Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on jo vähän enemmän myöskin sisällöllistä asiaa kuin tuossa edellisessä esityksessä. Tätä lakiesitystä henkilöstörahastolaista ja sen muutoksista valiokunta käsitteli viime keväänä varsin perusteellisesti, ja tämä mietintö sitten heti syksyn ensimmäisenä työnä tehtiin.

Suomessa toimi vuoden 2008 lopussa 57 henkilöstörahastoa. Toki ne toimivat varsin isoissa yrityksissä, mikä on luettavissa siitä, että näiden piirissä oli 140 000 jäsentä. On kuitenkin niin, että viime aikoina uusia henkilöstörahastoja juurikaan ei ole perustettu, ja tämän lain tavoitteena on nimenomaan soveltaa laajenemisalaa siten, että näiden uusien henkilöstörahastojen perustaminen tulisi entistä houkuttelevammaksi.

Lakia sovellettaisiin kaikenlaisiin yrityksiin sekä valtion ja kunnan virastoihin ja laitoksiin, jos niiden työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden määrä on vähintään kymmenen. Ja jotta tämmöinen rahasto voidaan perustaa, se edellyttää yhteistoimintaneuvottelut tai vastaavat neuvottelut. Henkilöstörahastoon voitaisiin siis uutena asiana siirtää voittopalkkioita ja tulospalkkioita, jos ne täyttävät laissa määritellyt henkilöstörahastoerän kriteerit ja koskevat koko hen-kilöstöä. Tulospalkkiojärjestelmän perusteella maksetut palkkiot voisivat määräytyä myös henkilökohtaisina osuuksina. Henkilöstörahaston pääoma käsittäisi jäsenosuuspääoman ja muun rahastopääoman. Rahastolle suoritetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat jaettaisiin jäsenten rahasto-osuuksiin, joista enintään 15 prosenttia siirrettäisiin kunakin vuonna jäsenten nostettavissa olevaan osuuteen. Jos kuitenkin henkilön virkasuhde päättyy esimerkiksi eläkkeelle jäämisen tai taloudellisten tai tuotannollisten perustein tapahtuneen irtisanomisen vuoksi, niin silloin nämä säännöt ovat lievemmät. Eli voi saada nopeammin sieltä rahansa pois.

Henkilöstörahasto ei olisi edelleenkään verovelvollinen. Tulos- ja voittopalkkio olisi yritykselle verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Jäsen maksaisi 80 prosentin osalta ansiotuloveroja, 20 prosentin osuus nostettavista varoista jätettäisiin verottamatta.

Arvoisa puhemies! Kun valiokunta käsitteli tätä asiaa, niin valiokunta yhtyi tässäkin hallituksen esitykseen yksimielisesti, mutta valiokunta on kuitenkin lisännyt tänne yhden pykälän, joka mahdollistaa sen, että samalla tavalla kuin yhdistyksissä myöskin henkilöstörahastoissa on mahdollista tietyin rahaston itse sopimin edellytyksin osallistua postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen kautta henkilöstörahaston kokouksiin. Eli tällainen tekninen lisäys tänne on otettu nykyajan välineitten mahdollisuudet huomioiden.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa oli vuoden 2008 lopussa 57 henkilöstörahastoa ja niissä 137 000 henkilöä. Samana vuonna voittopalkkioita maksettiin 105,4 miljoonaa euroa. Vuosilta 1990—2007 rahastoihin on kertynyt voittopalkkioita 771 miljoonaa euroa. Jäsenosuuspääomien arvo oli vuonna 2007 yli 500 miljoonaa euroa.

Lakiesityksen tarkoituksena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota niin, että rahastot ovat koko henkilöstön palkitsemiskeinona houkuttelevia. Lain soveltamisala laajenee pienempiin yrityksiin. Henkilöstörahaston perustaminen olisi mahdollista vähintään 10 työntekijän yrityksessä. Tällaisia yrityksiä on vajaat 10 prosenttia koko yrityskannasta.

Henkilöstörahaston perustaminen tapahtuu niin, että työnantaja päättää tulos- ja voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta. Henkilöstörahaston perustamisesta käydään yhteistoimintaneuvottelu tai neuvottelu työntekijöiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen työntekijät päättävät rahaston perustamisesta ja myös hallinnoivat siinä mukana.

Henkilöstörahastoon voidaan siirtää voittopalkkioiden lisäksi myös tulospalkkioita, kun ne koskevat koko henkilöstöä. Rahastolle suoritetut erät ja lisäosat jaetaan jäsenten osuuksiin, joista osa on vuosittain jäsenen nostettavissa. Osuuden nostamismahdollisuutta aikaistetaan nykyisestä. Kun yritys suorittaa ensimmäisen erän rahastolle rahastoeriä, nostettavissa oleva osuus voidaan tulouttaa työntekijälle jo seuraavana jäsenosuuden suorituspäivänä.

Arvoisa rouva puhemies! Henkilöstörahastolain uudistaminen tekee mahdolliseksi rahastojen käytön nykyistä monipuolisemmin ja niiden perustamisen myös useampiin yrityksiin. Mutta tosiasiassa rahastoja voidaan perustaa vain alle kymmenesosaan yrityksiä. Hallituksen esitys lisää toki pienten yritysten mahdollisuuksia palkita henkilöstöä, mutta rajallisesti. Voidaan kysyä, milloin tulee laki, joka sallii rahastojen perustamisen kaiken kokoisiin yrityksiin.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävällä henkilöstörahastolain muutoksella pyritään parantamaan henkilöstörahastojen houkuttelevuutta voitto- ja tulospalkkioitten kanavana.

Valiokuntakäsittelyssä valiokunnan merkittävin anti tähän alkuperäiseen esitykseen oli tuo henkilöstörahastojen vähän kankeitten kokouskäytäntöjen joustavoittaminen sillä tavalla, että etäosallistuminen henkilöstörahastojen kokouksiin mahdollistetaan joko etukäteen mielipiteen ilmaisulla tai sitten reaaliaikaisesti sitä mukaa kuin henkilöstörahastot omissa säännöissään tästä etäosallistumisesta päättävät.

Oli miellyttävää, että valiokunta tuki yksimielisesti tätä nyt hyväksyttävää lakia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Silloin, kun yhdistyslaissa tätä muutosta tehtiin, minä pikkuisen nikottelin täällä — kukahan nyt hallituspuolueeseen kuuluukaan edelleen — että mitenkähän tämä oikeastaan sujuisi ja missä on se ratio, niin sanottu järki, siinä hommassa käytännön tasolla. Mutta tässä tapauksessa minulla tämä niin sanottu järki sanoo, että tämä on ihan hyvä laajennus ja hyvä käytännön muutos.

Lämpimästi kannatan tätä muutosta, ja nyt kyllä teidän kannattaisi siellä työasiainvaliokunnassa miettiä tätä sitten muissakin vastaavissa tapauksissa. Jos nyt auki olevia lakeja on, niin tämä kannattaa ottaa niissä mielestäni huomioon.