotte sitä lisäpanostukseksi. Tuore Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti osoittaa, että veronkevennykset eivät luo uusia työpaikkoja. Te olette syytäneet 400 miljoonaa euroa vastikkeettomaan matalapalkkatukeen, eikä tällä summalla ole syntynyt yhtään uutta työpaikkaa, ei ainuttakaan. Kysymys kuuluu:

Aiotteko luopua velkarahalla rahoitetusta hyvätuloisten veroalesta ja panostaa aidosti työllisyyden lisäämiseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei aio korottaa palkansaajien verotusta. Tiedän, että sitä moni täällä vaatii, mutta me emme aio leikata palkansaajien, emme myöskään eläkkeensaajien ostovoimaa tuloverotusta kiristämällä, vaikka sitä kovasti vaaditaan. (Välihuutoja vasemmalta) Mutta tuloverotus on osa tätä kokonaispakettia, jolla tähän talouden syöksykierteeseen on vastattu. Meillä on lisätty aktiivisia työvoimapolitiikan toimenpiteitä, on lisätty rahallisia resursseja koulutuspolitiikan toimenpiteisiin, mutta on päivänselvää, että näin suuressa talouden syöksykierteessä emme voi korvata kaikkia menetettyjä työpaikkoja. Samoiten olemme käyneet punnintaa siitä, kuinka paljon käytetään rahaa työvoimapolitiikkaan ja kuinka paljon uusien työpaikkojen luomiseen. Muun muassa investointien aikaistaminen, hankintojen aikaistaminen luo uusia työpaikkoja, samoiten rakennuspuolelle tehdyt satsaukset luovat uusia työpaikkoja, ja näin ollen kaikkia resursseja ei ole pistetty vain ja ainoastaan työhallinnon toimenpiteisiin.

Herra puhemies! Suomi on EU-yhteyksissä ollut se maa, joka on nostanut työjärjestykseen elvytyksen lopettamisen Euroopan unionin tasolla. Pidän erikoisena, että Suomi on tälle tielle suuntautunut, (Ed. Kimmo Kiljunen: Eihän se ole erikoista!) sillä työttömyyshän kasvaa koko EU:n puitteissa, se kasvaa myös meillä, ja tästä tulee se suuri kysymys, valtiovarainministeri, millä te oikein mittaatte tätä elvytyksen tarvetta. Eikö teitä yhtään hätkäytä, että työttömyys kasvaa? Mikä se teidän lähtökohtanne oikein on, sitä minä en ymmärrä, kun te vaaditte elvytysten lopettamista niin meillä kuin Euroopassakin. Jos siellä niin tehdään, niin eihän siellä se elpyminen lähde käyntiin ollenkaan, kun työttömyys kasvaa ja meidän vientinäkymämme heikkenevät. Ja omassa maassa pahimmillaan ensi talvena on yli 300 000 työtöntä, ehkä 350 000 työtöntä, ja te puhutte vaan varautumisesta elvytyksen lopettamiseen. Nythän pitää satsata enemmän ja myös siihen pienituloisten ostovoimaan, josta ei ole kukaan kantanut täällä teidän pöytänne takana huolta tähän saakka.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Työttömyyden kasvu on tietysti talouskriisissä, niin tässäkin, se kaikkein huolestuttavin kysymys (Ed. Tennilä: No niin, nimenomaan!) ja nimenomaan vieläpä se, johtaako työttömyys pitkäaikaistyöttömyyteen eli jos ihmiset syrjäytyvät pysyvästi tilapäisen talouskriisin vuoksi. Se on se kaikkein suurin uhka niin Suomelle kuin kaikille muillekin maille. Suomi, niin kuin kaikki muutkin maat, taiteilee velkaantumisen ja ylivelkaantumisen välillä, ja sen takia pelkästään puhe siitä, että ei ole mitään väliä, kuinka paljon velkaa otetaan ja kuinka paljon elvytetään, on vastuutonta. Eli jos voisimme olla huolettomia siitä, että ei ole mitään rajaa velkaantumisella, niin sittenhän kannattaisi velkaantua ihan tolkuttomasti. Mutta me velkaannumme tolkuttomasti jo nyt ja me olemme sillä rajalla, onko se kestävää vai ei.

Mitä tulee sitten tähän elvytyksen lopettamiseen, niin huomaan, että ed. Tennilä tai joku muukaan ei ole lainkaan lukenut edes niitä haastatteluja, mitä olen antanut. (Ed. Tennilä: Olen lukenut!) Olen puhunut nimenomaan siitä elvytyksen lopettamisesta, kun talous kasvaa jo reippaasti. Olen siis eri mieltä ed. Tennilän kanssa siitä, kun te sanotte, että elvytyspolitiikkaa pitää jatkaa senkin jälkeen, (Puhemies: Nyt minuutti on täyttynyt!) kun talous kasvaa jo itsestään. Siinä vaiheessa elvytys pitää lopettaa, jottei Suomi ylivelkaannu.

Arvoisa puhemies! Ministeri Kataisella on outoa talouspolitiikkaa. Hän sanoi täällä, että näkeehän sen siitäkin, että on elvytetty, kun velkaa otetaan ensi vuonna 13 miljardia. Ministeri Katainen, elvytys ei ole sama kuin velanottomäärä. Elvytyksellä on tiettyjä periaatteita, joita te myös hallituksessa olette allekirjoittanut EU:n tasolla. Määräaikaisuus on yksi niistä. Nämä teidän hallituksenne antamat veronalennukset, mitä varten nyt sitä velkaa otetaan, eivät ole määräaikaisia. Älkää tulko tänne selittämään asioita, jotka ovat vastoin niitä periaatteita, joita te olette allekirjoittanut! Älkää tulko tänne selittämään sitä, että täällä elvytetään ja nostetaan kädet pystyyn työllisyyden suhteen! Ministeri Katainen, kertokaa tälle salille, mitä te teette valtion tuottavuusohjelmalle, sille te pystytte tekemään. Työttömiä tulee paikoissa, missä ei pitäisi tulla, ja te sanotte aina, että ei ole varaa, kun pitäisi sanoa, että ei ole varaa olla tekemättä asioille jotain.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Valtionhallinnon tuottavuusohjelma ei lähtökohtaisesti lähde työttömien tekemisestä vaan luontaisen poistuman hyväksikäyttämisestä. Eli kun meillä ikärakenteesta johtuen näinä vuosina jää tavattoman paljon ihmisiä eläkkeelle, on järkevää katsoa, kuinka valtionhallinnon palvelut voitaisiin uudelleen järjestää, jotta rahaa riittäisi itse palveluihin, ei pelkästään nykyisen byrokratian pyörittämiseen.

Mitä tulee sitten tuloveronkevennyksiin, niin tuloveronkevennykset eivät ole yksinomaan elvytystoimintaa, vaan se on rakenteellista politiikkaa. Hallitus on lähtenyt siitä, että ne kannattaa ajoittaa nimenomaan tähän matalasuhdanteeseen, koska eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoiman lisääminen ylläpitää kotimaista kulutusta ja kysyntää silloin, kun vienti ei vedä. Mutta sillä on myös periaatteellisempi puoli, rakenteellinen puoli, eli haluamme siirtää työn tekemisen ja työn teettämisen verotuksesta painopistettä kulutuksen verotukseen. Tämän hallituksen aikana on muun muassa ekologisen verouudistuksen nimissä tehty tätä siirtoa enempi kuin todennäköisesti koskaan yhdenkään hallituskauden aikana aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Tuossa alussa ed. Heli Paasio äsken sanoi, mikä on elvytystä mikä ei. Kysyisin vielä konkreettisemmin, kun olemme koko syksyn budjetin yhteydessä ihmetelleet sitä, mitä te käsitätte sillä elvytyksellä, exit-strategialla, miten päästään elvyttämisestä ohi. Olisi mukava tietää, mitkä ovat ne teidän momenttinne, jotka itse käsitätte elvytykseksi, mitä te esittelette täältä ulospäin elvytykseksi. Eivät sitä ole nämä kertainvestoinnit, jotka syövät rahaa ja joihin menot loppuvat, kun ne valmistuvat. Ei niihin tarvita exit-strategioita. Me näemme, että rahaa on aivan liian vähän laitettu esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ja työllistymisen auttamiseksi. Eivätkö ne luvut hälytä? Olisiko siellä tarkoitus laittaa määräaikaisesti, lyhyesti, isoja rahoja, jotta nämä nuoret eivät sukupolvena, koko sukupolvi, kärsisi? 70 000 nuorta on tällä hetkellä yhteiskunnan ulkopuolella. Tarvittaisiinko niille momenteille nyt pikaisesti uutta elvyttävää rahaa? Näistä voidaan sitten luopua, kun talous lähtee kasvuun, mutta 13 miljardia euroa velkaa tulee siitä, että te ette ole tarkistanut (Puhemies: Minuutti!) kurssia sen jälkeen, kun on hyvä taloustilanne kääntynyt huonoksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ehkä työministeri Sinnemäki puhuu tästä työvoimapolitiikan puolesta.

Budjetti on täynnä erilaisia elvyttäviä ratkaisuja, kuten hankintojen aikaistukset, jotka ovat nimenomaan tilapäisiä ja joista tulee uusia työpaikkoja, tai mittavat satsaukset rakentamisen vauhdittamiseksi. Niistä tulee uusia työpaikkoja.

Exit-strategia on Suomen aloitteesta esillä sen takia, että me Pohjoismaissa olemme arvostettuja nimenomaan terveen taloudenpidon historiamme pohjalta. Jos verrataan pohjoismaisia hyvinvointiyhteiskuntia joihinkin muihin Euroopan alueisiin tai Latinalaiseen Amerikkaan, niin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on tunnettu siitä, että meillä on aina ollut vahva julkinen talous, ja se ei ole pelkästään tullut siitä, että meillä on korkea veroaste, vaan se on tullut siitä, että talouskriisin jälkeen asiat on laitettu kuntoon. Se on meille ollut aivan yhtä vaikeaa kuin kaikille muillekin, mutta meillä se on tehty, koska olemme rakastaneet hyvinvointiyhteiskuntaa niin paljon, että olemme laittaneet julkisen talouden kuntoon kriisin jälkeen.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Nuorten osalta mainitsen lisätalousarvion, johon on lisätty työvoimapolitiikan määrärahoja, jotka totisesti ovat olleet tarpeen, ja ne osaltaan voivat vastata siihen, että nuoret pääsisivät esimerkiksi työharjoitteluun tai palkkatuella töihin, samalla tavalla kuin täksi syksyksi lisättiin myös esimerkiksi ammatillisen koulutuksen paikkoja. Ne lisäykset, joita tämän vuoden tasoon verrattuna on tehty ensi vuoden budjettiin, perustuivat hyvin pitkälle siihen, että haluttiin luoda kokonaisuus, jossa sekä opiskelun, nuorisotyön että työvoimapolitiikan osalta kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen pystytään vastaamaan.

Arvoisa puhemies! Elvytys on luonnollisesti hyvin tärkeä, ja hallitus onkin jo elvyttänyt reilun vuoden ajan, mutta ei elvytyskään ole tietenkään itsetarkoitus. Elvytyksellä voidaan vähentää työttömyyden kasvua, mutta jos joku täällä tosissaan väittää, että elvytyksellä voidaan estää nykykriisissä työttömyyden kasvu, hän käyttää totuutta hyvin säästeliäästi.

Nyt kun hallitus on esimerkiksi toisessa lisäbudjetissa ja ensi vuoden budjetissa tehnyt kokonaispaketin, ja sen vaikutuksethan ulottuvat hyvin pitkälle, kysynkin ministeri Kataiselta:

Milloin arvioitte nykyisten, jo päätettyjen elvytystoimenpiteiden olevan suurimmillaan työttömyyden kannalta, ja kuinka pitkälle arvioitte jo tehtyjen päätösten vaikuttavan elvyttävästi kansantaloudessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Viime tammikuussa tehdyt elvytyspäätökset tulevat valtaosaltaan ja suurimmalla tehollaan käytäntöön tämän syksyn aikana. Toivon mukaan siellä on jo lapio maassa niissäkin suurimmissa infrahankkeissa, joista on päätöksiä tehty jo vuodenvaihteessa.

Kun katsomme vuodenvaihteessa ja itse asiassa viime vuoden puolella tehtyjä päätöksiä, tämä syksy tästä lokakuusta eteenpäin ensi kevääseen lienee sitä kaikkein suurinta elvytyspolitiikan vaikutusaluetta sen lisäksi, että meillä on verotuksessa tehty ratkaisuja, jotka lisäävät ostovoimaa. Luulisinpa, että Euroopan keskuspankin onnistunut korkopolitiikka, Suomessa onnistunut veropolitiikka, joka on nostanut ihmisten ostovoimaa, on pitänyt myös kansalaisten luottamusta edes jollakin tasolla, kohtuullisen hyvällä tasolla, ottaen huomioon tämän kriisin. Kun tähän päälle laitetaan todella nämä rakennushankkeet, jotka nyt tästä lokakuusta ehkä ensi kevääseen ovat maksimissaan, niin ajoitus myös sattuu parhaaseen mahdolliseen aikaan. Koko ensi vuosi, kun katsomme, on talouspoliittisesti elvytyksen vuosi.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri puhui uusista työpaikoista, ja se onkin tässä avainkysymys. Myös teollisuudesta oli jäänyt väkeä työttömäksi. Siellä on sellaisia, jotka saavat työpaikan heti uudelleen, kun taantuma hellittää, mutta on myös niitä, jotka ovat menettäneet sen pysyvästi joko siksi, että metsäteollisuutta on ajettu alas, tai siksi, että myös teknologiateollisuudessa on tehty järjestelyitä.

Meillä on kuitenkin paljon mahdollisuuksia myöskin teollisuuden puolella löytää näille teollisuuden ammattilaisille uutta työtä esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, ympäristöteknologiassa, kaivosteollisuudessa ja mahdollisesti muillakin aloilla. Me kuitenkin tarvitsisimme johdonmukaista teollistamispolitiikkaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jossa otettaisiin huomioon sekä energiaratkaisut että muut kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät, jotta voitaisiin mahdollistaa, että Suomessa teollinen työ kannattaa myöskin jatkossa. Kysynkin ministeri Pekkariselta: mitä tämän asian eteen on aiottu tehdä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus satsaa toisaalta näitten teollisuuden yleisten edellytysten parantamiseen liittyen rahoitukseen, sen pullonkaulojen poistamiseen, liittyen viennin edistämiseen. Ensi vuoden budjetissa muun muassa viennin edistämisen rahoja lisätään erittäin merkittävästi, niin kuin pitääkin tässä tilanteessa tehdä. Tämän lisäksi on tartuttu niihin teollisuuden osa-alueisiin, jotka tässä tilanteessa ovat aivan erityisten ongelmien kohteena. Metsäteollisuuden tilanteen tiedämme kaikki. Sitten puutuoteteollisuuden puolella on omat ongelmat. Telakkateollisuudessa on aivan omat ongelmat jnp. Meillä on muutama tällainen keskeinen teollisuuden sektori nostettu erityisten toimien kohteeksi, ja eri tavoin, eri toimin pyritään rakentamaan niille siltaa tämän vaikeimman vaiheen yli erittelemättä nyt niitä yksittäisiä keinoja.

Mutta aivan vielä alleviivaten mainitsen kuitenkin sen, että koko suomalaisen teollisuuden pitemmän tähtäyksen kilpailukyvyn kannalta on kyllä elintärkeää se, että me satsaamme osaamiseen, innovaatioihin, teknologiaan ja sitä kautta kilpailukyvyn, tuottavuuden — ja tuottavuus on likimain synonyymi käsitteelle kilpailukyky — siis kilpailukyvyn parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen viittasikin telakkateollisuuteen, ja se on teollisuudenala, joka ilman tilauksia johtaa vuoden päästä noin 3 500 henkilön työttömyyteen. Välillisine vaikutuksineen puhutaan kymmenistätuhansista työntekijöistä, ja se on ala, joka on vaarassa kuihtua kokonaan tämän kansainvälisen taantuman seurauksena.

Katselin äsken ministeri Pekkarista, ja hän oli hieman huolestuneen näköinen, kun ministeri Katainen kertoi näistä exit-linjauksistaan, ja arvelin, onko ministeri Pekkarinen sen vuoksi huolissaan, että jatkotoimenpiteet muun muassa telakkateollisuuden pelastamiseksi mahdollisesti vaarantuvat, jos liian nopeasti lähdetään tälle exit-tielle. Kysynkin, ministeri Pekkarinen:

Onko teillä takataskussa vielä lisätoimia, koska tilanne on pahenemassa erittäin nopeasti ja työttömyys pahenemassa myös?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen on aika harvoin loppujen lopuksi aiheuttanut minulle mitään erityistä huolta ja varsinkaan äskeisellä puheenvuorolla ei todella lainkaan. (Naurua)

Hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä, että me asetamme erillisen työryhmän vielä katsomaan, mitkä voisivat olla ne toimet, joilla me nyt sitten ihan akuutissa ongelmallisessa tilanteessa olevaa telakkateollisuutta autamme niitten yleisten toimien lisäksi, joihinka äsken tässä viittasin. Tässä valmistelussa, jota johtaa Risto Paaermaa, ministeriöni virkamies, on mukana kaikkien keskeisten sidosryhmien edustajat. Siinä katsotaan, miten soveltuu telakkateollisuuden innovaatiotuki, miten tax list -systeemit ja mitä ne muut toimet voisivat olla; mitkä ovat prioriteetissaan tavallaan ne keinot, jotka nopeimmin ja parhaimmin auttavat telakkateollisuutta. Hallitus on sopinut, että jos sieltä tulee, niin kuin todennäköisesti tulee, esityksiä, jotka liittyvät ensi vuoden budjettiin, niin ne esitykset voitaisiin vielä lähettää myöhemmin tänne eduskuntaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mutta tästä en voi luvata mitään, koska työ on kesken.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Edellisessä keskusteluaiheessa hallitukselta peräänkuulutettiin sitä, että meidän pitää olla kansainvälisesti aktiivisia. Sama koskee kai tätä talouskriisin oloissa tapahtuvaa johtamista ja myös talouskriisin jälkeiseen vaiheeseen valmistautumista, ja sen takia on erityisesti Suomen intresseissä se, että me myös ajamme sitä, että harjoitettaisiin tervettä talouspolitiikkaa tämän kriisin jälkeen. (Ed. Tennilä: Mitä on terve talouspolitiikka, jos työttömyys kasvaa?) Me olemme laajaa yhteismarkkina-aluetta, me olemme monien muiden maiden kanssa samalla valuutta-alueella, ja meille todella merkitsee se, ajautuvatko monet maat pysyvästi yli 100 prosentin julkisen velan määrään suhteessa vuosittaiseen bkt:hen. Jos näin käy, niin tämä maanosa kerta kaikkiaan rappeutuu.