Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääluokka 26 eli sisäasiainministeriön hallinnonala. Aluksi totean ne lisäykset, joita valiokunta esittää kokonaisuudessaan tähän pääluokkaan.

Ensiksi valiokunta esittää kohtaan Hallinto 75 000 euroa vähemmistövaltuutetun toimistossa olevan tiedottajan ja toimialasihteerin virkojen perustamiseen.

Toiseksi poliisitoimeen esitetään lisää 2,6 miljoonaa euroa, joista 600 000 euroa osoitetaan terrorismin torjunnan ohjelmaan. Rajavartiolaitoksen toimintaan esitetään 650 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana siviilikriisinhallinnasta. Siviilikriisinhallinnassa Suomi on tärkeä maa. Tällä on vahva poliittis-strateginen tuki ja kasvava merkitys. Hallitusohjelma painottaa erityisesti kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitäärinen apu, diplomatia sekä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta toimivat saumattomasti yhteen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että siviilikriisinhallinnan toimintaympäristö on muuttunut entistä haasteellisemmaksi, mikä heijastuu koulutukseen ja nostaa myös asiantuntijoiden varustamisen kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Vuodesta toiseen poliisitoimi on puhuttanut sekä määrärahojen että toiminnan osalta, niin nytkin. Poliisitoimeen esitetään yhteensä vähän vajaan 700 miljoonan euron määrärahaa. On syytä todeta, että vaikka poliisitoimen määrärahataso nousee noin 3 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna, poliisitoimi on melkoisten haasteiden keskellä. Samanaikaisesti poliisin menoissa on merkittävää kasvupainetta muun muassa palvelujen ostojen sekä vanhenevan kaluston osalta. Pelkästään toimitilojen vuokrakustannukset nousevat yli 4 miljoonaa euroa. Myös poliisitoimen siirtymärahoitus pienenee merkittävästi.

Valiokunta pitää poliisitoimen talouden tasapainottamiseksi välttämättömänä hallitusohjelman mukaisen kokonaissuunnitelman laatimista poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Voimavarojen, eli resurssien ja tehtävien, tasapaino on välttämätöntä. Valiokunta toteaa, että poliisin toimintaedellytykset on turvattava koko maassa, ja pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena, että poliisitoimen määrä vakiinnutettaisiin nykyiselle tasolle.

Valiokunta toteaa, että poliisin määrärahatilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Eduskunta on vuodesta toiseen lisännyt poliisitoimen määrärahoja, mutta tilanne näyttää silti vuosi vuodelta huonontuvan. Poliisin toiminta ja määrärahat on välttämätöntä saada tasapainoon, jotta sisäinen turvallisuus voidaan taata ja sen tavoitteista voidaan pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen osalta valiokunta toteaa, että toimintaympäristön muutos asettaa Rajavartiolaitoksen vaikeaan tilanteeseen. On selvää, ettei rajaliikenteen kasvun vaikutuksia ole mahdollista hallita ilman myönnettävää pysyvää lisämäärärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että valtiontalouden kehyksiä tarkastellaan tältä osin uudelleen vuosien 2013—2015 osalta.

Arvoisa puhemies! Pelastustoimen ja hätäkeskusten osalta valiokunta pitää tarpeellisena, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta hallitusohjelman mukaisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa tilanteissa varmistetaan hätäkeskuspalveluiden laatu, asiantuntemuksen säilyminen ja toimintavarmuus.

Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt tämän 5 minuutin määräajan, ja käytän sitten seuraavassa yhteydessä asiasta lisää.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kiitän lämpimästi valiokuntia ja niiden puheenjohtajia, erityisesti puheenjohtaja Tapani Tölliä, jotka ovat tehneet erinomaista työtä sisäasiainministeriön hallinnon-alan pääluokan käsittelyssä.

Valtiontalouden tasapainottamisen tarve merkitsee myös sisäministeriön hallinnonalalla tiukan talouden aikaa tulevana vuonna samoin kuin koko kehyskaudella, mutta luotan, että silti pystymme varmistamaan sisäisen turvallisuuden säilymisen ja myös vahvistamisen.

Kyllä suurin haasteemme mielestäni koskee juuri poliisin määrärahoja, joista edustaja Töllikin aloitti puheenvuoronsa ja jotka valiokunta mietinnössä ja myös oppositiopuolueet mietintöön liitetyssä vastalauseessa ovat huomioineet. Poliisin kehysmääräraha laskee kehyskaudella yhteensä noin 28 miljoonaa euroa johtuen hallitusohjelman mukaisista välttämättömistä säästötoimenpiteistä sekä aiemmin toteutetuista tuottavuusohjelman mukaisista määrärahaleikkauksista, ja hallitusohjelman kirjausten toteuttaminen tulee olemaan haasteellista näillä kehyksillä.

Keskeistä on varmistaa poliisin hyvä toiminnallinen tuloksellisuus niin hälytystoiminnassa, rikostorjunnassa kuin lupapalveluissa jatkossakin. Erityisenä haasteena poliisilla on toimitilamenojen kasvu. Poliisihallinnon toimitilamenojen ennustetaan kasvavan tällä vaalikaudella noin 67 miljoonasta eurosta yli 85 miljoonaan euroon ilman korjaavia toimenpiteitä, ja myös eräissä muissa menoissa on huomattavia kustannustasosta aiheutuvia nousupaineita.

Sisäasiainministeriön poliisiosaston johdolla on käynnistetty hanke poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämiseksi, ja yhtenä osa-alueena hankeryhmä selvittää vaihtoehtoja, joilla poliisin toimintaa sopeutetaan näihin nykyisiin määrärahakehyksiin. Tarkoitus on se, että hyödynnetään sähköistä asiointia, kevennetään edelleen hallintoa, käydään myös tämä toimipaikkaverkosto läpi ja näin saadaan kohdennettua sitä poliisin tärkeää työpanosta kenttätoimintaan ja rikosten torjuntaan.

Haluan tässä yhteydessä erityisesti kiittää valtiovarainvaliokuntaa, joka on esittänyt tähän budjettiin vielä korjausesityksiä eli lisättäväksi poliisin toimintamenoja 2,6 miljoonalla eurolla. Varmasti ne tulevat hyvin tarpeeseen. Tällä summalla saadaan jo palkattua noin 50 poliisia lisää, ja tämä lisämääräraha omalta osaltaan helpottaa poliisin sopeutumista alenevaan kehykseen tulevina vuosina. Ensi vuoden osaltahan harmaan talouden torjuntaan on lisätty 5,6 miljoonan euron määräraha ja työttömien nuorten poliisien työllistämiseen 5 miljoonan euron määräraha.

Lisäksi pidän erittäin hyvänä sitä, että myös terrorismin torjunnan ohjelman jatkamiseen on ikään kuin korvamerkitty tuo 600 000 euroa, mikä on tarpeellinen panostus kansainvälistyvässä kentässä. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksymä terrorismin torjunnan strategia velvoittaa estämään riskihenkilöiden asettumisen Suomeen tehostamalla ja lisäämällä Suomen viranomaisten yhteistyötä mukaan lukien ulkomailla työskentelevien yhdyshenkilöiden ja heidän asiantuntemuksensa käyttöä maahantulolupa-asioissa.

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tämä 5 minuutin aikaraja koskee myös minua, joten totean lyhyesti, että maahanmuuttoon kohdistuvat tällä hallituskaudella ja jo ensi vuonna merkittävät säästötavoitteet. Eli 20 miljoonan euron säästötavoite merkitsee sitä, että pyrimme nopeuttamaan tätä turvapaikkahakemusten käsittelyä ja siten lyhentämään juuri noissa vastaanottokeskuksissa vietettyä aikaa. Vastaanottotoiminnasta on tarkoitus ensi vuonna saada nuo säästöt aikaan, ja vastaanottokeskusten supistamisella saamme noin 5 miljoonan euron säästön ensi vuonna.

Mutta, arvoisa puhemies, puhun sitten myöhemmin näistä muista teemoista lisää.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn vielä näistä poliisien resursseista tulevaisuuden näkökulmasta. Niin kuin mietinnössäkin todetaan, resurssit ovat riittämättömät suhteutettuna tehtäviin. Onko hallituksella tarkoitus tuoda ensi vuoden aikana lisäbudjettia tämän asian hoitamiseksi, ja millä aikataululla päästään sitten näiden tehtävien ja resurssien selvityksen osalta tasapainoon? Tämä tilanne on kestämätön, että joka vuosi valtiovarainvaliokunta sitten lisää määrärahoja tai joutuu lisäämään, joten pitää päästä sellaiseen pitempään jänteeseen tämän asian hoitamisessa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin osalta tilanne näyttää vuosi vuodelta huonontuvan, niin kuin mietinnössä todettiin. Poliisin taloushallinto ja johtaminen vaatii kyllä todella tarkempaa läpikäyntiä. On syytä myös miettiä, onko tämä poukkoilu, jossa poliisien koulutusmäärät pudotetaan jopa sataan eli tietoisesti vähennetään koko poliisin vahvuutta, nyt oikea tapa.

Samoin olisi syytä arvioida, mitä kaikkea näihin toimitilojen vuokrakustannuksiin liittyy. 2003 pysäytin ministerinä aikoinaan ilman kilpailutusta tehdyn käytännön, jolla poliisitaloja ministeri Itälän aikana rakennettiin, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi poliisille aiheutuneen jopa 100 miljoonan euron kustannukset niissä vuokrasopimuksissa ja järjestelyissä. On syytä niitäkin avata.

Mutta kaikista huolestuttavinta on Hätäkeskuksen osalta, että ministeri ei ole toiminut hallitusohjelman edellyttämällä tavalla turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden ja hätäkeskusjärjestelmän toimintakyvyn kannalta. Tässä ei nyt teatteriryhmiä olisi pitänyt asettaa, vaan ministerin olisi pitänyt ottaa tämä ministeri Holmlundin karttaharjoittelu ihan oikeasti arvioitavaksi.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri totesi tuossa, että kehyskaudella poliisin menoja leikataan noin 28 miljoonaa euroa. Me kaikki tiedämme sen, että poliisitoiminta on sellaista, että siinä tarvitaan tekeviä käsiä, siinä tarvitaan henkilötyövuosia, poliisinaisia, poliisimiehiä. Tehtävämäärät lisääntyvät, ja kun henkilötyövuosia vähennetään, on aika vaikea toteuttaa sitä yhtälöä, mitä hallitusohjelmassa todetaan, että "tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa". Minä kysyn ministeriltä — puhutaan lisätalousarviosta ja muista — minkälainen tavoite teillä on: voitaisiinko tästä 28 miljoonan euron leikkauksesta luopua?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella aluehallintouudistus heijastui uudistuksena myös poliisin lupapalveluihin, ja samaan aikaan muun muassa lupahallinnon palveluiden tarve aselupajärjestelmien muutoksen ja biometristen tunnisteiden myötä on lisääntynyt ja muuttunut. Viime kaudella luvattiin, että lupahallinnon palvelut siirtyvät enemmän sähköiseen muotoon ja myöskin tulee liikkuvia palveluita. Missä vaiheessa tämä uudistus on menossa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää eri kyselyjen perusteella siltä, että ihmiset kokevat aika laajastikin sisäisen turvallisuuden heikentyneen. He kokevat, että poliisin, hätäkeskusten ja vankeinhoidon palvelut ovat heikentyneet. Silmiinpistävää näissä eri kyselyissä on se, että erityisen vahva ja voimakas tämä tunne näyttää olevan maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla kaiken kaikkiaan. Kysyisinkin ministeriltä sitä, kuinka vahvasti te nyt ministerinä ja kuinka vahvasti ministeriö yleensäkin on huolissaan tästä harvaan asuttujen alueitten sisäisestä turvallisuudesta. Mikä näitten harvaan asuttujen alueitten sisäisen turvallisuuden painoarvo ministeriön toiminnassa oikein on?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti tässä vaiheessa. Ministeri otti esille toimitilamenojen kasvun ja siihen liittyvät korjaavat toimenpiteet. Minä en ainakaan voi Senaatti-kiinteistöjen kanssa tässä jonkin aikaa tapelleena muuta kuin ihmetellä, mitä muuta ne korjaavat toimenpiteet voivat olla kuin poliisiasemien sulkemisia. Mitä poliisi pystyy tekemään tässä tapauksessa? Se on sitten jonkun muun tehtävä pistää Senaatti-kiinteistöt aisaan.

Toinen asia, mikä tässä tulee väistämättä eteen, on poliisin tehtävien karsiminen. Pitää ruveta tarkkaan miettimään, mitkä tehtävät kuuluvat poliisille, mitkä kuuluvat jollekin muulle viranomaiselle. Ja onko myöskin otettu huomioon, kun poliisilaki, esitutkintalaki ja pakkokeinolaki uudistetaan, että niissä otetaan myöskin huomioon poliisien määrän tarve, kun nämä lakiesitykset tulevat voimaan?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavoite siitä, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa, on erittäin hyvä. Sisäisen turvallisuuden ja ihmisten arkisten turvallisuudentunteen kokemusten kannalta on tärkeää, että poliisit näkyvät katukuvassa ja ihmisten arjessa. Poliisihallinnossa on tehty paljon uudistuksia viime vuosina, ja siellä on myös monia määrärahapaineita, jotka johtuvat esimerkiksi juuri näistä vuokrakulujen korotuksista, joihin edustaja Rajamäki viittasi. Myös on ollut tehottomuutta lupahallinnon palvelun sähköistämisessä ja tämäntyyppisissä asioissa, jotka eivät riittävästi ole vapauttaneet voimavaroja juuri tähän arkiseen turvallisuuteen, siihen, että poliisimiehiä ja -naisia olisi riittävästi katukuvassa. Toivonkin, että ministeri kaikessa toiminnassaan pitäisi tämän mielessä ja myös ne hallintovaliokunnan monet lausumat siitä, että kun poliisissa tehdään uudistuksia, huolehdittaisiin siitä, että näitä supistuksia ei tehdä poliisihenkilöstön kohdalla vaan tehostettaisiin toimintaa jossain muualla.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella ikävää, että vuodesta toiseen, oli sitten nousu- tai laskusuhdanne, joudutaan sisäisen turvallisuuden rahoja käsittelemään eduskunnan budjetin yhteydessä näin negatiivisesti ja voimakkaasti. Vetoankin kyllä nyt ministeriin ja ministeriöön, että vihdoin viimein tehtäisiin kokonaisvaltainen suunnitelma poliisinkin osalta, jossa tarkasteltaisiin sieltä koulutuksesta tehtävien tarkoituksenmukaisuuteen, kiinteistöihin ja kaikkeen liittyen, että todella olisi pitempiaikainen kestävyys.

Toinen asia, mihin haluan puuttua, on myös ptr-yhteistyö tai vieläkin laajempi turvallisuusviranomaisten yhteistyön nykyistä parempi toimivuus. Tarkoitan lähinnä tässä sitä, kuinka heidän tehtäviensä määrittely voidaan tehdä varsinkin tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa on pitkät välimatkat, entistä tarkoituksenmukaisemmin ja lähimmän viranomaisen periaatteella.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa ja hallinto- ja turvallisuusjaostossa merkittävin keskustelu käytiin nimenomaan poliisista, niin kuin käydään täälläkin, ja onneksi sinne saatiinkin jonkun verran korjausta näihin määrärahoihin.

Itse kuitenkin pidän merkittävänä asiana myös sitä toiminnallista muutostavoitetta, joka liittyy turvapaikanhakijoitten vastaanottoon ja siitä haettaviin säästöihin. 20 miljoonan euron säästöihin turvapaikanhakijoitten vastaanotosta pyritään tehostamalla turvapaikkaprosessia. Onneksi budjettiriihessä saatiin Maahanmuuttovirastolle 2,7 miljoonaa euroa lisää rahaa näitten hakemusten käsittelyyn ja sitten saatiin myös valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä oikeusministeriöön miljoona euroa hallinto-oikeuteen näitten turvapaikkahakemusvalitusten käsittelyyn. Uskotteko, arvoisa ministeri, että näillä keinoin todellakin pystytään näihin toiminnallisiin muutoksiin ja saavutetaan nämä säästötavoitteet?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että hallintovaliokunta ja samoin valtiovarainvaliokunta ovat nostaneet esille poliisipalvelujen toimivuuden ja sen, että kiireelliset hälytystehtävät hoidetaan hyvin ja myös harvaan asutuilla alueilla ja seuduilla. Mutta näen erittäin tärkeänä myös näissä suurissa kaupungeissa poliisin näkyvyyden, koska partioita on mielestäni liian vähän myös suurissa keskuksissa. Sen vuoksi minun kysymykseni on erityisesti se — jos ajatellaan, että meillä on hallitusohjelmassa hyvät kirjaukset tavoitteesta päästä Euroopan turvallisimmaksi maaksi — miten turvataan, että poliisipalvelut, poliisitoimet pysyvät laadukkaina, riittävinä ja erityisesti poliisien jaksamisesta myös huolehditaan, ei pelkästään siitä, että heitä on riittävästi, vaan myös siitä, että koulutuksen myötä heidän osaamisensa varmistetaan?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus pitää sisällään tosi laajan kirjon eri tekijöitä aina tästä poliisien riittävyydestä nuorten syrjäytymiskehitykseen saakka. Itse asiassa tämä nuorten pahoinvointi on nostettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa suurimmaksi vaikuttavaksi riskitekijäksi sisäisen turvallisuuden osalta.

Arvoisa ministeri, mitä toimia sisäministeriö aikoo tehdä sen eteen, että nimenomaan sisäisen yleisen turvallisuuden näkökulmasta nuorten hyvinvointi paranisi, ja onko väylä sosiaali- ja terveysministeriöön avattu tämä näkökulma silmällä pitäen?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pelastustoimesta leikataan useissa kohdissa ja samaan aikaan on tavoitteeksi asetettu palokuolemien vähentäminen. Fakta on, että vain nopeilla lähdöillä ja riittävän kovalla iskukyvyllä, riittävällä miehistöllä, saadaan vastattua tähän tavoitteeseen. Jo ihan omankin turvallisuuden vuoksi täytyy vahvuuden olla kunnossa. Kun tämä samaan aikaan on kunnallista toimintaa pääasiassa ja kuntien taloutta kiristetään, niin miten te aiotte pitää huolta siitä, että palokuolemia saadaan vähennettyä? Tietysti tekniset laitteet vastaavat tästä osittain, mutta henkilöstövahvuus näissä yksiköissä on avainasemassa. Miten te vastaatte tähän huutoon?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joka syksy joulun alla eri pääluokkien kohdalla meillä on tietyt kestoaiheet, ja sisäasiainministeriön hallinnonalalla se on Maahanmuuttovirasto ja sen toimintaedellytykset ja poliisit. Tämä minua hiukan ihmetyttää siinä mielessä, että erityisesti tästä poliisien perustoiminnasta puuttuu aina rahaa ja aina joka vuosi eduskunta sitten sinne lisää. Jos mietitään sitä, että meillä on tietty pieni jakovara eduskunnassa käytettävissä näissä varoissa, niin toivoisi, että näissä perustoiminnoissa joka pääluokan kohdalla huolehdittaisiin siitä, että sitä rahaa tulee sinne jo hallituksen esityksessä, ja me oikeasti täällä eduskunnassa voisimme lisätä sitten määrärahaa niihin kohteisiin, jotka olisivat uusia tai jotka olisivat lisää entisten päälle.

En voi olla sanomatta myöskään sitä, että oletan, että poliisien keskuudessa ylipäätänsä on aika hämmentävää se, että heiltä vaaditaan aika paljon, oletetaan, että he ovat joka paikassa näkyvillä ja toimimassa, mutta siitä huolimatta siinä lähtökohtabudjetissa heille ei ole riittävästi rahaa. Tämä on nyt semmoinen juttu, että tämä on aina sama, (Puhemies: Minuutti!) olipa hallitus mikä hyvänsä.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn täysin tähän näkemykseen, että on todella ongelmallista, että poliisin perustoimintaan annetaan liian vähän rahaa jo pohjassa. Mutta pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että nyt tässä on löydetty hyvin keskeisiä kohteita, kuten harmaan talouden torjunta ja myös valmistuvien poliisien työllistäminen. Kuitenkin se, että taloussuunnittelu ei ole pitkäjänteistä, vaikeuttaa poliisilaitosten toimintaa, ja toivonkin, että ministerin hyvällä valmistelutyöllä päästään mahdollisimman nopeasti sellaiseen ratkaisuun, joka ikään kuin tasaa tätä järjestelmää.

Kaksi aika merkittävää asiaa, joita seurataan, ovat poliisin toimintavalmiusaika ja toisaalta rikosten selvitysprosentit, ja nyt kun taloustilanne poliisin osalta on erittäin haasteellinen, kysynkin ministeriltä: onko näiden osalta jotain tarkempaa seurantaa siltä osin, että tullaan pitämään kiinni siitä hyvästä tasosta, johon Suomessa olemme tottuneet poliisin palveluissa ja poliisin saatavuudessa paikalle?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsäselle oikeastaan koko turvallisuussektorin toiminnasta, poliisin, Tullin ja Rajan resursseista haja-asutusalueilla ja erityisesti Lapissa. Lappi on kuitenkin aivan erilainen alue kuin on muu Suomi. Siellä matkailuaikana monella paikkakunnalla väkiluku moninkertaistuu, on äärevät luonnonolosuhteet, pitkät välimatkat, ja se on erittäin kansainvälinen alue. Näihin poliisi-, Tulli-, Raja-resursseihin kun lisää vielä hätäkeskusuudistuksen, niin siinä ovat ainekset kyllä olemassa nytten isoille ongelmille. Näkeekö ministeri sen, että esimerkiksi Lapissa turvallisuusasiat ovat hyvällä tolalla? Sain maanantaina lappilaiselta mieheltä puhelun. Hän oli loukannut kätensä todella pahasti, murskautunut käsi. Hän antoi hätäkeskukselle tiedon, että Nellimintie 4620, ja 7 minuuttia hänen piti selittää hätäkeskuspäivystäjälle, mikä se osoite on.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuonne kentälle menee ja juttelee eri poliisilaitosten edustajien kanssa, niin kyllä siellä kriisitietoisuuttakin on, mitä tulee tähän valtiontalouden tilanteeseen, mutta se hartain toive on se, että suunnittelu olisi pitkäjänteistä. Kyse on ennen kaikkea näistä henkilötyövuosista, ja ehkä vielä tärkeämpää kuin se, mikä taso on ensi vuonna, on todella se, mikä taso on tällä koko kehyskaudella, niin ettei tämä olisi tempoileva. Tähän tietysti liittyvät myös työttömien poliisien määrärahat ja toki se, miten suunnitellaan poliisien koulutus, mutta tähän liittyy myös se, kun näitä säästöjä lähdetään hakemaan, mikä on rooli kenttätoiminnassa ja mikä on sitten täällä hallinnossa. Tuntuu olevan yleisesti vallalla se, että poliisihallinto on aika tavalla resursoitu, ja olisin kysynyt, mihin aiotte suurimman osan näistä säästöistä suunnata.

Sitten täytyy vielä todeta, että...

...Helsingin hallinto-oikeuden lisäykset ovat tärkeitä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Poliisin kaikista menoista yli 80 prosenttia muodostuu henkilöstökuluista. Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöstön määrä, nimenomaan poliisimiesten määrä, säilytetään nykyisellä tasolla. Kuitenkin nyt tästä ensi vuoden budjettiesityksestä, puhumattakaan sitten koko kehyskauden budjetista ja myöskin siitä, että on päätetty koulutukseen otettavien poliisioppilaiden määrää vähentää 100:aan, ja kun eläkkeelle siirtyy reilut 300 vuosittain, tästä kaikesta, voi päätellä, että ehkä ei tämä hallitusohjelman tavoite tule toteutumaan. Nyt minä kysyn arvoisalta ministeriltä: kummasta aiotte pitää kiinni, hallitusohjelman tavoitteesta vai sitten tästä budjettikehyksestä?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan enin osa rikoksista tehdään kaupungeissa mutta silti maaseudulla ihmiset kokevat enemmän turvattomuutta. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset ovat vetäytyneet maaseudulta. Esimerkiksi Lapissa poliisin toimintavalmiusaika on paikka paikoin reilusti yli tunnin, ja nyt näyttää siltä, että on myös sen tyyppistä kehitystä, että kun virkoja vapautuu sieltä maakunnasta, niin niitä edelleen, siis maakunnan sisälläkin, keskitetään sinne kaupunkeihin. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, aikooko ministeri jo jotenkin valvoa tätä tai puuttua siihen, että ei enempää enää poliisilaitosten sisällä keskitettäisi niitä virkoja.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoon liittyvistä asioista puhutaan joskus enemmän tunteeseen kuin tietoon perustuen. Jotta ylilyönneiltä tai väärinkäsityksiltä vältyttäisiin, olisi paikallaan selvittää, kuinka paljon maahanmuutto maksaa yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Kun tiedämme tuon luvun, voimme sen jälkeen paremmin arvioida maahanmuuton merkityksen Suomelle. Viime eduskuntakaudella asiaa tiedusteltiin ministeri Thorsilta. Hän kieltäytyi. Kysyn nyt ministeri Räsäseltä: oletteko valmis teettämään selvityksen maahanmuuton kaikista kustannuksista?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen kehittämisstrategiassa voimavaroja on kohdennettu muun muassa vanhenevan tekniikan uudistamiseen. Laitoksella on käynnissä merkittävä vanhenevan kaluston investointiohjelma. Valtion vuoden 2012 budjettiesitykseen on sisällytetty muun muassa ulkovartiolaivan tilausta varten 16 miljoonan euron määräraha. Tilaus on tärkeä Rajavartiolaitokselle mutta myös maamme telakkateollisuudelle. Rauman telakan eläessä tällä hetkellä täystyöllisyyden kannalta vaikeita aikoja kysynkin ministeriltä, miten käytännössä tämän Rajavartiolaitokselle tulevan ulkovartiolaivan hankinta etenee.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan kysyä ministeri Räsäseltä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kohdistuvista säästötoimenpiteistä. Helsingin ja Kontiolahden vastaanottokeskusten lakkauttamispäätöksiä perusteltiin turvapaikanhakijoiden määrän vähentämisellä, ja tämä on ihan perusteltu näkökulma. Minulle on kuitenkin jäänyt epäselväksi, millaisiin kustannusvaikuttavuusanalyyseihin näiden vastaanottokeskusten lakkautuspäätökset perustuivat. Kontiolahden vastaanottokeskuksen toiminta on ollut erittäin vaikuttavaa, tuloksellista ja kustannustasoltaan vastaanottokeskusten keskitasoa. Erityisen kummalliseksi tämän päätöksen tekee se, että samalla on päätetty remontoida Joutsenon vastaanottokeskukselle uudet tilat entiseen Konnunsuon vankilaan. Tämäkään ei liene halpa toimenpide. Lisäksi olen erittäin pahoillani siitä, miten valtiotyönantaja kohteli Kontiolahden vastaanottokeskuksen työntekijöitä. Toiminnan lakkauttaminen ilmoitettiin puhelimitse, ja tieto tuli työtekijöille täydellisenä yllätyksenä. Miten ministeri Räsänen perustelee tällaista toimintatapaa?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisien määrä aiotaan pitää nykytasolla, näin sanotaan hallitusohjelmassa, mutta nyt näyttää, että jo tässä vaiheessa poliisien määrä on vähemmän kuin silloin, kun hallitusohjelmaa tehtiin. Kertokaa, arvoisa ministeri, mikä se poliisien määrä on oikeasti jatkossa ja miten te pidätte huolen siitä, että myös maaseudulla nuo poliisipalvelut turvataan.

Toinen asia on se, että on otettu esille, olisiko joitain muita toimijoita, jotka voisivat tehdä poliisien tehtäviä, esimerkiksi juopuneiden säilömistä tai joitain turvatehtäviä. On ehdotettu jopa nopeusvalvontaa. Siitä itse en ole kauhean innostunut, koska siitä on huonoja kokemuksia kansainvälisesti, että ulkopuolinen, muu kuin poliisi, sitä hoitaa. Eli missä se raja vedetään, ja onko tällaisia mahdollisuuksia olemassa?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Yritän tässä illan aikana nyt vastata kaikkiin kysymyksiin. Jos en 5 minuutissa ennätä, niin sitten vastaan myöhemmin niihin, mitkä jäävät vastaamatta.

Nämä poliisin voimavarat ja poliisin resurssit ja se, miten me pystymme riittävän määrän poliisityövoimaa säilyttämään. Olen asettanut ministeriössä työryhmän tekemään esitystä nimenomaan tästä poliisin pidemmän aikavälin resurssien kokonaissuunnitelmasta. Tämä esitys tulee koko hallituksen hyväksyttäväksi, ja sen tavoitteena on toki tuo hallitusohjelman kirjauksen täyttäminen. Siinä yhteydessä käydään läpi myös tämä toimipaikkaverkosto, toki se, millä tavalla poliisien resursseja painotetaan ja panostetaan, ja myös tämä, mikä täällä monessa puheenvuorossa on tullut esiin, onko mahdollista joistakin tällä hetkellä poliisin vastuualueeseen kuuluvista tehtävistä vähentää tai keventää tai luopua. Samoin sähköisen asioinnin ja hallinnon keventämisen mahdollisuudet siinä tuodaan esiin: millä tavalla pystytään todellakin suuntaamaan poliisin resursseja siihen kenttätoimintaan, siihen, että poliisi näkyy ja pystyy rikoksia selvittämään.

Täällä valiokunnan puheenjohtaja Tölli kysyi, aiotaanko ensi vuonna lisätalousarvioon lisätä näitä määrärahoja. Nyt tietysti hyvä budjettiperiaate on tämä niin sanottu budjetin vuotuisuus, eli kyllä kaikki ne määrärahat, joita ensi vuodelle aiotaan niin poliisitoimeen kuin muuhunkin kohdentaa, tulee tässä ja nyt huomioida. Lisätalousarviot sitten harkitaan erikseen. Kiinnitin huomiota siihen, että mietintöön liitetyssä keskustan vastalauseessa ei ehdoteta määrärahalisäyksiä nyt tähän budjettiin, ensi vuoden talousarvioon, vaan ehdotetaan, että korjattaisiin tilannetta sitten vuoden 2012 ensimmäisessä lisäbudjetissa. No, en sitä tietenkään poissulje, etteikö sellainenkin tilanne saattaisi tulla, mutta kyllähän tietysti tässä tilanteessa on vastuullista miettiä se, minkä verran nyt suunnataan tähän käsiteltävänä olevaan budjettiin rahoitusta.

Tuossa työryhmässä, joka näitä pidemmän aikavälin resursseja selvittää, on tarkoitus myös tätä poliisikoulutettavien vuotuista määrää tarkastella. (Kari Rajamäki: Montako eläköityy?) Ensi vuonnahan valmistuu ennätyksellinen määrä, 360 poliisia, ja toki tässä tilanteessa on vaarana, että työttömien poliisien määrä lisääntyy. Sen takia on nähty hyväksi, että nyt tässä vaiheessa koulutusmääriä supistetaan.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tuo 10 miljoonan euron säästö, joka ei siis vielä edes ensi vuodelle kohdennu, se täytyy huomata. Se tulee vasta sitten 2 miljoonan euron suuruisena vuodelle 2013, 5 miljoonan vuodelle 2014 ja sitten 10 miljoonan euron suuruisena 2015. Toki siihen hallituspuolueet ovat hallitusohjelman hyväksyessään sitoutuneet, mutta onneksi meillä nyt on aikaa siihen sopeutua.

Lupahallintoa ja sähköistä asiointia todellakin kehitetään.

Harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaaminen on erittäin tärkeää. Se tuli täällä myös monessa puheenvuorossa esiin. Tästä Harva-hankkeesta saadut hyvät kokemukset on tarkoitus levittää myös muille alueille nimenomaan tulosohjauksen kautta. Itse pidän sitä erittäin tärkeänä. Tähänhän liittyy viranomaisten yhteistyö ja lähimmän viranomaisen periaate niin Rajan, pelastuksen kuin poliisin osalta.

Sitten tämä turvapaikanhakijoiden määrä. Sehän on vähentynyt, ja sen takia meillä on aivan luonnollinen tarve näitä vastaanottokeskusten paikkamääriä vähentää 500:lla ensi vuoden aikana. Uskon, että tämän kauden aikana tulee mahdollisuus ja tarve edelleenkin vähentää näitä paikkoja.

Arvoisa puhemies! Nyt olen käyttänyt tämän 5 minuuttia, mutta minä yritän vastata tämän illan aikana näihin muihinkin kysymyksiin, jotka on merkitty ylös.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuultiin, halli-tusohjelmaneuvotteluissa sovittiin poliisille myös tälle kaudelle kasvavia säästövaatimuksia. Omasta henkilökohtaisesta mielestäni vaikka säästää pitää kaikkialta, niin poliisin osalle nämä ehkä osuivat turhankin painotetusti. Tässä tilanteessa on tärkeää, että panostetaan ennalta ehkäiseviin toimiin, ja olenkin erittäin iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta esittää 600 000 euron lisäämistä terrorismin vastaiseen työhön, varsinkin kun se on tehty allekirjoittaneen ja edustaja Mäkisen erinomaisesta talousarvioaloitteesta parin vuoden takaa. Tämähän oli viime vuonna budjetissa. Nyt siinä oli uhka, että se karsitaan pois. Kysyisinkin ministeriltä: Miksi se ei ollut hallituksen pohjaesityksessä? Eikö ole tarpeeksi nähty sitä, kuinka tärkeää ennalta ehkäisevää työtä se on, jotta pystymme karsimaan rikollista ainesta jo ennen kuin se Suomenmaahan hakeutuu tai pääsee?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! SDP on pitänyt hyvin tärkeänä tätä hätäkeskusuudistusta, ja viime kaudellahan me emme hyväksyneet sitä asiaa, mitä tapahtui. Pidimme hyvin epäonnistuneena tätä hätäkeskusten karsimista, edellytimme uudelleenarviointia ja samoin olemassa olevien hätäkeskusten säilyttämistä. Hallitusohjelmaan saimme taisteltua kirjauksen siitä, että tätä hätäkeskusuudistusta tarkastellaan uudelleen, se on täysin välttämätöntä. Edellytän ja edellytämme, että tämä työ, mikä käynnistyy, on todellinen uudelleenarviointi eikä mikään pelkkä seuranta. Emme ole koskaan puolueena esimerkiksi kuitanneet sitä uudistusta, mikä lähti väärille raiteille viime kaudella, ja olemme todella sen kannalla, että täytyy saada uudelleenarviointi. Tässä on monta kysymystä, jotka oikeasti huolestuttavat: mikä on tilanne siellä hätäkeskusten sisällä — henkilöstö kokee, että heidät on jyrätty, heitä ei ole kuunneltu — mitkä ovat todelliset säästöt liittyen tilakustannuksiin ja muuta? Kaikkia näitä, puhemies, on arvioitava uudelleen pikaisesti.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapin alueella, jossa poliisin leikkauksiin on jouduttu sopeutumaan jo vuosia, tilanne alkaa näyttää aivan kestämättömältä turvallisuuden kannalta. Lapissa uhkaa ensi vuonna vähentyä yli 10 poliisin virkaa. Pienten kuntien palvelupisteet ovat myös jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vähennykset eivät kosketa vain poliisien virkoja, vaan myös siviilivirkoja, joissa hoidetaan esimerkiksi lupa-asioita, ollaan lopettamassa. Toinen asia on Lapin rajavalvonta. Rajanylitykset, esimerkiksi Sallan rajavartioasemalla, ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta samalla siellä on jatkuvat säästöpaineet ja henkilöstön vähentämisen paineet. Haluaisin kysyä ministeriltä: miten tämmöinen yhtälö on tarkoitus ratkaista, jossa kuitenkin turvallisuutta tarvitaan ja säästötoimia pitäisi tehdä?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan poliisitoimen rahoituksesta, puhutaan kansalaisten turvallisuudesta ja tuohon turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä. Nyt tuo resurssityöryhmä, jonka työn on määrä päättyä helmikuun loppuun mennessä, pohtii muun muassa poliisin toimipaikkaverkostoa. Kyllä se täytyy sanoa, että tuolla haja-asutusalueella kuntakeskuksissa sijaitsevat poliisin toimipaikat kyllä kasvattavat ja pitävät yllä sitä turvallisuudentunnetta paljon enemmän kuin se hätäkeskuksen ruuhkautunut puhelinnumero. Tietoisuus siitä ei kansalaisen turvallisuudentunnetta nosta.

Nyt mielestäni tärkein asia hallituksella poliisitoimen rahoituksen turvaamiseksi on tämä hallitusohjelmakirjauksen toteensaattaminen, että poliisien määrä vakiinnutetaan, ja se täytyy kyllä tehdä, on se taso sitten mikä, 7 700 tai 7 800, mutta sen lisäksi pitää sitoutua pidempiaikaiseen rahoitukseen ja koulutukseen poliisitoimen alalle, jotta kansalaisten turvallisuus pystytään takaamaan.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessään hallitus toteaa, että "taataan itärajan jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuus suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla - -". Tällä tarkoitetaan varmaankin Vaalimaan, Lappeenrannan Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkoja. Noin 10 miljoonaa rajanylitystä tänä vuonna, jatkuvasti kasvussa, rajussa kasvussa ylitykset siellä. Tarkoittaako tämä henkilöstöä lisää sinne, infraa parannetaan jne.? Minkälaisia toimenpiteitä on, jotta Raja, Tulli ja poliisi voivat tehdä yhteistyötä entistä enemmän? Mitä toimenpiteitä on siihen?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jatkan edustaja Torniaisen asettamalla tiellä. Elikkä poliisitoimi elää eri alueilla erittäin suuria muutospaineita, ja ennen kaikkea Kaakkois-Suomessa meillä on suuria haasteita edessä. Venäjä on liittynyt WTO-sopimukseen, keskustellaan mahdollisesta viisumivapaudesta, ja meidän rajaliikenteemme on kasvanut Kaakkois-Suomessa pelkästään jo tänä vuonna yli 30 prosenttia. Kuten tiedätte, poliisi-, Raja- ja Tulli-yhteistyö on ollut erittäin hyvää Kaakkois-Suomessa, mutta se yhteistyö ei riitä, ellemme me pysty vahvistamaan rajaturvallisuutta ja vahvistamaan resursseja näillä eri toimialoilla. Kysyisin ministeriltä: millä tavalla ollaan vastaamassa niihin haasteisiin, joita Kaakkois-Suomen rajalla olevat toimenpiteet vaativat?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsänen puhui ensimmäisissä vastauksissaan harmaasta taloudesta, joka on minusta ja minulle erittäin tärkeä asia. Kysymys kuuluu: jos poliisihallintoa, verohallintoa, käräjätuomareita, syyttäjävirastoja ja näin poispäin, heidän määrärahojaan, vähennetään jatkuvasti, niin toivon ministerin kautta koko hallitukselle menevän tiedon, miten tämä yhtälö pelaa, jossa resursseja vähennetään. Varmaan se 20 miljoonan euron panostus harmaan toiminnan menoihin toteutuu, mutta sillä pitäisi saada rahaa 300 miljoonaa. Tämä tulopuoli voi jäädä vajaaksi, jos näitä resursseja näillä hallintokunnilla kaikkia vähennetään. Toivon, että ministerin kautta menee terveisiä koko hallitukselle ja pohditte asiaa.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä esityksestä löytyy ilonpirpanoitakin kuten tuo 5,6 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan ja 5 miljoonaa valmistuvien poliisien palkkaukseen. Mutta kiinnittäisin huomiota tuohon hallintovaliokunnan lausuntoon, jossa esitys oli 5 miljoonasta, jotta poliisin määrärahojen puitteissa pystytään huolehtimaan siitä, että on riittävästi poliiseja niin suurimmissa taajamissa kuin myös sitten harvaan asutuilla alueilla. Tällä hetkellä uhkakuvana on, että toisilla paikoilla joudutaan ottamaan käyttöön muun muassa lomautuksia, ja tämä ei suinkaan ole toivottua toimintaa.

Kysynkin ministeriltä, riittääkö tuo valtiovarainvaliokunnan esitys 2,6 miljoonaa takaamaan tämän henkilöstötarpeen vai olisiko tarpeen saada tuo 5 miljoonaa painostettua ja olisiko siihen minkään näköisiä mahdollisuuksia.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisilla on keskimääräistä suurempi luottamus poliisiin, ja poliisin koetaan toimivan korkeatasoisesti ja asiakaslähtöisesti. On hyvä, että väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja lähisuhdeväkivaltaa. Talousarvioesityksessä on paljon positiivisia tavoitteita kuten myös talousrikostorjunnassa.

Mutta kuinka tämä on mahdollista, kun samanaikaisesti sitten leikataan näitä määrärahoja ja näitä tavoitteita? Täällähän on leikattu henkilötyövuosissa ja sitten myös selvitettyjen rikoslakirikoksien määrää pudotetaan 10 000:lla tässä seuraavana vuonna. Kuinka on mahdollista saavuttaa näitä kirjassa esitettyjä tavoitteita, kun resurssit menevät toiseen suuntaan?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on suvereeni valtio, ja lain kouran täytyy yltää joka puolelle maata puolustamaan kansalaisten oikeusturvaa niitä vastaan, jotka ovat lain väärälle puolelle siirtyneet. Toivon todella, että tässä tämän keskustelun aikana Lapin edustajien vahva vetoomus ministerille on tullut selväksi, että meillä Lapissa kannetaan todella suurta huolta samoin kuin varmasti muillakin alueilla siitä, että se lain koura ei tahdo enää yltää joka puolelle maata suomalaisia puolustamaan.

Esimerkiksi Pellon poliisiasemalla ei ole yhtään poliisin vakanssia täytettynä. Kun hoidetaan naapurikunnista näitä tehtäviä ja hälytyksiä, niin tämä matka saapua sinne paikalle voi venyä 45 minuutista tuntiin, ja se on aivan kohtuuton tilanne. Toivoisin vielä vahvempaa kannanottoa ministeriltä kuin tämä Harva-hanke tai ptr-yhteistyö, että onhan periaate se, että poliisin palvelut joka puolella maata turvataan.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton piirissä arvioidaan valiokunnan kannanoton mukaan olevan keskimäärin noin 4 000 ihmistä. Tällä hetkellä globaali talous on aika hurjassa turbulenssissa, ja jos talous laajemmin romahtaa, niin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä melko varmasti kasvaa. Nyt noita turvapaikanhakijoitten paikkoja ollaan itse asiassa supistamassa sillä 500:lla. Miten on mietitty, miten aiotaan ja aiotaanko varautua siihen, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä saattaa jopa rajustikin kasvaa talouden turbulenssin myötä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme puheenjohtajamme kautta tehneet aloitteen palomiesten eläkeiän tutkimisesta. Nythän eläkeiällä ei minun mielestäni ole kyllä saavutettu sitä, mitä siellä on varmaan ajettu takaa, vaan on tullut vaikeuksia monella eri tavalla, joten miten suhtaudutte tähän aloitteeseen?

Poliisin kohdalla kansan parissa liikkuu vahvasti semmoinen ajatus, että poliisit valvovat ylinopeuksia sen takia, että saavat helpoiten tuloa toimialalleen. Mitä mieltä olette siitä, kuuluuko toimintaa siirtää enemmän esimerkiksi juopuneena ajamisen valvontaan tai taajamaliikenteessä suojatien eteen pysähtymiseen?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi yhtälö, jota on kovin vaikea ymmärtää, on se, että poliisin toimitilakulut kasvavat yli 10 prosenttia. Kehitys on kuitenkin viime vuosina ja vuosikymmeninäkin kulkenut siihen suuntaan, että yhä useammasta kunnasta ja pienemmästä kaupungista on poliisin toimipisteet lakkautettu. Myös lupapalveluja on siirretty ja ollaan merkittävästi siirtämässä enemmän nettiin, ja siitä huolimatta poliisien toimitilakustannukset kasvavat näin merkittävästi.

Nyt kun poliisien resurssitarpeita mietitään ja haarukoidaan vähän pidemmällä aikajänteellä toivottavasti, niin kuin hallintovaliokunta on toistuvasti esittänyt, tulee myös tähän mielestäni kiinnittää huomiota. Ei voi olla niin, että on järkevää, että panemme yhä suuremman osan rahoistamme seiniin, kun me tarvitsemme niitä poliisimiesten palkkaukseen ja ihmisten arkisen turvallisuudentunteen lisäämiseen.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Meillä Suomessa poliittisessa kulttuurissa on tullut tavaksi se, että asetetaan työryhmiä ja tehdään selvityksiä. Niin on nyt taas asetettu työryhmä, josta ministeri on puhunut jo aiemmin ja äskeisessä puheessaankin mainitsi, että on asetettu työryhmä, ja kun se työryhmä sitten antaa mietintönsä, niin sen jälkeen tehdään ratkaisuja. Nyt varmaan näin onkin, mutta minua kiinnostaa kovasti ja varmaan meitä muitakin, mikä on ministerin ihan oma kanta, pidetäänkö kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, jossa poliisien määrä halutaan pitää vähintään nykyisellä tasolla. Mikä on ministerin oma kanta, ei työryhmän vaan ministerin oma kanta?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muistutan, että täällä on myöskin salissa hallituspuolueitten edustajia, jotka olisivat voineet budjettikirjaa laatiessaan ottaa kantaa tähän asiaan, ettei tarvitsisi itkeä tästä asiasta. Mutta tämä on politiikkaa tämäkin.

Edustaja Holmlund otti puheenvuorossaan esille poliisin tärkeitä mittareita, joita ovat toimintavalmiusaika ja rikosten selvitysprosentti. Ne ovat helppoja laskea, mutta miten me laskemme poliisin työn vaikuttavuuden tekemättä jääneitten rikosten osalta, ylläpidetyn yleisen järjestyksen ja turvallisuuden osalta, miten me näitä laskemme ja arvotamme? Kuitenkin näitten puuttuminen heijastuu heti kansalaisten turvallisuudentunteeseen ja toteutuu silloin, kun poliisit ajavat keikalta keikalle A- ja B-luokan hälytystehtäviä eivätkä tee tätä ennalta estävää valvontatoimea.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisin lupahallinnon puolella työskentelee ihmisiä tänä vuonna yhtä paljon kuin ensi vuonna, joten henkilöstömäärä ei kasva. Tätä työpainetta ja työmäärää, joka lupahallinnon puolellakin on jatkuvasti lisääntynyt, pyritään vähentämään näillä sähköisillä palveluilla. Toisaalta sähköisten palveluiden onnistuminen julkisella puolella on ollut niin kunta- kuin valtiopuolellakin kovinkin takkuista, ja tässä näköpiirissä on, että ennen vuotta 2013, mahdollisesti jopa 2014, ei näiden sähköisten palveluiden kautta saada helpotusta palvelutiskeillä olevalle poliisin lupahenkilöstölle. Miten ministeri näkee, pitäisikö poliisihallinnon alalla ollakin niin innovatiivisia, että pystytään kehittämään julkisia palveluita sähköiselle puolelle nopeammin kuin tässä tällä hetkellä näyttää?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty erinomaisia puheenvuoroja siitä, mihin kaikkeen tällä hallinnonalalla olisi tarvetta, mutta samalla on kyllä muistettava, missä taloudellisessa tilanteessa me näitä ratkaisuja teemme. Kyllä koko hallitus ja ymmärtääkseni myös koko eduskunta on sitoutunut siihen, että taloutta tasapainotetaan, ja se koskee kyllä kaikkia hallinnonaloja. Olen silti vakuuttunut itse siitä, että kyllä me tälläkin kehyksellä ja näillä määrärahoilla pärjäämme ja pystymme turvallisuutta edelleen kehittämään ja viemään eteenpäin. Mutta siinä on ponnisteltava, siinä on käytettävä luovuutta, siinä on lisättävä vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Jossakin puheenvuorossa todettiin se, että jos ajatellaan tätä resurssien kohdentamista ja sen pohtimista, mistä voimme saada niitä tarvittavia säästöjä aikaan, jotta saamme niitä panostuksia juuri siihen suorittavaan työhön kohdennettua, niin onhan se totta, että kyllä turvallisuuden kannalta tärkeämpiä ovat ne poliisimiehet ja -naiset kuin poliisitalojen seinät. Vaikka senkin myönnän, että kyllä sillä poliisiasemalla on sinänsä siellä keskellä kaupunkia tai kylää ollessaan vaikutus ihmisten turvallisuudentunteeseen, silti vielä tärkeämpää on se, että me saamme poliisipalvelut turvattua koko Suomessa. Nyt haluan kyllä vastata vahvasti sinne esimerkiksi Lapin kansanedustajille, että ilman muuta myös Lapissa ja kaikkialla Suomessa on tärkeää, että poliisipalvelut turvataan.

En ota tässä vaiheessa kantaa siihen, miten näitä painopisteitä siirretään. Se on nimenomaan nyt tuon työryhmän työn alla. On erittäin tärkeää, että saamme tämän yhteisen näkemyksen näistä pitkän aikavälin resursseista, jotta koko hallitus voi siihen sitoutua. (Pertti Hemmilä: Eikö se ole hallitusohjelmassa?) — Se on hallitusohjelmaan kirjattu, mutta millä tavalla se toteutetaan, se on se kysymys. Sen takia me tarvitsemme hallituksen yhteisen sitoumuksen siihen, että pitkällä aikavälillä poliisin resurssit turvataan riittävällä tavalla hallitusohjelman mukaisesti.

Palomiesten eläkeikä ei kuulu sisäministeriön hallinnonalaan. Se kuuluu ministeri Virkkuselle, joten en ota siihen kantaa. Viime kaudellahan tuosta asiasta tehtiin ratkaisu, että palomiehillä ei ole erityistä eroamisikää tai alhaisempaa eläköitymisikää.

Turvapaikanhakijoista. Todellakin turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt, mutta aivan oikein, niin kuin täällä todettiin, kyllä meidän kansainväliset sitoumuksemme edellyttävät sitä, että jos jostakin syystä maailmalla tapahtuu käänteitä, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy meistä riippumattomista syistä, niin toki me voimme joutua siihen tilanteeseen, että me joudummekin näitä vastaanottoresursseja lisäämään. Juuri sen takia vastaanottotoiminnassa on tarkoitus nyt kohdentaa tätä vastaanottotoimintaa asuntopohjaiseen vastaanottokeskustoimintaan pois tällaisesta laitosmaisesta vastaanottotoiminnasta. Sen vuoksi, kun näitä vastaanottokeskuksia on karsittu, niin siinä on kiinnitetty huomiota nimenomaan siihen, että niitä vastaanottokeskuksia, joissa on laitospainotteisuutta ja joiden kustannukset ovat yksinkertaisesti suuret, on karsittu.

Korostan sitä, että näiden vastaanottokeskusten, joiden toiminta on nyt päätetty lopettaa, työntekijät eivät ole valtion palkkalistoilla vaan kysymys on valtion ostopalvelutoiminnasta. Kyllä vastaanottokeskuksilla on ollut se tiedossa, että näitä sopimuksia tehdään aina määräaikaisesti ja me voimme milloin vaan, kun tarve loppuu, myös tämän ostopalvelutoiminnan lopettaa. Meillähän on kaksi valtion vastaanottokeskusta, jotka hoitavat näitä erityisiä lakisääteisiä ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä tehtäviä. Toinen on Joutsenossa, joka nyt siirtyy Konnunsuon tiloihin, jotka ovat toimivat hyvät tilat pienellä remontilla, ja toinen on tämä Oulun.

Nyt valitettavasti taas joudun tämän puheenvuoroni tähän lopettamaan, mutta ehkä saan vielä tilaisuuden käyttää myöhemmin lisäpuheenvuoron.

Pertti Hemmilä /kok:

Kiitos, herra puhemies! On erinomaista, että sisäministeri Räsänen ehtii olla täällä eduskunnassa hallituksen aitiossa, kun sisäasianministeriön hallinnonalaa käsitellään. Tähän hallinnonalaan kuuluva sisäisestä turvallisuudesta vastuussa oleva poliisitoimi saa riittämättömän rahoituksen valtion vuoden 2012 budjetissa. Tämä on tosiasia, jonka me kaikki tunnustamme.

Poliisin määrärahatilanne on yksinkertaisesti riittämätön suhteessa sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Kevään 2008 kehysbudjetissa, siis kolme ja puoli vuotta sitten, silloiset hallituspuolueet pääsivät sopuun kehyskauden eli neljän vuoden aikana lisättävästä 35 miljoonasta eurosta poliisin määrärahoihin. Lisäyksen johdosta vuosi sitten esimerkiksi, siis tästä vuosi takaperin, poliisin työllistyminen oli erittäin hyvällä tolalla ja kenttätyössä saavutettiin hyviä tuloksia.

Hallituksen budjettiesityksessä määrärahoja tosiaan ehdotetaan nostettavaksi 3 miljoonalla eurolla, mutta kuitenkin tiedämme, että esimerkiksi jo pelkät toimitilavuokrat merkitsevät 4,4 miljoonan euron lisäkuluja. Myönteistä kuitenkin on se, että eduskunta lisää poliisitoimen momentille 2,6 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tällä 2,6 miljoonalla paitsi saadaan kentälle lisää poliiseja, myöskin siitä käytetään 600 000 euroa terrorismin torjunnan jatkamiseen. Poliisin toiminta ja määrärahat ovat olleet vuosi vuodelta epätasapainossa, ja jollei tätä saada tasapainoon, ei sisäisen turvallisuuden tavoitteista kerta kaikkiaan voida pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Määrärahakehyksen lisäksi huolta poliisissa herättää nykyinen hätäkeskusjärjestelmä. Hätäkeskusten keskittäminen suuriksi yksiköiksi on ollut virhe. Vuosien 2001—2005 aikana toteutettu uudistus yhdisti silloin olemassa olevat hätäkeskukset 15 alueelliseen keskukseen. Toteutettu uudistus toi paljon suoraa palautetta kansalaisilta hätäkeskuspalveluiden todellisista puutteista. Näiden pohjalta oikeuskansleri Jaakko Jonkka pyysi perusteellista selvitystä hätäkeskusten toimintakyvystä. Myös eduskunta otti vuonna 2008 tiukan kannan hätäkeskusongelmien ratkaisemiseksi. Alueellisten hätäkeskusten keskeisinä ongelmina on pidetty erityisesti paikallistuntemuksen puutetta. Vain paikallistuntemuksella voidaan taata hyvät ja turvalliset hätäkeskuspalvelut kansalaisille.

Jo edellinen hätäkeskusuudistus toi kasan ongelmia ja heikensi hätäkeskusten toimintakykyä merkittävästi. Nyt on toteutettu uusia uudistuksia, ja on taas toteutettava uusi uudistus, joka edelleen keskittää jo entuudestaan kehnosti toimivat alueelliset hätäkeskukset jopa kuuteen suureen yksikköön. Uuden sisäministerin myötä esillä on kuitenkin ollut keskustelua hätäkeskusuudistuksen uudelleenarvioinnista. Tämä kertoo jo laajemmasta huolesta siitä, etteivät nykymenolla ihmisten terveys, henki ja omaisuus ole turvassa.

Hätäkeskusuudistukset eivät ole tuoneet säästöjä mutta ne ovat sen sijaan lisänneet hallinnon toimintamenoja. Uudistusten lähtökohtana tulisi tänä päivänä ehdottomasti olla hallinnon ja turhan byrokratian karsiminen, ei sen lisääminen. Näin nyt valitettavasti tällä kertaa hätäkeskusuudistuksen osalta ei ole asian laita. Hallinnon sijaan tulisi entistä enemmän keskittyä toimintaan ja kenttätyön rahoittamiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean, että hätäkeskusuudistuksen osalta rahaa on heitetty hukkaan. Esimerkiksi ikääntyvät poliisit ja palomiehet olisivat arvokas paikallistuntemuksen omaava resurssi, joka nyt jää täysin hyödyntämättä. Päinvastoin nyt puhutaan poliisien ja palomiesten eläkeiän nostosta. Poliisin ja palomiehen kenttätehtävät eivät oikeastaan sovi enää yli kuusikymppisten suoritettavaksi. Sen sijaan tietoa, taitoa ja paikallistuntemusta tulisi hyödyntää tämän jälkeenkin. On erittäin valitettavaa, ettei tätä arvokasta potentiaalia ole haluttu tunnistaa ja ottaa käyttöön. Näillä toimilla säästettäisiin resursseja ja parannettaisiin palvelutasoa merkittävästi.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Rajaliikenne on varsinkin kaakkoisessa Suomessa erittäin kovassa kasvussa: Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta tulee tapahtumaan tänä vuonna yhteensä noin 10 miljoonaa rajanylitystä. Nyt Rajavartioston resurssivajetta on hoidettu tilapäisillä henkilöstösiirroilla muilta rajavartioalueilta. Tällä tavallahan tietenkään tilanne ei voi pidemmän päälle toimia, ja mielestäni valiokunta toteaa aivan oikein, että 2013—2015 valtiontalouden kehyksiä tältä osin tarkastellaan uudelleen. On hyvä, että asiaan on valiokunta kiinnittänyt erityistä huomiota ja on lisäämässä momentille 650 000 euroa rahaa.

Suuri huoli edellisen lisäksi omasta ja valiokunnan mielestä ovat myöskin Tullin resurssit niin henkilöstön kuin tilojenkin osalta. Nykyiset raja-asemien tilat sekä henkilöstö ovat käyneet riittämättömiksi rajanylitysten kasvaessa kaksinumeroisilla luvuilla joka vuosi. Toivon, että kehystarkastelussa 2013—2015 paneudutaan huolella myös tähän meille kansallisesti erittäin tärkeään asiaan. Takanahan tässä asiassa on kaiken kaikkiaan se, että niin transito- kuin matkailuliikenne kasvaa todella kovaa vauhtia, ja kyllä sen matkailu- ja transitoliikenteen mukana myöskin meille tärkeää lisäarvoa eli rahaa tänne Suomenmaahan tulee. Tarvetta niin Tullin, Rajavartioston kuin poliisinkin resurssien lisäämiselle varsinkin tuolla kaakkoisessa Suomessa totta totisesti on.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettiesitys laittaa poliisit todellakin entistä ahtaammalle. Poliisien määrärahoista leikataan samalla, kun Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuu aika iso määrä uusia poliiseja. Heistä suuri osa valmistuu siis nyt työttömäksi jo ennestään työttömien poliisien lisäksi. Poliisin virkojen vähenemisestä seuraa luonnollisesti niin yleisen järjestyksen kuin myös poliisien näkyvyyden heikkeneminen. Kenttätyöhön poliisilla jää aivan erityisen vähän resursseja, kun poliisien määrärahat nyt kohdennetaan sinänsä tietysti tärkeisiin asioihin, kuten talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan.

Tässäkin asiassa siis keskitetään. Kentällä poliiseja riittää enää vain kaupunkeihin ja keskuksiin, samalla kun maaseudulla ja haja-asutusalueilla lähin poliisi siirtyy entistä kauemmas. Vetoankin ministeriin ja hallitukseen, että se korjaisi poliisien määrärahavajetta heti ensi vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa riittävän järjestyksen, kenttätyön ja poliisin yleisen näkyvyyden turvaamiseksi.

Hyvä puhemies! Maahanmuuttajien kotouttamiseen on panostettava näinä jakolinjojen ja vihapuheiden aikoina entistäkin enemmän. Kotouttaminen vaatii sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja, etenkin paikallisella tasolla eli juuri siellä, missä kotouttaminen tapahtuu.

Viime vuonna eduskunta edellytti, että hallitus varaa riittävän rahoituksen kotoutumisen kustannusten maksuun mukaan lukien kuntakorvaus. Tuolloin kuntakorvausten kestoksi määriteltiin neljä vuotta, ja nyt hallitus haluaa tätä aikaa lyhentää kolmeen vuoteen. Kuluneen vuoden aikana ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, miksi tätä kuntakorvausta pitäisi lyhentää. Me tiedämme sen, että johdonmukainen kotouttaminen ja sitä tukeva politiikka vaatii lisää taloudellisia voimavaroja ja henkilöstöresursseja. Voimavaroja tarvitaan ennen muuta kunnissa ja paikallistasolla.

Selvitellessään mahdollisuuksiaan ottaa vastaan maahanmuuttajia kunnat joutuvat arvioimaan, onko niillä resursseja huolehtia kaikis-ta maahanmuuttoon liittyvistä velvoitteistaan. Maahanmuuttajille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat keskimäärin noin puolitoista kertaa kalliimmaksi kuin kantaväestölle suunnatut palvelut. Kuntien omien laskelmien ja arvioiden mukaan valtionosuudet ja laskennalliset korvaukset eivät kata varsinkaan kansainvälistä suojelua saavien ja eräiden muiden henkilöiden perus- ja muuta kotoutumista edistävien palvelujen järjestämistä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Tämä hallituksen esitys lyhentää kunnille maksettavan korvauksen maksuaikaa on mielestäni perusteeton ja kohtuutonkin. Kunnat kuristetaan ahtaalle jo muutenkin, eikä tällaisiin lisäleikkauksiin oikein olisi mahdollisuutta.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan kuulemisissa saimme kuulla myös suojelupoliisin huolen riittämättömistä resursseista. Me elämme yhä enemmän kansainvälistyvässä toimintaympäristössä, mikä on valitettavasti nostanut myös terrorismin torjunnan tarpeen entistä tärkeämpään osaan. On välttämätöntä tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhat ja ennaltaehkäistä ne aiempaa tehokkaammin. Terrorismin torjunta on mitä suurimmassa määrin myös kansainvälistä yhteistyötä. Tiedämme, että muissa Pohjoismaissa terrorismin torjuntaa vahvistetaan, toisin kuin meillä.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi haluaisinkin kysyä arvoisalta ministeriltä: Miten te näette Suomen roolin kansainvälisessä terrorismin torjunnassa? Onko supoa resursoitu riittävästi, jotta se pystyisi turvaamaan Suomen kansainvälistyvässä toimintaympäristössä?

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama hajahuomio tästä ministeriön pääluokasta.

Ensinnäkin valtiovarainvaliokunta toteaa aivan oikein tuossa mietinnössään sen, että poliisin määrärahatilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Täytyy sanoa, että kun hallintovaliokunnassa vuosia tätä poliisin määrärahakehitystä on seurannut, niin kerta toisensa jälkeen joutuu toteamaan sen, että on hyvin ongelmallista, että tämä poliisin määrärahatilanne ei näytä parantuvan vuosien edetessä, aivan päinvastoin. Siksi onkin erinomaisen hyvä, että poliisin pidemmän aikavälin resursseista laaditaan kokonaissuunnitelma, aivan kuten ministeri täällä puheenvuoroissaan on todennut. Toki täytyy sanoa myös näin, että ilmeisesti tämä poliisin taloudellinenkin tilanne vaatii myös poliisihallinnon tietynlaista uudelleenläpikäyntiä ja arviointia.

Poliisin toimintamäärärahojen kehitystä katsoessa herää kyllä kysymys, pystyykö poliisi vastaamaan sisäisen turvallisuuden haasteeseen. Toki oli myönteistä kuulla, että ministeri täällä hetki sitten oli sitä mieltä selkeästi, että poliisi voi toimia näilläkin määrärahoilla, mutta katsoisin kuitenkin, että keskustan valtiovarainvaliokuntaryhmän tekemät vastalauseet tästä poliisin määrärahakehityksestä ja poliisin määrärahojen kehittämisestä ovat hyvinkin perusteltuja, eli siellähän ryhmä edellyttää, että hallitus korjaa poliisin toimintamäärärahoissa olevan vajeen vuoden 2012 ensimmäisessä lisäbudjetissa, ja toteaa myös lausumaehdotuksessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan poliisin näkyvyys, kenttätyö ja yleisen järjestyksen turvaaminen myös keskuskaupunkien ulkopuolella sekä harvan asutuksen alueilla.

Erityisen suuri huoli poliisin toiminnan osalta mutta myös koko sisäisen turvallisuuden osalta kohdistuu, ainakin itselläni, myös Suomen harvaan asuttujen alueitten osalle. Kuinka näillä alueilla turvallisuus kaiken kaikkiaan kyetään hoitamaan? Erityisen voimakkaasti poliisin toimintamahdollisuudet heikkenevät nimenomaan näillä harvan asutuksen alueilla, samoin mahdollisuudet hoitaa kiireellisiä hälytystehtäviä lähimmän partion periaatteella. Eli reuna-alueet jäävät entistä enemmän oman onnensa nojaan. Meidän on siis syytä olla erittäin huolissamme näiden harvaan asuttujen alueitten turvallisuudesta. Entistä suurempi osa näiden alueitten ihmisistä kokee turvallisuutensa heikentyneen viime vuosina merkittävästi monien eri kyselyjen perusteella. Siksikin toivon, että vastaava ministeri ja ministeriö poikkihallinnollisesti eri ministeriöitten kanssa kantavat hyvin suurta huolta harvaan asuttujen alueitten sisäisen turvallisuuden kehityksestä ja pistävät painoa myös muun muassa sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja uusien ohjelmien tulevaan laadintaan.

Aivan samoin kuin edellinenkin puhuja, edustaja Katainen, muutama sana kotouttamisesta: Vaikka nuo kotouttamisasiat siirtyvätkin nyt ensi vuoden alusta tuonne Temmin pääluokkaan, niin on todettava, että maahanmuuton osalta kaiken kaikkiaan kotouttaminen on aivan ensiarvoisen tärkeää. Tässä kotouttamisessa kunnilla on erittäin tärkeä ja keskeinen rooli. Sen takia harmittaa tavattomasti, että hallitus kuitenkin halusi jo vajaan vuoden voimassaolon, muutaman kuukauden voimassaolon, jälkeen lähteä muuttamaan tätä lakia kotoutumisen edistämisestä muuttamalla valtion rahoitusvastuita kunnille neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.

Sitten aivan lopuksi, puhemies, Senaatti-kiinteistöistä. Senaatti-kiinteistöjen vuokramenot ovat sisäisen turvallisuuden pääluokassa ja tämän hallinnonalan sisällä aika merkittävä asia. Kun todetaan, että Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja valtionhallinnon asiakkaille muun muassa vuokraamalla ja hallinnoimalla valtion omistamia kiinteistöjä ja toimitiloja, niin nyt on jouduttu toteamaan kyllä, että esimerkiksi vankeinhoidossa, poliisihallinnossa, Tullissa, Rajavartiolaitoksessa nämä vuokramenot ovat nousseet aivan käsittämättömiä määriä. Muun muassa poliisin toimitilakulut kasvavat vuosittain yli 10 prosenttia. (Puhemies koputtaa) Kyllä tämä jo aiheuttaa sen, että Senaatti-kiinteistöjen toimintaperiaatteet olisi syytä arvioida hallituksen kesken hiukan laajemminkin.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sisäministeriö vastaa maan sisäisestä turvallisuudesta. Tässä valossa tuntuukin kovin oudolta, että edellisen hallituksen aikana tehtyä hätäkeskusuudistusta ei ole nähty aiheelliseksi ottaa uudelleen käsiteltäväksi, vaikka sillä olisi kansalaisten turvallisuuden kannalta kaikki perusteet. Tehty uudistushan sai aikaan hätäkeskusten määrän vähenemisen ja niiden sijaintipaikkojen muutoksen vuoteen 2015 mennessä. Kansalaisten turvallisuuden kannalta asian uudelleenarvioiminen on ehdottoman tärkeää nyt.

Nykyinen hätäkeskusjärjestelmä käynnistettiin vuonna 2001. Siinä yhdistettiin kunnalliset hätäkeskukset, poliisin hälytyskeskukset sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisten ilmoitusten vastaanotto. Hätäkeskusten toiminta on ollut pitkään kangertelevaa, muun muassa oikeuskansleri Jonkka on puuttunut siihen. Ongelmia on ollut henkilöstön koulutuksessa ja riittävyydessä sekä toimintaympäristön muutoksessa matkapuhelimien käytön yleistyessä. Yhteisten tietojärjestelmien saaminen on tapahtunut hitaasti ja kankeasti. Johtamisessa on ollut puutteita kaikilla hallinnon tasoilla. Nyt kun hätäkeskusten toiminta on saatu vakiinnutettua ja riittävästi henkilöstöä rekrytoitua ja koulutettua tehtäväänsä, ollaankin järjestelmää jälleen purkamassa, eli nykyisistä 15:stä hätäkeskuksesta 8 aiotaan lakkauttaa.

Pirkanmaalla tämä tarkoittaa, että Tampereella sijaitseva hätäkeskus lakkautetaan ja sen toiminta siirretään puolta pienempään Poriin. Tampere sijaitsee keskeisesti koko maan väestöllisessä keskipisteessä valtakunnan suurimpien liikenneväylien risteyskohdassa. Pirkanmaan väkiluku on lähes puoli miljoonaa, kun Satakunnassa väkeä on vain alle puolet siitä. Tampereella sijaitseva hätäkeskus on myös tiloiltaan suurempi kuin Porissa, ja se saneerattiin vasta muutama vuosi sitten. Henkilöstöä hätäkeskuksessa Pirkanmaalla on tuplasti enemmän kuin Porissa. Heistä vain harva on halukas muuttamaan Poriin, ja päiväseltään työssäkäynti Porissa on erittäin vaikeaa johtuen huonoista liikenneyhteyksistä. Nyt siis pitää alkaa kouluttaa uutta henkilöstöä, vaikka Tampereella olisi pätevää, kokenutta väkeä, jolla on hyvä paikallistuntemus, sillä sitä tarvitaan tietojärjestelmistä huolimatta. Siirtosuunnitelma on myös aiheuttanut sen, että Pirkanmaan aluepelastuslaitos on jo perustanut oman hätäkeskuksensa pelastuslaitoksen tiloihin, joten se niistä säästöistä. Kustannukset siirtyvät tässäkin kunnille.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistus on voitava arvioida uudelleen puolueettomien asi-antuntijoiden toimesta. Vappuna voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan erikoissairaanhoidon erityisvastuualueet muun muassa vastaavat alueensa lääkäritasoisesta päivystyksestä, suunnittelevat ja päättävät lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan ja sovittavat yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Nyt hyväksyttävässä budjetissa on rahoitus koko maan kattavan lääkärihelikopteritoiminnan käynnistämiselle. Tämän toiminnan keskus tulee olemaan Tampere. Itse näkisin luontevana sijoittaa myös hätäkeskuksen samaan paikkaan, josta koordinoidaan ja hoidetaan koko erityisvastuualueen pelastus-, ensihoito- ja sairaankuljetustoiminta.

Arvoisa herra puhemies! Me sosialidemokraatit haluamme, että tämä hätäkeskusuudistus Tampereen osalta arvioidaan uudelleen asiantuntijoiden toimesta, ja jos todetaan, että se on epäonnistunut, se peruutetaan. Sen ehtii vielä tehdä.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunta vahvistaa Vähemmistövaltuutetun toimistoa antamalla rahaa tiedottajan ja toimialasihteerin virkoihin. Poliisin toimintaa halutaan tukea. Siksi valiokunta lisää rahaa poliisin kenttätoimintaan ja terrorismin torjuntaan.

Ministeri Räsänen äsken vastauspuheenvuorossaan sanoi, että poliisien tehtäviä täytyy myös tulevaisuudessa arvioida, onko siellä sellaisia tehtäviä, joita voisi jättää tekemättä tai siirtää jollekin toiselle. Tässä yhteydessä haluan nyt vain muistuttaa siitä, että silloin kun tehtäviä eri toimialoilta siirretään toiselle, niin täytyy muistaa, että ei niitä tehtäviä ilman henkilökuntaa ja rahaa tehdä muuallakaan. Hyvin useinhan on ollut keskustelua päihdeasiakkaiden kuljetuksesta ja sen siirtämisestä terveydenhuoltoalan henkilöstölle, ja niin kuin tiedämme, niin siitä ollaan tasan kahta eri mieltä. Itse ajattelen, että päihdepotilaitten tai -asiakkaitten kuljetus ei kuulu terveydenhuoltoalan henkilöstölle.

Rajavartiolaitos on toiminut esimerkillisesti. Hallintoa on kevennetty olemassa olevien vaatimusten mukaisesti, jopa niin tehokkaasti, että näyttää siltä, että osassa toimintaa alkaa olla häiriöitä, ja sen takia on syytä lisätä voimavaroja etenkin itärajan kasvavan liikenteen vuoksi. Valiokunta edellyttää, että viranomaisyhteistyössä keskeinen Tullin rooli ja resurssien riittävyys on selvitettävä.

Maahanmuuttoviraston yksi keskeinen tehtävä on pyrkiä käsittelemään tulleet hakemukset nopeasti ja purkaa syntynyt hakemusruuhka. Arvioitu hakemusten väheneminen auttanee tässä tehtävässä tulevaisuudessa, mutta tosiasia on, että ruuhkautuneet hakemuspinot ja täyttyvät vastaanottokeskukset ovat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden arkea ja tulevaa kotoutusta hankaloittavia tekijöitä. Siksi tätä toimintaa on syytä tehostaa ja nopeuttaa ilman, että käsittelyn ja toiminnan laatu heikkenee.

Lopuksi, arvoisa puhemies, olen samaa mieltä edustaja Timo Korhosen kanssa siitä, että Senaatti-kiinteistöjen toimintaa on syytä tarkastella ja erityisesti katsoa näitten kohonneitten vuokrien perusteita ja syitä, koska monella hallinnonalalla vuokrat tuntuvat olevan kestämätön tilanne tulevaisuudessa.

Merja Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa olemme luopuneet valtion tuottavuusohjelmista, koska niiden on todettu olevan vaan pelkkiä säästöohjelmia. Tuottavuusohjelmien tilalle pitäisi ottaa käyttöön tuloksellisuusohjelmat. Tuloksellisuuteen kuuluu aina toiminnan vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi.

Mielestäni vastaanottokeskuksista ja hätäkeskuksista tehdyissä ratkaisuissa ei toiminnan vaikuttavuutta ole arvioitu. Haluaisin nähdä ne laskelmat, joiden mukaan Kontiolahden vastaanottokeskuksen toiminta olisi keskimääräistä kalliimpaa. Minulla on tiedossani aivan erilaisia lukuja.

Lisäksi haluaisin tietää, miten laitosmaisuutta on arvioitu. Olen itse käynyt Kontiolahden vastaanottokeskuksessa ja väitän, että Suomessa on paljon laitosmaisempia yksiköitä, jotka siis edelleen jäävät toimintaan. Lisäksi minun on vaikea uskoa, että entisen vankilan muuttaminen ei-laitosmaiseksi vastaanottokeskukseksi olisi pieni ja halpa remontti.

Arvoisa puhemies! Muutama sana poliisitoimesta.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä luin, että poliisitoimessa on edelleen lukuisia tuottavuusohjelmia. Toivoisin, että sielläkin vähitellen siirryttäisiin vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiin. Vaikuttavuutta on esimerkiksi rikollisuuden ennaltaehkäisy. Tässä tarvitaan saumatonta yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen ja lastensuojelun kanssa. Toivottavasti poliisitoimella on voimia tehdä myös tätä tärkeää hallintorajoja ylittävää yhteistyötä.

Toki olen huolissani myös poliisin määrärahojen riittävyydestä, vaikka ministeri Räsänen lupasikin turvallisuuden säilyvän. Erityisesti pitkien välimatkojen maakunnissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, josta itse olen kotoisin, poliisipartioiden vähäisyys voi aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä olin onnellinen mies. Ohjelmassaan hallitus sitoutui turvaamaan poliisipalvelut koko maassa, ja tavoitteena piti olla poliisien määrän vakiinnuttaminen vähintään nykytasolle koko vaalikauden ajaksi. Lisäksi hallitus tuntui ymmärtäneen poliisien pidemmän aikavälin resursoinnin tarpeellisuuden.

Kun sitten näin nämä talousarvioesityksen luvut, en enää ollutkaan onnellinen. Olin pettynyt ja vähän vihainenkin mies. Määrärahaleikkauksilla hallitus mitätöi itse asettamiinsa tavoitteisiin pyrkimisen. Kun sitten määrärahalisäyksiä saatiin, viimeksi valiokunnan käsittelyssä, en enää ollut niin vihainen enkä pettynyt, mutta ehkä varovaisen toiveikas. Silti hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttaminen kohdistuu todellisuudessa poliisin näkyvään toimintaan, ja siitä minä olen huolissani.

Koska poliisin määrärahamenoista noin 80 prosenttia koostuu henkilöstömenoista, heikentyvä taloustilanne vaikuttaa suoraan tekeviin käsiin ja niiden määrään. Mitä se käytännössä tarkoittaa poliisin näkyvyyteen, kalustoon ja massarikosten selvitysprosentteihin ja lopulta myös toimintavalmiusaikoihin nähden?

Arvoisa puhemies! Kurjistuvan taloustilanteen edessä poliisi pyrkii viimeiseen saakka pitämään kiinni toimintavalmiudestaan A- ja B-kiireellisyysluokan hälytystehtävissä. Poliisin tulostietojärjestelmästä saadut luvut kuluvan vuoden tammi—syyskuulta kertovat, että keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä vaihtelee Helsingin poliisilaitoksen 6,4 minuutista Peräpohjolan poliisilaitoksen 16,4 minuuttiin. Nämä A-luokan tehtävät ovat pääsääntöisesti tehtäviä, joissa on todella akuutti henkeen tai terveyteen liittyvä uhka. Ja se on, kuulkaa, vartti pitkä aika odottaa apua, kun on hengenhätä.

Se, että poliisi on vielä toistaiseksi pysynyt tavoitteissaan edellä mainituissa toimintavalmiusajoissa, tarkoittaa, että hälytystehtävien hoitaminen on pois ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Se on pois siitä näkyvästä valvonnasta, jota kansalaiset barometrikyselystä toiseen poliisilta kaipaavat. Kansalaiset näkevät poliisin vain tämän ajaessa kiireisestä tehtävästä toiseen käsi vanhenevalla kalustolla.

Liikennevalvonta uhkaa jäädä muutaman tolppakameran varaan. Ylinopeuksia niillä voidaan hetkellisesti karsia, mutta rattijuoppoja tai holtittomalla ajotavallaan muita vaarantavia ei kameroilla liikenteestä pois poimita. Eikä pidä unohtaa tavaraliikenteessä olevia harmaan talouden toimijoita. Näiden paljastamiseen tarvitaan ammattitaitoa, jota liikkuvalla poliisilla vielä on.

Rikostutkinta on mitä suurimmassa määrin käsityötä. Vähenevät resurssit tarkoittavat tutkijakohtaisten juttumäärien kasvua ja vähäisempien rikosten tutkinnan keskeyttämistä heti ilmoituksen kirjaamisen jälkeen. Ei siinä muutama polkupyörävarkaus paljon huomiota saa, kun vakavampia rikoksia tuodaan jatkuvasti lisää pinon päällimmäiseksi, pinon, joka on ehkä alaosastaan jo homeessa.

Arvoisa herra puhemies! Rakenneuudistusta tarvitaan myös poliisihallinnossa. Pora-hankkeet eivät ole vakuuttaneet, ja rahaa on poltettu monissa epäonnistuneissa hankkeissa. On myös poliisin etu, että otetaan vakavasti toiminnan kehittäminen, kustannusten läpinäkyväksi saattaminen ylimmästä johdosta alkaen, hankintaosaamiseen panostamista unohtamatta. Myös poliisijohdon täytyy nyt käytännön toimin osoittaa, et-teivät menoleikkaukset tarkoita vain suurempaa työtaakkaa harvenevalla ja uupuvalla väkimäärällä ja vanhenevin ja hajoavin työkaluin.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen määrärahataso nousee noin 3 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna. Samanaikaisesti poliisin menoissa on kuitenkin merkittävää kasvupainetta muun muassa palvelujen ostojen ja vanhenevan kaluston osalta. Pelkästään toimitilojen vuokrakustannukset nousevat 4,4 miljoonaa euroa. On hyvä, että harmaan talouden torjuntaan kohdistetaan 5,6 miljoonaa euroa ja valmistuvien poliisien työllistämiseen 5 miljoonaa euroa.

Poliisin määrärahatilanne on kohdennetuista lisäyksistä huolimatta riittämätön sille osoitettujen tehtävien hoitamiseen. Herääkin helposti kysymys, miten se näkyy sisäisen turvallisuuden hoitamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa. Tässä aikaisemmin jo debatissa keskusteltiin paljon myöskin rattijuopumuksesta ja poliisin näkymisestä liikenteessä. Mielenkiintoista olisi myöskin oikeastaan kuulla ministerin näkemys siihen poliisiylijohtaja Paateron avaukseen, kun hän kertoi, voisiko poliisi jatkossa laskuttaa tapahtumien järjestyksenvalvonnasta. Itse kyllä karsastan tätä.

Suomi on erilaisten maan osien maa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla, Vaalimaalla, Lappeenrannan Nuijamaalla ja Imatralla, rajan-ylitykset ovat jatkuvassa voimakkaassa kasvussa. Tänä vuonna siellä saavutetaan noin 10 miljoonan rajanylityksen virstanpylväs. Rajaliikenteen kasvun arvioidaan jatkuvasti myös tulevaisuudessa lisääntyvän. Lisääntynyt henkilöliikenteen hallinta edellyttää myös rajanylityspaikkojen infrastruktuurin kehittämistä. Siihen olenkin esittänyt talousarvioaloitteen 507.

Arvoisa puhemies! Toimintaympäristön muutos kaakkoisrajalla vaatii pysyvää määrärahalisäystä ja lisää henkilöstöä Kaakkois-Suomeen, niin poliisiin, Tulliin kuin myös Rajalle, ja myöskin mahdollisia keinoja etsiä näiden toimijoiden parempaa ja lisääntyvää yhteistyötä.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen poliisi on kansalaisten luottamusta ja arvostusta nauttiva järjestyksen ylläpitäjä. Uskallan väittää, että se on yksi niistä julkisen vallan tarjoamista palveluista, johon me kansalaiset haluamme veroeuromme sijoittaa. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä valoisalta. Ilmeisestikään hallitus ei arvosta poliisin toimintaa tai ei ainakaan koe sitä tarpeelliseksi koko maassa. Kansalaisten turvallisuus ja yhdenvertaisuus on todella vakavasti uhattuna.

Lapin alueella, missä poliisin leikkauksiin on sopeuduttu jo vuosikausia, tilanne alkaa näyttää aivan kestämättömältä turvallisuutemme kannalta. Lapissa uhkaa ensi vuonna yli kymmenen poliisin viran vähennys. Pienten kuntien palvelupisteet ovat jatkuvasti lakkautusuhan alla. Vähennykset eivät kosketa vain poliisin virkoja vaan myös siviilivirkoja, joissa hoidetaan esimerkiksi lupa-asioita. Eläkkeelle siirtyvien poliisien virkoja ei täytetä ja henkilöstöpulaa on paikattu poliisin työharjoittelijoilla ja kenttäjaksolaisilla, mutta nyt opiskelijoidenkin määrää on vähennetty.

Arvoisa puhemies! Budjettivajeen paikkaaminen virkoja auki pitämällä ei ole oikeansuuntainen toimenpide, vaikkakin mitä ilmeisimmin välttämätön, ja välttämättömyys aiheutuu poliisitoimen ulkopuolelta. Uudelleenmuotoiltu valtion tuottavuusohjelma ei enää pakota suoriin henkilötyövuosivähennyksiin vaan antaa mahdollisuuden tai oikeastaan pakon valita, mistä säästöt otetaan. Poliisilaitosten kuluista 85 prosenttia muodostuu henkilöstömenoista, joten niin sanottu vapaus valita on vain sanahelinää. Poliisikoulutukseen hakeutuvat ihmiset tekevät valinnan palvella maataan poliisina. Vastapalveluksena heille tulisi mahdollistaa työn tekeminen, ei suinkaan epävarmuutta, kortistoa ja pätkätöitä.

Lapin kasvavan matkailun ja kaivosteollisuuden nousua ei ole huomioitu riittävällä tavalla. Liikennemäärät kasvavat, ja etenkin talvisaikaan Lapin alueella on laajoille alueille levittäytynyt suuri määrä ihmisiä. Eivät läheskään kaikki turistit jää Rovaniemen tai Kemi—Tornion alueelle; poliiseja tarvitaan kaikissa Lapin kunnissa. Palveluverkoston alasajaminen syrjäseutujen turvallisuuden kustannuksella ei ole oikeudenmukaista. Alueellinen yhdenvertaisuus ei todellakaan toteudu, jos edes poliisia ei saada paikalle kuin kaupungissa.

Rikosten selvitysprosentit ovat laskussa, ja samalla esimerkiksi pahoinpitelyrikosten määrä on kasvanut. Tämä ei maalaisjärjellä ajatellen ole linjassa leikkaussuunnitelmien kanssa, vai haluammeko tällaisen kehityslinjan jatkuvan? Poliisilla on myös ennalta ehkäisevä rooli rikosten torjunnassa. Varsinkin syrjäseudulla murtomiehelle antaa työssäonnistumistakuun, jos lehdistä voi lukea, ettei poliisia ole lähettyvillä eikä kiinnijäämisen riskiä ole.

Poliisin toimintaa tulee arvostaa myös taloudellisesta näkökulmasta. Hallituksen talousarvioesityksen viestiä lukiessa tämä ei toteudu, toisin kuin perussuomalaisten varjobudjetissa, jossa lisäisimme 20 miljoonaa euroa poliisin toimintamenoihin.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty tänä iltana erinomaisia puheenvuoroja ja hienosti nimenomaan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta tuotu laaja-alaisesti esille myöskin näitä eroavaisuuksia ympäri Suomea. Omassa puheenvuorossani keskityn nimenomaan eriarvoisuuden vähentämiseen, tasa-arvon lisäämiseen sekä turvallisuuteen maahanmuuton näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Hallituksen tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevaisen, turvallisen ja mo- niarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Edellinen kirjaus toi hyvin ytimekkäällä tavalla esiin sen tosiasian, että maahanmuutto on yhteinen asia, vastuu ja etu. Puhumme jokaisen tässä maassa asuvan ihmisen turvallisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Toisen ryhmän elämän edistämisen hintana ei ole eikä saa olla toisen ryhmän pahoinvointi tai kurjuus. Yllä mainitut tavoitteet ovat ehdottoman tärkeitä, kun puhutaan hyvinvointivaltion säilyttämisestä ja sen kehittämisestä, kun puhutaan turvallisesta yhteiskunnasta, jossa kaikkien on hyvä elää ja jokaiseen kanssaihmiseen voi luottaa, poliisin apuun voi tukeutua ja viranomainen tai virkailija auttaa parhaan kykynsä mukaan ja aina kohdataan puolueettomalla maaperällä. Jotta voimme näissä merkittävissä turvallisuuden ja tasa-arvon tavoitteissa onnistua, tulee kaikilla viranomaisilla sekä poliisilla olla riittävät resurssit toimintansa ylläpitämiseen sekä sen kehittämiseen.

Kuten ministerikin puheessaan totesi, hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen on haasteellista tiukentuneiden resurssien näkökulmasta. Toivon hartaasti, että yhtälöön löydetään ratkaisu, sillä yllä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää koko yhteiskuntamme kannalta. Turvallinen arki on jokaisen meidän elämämme perusta ja hyvinvoinnin luoja.

Arvoisa puhemies! On väistämätön tosiasia, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa enenevässä määrin maahanmuuttoa, mutta myös ilman tätä työelämän pakon sanelemaa tarvetta on koko yhteiskunnan etu ja kulttuuriamme rikastuttava asia, että olemme avoinna muille kulttuureille ja tänne tuleville ihmisille.

Suomalainen kulttuuri on kautta historian saanut vaikutteita tänne muualta tulleilta ihmisiltä ja ilmiöiltä. Nämä uudet opit ovat olleet aina avainasemassa myös monessa maamme kehitykseen liittyvässä asiassa. On ollut vaiheita, jolloin itse olemme olleet avun ja tuen, avoimuuden sekä ymmärryksen tarvitsijoita, ja on ollut aikoja, jolloin roolit ovat olleet toisinpäin.

Maahanmuuttopolitiikkaa tehdessä on tärkeää ottaa huomioon erilaisten ryhmien ja yksilöiden hyvin erilaiset tarpeet. Maahanmuuttajat eivät ole yksi anonyymi joukko. Niin monta kuin on maahanmuuttajaa, niin monta on tapaa kotoutumiseen ja paikan lunastamiseen yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Tehokasta ja toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa on onnistunut kotouttaminen, nopeat ja sujuvat lupahakemusten käsittelyprosessit, nopea ja vaivaton sulautuminen yhteiskuntaan, sen kieleen, toimintatapoihin, koulutusjärjestelmään sekä työelämään. Tämän prosessin mielekkyyttä ja tehokkuutta tulee edistää kaikin tavoin. Purkamattomat jonot ja pitkät käsittelyajat ovat taloudellinen taakka yhteiskunnallemme ja epäinhimillinen tekijä ihmiselle. Kun avaamme ovemme, tulee mukana myös vastuu näiden ihmisten sopeutumisesta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Nimenomaan epäonnistunut tai vastuuton maahanmuuttopolitiikka edistää eriarvoistumista ja sortoa yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Hyvän maahanmuuton avain on ehdottomasti kieli. Ihmisillä tulee olla vahva pohja oman ensimmäisen opitun kielensä suhteen tai mahdollisuus sitä vahvistaa. Kun luku- ja kirjoitustaito on omaksuttu, on myös muiden kielten oppiminen mahdollista. Kielikoulutuksen mahdollisimman nopea ja tehokas aloittaminen on siis tärkeää ja se, että koulutusta on tarjolla kaikille.

Iso osa kielen oppimisen potentiaalia on myös yhteiskuntamme asenneilmapiirillä. Jos yhteiskunta on avoin ja hymyilevä ja toivottaa tervetulleeksi, luo se myös pohjaa ja merkitystä kielen oppimiselle. Jos ilmapiiri on torjuva ja eristävä, on vaikea löytää myöskään syytä ja motivaatiota kielen omaksumiselle.

Maahanmuuton näkökulmasta nostaisin esille erityisesti tyttöjen ja naisten aseman. Tasa-arvon maana velvollisuutemme on kaikin tavoin varmistaa, että myös kaikki maahanmuuttajanaiset ovat tietoisia oikeuksistaan tasavertaisina kansalaisina. On vielä valitettavan yleistä, että maahanmuuttajanaiset jättävät koulunsa kesken tai eivät sitä koskaan aloitakaan ja jäävät jo hyvin varhain kotiin huolehtimaan perheestä. Tämä hankaloittaa uuteen kulttuuriin sopeutumista, ja sillä on vaikutusta varmasti myöskin nuorempien sukupolvien sopeutumisprosessiin ja identiteetin kehityksen näkökulmaan.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuden ennaltaehkäisyn näkökulmasta nostaisin vielä viimeisenä esille naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn sekä kattavat tukipalvelut väkivallan uhreille ja toisena ryhmänä väkivallan ennaltaehkäisystä Suomessa nostaisin esiin seksuaalivähemmistöt, joita kohtaan on nähty räikeitä vihan ja väkivallan ilmauksia jopa julkisella paikalla.

Toissa kesänä tehtiin Helsinki Pride -kulkueeseen kyynelkaasuhyökkäys ja samana vuonna myöskin Setan toimitilojen ikkunat hajotettiin ja oviin maalattiin hakaristit. Nämä ovat poikkeuksellisia vihan ja väkivallan ilmauksia suomalaisessa kulttuurissa, ja hallituksen tulee näihin ilmauksiin kiinnittää huomiota nimenomaan ennalta ehkäisevästä näkökulmasta.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Toivola puuttui tärkeisiin asioihin: maahanmuuttajien työllistymiseen ja kielen oppimiseen. On aika mielenkiintoinen tilanne, että maahanmuuttajia arvostellaan yhtä aikaa siitä, että he vievät työpaikat, ja sitten siitä, että he eivät tee työtä. Yhtä aikaa ainakaan samaa henkilöä ei voi näin kaksin eri perustein moittia.

Tämä kielen oppiminen on kyllä semmoinen asia, että jos henkilö maahan tultuaan ei opi kieltä, hän on kaikkien armoilla. Kielikoulutus ja kielen oppiminen on niitä harvoja asioita, joissa olisin valmis käyttämään pientä pakkoa. Minun mielestäni esimerkiksi joitain etuuksia voitaisiin porrastaa niin, että se kannustaa oppimaan kieltä. Jos oppii ja saavuttaa tietyn tason, niin siinä saattaisi saada jotain pientä bonusta, tai toistepäin: jos ei osoita kielen oppimisessa aktiivisuutta, niin sitten tulisi pieni sakko etuuteen. Tämmöinen voisi kannustaa maahan tulevaa pääsemään yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Nämä poliisin määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet sellaiseen tilanteeseen, jossa koulutettavien poliisien määrää on jonkun verran kovalla kädellä jouduttu karsimaan. Hallituksen politiikka tässä asiassa ei mielestäni ole ollut ihan vastuullista, sillä se kostautuu tulevaisuudessa moninaisina, erilaisina ongelmina.

Poliisin toimintamenoihin on myöskin saatava enemmän, lisää, resursseja, jotta tätä harmaan talouden torjuntaa voidaan tehostaa sekä erityisesti tätä poliisin kenttätoimintaa ja erilaista reagointikykyä lisätä. Tähän harmaan talouden tehokkaaseen torjuntaan on päästävä myös poliisin toiminnassa nopeammin kuin mikä olisi mahdollista talousarvioesityksessä ehdotetuin resurssein, jotka eivät vastaa hallituksen hallitusohjelmassa lupailemaa kärkihankepanostusta. Polii-sin esitutkintavoimavarojen välitön vahva lisäys on olennainen osa ja edellytys harmaan talou- den torjunnassa tarvittavan monialaisen viranomaisyhteistyön tehokkaassa käynnistämisessä.

Tavalliselle kansalaiselle ihan silmin havaittava poliisin läsnäolo on nykyisellään liian vähäistä sekä kansalaisten yleisen turvallisuudentunteen kannalta että järjestyshäiriöihin taipuvaisten elementtien etukäteiseksi vähentämiseksi. Rikostapauksissa ja muissa kriisitilanteissa tarvittavaa konkreettista poliisiapua joutuu odottamaan suurten asutuskeskuksien ulkopuolella ja maaseudulla Suomessa useasti liian kauan. Tämmöisten epäkohtien vähentämiseksi poliisin kenttätoiminta vaatii lisää rahoitusta, koska nimenomaan tämän kenttätoiminnan tehostamiseen ei voida riittävästi päästä poliisin sisäisin siirroin, joilla paperitöitä tekevien konttoripoliisien vakansseja siirrettäisiin varsinaiseen kenttätoimintaan.

Arvoisa puhemies! Poliisihallinnosta on nyt tänä vuonna lähetetty paimenkirje poliisilaitoksille. Tällaisten rivimiesten niin sanottuja haittakorvauksia tulisi sen mukaan kuulemma vähentää eli viikonlopputöitä ja tämän tämmöistä. Tämä tulee siis tarkoittamaan erityisesti rikostutkijoitten viikonlopputöiden vähentämistä ja näin ollen reilusti pienempää tilipussia. Arkityöpäivät vastaavasti lisääntyvät, ja tämä tuo kustannuksia niitten poliisien perheissä, jotka joutuvat nyt laittamaan lapsensa arkisin useammin päivähoitoon. Rikostutkintaa suorittavat poliisit ovat itse laskeneet, että vuositasolla tämä vaikutus saattaa olla lähes 3 000 euroa yhtä poliisimiestä kohden. Tämä koskee nimenomaan näitä rivimiehiä; johtoportaassa palkat nousevat ja tuloerot kasvavat.

Edellinen eduskunta myönsi lisää rahaa poliiseille, mutta se ei ole näkynyt kentällä juuri mitenkään. Poliisihallintoon sen sijaan on tullut uutta väkeä pilvin pimein. Uskon, että ministeri kiinnittää tähän asiaan huomiota ja samaten hallintovaliokunta.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin turvapaikanhakijoiden vastaanottokustannuksista: ei voi riittävästi korostaa sen tärkeyttä, että valtiovarainvaliokunta lisäsi Helsingin hallinto-oikeuteen näitä resursseja. Vaikka turvapaikkahakemusten määrät ovat laskeneet, niin suurin lasku johtuu nimenomaan siitä, että EU:n sisältä tulevien hakijoiden määrä on laskenut, ja sitten jos katsotaan näitä käsittelyaikoja, valitusaikoja ja muita, niin on pientä laskua, mutta jäljelle ovat jääneet kolmansista maista tulevat turvapaikanhakijat, joista lähes kaikista kielteisistä päätöksistä valitetaan. Tämän takia, jos puhutaan vain turvapaikanhakijoista kokonaisuudessaan, antaa ehkä vähän ruusuisen kuvan tästä nykytilanteesta se, että turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet. Eli tavallaan sinne jää se porukka, joka vaatii sitä tutkintaa enemmän, ja usein myös ne, joiden osalta tämä prosessi kestää pitempään. Tässä suhteessa tämänkin säästön, joka tänne on kirjattu, saavuttamisessa kyllä tekemistä riittää.

Sitten mitä tulee tähän sisäiseen turvallisuuteen, arvoisa puhemies, niin toki, kun olemme sisäasiainministeriön hallinnonalan osalta keskustelemassa, se painottuu nimenomaan viranomaisiin ja nimenomaan poliiseihin, mutta kyllä jos laajaa turvallisuuskäsitettä ajatellaan ja nimenomaan tehdään kysely kansalaisille, mitkä tekijät vaikuttavat turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen, niin tästä keskustelusta voisi saada ehkä vääristyneen kuvan. Toki poliisin läsnäololla on iso merkitys, mutta esimerkiksi Vantaalla monissa lähiöissä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että valaistus, se miten valaistus on järjestetty omilla kaduilla, on merkittävin tekijä ihmisten turvallisuudentunteeseen, mitä tulee kotikulmille. Toinen on tietysti syrjäytymisen estäminen. Tämä puoli tietysti luonnollisestikaan tässä keskustelussa ei ole korostunut, mutta ei myöskään pidä luoda sellaista mielikuvaa, että kansalaisten turvallisuudentunne parantuisi merkittävästi, jos esimerkiksi yhtäkkiä keksisimme jostain rahaa saada lisää poliiseja.

Mutta mitä tulee poliisien määrärahoihin, niin on tietysti hyvä, että tähänkin asiaan valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota. Nythän oleellista on henkilömäärä: 7 700 poliisimiestä ja -naista tämän vuoden lopussa, ja kieltämättä tilanne on haasteellinen. Se on haasteellinen siitä huolimatta, että hallitusohjelman mukaiset säästöt eivät vielä pure ensi vuonna, vaan ne lähtevät vasta vuodesta 2013 eteenpäin. Tässä suhteessa tilanne muuttuu haastavammaksi.

Se, miksi taso on saatu pidettyä korkealla viime vuosina, johtuu siitä, että porvarihallituksen loppukaudella poliisilaitokset pystyivät käyttämään näitä siirtomäärärahoja tai niitä vanhoja ylijäämiä, jotka siellä olivat, ja niin sanotusti riskillä mentiin eteenpäin. Ja vaikka meillä ei olisikaan mitään säästöjä hallitusohjelmassa tälle hallinnonalalle, niin siitä huolimatta olisimme tässä tilanteessa ja näissä keskusteluissa, missä olemme. Eli tässä on myös tätä perintöä, jota nyt kannetaan.

Mutta niin kuin sanottu, jos sinne kentälle menee eri poliisilaitosten päälliköiden edustajien kanssa juttelemaan, niin kriisitietoisuuttakin on olemassa, mutta jos jotain siellä toivotaan joululahjaksi, jos voi näin sanoa, niin se on todella se, että rahoituksessa nähtäisiin pitkäjänteisyys. Meillä on aivan väistämättä edessä se, että poliisimiesten ja -naisten määrä tulee vähenemään, mutta tämmöisen tempoilun sijaan — näiden keskustelujen perusteella ensimmäisen kauden kansanedustaja on saanut kuvan, että monesti näitä eduskunnassa on korjattu — tässä tilanteessa, jossa elämme taloudellisen epävarmuuden aikaa, olisi tärkeää antaa koko kehyskaudelle selkeä näkymä eri poliisilaitoksille määrärahakehityksestä. Tämä liittyy tietysti tähän, miten hallituksessa valmistellaan talousarviota, ja myöskin siihen, kuinka paljon näitä poliiseja koulutetaan.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä todetaan, että tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tämä on kunnianhimoinen tavoite. Poliisitoimen osalta painotetaan muun muassa rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä. Kuitenkin samaan aikaan ollaan poliisin virkoja vähentämässä. Jo nyt on julkisuudessa ollut tietoja, joiden mukaan poliisin tuloa hälytyskohteeseen saa joillakin harvaan asutuilla seuduilla odotella yli puoli tuntia, joskus jopa kauemminkin.

Talousarvioesityksestä käy ilmi, että poliisin vähenevien henkilöresurssien myötä poliisin palvelu heikkenee. Tutkinta-ajat pitenevät, ja rikosten selvitysmäärät laskevat. Talousarviossa on mainittu rikoslakirikosten selvitystasoksi pois lukien liikennerikokset vuonna 2010 vähintään 52,6 prosenttia ja vuonna 2011 vähintään 50 prosenttia, ja tavoite vuodelle 2012 on vähintään 49 prosenttia. Omaisuusrikosten selvitystaso vuonna 2010 oli 40 prosenttia, ja tavoite vuodelle 2012 on ainoastaan 36 prosenttia. Tutkinta-ajoista on mainittu seuraavaa: rikoslakirikosten tutkinta-aika pois lukien liikennerikokset vuonna 2010 oli keskimäärin 88 vuorokautta ja 90 vuorokautta vuonna 2011 ja vuonna 2012 jo 95 vuorokautta. Näistä talousarviossa mainituista luvuista käy selville se, että kokonaisuutena poliisin palvelu huononee koko valtakunnassa.

Arvoisa puhemies! Minä kysyn poliisiasioista vastaavalta ministeriltä, miten tämä talousarvioesityksessä mainittu tavoite Euroopan turvallisimmasta maasta ja toisaalta selkeästi tunnustetut palvelujen heikennykset suhtautuvat toisiinsa. Mielestäni tavoitteeseen pääsemiseksi olisi poliisin resursseja vahvistettava nykyisen leikkaamisen sijaan.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista! Havaitsen, että eduskunnassa on erityistä asiantuntemusta nimenomaan tämän pääluokan alueella, paljon myös alan ammattilaisia ja muutenkin sisäisen turvallisuuden kysymyksiin erittäin hyvin paneutuneita kansanedustajia.

Ministeriössä on käynnistetty kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma, jonka tavoitteena on laaja-alaisesti katsoa näitä turvallisuuden näkökohtia. Siinä otetaan huomioon nimenomaan ne seikat, joita täällä on peräänkuulutettu, esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on siinä vaikuttaa ja ennalta ehkäistä näitä turvallisuusriskejä, rikollisuutta. Samoin alkoholihaitat, jotka näkyvät lähes kaikissa tilastoissa, esimerkiksi pahoinpitelyrikoksissa, liikennerikkomuksissa, jopa palokuolemissa, ovat se merkittävin yksittäinen riskitekijä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvasti mukana myös tämän sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelussa.

Yritän vastata lyhyesti vielä muutamiin kysymyksiin, joita täällä on esitetty.

Kysyttiin, millä tavalla paloturvallisuutta aiotaan edistää, kun se on kunnallista toimintaa, toisaalta valtion ohjauksessa. Siitä, miten sitä ohjataan, on tuo toimintavalmiusohje muun muassa, ja tällä hetkellä ministeriössä on valmisteilla pelastustoimen uusi toimintavalmiusohje.

Terrorismin torjunnan määräraha oli kyllä siinä ihan kesällä julkaistussa sisäministeriön esityksessä, josta se sitten käsittelyssä tippui pois juuri sen takia, että nämä raamit tälle budjetille ovat niin tiukat. Sen takiahan me täällä nyt keskustelemme siitä, millä tavalla kykenemme tämän poliisin toiminnan ja nämä tärkeät tavoitteet turvaamaan, koska elämme taloudellisesti varsin haasteellista aikaa ja joudumme omalta osaltamme osallistumaan myös tähän talouden tasapainottamiseen. Mutta pidän kyllä erittäin hyvänä, että eduskunta tässä päätyi siihen, että tuo 600 000 euroa nyt lisätään nimenomaan korvamerkittynä tähän terrorismin torjuntaan.

Täällä kysyttiin ulkovartiolaivasta, tuosta monitoimialuksesta, ja se on kehyksissä, ja hanke on valmisteilla.

Sitten näistä vastaanottokeskuksista haluan vielä sen todeta, että tuon Joutsenon vastaanottokeskuksen toiminta siis ensi kesänä siirtyy sinne remontoitaviin Konnunsuon vankilan tiloihin, joista poistetaan kalterit ja muu vankilanomaisuus. Tämä on nimenomaan tällainen kauttakulkukeskus eli transit-keskus, jonka on tarkoituskin olla laitosmainen. Sinne ei jäädä pitkäksi aikaa, vaan sinne tullaan ja sitten sen jälkeen pyritään siirtymään kodinomaisempiin, asuntomaisiin vastaanottoyksiköihin. Niin Joutsenon kuin Oulun keskus, jotka ovat valtiollisia keskuksia, vastaavat muun muassa ihmiskaupan uhrien vastaanotosta. Siinä mielessä siellä hoidetaan näitä kansainvälisten sopimusten aiheuttamia velvoitteita.

Täällä on paljon käyty keskustelua myös Rajavartiolaitoksen toiminnasta. Rajavartiolaitoshan on todellakin esimerkillisesti saattamassa aivan kohdakkoin päätökseen hyvin laajan organisaatiouudistuksen, jossa hallintoa on merkittävästi kevennetty. Siellä on tehty varsin suuria muutoksia ilman, että se olisi nostanut minkäänlaista hälyä, toisin kuin vaikkapa tämä hätäkeskusuudistus, jossa kyllä ymmärrän ne reaktiot, jotka siitä ovat nousseet. Rajavartiolaitos on todellakin vähentänyt rajamiesten määrää niin sanotuilla rauhallisilla rajaosuuksilla. Siellä on tällä hetkellä merkittäviä investointeja, joilla kompensoidaan osaltaan tätä henkilöstövähenemää.

Täällä on puhuttu itärajan rajaliikenteen kasvamisesta, joka on haasteellista jo ennen mahdollista EU—Venäjä-viisumivapautta. Se kyllä edellyttää huomattavia laajennus- ja muutostöi-tä rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin. Vaalimaan osaltahan näihin parannustöihin on jo rahoitus varattu, mutta nyt on käytävä vakavaa keskustelua muiden rajanylityspaikkojen osalta.

Sitten täällä vielä kysyttiin suojelupoliisin toimintaresursseista. Meillähän Suomessa suojelupoliisi on aika kevyesti resursoitu, mutta silti se toimii varsin tehokkaasti ja mallikkaasti ja myös kansainvälisesti hyvin arvostetusti.