Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Aiemmin tänä iltana tämän hallinnonalan keskustelun yhteydessä täällä useampikin edustaja puhui maahanmuuttoon olennaisesti liittyvästä kotouttamisesta. Yksikään niistä edustajista ei nyt täällä enää paikalla ole, mutta ei se haittaa, kun tämä on muuten niin mielenkiintoinen kokemus.

Kotouttaminen on hyvin laaja ja monitahoinen kenttä. Sen sisällön järkevöittäminen tarkoituksenmukaisemmaksi ja tuloksellisemmaksi olisi taloudellisesti viisasta ja myös maahanmuuttajien etu. Pitää myös tietenkin muistaa maahanmuuttajien oma osuus kotoutumisesta, sillä rahalla mekään emme voi ratkaista kaikkea.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta leikataan, ja byrokratian ja hakemusten käsittelyn tehostaminen onkin oikea tapa löytää säästöjä tässä meidän byrokratian luvatussa maassamme. Paperin pyöritystä olisi varmaan monessa muussakin paikkaa, josta voisi säästää.

Perussuomalaiset esittivät vaihtoehtobudjetissaan selvitystä toimenpiteistä, joilla maahanmuuttoon liittyviä kustannuksia voisi karsia. Selvityksen tekeminen olisi linjassa yleisesti tehtävien erilaisiin rakennemuutoksiin tähtäävien tutkimusten ja toimenpiteiden kanssa. Olisi kai mahdollista selvittää myös maahanmuuton kustannukset ja katsoa, josko sieltäkin löytyisi jotain säästettävää.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Pitkä odotus vihdoinkin palkitaan.

Poliisin määrärahoista ollaan leikkaamassa kymmeniä miljoonia euroja tulevalla kehyskaudella. Silti hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa. Tämä on hieno tavoite, ja toivon todella sen toteutumista. Olen kuitenkin optimisti ja pelkään, ettei poliisin virkojen vähentäminen lisää yleistä turvallisuutta, vaan päinvastoin. Rikosten määrä kasvaa ja kansainvälistyy, ja näiden hoitamiseen tarvitsemme lisää poliisin voimavaroja.

Tällä viikolla saimme lukea lehdistä, kuinka ulkomaalaistaustaiset miehet syyllistyivät parinkymmenen vanhuksen rahojen ryöstöön. Tekoja pidettiin törkeinä vedoten uhrien korkeaan ikään ja puolustuskyvyttömyyteen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka ulkomaalaiset rikolliset ovat löytäneet tiensä Suomeen.

Me puhumme täällä kylmistä luvuista, joita siirrellään momentilta toiselle. Täytyy muistaa, että rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa myös välillisiä kustannuksia. Näitä ovat esimerkiksi rikoksen tai väkivallan uhriksi joutuneen fyysinen ja psyykkinen hoito, ja usein nämä kustannukset jäävät yhteiskunnan maksettavaksi, kuten myös rikoksen uhrille maksettavat korvaukset, jos rikoksen tekijä on varaton.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten muutkin täällä tänään, myös minä olen huolissani siitä, miten poliisin ja Rajavartioston palvelut saadaan turvattua jatkossa. Monet kysyvätkin, mikä on jatkossa se palvelutaso, jolla asiat turvataan. On hyvä, että organisaatiosta selvitetään esimerkiksi poliisin kohdalla se, mitkä tehtävät voitaisiin mahdollisesti siirtää muille tahoille. Voisivatko tällaisia olla esimerkiksi erilaisten lupien, kuten passien ja ajokorttien, myöntäminen tai löytötavaratoimistojen ylläpito? Poliisin näkökulmasta nyt pahasti näyttää siltä, että jatkossa hoidetaan vain välttämättömät hälytystehtävät, mutta poliisin pitäisi pystyä hoitamaan myös ennalta ehkäisevää toimintaa.

Schengen-alueen laajeneminen Balkanin suuntaan lisää liikkuvuutta, mutta tätä kautta myös rikollisuus kansainvälistyy. Vapaa liikkuvuus tuo hyvien puolien lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia. Se lisää myös ihmiskauppaa, huume- ja omaisuusrikollisuutta.

Viro liittyi vuoden 2007 lopulla Schengen-alueeseen ja rajatarkastukset Suomen ja Viron rajalla poistuivat. Rajakontrollin heikentyminen mahdollisti uudenlaisen rikollisilmiön synnyn. Poliisin mukaan tällaiset niin sanotut hit and run -tyyppiset omaisuusrikokset lisääntyivät räjähdysmäisesti. Iskut ovat hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä. Schengen-alueen laajentuminen Balkanin suuntaan tulee helpottamaan tällaisen negatiivisen kulttuurin lisääntymistä. Venäjän viisumivapauden voimaan tullessa ymmärrämme varmasti, mitä siitä tulee seuraamaan. Vienti kasvaa, mutta tämän viennin kustannukset maksavat suomalaiset itse.

Arvoisa puhemies! Tänä aikana, jolloin palveluita karsitaan ja jokaiselta täällä asuvalta vaaditaan entistä tiukempaa vyön kiristystä, myös maahanmuuttopolitiikassa on tärkeää muistaa, että otamme tänne maahanmuuttajia vain sen määrän, jonka pystymme integroimaan. Erityisen tärkeää on myös huolehtia siitä, miten maahanmuuttajat asutetaan Suomessa. Poliisin näkökulmasta myös maahanmuutto on haasteellinen. Muissa Pohjoismaissa on nähty, että jos syntyy niin sanottuja etnisesti eriytyneitä asuinalueita, tulee valitettavasti myös turvallisuusongelmia. Ruotsissa ja Tanskassa tällaisilla asuinalueilla tilanteet ovat sananmukaisesti räjähtäneet käsiin. Monille tällaisille asuinalueille ei poliisi tai ambulanssi voi tai uskalla mennä ilman saattuetta. Nämä asiat on otettava vakavasti myös meillä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten vankien keskimääräinen osuus on noussut koko ajan. Sen seurauksena myös tulkkikustannukset ovat nousseet ja näyttävät nousevan edelleen sekä oikeusministeriön että poliisin puolella. Suomesta ei edes välttämättä löydy näiden eksoottisten kielten osaajia, joten jotta tutkinta voidaan suorittaa, tulkin löytäminen vie aikaa ja on erittäin kallista. Poliisilla on yksittäisiä tutkintatapauksia, joissa tulkkikustannukset voivat olla jopa 40 000 euroa. Onko näitä kustannuksia arvioitu ja voitaisiinko tämmöiset tulkkikustannukset siirtää pois sisäministeriön piikistä? Tuntuu nimittäin kohtuuttomalta, jos tällaiset tutkintakustannukset pienentävät poliisin rahallisia resursseja kenttätoiminnan ylläpidosta.

Ulkomaalaistaustaisten rikollisten määrä siis lisääntyy ja tuo turvattomuutta. Suomeen ei ole vielä kohdistunut terroritekoja, mutta kuten kesällä valitettavasti saimme huomata, niitä tapahtuu myös Pohjoismaissa. Hallituksen säästötoimet huomioon ottaen olisi hyvä muistaa, millainen varautumissuunnitelma Suomella on mahdollisen terrori-iskun sattuessa.

Hätäkeskuksien ja poliisien resursseja ollaan supistamassa, joten on aiheellista kysyä, miten sisäministeriö huolehtii kansalaisen turvallisuudesta kriisitilanteessa. Onko muun muassa vapaapalokuntien, Suomen Punaisen Ristin ym. vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sovittu yhteistyöstä tai harjoiteltu sitä? Entä kuinka tiedotus tehdään kriisin sattuessa maanlaajuisesti? Hyvin tärkeää on myös panostaa yhteispohjoismaiseen ennaltaehkäisyyn ja yhteistyöhön.

Arvoisa puhemies! Myös hätäkeskusuudistus tuo epävarmuutta kansalaisille. Hätäkeskusuudistus saattaa viedä paikallistuntemusta, ja avun saanti kestää kauan tai menee jopa väärään paikkaan. Kuntayhdistymisten jälkeen on samannimisiä katuja, ja hätäkeskus ei osaa ohjata apua oikeaan paikkaan, jos avunpyytäjä ei tiedä kadun nimeä vaan yrittää ohjata avun tuojaa paikallisilla kuvauksilla paikan päälle. Nämä tilanteet ovat valitettavasti arkipäivää.

Hallituksen sisäasiainministeriöön kaavailemat rahalliset vähennykset kiristävät henkilökunnan jaksamisen äärimmilleen. Resurssien vähentyessä voidaankin kysyä, kuinka kauan henkilöstö jaksaa. Toivon todella, että sisäasiainministeriö ei tingi kansalaisten turvallisuudesta.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa loma-asunnon vieressä on poliisilaitos, ja kun poliisipäällikkö sai jostain tietää asianomaisen kotimaan, hän vaati minulta pientä palvelusta eli suomalaisen poliisin hihamerkkiä, koska hänellä omien sanojensa mukaan on maailman laajin kokoelma.

Valitettavasti en hänen toivettaan ole toistaiseksi pystynyt täyttämään, mutta sen sijaan meille syntyi mielenkiintoinen keskustelu, kuinka poliisi toimii Yhdysvalloissa. Siellä ajatus on, että poliisin näkyminen julkisuudessa, katukuvassa, on erittäin tärkeä turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Poliisit pääasiassa ajavat tämän johdosta yksin yhdellä autolla, ja kun tilanne sen vaatii, paikalle menee kaksi, eli partiot kasaantuvat siihen toimintapisteeseen ja turvallisuus poliisitoimessa pyritään tätä kautta takaamaan. Suomalainen järjestelmä poikkeaa tästä siinä, että Suomessa käytetään kahden miehen partiota. Varmaan aikanaan siihen on ollut perusteita, autot ovat olleet kalliita ja polttonestettäkin on saatu ostettua rajoitetusti, mutta yleisen turvallisuuden kannalta kannattaisi vielä pohtia, onko amerikkalainen järjestelmä sittenkin yleisen turvallisuuden luomisen kannalta suomalaista parempi.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Lehdelle kommenttina, että kyllä tuota samaa systeemiä on Suomessakin kokeiltu ja yksi seikka on tietysti työturvallisuus, joka on hyvin oleellinen asia silloin, kun puhutaan yksin partioinnista.

Mutta joka tapauksessa poliisin organisaatio on sisäisen turvallisuuden takaamisessa avainasemassa. Minä olen myöskin huolestunut poliisin resursseista, kuten täällä monissa puheenvuoroissa on todistettu, viimeksi siskot täällä vasemmalla sitä todistelivat. Minulla oli tilaisuus tällä viikolla eräiden kollegoiden kanssa tavata motivoituneita poliisioppilaita. He kertoivat tämänhetkisen tuoreen tilanteen muun muassa työttömien poliisien määrästä. Työttömien poliisien määrä on tällä hetkellä 92 henkilöä. 74 poliisin koulutuksen saanutta ei ole työllistynyt koulutusta vastaavaan työhön, vaan he tekevät muuta työtä.

Työttömien poliisien määrä tulee ensi vuoden aikana vielä suuresti kasvamaan. Poliisin koulutus maksaa 80 000 euroa per opiskelija. Työttömyyden vuoksi myöskin hakijamäärät poliisioppilaitokseen ovat vähentyneet. Ei liene järkevää, että poliiseja koulutetaan työttömiksi. 5 miljoonan euron lisämääräraha helpottaa tilannetta ja on hyvä apu, mutta ei tule riittämään työttömien poliisien työllistämiseen.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä kompata edustaja Mäntymaata. Tosiaan olin tuossa samassa tilaisuudessa ja olen erittäin huolissani meillä olevista työttömistä poliiseista. Luvut olivat todella niin synkät, eli meillä on 92 poliisia tällä hetkellä työttömänä tuoreen tilaston mukaan, ja tämä luku kaksinkertaistuu ensi vuonna. Sen lisäksi meillä on noin 80 poliisia joko muun viranomaisen palveluksessa tai yksityisessä palveluksessa, ja se ei voi olla ollenkaan tyydyttävä tilanne.

Nämä poliisiopiskelijat, jotka ovat kouluttautuneet poliisin ammattiin, todella haluavat poliisiksi, ja ongelma on se, että kun he menevät muille aloille, niin he eivät enää poliisin töihin todennäköisesti palaa — tai ei ainakaan suurin osa heistä. Ja kun poliisin koulutus maksaa noin 80 000 euroa per naama, niin todella voi sanoa, että yhteiskunnalta on mennyt silloin satsaus hukkaan. Yhtä surullinen tilanne on nuorilla poliiseilla, jotka ovat saaneet töitä, juuri valmistuneilla poliiseilla. Heillä on kahden tai kolmen kuukauden määräaikaisia virkoja, ja he ovat löysässä hirressä hyvinkin tiukasti, koska saattaa olla, että vasta tänään he saavat tietää, että huomenna heidän työnsä jatkuu. Sehän on täysin epäinhimillinen tilanne.

Siispä vaikka taloustilanne on näin vaikea, meidän yhteiskunnassamme pitää olla vähintään yhden hallituskauden suunnitelma, paljonko Suomessa työllistetään poliiseja. Se helpottaa poliisipäälliköitä, se helpottaa, totta kai, näitä yksittäisiä nuoria poliiseja, mutta myös samalla kansa tietää, mikä heidän turvallisuutensa taso on. Tällä hetkellä poliiseista on huutava pula operatiivisella tasolla, puhutaan sitten hälytystoiminnasta, tutkinnasta tai myös siviilipuolella lupahallinnosta.

Hallitusohjelmassahan on mainittu, että Poliisihallituksesta ja poliisin hallinnosta siirretään poliiseja operatiiviseen toimintaan. Se on todella tervetullut kirjaus. Voin sanoa, että poliisihallinto ei enää kaipaa yhtään sandaalimiestä tai sandaalinaista hallintoon, talouteen tai loihtimaan tilannekuvia tai käppyröitä. Semmoisia ei tarvita. Kansalaiset tarvitsevat poliisia kentälle ja tutkintaan, se on heidän tarpeensa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on keskusteluissa ilmoittanut, että poliisien määrä pitäisi lukita 7 700 poliisiin. Se on se hallitusohjelman kirjaus, että säilytetään poliisien määrä nykyisellä tasolla. No nyt sitten haaste tietysti on se, että mistä rahat. Valitettavasti se ei riitä, mitä tällä hetkellä on luvattu, ja toki on iloinen yllätys tämä 2,6 miljoonaa, joka nyt hiljattain poliisille luvattiin, mutta se ei todellakaan riitä. Jälleen täytyy miettiä pitkänäköisesti, pitkäkatseisesti asioita. Jos poliisi pystyy ennalta estämään rikoksia tai pystyy selvittämään tehokkaasti rikoksia, säästöt ovat yhteiskunnalle melkoiset, siis rahalliset säästöt mutta myös inhimillisen kärsimyksen säästöt.

Arvoisa puhemies! Tiedän, että ajat ovat erittäin haasteelliset ja meidän sisäministerimme on aloittanut työnsä erittäin nohevasti, ja olen iloisesti yllättynyt hänen kannanotoistaan ja toimistaan. Mutta siitä huolimatta toivon hänelle voimia ja innovaatiota siihen, että hän saisi rahat kasaan poliisien työllistämiseen sekä myös 7 700 poliisin määrän lukkoon lyömiseen. Todellakin, poliisit kaipaavat pitkäjänteistä suunnittelua poliisien määrän suhteen, mutta ennen kaikkea Suomen kansa, rehellinen kansalainen, haluaa tietää, mikä hänen turvallisuutensa taso on. Tällä hetkellä se on hyvin häilyvä, kuten se on ollut jo tässä viimeisten 30 vuoden ajan, kun minä aikaisemmin itse olin poliisina. Nyt on saatava asiaan muutos.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvasen puheenvuoroon on helppo yhtyä. Poliisin ennalta ehkäisevä vaikutus on tällä hetkellä aika suurella koetuksella pitkien etäisyyksien Suomessa. Meillä on toki alueita, joilla viime vuosina on poliisimiesten määrää pystytty nostamaan, mutta se on tapahtunut nimenomaan näiden harvaan asuttujen alueiden kustannuksella. Tällä hetkellä kyllä tuolla maaseudulla, vaikka ei kovinkaan kauaksi täältä pääkaupunkiseudulta mentäisi, jopa pienten kaupunkien lähialueilla, poliisin näkeminen on aika harvinaista herkkua, sanoisin itse, sillä poliisiauton näkyminen katukuvassa luo meille turvallisuudentunnetta mutta myös on erittäin tärkeä ennalta ehkäisevä tekijä.

Tehtävät ovat lisääntyneet Suomessa mutta poliisien määrä on vähentynyt. Pääsimme jossain vaiheessa 7 800 poliisiin, nyt olemme tietääkseni noin 7 600:ssa, ja johonkin tuonne 7 700:n paikkeille olisi nyt tavoitteena vakiinnuttaa tilanne. Jos vertaamme muihin Pohjoismaihin, olemme hyvin kaukana niistä. Ruotsi esimerkiksi nosti oman poliisimääränsä 17 500:sta yli 20 000 poliisimieheen. Toki Ruotsin poliisin tiedämme, ja siellä kävi niin, että vaikka poliisimiesten määrää nostettiin, ratkaistujen rikosten määrä väheni, eli aina pelkästään tuo määrän korottaminen ei ole ratkaisevaa. Mutta itse luotan suomalaiseen poliisiin ja niin luottavat suomalaisetkin ja toivon, että tässä pystytään vastuullisesti etenemään.

Arvoisa puhemies! Sisäministerillä ei todellakaan ole helppo tehtävä mutta ei ole monella muullakaan ministerillämme tässä talouden vaikeassa puristuksessa. Mutta toivon, että tällaisesta sisäisestä turvallisuudesta, mikä on nyt tietyllä tavalla uhattuna ja vähän järkkyykin, ei liialti leikattaisi, vaan pystyttäisiin menemään vastuullisesti eteenpäin.