Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä tuli melkein pyytäen ja yllättämättä, koska oletin, että tämän syksyn ja ehkä tämän vaalikauden yksi merkittävimmistä lakihankkeista tulee silloin, kun energiaveroista lähdetään kysymään. Niin paljon me olemme puhuneet ilmastonmuutoksesta, niin paljon me olemme puhuneet ympäristöstä, niin paljon me olemme puhuneet uudesta yhteiskunnasta, jossa ympäristön, ilmaston ja maapallon kestävyys asetetaan tärkeään rooliin. Nyt meillä on käsittelyssä hallituksen energiaveropaketti, ja oletin, että joku hallituksen ministereistä olisi ollut asiaa esittelemässä. Näen ministereitä salissa, mutta en valitettavasti ministeri Kataista, joten hän ei kai sitten esittelypuheenvuoroa ajatellut tähän yhteyteen käyttää ollenkaan. Kuvittelin siis, että puheenvuoroni osuu tuonne noin puoli tuntia myöhäisemmäksi ja voisin käsitellä hallituksen esitystä, joka olisi täällä esitelty. Nyt meillä on siis tänään käsiin saatu hallituksen esitys, johon ei sitten ole voinut aivan syvällisesti pureutua. (Ed. Tennilän välihuuto) — Perjantaina oli mustakulmat, aivan oikein, ed. Tennilä, mutta sitäkään ei ole vielä kukaan tullut tänne esittelemään.

Tausta tälle verolle on sinänsä outo. Meille ihan rehellisesti on kerrottu, että kun työnantajilta poistettiin kelamaksuja yli 800 miljoonan euron osalta, niin sitä halutaan sitten täyttää energiaverokertymin. Ympäristöveroina ja vihreitä veroina tätä pakettia on julkisuudelle myyty, vaikka ensisijaisesti sillä on verojenkeräämistarkoitus.

Ehdotuksessa on valmistelun ja sen esille tuonnin aikana tullut esille monia puutteita ja hämmennystä aiheuttavia asioita. Tuolta budjettiriihestä saatujen tietojen perusteella julkinen keskustelu sai aikaiseksi jonkun parannuksen, kun maakaasun ja kivihiilen keskinäistä ajosuhdetta parannettiin niin, että ei kannata maakaasua unohtaa ja ottaa hiilivoimaa käyttöön, ja tuo asia korjattiin. Samoin meillä on edelleen auki useita tärkeitä asioita, koska koko tämän lain valmistelu on ollut hieman sekavaa. Ei ympäristölakeja tai päästölakeja, verolakeja, voi valmistella niin, että tilataan Vtt:ltä selvitys, että haluamme energiaveroilla 700 miljoonaa euroa kasaan. Vaan jos halutaan laatia ympäristö- tai päästöveroja, niin pitäisi pyytää selvitys, mitä eri verovaihtoehdot tarkoittavat päästöinä, mitä ne tarkoittavat päästöjen vähennyksinä, mitä ne tarkoittavat suomalaisessa energiainfrassa, esimerkkinä kaukolämpöinfra, joka on Suomessa palkittu ja hyväksi todettu ja joka pystyy käyttämään bioenergiaa. Suomen tavoitteissa lisätä uusiutuvien käyttöä täytyy olla bioenergialla käyttömahdollisuuksia. Tässä jäi arvioimatta se, mitenkä eri hinnoittelut eri lämmitysmuodoille tulee pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan esimerkiksi meidän kaukolämpöinfraan. Kaukolämmön osalta on monissa suomalaisissa kodeissa odottamassa vain raju hinnankorotus, esimerkiksi omassa kotikaupungissani 13—18 prosenttia. Ja kovin monella ei ole mitään vaihtoehtoa sitä laskua välttää.

Sellaiset verot olisivat perusteltuja ja toivottavia, joissa ihminen voisi myös omalla käyttäytymisellään vaikuttaa ympäristön päästöjen vähentämiseen. Sellaisesta minäkin olisin valmis maksamaan hieman lisää asuinkustannuksissa, kun tietäisin, että se vaikuttaisi päästövähenemään, mutta jos sillä ei ole mitään merkitystä, niin silloin olemme puhumassa vain tulonsiirrosta, joka tässä lakipaketissa siirretään kotitalouksilta elinkeinoelämälle. Eli kun kelamaksuista kertyy se noin 750 miljoonan säästö, siitä noin 250 miljoonaa menee kunnille, mikä oli täällä budjetin lähetekeskustelussa se hieno asia. Se on totta kai hyvä asia. SDP on omassa vaihtoehdossaan joka vuosi esittänyt kunnille suurempaa valtionosuutta kuin mitä hallitus on esittänyt ja vielä suurempaa kuin tämä kelamaksuosuuden poisto olisi ollut. Mutta ympäristövero-otsikkoa ei voi käyttää kohdassa, jossa teollisuudelta tai työnantajilta yleensäkin puoli miljardia euroja kuluja siirtyy kotitalouksien maksettavaksi, ja tämä on tämän esityksen kaikkein heikoin kohta. Olemme julkisuudessa moneen kertaan toivoneet, että tässä valmistelussa tuotaisiin esiin myös tulonjakovaikutus ja se, että tämä vero on lisäaskel kohti tasaverojärjestelmään siirtymistä. Virkamiestasolta on kerrottu, että, kyllä, nyt tällaista valmistelua koetetaan tehdä, se ei vain tähän ehdi. Ihmettelen hallituksen tapaa valmistella asioita puolitoista vuotta siten, että se valitsee vain fiskaalisen näkökulman, sen, että täytetään toisten verojen tuoma aukko. Tätä energiaverokiristyspakettia tässä muodossansa emme voi millään nähdä osana oikeudenmukaista verotuksen kokonaisuutta.

Tämä lakiesitys sisältää kummallisuuksia, pieniä yksityiskohtia, joista muutaman lyhyen perehtymisen jälkeen nostan tässä esiin. Miksi biokaasuautoille ja hybridiautoille esitetään käyttövoimaveroa? Ei käyttövoimaveroa ole tällä hetkellä bensiiniautoillakaan, miksi sitä esitetään näille autoille? Miksi sähköautoilla säilytetään käyttövoimavero, kun kuitenkin joissakin liikenne- ja viestintäministeriön selvityksissä tulevaisuuden liikennepäästöjen vähentämisessä nimenomaan sähköautojen edistämisellä on merkittävä osa? Miksi kalvot, joilla tätä esitellään esimerkiksi valtiovarainvaliokunnalle, pitävät sisällään kummallisen tiedon, että kaikki näistä veronkiristyksistä koituvat lisämenot maataloudelle kompensoidaan täysimääräisesti takaisin, ei euroakaan lisämenoja? Miten tämä kannustaa maatiloilla päästövähenemiin? Sitäkään en ymmärrä. Ehkä sen olisi esittelypuheenvuorossa joku voinut kertoa. Ja kun tulokertymästä puhutaan monella lailla, niin ihmettelen, että hallituksella on ollut varaa olla tuomatta windfall-veroa eduskuntaan nyt sitten neljättä kertaa. Yksin sillä kertymällä olisi katettu esimerkiksi tämä kotitalouksia koskeva epäoikeudenmukainen velvollisuus, jo-ka ei päästöjä vähennä. Tulemme oppositiovaihtoehdossa esittämään omia vaihtoehtojamme, ja käsittelemme nyt sitten ilman ministeriä tätä hallituksen esitystä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tutustuin sosialidemokraattien puoluekokouksen veroaloitteisiin ja huomasin, että tekin olette sitä mieltä, että painopistettä pitäisi siirtää tuloverotuksesta muun muassa haittaverojen suuntaan. Nyt te moititte tätä hallituksen esitystä ja näitä energiaveroratkaisuja siitä, että niissä otetaan askelia tasaveron suuntaan, kun siirretään progressiivisesta tuloverotuksesta painopistettä energia- ja ympäristöveroihin.

Ed. Kumpula-Natri, voitteko nyt kertoa meille täällä eduskunnassa ja kaikille muille asiasta kiinnostuneille, miten te sosialidemokraatit siirrätte painopistettä progressiivisesta tuloverotuksesta energiaverojen suuntaan ilman, että se samalla automaattisesti on pieni askel tasaveron suuntaan? Eli miten te siellä bensapumpulla todellakin verotatte sitä autoilijaa sen mukaan, mikä on hänen veronmaksukykynsä eli paljonko hän tienaa, eikä sen mukaan, paljonko hän ostaa bensaa?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti ed. Zyskowiczin kysymyksiin, vaikka toivotan teidät tervetulleeksi opposition vaihtoehdosta keskustelemaan silloin, kun on sen lähetekeskustelun aika.

Voisin valottaa pikkuisen, että tässä ei ole kysymys haittaverosta. Te ette voi sanoa samaan aikaan haittavero ja fiskaalinen vero, jonka tarkoitus on paikata veroaukkoa, jonka hallitus on tehnyt ihan omin keinoin. Kun keitätte sopan, saatte myös korjata sen makuvivahteet itse.

Kun puhutaan tuloverosta ja tasaverovaikutuksista, niin me valmistelemme myös energiaveroja aina niin, että niissä katsotaan tulovaikutukset kokonaisuudessaan. Joku täällä aika kauniisti budjettikeskustelussa totesi, että indekseillä sitten korjataan asiaa, kun kustannukset asumisessa kasvavat aika paljon. Mitä on lapsiveroindeksin tarkistus? Olisiko vuoden jälkeen 1 euro? Miten sillä korvataan tällaista 200 euron omakotiasumisen kustannuslisää? Se indeksi ei ole vastaus. Kun te teette näitä paketteja, niin katsokaa kokonaisuutta. Tätä kokonaisuutta on toivonut myös energiateollisuus, joka ei aina edusta samoja näkökulmia kuin SDP. Me katsomme kotitalouksien kustannuksia. Asumisen pitää olla Suomessa kohtuuhintaista, ja tämä ei sitä mahdol- lista.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko vika kuulossani vai ymmärryksessä, saattaa olla molemmissa, mutta en mielestäni kyllä saanut ed. Kumpula-Natrilta minkäänlaista vastausta esittämääni selkeään, yksiselitteiseen kysymykseen.

Mitä ensinnäkin tulee haittaveroihin, että niillä ei voi olla fiskaalisia tarkoituksia, itse olen ymmärtänyt, että esimerkiksi tupakan ja alkoholin korkeaa verotusta pidetään haittaverona eli pyritään vähentämään näiden kulutusta, ja kuitenkin näillä molemmilla veroilla, alkoholin ja tupakan verolla, on erittäin suuri fiskaalinen merkitys.

Mutta, ed. Kumpula-Natri, kysymys kuuluu: Jos te kannatatte painopisteen siirtämistä työn verotuksesta energia-, ympäristö- ja haittaverojen suuntaan, jotka ovat kulutusveroja, niin miten te samanaikaisesti teette tämän ratkaisun niin, että se ei ole askel progressiivisesta verotuksesta tasaveron suuntaan, eli miten te näissä haittaveroissa, esimerkiksi bensan ostamisessa, otatte tämän veronmaksukyvyn huomioon, kun teille ei kelpaa se selitys, että yleensä varakas käyttää enemmän bensaa ja käyttää enemmän energiaa ja enemmän sähköä, kun sillä on isommat asunnot ja mökit ja veneet sun muut?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En, ed. Zyskowicz, lähde sinun asettelemaasi raamiin vaan käsittelen ilmastoa ja tulonjakovaikutuksia ihan omilta lähtökohdiltani, (Ed. Zyskowicz: Tuo oli hyvä vastaus!) — eikö ole — koska ihmettelen windfall-veron käyttämättäjättämisvaraa, yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Te ette halua käyttää tätä veroa, joka on tullut oikeastaan markkinoiden epätasapainosta.

Toisena kysymyksenä, miten tulonjakovaikutuksia haluaa käsitellä. Meistä on tärkeää, että työnteko kannattaa, mutta meistä on myös tärkeää, että perusparametrit, esimerkiksi asuminen, ovat Suomessa kohtuuhintaisia. En tiedä, miksi se ei teidän mielestänne ole tärkeää.

Sitten en ymmärrä sitä, että jos ympäristökäyttäytymistä halutaan ohjata, niin tehdään 0,5 miljardin euron siirto työnantajilta kotitalouksille. Eikö olisi oikeudenmukaista, että teollisuus ja työnantajat ohjaisivat omaa käyttäytymistään niin, että päästöt vähenisivät, ja kotitaloudet ohjaisivat käyttäytymistään niin, että päästöt vähenisivät? Nämä ovat niitä reunaehtoja, joiden mukaan lakiesityksiä pitäisi tehdä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tähän suuntaanhan verotusta pitäisi kehittää. Niin ajateltiin silloinkin, kun tämän hallituksen perustamiseksi ja aikaansaamiseksi käytiin hallitusneuvotteluja. Mutta oppositio on siinä katsannossa aika oikeassa, että tämä kyllä tapahtuu aika persoonallisella tavalla. Siis tähän tarvittiin finanssikriisi, joka on nyt muotoutunut talouskriisiksi, jotta ylipäätään saadaan tällaisia askeleita liikkeelle. Ja kun tältä pohjalta lähdetään, niin sitten saattaa tulla myöskin lisää persoonallisia ratkaisuja, siinäkin opposition pääpuheenvuoro oli aivan oikeassa, että otetaan käyttövoimaverot ja niin poispäin sellaisiin paikkoihin, mihinkä ne eivät suorastaan kuulu. Siis tyylipisteitä ei tule mutta tarkoitus pyhittää hyvin keinot.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri, ymmärsin, että kritisoitte hallituksen energiaverotuksen valmistelua ainakin kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin siitä, että nyt otettiin eri energialähteitten verotuksen lähtökohdaksi niitten ympäristölle aiheuttamat haittavaikutukset. Ymmärsinkö oikein? (Vasemmalta: Ei alkuunkaan! — Ed. Kumpula-Natrin välihuuto) — No, siitä turpeesta täällä keskusteltiin kyllä aika lailla pitkään ja se todettiin silloin jo poikkeukseksi. (Vasemmalta: Väärä poikkeus!)

Toinen, mitä minun on vielä vaikeampi ymmärtää, on se, että te kritisoitte hallitusta siitä, että se oli valmis muuttamaan esitystään saatuaan uutta informaatiota. Ette kai te tosissanne ole sitä mieltä, että pitäisi härkäpäisesti auktoriteettisyistä pitää kiinni jostakin esityksestä ja tuoda se tänne riideltäväksi? Eikö viisas hallitus muuta esitystään sillä tavalla, että se ottaa kaiken saatavissa olevan tiedon ajassa huomioon?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esityksen taustahan on se väärä lähtökohta, että sosiaaliturvan rahoitusta käytetään tässä osana. Kansaneläkelaitoksen tuloista otetaan osa pois. Se on ollut tulopoliittisten ratkaisujen osa, että kansaneläkemaksu on ollut työnantajamaksu osana työntekijän palkkaa. Ja nyt tämä 1,1 miljardia otetaan pois, jolloin valtion budjetista menee kansaneläkemenoihin 3,4 miljardia, suurin piirtein saman verran kuin lapsilisiin. Ja tämä on tuotu täysin valtion budjettiin. On täysin eri asia kehittää Suomessa energiaverotusta, se on täysin toinen asia. Tämä energiaveroesitys tulee merkitsemään kunnallisille energiayhtiöille tämänkin jälkeen menoja, jotka tulevat merkitsemään tavallisille kuluttajille kaupungeissa 15—20 prosentin sähkölaskun nousua, jos se siirretään hintoihin, tai sitten niin, että esimerkiksi Helsingin Energia ei tuloutakaan niitä satoja miljoonia Helsingille vaan tulouttaa paljon vähemmän.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika mielenkiintoinen tilanne, että ed. Zyskowiczilla on nyt vihreä naamari kasvoillaan, kun te niin antaumuksella puhutte siitä, että ilmastoa pitää ruveta suojelemaan. Tosiasiassahan tässä on taustalla juuri se, mitä ed. Skinnari mainitsi, että kelamaksu poistettiin yrityksiltä ja nyt sitten haalitaan rahaa kansalta erilaisin energiaverokorotuksin. Tämähän tässä tausta on, ja tämähän teille varmasti sopii, koska kulutusverojen lisääminenhän on suhteellisesti raskainta pienituloiselle väelle ja edullisinta isotuloisille. Kyllä tästä se teidän linjanne silti paistaa sieltä vihreän naamarin takaa selvästi näkyviin.

Tässäkin asiassa on vielä pohjoinen ulottuvuus. Meillä esimerkiksi ajetaan autolla, noin puolitoista kertaa enemmän joudutaan ajamaan, ja bensavero kertautuu samalla lailla. Lämmitys on kalliimpaa, kun on pitkä ja kylmä talvi. Eli kyllä tämä teidän linjanne sitten vielä alueellisesti osuu sinne heikoimmin pärjäävän Suomen niskaan.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kysyi, miten voidaan SDP:n vaatimalla tavalla siirtää verotuksen painopistettä ansiotulojen verotuksesta haittaverojen suuntaan siten, että progressiivisuus ei vähene eikä mennä tasaverotuksen suuntaan. Vastaus tähän, ed. Ben Zyskowicz, on se, että lisäämme haittaveroja, joilla on todellista vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, ja alennamme työn verotusta alimmissa palkkaluokissa. Näin voimme ansiotulojen verotusta vähentää siten, että työn verotuksen progressio ei vähene.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lasse Laatusen ja Lauri Ihalaisen ehdotus siitä, että työnantajien kelamaksu poistetaan, oli hyvin perusteltu, koska voidaan kysyä, miksi työnantajien pitää rahoittaa perusturvaa. On selvää, että työeläkemaksuja työnantajat maksavat, mutta miksi kansaneläkettä? Se on meidän kaikkien kustannettava. Nyt, kun sitten kompensoidaan sitä, niin kompensaatiohan menee näin: kaksi kolmasosaa energiaveron noususta maksaa teollisuus, yhden kolmasosan kuluttajat. No, tässä on vähän erilaisia laskentatapoja, mutta lähtökohtaisesti kolmanneksen.

Pitää muistaa se, että kunnat vapautuvat myöskin kelamaksun maksamisesta, mikä tarkoittaa sitä, että tavallaan kuluttajat maksavat tuon kuntien osuuden ja sillä tavalla parantavat omia palveluitaan. Kyseessä on ehdottomasti nimenomaan haittavero, ympäristövero. Aina, kun ajatellaan ympäristöverottamista, energian pitää olla kallista mutta päästöjen mukaan. Nyt meillä on johdonmukainen, päästöjä rokottava järjestelmä, joka on oikeudenmukainen. Turve on poikkeus, mutta siihen on työllisyyssyyt: halutaanko, että suositaan suomalaista työtä? Minä ymmärrän sitä argumenttia.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Työn verotuksen ja taloudellisen kasvun yhteydestä johtuen verotuksessa on tietysti ollut pitkään hankala paine progressiivisesta kohti tasaveroa. Se ei kuitenkaan ole väistämätön tie. Tuloverotuksessa on toki muitakin kohteita kuin työn verotus, muun muassa pääomatuloverotus, joka voidaan progression kautta tuoda tähän keskusteluun mukaan. On muitakin alueita, tietysti kuntaverotus on yksi sellainen. Siellähän tällä hetkellä progressio toteutuu vähennysmenettelyn kautta. Voidaan muitakin tapoja sinnekin miettiä. Ei tässä olla ikään kuin väistämättömän kehityksen edessä. Kyse on tahdosta ja sitten sen jälkeen tietysti poliittisesta kyvystä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika mielenkiintoinen tilanne: Hallitus tuo esityksensä energiaverotuksesta. Täällä ole yhtään ministeriä esittelemässä sitä. Ministeri Pekkarinen erityisesti puuttuu. Sen jälkeen kansanedustaja Zyskowicz aloittaa keskustelun siitä, mikä on demareitten energiaverotuslinja, ja koko tämä täysistunto käy tätä keskustelua, mikä se nyt mahtaa olla, eikä sitä keskustelua, ed. Zyskowicz, mikä on hallituksen energiaverotuslinja ja mitkä ovat tämän hallituksen esityksen 147 todelliset sisällöt.

Täällä ed. Sasikin puhuu poikkeuksista ja poikkeuksen poikkeuksista, jotka eivät tee tästä esityksestä ekologista. Näin ollen kyllä tietysti kokeneelta kansanedustajalta ja älykkäältä ihmiseltä käy tämä tahtipuikon heiluttaminen, ja sitten mennäänkin ikään kuin kysymään, mikä on demareitten linja eikä mikä on hallituksen linja.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua kyllä kiinnostaa tämä, kun vasen puoli sanoo — sosialidemokraateilla se oli puoluekokouspäätöksessäkin — että he ovat valmiita tiukentamaan energian verotusta mutta niin, että se sosiaalisesti huomioidaan. Minua hirvittävästi kiinnostaa se, kuinka te todennatte sen käyttöpaikan sähkön osalta, kaasun osalta, polttoaineen osalta? On erittäin mielenkiintoista kuulla se teidän esityksenne, kuinka se sosiaalisesti tullaan siellä huomioimaan.

Ed. Kumpula-Natri kertoi myös sen, kuinka maataloudet eivät tule mitenkään kärsimään tästä uudistuksesta. Sen verran täytyy korjata, että energiaverotuksen osalta se tietää noin 6:ta miljoonaa lisää sähköveron puolella, ja että se polttoaineitten osalta kompensoidaan sen sopimuksen mukaan, jonka valtiovarainministeri Heinäluoma teki viime kaudella.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Silloin, kun sosiaaliturvajärjestelmää Suomeen luotiin, lähtökohtana oli tietenkin myös se, että työnantajat osallistuvat tämän järjestelmän kustannusten maksamiseen. Tästä periaatteesta on hallitus hallitukselta tingitty. Työnantajat eivät osallistu esimerkiksi lapsilisäjärjestelmän maksamiseen tällä hetkellä enää lainkaan. Aikaisemmin työnantajat maksoivat kolmanneksen siitä järjestelmästä. Nyt kelamaksun poisto työnantajilta merkitsee todella 1,1 miljardin aukkoa. Ja tämä aukko nyt katetaan kuluttajille sälytettävänä energiaverona. Näyttää siltä, että varsinkin nykyisessä hallituksessa, jossa vihreät ovat edustettuna, kaikki kelpaa, kun sitä kutsutaan vihreäksi tai ympäristö- tai energiaveroksi. Kaikki kelpaa riippumatta siitä, kuka maksaa. Ongelma on tietenkin se, että vihreät ovat menneet mukaan aivan kauhistuttavaan veropolitiikkaan, joka on perinteistä kokoomuksen veropolitiikkaa ja joka palvelee kaikkein varakkaimpia. Se palvelee teollisuutta. Tällä verotuksen painopisteen siirrolla nimenomaan sälytetään energiavero kaikkein köyhimpien maksettavaksi.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laaksolta haluaisin kysyä, kuinka kunnallisveron perusvähennyksen merkittävä ja suorastaan historiallinen korotus palvelee tätä juuri teidän edellä esittämäänne väitettä. Kuinka se tukee sitä väitettä?

Mutta ed. Kumpula-Natrin keskeinen väite oli se, että kotitaloudet laitetaan maksamaan elinkeinoelämän kuluja. Olen tästä perusfilosofiasta vähän eri mieltä. Itse ajattelen, että päästöjen vähentämiseksi toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla mukaan lukien kotitalouksissa. Jos energiaa kuluttaa paljon, siitä on kohtuullistakin maksaa, ja jos päästöjä tuottaa paljon, siitä on niin ikään kohtuullista maksaa. Mutta tämä ed. Kumpula-Natrin esittämä kanta siitä, että kotitalouksia ei saa rasittaa ja pitää elinkeinoelämän maksaa elinkeinoelämän laskut, olisi hieman uskottavampi, jos te ette olisi juuri vähän aikaa sitten esittänyt, että teollisuudelta pitää poistaa sähkövero. Teidän täytyy nyt yrittää päättää, että haluatteko te, että elinkeinoelämä maksaa ympäristöveroja, vai ettekö te halua, että elinkeinoelämä maksaa ympäristöveroja. Ja kun tässä on viitattu turpeeseen, kannattaa muistella, minkähän puolueen valtiovarainministeri oli silloin vallassa, kun turpeelta poistettiin valmistevero.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tennilälle ensinnäkin vastaan, että minulla ei ole mitään vihreätä naamaria, vaan tämä sama vappunaamari, joka on ollut jo vuosikausia.

Mitä tulee sitten tähän asiaan, niin tarkoitus onkin siirtää painopistettä työnteon verottamisesta ja työllistämisen verottamisesta ympäristö- ja energiaverojen suuntaan. Tämä kelamaksu on juuri sitä työllistämisen verottamista, eli on aivan oikein, että siitä siirretään painopistettä energia- ja ympäristöverojen suuntaan. Vaikka kuinka osaa keskustelijoista harmittaa se, että puhutaan tästä demareiden vaihtoehdosta, niin minun mielestäni on ihan oikein, että siitä puhutaan, kun sitä niin mielellään kaikki haluaisivat kuulla ja nähdä.

Eli vielä kerran, ed. Kumpula-Natri ja muut demarit: Miten te ehdotatte painopisteen siirtämistä työnteon verottamisesta energia- ja haittaverojen suuntaan siten, ettei se ole samalla askel progressiivisesta verotuksesta tasaveron suuntaan? Miten siinä bensan ostotilanteessa huomioidaan se bensanostajan maksukyky? Eikö ole oikein, että verotetaan sen mukaan, paljonko sitä bensaa ostetaan?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoitteko, ed. Zyskowicz, lukeneenne meidän puoluekokouskannanottoa? Puhuttiinko siellä työn teettämisen verotuksesta, siirtämisestä ympäristöveroihin, vai puhuttiinko siellä työnteon verotuksesta suhteessa muihin veroihin? Te olette tehnyt työnantajien veronkevennyksestä nyt jonkun kauniin työn tekemisen verottamisen. Tämä on työnantajamaksu, jolla he ovat osallistuneet hyvinvointivaltion rahoittamiseen, ja sitten siihen on haettu energiaratkaisu, joka ei sovi: eivät meidän Helsingin Energia, Vaasan Energia kykene tekemään neljässä kuukaudessa uusinvestointeja, joilla päästöt vähennettäisiin. Mutta tämmöisen esityksen hallitus on tehnyt, että nyt vaan laitetaan laskua kotitalouksille, ja meistä kotitalouksien kulut pitää pystyä maksamaan, ihmisten pitää pystyä asumaan lämpimissä taloissa talvellakin.

Jos katsotaan kotitalouksien näkökulmasta, niin täältä voisi ehkä joku keskustalainen sitten sanoa tai ed. Oras Tynkkynen tai joku, paljonko tämä nostaa niiden kotitalouksien hintaa, jotka asuvat turvelämmitteisessä talossa. 10 miljoonan euron verokertymä, ja miljoona ihmistä on taloissa, joissa on turvelämmitys. (Puhemies: No niin, aika!) Se tekee yhden euron per henkilö. Olisiko siellä yhtään liikkumavaraa kaupunkien helpottamiseksi?

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun olemme arvostelleet nykyistä hallitusta epäsosiaalisesta veropolitiikasta, niin hallituksessa vihreät ovat puolustaneet tätä veropolitiikkaa aina kiinnittämällä huomion perusvähennyksen korottamiseen. Kannattaa kysyä, mitä tämä perusvähennyksen korottaminen tuo kuukaudessa kaikkein pienituloisimmille käteen. Se tuo yhden euron, ed. Tynkkynen, yhden euron. Tässä on hallituksen sosiaalinen veropolitiikka, jota vihreät puolustavat. Teillä ei ole mitään muuta esimerkkiä hallituksen sosiaalisesta veropolitiikasta kuin tämä perustulovähennyksen korottaminen. Ongelma on se, että te annatte tukenne muun muassa kiinteistöveron korottamiselle, samoin kuin myös kokoomus. Kiinteistöveron korotus merkitsee asuinkustannusten nousua ei vain omistusasunnoissa, ei vain omakotiasunnoissa, myös kerrostaloasunnoissa ja vuokralaisille. Sellaisen veropolitiikan kannalla te olette, ed. Tynkkynen ja ed. Zyskowicz.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti aika outo tilanne, että esittelypuheenvuoron piti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, tässä keskustelu käydään tämän perusteella, mutta osoittaa vaan sitä hallituksen ylimielisyyttä. Samaan aikaan, kun jouduin käymään tuolla ulkopuolella, näin, että valtiovarainministeri Katainen istuu tuolla kahvilassa. Tämä on osoitus siitä, millä tavoin tähän vakavaan asiaan valtiovarainministeri suhtautuu, kun ei ole täällä parlamentin täysistunnossa esittelemässä omaa asiaansa.

Mutta mitä tulee sitten tähän elinkeinoelämään, niin jokainen, joka nyt tuntee vähän tätä energiapolitiikkaa, tietää sen, että tässä on kysymys kunnallisista energiayhtiöistä, jotka, niin kuin sanoin, laittavat sen hintoihin, tai jos eivät laita, on se Helsingin energia, Lahden energia, Vaasa, Jyväskylä tai minkä tahansa, se tulee vähentämään niitten budjetteja, joista suurin osa on sosiaali- ja terveysturvaa kunnissa tai koulutusta. Näistä menee aina kotitalouksien maksettavaksi tämä paketti, joka samalla on ollut lähtökohtaisesti kansaneläkkeen, sosiaaliturvan vähentämistä, joka nyt menee täysin valtion budjettiin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tosiaan ymmärrä tätä keskustelua. Silloin kun kelamaksu poistettiin, kuten ed. Tynkkynen sanoi, demarit vaativat, että laskua ei saa laittaa teollisuudelle. No, nyt kun sitä ollaan laittamassa teollisuudelle, niin te olette sitä mieltä, että sitä ei saisi laittaa kuluttajille. Ja nyt sitten te sanotte, että tulee kauhean suuret maksut, ja sitten te sanotte, että turpeesta tulee niin kauhean pienet maksut, että kuluttajamaksuja pitäisi korottaa enemmän kuin turpeesta tällä hetkellä tulee. Minä en ymmärrä, kun nämä kannat vaihtuvat kuukausittain (Ed. Zyskowicz: Viikoittain!) riippuen siitä, millä tuotetaan se sähkö. Tosiasiassa nämä maksujen korotukset ovat kuitenkin kotitalouksille kohtalaisen kohtuullisia.

Mikä on aivan olennaista, on se, että ei kannata katsoa yhtä veromuotoa, ei kaikkia veromuotoja yhteensä, vaan täytyy katsoa tulonjako. Ja niin kauan kuin demarit olivat hallituksessa, vuodesta 1995 vuoteen 2007, Suomessa tuloerot kasvoivat. Tuloerot kasvoivat demareitten aikana. Nyt vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kokoomuksen ja kepun ollessa hallituksessa tuloerot ovat pienentyneet, ja tämä on se olennainen tekijä, (Puhemies: Ja minuutti on täyttynyt!) joka vaikuttaa nimenomaan sosiaalisesti.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen erikoisuus on se, että tehdään vihreä verouudistus. Mikä on tässä uudistuksessa logiikka? Miten tämä vihreä verouudistus muun muassa kohtelee erittäin lempeästi turpeen verotusta? Onko tämä turpeen verotuskysymys ilmastopolitiikkaa, energiapolitiikkaa vai peräti aluepolitiikkaa? Näkisin, että se on mitä ilmeisimmin aluepolitiikkaa, mutta erikoisuus onkin siinä, että maksatetaan helsinkiläisillä kotitalouksilla tämä hallituksen aluepoliittinen vihreä verouudistus.

Mutta eihän siihenkään tilanne lopu, niin kuin ed. Tiusanen ihmetteli, että missä on esittelevä ministeri. Uskomattomintahan tässä energiaverotuspäätöksessä on ollut se, että valtiovarainministeri on tehnyt tämän esityksen ilmeisesti aivan yksin, koska meidän energiaministerimme ei kertomansa mukaan ollut siinä vaiheessa lainkaan mukana eikä ole sen takia voinut tähän vaikuttaa. Oli itse asiassa vähän paheksuvalla kannallakin. Missä on ollut ympäristöministeri tämän vihreän verouudistuksen valmistelussa ja missä on vihreä ministeri? Luulisi nyt, että vihreillä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) olisi ollut tähänkin paljon sanottavaa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Turpeen verotusta koskien täytyy muistaa, että turve työllistää suurin piirtein 12 000 ihmistä Suomessa. Sen verottaminen kovasti nopealla aikataululla aiheuttaa aikamoisia muutoksia. Sen lisäksi me tiedämme myös, että jos me haluamme edistää esimerkiksi puunkäyttöä niin paljon kuin me haluamme, on aivan tarpeellista, että me käytämme myös turvetta seospolttoaineena.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin kysymys työllisyydestä ja työllisyyden dynamiikasta. On ai- ka hämmästyttävää, että täällä näin voimallises- ti puolustetaan kivihiiltä energialähteenä. Ed. Skinnari sanoi, kuinka paljon kivihiili tuo tuloja sosiaalitoimelle. (Ed. Skinnari: Eihän täällä ole kukaan maininnut kivihiiltä paitsi sinä!) Turun seudun energia muun muassa taitaa tehdä reilun 200 miljoonan euron liikevaihdon, ed. Kanerva taitaa tietää paremmin, ja tuottaa liikevoittoa yli 20 miljoonaa euroa. Se on todellakin merkittävää, mutta kun me puhumme ilmastotavoitteista, niin eikö silloin muu Suomi — kun juuri ed. Lipponen täällä sanoi, että Helsinki elättää muuta Suomea — elätä ilmastopoliittisesti koko Helsinkiä, jos te ette lähde lainkaan mukaan näihin vihreisiin tavoitteisiin. Tästähän tässä nyt on kysymys, ja siihen suuntaan mennään.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannattaa muistaa, että maailmanlaajuinen talous voi hyvin lähteä uudelle kierrokselle. Silloin kaikki verotus-, talous- ja tulonsiirtokysymykset menevät uusiksi, ja se, mikä nyt on ainakin kaikissa tilanteissa totta, on, että köyhä maksaa aina kaikesta täyden hinnan. Välillisten verojen kokonaistaakka on se, mistä pitää puhua: palvelumaksut, energia- ja polttoaineverot ja siihen lisättynä myös arvonlisäveron korotus.

Veropohjaa on ohennettu ja heikennetty hyvin radikaalilla tavalla yhdessä vuodessa. Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot valtion kassassa vähenivät 5 miljardia euroa, joka on valtava summa. Eikä kaikki selity lamalla vaan sillä hyvätuloisten veroalella, jota te olette harjoittaneet jo pidemmän aikaa. Kyllähän tässä on aivan selvä kytkentä kelamaksun poistamiseen: kun toisilta kupataan, niin toisille annetaan.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lipponen kysyi, missä oli vihreä ministeri. Vihreä ministeri oli niissä neuvottelupöydissä, joissa haettiin hallituksen esitykseen tarkistus, joka turvaa ympäristötavoitteet, ja tähän lopputulokseen vihreät ovat hyvin tyytyväisiä.

Sen sijaan kysyisin ed. Lipposelta ja ed. Kumpula-Natrilta: Missä te olitte, kun sosialidemokraattinen valtiovarainministeri poisti turpeelta valmisteveron? Olitteko silloin tuomassa tätä kritiikkiänne esiin vai ette?

Ed. Laaksolla on ehkä osin valikoiva lähestymistapa tähän tuloerokysymykseen. Jos ette ota huomioon lainkaan takuueläkettä, jos ette ota huomioon lainkaan etuisuuksien sitomista indeksiin, jos ette ota huomioon lainkaan pienimpien päivärahojen korotuksia, niin varmasti voitte tulla tämän kaltaiseen johtopäätökseen. Mutta kun katsotaan hallituksen politiikkaa kokonaisuutena, siitä näkyy hyvin vahva sosiaalinen perusvire.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa, ed. Tynkkynen, nyt koskettelitte sitä asiaa, mihin me olemme toivoneet, että hallituksen esityksen lähetekeskustelussa olisi tullut selvyys. Meillä on käytössämme Palkansaajien tutkimuslaitoksen esimerkkiperheiden seuraavan vuoden talouden liikkumavara, ja se on positiivinen ainoastaan noille 100 000 eläkeläiselle, jotka saavat tämän hienon — kiitos, hallitus — hienon takuueläkkeen. Mutta meitä huolestuttavat myös ne yhdeksän kymmenestä eläkeläisestä. Meitä huolestuttavat ne lapsiperheet ja muut, joille indeksi ei kyllä tätä korvaa. Indeksistä tulee aina pikkuisen elinkustannuslisää, mutta ei se tämmöistä 200 euron vuosikorotusta asumiseen korvaa.

Mutta tästä pääministeri Kiviniemi lupasi, että näitä voidaan selkeyttää. Me tiedämme, että jotain selvittelyä on tulossa. Ollaanko niitä antamassa meille? Me haluaisimme ihan nämä faktat paperiin pöydälle, vaikka valtiovaroihin käsiteltäväksi, että tiedetään, miten paljon oikeudenmukaisuudesta tämä kokonaisuus budjetissa edes olisi koostunut.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ympäristötekoja ei voi tehdä pelkän porkkanan avulla. Siksi täytyy ohjata myös verotuksella ympäristötekoihin. Eli niin kuin siellä sanotaan, pitää rangaista silloin, jos ihmiset eivät osaa käyttäytyä muuten siihen suuntaan, mitä me kaikki yhdessä toivoisimme, kun olemme sitoutuneet siihen, että uusiutuvaa energiaa lisätään ja vähennämme päästöjä. Kaikki yhdessä olemme siihen sitoutuneet.

Ihmettelen sitä, että Helsinki nähdään metropolina, joka ei millään pysty siitä rakastamastaan kivihiilestä siirtymään uusiutuviin. Minun mielestäni tämä ei ole sen kokoluokan kaupunki, etteikö näin voitaisi tehdä, kun Tukholmakin jo suurelta osin lämpiää uusiutuvalla.

Ihmettelen sitä, että ihmiset täällä, etenkin vasemmalla, ajattelevat, että energiaa ei millään pysty säästämään. Siihen ei ikään kuin ihminen pysty vaikuttamaan. Totta kai asunto-osakeyhtiöt pystyvät tekemään energiainvestointeja, energiansäästöinvestointeja, tekemään korjausrakentamista, joka vähentää energiankulutusta. Siihen on kannustettu ja siihen annetaan porkkanoita samoin kuin annetaan porkkanoita uusiutuvaan siirtymiseen.

Ei ole oikein, että muu Suomi tekee ympäristöteot ja Pääkaupunkiseutu lämmittää kaukolämmöllä, joka on Suomen halvin lämmitysmuoto, eikä osallistu kustannuksiin.

Tällä hetkellä veroaste on 2,5 prosenttia halvempi niissä yhtiöissä, jotka saavat hyödyn myös ydinvoimasta ja muusta halvasta energiantuotannosta. Eli on se todella oikein, että myöskin tällaiset kunnat tai kaupungit osallistuvat jatkossa vähän oikeudenmukaisemmin tähän rahoittamiseen.

Mutta, jotta voisin täysin hyvällä sydämellä sanoa tätä ympäristöverotukseksi: Siinä oli mielestäni kaksi epäkohtaa, joista toinen hienosti korjattiin, se, ettei kivihiili saa kevyempää kohtelua kuin metaani. Se oikesi, mutta toinen erittäin suuri vääryys — sinänsä muuten pieni fiskaalinen vaikutus tällä asialla on — on se, että käyttövoimavero tulee biokaasua käyttäville autoille, autoille, jotka eivät tuota päästöjä.

Ed. Vilkuna on edellisellä kaudella lähes yksimielisesti kaikilta kansanedustajilta saanut allekirjoituksen siihen, että tämä käyttövoimavero poistetaan, ja se on poistettu. Ihmettelen, jos eduskunnan tahtoa tässä asiassa ei kuulla, kun näin hienosti muutettiin tämä ensimmäinen epäkohta jo silloin ennen hallituksen esityksenantoa. Toivon, että tämä asia muuttuu täällä eduskunnassa. Silloin voimme kaikki sanoa tätä ympäristöverotukseksi.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä ed. Kalmarin kanssa. Minäkään en oikein ymmärrä, minkä ihmeen takia biokaasuautoille ja hybridiautoille tulee tämä käyttövoimavero. Se on se kauneuskukkanen siinä.

Mutta ed. Kalmarille siitä, että hyökkäätte Pääkaupunkiseutua vastaan siitä, että käytetään kaukolämpöä. En oikein ymmärtänyt tuota argumenttia. Lämmitysmuotoja, totta kai, ollaan pitkällä tähtäimellä muuttamassa, mutta yhtäkkiä otetaan aika kovatkin lämmityskustannuskorotukset ilman, että niihin pystytään mitenkään vaikuttamaan. Ilman muuta yhteiskuntarakenteen kannalta kaukolämpö on ollut se järkevin mahdollinen lämmitysmuoto, mitä tämmöisessä kaupunkiyhteisössä on. En ihan ymmärtänyt nyt argumenttejanne.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella pahoillani, että keskusta jatkuvasti mollaa Pääkaupunkiseutua siitä, että meillä on erittäin energiatehokas sähkön- ja lämmöntuotanto. Esimerkiksi tällä hetkellä tämä huone, koko kaupunki, käyttää pelkästään maakaasua. Me olemme rakentaneet sen maakaasuputken Venäjältä ja maksaneet sen ja me käytämme sitä. Te, jotka haluatte polttaa puuta, niin miksi te ette polta sitä puuta sillä seudulla, missä se puu kasvaa, koska te ette ole yhtään miettineet, mitä kustannuksia, mitä päästöjä siitä tulee, kun se puu ajetaan tänne Pääkaupunkiseudulle vähintään 500 kilometriä.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kiitän kolmea aikaisempaa puheenvuoroa siitä, että ne osoittavat selvästi, että tämä hallituksen ehdotus on täysin laho. Se on häpeällisin ja epäonnistunein hallituksen esitys tällä vaalikaudella. Ensimmäinen ehdotus oli jo sellainen, että neljännesosalla saasteet, päästöt, lisääntyvät. Mikä ympäristöverouudistus sellainen on?

Täällä käydään kotitalouksien kimppuun epäoikeudenmukaisesti. Todellinen haittavero on sellainen, joka ohjaa käyttäytymistä. Nämä ovat kuitenkin verojen keräämistarkoituksessa vain tehty siten, että tulonjakovaikutukset ovat erittäin epäsosiaalisia. Te, hyvä hallitus, käytte pienituloisten kotitalouksien kimppuun ilman ympäristövaikutuksia. Te ette edes tunne niitä ympäristövaikutuksia.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tulen Suomen köyhimmästä kunnasta, luulen tietäväni, mitä ovat pienituloiset kotitaloudet. Ne eivät käytä fossiilisia polttoaineita siinä määrin kuin kotitaloudet täällä Pääkaupunkiseudulla. Totisesti kaukolämpöä voidaan käyttää, voidaan tehdä myös uusiutuvista, sitä voidaan tehdä jätteistä, joita syntyy ihan täällä Pääkaupunkiseudullakin, puuta ja muuta biomassaa voidaan kuljettaa rautateitse, sitä voidaan kuljettaa laivoilla, kaikki ovat vain tahtokysymyksiä. Ymmärrän, että investoinnit eivät tule hetkessä, mutta ne eivät tule koskaan, jos niihin ei kannusteta porkkanoilla ja ellei ole sitten myöskin vähän sitä keppielementtiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On todella vahinko, että ministeri Katainen, ministeri Pekkarinen ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki puuttuvat täältä. (Kokoomuksen ryhmästä: Ovat työtehtävissä!) Se on ikävä asia. Täällä puhuttiin aikaisemmin siitä, että on jätetty tämän asian esittely lähinnä oppositiopuolueen kansanedustajille, mutta samaan aikaan oli havainto kuitenkin ministeri Kataisesta tuolla kahvilan puolella, eli olisi ehkä ollut hyvä, että hän olisi ainakin käynyt täällä puhumassa tuossa alussa.

Arvoisa puhemies! Tämä lähtökohta, että on poistettu työnantajilta kansaneläkemaksu, on yhdenlaista sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Sitä ei ole poistettu sillä tavalla, että se olisi kohdistettu nimenomaan edistämään työllisyyttä. Se on ollut tällainen tasapoisto, kaikilta pois, ja tämä on sitten luonut tietysti epätasapainon valtion budjettiin ja sitä nyt energiaverotuksella pyritään tasapainottamaan.

Windfall-verotuksesta on ministeri Pekkarinen puhunut paljon täällä. Se on edelleenkin todellakin tuulen viemää. Sitä ei ole tullut, se tuuli ei tuonut sitä tähän saliin. Myös ydinpolttoaineen verotuksesta on ministeri Pekkarinen puhunut. Sekään asia ei kuitenkaan ole muuta kuin jäänyt puheenparrelle. Tämä asioiden esiin nostaminen ja sitten kuitenkin niiden eteenpäinviemisen jättäminen on ongelmallista.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu budjetin yhteydessäkin liikennepolttoaineista. Autoverotuksen muuttaminen hiilidioksidiperusteiseksi oli tietysti hyvä asia. Opposition puolelta silloin lähinnä arvostelimme sitä, että tuo vero ei ollut kyllin voimakkaasti sidottu hiilidioksidipäästöihin vaan se oli ehkä liiankin lievää tämä veron suhde. Nyt kumminkin palmuöljyn käyttö biodieselin raaka-aineena on sen tyyppinen tapa hoitaa polttoainekoostumusta, että se johtaa aina ja välttämättä erittäin suuriin hiilidioksidipäästöihin. Palmuöljyä käyttämällä ei koskaan saada todellista biodieseliä. Se rasittaa nimenomaan ilmakehää, kun hakataan ja tuhotaan suosademetsiä, ja tämä on ongelma, johon meidän on pakko reagoida. Näin kuitenkaan hallitus ei ole tehnyt. Se ei ole tähän asiaan puuttunut, ja biopolttoaineet tältä osin edelleenkin saattavat saastuttaa enemmän ympäristöämme kuin mineraaliöljystä valmistettu dieselpolttoaine.

Toinen asia, joka liittyy liikennepolttoaineisiin ja liikenteeseen, on kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimaveron toteuttaminen. Se on enemmän kuin vain haittaava kukkanen, se on vinoutuma, joka estää kehitystä hyviin liikennepolttoaine- ja liikenne-energiakäytäntöihin.

Mutta vielä maakaasusta, puhemies. Maakaasun asettaminen hiileen nähden ongelmalliseen asemaan on nyt pyritty muuttamaan tässä esityksessä. Näin olemme kuulleet. Kuitenkin hiilivuoto edelleenkin jatkuu nimenomaan maakaasusta kivihiilen suuntaan ja myöskin niin, että turpeen käyttö tulevaisuudessa on edelleenkin privilegio, sen asema on huomattavan edullinen. Nämä kaksi asiaa tekevät tästä hallituksen energiaverotusesityksestä epätasapainoisen. 6 prosenttia maamme energiatuotannosta valmistuu turpeella. Sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 prosenttia. Tämä luku kertoo ongelmasta enemmän kuin pitempi selvittely.

Maakaasua käytetään myös teollisuudessa erilaisissa prosesseissa, jotka on nimenomaan rakennettu maakaasun käytön varaan, muun muassa paperi-, puunjalostusteollisuus tätä käyttää. Esimerkiksi Stora Enson Kotkan-tehtaan, joka on siis myyty nyt pääomasijoittajayhtiölle, energiapohja on maakaasu, ja jos tämä hallituksen esitys tälläkin tavalla, kuin nyt on, toteutuu, niin tehtaan toimintaan tulee selvä haaste.

Mitä pitää tehdä? Ei voi muuttaa tätä maakaasua joksikin biopolttoainelähtöiseksi energialähteeksi, siihen ei ole teknisiä mahdollisuuksia, mutta on mahdollisuus tehdä nopeammalla tavalla energiaveropalautussysteemi kuin mikä on käytössä. Nyt on niin, että kun teollisuus maksaa näitä energiaveroja, niin ne ovat ikään kuin vuoden verran hallituksella lainassa. Ne pitäisi palauttaa nopeammin, koska tämä palautusautomaattihan on tehty teollisuutta suosivaksi ja se on jo olemassa olevaa totuutta. Se joka tapauksessa palautetaan, mutta se voitaisiin palauttaa nopeammin.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan en vieläkään menisi tätä energiaverotusta sanomaan ekologiseksi, vaikka on aivan selvää tietysti, että suunta sinänsä on oikea siinä mielessä, että energianlähteille pitää asettaa veroja silloin, kun niillä on ilmaston kannalta haitallisia vaikutuksia. Mutta miksi unohtaa turve tästä, joka on keskeinen tekijä? Ja niin kauan kuin tehdään näitä poliittisia energialähteitä ja niille annetaan privilegio, niin tämä energiaverotuslinja, mikä hallituksella on, ei ole tasapainossa.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Hyvin merkillepantavaa on se, että silloin, kun käsitellään todella isoja linjakysymyksiä ja myös arvovalintoihin liittyviä kysymyksiä, hallitus johdonmukaisesti kyllä loistaa poissaolollaan. Syytkin aina vähin erin alkavat tietysti paljastua. (Ed. Saarinen: Istuu kuppilassa!) 14. joulukuuta käsiteltiin talousarviota, joka on eduskunnan merkittävin kokous, budjettipäätöskokous — pääministeriä ei näkynyt koko täysistunnossa paikalla. No nyt alkaa tietysti vähin erin tulla julkisuuteen, mitä kaikkia paineita ja erilaisia asioita on tietysti matkan varrella ollut, mutta uskomatonta on se, että tämä Kataisen johtama nykyinen hallitus loistaa myös poissaolollaan täältä ja erityisesti valtiovarainministeri itse fantastisen esityksensä kanssa. Täytyy sanoa, että meillä on varmaan, erityisesti kokoomuksella, erinomaiset mainostoimistot ja ymmärtävä media, mutta kyllä on niin kuin käsittämätöntä, miten vähän kiinnitetään huomiota tällä hetkelläkin julkisten tiedotusvälineiden taholta siihen, että eduskunnassa käsitellään yhtä keskeisimmistä, myöskin yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta, verotukseen liittyvää asiaa.

Itse asiassa tämä hallitus on pannut täytäntöön ihan toisessa maailmassa tekemänsä veroratkaisut. Keväällä 2007 edellinen hallitus jätti erittäin hyvän talouden tälle porvarihallitukselle, ja siitä huolimatta, että vuonna 2008 maa järisi ja sukellettiin todella vakavaan finanssikriisiin, pantiin täytäntöön kaikki ne veronkevennykset, joilla kumulatiivisesti, 9 miljardilla, on murennettu veropohjaa. Ja pahinta on se, että sitten tästä veronkevennyksestä pääosa suunnattiin sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti. Erityisen vakavaksi tulee nyt tämä Kataisen hutaisu tammikuulta 2009, eli hän ilmoitti haastattelussaan ohi hallitusohjelman, että työnantajien kelamaksu poistetaan. Se tarkoitti 1 100 miljoonan euron suuruisten Kelan perusetuuksien siirtämistä talousarviosta riippuvaisiksi tässä vakavan talous- ja työllisyyskriisin tilanteessa, ja rahoitus oli hoitamatta ja selvittämättä.

Mihinkä sitten tämä fantastinen joukko Kataisen johdolla sitten ylsi? Lähdettiin markkinoimaan vihreää verouudistusta, jonka tavoite on nyt selkeästi löytää työnantajien kelamaksun poistumiselle uudet maksajat. Ja ne uudet maksajat ovat pääosin kotitaloudet, myös työttömyydestä kärsivät perheet, pientä eläkettä saavat, jopa 500 miljoonan euron edestä ensi vuonna. Minä pidän tätä edesvastuuttomana tässä vakavan talous- ja työllisyyskriisin tilanteessa.

Energiakysymystä voidaan tarkastella sisäisesti ja pohtia, mitä paineita meillä on uusiutuvan energiankäytön lisäämiseen, miten me otamme teollisuuden toimintaedellytykset huomioon, miten tuemme monia tärkeitä asioita, mutta tässä on ollut päällimmäisenä ajelehtiminen, rahan etsiminen ilman, että on ollut mitään. Sanotaan, että tämä läpeensä vihreä verouudistus on niin vihreästi valmistettu ja kokemattomasti ja hallitsemattomasti kuin olla ja osaa.

Täällä ed. Zyskowicz ja muut taitavasti käynnistivät tämmöisen lumekeskustelun ikään kuin sosialidemokraattien energialähtökohdista peittääkseen tämän vakavan mustan taustan, mikä tällä koko asialla on. Nimenomaan tätä moraalista krapulaa, joka rupeaa näkymään nyt porvarihallituksen taholla, on purettu pessimisminä, sosiaalisesti epäoikeudenmukaisen tasaveron toteuttamisena, sosiaalietuuksien leikkaukseen liittyvinä virityksinä ja eläkeiän alarajojen nostopuheina sen sijaan, että pitäisi oikeasti nyt katsoa, millä tavalla varallisuuden mukaan ja oikeudenmukaisesti veronmaksukykyä voitaisiin ottaa huomioon.

Meidän on syytä pysähtyä oikeasti sen tilanteen pariin, missä moni suomalainen perhe tänä päivänä on. Työttömyydestä kärsivät ovat erityisesti vaikeuksissa, mutta myös monet lapsiperheet ilman työttömyyttäkin. Asumisen kustannukset ovat nousseet, myös kansanterveysjärjestöt ovat vakavasti huolissaan tulo- ja terveyserojen kasvusta Suomessa. Muun muassa Suomen Sydänliitto kantaa erittäin vakavaa huolta terveyserojen kasvusta ja on muun muassa esittämässä sitä, että toteutettaisiin lääke- ja terveydenhuollon yhdistetty maksukatto esimerkiksi 600 euron suuruisena, koska meillä on, hyvät ihmiset, tässä hyvinvointivaltiossa ihmisiä, jotka eivät pysty lunastamaan lääkkeitään ja jotka joutuvat tinkimään terveysmenoistaan. Tässä on hyvä esimerkki: Eräs 60-vuotias sairaseläkkeellä oleva mies kertoi, että hänen eläkkeensä on 800 euroa kuukaudessa ja hänelle on tullut ilmoitus, että Kela nostaa nyt alle yhdellä eurolla eläkettä ja Valtiokonttori noin 14 euroa. Tällä hänen on käytännön arjessa pärjättävä näiden teidän tasaveroon tähtäävien veroesitystenne kanssa. Tässä suhteessa on todella katsottava, että valinnat ovat ideologisia ja arvovalintoja. Niille keisarin vaatteille on turha ripustaa vihreitä kulisseja. On nähtävä näiden päätösten läpi. Esimerkiksi tämä terveydenhuollon maksujen yhtenäinen katto, 600 euroa, maksaisi 50 miljoonaa euroa. Te ette toteuta edes pääomaveron nostoa 2 prosentilla, jolla tämä raha saataisiin noin 8-kertaisesti valtion budjettiin. Eli koko ajan veroratkaisuissa tehdään arvovalintoja, ja valitettavasti vakavalla tavalla myös valtiovarainministeri Kataisen ihaileman Baltian ja Viron mallin perään, tasaveron mallin perään, mutta uskon, että fiksut suomalaiset kyllä näkevät vielä tämän.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tarkkaan, ed. Rajamäki, teidän puheenvuoroanne ja mietin, koska te menette tämän lakiesityksen sisältöön ja niihin muutoksiin ja niihin kipeisiin kohtiin, mihin te haluaisitte muutoksia.

Minä panin merkille, että viime viikolla, kun talousarviota käsiteltiin täällä, joka toisessa puheenvuorossa käsiteltiin tätä energiaverouudistusta, ja ministeri Katainen oli kiitettävästi paikalla, kuten myöskin kyselytunnilla, jossa tämä sama asia on ollut esillä jo useamman kerran. Jäikö teiltä joku merkittävä asia häneltä kysymättä tai huomioimatta, kun nyt tämä sama teksti on kirjoitettu tähän lakiesityksen sisältöön? Puhuitte vain yleisellä tasolla, mutta mitä kritisoitte tämän lakiesityksen sisällön osalta, sitä jäin kaipaamaan.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki puhui vihreistä kulisseista. Hallituksen esityksessä korotetaan energiaveroja, mikä kannustaa tehostamaan energian käyttöä. Hallituksen esityksessä korotetaan fossiilisten polttoaineiden veroa, mikä kannustaa vähentämään niitä ja siirtymään kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin.

Oletteko te, ed. Rajamäki, sitä mieltä, että energian käytön tehostaminen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisääminen eivät ole vihreitä, vai mihin perustuu väitteenne, että tämä on vain vihreä kulissi eikä todellisuudessa ole vihreä verouudistus?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun näin merkittävää asiaa käsitellään, hallituksen taholta on perinteisesti parlamentarismia arvostaen esitelty näin merkittävät verouudistukset. Valtiovarainministerin vähintään pitäisi olla esittelemässä, mikä on tämä ratkaisu, jonka sisältöä hän vielä muutama viikko sitten mietti. (Ed. Saarinen: Aikaa on istua kuppilassa!) Taitaa olla vain silleen, ettei oikein ...

No, tämä taitaa olla isätön ja äiditön malli. Onneksi ed. Tynkkynen ikään kuin kokee, että hänellä on jotain sukulaisuutta tähän esitykseen, mutta hallituksen suhteen tämä tuntuu olevan kyllä vähän niin kuin liiton ulkopuolinen, hallitsematon lopputulos. Tältä osin kyllä sanon suoraan, että tämä käsittelytapa, millä hallitus tuo näin merkittävän asian, on edesvastuuton. Lähtökohtana on nimenomaan tämä miljardiluokan Kataisen hutaisu viime vuodelta, minkä suomalaiset tulevat kyllä fiksusti näkemään ensi vuonna.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Syy, miksi tänään käsitellään energiaverouudistusta, ei ole kaunis päästövähennysajatus, vaan se kelamaksun poisto, sillä päästöjen osaltahan tämä esitys oli menossa aivan väärään suuntaan, kun arviot, jotka oli tämän vaikutuksista tehty, olivat heikot, tai niitä ei ollut otettu huomioon. Vasta kun nämä nostettiin julkisuuteen opposition taholta, saatiin edes tämä pieni viilaus, jolloinka muun muassa maakaasun osalta siirrytään jaksotettuun verotuksen korotuskäytäntöön. Jos ei opposition puolelta tätä ylösnostoa olisi otettu, olisimme siirtyneet huomattavasti nykyistä enemmän päästöjä tuottavaan energiaverouudistukseen.

Meillä tarvitaan päästövähennyksiä. Sosialidemokraatit kannattavat niitä erittäin lämpimästi. Meillä on olemassa linjauksia, ja teemme myöskin oman mallin, joka sitten on verrattavissa hallituksen omaan. Mutta tällä hetkellä meillä on olemassa erinäköisiä keinoja, joilla sitten ohjataan käyttäytymistä.

Ensimmäinen kysymys on se, käytämmekö enemmän keppiä vai porkkanaa, käytämmekö enemmän keppiä yksityisille kotitalouksille lyömällä niitä, kun ne eivät välttämättä voi edes vaikuttaa omaan lämmitystapaansa. Miten teollisuus, käytämmekö enemmän investointeihin ym. tukia, jotta ne voisivat vaihtaa energiankäyttömuotojaan, vai iskemmekö heitä miljoonien lisäveroilla? Tämä on ensimmäinen valinta, jossa hallitus on ottanut linjan "keppi".

Toinen kysymys on se, että meillä on olemassa päästökauppa, joka tulee ohjaamaan meillä eri tavalla eri energiamuotojen käyttöä. Nyt tässä ongelmana on se, että meillä osa näistä energiamuodoista on joutumassa kahden ohjauskeinon kohteeksi: sekä päästökaupan kautta että tämän verouudistuksen. Miksi meillä joillekin energiamuodoille laitetaan kaksinkertainen ohjaus? Ymmärrän hyvin, että päästökaupan ulkopuolella oleville voidaan jotain toista ohjauskeinoa käyttää, koska ne eivät kuulu päästökaupan piiriin. Sitten meillä on vielä kolmas ohjauskeino, joka on tulossa tämän salin käsittelyyn huomenna, elikkä erilaiset tukimuodot.

Tästä koko kokonaisuudesta on hyvin sekava kuva tällä hetkellä. Mikä on näiden lopputulos, mihinkä suuntaan näillä kaikilla kolmella, jotka nyt menevät myöskin ristikkäin ja päällekkäin, lopputuloksessa päästään? Meille tulee huomenna syöttötariffit, meille tulee investointituet erillisenä pakettina ym., ja tästä kokonaisuudesta meille ei ole, kuten jo ydinvoimakeskustelussa olisimme halunneet, minkään näköistä tietoa.

Sitten tähän aikatauluun. Puolitoista vuotta on hallituksella ollut aikaa valmistella tätä esitystä. Ymmärrettävästi ministeriössä on kiireitä, ja sitä on varmaankin yritetty viedä eteenpäin, mutta kohtuuttomalta tuntuu, että sekä teollisuudelle että energiateollisuudelle jätetään kolme kuukautta aikaa näiden käytännön toimenpiteiden loppuun saattamiseksi, kolme kuukautta niihin investointeihin, joihinka energiateollisuus ja muu teollisuus yleensä vaatii sen kymmenen vuotta. Viimeksi eilen kävin hyötyvoimalaitoksella tutustumassa tilanteeseen, ja koko projekti on vienyt vähintään seitsemän vuotta. Nämä ratkaisut eivät voi toteutua kolmen kuukauden aikajaksolla.

Minä olen nimittänyt tätä koko uudistusta vihreäksi verouudistukseksi siitä syystä, että tämä on raaka. Tässä ei ollut huomioitu päästövähennyksiä, vaikka Vtt:n puolelta oli kerrottu, että kivihiili tulee ajamaan yli. Silti meinattiin tuoda se. Ei ollut huomioitu, vaikka pääministerikin lupasi, tulonjakovaikutuksia. Kaksi kolmasosaa sanotaan täällä, äsken ed. Sasi, vaikka tiedämme, ettei se pääty siihen, vaan teollisuus siirtää energiapuolelta sen suoraan kuluttajille, jotenka olemme lähellä 50—50-vaikutuksia. (Välihuuto) — Ja tästä on tulossa lisää.

Eikä tässä ollut vielä pohdittu myöskään työllisyysvaikutuksia. Erityisesti alueille, jotka käyttävät paljon maakaasua, tämä miljoonien lisäys noin kolmen kuukauden varoitusajalla on varsin hallitsematon, etenkin kun se palautusjärjestelmä toimii noin puolitoista vuotta myöhässä. Voin kuvitella, mikä on se työllisyysvaikutus muun muassa meillä Kymessä, missä maakaasun käyttö on suurta ja puolitoista vuotta vaikkapa 5 miljoonan ylimääräinen kustannus, laina valtiolle, teollisuuslaitoksella, missä on satoja työntekijöitä, jotka ovat nyt jo olleet irtisanomisen ja lomautusuhkan alla.

Tämän syyn elikkä kelamaksun poiston työllisyysvaikutuksia ei ole tässä salissa käyty kertaakaan läpi. Kuinka monta uutta työpaikkaa saatiin sillä, että kelamaksu poistettiin? Kuinka monta työpaikkaa saatiin edes pidettyä sillä, että kelamaksu poistettiin? Semmoista laskelmaa minä en ole ainakaan nähnyt, ja tiettävästi semmoista ei siis välttämättä ole olemassakaan. Nyt siis tälläkin voidaan ainakin alueellisesti katsoa olevan varsin heikentäviä vaikutuksia jopa työllisyyteen erityisesti alueellisen näkökulman puolelta.

Tässä meillä on hyvin erilaiset ajatukset siitä, mikä on kohtuullinen lisäys kotitalouksille ja mikä ei. Äsken kokoomuksen puolelta kuultiin, että 250—400 euroa on ihan kohtuullinen lisäys per kotitalous. Tästä olemme, ihan perusteista, hyvin eri mieltä. Meidän mielestämme 250—400 euron lisäys kotitalouksille ei ole kohtuullista, ja siitä syystä meillä on hyvin erilaisia versioita tehdä sitä säätämistä myöskin tämän energiaverouudistuksen osalta niin, että kohtuullisuus veronmaksukyvyn mukaan tulee myöskin huomioitua.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kommenttina tähän kelamaksun poistoon. Minä luulen, että yhtään ainutta työpaikkaa ei varmasti syntynyt tällä poisto-operaatiolla. Mutta se, mikä siinä tilanteessa saattoi todella toteutua, oli se, että jäi lomauttamatta ja jäi lakkauttamatta vakansseja juuri tästä syystä, parhaimmissa tapauksissa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta oli tärkeää saada terveisiä myös alueelta, Kymenlaaksosta, jossa maakaasulla on merkittävä osuus ja investointeja on tehty nimenomaan ilmastonäkökulmasta vaihtamalla kivihiiltä maakaasuun. Tässä on tämmöisiäkin lukuja esitelty, joista olisi tärkeä saada ajankohtaista keskustelua, miksi näin on valittu, kun kerrotaan, että kun tämä maakaasukorjaus nyt tehtiin julkisen keskustelun paineessa, jossa oppositiolla oli minusta ansiokas osansa, niin me menetämme verotuloja nyt 200 miljoonaa euroa neljässä vuodessa. Jos me olisimme ostaneet vastaavan määrän päästöoikeuksia, se olisi ollut 60 miljoonaa euroa. Kun ed. Petri Salo täällä hallituksen uskollisena soturina sanoi, että kaikki on selvää, niin ei tämä ainakaan ole minulle tullut vielä missään budjettikeskustelussa esille eikä ole ollenkaan selvää, mutta valiokunta varmaan perehtyy myös tähän näkökulmaan.

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! I Finland vill vi kunna leva klimat- och miljösmart. Miljön och det finländska landskapet har alltid varit viktigt för oss finländare och jag är övertygad om att det kommer att förbli så framöver också. Förslaget om ny energibeskattning utgör en viktig del av klimatpolitiken, en politik där vi alla är delaktiga.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on tarpeellinen ja joillekin se on erityisen haastava. Korotusten taustalla on hallituksen päätös työnantajien kansaneläkemaksun poistamisesta siis päätöksellä, jolla on ollut erittäin myönteiset vaikutukset kunnissa ja yrityksissä, joissa on työntekijöitä. Päätösten mukaan kansaneläkemaksun poistuminen rahoitettaisiin fossiilisten polttoaineiden verotusta korottamalla, siis vihreällä verovaihdolla. Päätöksen yhteydessä hallitus päätti myös maatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn verojen kompensoimisesta, koska ne eivät hyötyneet kansaneläkemaksun poistosta tai hyötyivät erittäin vähän. Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että polttoöljyn verokorotus palautetaan maataloudelle ja kasvihuone-elinkeinolle. Sen sijaan vastaavaa palautusjärjestelmää ei ole sähköveron osalta, joka lähes kolminkertaistuu eikä polttoturpeen osalta. Minä sain tänään Ptt:n uudet laskelmat, uuden tutkimuksen, joka osoittaa, millä tavalla tämä lakiesitys käsittelee ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Se korottaa niitten energiaveroja noin 3 miljoonalla eurolla eli varsin paljon. Esimerkiksi se veronkorotus vaihtelee tuhansista euroista aina yli 100 000 euroon. Meillä on olemassa semmoinen järjestelmä, kun energiavaltaisille yrityksille veronpalautusjärjestelmä, mutta ongelma siellä on, että palautettavan veron vähimmäismäärä on niin suuri kuin 50 000 euroa vuodessa ja se on ammattimaisten kasvihuoneviljelijöiden osalta aivan liian korkea. Aikaa on tehdä lainmuutos tähän, koska palautus tapahtuu vasta vuonna 2012.

Arvoisa puhemies! Uutta energiaverotusta koskevan lakiehdotuksen hyväksyessään hallitus hyväksyi ruotsalaisen kansanpuolueen aloitteesta yksimielisesti ponnen, jossa todetaan hallituksen tarkastelevan sähköveron korotuksen vaikutusta maataloudelle ja kasvihuone-elinkeinolle ja seuranta on välttämätöntä. Jos me haluamme syödä jatkossakin suomalaisia vihanneksia ja yrttejä, meidän on tarkoin seurattava tilanteen kehittymistä ja myös muuttaa tätä energiavaltaisille yrityksille varapelotusjärjestelmä, jos tarve on.

Värderade herr talman! Jag vill också lyfta fram det inhemska långsamt förnyelsebara bränslet torv, som sysselsätter 12 000 personer i Finland och värmer upp en miljon finländska hushåll. Trots det använder vi endast hälften av den årliga tillväxten av torv. Torv ska naturligtvis utvinnas ansvarsfullt på redan dikade marker. Det kan inte vara så att vi gladeligen accepterar användning av olja, stenkol och naturgas därför att de alla är importerade och vi inte behöver se följderna av utvinningen. Utan samförbränning av torv och flis har vi inte en chans att uppnå våra mål att öka den förnyelsebar energi till den nivå vi eftersträvar.

Till sist, pengar till stödet av förnyelsebar energi måste garanteras. Kemera-stödpengarna har i flera års tid tagit slut för tidigt och därför lever både oro och irritation hos såväl entreprenörer som skogsägare. Viljan att öka produktionen är stor, till exempel när det gäller skogsflis från unga gallringsskogar. Garanterad finansiering ger trovärdighet, månader av väntan föder tveksamhet.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä moni asiantuntija, pääosa talous- ja työllisyysasiantuntijoista, on ollut sitä mieltä, että kelamaksun poisto oli hehtaaripyssy, paljon tehokkaampaa työllisyyden kannalta olisi ollut täsmäohjata tukia eri investointien, energia- ym. teollisuuden vahvistamiseen.

Kuntatalouden osalta sosialidemokraatit esittivät sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen valtionosuuksien nostoa 400 miljoonalla eurolla. Se olisi ollut paljon parempi asia kuin tämä ratkaisu, jonka rahoitus hallitsemattomana on jopa toiminut meidän metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä heikentäen. Hallitushan teki hätäpäissään jo viime vuonna 180 miljoonan euron energiaverojen noston, joka nimenomaan heikensi muun muassa metsäteollisuuden pärjäämistä. Eli kyllä tässä tämä ajelehtiminen on näkynyt loppuun saakka.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen energiaveropäätöksellä on tarkoitus kerätä valtiolle lisää verotuloja, joilla katetaan ne veromenetykset tai tulomenetykset, jotka valtiolle aiheutuivat kansaneläkevakuutusmaksun poistamisesta. Elikkä Kansaneläkelaitokselle tullaan maksamaan korvausta siitä, kun kelamaksu poistettiin, tavallisten kansalaisten verotusta kiristämällä, ja energiaverotuksen kiristäminen on yksi tapa tässä tätä aukkoa paikata.

Täällä on puhuttu tästä vihreästä verouudistuksesta. Minä en ole lainkaan vakuuttunut, että tässä kovin paljon vihreyttä on. Maakaasun verotuksen jaksotus johtaa joka tapauksessa maakaasun hinnannousuun ja maakaasun käytön vähentämiseen, ja maakaasu on kumminkin selvästi pienempipäästöistä kuin esimerkiksi kivihiili ja eräät muutkin, esimerkiksi öljypohjaiset polttoaineet. Tämä tulee johtamaan siihen. Se on aivan kiistaton tosiasia.

Eilen viimeksi vierailin eräällä tehtaalla, joka käyttää maakaasua prosessissa ja lämmityksessä, ja siellä laskettiin, että maakaasun veronkorotus merkitsee heille 140 000 euron lisäkulua. On selvää, että kovin paljon näitä lisäkuluja ei oteta vastaan tai sitten ruvetaan vähentämään henkilöstöä, jostain karsitaan kuluja, koska myöskin tämä ala, jonka piiriin kuuluvassa tehtaassa kävin, on varsin kilpailtu. Elikkä tällä ratkaisulla on hyvin monia vaikutuksia ensinnäkin joittenkin teollisuudenalojen kilpailukykyyn ja siihen, mitenkä sitten työllisyys toimii, ja myöskin siihen, miten kotitaloudet selviävät.

Tässä hallituksen esityksessä on mielenkiintoinen kohta, kun tämän vaikutuksia arvioidaan. Täällä todetaan muun muassa näin: "Arvonlisäveron kokonaistuotto ei kasvaisi ehdotettujen muutosten seurauksena." Kun tätä rupeaa miettimään, niin on tietenkin selvää, että eivät ne Suomen miljoona köyhää, joittenka rahat menevät kaikki jokapäiväiseen kulutukseen, pysty tietenkään, kun he maksavat nämä kohonneet energiaverot, enää lisäämään muuta kulutusta. Mutta ne neljä miljoonaa suomalaista, joitten tulot eivät mene kokonaan ja suoraan kulutukseen, tuskin vähentävät tämän energiaveron nousun johdosta muuta kulutusta, ja tämä tulee nostamaan myöskin arvonlisäveron tuottoa huomattavasti, mitä näissä laskelmissa, mitä valtiovarainministeriö esittää, ei ole lainkaan tuotu esille. Elikkä varmasti tämä tuotto on huomattavasti suurempi, kun lisätään se arvonlisäveron osuus tähän kokonaistulokseen, mitä tässä hallituksen esityksessä on valtiolle ennakoitu lisätuloja tulevan.

Kotitalouksien kustannukset nousevat kiistatta: Valtiovarainministeriön esityksen mukaan öljylämmitystalossa 251 euroa keskimäärin vuodessa, sähkölämmitystalossa 249 euroa vuodessa, ja kaukolämmitystalossa käytetään 174—259 euroa vuodessa, kun tämä siirtymäkausi on mennyt ohi, ja 75 neliön kerrostaloasunnossa on arvioitu vaikutuksen olevan 72—99 euroa vuodessa. Elikkä kyllä tällä melkoiset vaikutukset on asumiskustannuksiin, ja asumiskustannusten nousuhan koskee kaikkia.

Kun täällä on puhuttu siitä, että voidaan vaihtaa lämmitysjärjestelmiä ja sitä kautta säästää, niin minä vaan kysyn, mitenkä vuokralla asuva ihminen voi vaihtaa lämmitysjärjestelmää, kun kiinteistön omistaa ja asunnon omistaa joku toinen. Ei se vuokralainen voi mennä vaihtamaan sitä lämmitysjärjestelmää eikä voi vaikuttaa siihen, millä sitä lämmitetään, ja tuskin vuokranantaja ottaa omalle kontolleen sen, että lämmityskustannukset, energiakustannukset, nousevat. Ne tulevat vuorenvarmasti vuokriin, ja se tulee nostamaan asumiskustannuksia, eikä ole niin, että se nostaisi vaan prikulleen sen määrän, mitä tämä vero vaikuttaa, vaan se tulee nostamaan niin, että se varmasti saa ne omansa pois. Näitä on satojatuhansia ihmisiä, ja tätä puolta ei ole lainkaan tässä hallituksen esityksessä arvioitu.

Elikkä kyllä minun mielestäni tässä on melkoinen tulonsiirto tehty, ja näyttää siltä, että tänä päivänä, niin kuin täällä on todettu, kun kaikki puhuvat, että tämä on ilmastonmuutokseen perustuva tai ympäristösyihin perustuva, vihreyteen perustuva, kaikki menee läpi. 1990-luvun jälkeen, kun perusteltiin huonoja ratkaisuja työllisyysperustein, kaikki oli aina hyväksyttävä, kun sanottiin, että tämä parantaa työllisyyttä, tämä vaikuttaa työllisyyteen. Nyt ympäristö on tässä samassa asemassa. Kun se sanotaan, niin kaikki muutokset menevät läpi, vaikka niillä ei olisi suoranaista vaikutusta ympäristöön.

Esimerkiksi Tampereen seudulla tämä tulee nostamaan energiakustannuksia ja on pelättävissä, että tämä tulee vähentämään siellä maakaasua ja jonkin verran saastuttavampaa energiatuotantoa tulee silloin tilalle, mistä energiaa tehdään, enkä pidä tätä siinä mielessä kyllä millään tavalla vihreänä energiavaihtoehtona, vihreänä uudistuksena, vaan tämä on tulonsiirto tavallisilta veronmaksajilta teollisuudelle ja omistavan luokan hyväksi.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään monissa puheenvuoroissa mielestäni aivan oikein todettu, että tämän verouudistuksen lähtökohta on ollut taloudellinen tarve. Syy on fiskaalinen. Ongelmana on ollut se, että hallitus kelamaksun poistamalla kaivoi valtion tuloihin erittäin ison kuopan ja haluaa nyt täyttää sen nopeasti muun muassa kotitalouksien ostovoimaa leikkaamalla.

Oikeaoppinen elvytys on nopeaa, tehokasta, täsmällisesti kohdennettua ja väliaikaista. Hallitus markkinoi tätä kelamaksun poistoa tehokkaana elvytystoimena. Sitä en tiedä, kuinka tehokas se on ollut, mutta nyt kun talousnäkymät ovat muuttuneet valoisammiksi, niin eikö oikeaoppista toimintaa olisi palauttaa kelamaksu? Oikeaoppisessa elvytyksessä lähdetään nimenomaan siitä, että toimenpiteet ovat väliaikaisia.

Kansalaistemme ostovoima on ensi vuonna putoamassa nollaan, näin osoittavat Veronmaksajain Keskusliiton laskelmat. (Ed. Kuoppa: Miinukselle!) — No, voi mennä miinuksellekin. — Ostovoimaa nakertavat erityisesti nyt ehdotetut energiaverojen korotukset ja heinäkuussa voimaan tulleet arvonlisäveron korotukset. Talouskasvu ensi vuonna on siis paljolti vientikysynnän varassa, ja täytyy vaan toivoa, että vienti vetää.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan energiaverotuksen muutokset lisäisivät öljy- ja sähkölämmitteisessä pientalossa asuvan kotitalouden asumiskustannuksia keskimäärin noin 20 eurolla kuukaudessa. Kaukolämmitteisessä pientalossa tämä kustannustennousu olisi noin 15—20 euroa kuukaudessa. Kun esimerkiksi alkoholiveroa tai makeisveroa korotetaan, niin kansalaisilla on mahdollisuus pienentää kulutustaan, mutta miten on esimerkiksi sähkölämmitystä käyttävän omakotitaloasujan laita? Mielestäni tällaista mahdollisuutta ei juurikaan ole, tai jos on, niin mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Jos on varaava takka, niin voi toki lisätä puulämmitystä. Mutta jos kaikki tekisivät näin, niin seurauksena olisi runsas määrä savukaasuja ja pienhiukkasia. Toisaalta, jos ihmiset alkavat rajusti säästää sähköä sulkemalla ilmastointia tai laskemalla lämpötilaa, niin uskon, että seurauksena on takuuvarmasti kosteusvaurioiden lisääntyminen ja tätä kautta tästä aiheutuva suuri lasku.

Ed. Kuoppa viittasi siihen, että ei ole myöskään helppoa muuttaa lämmitysmuotoa. Vuokralaisella siihen ei ole mitään mahdollisuutta, mutta eipä se ole erityisen helppoa kyllä omistusasunnossakaan. Esimerkiksi maalämmön käyttöönotto omakotitalossa vaatisi noin 15 000—20 000 euron investoinnin. Tällaisia rahoja nyt vaan ei yksinkertaisesti kaikilla ole, eli on siis pakko maksaa kasvava sähkölasku.

Mitä sitten tulee energia- ja ympäristöveroihin, niin mielestäni on aivan oikein, että verotuksella tuetaan ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästöön kannustaminen ja energiatehokkuuden lisääminen ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Mielestäni on myös hyvä periaate se, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on valmisteltu kiireellä. Sen tulonjako- tai muita vaikutuksia ei ole millään tavalla selvitetty, ei myöskään tuottovaikutuksia, joihin myöskin ed. Kuoppa viittasi. Tämä tulee todellakin lisäämään arvonlisäverotuottoja merkittävästi, mutta näistä ei ole mitään mainintaa perustelutekstissä. Tällainen energiaverouudistuksen rakennemuutos tulisikin toteuttaa tiettyä, esimerkiksi kolmen vuoden siirtymäkautta käyttäen. Jos se tehtäisiin näin, niin tämä mahdollistaisi oikeudenmukaisen ja hallitun muutoksen sekä energiankäyttäjille että -tuottajille.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat! Täällä on paljon puhuttu tästä kivihiilestä ja maakaasusta, mutta joku tietää varmaan tarkankin lukumäärän, kuinka paljon Suomessa on kevytöljyllä lämmittäviä omakotiasujia, ovat sitten eläkeläisiä ja mitä tahansa, pienyrittäjiä. Jotenkin loukkaa sekin, että koko ajan on haluttu puhua vaan kivihiilestä ja maakaasusta ja sitten yhtäkkiä köyhistä, että nämä köyhille tai huonotuloisille kompensoidaan, niin kuin valtiovarainministeri Katainen täällä jatkuvasti on höpöttänyt. Todellisuudessa tämä koskettaa, niin kuin kaikki tietävät, valtavaa osaa kotitalouksia ja kansasta, myös kaupungeissa asuvia sitten erilaisina vuokrankorotuksina.

Mutta tosiaan tämä epärehellisyys ulottuu myös turpeeseen. Tässä jatkuvasti tulee täysin väärää tietoa. En tiedä, onko nämä sitten Vtt:n tutkimuksia kanssa. Yliopistotutkimuksia täällä ei noteerata nimittäin ollenkaan. Esimerkiksi tässä vähän aikaa sitten, puolitoista pari vuotta sitten, Jyväskylän yliopistolta tuli mainio tutkimus, josta ilmeisesti kompleksiensa vuoksi ministeri Pekkarinen ei ole omaksunut mitään. Siellä, arvoisa puhemies, todistettiin, että Suomessa psykologisesti täysin väärin verotetaan energiaa. Nimittäin nyt kun puhutaan tasaverosta, kun SDP:kin on jo herännyt siihen, että tasavero pannaan joka paikkaan, niin energiaveroissa ja sähkössä ja vastaavissa se on näkynyt koko ajan. Nämä välistävetoverot, kaikki siirtomaksut ja muut vastaavat, ovat yli 50 prosenttia näistä jutuista olleet.

Tutkijat ovat täysin sitä mieltä, siis Jyväskylän proffat, että tämä on täysin väärää politiikkaa, tämä niin sanottu vihreä verouudistus tai mikä verouudistus tämä nyt onkaan. Ehkä se vihreä kuvastaa sitä, miten kansakin tuntee vihreä-sanan: täysin vielä kykenemätöntä eikä ikivihreäksi ainakaan jää, koska tämähän on periaatteessa psykologisesti samaa epäoikeudenmukaisuuden, tavallaan epätoden, levittämistä, mitä on ollut tämä koko kansan kasvattaminen vähempään energian kulutukseen. Eli Jyväskylän tutkimuksen mukaan, proffien mukaan, ja meikäläisenkin mukaan täysin väärää psykologiaa on hokea ihmisille, että kuluttakaa vähemmän, ja samalla nostaa niitä kiinteitä maksuja, joita ei voi itse vähentää ollenkaan. Tämä hallitus on koko ajan ollut aika epärehellinen, hyvinkin epärehellinen tässä jutussa. Tämä "vihreä verouudistus" näissä asioissa on tavallaan niitti sille, kuinka ei missään nimessä saisi fiksua kansaa yrittää höynäyttää median avustuksella siinä, että tämä on joku todellinen uudistus.

Todellisuudessa Suomessa tutkijat ovat ajat sitten Tieteen Kuvalehdessä ja muissa näyttäneet, että esimerkiksi kevyen polttoöljyn poltossa hyötysuhteet ovat olleet jo 1980-luvun lopulta sellaista 85—95:tä, siis että meillä on älyttömän puhdasta se, mitä sieltä hormeista ja savupiipuista tulee, kun käytetään kevytöljyä. Silti yli puolta miljoonaa suomalaista rangaistaan siitä, että he käyttävät. Ja tästä, siis dieselverosta eikä kevytpolttoöljystä, ole puhuttu oikeastaan mitään näissä keskusteluissa, ainoastaan maakaasusta ja öljystä. Eli on yritetty höynäyttää tavallaan hyvin suurta osaa kansalaisista, joita tämä koskee, noin 250—350 eurolla vuodessa. Tämä oli Jyväskylän yliopiston tutkimus. Toinenkin Jyväskylän yliopiston tutkimus muuten tuli silloin pari vuotta sitten.

Kun tutkittiin puoluekarttaa, niin todettiin, että Suomen äärioikeistolaisen puolue, puhemies, on Rkp sillä lailla Ruotsin mallin mukaisesti ja sitten kokoomus. Mutta silti media ja meidän, voisiko sanoa, nyt kun oli Ruotsissa vaalit, tämä jonkinlainen jästipäisyys jatkaa vanhojen käsitteitten hokemista eikä usko kunnon tutkimuksia. Tosiaan Vtt:ltä tilattuja tutkimuksia, kun ne ovat poliittisesti tarkoitushakuisia, uskotaan. Sitten vedotaan ihmisiin kumminkin vihreällä verouudistuksella: nyt kulutatte vähemmän ja muutatte käyttäytymistapoja. Vaikka täällä ed. Tynkkynen hokisi mitä, että filosofisesti uudistetaan, toimitaan psykologisesti täysin väärin, järjettömästi ja kansaa ja ihmisten tietoisuutta halveksien, ja se on tämän koko jutun ehkä ylivoimaisesti pahin moka.

Sitten sanotaan, että EU vaatii, mutta sekin on hylätty meidän mediassa. Sen uskon, että kansanedustajat eivät jaksa ottaa siitä selvää, mutta EU itse on antanut Suomelle erityisluvan vähemmän verottaa kevyessä polttoöljyssä, dieselissä, kivihiilessä ja muissa. Arvatkaa minkä takia, jollette tiedä? Sen takia, että Suomi on pimeä, kylmä ja iso maa. EU:lta on erikoispoikkeuslupa Suomelle vähemmän verottaa näissä, ja silti tämä hallitus koko ajan on tavallaan syyllistänyt myös EU:n näissä asioissa, jollei sitä vanhaa, niin tulevaisuudessa EU rokottaa, läpä, läpä, läpä. Eli minkäänlaista rehellistä vastuuta rehellisillä tiedoilla tämä hallitus tästä uudistuksesta ei ole mitenkään ottanut.

Vielä hyvin lyhyesti voisi sanoa, että tämä hallitus tosiaan on liian tiukasti ollut kiinni tässä nelivuotishallitussopimuksessa. Arvoisa puhemies! Jotkut konsulttifirmat ovat muuttaneet nimikkeitä näille. Kun aika aika nopeasti menee, niin hallitus on koko aika siitä jäljessä, ja konsulttifirmat ovat antaneet eri ministereille suuhun uusia nimityksiä näille, mitä te nyt sitten olette meille kauppaamassa. Tätä se on. Esimerkiksi nyt kun Yle oli vaikeuksissa, niin samaan aikaan tämän vuoden alkuun, arvoisa puhemies, jollette ole huomannut, tuli ruotsinkielinen aamu-tv, joka maksaa kymmeniä miljoonia. Hups, ja sitten ihmetellään, mistä saataisiin Ylelle kymmeniä miljoonia rahaa, kun Yle on vaikeuksissa. Tämä hallitus teki sen päätöksen, että ajoi tämänkin läpi. Se oli vaan siinä teidän sopimuksessanne, että keskusta ja kokoomus saavat ne hyvät juttunsa eli vähentävät kaikilta suurituloisilta ja muuta vastaavaa. Silloin kiltti Rkp tanssii, kun annetaan sillekin tuommoista. Ja koko ajan höykytetään kansaa.

Samanlainen, niin kuin sanoin, on tämä verouudistus, oikeastaan kaiken pohjanoteeraus siinäkin, että vielä se tavallaan vääristää senkin, kun ihmiset ihan oikeasti haluaisivat pelastaa maapalloa ja muuttaa käyttäytymistään, niin sitten tehdään tämmöinen todella ihmisarvoa alentava, törkeä, vääristelevä, jopa kykenemätön, kyvytön mukamas-uudistus, joka ei ole mitään muuta kuin veron siirtämistä toiseen paikkaan, kun on hukattu ne miljoonat muualle.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä oleva energiaveropaketti on todella moniulotteinen. Se koskettaa energiapolitiikkaa, veropolitiikkaa, tulonjakopolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, liikennepolitiikkaa ja ehkä monia muitakin. Kun sen vaikutus ja merkitys ovat näin suuret, olisi kyllä ollut täysin kohtuullista, että ministerit olisivat olleet täällä vastailemassa kysymyksiin ja perustelemassa näitä valintoja. Mutta näin nyt ei ole. Hallitus on esityksensä antanut ja pitää siitä tietysti kiinni, eikä piiruakaan saa muuttaa, niin kuin nykyisin menettely tahtoo olla.

Energiapolitiikan suhteen tämä esitys pyrkii, niin kuin perusteluissa sanotaan, vaikuttamaan energiansäästön tehostamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Nämä ovat ihan oikeita tavoitteita. Niihin pitää pyrkiä ja on eri selonteoissa ja yhteyksissä aikaisemmin jo eduskunnassa sitouduttu. Myös vasemmisto on sitoutunut, niin kuin omakin ryhmäni. Miten tämä sitten tapahtuu ja toteutetaan onkin kysymys, joka aiheuttaa kovasti erimielisyyksiä. Täytyy kyllä todeta, että sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton suunnalta ei ole mitään selkeää vaihtoehtoa tullut, miten tämä homma hoidetaan, mutta toivottavasti se vielä sitten kuullaan ja nähdään vastalauseessa tämän energiapolitiikan ja veropolitiikan osalta.

Veropolitiikalla voidaan todella ohjata kulutusta tietyiltä osin siihen suuntaan, mihin halutaan. Tässä nyt halutaan varmasti, niin kuin tuossa totesin, ohjata energiansäästöön, energiatehokkuuden lisäämiseen, mutta onnistuuko se tällä esityksellä, se on iso kysymys. Joka tapauksessa tapahtuu esimerkiksi lämmitysjärjestelmän osalta niin, että monen miljoonan ihmisen on mahdoton muuttaa nopeassa aikataulussa, ehkä edes koskaan elämänsä aikana, lämmitysjärjestelmäänsä niin, että voisi säästää energialaskussaan ja saada ohjattua kulutusta siihen suuntaan, mihin pyritään. Kaukolämmössä se on päättäjistä kiinni: miksi vihreät ja kokoomus eivät Helsingissä tee sellaisia päätöksiä, jotka johtaisivat tähän, vaan nyt rankaisevat ihmisiä, jotka ovat sidottuja tiettyyn järjestelmään. Maaseudulla on monessa paikassa sama tilanne, vaikka siellä vähän väljempää on valintojen suhteen. Eli tämä on rahastus tältä osin, ainakin pitkän aikaa, mutta ehkä tähän suuntaan on mentävä.

Toisaalta sitten kysymys on siitä, miten ne ihmiset, joita tällä nyt rangaistaan, pystyvät maksamaan nuo kasvavat energialaskut. Siitä hallitus on osin pitänyt huolta köyhimpien ihmisten osalta etuuksien sitomisella indeksiin ja toisaalta takuueläkkeellä, joista on annettava tunnustus ja kiitos. Mutta siitä huolimatta meille jää iso määrä, satojatuhansia ihmisiä, jotka joutuvat olemattoman pienistä tuloistaan maksamaan tämän lisääntyvän asumiskustannuksen, joka syntyy kaikille. Tätä puolta tässä on pidettävä yhtenä suurimmista ongelmista. Meillä siis köyhyyttä kärjistetään tällä uudistuksella, kun se näin viedään läpi.

Tässä on takana sitten tämä kelamaksun poistaminen, joka oli kyllä mielestäni toteutetulla tavalla virhe, siksi sitä vastaan äänestin. Se oli hajakylvöä. Miljardi heitettiin hajakylvönä työnantajille, niillekin, joilla ei ollut minkäänlaista vaikeutta maksaa tuota maksua, ja toisaalta sitten esimerkiksi kuntien osalta annettiin kaikille kunnille tuo kevennys kuntien taloudesta riippumatta. Se olisi pitänyt antaa kohdennettuna valtionosuusjärjestelmän kautta niille kunnille, jotka ovat suuressa ahdingossa, eikä antaa niille, jotka ovat hyvässä taloudellisessa asemassa, samaten yritysten osalta. Rikkaimmat, suuret kauppakeskukset muun muassa, saivat sen helpotuksen, mutta eivät työllistä yhtään lisää, mutta henkilöstönsä lomauttanut pienyritys ei saanut siitä mitään hyötyä, koska ei ollut palkkamenoja sillä ajalla, ja silloin meni hyöty ihan väärään suuntaan. Eli kelamaksua ei olisi pitänyt näin poistaa, tuossa talouden tilanteessa varsinkaan, vaan ne varat ohjata köyhimmille kunnille ja niille yrityksille, jotka ovat vaikeuksissa, ja uusiutuvan energian edistämiseen. Näin olisi ilmastopolitiikkaakin varmasti viisaammin hoidettu.

Herra puhemies! Täällä hallituksen esityksen perusteluissa on näitä vaikutuksia, ja kun lukee sivulta 43 yhteiskunnalliset vaikutukset, on pakko hämmästyä. Kotitalouksien osalta on kymmenkunta riviä tekstiä, kuljetus- ja logistiikka-alan osalta viisi riviä, teollisuuden osalta viisi riviä, palvelualaa toiset viisi riviä, harrasteilmailua pohditaan vajaa kymmenen riviä. Juuri nämä vaikutukset pitäisi arvioida paljon paremmin kuin hallitus on tehnyt. Miten tämä kohdistuu eri väestönryhmiin, mitkä ovat vaikutukset hintakehitykseen, ketkä joutuvat maksamaan, ketkä kärsivät, ketkä hyötyvät? Nämä selvitykset tästä hallituksen esityksestä puuttuvat lähes täysin. Eli tämä on kelvottomasti tältä osin valmisteltu, hätäisenä, koska taustalla oli tuo kelamaksun poisto, joka pitää nyt kiireesti korvata, koska se nyt tänä vuonna otetaan täydellisesti valtiolle uutena velkana ja velkakehitys on aivan hirvittävä tässä maassa. Nyt sitten siirretään se näin kotitalouksien maksettavaksi, ja kunnatkin maksavat tästä kelamaksun poiston hyödystä, joka hyöty niille oli hallituksen esityksen mukaan silloin taannoin 177 miljoonaa — ei 250:tä, niin kuin on väitetty — ja siitä 177 miljoonastakin nyt osa kerätään kunnilta energiaverojen kiristyksenä. Eli eivät tässä kunnatkaan nyt juhli tällä, ja siitäkin meni suurin hyöty rikkaimmille kunnille. Eli kyllä tämä kokonaisuus on hataralla pohjalla.

Maaseutuvaikutusten arvioinnista viime keväänä puhuttiin paljon selonteon yhteydessä. Mielenkiintoista olisi myös nähdä se, mitkä tämän esityksen osalta ovat maaseutuvaikutukset. Nimittäin arvelen niin, että kun ajoneuvoveroa kevennetään ja siirrytään polttoaineverotukseen, niin kuin yleinen periaate nyt on, kulutuksen verotukseen tätä kautta, niin se johtaa siihen, että maaseudun väestö maksaa entistä enemmän näitä energiaveroja tältäkin osin ja joutuvat siis maaseutuvaikutusten osalta juuri siihen tilanteeseen, mihin ei pitänyt mennä. Täällä kaikki korostivat, että nyt on jokaisessa päätöksessä otettava maaseutuvaikutukset huomioon. Missä ne on otettu? Ehkä ed. Pulliainen voi vastata. Ed. Pulliainen muutenkin viisaasti tuossa totesi aiemmin, että tämä kelamaksun poisto ei uusia työpaikkoja tuonut, ehkä hieman hidasti lomautuksia ja irtisanomisia, ja näin ollen sitten tältä osin kehitys ei ollut niin ruusuinen kuin on annettu ymmärtää. Onneksi nyt taloudessa näkyvät vähän paremmat merkit, ja toivomme tietysti, että kaikki lähtee hyvin, mutta ei taida olla kuitenkaan viisasta elinkeinopolitiikkaa tämä, että nyt lasku siirretään niille yrityksille, jotka ovat muutoinkin vaikeuksissa, jotka eivät pääse tästä eroon, niin kuin ei pääse myöskään osa köyhimmistä kotitalouksista.

Herra puhemies! Jos vielä saan todeta, niin tuon Kansaneläkelaitoksen koko perusta on nyt kyllä keskustahallituksen toimesta horjutettu. Kela ei enää ole rahasto, vaan se on valtion budjetin varojen jakojärjestelmä, ja sitä sen ei alun perin pitänyt olla. Pääjohtaja Huuhtanen, joka nyt jää eläkkeelle, tästä kyllä varoitti hyvin vahvasti, että kun Kela siirretään eduskunnan ja valtion budjetin puolelle sen rahoituksen osalta, niin samalla menetetään jotakin korvaamatonta. Olen kyllä hänen kanssaan samaa mieltä. Tätä ihmettelen, että entinen ministeri Hyssälä oli valmis ajamaan Kelan ja tämän meidän rahoitusmallin, tai hyvän järjestelmän, perusturvarahoitusjärjestelmän, tähän tilanteeseen, missä nyt ollaan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemi otti tärkeän asian omassa puheenvuorossaan esille, ja se oli maaseutuvaikutusten arviointi tässä energiaverouudistuksessa. Olen myöskin itse odottanut sitä, että hallitus nyt sen jalalle laittaa. Tiedän, että se on valmistelussa, ja se on aivan uudenlainen työkalu määritellä sitä, miten yleensä kyseinen ja muutkin lainsäädäntöuudistukset vaikuttavat maaseudun ihmisiin. Tällaista tarvitaan kipeästi. Siinä mielessä on hyvä, että myöskin me täällä eduskunnassa vaadimme, että hallitus sen tuo pikaisesti ja ottaa käyttöön kaikessa lainsäädäntötyön arvioinnissa. Se on oikeus ja kohtuus.

Kun energiaverosta puhutaan, niin maaseudulla sekä työn tekeminen, asuminen että liikkuminen kaikki vaativat joka tapauksessa tulevaisuudessa energiaa. Ja kun tiedetään se tosiasia liikkumisen osalta, että joukkoliikenne on vähentynyt, niin me tarvitsemme niitä arvioita, miten se vaikuttaa tavalliseen arkeen maaseudun ihmisten osalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Leppä äskeisessä vastauspuheenvuorossaan sopivasti johdatteli minut siihen tekstiin, mitä aion täällä päästellä nyt pöntöstä, nimittäin juuri tästä täsmälleen samasta asiasta. Sillä ajatellaanpas, arvoisat edustajatoverit, sitä, millä me pystyisimme EU:n ilmastopolitiikan mukaiset uusiutuvan energian velvoitteet hoitamaan muuten kuin maaseudulla. Kysymys on tilankäytöstä, tilankäyttösuunnitelmasta ja hyvin tarkasta kaavapolitiikasta, erittäin pitkälle viedystä kaavoituspolitiikasta niin, että se on hallittua. Nyt viime aikoinahan kaikki on mennyt väärään suuntaan, elikkä se kantaluku, johonka pitäisi verrata, on nousemassa pilviin, ja siitä kun lasketaan kohoavat prosentit uusiutuville, niin se vaatii aivan erityisiä toimenpiteitä ja suunnitelmallisia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies ja arvoisat puhemiehet! Otan nimittäin tähän rinnalle yhden asian, josta ei kukaan oikein vielä tainnut puhua yhtään mitään, ja se yksi on huoltovarmuus, joka tahtoo oikein perusteellisesti unohtua. Se liittyy tähän turveasiaan mitä suurimmassa määrin. Vielä jos mennään katsomaan Temmissä asianomaisen osaston papereita, millä tavalla huoltovarmuusajattelu on siellä rakennettu, niin se on rakennettu sillä tavalla, että turvetta pitäisi olla 13 kuukauden käyttöön hajautetusti koko Suomessa. Ja mikä tärkeää, arvoisa puhemies, on se, että laitteistot on tehty sitä varten, että näin tapahtuu. Ei siinä koko hommassa ole mitään itua eikä järkeä, jos ne laitteistot eivät ole sellaisia, että ne pystyisivät käyttämään tämän energialähteen hyväkseen. Olkoon miellyttävää taikka ei, mutta se on tämänhetkinen realiteetti.

Sitten, arvoisa puhemies, siihen liittyy toinen asia. Siellä sanotaan harvinaisen selvästi puun käytöstä energianlähteenä. Siinä suhteessa elinkeinoministeri Pekkarinen on neuvotellut vain korotuksista. Nyt taidetaan liikkua jo 13,5 miljoonassa kiintomotissa käyttöä vuodessa. Mutta onkos meillä tehty tässä huoltovarmuudessa, jonka siis laitteisto vaatii, sen mukaisia lanssipaikkoja ja puunkuivatusalueita niin, että nämä puut ovat käytettävissä polttokelpoisina energiasuhteella parhaassa mahdollisessa tilassa? Eihän näitä asioita ole hoidettu juuri lainkaan. Joillakin alueilla on joissakin yksiköissä, mutta erittäin vaatimattomassa määrin.

Siis toisin sanoen se keskustelu, mitä me turpeesta käymme tällä hetkellä, on hyvin akateemista. Niin se on ollut Hesarin sivuillakin, hyvin akateemista keskustelua. Se on ollut sinänsä oikeata, luvut ovat olleet oikeita, päästöarvot ovat olleet oikeita ja kaikki ovat olleet oikeassa, mutta se arkitodellisuus siellä kentällä on aivan tykkänään toinen. Ja mitä siellä kentällä vielä muuta on? Siellä sanotaan selvästi näistä uusiutumattomista fossiilisista energianlähteistä, että sitten se, mikä ei äsken tullut hoidettua, se hoidetaan niin sanotuilla keskitisleillä, ja niitten varmuusvarastot, joita nyt kai uusitaan aina parin vuoden väliajoin, ovat muutaman kuukauden, korkeintaan 4—5 kuukauden käytöt, ja siinä on Suomen huoltovarmuus. Elikkä siis toisin sanoen tässä suhteessa meillä on se pohja aika hatara, ja se olisi hyvä pitää mielessä koko ajan.

Sitten, mikä koskee vielä tätä kokonaisuutta: eilispäivänähän julkistettiin se, mihinkä me nyt sitä sähköä ydinvoimalla tuotamme — sehän on osa tätä energiapalettia — ja sitä toimitetaan nimenomaan nettomyyntiin ulkomaille. Ja eilen julkistettiin se, että suunnitelma sen sähköjohdon mereen laskemiseksi on jo olemassa. Se on valmiina vuonna 2014, ja sen piuhan poikkileikkauspinta-ala on sattumalta ihan niin suuri, että pystytään Olkiluoto 3:n koko tuotanto laskemaan siihen yhteen johtoon, eikä se vielä ryhdy lämpenemään eikä värisemään. Elikkä siis toisin sanoen nämä oli hoidettu jo kuntoon, mutta kukaan ei tullut kertoneeksi täällä isossa salissa, eivät myöskään ministerit, että näin tämä homma on niin kuin hoidettu kaikessa hiljaisuudessa. Tämä selvitys tuli siis eilen radiosta.

Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä koko paletissa on se suuri virhe, on huomisessa keskustelussa ja se koskee biokaasua. Sehän on aivan selvä asia, että jos me aiomme hoitaa ravinnekierrätyksen pelloilla, jos me aiomme hoitaa rehevöitymisen estämisoperaatiot, mitä tahansa, niin kaikessa tullaan biokaasupuolelle, mutta se onkin sitten jo toinen juttu ja se kuullaan huomenna.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti huomiota tähän huoltovarmuuteen, joka on oleellinen kysymys, kun puhutaan turpeesta. Tässä ei ole kysymys yksinomaan siitä turpeesta tai myöskään puusta, että meillä olisi varastoja. Se on toki tärkeä osa, mutta kaikkein tärkein osa on se, että meillä on kalustoa, meillä on osaavaa henkilökuntaa, on organisaatio, joka nostaa turvetta ja tuottaa, kuljettaa sitä, ja samoin tietenkin on myös metsähakkeen osalta. Tässä suhteessa tarvitaan pitkäjännitteistä politiikkaa. Jos ajamme esimerkiksi turpeen alas, hävitämme ne organisaatiot, niin vaikka tehtäisiin mitä, niin kestää monta vuotta ennen kuin tämmöinen toiminta voidaan uudelleen käynnistää. Eli on tärkeätä säilyttää muun muassa turpeelle se organisaatio, joka sitä tuottaa, (Puhemies: Minuutti!) ja hoitaa verotusta tavalla, joka tämän mahdollistaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä äsken mainitusta seuraa täsmälleen se, että meillä pitää olla hoidossa myöskin se, että sillä turpeenotolla ei vesistöjä pilata, ja se klikkaa tällä hetkellä. Sehän on ollut esimerkiksi viime viikon keskeinen puheenaihe maaseutulehdistössä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puhuin budjettikäsittelyn yhteydessä verotuksen osalta oikeudenmukaisuudesta ja puhun nytkin oikeudenmukaisuudesta.

Olin ennen tänne tuloani, ja itse asiassa muodollisesti olen vieläkin, suuren vuokrataloyhtiön toimitusjohtaja. Niissä asunnoissa asuu 11 000 kuopiolaista. Jokainen niistä asunnoista, muutamaa Vehmersalmella ja Länsirannalla sijaitsevaa taloa lukuun ottamatta, on liitetty Kuopion kaukolämpöverkkoon, johon lämpö tulee Haapaniemellä sijaitsevasta voimalasta, jota lämmitetään turpeella.

Nyt, kun tämä vihreä energiavero toteutuu, lähes 11 000 Niiralan Kulman asukasta joutuu vuokrissaan maksamaan kohtuullisen suuren vuokrankorotuksen. Heistä monet eivät edes tiedä, mistä se vuokrankorotus johtuu, mutta se johtuu tästä ratkaisusta. Heillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista mahdollisuutta itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon he sitä korotettua energiaveroa joutuvat maksamaan tämän seurauksena, koska siinä yhtiössä eristeet, ilmanvaihto, kalusteet on saatettu siihen tilaan, että sieltä ei ole saavutettavissa säätöjä. Lämpötila ei laske eikä nouse, vaikka sitä termostaattiventtiiliä hieman vääntelisi ja vaikka voisikin vaikuttaa, vaikka sitä lämmönkulutusta voisikin pienentää, niin hiemankin vuotta pidemmällä katsannolla se vuokria korottava lämpölasku ei pienene, koska Kuopion Energia, kuten kunnalliset yhtiöt muutenkaan, kun eivät ole kilpailutilanteessa, mikä sinänsä on tietenkin ihan hyvä, eivät tietenkään laske valtuuston tai valtuustojen määräämää tuottojen määrää vaan nostavat energian hintaa. Eli kun asukkaat säästävät, niin hinta nousee ja taloudellinen hyöty jää nollaksi. Niiralan Kulman osalta ongelmana on se, että niissä asunnoissa asuvat kaikkein vähävaraisimmat kuopiolaiset, joitten tuloista vuokra ja sen sisältämät lämmityskustannukset muodostavat keskeisen osan, erittäin suuren osan, paljon suuremman osan kuin niillä suurituloisilla, jotka asuvat 150 tai 200 neliön tai 300 neliön omakotitaloissa esimerkiksi uudella asuntomessualueella. Tässä on tämän kulutusveron, joka siis tämäkin energiavero on, ongelman ydin.

Kun se verotus kohdistuu siihen osaan kulutusta, jossa kaikkien ihmisten on pakko kuluttaa ja sitä kautta maksaa sitä veroa, niin silloin, kun se on tasavero tältä osin, se on epäoikeudenmukaista. Mitä suurempi osa verotuksesta kohdistuu tähän kulutukseen, sitä suuremman osan veroista kaikkein pienituloisimmat maksavat. Ja siihen kompensaatioksi ei riitä takuueläke eivätkä nämä indeksit.

Kun olen tässä salissa nyt kuunnellut, kun ministeri Katainen ja hänen perässään 15 kokoomuslaista ja nyt jopa ed. Tynkkynen käy täällä kertomassa, että takuueläke on rakennettu tämän energiaverotuksen kompensoimiseksi kaikkein pienituloisimmille, niin minua kyllä suorastaan hävettää. Minusta koko tämä puhe takuueläkkeen suuntaamisesta energiaverotuksen kiristymisen kompensointiin on Liisa Hyssälän ministerikunnian häpäisemistä. Minulla on se käsitys, että Liisa Hyssälä, jopa keskustan eduskuntaryhmä ja tämän salin enemmistö on ollut sitä mieltä, että takuueläke rakennettiin sen vuoksi, että kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten suhteellista asemaa voitaisiin parantaa, että sitä ei käytettäisi erilaisten kiristyvien verojen kompensoitiin, vaan ne ihmiset voisivat parantaa omaa elintasoaan, joka on kaikkein huonoin tässä maassa. Tästä syystä takuueläkkeen käyttäminen tämän kompensaation perusteena on minusta hävytöntä, eikä paljon parane myöskään näitten nyt indeksiin sidottavien vähimmäisetuuksien, jotka on sinänsä tärkeä sitoa indeksiin ... Mutta kun muistetaan, että keskeiset etuudet, kansaneläke, työmarkkinatuki, työttömyyskorvaukset, on jo tähän mennessä sidottu indeksiin, niin ei niistä indekseistäkään paljon apua siihen kompensaatioon löydy. Että jos sitä kompensaatiota pitää etsiä, niin toivon, että sitä etsitään jostain muualta. Mutta se ongelmahan on tässä, että sitä ei löydy, ja sen takia tämä verotus ... (Ed. Korkeaojan välihuuto) — Toki niillä jotakin merkitystä on, mutta eivät ne poista sitä epäoikeudenmukaisuutta, jonka tämä vero tuo tullessaan. Se on minusta tässä se ongelma.

Tästä syystä vasemmistoliiton linja, kun sitäkin täällä ed. Kankaanniemi kyseli, on se, että kun energiaverotusta käytetään nimenomaan kulutuksen hillintään, niin sen pitää suuntautua sellaisiin hyödykkeisiin, joissa on olemassa vaihtoehtoja, joissa kuluttaja voi vapaasti päättää, onko hänen kulutettava vai ei. Nyt erittäin isolta osalta tämä vero ei sitä komponenttia sisällä. Siksi tämä ei ole minun ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä hyväksyttävää. Haluamme, että suurituloisten verotusta kiristetään, että verotuksen kiristäminen suunnataan pääomaveroihin, varallisuusvero palautetaan ja pienituloisimpien tuloverotusta kevennetään ja huolehditaan siitä, että jos ja kun kulutusveroa kiristetään, se suuntautuu oikeudenmukaisesti, koska sekin on mahdollista.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä kaikkihan alkoi siitä, että työnantajien kansaneläkevakuutusmaksu päätettiin poistaa, 1,1 miljardia euroa. Koko kansaneläkkeitten maksuunhan menee lähes 3,5 miljardia, joka aikanaan on ollut pääasiassa työnantajien maksettava osa palkkaa, osa tulopoliittista ratkaisua, jossa on sovittu palkankorotuksista, siitä, mitä työnantaja maksaa. Tästä nyt päätettiin luopua, ja siinä työnantajaleirissä oltiin iloisia, erityisesti johtaja Laatunen oli erittäin iloinen, että hän oli viimein päässyt siihen, että koko kansaneläkerahoitus hoidetaan valtion budjetista.

Ja, ihan niin kuin täällä tuotiin esiin, nyt sitten Kansaneläkelaitos on entistä enemmän riippuvainen valtioneuvostosta ja eduskunnan alainen laitos on siinä mielessä joutunut ihan toisenlaisen isännän kohteeksi kuin että eduskunta olisi tätä edelleen selkeästi johtanut. Ja, kuten olen moneen kertaan välihuudoissa ja muutoinkin todennut, Jaakko Pajulan aikana ei tällaista olisi koskaan päässyt tapahtumaan. Hänen aikanaanhan selvitettiin monesti, mikä on sosiaaliturvamaksujen vaikutus työllisyyteen, ja kaikki tulokset olivat sellaiset, että niillä ei kovin suurta merkitystä ole. Nämä sosiaaliturvamaksuthan ovat kuitenkin aika pieni osa verrattuna siihen, mitä on työeläkemaksu, joka on 22 prosenttia palkasta ja jonka työnantaja pääasiassa hoitaa osana palkkaa, niin kuin nämä veroluonteiset sosiaaliturvamaksut Suomessa ovat.

Täällä on minusta tähän kokonaistilanteeseen tuotu tärkeitä näkökulmia, jos puhutaan sitten energiaverosta, joka on toinen asia. Jos nyt ajatellaan sitä, mitä en hyväksy, että sosiaaliturvan rahoitusta on lähdetty tällä tavoin ratkaisemaan ja se yleensä otettiin pois Kansaneläkelaitoksen vakaan rahoituksen turvaajana, koska meillähän on sosiaaliturva perustunut palkkatyöhön ja siitä kerättyihin maksuihin: se on ollut tämä suomalainen malli, ja nyt tästä mallista ollaan pikkuhiljaa siirtymässä samaan, mikä on muissakin maissa, että palkkatyö ei olekaan se sosiaaliturvan rahoitusmalli, vaan se rahoitus maksetaan veroista. Monissa maissahan eläkkeet maksetaan niin, että se otetaan seuraavan vuoden budjetissa huomioon. Meillä on nämä omat eläkerahastot, jotka ovat sitten tällainen meidän oma mallimme.

Mutta joka tapauksessa tässä on nyt sotkettu monta asiaa. Meillähän päästökaupan — joka oli Euroopan unionissa mahdollista saada aikaan, koska verotus vaati yksimielisiä ratkaisuja — tarkoituksena on hoitaa tätä ilmastopolitiikkaa. Mutta hallitus otti myös sitten aseeksi uusiutuvan energian, ja nyt se otti vielä lisäksi verotuksen tähän mukaan. Nyt on kyllä aika mielenkiintoista odottaa sitä, mikä tulee käytännössä olemaan todella tämän täällä vihreäksi verouudistukseksi mainitun uudistuksen lopputulos, koska, niin kuin täällä nyt on monissa puheenvuoroissa tuotu esille, totuus käytännössä on ihan toisenlainen. Elinkeinoelämähän tässä merkitsee käytännössä hyvin paljon kunnallisia energiayhtiöitä, jotka ovat kuntien kannalta erittäin merkittävä tulonlähde. Se on pari yksikköä, mitä ne saavat talousarvioihinsa. Helsingin Energia on näistä ehkä merkittävin, koska se rahastaa ympäri Suomea. Sitten joka tapauksessa, jos kunnallinen energiayhtiö ei tätä laita hintoihin, silloin se tinkii omista investoinneistaan. Nyt, kun uusiutuvaa energiaa koetetaan ympäri Suomea saada aikaiseksi, kunnallisista energiayhtiöistä ei ole investoimaan uusiutuvaan energiaan niin kuin pitäisi. Tai sitten on niin, että se otetaan budjeteista kunnissa pois, ja silloin se on kunnan suurimmista tuloeristä eli sosiaali- ja terveyspuolesta ja koulupuolesta pois. Eli joka tapauksessa tämä niin sanottu vihreys tuntuu suomalaisissa kodeissa.

Mutta mitä tapahtuu sitten kunnissa käytännössä niin, että siirrytään tähän vihreään, niin siinä kyllä pitää olla pitkäjänteisempi. Tässä mielessä sellainen asteittainen eteneminen niin, että päätökset vastaisivat todellisuutta, on tavattoman tärkeää. Nyt esimerkiksi uusiutuvan puolella on hyvä kysymys, pystyykö Suomi tämän toteuttamaan. Kun on seurannut esimerkiksi tuulivoiman sinänsä hyvää asiaa, niin ei maakuntakaavoissa ole otettu tuulivoimaa huomioon sillä tavoin kuin pitäisi. Sama koskee kuntien kaavoitusta yleensäkin. Tämä on erittäin suuri puute. Siinä teoria ja käytännön teot kunnissa ovat kyllä hyvin kaukana toisistaan. Tuntuu siltä, ettei sitä edes ymmärretä, kuinka huonossa tilanteessa ollaan tuulivoiman suhteen. Näiden pienten tuulivoimayhtiöiden, jotka tekevät näitä 8 metrin korkuisia tuulivoimaloita, joita joillain tavoin voitaisiin käyttää niin maataloudessa kuin jopa joissakin tapauksissa omakotitaloissa, tällaisia ratkaisuja suomalainen kaavoitus ei tunne. Tämä on yksi sellainen asia, joka tässä on jäänyt selvästi liian vähälle, ja tässä kokonaisuudessa olisi pitänyt olla parempi valmistelu.

Niin kuin täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa tuotu esille, siihen kokonaisuuteen liittyy esimerkiksi kaukolämpö. Meillä on Euroopan unionissa kaukolämpö, sähkön ja lämmön yhteistuotanto todettu myös ilmastopoliittisesti erittäin tärkeäksi. Venäjältäkin ollaan käyty ihmettelemässä, miten me pystymme Suomessa kaukolämmöstä hyödyntämään yli 90 prosenttia, koska he pääsevät vain 60:een. Kiinassa, Intiassa kaukolämpö olisi erittäin hyvä ratkaisu miljoonakaupungeissa — tässä suhteessa tämäkin on nyt hyvin paljon epävarmempi — samaten maakaasun kehittäminen ja esimerkiksi tämän verkoston jatkaminen Turkuun.

Myös sitten kotimainen omistus. Jos kunnallisten energiayhtiöitten asema heikkenee, niin kuin tässä tapauksessa rahoituspohja — siihen joka tapauksessa puututaan — niin taas alkaa keskustelu kunnissa siitä, miten paljon meillä on edellytyksiä jatkaa tätä toimintaa: yhdistymmekö kotimaassa, vai onko niin, että Vattenfall on meidänkin kohtalomme. Tämä on yksi sellainen asia, joka tässä energiapolitiikassa pitäisi aina ottaa huomioon, koska esimerkiksi uusiutuvan käyttöönotossa ja lisäämisessä on erittäin tärkeää, että meillä on kunnallista omistamista energiayhtiöissä ja että se säilytetään ja sitä jopa vahvistetaan.

Arvoisa puhemies! Lopetan tässä lopuksi sanomalla tästä biokaasusta sen, että järkevää siinä on se, että se olisi pääasiassa liikennekäytössä.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! On todettava, että tämä hallituksen energiaveropaketti on mittaluokaltaan hyvinkin suuri, ja täytyy myös todeta, että kyllä tämä kokonaisuutena vie verotuksen rakennetta hyvään ja oikeaan suuntaan. Verotuksen painopistettä on hyvä siirtää kulutuksen ja erityisesti ympäristöhaittojen ja ilmastohaittojen verottamiseen, ja tämä uudistus kyllä sen tunnusmerkin täyttää vallan hyvin.

Täällä ovat ihan aiheellisesti kansanedustajat kiinnittäneet huomiota siihen, minkälaisia vaikutuksia tällä on pienituloisiin ihmisiin ja tulonjakoon. Tässä on kuitenkin muistettava se, että tämän energiaveron maksamisen osalta hyvin suurelta osin siihen kuitenkin voivat yksityinen ihminen ja yrityksetkin vaikuttaa, kuinka paljon sitä veroa joutuu maksamaan omiin kulutustottumuksiinsa huomiota kiinnittämällä. Hallitukselta on myös tulossa esitys näitten lämmitystapamuutosten tukemisesta, jota kautta tarjotaan myös porkkanaa siihen, että voidaan ympäristöystävällisempään lämmitykseen siirtyä.

Se, mistä täällä ei niinkään ole puhetta ollut, on se, että pitkällä tähtäimellä tällä tavalla painotettu hiilidioksidiverotus vaikuttaa myös yritysten toimintaan ja niiden tuleviin polttoainevalintoihin. On tietysti selvää, että tämä ei ihan sillä siunaamalla, kun verotus muuttuu, voi kovin laajoja muutoksia aikaansaada teollisuuden ja lämpölaitosten polttoainevalinnoissa, mutta pitkällä tähtäimellä tämä vero-ohjaus tulee toimimaan positiiviseen suuntaan tässäkin mielessä.

Maakaasun osalta tämä viime hetken korjaus, mikä tähän hallituksen esitykseen on tehty, ymmärtääkseni toimii aivan ajatellulla tavalla eli nyt ei synny ensi vuodenvaihteessa sitä kannustetta, että kaukolämmön puolella siirryttäisiin enenevässä määrin kivihiilen käyttöön. Tämä ajallinen porrastus, joka maakaasun verotuksen osalta tässä esitetään toteutettavaksi, antaa myös hyvän mahdollisuuden tarkastella tilannetta ja tämän verotuksen korotuksen vaikutuksia vuosina 2013 ja 2015 ja katsoa, että jos se on viemässä väärään suuntaan, tehdä sitten vastaavanlaisia korjausesityksiä kuin nyt tässä viime hetkellä tapahtuu.

Tämä energiaveropaketti on sinänsä pääpiirteissään rakennettu johdonmukaisesti, mutta suurin ja harmillisin poikkeus tässä on kyllä tämä turpeen kohtalo eli tämä varsin kevyt verotus, joka turpeen osalle tässä tulee. Ainut hyvä puoli tässä on, että turve nyt ylipäätään tulee verotettujen polttoaineiden piiriin, ikään kuin saadaan pää auki tämän turpeen oikeudenmukaisen kohtelun osalta, mutta verotaso on myös porrastuksen loppuvaiheessa vuonna 2015 aivan liian alhainen. Perusteenahan tässä toki käytetään turpeen kotimaisuutta, ehkä huoltovarmuuttakin ja työllistävyyttä, mutta kyllä turpeen ekologinen selkäreppu on niin painava, että sen pitäisi tässä verotuksen tasossa näkyä huomattavasti enemmän kuin tämän ehdotuksen mukaan näkyisi. Ja tällä en tarkoita pelkästään turpeen hyvin suuria ilmastopäästöjä vaan tarkoitan myös turpeennoston vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja ennen kaikkea vesistöjen tilaan. Lisäksi on vielä todettava näistä työllisyysvaikutuksista maaseudulla. Jatkossa tulevan hallituksen esityksen metsäenergian tai puuenergian käytön tukemisesta, työllisyysvaikutukset juuri samoilla alueilla ovat hyvin positiiviset, osaltaan kyllä kompensoisivat mahdollisen turpeenkäytön vähentämisen.

Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, vielä muutama sana tästä liikenneosiosta. Täällä ovat monet edustajat kiinnittäneet huomiota sähköautojen ja biokaasuautojen verotuskohteluun tämän uudistuksen yhteydessä. Itse olen sitä mieltä, että näiltä autoilta pitäisi sekä autovero että varsinkin tämä käyttövoimavero vähintäänkin määräaikaisesti 3—5 vuoden ajaksi poistaa, jotta tällä varsin kustannustehokkaalla tavalla voitaisiin edes jonkin verran tukea sitä, että nämä kehityskaarensa alkuvaiheessa olevat kulkuneuvot, jotka ovat huomattavan ympäristöystävällisiä, pääsisivät kiinni niihin teknologiaharppauksiin, että oikeasti niiden yleistyminen olisi mahdollista. Tässä on vielä huomattava se, että Suomessa on aika paljon osaamista nimenomaan sähköautosektorin puolella, ja olisi kyllä hyvä, että tähän kiinnitettäisiin huomiota ja annettaisiin näille sähköautoasioiden ympärillä pyöriville yrityksille tilaisuus kehittää toimintoja.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Näihin hallituksen ehdottamiin sinänsä tarpeellisiin veronkiristyksiin olisi helpompi suhtautua positiivisesti, jos vaalikauden alussa ei valtion tulopohjaa oltaisi rapautettu hyvätuloisia suosivilla veronalennuksilla. Näyttää siltä, että hallitus antaa omille eturyhmilleen, ja kun on maksun aika, lasku menee tasaverona suhteellisesti eniten vähätuloisille kansalaisille. Kansaneläkemaksun poistamisen kompensointi energiaverotuksella on väärän suuntaista tulonjakopolitiikkaa, ja tämä on täällä monta kertaa jo opposition toimesta tänään todettu. Se on tulonsiirto, joka rokottaa suomalaisia kotitalouksia.

Energiaverotuksen suhteen on keskeinen ja hyvä periaate, että enemmän saastuttava maksaa enemmän. Onkin aivan oikein, että verotusta kohdennetaan tähän suuntaan. Samalla olisi kuitenkin otettava huomioon kunkin tahon maksukyky. Toinen olennainen asia ohjausvaikutusten kannalta on kohdentaa verokustannusta suoraan saastuttajalle.

Ihmettelin itse ydinvoimakeskustelun yhteydessä ja ihmettelen edelleen sitä, että ydinvoimaa käsitellään täysin erillisenä saarekkeena tästä energiapaketista. Päätöstä uusista ydinvoimaluvista kiirehdittiin viime keväälle ja nyt, kun puhutaan veroista, halutaan ydinvoima unohtaa lähes kokonaan. Ei ole tänään täällä ainakaan paljon puhuttu tästä aiheesta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi. On selkeä tosiasia, että energian säästäminen on ykkösasia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Energiaverotuksen kohdistaminen on tehtävä tämän periaatteen lisäksi niin, että otetaan huomioon myös sen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan vaatii uhrauksia. Se ei saa kuitenkaan laittaa suomalaisten pienituloisten kotitalouksien hyvinvointia uhanalaiseksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Energiaverotuksessa on tarkoitus siirtyä ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon polttoaineiden osalta. Valmisteverot muutetaan energiasisältö- ja hiiliveroksi. Tulevaisuudessa tämä verotusmuoto voisi olla päästövero, jolla hiilidioksidin lisäksi verotetaan myös muita ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä.

Skeptisesti ilmastonmuutoksen äkillisyyteen suhtautuva tanskalainen Bjørn Lomborg on vaatinut ilmastonmuutoksen torjuntaan 100 miljardia euroa vuodessa. Hänen mielestään tämä panostus osoittaisi, että maailman hallitukset ovat tosissaan hillitsemässä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei siis ole ilmaista, pelkästään Itämeren tilan parantamiseen tarvitaan miljardeja euroja. Kysymys on siitä, miten kerätään voimavarat ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kysymys on siitä, miten verojärjestelmää kehitetään ohjaamaan kohti päästötöntä energian- ja sähköntuotantoa, lämmitystä sekä liikennettä.

Sinivihreä hallitus on jo toteuttanut ympäristöverojen kaltaisia uudistuksia. Esimerkkinä ovat autovero, ajoneuvovero ja nyttemmin myös polttoainevero. Nämä uudistukset on tehty niin, että veroilla ohjataan kansalaiset ostamaan autoja, jotka kuluttavat vähän polttoainetta ja ovat vähäpäästöisiä. Ympäristöveroilla on kaksi tavoitetta: ensiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen, toiseksi verotuksen painopisteen siirtäminen kulutukseen.

Arvoisa puhemies! Olemme yksimielisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisen välttämättömyydestä. Samoin olemme yksimielisiä painopisteen siirtämisestä kulutuksen verottamiseen oikeudenmukaisesti. Mutta miksi näiden kahden tavoitteen toteuttamista vastustetaan? Jos tavoitteesta ollaan yksimielisiä, miksei myös keinoista? Onko opposition takataskussa muita keinoja? Jos emme verota enemmän kulutusta, siirtyy painopiste työn verotukseen, ja sitähän tuskin kukaan haluaa. Se kannustaisi työllistämään vähemmän, muttei vähentämään päästöjä.

Kannatan ympäristöveroja, kannatan sen linjan vahvistamista, että verotamme enemmän päästöjä ja kulutusta. Pidän hallituksen esitystä perusteltuna. Tietysti tämä aiheuttaa murinaa, mutta ennen pitkää verotuksen ohjaava vaikutus on nähtävissä. Kannatan myös sitä, että kerättyjä verotuloja käytetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Nämä panostukset valtion ja kuntien osalta puuttuvat, ja ne ovat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Odotan hallitukselta myös porkkanoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Keppi ei yksinään toimi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Suunta, että kulutusta verotetaan, on oikea, mutta selvitän sen myöhemmin. Periaate, että työn ja eläkkeiden verotus on kevyttä, on oikea. Työn ja yritteliäisyyden, siis yrittämisenkin, on oltava kannattavaa. Pikemminkin kulutusta on verotettava ja etenkin kerskalutusta. Nyt, kun tämä esitys on tuotu, monet ihmiset ovat kysyneet, paljonko lämmityksessä voidaan Suomessa säästää. Varmasti voidaan ja tullaan näkemään varmasti siirtymistä eri lämmitysmuotoihin ja rakentamisessakin tulee uusia uudistuksia.

Kuten täällä ed. Kankaanniemi totesi, tämä hallituksen esitys koskee useaa politiikan alaa, esimerkiksi liikennepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, asumispolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa. On valitettavaa, että tosiasia on, että kansalaisen sähkölasku nousee jopa 20 prosenttia tämän veroesityksen myötä. Sähkön ja energian, esimerkiksi maakaasun, hinta siis veronkorotuksen vuosi nousee, ja sitä tulee seurata, ihan niin kuin hallitus kuuli nyt jo näitä eri tahoja, jotka kokivat aiemman esityksen puutteelliseksi. Sehän sisälsi sen sisällön, että maakaasun verotus olisi viisinkertaistunut kertaheitolla, ja nyt se on muutettu portaittain nostettavaksi kolmessa eri osassa niin, että se lopullinen taso saavutetaan vuonna 2015. Onneksi kaasualan toimijat selvittivät nopean verotuksen seuraukset, ja sitten hallituksella oli joustavuutta korjata esitystään parempaan suuntaan, ja olen siitä hyvin tyytyväinen ja kiitän siitä.

Yrittäjät ovat huolissaan energiaveron ja sähköveron korotuksen seurauksesta yritystoimintaan. Omakotiasukkaat ovat huolissaan taloutensa kestävyydestä, kun lämmityskulut ja sähkön hinta nousevat. Jo nyt on nähty, että esimerkiksi Turun kaasuputkihanke meni jäihin varmaankin seurauksena tästä äkillisestä maakaasun verotusmuutoksesta.

Hallitus on luvannut seurata energiaverotuksen vaikutusta eri energialähteiden käyttöön ja päästöihin, mutta mielestäni yhtä lailla hallituksen tulee seurata tämän esityksen vaikutusta elinkeinoelämään, yritteliäisyyteen ja kansalaisen elämään ja tietenkin tehdä muutoksia — eiköhän tämä kuulu ihan normaaliin lainsäädäntötyöhön joka tapauksessa, mutta haluan sen nyt vielä erityisesti mainita. Eli siis jatkossa on myös hallituksen, on hallituksessa sitten kuka tahansa, joustettava.

Täytyyhän kotimaisten tuotteiden olla kilpailukykyisiä, jotta saamme tänne kasvatettua kakkua, jolla voimme sitten saada muita verotuloja, työpaikkoja ja elämää ja toimeliaisuutta alueillemme. Asumisen kustannuksia ei saa nostaa kohtuuttomasti, ja ymmärrän, että hallitus on tehnyt esityksen hyvää tarkoittaen, siis sitä, että luontoa tulee säästää ja suojella. Se on aivan hieno ja hyvä asia. Kuitenkin — kertaan vielä — on annettava yrityksille ja asukkaille realistiset mahdollisuudet selviytyä, yrityksille kasvattaa siis tulojaan, että ne voivat työllistää, käydä kauppaa, investoida, niin kuin täällä ed. Skinnari puhui, esimerkiksi nämä energialaitokset, ja sitten taas kotitalouksille, että ne eivät sitten joudu taloudelliseen ahdinkoon ja ehkä jopa turvautumaan pahimmassa tapauksessa sosiaaliturvaan. Olen ymmärtänyt, että tämä esitys haluaa vielä taata sen, että energiapolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa ei sekoiteta keskenään.

Hyvä, että hallitus korjasi alkuperäistä esitystään maltillisempaan korotusmalliin, ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Ja haluan vielä sanoa näin, että vaikka en asu Pääkaupunkiseudulla, niin maakaasu on kuitenkin puhdasta energiaa. Kun ajatellaan esimerkiksi liikennettä, jossa sitä voidaan hyvin käyttää, tämä äkillinen nosto olisi varmasti vaikuttanut myös sitten joukkoliikenteeseen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikka tästä hallituksen energiaveroesityksestä on keskusteltu tässä talossa vasta viime viikot, moni puheenvuoro on kuulostanut oikeastaan aika tutulta. Se johtuu siitä, että vuosien ajan olemme saaneet kuulla, kuinka poliitikot laidasta laitaan sinänsä kannattavat ilmastonmuutoksen torjumista ja toimia päästöjen vähentämiseksi. Mutta sitten aina, kun tulee se konkreettinen valinta, että pitää oikeasti tehdä jotain, aina löytyy tukku syitä ja tekosyitä, joitten perusteella sitä kulloistakin toimea ei missään tapauksessa saa hyväksyä. On sitten kyse verotuksen muutoksista, on kyse normiohjauksesta, on kyse erilaisista tukimekanismeista, päästökaupasta, mistä tahansa konkreettisesta toimesta, joka johtaisi päästöjen vähentämiseen, aina löytyy poliittisessa keskustelussa pitkä jono ihmisiä, jotka juuri sitä toimenpidettä vastustavat.

Sanon teille, hyvät kollegat, että jos me olemme todella tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisessa, niin meidän pitää olla valmiita myös tekemään sen suuntaisia päätöksiä. Jos me olemme tosissamme sen suhteen, että päästöjä on vähennettävä nopeasti, niin kuin niitä on vähennettävä, meidän pitää olla valmiita tekemään isoja muutoksia. Ja ne isot muutokset edellyttävät kyllä myös sen hyväksymistä, että sitten tulee myös isoja vaikutuksia.

Arvoisa puhemies! Ajattelin kommentoida muutamaa puheenvuoroa, joissa käsittääkseni on ehkä osittain ymmärretty hieman väärin, mitä tässä energiaveroesityksessä nyt oikeastaan esitetään.

Ed. Kuoppa arveli, että maakaasun veron nosto johtaa joka tapauksessa ajan oloon siihen, että maakaasu häviää kilpailussa kivihiilen ja turpeen kanssa, koska verotaso nousee alun perin suunnitellulla tavalla aikanaan vuoteen 2015 mennessä kohtuullisen korkealle tasolle. Häneltä jäi ehkä huomaamatta tässä väitteessä se, että eri energiamuotojen kilpailukykyyn vaikuttaa paitsi verotus myös päästökauppa. Vuoteen 2015 mennessä on ennakoitu, että EU:n päästökaupassa päästöoikeuden hinta nousee. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että runsaspäästöiset polttoaineet, kuten kivihiili ja turve, häviävät kilpailussa vähäpäästöisten polttoaineiden, kuten maakaasun, kanssa. Eli päästökauppa osaltaan takaa sitä, että tulevaisuudessakin maakaasu pärjää kisassa kivihiilen ja turpeen kanssa olettaen, että päästöoikeuden hinta nousee niin kuin on ennakoitu. No, jos jostain syystä päästöoikeuden hinta jäisikin ennakoitua alhaisemmalle tasolle, tämä nyt hallituksen tarkistama esitys mahdollistaa sen, että verotasoja voidaan miettiä sillä välin uudelleen. Vuoteen 2015 on sen verran aikaa, että verotusta ehditään sillä välin tarkistaa.

Ed. Kuoppa esitti myös ajatuksen, että esimerkiksi vuokralainen ei voi vaikuttaa asuntonsa lämmitystapaan, ja tämähän sinänsä pitää ihan paikkansa. Häneltä jäi mainitsematta se, että verouudistus kannustaa myös vuokranantajaa, tai kuka sen talon omistaakin, tekemään energiaa säästäviä, kotimaista uusiutuvaa energiaa edistäviä ratkaisuja. Eli vaikka vuokralainen ei sinänsä suoraan pystyisikään vaikuttamaan lämmitystapaan, niin todennäköisesti verouudistus johtaa siihen, että se lämmitystapa mietitään vastedes fiksummin ympäristön kannalta.

Ed. Vuolanne heitti rohkeasti väitteen, että alkuperäisen tarkistamattoman hallituksen esityksen mukaan päästöt olisivat lisääntyneet neljänneksen. Häneltä jäi mainitsematta muutamia hieman tarkentavia huomioita, ensinnäkin se, että tämä neljänneksen lisäys oli konsulttiyhtiö Pöyryn arvio. No, sivuutetaan se tässä, oletetaan, että Pöyry oli oikeassa ja Vtt väärässä ja todellakin päästöt olisivat lisääntyneet. Mutta päästölisäys olisi ollut vain lyhyellä aikavälillä, niin kuin tuossa totesin. Päästökaupassa päästöoikeuden hinnan ennakoidaan nousevan, ja se olisi taannut sen, että keskipitkällä aikavälillä joka tapauksessa näilläkin oletuksilla maakaasu olisi pärjännyt kilpailussa. Se päästölisäys olisi tapahtunut ainoastaan Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla. Jos otetaan koko Suomen päästöt huomioon, niin siinäkin tapauksessa, että olisi menty tämän alkuperäisen tarkistamattoman esityksen mukaan, se päästövaikutus olisi ollut aika toisenlainen kuin neljänneksen lisäys. Ja siinä tarkasteltiin ainoastaan maakaasun vaihtamista kivihiileen ja turpeeseen, ei sitä myöskin todennäköistä tilannetta, että vaihdetaan kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Eli väite siitä, että hallituksen alkuperäinen esitys olisi johtanut päästöjen kasvamiseen neljänneksellä, on vähintäänkin harhaanjohtava.

Mutta monissa opposition puheenvuoroissa on minusta aivan oikein korostettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeyttä. Olenkin koko tämän monipäiväisen keskustelun ajan odottanut oppositiolta konkreettisia ideoita siitä, miten ympäristöveroja voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että ne paremmin ottaisivat huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Koska odotustani ei toistaiseksi ole palkittu konkreettisilla esityksillä, teen tässä yhden itse. Olisi nimittäin mahdollista, että sähkövero porrastettaisiin kulutuksen mukaan, että sähkövero itsessään olisi progressiivinen. Siis ne kotitaloudet, jotka kuluttavat huomattavan paljon sähköä, maksaisivat jopa vielä nykyistäkin ja suunniteltuakin korkeampaa sähköveroa, ja ne, jotka kuluttavat huomattavan vähän sähköä, maksaisivat nykyistä vähemmän tai tietyllä tasolla ehkä jopa eivät ollenkaan sähköveroa. Eli jokaiselle kotitaloudelle voitaisiin taata ikään kuin tietty perussähkönkulutuksen taso, jota verotettaisiin hyvin kevyesti tai ei ollenkaan, ja sitten kun se kulutus nousee siitä perustasosta, verotettaisiin yhä jyrkkenevää tahtia kulutuksen mukaan. Tämä tapa, jos se olisi veroteknisesti ja muilla perusteilla toteuttamiskelpoinen, nähdäkseni pystyisi toisaalta vahvistamaan ympäristöohjausta ja toisaalta ottamaan paremmin huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Kannustaisin ystäviä ja kollegoita oppositiossa tuomaan vastaavanlaisia ideoita keskusteluun.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun jotenkin voin ajatella, että hallituksen ilmastopolitiikan erityisasiantuntija ed. Tynkkynen voisi vastata hallituksen puolelta, kun tässä jäi vajavaiseksi tämä lähettäminen ministereiden puolesta, niin kysyn, onko tässä valmistelussa ollenkaan mietitty kustannusvaikutuksia Suomen kansantalouden osalta. Kun tosissaan tämä maakaasuvero nyt porrastettiin, se kuitenkin päätyy sinne samalle tasolle, ja kun budjettikeskustelun yhteydessä Katainen sanoi, että sitä voidaan tarkistella toki silloin 2013, niin onkohan tässä nyt kuitenkin käymässä niin, että tämä koko veropaketti on semmoisella kelluvalla saarella, jota voidaan sitten tarkastella uudelleen oikeastaan jo välittömästi vaalien jälkeen?

Kuinka pitkän tähtäimen politiikkaa tällaisella voidaan antaa alalle, joka on kaikkein pääomaintensiivisin, siis kuusi kertaa pääomaintensiivisempi kuin teollisuus yleensä, kun puhutaan energiainvestoinneista? Miten moni muu parametri tässä liikkuu kuin päästökauppasektori? Ja kun päästökauppasektorin piti (Puhemies: Minuutti!) ohjata hiilidioksidikäyttäytymistä, niin nyt me teemme päällekkäistä ohjausta siihen.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä, että ideoita tulee, mitenkä tulonjakovaikutuksia voidaan tasata. Ihmettelenpä vaan, miksi ne eivät ole tässä hallituksen esityksessä, vaan ne ovat sitten täällä salissa meidän porukalla ideoitavina. Erittäin hyvä, että tässä ed. Tynkkynen myöskin niitä ideoi, mutta olisin toivonut, että ne olisivat löytyneet sieltä. Ongelmahan tulee olemaan se, että tällä hetkellä se maakaasu ei ole se vaihtoehto, vaan kun huomenna käsittelemme erilaisia biopuolen tukivaihtoehtoja, niin tulevaisuus tulee olemaan, että tätä vähäpäästöistä maakaasua ajetaan reilusti alas ja tilalle tulevat runsaasti tuetut biovaihtoehdot, joiden kokonaisvaikutuksista meillä ei ole tietoa.

Sitten ed. Nurmen kommenttiin, että kerskakulutusta on verotettava: Kyllä täytyy hämmästellä, onko se kerskakulutusta, että ihminen saa lämpöisen talon, jossa on lämpöinen asunto, jonka lämmityskustannuksiin hänellä ei ole juurikaan mitään mahdollisuutta vaikuttaa, koska hän on kaukolämmön päässä.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen otti mielenkiintoisen näkökulman, ku hän otti tämän, että sähkön tietyn normin ku ylittää, niin alkaa prokjektio nousemahan, ja sitte taas jos alittaa sen, niin se alenoo. Nimittään nimenomaan yksityistalouksis, mutta olis mielenkiintoosta, jos tämä koskis myös kuntia, ja jos se kuntia koskis, niin sielä ruvetaas säästämähän, ja kyllä silloon monet katuvalotki sammuus, jotta kehoottaasin tätä ajatusta viemähän myös kuntatasolle asti.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En missään tapauksessa koskaan ole ollut sitä mieltä, että asuminen on kerskakulutusta. Nyt tapahtui ihan totaalinen väärinkäsitys kuulijan korvissa kyllä tai korvien välissä, tai sitten minä todella ilmaisin itseni epäselvästi. Minä en nyt lähde etsimään sitä paperia, jonka pohjalta puhuin, mutta asuminen ja kiinteistöveron korotus ja lämmityksen korottaminen ovat ikäviä asioita, joita mielestäni tulisi viimeiseen asti koettaa välttää, että niitä ei nosteta, koska ihmisten on asuttava täällä Pohjolassa. Mutta kerskakulutusta, sellaisia asioita, jotka eivät ole välttämättömiä niin kuin työ, ruoka ja asuminen, voidaan rankemmin verottaa.

Sitten siinä tuleekin tämä filosofinen kysymys, kun meillä on pitkät välimatkat, kuinka on autoilun kanssa. Tietenkin jos nyt lähdetään pilkkua viilaamaan, niin voidaan katsoa, pitääkö olla joku tietty määrä neliöitä, joita saa olla per ihminen, minkä jälkeen väljempi asuminen on kerska-asumista. Toisaalta, kun tiedetään, että jos lapsilla on omat huoneet, niin se on paljon parempi, mutta en lähde tähän. Tämä menee naurettavuuksiin, tämä keskustelu. Asuminen ei ole kerskakulutusta eikä syöminen eikä työnteko, mutta kerskakulutusta voi olla joku ökyautojen käyttäminen taikka muskeliveneiden käyttäminen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Kumpula-Natrin kanssa samaa mieltä, että erityisesti energiateollisuuden kaltaisella pääomaintensiivisellä alalla on tärkeää, että on politiikkavarmuus ja tiedetään mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen, minkälaisia ohjauskeinoja on luvassa. Itse katsonkin, että nyt tarkistetussa muodossaan hallituksen veroesitys on hyvä pohja ja sillä voidaan mennä pitkälle tulevaisuuteen. Tarkoitin vaan sitä, että jos jostain yllättävästä syystä päästökaupassa tapahtuisi jotain sellaista, että päästöoikeuden hinta jäisi huomattavan alhaiseksi, niin silloin olisi edelleen tärkeä turvata, että päästään päästötavoitteisiin ja päästöt joka tapauksessa vähenevät.

Ed. Paatero kysyi, minkä takia tämä sähköveropohdiskeluni ei ole hallituksen esityksessä. Se varmaan johtuu siitä, että kyseessä on vielä ihan sinisen ajatuksen asteella oleva asia, jonka toteuttamiskelpoisuudesta itsellänikään ei ole varmuutta. Eli en osaa sanoa, toimisiko se, onko se ylipäätään edes veroteknisesti mahdollinen toteuttaa, mutta ajattelin, että tulevaisuuden ratkaisujen kannalta tällainen keskustelu olisi ihan terveellistä ja hyvä käydä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuohon viimeiseen lauseeseen, minkä ed. Tynkkynen sanoi, niin kyllä nimenomaan oppositio, vasemmisto-oppositio, on nimenomaan tämän asian nostanut jatkuvasti esiin, näiden sosiaaliset vaikutukset, tulonjakovaikutukset, silloin kun tehdään ympäristöön liittyviä ratkaisuja, usein jopa niin, että niitä on painotettu ajoittain oikein voimakkaasti, niin että itse pihvikin voi jäädä joskus vähän niin kuin piiloon.

Mutta vielä tähän asian käsittelyyn. Kysymyksessähän on hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta, ja täällä ei ole yksikään ministeri käynyt käyttämässä puheenvuoroa. Hallitusta on edustanut lähinnä ed. Tynkkynen ja sitten muut vähän vähempiarvoiset hallituspuolueiden edustajat niin kuin ed. Pulliainen, joka on monesti kriittinen, enemmän kuin ed. Tynkkynenkin, ed. Juurikkala jne., jotka ovat tätä asiaa täällä analysoineet.

Tästä energiaverotuksesta ei oikein — niin kuin tätä kutsuttiin budjetissa vihreäksi — saa vihreää. Miksi ei saa? Johtuen siitä ruskeasta osapuolesta eli juuri siitä turpeesta. Meillä on lukuisia voimalaitoksia, etenkin Kaakkois-Suomessa, jotka ovat olleet maakaasukäyttöisiä. Niitä on muutettu ja niitä muutetaan turvepohjaisiksi. Myös kivihiili on mukana muun muassa Pohjolan Voima Oy:n hankkeissa, Kotkan Mussaloon 450 megawatin voimala, kivihiili, turve ja jonkun verran sitten puuta. Tämä kysymys, millä tavalla laskennallinen arvio puulle toimii tulevaisuudessa: onko se aina nolla? Nyt on jo tiedemaailmassa viitattu siihen, että puulla on kuitenkin enemmän ympäristövaikutuksia, hiilidioksidi- ja ilmastovaikutuksia, kuin nolla. Eli sekin muuttuu. Nämä kannot ja niiden poisvieminen metsästä on yksi ongelma. Kuitenkin tämä yhteispoltto, siis tämä historiallinen painolasti, että kattiloissa poltetaan turvetta ja puupolttoainetta yhtäaikaisesti, saattaa olla tietysti jatkossa kyseenalainen asia monellakin tavalla. Ja sitten kun se vaikutus lasketaan niin, että nolla plus tämä raskas turpeen vaikutus, niin siitä saadaan jakolaskuna kohtuullisen matala vaikutus, ja siinä on kyllä kikkailun maku vahva.

Hiilidioksidipäästöissähän turve on joka tapauksessa aivan omaa luokkaansa siihen energiayksikköön nähden, mitä sillä saadaan, ja toisaalta sen lämpöarvo on myös hyvin matala. Eli se on hyötysuhteeltaan hyvin heikko, hiilidioksidipäästöiltään taas erittäin vahva. Kun nyt puhumme tästä energiaverotuksesta, niin tämän vuoksi emme voi olla tyytyväisiä lopputulokseen.

Tämä sähköverokysymys, minkä ed. Tynkkynen otti esiin, on monia kertoja ollut esillä keskusteluissa aikaisemminkin, ehkei juuri tällaisena sinisenä ajatuksena mutta muuten kyllä, niin että se sidottaisiin ihmisten ostovoimaan.

Lopuksi on toki sanottava se, että hallituksessa varmasti on näkökulmia, jotka tähtäävät energiaverotuksen avulla pienentämään Suomen hiilidioksidipäästöjä. Uskon siihen. En ajattele niin, etteikö sitä tahtotilaa ole. Mutta se, että me emme pääse tällaisella ikään kuin osittaisratkaisulla mahdollisimman hyvään lopputulokseen, mihin pitäisi pyrkiä, on tämän tilanteen heikkous.

Sitten tuo päästökauppa, mihin on viitattu. Päästökauppa tällä hetkellä ja viime vuosina ei ole ohjannut kunnolla eikä voimakkaasti nimenomaan vähäpäästöisten energialähteiden suuntaan. Se on ollut liian heikko mekanismi. Päästöoikeuden hinta on ollut liian matala. Ne ennusteet, mitä tehtiin aikaisemmin vuoden 2010 päästöoikeuden hinnasta, eivät ole toteutuneet. Nyt on uhka, että ne ennusteet, mitkä nyt tehdään vuoden 2015 päästöoikeuden hinnasta, eivät toteudu. Tämän vuoksi tämän maakaasun epäobjektiivinen kohtelu, joka tulisi täysissä voimin voimaan 2015, on haitallinen myös ympäristönäkökulmasta ja toisaalta päästöoikeuden hinnan pysyessä matalana ei synny kompensaatiota, joka asettuisi sitten maakaasun puolelle kivihiiltä ja turvetta vastaan. Näin ollen nämä viimeksi mainitut saattavat olla sitten kuitenkin sellaisia polttoaineita, joita käytetään maakaasun tilalla.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän energiaverouudistuksen taustalla on työnantajan kansaneläkemaksun poisto, joka jätti budjettiin miljardiluokan rahoitusvajeen. Kelamaksun poistopäätöksen yhteydessä hallitus päätti korvata tulomenetykset energiaverotuottoja lisäämällä. Ilman muuta on tärkeää, että työnantajan kelamaksun poistamisen aiheuttama budjettivaje paikataan. Kaikkien energiaveromuutosten jälkeen valtion verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 900 miljoonalla eurolla, mutta samanaikaisesti verotukien määrä kasvaa noin 140 miljoonalla eurolla. Lopputulemana energiaveron korotukset tuovat aikanaan valtion kassaan vuositasolla noin 760 miljoonaa euroa.

Energian verotusta uudistetaan siten, että tuotteen energiasisältö ja sen poltossa syntyvät hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset lähipäästöt otetaan huomioon verotuksessa. Perusajatuksena on kannustaa vähäpäästöisten energiamuotojen suosimiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen. Energiaverouudistus on linjassa hallituksen verolinjauksen kanssa, jonka mukaan verotuksen painopistettä siirretään työn verottamisesta ympäristön kuormittamisen verottamisen suuntaan. Verouudistus on myös askel kohti kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

EU-tasolla energiaverojen vähimmäistasosta ja keskeisestä rakenteesta säädetään energiaverodirektiivissä. Nyt energiaverodirektiiviä ollaan muuttamassa ja epävirallisten muutosluonnosten pääsisältönä on ollut energiasisältö- ja hiilidioksidiverokomponentin käyttöönotto. Hallituksen esityksen mukainen verorakenne on pääosin linjassa valmisteilla olevan energiaverodirektiivimuutoksen kanssa.

Arvoisa puhemies! En lähde tässä ruotimaan tämän pääosin oikean sisältöisen ja oikean suuntaisen ehdotuksen yksityiskohtia. Totean vain, että olisi se jonkin verran enemmän saanut suosia uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi lämmitykseen käytettävän biopolttoöljyn olisi aivan hyvin voinut pitää valmisteverottomana.

Suurin osa energiaverojen korotuksista tulee teollisuuden maksettavaksi, eli kohdistuu niille toimijoille, jotka ovat hyötyneet kelamaksun poistosta. Elinkeinoelämän keskusliitto suhtautuu kuitenkin nuivasti veronkorotuksiin, sillä EK:n mukaan kelamaksun poisto ja energiaverojen korotukset kohdentuvat eri tavoin eri yrityksiin ja rokottavat erityisesti energiaintensiivisiä yrityksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että energiaintensiiviset yritykset saavat maksamansa energiaverot osittain takaisin palautuksina. On myös huomattava, että kelamaksun poisto tapahtui osittain jo 1. huhtikuuta 2009 ja loppuosaltaankin tämän vuoden alussa, joten sillä on selvästi elvyttävää vaikutusta talouteen, kun otetaan huomioon, että nämä energiaveron korotukset toteutetaan vasta ensi vuoden alusta.

Hallitus sopi kelamaksun poiston yhteydessä, että maatalouden energiaverorasitus ei tässä uudistuksessa olennaisesti nouse. Tämä on maatalouden harjoittajien kannalta tärkeä linjaus. Energiaveron korotukset koskevat myös maatalousyrittäjiä. Polttoaineen ja sähkön veronkorotukset kuitenkin korvataan osittain maataloudelle, siten että maataloudessa käytettyjen energiatuotteiden valmisteveron palautusmääriä korotetaan.

On aivan loogista, ettei työnantajan kansaneläkemaksun poistamista maksateta maatalousyrittäjillä tämän enempää, sillä maatalousyritykset eivät muiden yritysten tavoin ole saaneet juurikaan taloudellista hyötyä kelamaksun poistosta. Kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron korotukset korvataan maataloudelle kokonaan energiaveron palautuksina. Sähkön osalta maataloutta sen sijaan kohtaa vuositasolla noin 6 miljoonan euron suuruinen valmisteveron korotus lopullisena, vaikkakin siis maatalous pidetään palautusten kautta samassa alemmassa sähköveroluokassa kuin teollisuus, niin kuin oli luvattukin.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Taimela otti mielestäni aika oleellisen näkökuluman, jota itteki oon monta kertaa miettiny. Oltihin nimittäin täällä juhannuksen jäläkihin kolome päivää ja voimakkaasti keskusteltihin siitä, tulooko Suomehen nolla, yks tai kaks ydinvoimalupaa. Ja kovien keskustelujen jälkihen, aivan niin kuin hallitus esitti, kaks lupaa tuli. Mä luulen, että hallituspuolueet oli jo tuolla yläpäässä ministerien johorolla keskustellu aika tarkasti tämän niin sanotun kokonaisenergiapaketin ja määritelleet, mitä veroja ja minkämoisia panostuksia ja ennen kaikkea suuntauksia, mistä tätä energiaveroa korotetaan, mistä uusiutuvaa otetaan.

Nythän on jäläkihinpäin ilimenny, että maakaasua meinattihin verottaa hivenen runsaasti, mutta se on nyt asteettain kuitenkin tippunu sillä lailla, että se nousoo siihen alkuperäseen suunnitelmahan, mutta täällä erustaja Kuoppa muun muassa otti voimakkaasti kantaa siihen, notta minkä takia. Pitää muistaa, että se on täysin tuontienergiaa ja sitä on kohoreltu todella leppoosin hansikkain verotuksen suhteen. Toisin sanoen se saa noustakki, mutta meirän pitää panostaa kotimaisehen.

Täälä paljon on moitittu turvetta, paljonko se saastuttaa. Totta kai se saastuttaa, mutta kivihiili saastuttaa vielä enemmän. Ja nyt kun on tullu esille se, että turvesoilta ku otetahan sitä turvetta, sieltä tuloo päästöjä järvihin, niin mä luulen, jotta siihenkin korjaus tuloo eli turve työllistää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee näitä puheenvuoroja ja niitten argumentointia, ei voi päätyä kuin yhteen ainoaan johtopäätökseen, että sen jälkeen kun tällä syyslukukaudella ja sitten tämän eduskunnan viimeisellä kevätlukukaudella on käyty tämä koko energiapaketti loppuun saakka läpi, pitäisi varsin pikaisesti, myöhäistalvella, tehdä yhteenveto siitä, kuinka paljon loppujen lopuksi ollaan luomassa uusiutumattoman energialähteen käyttöjärjestelmää ja minkä verran uusiutuvia on tulossa. Nimittäin tässä on niin monta muuttujatekijää koko paletissa, että voi olla, että tuleva eduskunta joutuu ensi keväänä ensi töikseen palaamaan tähän koko asiaan ja miettimään EU:n asettamien velvoitteiden valossakin tätä kokonaisuutta.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi on oman aikansa lakiesitys. On tehty hallituksessa aivan periaatteellinen linjaus siitä, että ympäristöön kohdistuvia veroja nostetaan ja palkkaveroja kevennetään. On aivan oikein, että linjaa on vaihdettu, koska tällä keinoin ihminen voi todella omalla käyttäytymisellään vaikuttaa siihen, mitä hän maksaa veroa. Työn kannustavuus tulee samalla huomioiduksi, kun työnteon verotusta kevennetään ja pyritään näitä ympäristöveroja lisäämään järkevästi. Siinäkin pitää pitää järki kädessä, ettei mennä liiallisuuksiin.

Joka tapauksessa hallitus on linjauksensa tehnyt, ja tämä kaikki lähti tietenkin siitä kuuluisasta kansaneläkemaksun poistamisesta, joka tiesi valtion kassaan noin 1,1 miljardin euron lovea. Kunnathan olivat tässä myös yhtenä hyötyjänä, kun niiden menot pienenivät tilanteessa, jossa muutoin laman takia verotulokertymä väheni ja saatiin tällä keinoin tietenkin pientä helpotusta sille puolelle ja kuntien taloutta vähän paikattiin. Mutta tämä syntynyt 1,1 miljardin euron aukko on tietenkin peitettävä, ja se tapahtuu energiaverotusta kiristämällä oikeaoppisesti. Tämä energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuva vero on ihan oikein, ja toivon, että tällä linjalla kun jatketaan, niin ei tässäkään mentäisi liiallisuuksiin. Pitää muistaa, että Suomi on energiaintensiivinen maa ja pitkien välimatkojen maa, ja se tarkoittaa sitä, että energia ei voi liian kallista olla. Me emme voi maailmanmarkkinoilta hinnoitella itseämme ulos.

Kun katsotaan sitten tämän hallituksen esityksen muutamaa linjausta, niin on hyvä, että liikennepolttoaineiden polttoaineverotuksen rakennemuutos toteutetaan niin, että se on kustannusneutraali, ja niin, että bensiiniverotuksen tasoon ei esitetä muutoksia ja dieselöljylle ehdotettu veronkorotus ehdotetaan otettavaksi huomioon henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveron yleistä tasoa alentamalla. Tämä viime mainittu huomautus on aivan oivallinen, koska pitää muistaa, että varsinkin hyvin monelle kuorma-autoilijalle se on pelkkä työväline ja lisäverorasitus sinne ei välttämättä olisi hyvästä. Muutenkin siellä kannattavuus on vähän kyseenalaista monessa tapauksessa, ja pieni lisävero siihen suuntaan heikentäisi huomattavasti kilpailuasemaa ja kannattavuutta.

Sitä, että polttoturpeelle ehdotetaan lisää veroa, en pidä hyvänä ratkaisuna, mutta sekin on otettava huomioon, että jonkun verran sitä lienee pakko sietää. Mutta mielelläni olisin nähnyt, että polttoturpeelle ei veroa tule, koska se on kuitenkin selkeästi kotimainen polttoaine ja se korvaa kivihiiltä. Kuten ed. Mieto omassa puheenvuorossaan totesi, niin se luo suomalaista työtä sinne, missä työstä yleensä on pulaa, eli maaseudulle. On muistettava, että meillä on valtavat turvevarat, eikä niiden käyttöä mielestäni pidä lähteä ainakaan eduskunnan päätöksin estämään, koska jos emme halua omia raaka-aineitamme käyttää, niin sitten joudumme turvautumaan tuontiin, ja se on kansantalouden kannalta ehdottomasti se huonoin vaihtoehto.

Herra puhemies! Lopuksi vielä, maatalouden energiaveronpalautuksia korotetaan sen verran, että tästä hallituksen esityksestä syntyvät menetykset maataloudelle hyvitetään. Sitä pitää pitää erittäin hyvänä. On syytä muistaa, että maatalouden kannattavuus tänä päivänä on todella heikkoa ja sinne puolelle ei kyllä parane yhtään lisää verorasitusta suunnata. Muussa tapauksessa maatilojen taloudellinen tilanne käy todella tukalaksi. Toivon, että tämä asia tulevaisuudessa tulevissa hallituksen esityksissä otetaan myös huomioon, että maatalouden tilaa ei heikennetä eikä turpeen asemaa myöskään. Se on suomalainen polttoaine, ja sellaisena sen pitää säilyäkin mahdollisimman vähän verotettuna niin, että kivihiilen käyttöä saadaan sillä keinoin vähennettyä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Kun tässä on haluttu myös ympäristöverokomponenttia tehdä niin, että hiilidioksidisisältö ja -päästöt ja energiasisältö otettaisiin huomioon, niin tuo ed. Hoskosen huoli turpeesta kotimaisena polttoaineena vaatisi kyllä syvemmän analyysin. Kun me emme halua turvetta ohittaa kivihiilellä ja kivihiilelle nyt laitetaan kunnon verotaakka päälle, niin kyllä ajamme aika kauas siitä tilanteesta, että turpeeseen ei saisi veroilla ollenkaan koskea. Se Pietarsaaren Alholmens Kraftin laitos on minun vaalipiirissäni, jonka tunnen oikein hyvin, ja olen ollut silloin hallituspuolueen edustaja, kun turpeelle laitettiin jopa syöttötariffia, että se varmasti varmistaisi oikean ajojärjestyksen. Nyt kun nostetaan aika kunnolla kivihiilen veroa ja sitä kautta kivihiilen hintaa, niin tuo ajojärjestys kyllä kannattaisi katsoa.

Kannattaa katsoa, mikä on oikeudenmukaista ympäri Suomea, mikä on asumisen hinta, oli sitten maakaasu, kivihiili tai turve Suomesta. Tässä on hyvin vajavaista se, että taloudellisten vaikutusten osalta tätä koko veronkorotusta käsitellään ikään kuin yhtenä klönttinä, ja silti täällä sisällä on hyvin moni eri vero, joka liikkuu. Onneksi tähän nyt sitten valiokunnat saavat perehtyä ajan kanssa.

Hallituksen esityksen huonon teknisen valmistelun johdosta eduskunnalle jää paljon töitä, ja toivonkin tässä loppusuoralla, että edustajat eri valiokunnissa olisivat aika rohkeita myös parannuksiin, niin kuin hallituskin oli rohkea — katson, että täällä ed. Ravi on paikalla. Kyllä sitä sen verran voi ylpeyttä takkiin ottaa, että muuttaa tosi huonoa esitystä, mutta se ei kyllä tähän saisi jäädä, tämä muutoshalukkuus.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän monipuolisen keskustelun jälkeen haluan kommentoida ihan vaan muutaman asian tässä. Toivon, että tämä energiaverokeskustelu, mikä tässä nousi varsinkin nyt loppukesästä ja syksyllä joka taholla, on nostanut esiin taas ne mietteet energian säästöstä, energiatehokkuudesta ja siitä, mitä voidaan tehdä niin kunnissa, maatiloilla, teollisuudessa kuin kotitalouksissakin näitten asioitten hyväksi.

Toisaalta toivon, että pian nousisivat esiin myös kaikki ne neuvonta- ja tukipalvelut, joita tämän asian tiimoilta on saatavilla, ja ne asiat, kuinka energiaverojen nousu vaikuttaa vaikkapa asumistukeen tai toimeentulotukeen tai miten pienituloisille on saatavilla erilaisia korjausavustuksia jnp., jotta tavallaan ne keinot myös sieltä toiselta puolelta tulisivat yhtä voimakkaasti esille.

Olen sitä mieltä, että on tietenkin seurattava tätä kustannusten nousua ja kohdistumista esimerkiksi pienituloisille ja tarvittaessa tehtävä sitten toimenpiteitä, onko se sitten perustulovähennyksen osalta tai asumistuen tai minkä tahansa osalta, jos niin tarpeelliseksi nähdään.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Turpeen käyttöä täällä vastikään ja muutenkin aina täällä perustellaan työllisyydellä. Samalla perusteella esimerkiksi Viro perustelee oman palavan kivensä käyttöä: työllisyyskysymyksenä. (Ed. Kumpula-Natri: Tai kotimaista kivihiiltä Saksassa!) — Tai Saksassa esimerkiksi ruskohiilen polttamista työllisyyskysymyksenä. — Mutta työllisyys pitäisi tietysti suunnata ja työllistettävät esimerkiksi bioenergiakentälle ja sen hyödyntämiseen.

Tämän polttoturpeen lämpöarvo on 10,1 megajoulea kiloa kohti, ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 105,9 grammaa megajoulea kohti, niin kuin näissä papereissa lukee, eli turve on ehdottomasti kaikkia muita fossiilisia polttoaineita hankalampi moniongelmallinen energian lähde. Nämä vesien rehevöitymiset ovat siitä yksi esimerkki. Aina se tuottaa myös enemmän hiilidioksidia kuin kivihiili. Vaikka kivihiili tuotaisiin Suomeen Australiasta, niin turpeen kokonaisvaikutus on suurempi elinkaaren tarkastelulla myös.

Kotkassa todella on tällainen Kotka Mills -niminen tehdas, toimija, joka seuraa Stora Enson jälkiä tuolla Kotkansaarella. Sen omistaa Open Gate Capital, ja se käyttää maakaasua. Tämä muutaman vuoden viive auttaa tässä asiassa, se on selvä, mutta 2015 tilanne on edessä, ja onkin todettava, että nämä energiaveron palautukset pitäisi palauttaa nopeammin kuin niin, että ne annetaan vuodeksi sinne valtion kassaan ikään kuin velaksi. Tässä nämä erilaiset sijoittajat lukevat näitä loppunumeroita, ja se voi olla ongelma tämän tehtaan tulevaisuuden kannalta.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta turpeen käyttö on hyvin perusteltu, ja tiedämme kaikki työllisyysvaikutukset. Toki on perään todettava se, että varmaan vesiensuojelunäkökulmasta tehostamistoimia tarvitaan ja niitä varmasti ollaan valmiita myös tekemään. Minusta ei voida lähteä siitä, että yksi tuotantoala ykskaks lopetettaisiin ja yrittäjät jäisivät täysin tyhjän päälle, niin että tässä tämä porrastus on hyvin perusteltu ja hallitus on tehnyt siinä hyvää työtä.

Haluan nostaa yhden tärkeän asian esille, josta on tullut varsin paljon yhteydenottoja ja palautetta, ja kun valtiovarainvaliokunnassa on jo budjetin käsittely aloitettu, niin sielläkin asiantuntijakuulemisessa on noussut esille kauppapuutarhojen huoli siitä, että kun sähkövero nousee, niin sen vaikutus kauppapuutarhoille on erittäinkin merkittävä. Siinä se palautuksen raja kun on sidottu 50 000 euroon, niin olisi varmaan perusteltua edetä samalla tavalla kuin maatalouden polttoaineveron palautuksessa. Sillä keinoin pienetkin kauppapuutarhat pärjäisivät. Sen vaikutus on kuitenkin noin 5 euroa per megawattitunti eli pienissäkin kauppapuutarhoissa kymmeniätuhansia euroja, ja ovat hyvin huolissaan olleet tulevaisuudesta. Näitä asioita kannattaisi vielä eduskuntakäsittelyssä arvioida, ovatko ne täysin kohdallaan.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Me aloitimme tämän keskustelun ed. Kumpula-Natrin kanssa pohtimalla sitä hallituksen alttiutta ja valmiutta tehdä tarvittavia muutoksia. Minusta edustajan esittämä ajatusketju oli ihan looginen loppuun saakka: Totta kai täällä eduskunnan valiokuntavaiheessa täytyy olla rohkeutta ja valmiutta tarkastella hallituksen esitystä, tutustua tarkemmin sen perusteluihin, ja jos ilmenee sitten perusteltua syytä esittää erilaisia näkemyksiä, niin totta kai siihen on oltava valmiutta.

Mutta pari sanaa tuosta turpeesta. Kuulin loppuosan ed. Hoskosen puheenvuorosta. Ne hänen esittämänsä alueelliset ja kansantaloudelliset syyt ovat minun mielestäni kiistattomia. Kannattaa ehkä myöskin mainita se, että eräs peruste tälle turpeen alhaiselle verokohtelulle oli myöskin se, että halutaan sillä varmistaa se, että teollisuuden tarvitsemaa ainespuuta ei suuntaudu polttoon. Eikö se ole niin, että myöskin tuossa prosessissa tätä turvetta tarvitaan ikään kuin sen puumassan ohella tällaisena katalyyttipolttoaineena, että se prosessi onnistuu oivallisesti?

Erkki Pulliainen /vihr:

Herra puhemies! Ed. Reijosen puheenvuoron johdosta, että lasinalaisviljelyksessä minusta on kaksi olennaista muuttujaa tässä energiapoliittisessa suhteessa. Toinen on lämpö ja toinen on sähkö, siis se valo, joka voi sitten myöskin olla laadultaan hyvin erilaista. Nyt olisi erinomaisen tarpeellista todellakin tehdä niin, että nyt katsotaan, onko näitä peräti 3 miljoonan euron vaikutuksia tällä eduskunnassa nyt olevalla paketilla, ja jos on, niin silloin siihen pitäisi ehdottomasti reagoida. Ekologisesti on aivan oikein, että ne kurkut ja tomaatit tuotetaan kotimaassa eikä niitä ruveta lentokoneilla tänne rahtaamaan.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän turpeen käytöllä on isoja ja hyöryllisiä vaikutuksia kansantalourellisesti: työllistää ja ennen kaikkea nyt, ku tästä prosessit lähtee käymähän eli tutkimukset, eli turpeen noston takia me pystytähän siellä suolla sitte hyöryntämähän energiapuuta, ja sitte ku uusiutuvaa puusta teherähän, niin se niin sanottu hyörykepuu ei mee väärähän tarkootukseen, vaan se menöö tuonne paperitehtahille ja sitte sahoille jnp.

Mutta ed. Tiusanen otti esille, mollas turpeen käytön kokonaan, kuinka saastuttava se on. Se voi olla sitä, mutta minä tunnen, minoon nähäny, se on naisprofessori, joka suota tutkii. Se on niin innostunut turpeesta ja suosta, että mä oon nähäny, se on syöny sitä. Hän voi tänä päivänäki hyvin. Eli syörä turve on tervehellistä, mutta tuprutteena se on mailman saastuttavin, ja tämä tarina on tosi.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tuohon on parempi olla enää kommentoimatta, koska parempaan kuvaukseen en kyllä turpeesta pysty.

Mutta kyllä ajattelin, että eduskunnan tulee katsoa myös turpeen verokohtelu tässä uudessa tilanteessa. Kun me olemme verranneet turvetta kivihiileen, me olemme verranneet turvetta puuhun, niin kun eri parametrit liikkuvat ja hinta muodostuu näiden veropäätösten jälkeen erilaiseksi, niin mikä on sen jälkeen se mahdollisuus?

Hyvät kollegat, minäkin olen paljon tekemisissä ollut turvetuottajien ja niitä käyttävien laitosten kanssa. Koska ajattelen koko Suomea, niin ei se ole niin, että nolla euroa turpeelle saisi veroa laittaa tai vain 10 miljoonaa, kun me liikuttelemme tässä 750:tä miljoonaa euroa, vaan se täytyy katsoa vähän rehellisemmin läpi.

Mutta huolestuttavia ovat kyllä tämmöiset uutiset, että Suomi kiilaa teollisuuden sähköverotuksessa Euroopan kärkeen ja hövelimmin energiaverohuojennuksia annetaan muualla kuin Suomessa. Tämä on aika kapeaa katsoa vain kasvintuottajan tai lasinalustuottajien näkökulmasta, kun kaiken kaikkiaan sähkövero on Suomessa noin 7 euroa, kun se EU:ssa keskimäärin on 1,48 euroa megawattitunnilta, ja olemme lujaa tahtia siirtymässä yhteisiin sähkömarkkinoihin, jopa niin nopeasti, että viime kesänä me toimme Tanskasta sähköä Pohjoismaihin kesällä, ei pakkasten aikana, vaan kesällä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Miedon puheenvuoroon on vielä hyvä lisätä se, että turpeestahan toki tehdään myöskin vaikkapa viiniä. Eli sitäkin voi juoda kuolematta, ainakaan heti. Tässä mielessä se on ihan hyvää. Käyttöä löytyy turpeelle moneenkin muuhun asiaan, mutta tämä polttoturve on se ongelma.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä turpeesta on puhuttu hyvin paljon, ja tämä on hyvin monisäikeinen asia. Tässä on monta näkökantaa tälle olemassa ja varmaan niin monta näkökantaa kuin edustajiakin on.

Tämmöiset asiat kuin turpeen käyttö ovat pitkäjänteisiä, ja tähän pitäisi paneutua hyvin huolellisesti, koska meillä on turpeennostokoneiden tuotantoakin ja tehdään myös ulkomaille vientiin koneita, ja tämä keskustelu vaikuttaa heti myös Suomessa sitten siihen, miten turvetta verotetaan, ja se vaikuttaa koneitten tilauksiin elikkä investointeihin. Jos joku tie valitaan, niin mennään sillä sitten eteenpäin eikä soudeta eestaas. Elikkä tähän pitäisi saada tämmöinen pitkä linja, mitenkä tässä turpeen kohdalla edetään.