Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! STM on lähtenyt rohkeasti sotaan tupakointia vastaan. Suomi on hakeutumassa askel askeleelta kohti savutonta Suomea. Maamme on myös sitoutunut Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan sopimukseen vuonna 2004. Tavoitteenamme tulee olla, että lapset ja nuoret eivät ota tupakointia tavaksi ja että mahdollisimman moni lopettaisi tupakoinnin. Tupakoinnin ehkäisy on edelleen yksi vaikuttavimpia ja kustannusvaikuttavimpia tapoja edistää kansamme terveyttä.

Tupakointi aiheuttaa kustannuksia. Kustannuksia tulee tupakoinnista aiheutuvista sairauksista ja niiden aiheuttamista työkyvyttömyyspäivistä. Tupakkavero kattaa vain osan terveydenhuollon kustannuksista. Pelkästään tulevien kustannusten alentaminen on peruste tiukemmalle tupakkapolitiikalle. Yksi kustannuserä työpaikoilla on tupakkataukojen viemä aika. Tupakoinnin vähentäminen voidaan nähdä myös työelämässä tuottavuutta lisäävänä toimena, kun yhä vähemmän joudutaan käymään tupakkatauoilla ja näin pystytään tekemään enemmän töitä.

Kohti savutonta Suomea on jo edetty monella tantereella vuodesta 1977 lähtien. Tuloksena on, että tupakoivien määrä on voimakkaasti laskenut. On tehty monia toimia. On nostettu veroja, on säädetty savuttomista ympäristöistä, on lisätty varoitustarroja, pakkauskokoja on säädelty, tupakkatuotteiden mainonta on kielletty. Tulokset eivät ole välttämättä vielä riittäviä, vaikkakin suunta on oikea.

Nuorten tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. Liian moni nuori kuitenkin edelleen aloittaa tupakoinnin. Lähes joka kolmas 18-vuotias käyttää päivittäin tupakkatuotteita. Suomessa on edelleen arviolta noin miljoona tupakoitsijaa. Moni heistä haluaisi lopettaa tupakoinnin.

Lasten elämä ja terveys ovat aikuisten vastuulla. Lapsi ei ensimmäisiä sauhuja ottaessaan ymmärrä, että hänen elinikänsä saattaa lyhetä, jos hän jatkaa tupakointia. Tupakka aiheuttaa Suomessa 5 000—6 000 ennenaikaista kuolemaa. Tupakoitsijan elinikä lyhenee keskimäärin 10 vuotta, jos tupakointi on aloitettu aikuisiällä, jos lapsuudessa, 20 vuotta. Lapsi ei tiedä, miten tupakka tulee vaikuttamaan hänen tulevien vuosien terveyteensä, eikä tupakan aiheuttamaa riippuvuutta. Valitettavaa on, että kun kerran jää koukkuun, niin siitä on työ ja tuska päästä aikuisiällä eroon. Tunnemme moni lähiympäristöstä niitä, jotka ovat aloittaneet tupakkalakon yhä uudelleen ja yhä uudelleen, mutta löytyy onneksi lähiympäristöstä niitäkin, jotka ovat onnistuneet tupakasta pääsemään eroon.

Vaikuttamiskeinoja ovat hinta- ja veropolitiikka, savuttomat ympäristöt, mainonnan ja myynnin edistämisen kieltäminen, saatavuuden rajoittaminen, tupakkatuotteiden sääntely ja tupakoimattomuutta tukeva viestintä. Nyt otetaan käyttöön yhä laajempi arsenaali keinoja. Esitys vie tupakkatuotteet piiloon vähittäismyymälöissä ja poistaa tupakka-automaatit, kieltää alle 18-vuotiailta tupakan hallussapidon, kuten on alkoholikin kielletty, kriminalisoi myynnin alle 18-vuotiaille, kieltää alle 18-vuotiaita tuomasta tupakkatuotteita ulkomailta. Tupakkaa saa myydä vasta 18-vuotias. Tupakointikieltoja laajennetaan muun muassa ulkotiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin sekä lasten ja nuorten käytössä oleviin tiloihin. Nuuskaa saa tuoda jatkossa vain omaa henkilökohtaista käyttöä varten.

Lakiesitystä voidaan kuvailla rohkeaksi ja usean askeleen ottavaksi esitykseksi. Savuttomaksi Suomi ei vielä tule, mutta suunta on oikea.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti meinasi lähteä liitoon, lentoon suurin piirtein. Niin innoissaan hän oli siitä tulevaisuuden kuvasta elikkä savuttomasta Suomesta. Ed. Lauslahti, mitä seuraavaksi? Viinaton Suomi, seksitön Suomi? Ah, me olemme kohta aivan kerta kaikkiaan terveitä ja putipuhtaita tällä menolla. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Minä en hyväksy enkä kannata näitä laissa olevia tupakkalain kiristyksiä. Minulle riittää aivan hyvin se nykyinenkin laki, joka on minun mielestäni aivan riittävän kireä ja vähän liiankin kireä. Ajatelkaa nyt, me panemme tupakat piiloon, mutta meillä kaupassa on kuitenkin 4 prosentin olutta kaikkien saatavana, lasten nähtävänä. Hyi, mahdotonta! Tällaista tapahtuu meidän kaupoissamme. Tupakat pannaan piiloon, mutta viina siellä kyllä saa olla. Jokaisen suuren marketin kyljessä on viinakauppa, ja nyt kielletään tupakat niin, että ne ovat suurin piirtein sellaista salamyyntitavaraa, jota salassa ostetaan ja kysytään. Ei ole enää tupakkaa näkösällä myytävänä. Sitä ja tätä tupakkaa saa kauppiaalta vain tiskin alta.

Arvoisa puhemies! Mihin tämä johtaa? Tämä johtaa ensinnäkin salakauppaan: salakuljetus lisääntyy, salakauppa lisääntyy. Sitäkö ed. Lauslahti toivoo, ja sitäkö hallitus toivoo, kun on tämmöisen järjettömän lakiesityksen tänne tuonut? Minä myönnän sen, että tupakointi on terveydelle vaarallista, mutta kumpi on vaarallisempaa perheille esimerkiksi, viina vai tupakka? (Ed. Asko-Seljavaara: Tupakka!) Kuinka monta kotirauhaa on rikkoutunut, kuinka monta ihmistä on kuollut perheissä tupakan takia, kuinka monta ihmistä on kuollut perheissä viinan takia? Paljonko ovat viinan aiheuttamat terveysmenot? Ed. Lauslahti sanoi, että tupakoijista 5 000—6 000 kohtaa ennenaikaisen kuoleman. Montako ennenaikaista kuolemaa alkoholi aiheuttaa? Minä haluaisin nämäkin tietää. (Ed. Erkki Virtanen: 4 000!)

Toinen asia, mikä on tässä ideana: Onko ihan oikeasti tarkoitus, että me teemme Suomesta maailman ensimmäisen tupakattoman maan? Näin luki toissa päivänä muistaakseni lehdessä, että tämä on meidän tarkoituksemme. Miksi me emme halua tehdä tästä meidän Suomestamme viinatonta Suomea? Minä väitän edelleenkin, että viina on ihmiselle — ihmisten käyttäytymiselle, perheille, lapsille — paljon pahempi kuin tupakka.

Minä en puolusta tätä lakia sen takia, että minä itse tupakoisin, minä en tupakoi. (Ed. Erkki Virtanen: Herra Ukkola tupakoi!) — Eikä herra Ukkolakaan tupakoi, vaan me olemme molemmat saaneet synninpäästön emmekä tupakoi, vaikka aikaisemmin tupakoimme. — Mutta minä sanon, että kun luvataan, että tuodaan nämä nikotinellit ja mitä nämä ovat, nämä, joilla mukamas päästään eroon tupakanpoltosta, niin ei päästä. Ne pitävät yllä riippuvuutta, aivan tasan tarkkaan. Heti kun minä huomasin, että niistä ei ole mihinkään — kaksi viikkoa olin käyttänyt eikä ollut minkäänlaista vaikutusta, kauhea tuska — niin minä lopetin eikä ollut minkäänlaista vaikeutta. Elikkä nämä nikotinellit ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Ne ovat vain markkinointitemppuja, ja niillä pidetään yllä sitä riippuvuutta. Kieltäkää nyt, hyvänen aika, nekin, jos kerran haluatte tupakan kieltää!

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola, eikö ed. Ukkola halua, että Suomessa on yhä enemmän terveitä työntekijöitä, eikö ed. Ukkola halua, että työpaikoilla keskitytään työntekoon eikä tupakointiin? Otan tässä vielä pohdinnan, mitkä nämä tulokset ovat olleet aikaisemmista toimenpiteistä. Ne ovat olleet oikean suuntaisia mutta eivät välttämättä riittäviä (Ed. Ukkola: Eivätkä tarkkarajaisia!) — eivätkä tarkkarajaisia — ja siltä osin voi todeta, että jatkotoimia tulee edelleen tehdä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteet tupakoinnin vähentämiseksi ovat mielestäni kannatettavia. Esityksen mukaan tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikoissa kiellettäisiin.

Uskon, että jo tällä pienellä muutoksella voidaan vaikuttaa erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamiseen ja mielikuviin tupakoinnin arkipäiväisyydestä ja hyväksyttävyydestä. Lasten ei pidä joutua joka kauppareissulla näkemään tupakkatuotteita. Jos eri savukemerkit tulevat tutuiksi jo pienestä pitäen, saattaa myös asenne niitä kohtaan ajan myötä kehittyä luonnollisen sallivaksi. Samasta syystä on hyvä ajatus laajentaa tupakointikieltoja lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa ja ajoneuvoissa ym. tiloissa ja tilaisuuksissa, joissa lapsia on läsnä. Heille ei pidä esimerkin kautta opettaa, että tupakointi on aikuisten normaalia ja hyväksyttävää toimintaa.

Toki myöskään terveyssyistä ei lasta sovi alistaa tupakoinnille. Tupakointi tilassa, jossa on lapsia, etenkin auton kaltaisessa ahtaassa tilassa, on vastuutonta passiivisesta tupakoinnista koituvien tunnettujen terveyshaittojen vuoksi. Savukkeet sisältävät samoja kemikaaleja kuin esimerkiksi koimyrkky, paristot, polttoaineet sekä kynsilakan poistoaine. Toivottavasti tämä lista on myös ed. Ukkolan tiedossa. Syövän ja keuhko-sairauksien lisäksi tupakka aiheuttaa sepelvaltimotautia ja lisää nivelreuman sekä luukadon riskiä. Lapsen kehittymättömille keuhkoille toistuva altistuminen tupakansavulle on tuhoisaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetun, tupakkatuotteiden myyjälle säädettävän 18 vuoden ikärajan tulisi olla itsestäänselvyys, ja ihmettelen suuresti, ettei näin ole tähän asti ollut. Onneksi asiaan vihdoin ollaan puuttumassa ja lainsäädäntöä ollaan tässä suhteessa järkeistämässä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tupakkalaki eli laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi asetettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1976, ja itse asiassa sitä aiemmin jo vuonna 1973 tuli asetus, jolla haluttiin puuttua tupakoinnin vaaroihin ja vähentää tupakointia. Tämän jälkeen tupakkalakiahan on useita kertoja täydennetty ja muutettu ja tiukennettu. Ehkä merkittävimmät muutokset olivat vuonna 1995, jolloin tupakoinnin alaikäraja nostettiin 18 vuoteen ja tupakointi työpaikoilla kiellettiin, ja muutama vuosi sitten, 2006, jolloin tupakointi ravintoloissa kiellettiin.

Tuo ravintolatupakoinnin kieltäminen aiheutti silloin paljon keskustelua. Valvira on kuitenkin selvittänyt tuota lainsäädännön toteutumista ja tullut varsin nopeasti lainsäädännön voimaantulon jälkeen niihin lopputuloksiin, että tätä lakia noudatetaan varsin hyvin ravintoloissa. Olen ymmärtänyt, että myös ravintola-asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Yksi pelko, joka nousi silloin tuon ravintolatupakoinnin kieltämisen aikaan esille, oli ravintoloitsijan esille nostama pelko, että se tulee vaikuttamaan dramaattisesti ravintoloiden asiakaskuntaan ja myyntiin. Tätä myös Valvira selvitti vuonna 2008. Silloin kyselyn tulosten perusteella noin 43 prosenttia ravintoloitsijoista katsoi, että kokonaismyynti on uuden tupakkalain myötä vähentynyt, 24 prosenttia katsoi, että se on lisääntynyt, ja 32 prosenttia oli sitä mieltä, ettei uudella tupakkalailla ole ollut vaikutusta kokonaismyyntiin. Kun tuota vertailua teki aiempiin selvityksiin eli vuosien 2007 ja 2008 myynteihin, niin ei myynninarvoissa ollut enää suuria muutoksia tupakointiolosuhteiden mukaan. Savuttomien ravintoloiden myynnin kasvu oli jopa hieman suurempi kuin keskimääräinen kasvu.

Arvoisa puhemies! Tämän lainsäädännön mukaisen, vuonna 2006 tapahtuneen ravintolakiellon jälkeen on käyty paljon keskustelua tupakoinnin rajoittamisesta ja sen jatkotarpeista. Tässä salissa on jopa esitetty puheenvuoroja, että elokuvissa tupakointi tulisi kieltää, ja myös keskusteluissa on menty niinkin pitkälle, että lakupiiput olisi haluttu kieltää. Onneksi aivan näin pitkälle ei sentään ole edetty. (Ed. Ukkolan välihuuto)

Tupakoinnin kansanterveydellisistä vaikutuksista ei liene epäselvyyttä, ei edes ed. Ukkolalla. Mitä enemmän näitä vaikutuksia on tutkittu, sitä enemmän on löydetty uusia negatiivisia vaikutuksia ja entisestään tunnetut ongelmat ovat syventyneet. Niin kuin täällä on esille tuotu, joka vuosi tupakointi aiheuttaa Suomessa jopa 6 000 ennenaikaista kuolemaa, ja niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa on esille tuotu, niin odotettu elinikä lyhenee, jos kasvuiässä tupakoinnin aloittaa, jopa 20 vuodella.

Näin ollen hallitusohjelmassa sinivihreä hallitus tarttui tähän haasteeseen ja sinne kirjattiin varsin selkeästi, että tupakkalainsäädäntöä uudistetaan rajoittamalla tupakkatuotteiden saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennalta ehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Tästä osasta olen itse erityisesti samaa mieltä. Meidän pitää huolehtia niistä, jotka joutuvat toisten tupakoinnille ja savulle alttiiksi. Sitä osuutta erityisesti tässä uudessa lainsäädännössä haluan esille nostaa.

On varmasti hyvin perusteltuja esityksiä tässä lakikokonaisuudessa valtaosa ja ne ovat aivan paikallaan. En tiedä sitten, onko tuo savuton Suomi saavutettavissa vuonna 2040. Voi olla, että siihen emme pääse. Itse olen siinä mielessä ed. Ukkolan kanssa samaa mieltä, että liiallisella holhoamisella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia. Se kääntyy usein itseään vastaan. Kansanterveys on kuitenkin asia, josta valtiovallan pitää eri keinoin kantaa huolta.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen kohtia on käyty täällä useammassa puheenvuorossa läpi. En niitä lähde sen enempää läpi käymään. Se on minun mielestäni hyvää, että lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa tupakointi tullaan tulevaisuudessa kieltämään. Ajoneuvot ovat hieman kyseenalainen kohta, mutta myös niitten kieltoa olen valmis puoltamaan sen takia, että lapset eivät itse pysty tuota ratkaisua tekemään, jos tuossa autossa muut ovat aikuisia ja haluavat tupakoida.

Pidän itse myös perusteltuna sitä, että nuuskan käytössä ei menty niin pitkälle kuin jossain vaiheessa keskusteluissa esitettiin. Minun mielestäni tämä laki ottaa siihen varsin selkeän, tiukan kannan niin, että tulevaisuudessakin suomalaiset voivat tuoda henkilökohtaiseen käyttöön enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita. Minun mielestäni tämä on hyvä. Samalla tupakkatuotteiden myynti automaateista kielletään, mikä on selkeä askel valvonnan tehostamiseen.

Sen sijaan, arvoisa puhemies, aivan lopuksi haluan nostaa esille muutaman ongelman, joita tähän lakiin sisältyy, esimerkiksi sen, että ollaan laajentamassa näitä alueita, joissa tupakointi on kiellettyä, esimerkkinä musiikkitapahtumat, rock-festivaalit. Niiden yleisössä tapahtuva tupakointi oltaisiin kieltämässä, kuten myöskään esimerkiksi urheilutapahtuman tai hiihtokilpailun katsomossa ei saisi polttaa tupakkaa. Ehkä tuo urheilukilpailujen katsomo on hyvin helpostikin toteuttavissa ja perusteltukin ratkaisu. Siellä ei minunkaan mielestäni tarvitse tupakkaa polttaa, vaikka Elmo aikanaan hiihtäessään myös tupakkaa poltteli, mutta en näe sitä tarpeelliseksi katsomossa tehdä. Sen sijaan tämä rock-festivaalien tupakoinnin rajoittaminen voi olla sellainen esitys, jota ei pystytä valvomaan. Tapahtuman järjestäjän pitäisi merkitä tällaiset katsomoalueet kieltoalueiksi ja valvoa, ettei alueella polteta. Pahaa pelkään, että tämä ei kovin helppoa tule olemaan. Kielto koskisi myös tapahtumien anniskelualueita, jos niiltä seurataan esityksiä, ja ehkä tämä rajaus sitten tuossa rock-festivaalikohdassakin olisi aivan perusteltua nostaa tiukemminkin esille.

Arvoisa puhemies! Näillä muutamilla huomioilla minun mielestäni tätä lakia voidaan eteenpäin viedä ennen muuta lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tupakoinnin vähentämiseksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota nuuskan käyttöön, joka on valitettavan yleistä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Näyttää siltä, että nämä nuuskaajat eivät edes itse tiedosta sitä, että nuuska aiheuttaa enemmän riippuvuutta kuin tupakka ja myöskin altistaa ruoansulatuskanavan eri elinten syöville.

Siksi olisinkin hyvin iloinen, jos EU poistaisi Ruotsin oikeuden myydä ja valmistaa tupakkaa, sillä Ruotsi on ainoa EU-maa, jossa tämä vahingollinen aine vielä on täysin laillista. Se aiheuttaa juuri sen, että siitä Merenkurkun yli tulee nuuskaa, ja se on asettunut pahaksi tavaksi ruotsinkieliselle rannikolle.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on vähentää tupakointia. Siis perustavoitehan on erittäin hyvä, mutta jo nykyisin tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille on kielletty. Siksi minä enemmänkin kiinnittäisin lähtökohtaisesti huomiota siihen, että meillä periaatteessa on jo varsin tiukka tupakkalaki. Sanon tämän henkilönä, joka voi jopa sanoa näin, että en itse ole tupakoinut sen enempää kuin että on jonkinnäköinen poikavuosien muisto siitä, että sen verran olen maistanut, että tiedän, mille tupakka maistuu, mutta koskaan ei ole ollut elämässä minkään näköisiä tupakointijaksoja.

Tässä mielessä minä jonkin verran kysyn myös sitä, onko tässä lainsäädäntöhanke, jossa nyt lainsäädännöllä yritetään saada aikaan jotain semmoista, mikä ei välttämättä ole edes tarkoituksenmukaista lainsäädännön keinoin. Siksi kasvattajana minä enemmänkin katson meitä kasvattajia, vanhempia, opettajia, niitä yhteisöjä, joissa meidän lapsemme kasvavat. Kyllä esimerkin voima, minä rohkenen sanoa, on moninkertainen verrattuna lainsäädäntöön tämän tyyppisissä asioissa, joita ei voida valvoa. Minulla on se tunne nimittäin, kun nykyistäkään tupakkalakia ei kyetä juuri millään tavoin valvomaan.

Miksi sanon näin voimakkaasti? Meillä edelleen pientenkin poikien ja tyttöjen tupakointi on kohtuullisen suuri ongelma, vaikka me olemme tehneet kouluissa valistustyötä. Minäkin olen saanut kasvattajana olla varmaankin suuruusluokkaa parissakymmenessä no smoking -vanhempainillassa, joissa sinällään on tehty hyvää työtä. Mutta jos me emme kasvattajina kanna sitä perusvastuuta, että me emme todella osta lapsillemme tupakkaa, me emme anna tätä mahdollisuutta, niin emme me sitä savuton Suomi -unelmaa pysty koskaan saavuttamaan, vaikka me kiristämme lakeja ja lakia kuinka tiukalle. Tämän haluan kuitenkin periaatteessa hyvän, hyvää asiaa ajavan lakiesityksen lähetekeskustelussa tuoda esille.

Minusta tässä on jonkin verran sellaista makua, että todella vähän ohuella elämänkokemuksella varustetut lainvalmistelijat pyrkivät luomaan nyt lakien muodossa sellaista unelmaa, ihannetta, jota kohtaan, totta kai, on tarkoituksenmukaista ja hyvä pyrkiä, mutta enemmän painopistettä edelleen meidän pitää saada vastuulliseen aikuisten toimintaan. Ja niin kuin sanoin, esimerkin voima on hyvin merkittävä. Jos ajatellaan ihan perhekuntiakin, niin kyllä minä uskon, että me monet voimme havaita sen, miten nämä ketjut kulkevat. Perheissä, joissa vanhemmat eivät tupakoi, on paljon pienempi todennäköisyys, että lapset alkavat tupakoida, kun taas niissä perheissä, joissa vanhemmat tupakoivat, on lähes luonnollista, että myös lapset tupakoivat.

Vielä ihan lopuksi, arvoisa puhemies, tartun siihen kysymykseen, jota olen vuosien saatossa lukemattomia kertoja ihmetellyt. Niin kuin sanoin, olen aikamoisen määrän no smoking -vanhempainiltoja elämässäni kohdannut, mutta yhtään vanhempainiltaa minä en ole kohdannut, missä kohdattaisiin alkoholin käytön ongelmat. Tässä mielessä minusta olkoon vaikka vähän löysempi tupakkalaki, mutta otettaisiin vähän reippaammin kantaa myös siihen, millä tavalla me varoitamme lapsiamme, nuoriamme alkoholin vaaroista. Se olisi minusta paljon enemmän paikallaan.

Minä olen joskus tästä eduskunnan puhuja-aitiosta todennut sen, että minusta on käsittämätöntä, että perheessä, jossa on vielä raittiusihanne jäljellä — sanon omasta perheestäni, että on näin vanhakantainen perhe, että on vielä raittiusihanne, ei vain tupakanpolton tavallaan yhteinen kielto vaan myös alkoholin käytön suhteen olemme tällä linjalla — oppilaiden pitää kohdata koulussa se, että ainoa vaihtoehto on kohtuullinen alkoholin käyttö. Sinällään minä ymmärrän, että jos se säilyy niillä ihmisillä, jotka hyväksyvät alkoholin omaan elämäänsä, niin näin on varmasti heille sopiva valinta, mutta kuinka moni tavallaan lipuu siitä kohtuudesta kohtuuttomaan alkoholin käyttöön jo varsin varhaisessa elämänvaiheessa?

Ja jos ajattelemme tällä hetkellä esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymistä, niin kai voimme todeta, että lähes poikkeuksetta näitten syrjäytyvien lasten ja nuorten elämään kuuluu myös alkoholi. Tässä mielessä siitä, millä tavalla me löydämme niitä kannustimia, joiden kautta me autamme lapsiamme raittiuteen, meidän pitäisi, arvoisa puhemies, keskustella enemmän.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kiitän ed. Karjulaa näistä järkevistä ajatuksista, joita hän esitti nimenomaan alkoholin vaaroista ja alkoholin käytöstä kotona ja myös siitä, minkälaisia lakeja me tänne syydämme.

Minä olen ihan tosissani ollut aika pitkäänkin huolestunut, kun olen katsonut sitä, että me yritämme tässä talossa opettaa ihmisiä käyttäytymään. Me teemme moraalilakeja, käyttäytymislakeja, siis ihan oikeasti siitä, miten meidän pitää käyttäytyä. Jokainen ihminen tekee omat valintansa elämänsä suhteen. Minä odotan, milloin meidän sosiaali- ja terveysministeriö tuo tänne lain, että jokaisella on oikeus ikuiseen elämään, ja sitten minä taputan. (Ed. Erkki Virtanen: Sitä on yritetty jo!)

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula oli täysin oikeassa siinä, että vielä suurempi asia kansamme ja lastemme kannalta on alkoholi. Nyt meidän tupakkalainsäädäntömme on jo, kuten ed. Karjula mainitsi, tiukka, ja se tulee olemaan vieläkin tiukempi tämän lain jälkeen. Jos lähdemme tarkistamaan alkoholilainsäädännön kannalta asiaa, niin meillä on esimerkiksi tupakkalainsäädännössä tupakoiden mainonta kielletty, mutta alkoholilainsäädännössä alkoholin mainonta on taas mahdollista. Nyt me olemme laittamassa tupakat piiloon, mutta kuten ed. Ukkola totesi aikaisemmin, meillä on ne olutpullot jatkossa esillä, jolloin voi kysyä, millä tavalla me katsomme, kumpi on se pahempi ja kummassa pitää olla tiukemmat säännökset. (Ed. Ukkola: Ei kummassakaan!)

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula nosti esille esimerkin voiman, ja se on varmasti moninkertainen. Mutta en itse näe niin, että tämä laki jollain tavalla sotisi tuota esimerkin voimaa vastaan. Kysyisinkin ed. Karjulalta, oletteko te sitä mieltä, että esimerkiksi työpaikkatupakoinnin kieltämisellä, kokoustupakoinnin kieltämisellä, koulun pihoilla tapahtuvan tupakoinnin kieltämisellä, ravintoloissa tapahtuvan tupakoinnin kieltämisellä ei olisi ollut hyviä vaikutuksia. Ei tässä haluta käyttöä kriminalisoida, vaan halutaan tehdä lainsäädäntöä, jolla halutaan suojella heitä, jotka eivät itse tupakoi, eli ennen muuta lapsia.

Aivan lopuksi ed. Ukkolan käyttäytymislakeihin. Tällaisiahan meillä on valtaosa. Meillä on liikennelaki. Kaikki ovat tällaisia käyttäytymislakeja, joissa annetaan ohjeita siitä, miten pitää toimia. (Ed. Ukkola: Moraalilakejako?)

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähinnä ed. Heinoselle vastauksena: Nämähän ovat ihan kaikki kiistattomasti hyviä asioita. Mutta enemmänkin omalla puheenvuorollani halusin korostaa sitä, että jos nykyisen tupakkalain henkeä valvotaan riittävästi, me olemme paljon lähempänä savuttoman Suomen ihannetta jo tämän nykyisen lain puitteissa kuin me tänä päivänä olemme. Sen vuoksi minä enemmänkin korostaisin sitä kasvattajien ja koko valvonnan vastuuta. Jos me teemme tiukankin lain, niin jos me emme valvontaa ja vastuuta lisää, ei tällä kovin suurta merkitystä ole.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on tiettyjä periaatteita yhteiskunnassa, ja yksi niistä on yksityisyyden suoja. Lähtökohta on silloin se, että yksilön oikeusturvaan ja oikeusasemaan puututaan vain silloin kuin se on välttämätöntä. Tässä hallituksen esityksessä puututaan jopa kotirauhan piiriin kuuluviin tilanteisiin ja sanotaan, että saat kotirauhan piirissä tehdä jotakin. Se on erittäin pitkälle menevä rajoitus yksilön oikeuksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sen jälkeen kysytään sitten sitä, onko tämä tehokas keino ihmisen terveyden edistämiseksi. Sitten voidaan kysyä, miksei alkoholille, sokerille ja rasvaiselle ruualle aseteta yksityistiloissa rajoituksia. Täytyy sanoa, että tähän kysymykseen tässä esityksessä ei anneta kaiken kaikkiaan vastausta.

Sanon, että tässä hallituksen esityksessä on erittäin paljon suuren luokan ongelmia, joita valmistelussa ei ole lainkaan otettu huomioon. Olen erittäin tyytyväinen siinä suhteessa, että se tulee perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi kansalaisten perusoikeuksien kannalta. Kun ihan vielä katson perustuslakiperusteluita tässä hallituksen esityksessä, tärkeimmät pykälät puuttuvat, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon tältä osin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että asiaa tarkastellaan perustuslakivaliokunnassa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa näyttäisi olevan niin imponoivia sävyjä, että piti varmuuden vuoksi tulla oikein tänne korokkeelle asti.

Ensinnäkin ed. Ukkolalle kiitos puheenvuorostanne, myös minulle fundamentalismin absoluuttisena vastustajana se oli siltä osin lämmittävää, muilta osin en ole aivan yhtä varma. Luin tämän lakiesityksen perusteluja, ja sieltä ei mielestäni oikein riittävästi löytynyt sitä tietoa, mitä te kysyitte, että kumpi on vaarallisempaa, tupakointi vai viinanjuonti. Kyllä tutkimusten mukaan se tupakointi on kuitenkin terveydelle kokonaisuutena vaarallisempaa. Tupakkaan kuolee selvitysten mukaan Suomessa 6 000 ihmistä ja viinaan vajaa 5 000, josta edellinen eduskunta sai aikaiseksi 500:n nousun.

Sinänsä tähän ed. Karjulan käynnistämään keskusteluun asenteitten vaikutuksesta ja toisaalta lainsäädännön vaikutuksesta tähän Savuton Suomi -ohjelman pyrkimykseen, minun tulee mieleeni kysyä, että ellei sieltä 70-luvun puolivälistä lähtien olisi säädetty yhtään tupakointia rajoittavaa lakia, niin tupakoitaisiinko tässä talossa vain tuolla yhdessä huoneessa. En ole aivan varma, tupakoidaanko joissain muissa huoneissa, mutta se on sitten ed. Sasin tarkoittamia yksityisyyden suojan kysymyksiä. Mutta olen kyllä vakuuttunut, että tältä osin lainsäädännön tiukentamisella on myöskin ollut asenteita tiukentava vaikutus. Muistan lapsuudestani 1960-luvulta, että kun miehet tulivat kylään, sukulaismiehet tulivat kylään ja alettiin pelaamaan ensin korttia, niin välittömästi ruvettiin myöskin tupakoimaan. Minä vähän epäilen, että kovin harvassa suomalaisessa olohuoneessa nykyisin pannaan tupakat palamaan, ilman että ainakin kysyttäisiin huoneistonhaltijan mielipidettä asiassa. Tässä suhteessa kehitys on ollut positiivista.

Mutta kyllä minäkin fundamentalismin vastustajana suhtaudun jonkin asteisella kritiikillä siihen, että esimerkiksi festivaaleilla tupakointia yritetään rajoittaa niillä keinoin kuin tässä lakiesityksessä nyt tehdään. Siinä tulee sekin ongelma, että kun on aivan selvää, että valvontaa siellä ei pystytä järjestämään, en tiedä edes, halutaankokaan, niin ei sinne nyt voida poliiseja panna vahtimaan, vetääkö siellä joku tupakkaa vai ei. Niitä ei yksinkertaisesti siihen hommaan riitä. Silloin on vaarassa myöskin se, että lain vaikuttavuus heikkenee, jos siitä tulee kuollut kirjain. Mutta yleisesti vähän samaan tapaan kuin ed. Heinonen täällä aiemmin, niin pidän näitä yleisiä perusteita hyväksyttävänä, jos en muusta syystä.

Vielä tästä, kun täällä nyt on henkilökohtaisia-kin todistuksia annettu, niin jos kysytään, olenko mieluummin savussa kuin humalassa, niin olen kyllä mieluummin humalassa, mutta kohtuudella sitäkin. Jos nyt sitten pitäisi jotain perusteluja löytää sille, että tämä Savuton Suomi -ohjelman pyrkimys on hyvä, niin näitten terveydenhuollollisten ja myöskin taloudellisten seikkojen lisäksi, jotka monessa yhteydessä ovat esillä, esittäisin vielä yhden, sanoisinko, semmoisen henkilökohtaisen tason perustelun, ja se on se, että vanha kirkkohistorian opettajani, lääninrovasti Lauri Veikko Nurmi — rauha hänen muistolleen — sanoi jo 40 vuotta sitten, että jos Isä Jumala olisi tarkoittanut ihmisen kortta röyhyyttämään, niin toki hän olisi tälle korsteenin päähän luonut.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtasen puheenvuoro oli sikäli ihan asiallisesti hyvä, että sain nyt tietää sen, että viinaan kuolee enemmän kuin tupakkaan. Mutta entäs ne kotirauhan rikkomiset, entäs ne mustelmat, entäs ne lasten ja vaimon pahoinpitelyt, mitä tapahtuu kotona? Entäs ne tapot, mitä tapahtuu viinahöyryssä, onko nämä laskettu mukaan? Me olemme viinaa juova kansa, ja me olemme hyvin väkivaltainen kansa, niin että tämäkin täytyisi ottaa huomioon.

Sitten minä todella yritin ed. Sasin puheenvuoron jälkeen hakea tästä esityksestä suhdetta perustuslakiin. Sitä ei ole käsitelty ollenkaan. Ed. Sasi on aivan oikeassa. Kaiken lainsäädännön, mitä meille tulee, pitäisi käydä tämä perustuslaillinen tarkastelu, ja tässä sitä ei ole.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle totean vain, että tupakan aiheuttamat terveydelliset vaikutukset ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat suurempia kuin viinasta aiheutuvat, ne jotka on voitu selkeästi tutkimuksellisesti todeta. On tietenkin selvä, että viina aiheuttaa juuri kuvaamianne ongelmia, mutta sitten kannattaa muistaa, että me olemme jo kerran tässä maassa kokeilleet viinan täyskieltoa. Meillä oli kieltolaki, ja seuraukset ovat kyllä tiedossa. Tekee mieleni väittää, että tupakan kieltolaki on merkittävästi helpompi saada aikaiseksi kuin viinan totaalikielto.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tämmöisellä maalaisjärjellä joutuu miettimään näitä asioita, niin olenpahan tullut siihen tulokseen, että terveyden edistäminen terveen järjen rajoissa on hyvä asia. Nyt jos mietitään tätä lainsäädäntöesitystä ja tässä tosissaankin on nämä ulkotiloissa järjestettävät tilaisuudet esimerkkinä, niin toimittuani festareilla järkkärinä, niin kyllä siellä suurin ongelma on viinapullot, puukot, puntarit, huumeet ja huumaavat lääkeaineet. Kun täällä mainittiin, että onhan liikenteenkin säätelyyn olemassa menetelmiä, joilla ihmisillä koulitaan, ja siellä on myös järjestelmä, jolla valvotaan, ja poliisilla on siihen jonkinlaisia resursseja olemassa, mutta haluaisin kyllä nähdä sen järjestyksenvalvojan tai poliisin, joka katkoo niitä sätkiä siellä festareilla. Siellä saattaa saada turparutinaa vähän muutenkin muissakin asioissa.

Toivoisin, että tässä puulaakissa perehdyttäisiin vaikka pedofiilien ja muiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ja -rikollisten jahtaamiseen samalla intohimolla kuin on perehdytty näihin tupakka-asioihin, koska minä nyt vähän epäilen, että tässä on lainsäädännöllisesti lähdetty sille tielle, että pian olemme mallissa läskivapaa, riskivapaa ja älyvapaa Suomi.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut esillä ravintoloiden tupakointikielto ja alalla toimijana voin sanoa, että se on erittäin hyvä, vaikka itsekin sitä pelkäsin, mitä se tuo tullessaan. Kun täällä säädämme näitä lakeja, niin pitää muistaa, kuka on maksumies. Noin 2—3 vuotta ennen tätä täyskieltoa tuli laki, että piti parantaa ilmastointia eli tehtiin hienoja ilmaverhoja baaritiskeihin, ja ne saatiin heittää romukoppaan parin vuoden päästä. Yrittäjällä ei mene niin hyvin, että niitä ihan tehdään huumorimielessä, eli pitää olla pitkäjänteisempiä nämä päätökset, mitä tehdään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Harva nuori haluaa tai aikoo olla tupakoitsija vielä aikuisiälläkin. Ajatellaan, että tupakointi kuuluu nuoruuteen ja että sen voi lopettaa koska tahansa. Pitempään tupakoineet voivat todistaa tämän luulon vääräksi: riippuvuus nikotiiniin kehittyy nopeasti ja siitä irtipääseminen on erittäin vaikeaa. Tämän vuoksi olisi tärkeää ehkäistä nuorten ensimmäisetkin tupakkakokeilut. Tässä korostuu paitsi vanhempien myös koulun vastuu.

Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty oppilaitoksissa sekä niiden alle 18-vuotiaille tarkoitetuilla piha-alueilla, mutta lain toteutuminen on pitkälti kiinni opettajien aktiivisuudesta. Erityisesti yläasteella olisi varmasti monissa tapauksissa aihetta valvonnan tiukentamiseen. Ehkä myös opettajien tupakkatietoisuutta tulisi lisätä erilaisten kampanjoiden avulla.

Viime kädessä vastuu nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan on kaikilla aikuisilla. Kuten useat edustajat tässä salissa ovat todenneet, tulisi meidän kaikkien omalla esimerkillä kannustaa nuoria terveelliseen ja savuttomaan elämään.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty keskustelua aika paljon siitä, pitäisikö sellaista lainsäädäntöä säätää, jota ei pystytä valvomaan.

Kun jäin itse miettimään ja tuossa omassa puheenvuorossani kävin hieman läpi tuota Valviran tekemää selvitystä ravintolatupakoinnista, niin silloin kun tuo ravintolatupakointi kiellettiin, niin varsin yleinen keskustelu oli se, että lähestulkoon oltiin perustamassa kapinaliikkeitä, että mehän poltamme joka tapauksessa. Mutta kyllä meistä suomalaisista kuitenkin valtaosa on sellaisia ihmisiä, että kun laissa on säädetty jotain, niin sitä halutaan noudattaa ja sitä noudatetaan, vaikka siellä ei olisikaan poliisia valvomassa. Näin tapahtuu koulujen piha-alueilla ja urheiluhallien piha-alueilla tälläkin hetkellä.

Arvoisa puhemies! Ed. Sasi nosti tässä tämän perustuslaillisen kysymyksen esille minun puolestani, ja sitä ei minulta edes kysytä, se on ihan syytä selvittää. Toisaalta jäin miettimään myös sitä, eikö meidän lainsäätäjien pidä myös kantaa huolta sellaisista ihmisistä, jotka tahtomattaan joutuvat tämän tupakansavun piiriin, ja silloin ymmärrän tuon ajattelun myös tuosta autotupakoinnin kieltämisestä. Samalla laillahan olemme viemässä eteenpäin myös päihdeäitien pakkohoitoa, eli olemme puuttumassa siihen oikeuteen, että saa alkoholia käyttää, mutta sitä ei saisikaan enää käyttää, jos on raskaana, mikä olisi minun mielestäni ihan oikein. En tiedä, sisältyykö siihenkin perustuslaillinen ongelma.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran, kun ministeri Hyssäläkin tuli paikalle, että tässä tuli muutama päivä sitten televisiosta eräskin ohjelma, jossa pitkäaikaiselta sikarinpolttajalta kysyttiin, että jos hän tietäisi, että elämä sitten pitenee pari vuotta, niin lopettaisiko sikarinpolton. Vastaus oli se, että se olotila ja oleminen rauhoittavassa ilmapiirissä ja siinä tilanteessa, kun saa keskittyä savun aromin haisteluun ja muuhun, tuo hänen mielestään ja monen muunkin mielestä elämään lisävuosia. Eli kysyisinkin ennemmin sen perään, että kun tehdään tämmöisiä tiukentavia lakeja, ja muutenkin meillä mielenterveyden alueella kaikessa on vajaamiehitystä eikä ole saatu hoitoon nuoria, jotka ovat riippuvaisia mistä tahansa jutusta, niin jos tehdään tupakkajutuista liian pakollisia ja sen kaltaisia, ettei ole mitään korvikehoitoja olemassa kuin jotain säälittäviä nikotiinipillereitä, tukihoito puuttuu ja kaikkea, niin meillä on käsissämme valtava toisentasoinen ongelma tässä yhteiskunnassa. Varsinkin, kun nuorison seksuaalisuutta ja ylivilkkautta ja kaikkea muuta on tutkittu, kuinka tupakka esimerkiksi niihin vaikuttaa, yllättävää kyllä, rauhoittavasti monella tavallakin, niin meidän on luotava sen kaltainen systeemi tai tuotava uutta, miten minä sanoisin, miehitystä, tälle alueelle paljon sen kaltaisten ihmisten, jotka ovat herkkiä jäämään kiinni ja narkomanisoitumaan, jos käytän näin rohkeata sanaa asioissa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen on siinä kyllä oikeassa, että skitsofreniaa sairastavat henkilöt ovat erittäin riippuvaisia tupakasta, ja meillä onkin semmoinen sääntö Helsingissä, että nämä vaikeasti sairaat todella saavat tupakoida, vaikka kaikki muut alueet ovat täysin tupakoimattomia. Tämä on erikoinen sairaus.