Arvoisa herra puhemies! Useat talouden ennustuslaitokset ovat viime päivinä alentaneet ennusteitaan Suomen ensi vuoden talouskasvusta. Ennusteissa myös arvioidaan, että talouskasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa. Tästä huolimatta hallitus aikoo nostaa arvonlisäveroa ja korottaa ansiotuloverotusta jättämällä tuloveron inflaatiotarkistuksen tekemättä, mikä heikentää merkittä-västi kansalaistemme ostovoimaa. Lisäksi hallitus aikoo jättää lapsilisien indeksikorotukset tekemättä aiheuttaen 38 miljoonan euron loven lapsiperheiden tulonsiirtoihin.

Hallitus on siis omalla harkitsemattomalla veropolitiikallaan heikentämässä kansalaisten ostovoimaa ja sysäämässä maatamme syvemmälle taantumaan. Kysyn: kuinka hallitus voi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa harjoittaa näin vastuutonta veropolitiikkaa, ja miten se aikoo turvata kotimaisen kysynnän ja kansalaisten ostovoiman säilymisen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä on oikeassa siinä, että talouden näkymät ovat heikentyneet ensi vuoden osalta. Onneksi mitään dramaattista muutosta ei ole näköpiirissä, mutta ylipäänsä kansainvälistä taloutta leimaa tällä hetkellä suuri epävarmuus, ja se tietenkin näkyy omalta osaltaan myös noissa tehdyissä ennusteissa.

Hallitus on sitoutunut omassa ohjelmassaan velkaantumisen taittamiseen, ja se edellyttää ensi vuonna, niin kuin tänäkin vuonna, verojen korottamista ja myöskin menosäästöjen tekemistä. Hallitus on pyrkinyt tekemään ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti, mikä näkyy myöskin meidän ensi vuoden talousarviossa niin, että tuloerot kapenevat näistä vaikeista talouspäätöksistä huolimatta. Sen ohella me olemme pyrkineet tekemään sen, mikä meidän käsissämme on, eli panostamaan myöskin talouskasvun tukemiseen ja työllisyyden vahvistamiseen niin nuorten yhteiskuntatakuulla, pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilulla kuin myöskin noin 300 miljoonan euron kasvupanostuksilla.

Arvoisa herra puhemies! Kotimaiseen kysyntään ja ostovoimaan vaikuttavat myös irtisanomiset, joista olemme valitettavasti viime aikoina saaneet kuulla päivittäin. Muutama päivä sitten Tilastokeskus raportoi työttömyyden kääntyneen nousuun, minkä lisäksi tiedetään, että uudet avoimet työpaikat ovat vähentyneet ja lomautusten määrät kasvaneet. Onkin oletettavaa, että valtiovarainministeriön ennuste työttömien määrästä tulevana vuonna on selvästi liian pieni, ja näin ollen on myös täysin selvää, että budjetoidut työllisyysmäärärahat eivät tule riittämään. Vaikuttaa huolestuttavasti myös siltä, että yhteiskuntamme on jakautumassa työttömiin ja ylityöllistettyihin. Toisille ei riitä työtä, ja toiset joutuvat raatamaan jaksamisensa äärirajoilla. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo parantaa työllisyystilannetta, ja miten hallitus aikoo edistää tasapuolisempaa työnjakoa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on sekä ajankohtainen että äärettömän tärkeä. Meillä on 246 000 ihmistä nyt työttömänä. Tähänhän asti työllisyys on kehittynyt erittäin hyvin. Nyt on se vaihe, jolloin tämä työttömyyden kasvu on vähän näköpiirissä. Meidän arviomme on se, että ensi vuoden työttömyys vuositasoitettuna on vähän yli 8 prosenttia, kun se tänä vuonna on 7,6 prosenttia. Se, mikä siellä on ongelmallista, on se, että pitkittyvä työttömyys kasvaa ja nuorten työttömyys kasvaa hieman tämän sisällä.

Toinen haaste on se, että 2008 talouskriisissä lomautettuja oli 90 000, nyt on 19 000. Lomautettujen määrä jopa heinäkuusta laski. Tämä on merkki siitä, että yritykset eivät näekään niin, että tämän montun yli mennään, pidetään osaavasta työvoimasta kiinni ja sitten ei päästetä irti, lomautetaan, ei irtisanota. Nyt irtisanomisliipaisin on tosi herkässä eikä lomautuksien kautta. (Puhemies koputtaa) Tässä minä toivon suurta vastuuta myös yrityksiltä. Lomautettaisiin (Puhemies koputtaa) mieluummin, katsottaisiin, mikä on suhdanne, eikä irtisanota väkeä. Yhteiskunta on varautunut 546 miljoonan (Puhemies koputtaa) euron työllisyysmäärärahoilla hoitamaan sitä, että jokainen ihminen, joka irtisanoutuu, saa koulutusta ja uuden polun etsimiseen mahdollisuuden. Näitä rahoja me tulemme lisäämään, jos tarve vaatii.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen kysynnän merkitys korostuu entisestään silloin, kun talous on hiipumassa ja vienti takkuaa. On valitettavaa, että hallitus toimii näin tässä taloudellisessa tilanteessa, kun monet talouden mittarit osoittavat, niin kuin edustaja Kivelä täällä kertoi, alaspäin. Kotimaista kysyntää voidaan parantaa ja suomalaisia työpaikkoja voidaan puolustaa myös julkisilla hankinnoilla ja niiden suuntaamisella kotimaiseen tavara- ja palvelutuotantoon. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mitä keinoja on käytettävissä julkisten hankintojen ohjaamiseksi suomalaisille tavaran- ja palveluntuottajille?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tämäkin kysymys on hyvin ajankohtainen, nimittäin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta muutama viikko sitten käsitteli tätä kysymystä, millä tavalla valtio ja kunnat yhteistoiminnassa voisivat nopeuttaa tai nimenomaisesti suunnata hankintoja kotimaisiin yrityksiin ja ennen kaikkea tämmöisiin uusiin innovatiivisiin hankintoihin. Monilla yrityksillä on innovaatio valmis mutta puuttuu niin sanotusti ensimmäinen kauppa. Aivan erityisen perusteltua tämä on esimerkiksi ympäristöä parantavissa investoinneissa. Me juuri nyt sitten yhteistoiminnassa hallituksen sisällä valmistelemme tämänkaltaista linjausta eli pyrimme suuntaamaan julkisen vallan hankintoja kotimaisiin yrityksiin ja vieläpä niin, että niissä on kysymys uusista innovaatioista.

Arvoisa puhemies! Viimeaikaiset uutiset yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tuntuvat monen suomalaisperheen arjessa. Erityisen vaikeaa työnsaanti on osatyökykyisillä ihmisillä. Kun vierailin yrittäjänä Japanissa, minua puhutteli se, että japanilainen yritys esitteli ylpeänä, kuinka se työllistää 900 osatyökykyistä ihmistä. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: mitä hallitus on tehnyt osatyökykyisten työllistämisen helpottamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Hyvin paljonkin on tehty. Tietenkinhän se on hyvin vaikea kysymys, koska osatyökykyisiähän meillä on hyvin paljon Suomessa ja joka vuosi tulee 25 000 lisää. Nyt on todella lähdetty tarttumaan toimeen. Meillä on tällainen ohjelmatyö, josta on jo vuodenvaihteessa lisää tietoa, mitä siellä tapahtuu ja minkälaisia keinoja hallitus esittää nimenomaan osatyökykyisten työn mahdollistamiseksi. Sitten on ihan käynnistynyt juuri tällainen asiantuntijaryhmä, joka pohtii sellaista uudenlaista konseptia, ihan tällaista kansainvälisestikin huomiota saanutta konseptia, siihen, miten voidaan tarttua jo ennalta ehkäisevästi osatyökykyisten tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tuohon edustaja Kivelän alkuperäiseen kysymykseen verotuksesta. Meidän ei tietenkään kannata lähteä suoranaiseen verokilpailuun naapurimaiden kanssa, mutta toki meidän kannattaa seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Ruotsihan alensi yhteisöveroa merkittävästi 22:een, ja Virossa se on 21 prosenttia, eikä Virossa lainkaan veroteta niitä voittovaroja, jotka jätetään yritykseen. Kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: millä mielellä seuraatte tätä keskustelua, ja onko mahdollista, että Suomessa jossain vaiheessa meillä on tilanne, jossa yritykseen jätettyjä voittovaroja ei veroteta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Yritysten tai ylipäänsä kansallisvaltioiden kilpailukyky on paljon muutakin kuin pelkästään verotus, oli kysymys sitten yhteisöverosta tai mistä muusta maksettavasta verotuksesta, ja sen takia minua hieman häiritsee, että tässä keskustelussa, joka julkisuudessa viime päivinä on ollut esillä, on tartuttu vain yhteen veroprosenttiin ja katsottu, minkälaisia päätöksiä naapurimaissa sen osalta on tehty.

Tilanteessa, jossa otamme uutta velkaa ensi vuonna valtiona 7 miljardia euroa, pidän hyvin mahdottomana sitä, että me lähtisimme tässä tilanteessa uusiin merkittäviin veronkevennyksiin. Eli kyllä lähtökohta on se, että me joudumme kiristämään verotusta. Me totta kai haluamme huolehtia suomalaisten yritysten kilpailukyvystä. Tästä syystä meidän ensi vuoden budjettiin sisältyy, niin kuin aikaisemmin totesin, noin 300 miljoonan euron kasvupanostukset, tutkimus- ja kehitysvähennys yrityksille, verokannustin sijoittajille jne. Tuemme yritysten toimintaa, mutta mihinkään verokilpailuun meillä ei ole mahdollisuutta lähteä, ja uskon, että verokilpailussa todellisuudessa ei ole voittajia, on pelkästään häviäjiä.

Arvoisa puhemies! Synkeitä uutisia on todella riittänyt. Tänään valtion 40-prosenttisesti omistama Rautaruukki ilmoitti 3 500:aa henkeä koskevista yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on 230 henkilön vähentäminen. Tänä vuonna tämä yhtiö on jakanut osinkoa 69 miljoonaa euroa. Viime viikolla Metso-konserni kertoi 630 hengen vähennystarpeesta ja samanaikaisesti 330 miljoonan osingoista, joista tosin lisäosingot peruttiin, mutta väen vähentämissuunnitelmia ei ole peruttu. Lisäksi Stora Enso, TeliaSonera ja Kemira potkivat väkeä ulos ja käyvät yt-neuvotteluja mutta jakavat samaan aikaan osinkoa. Kaikissa näissä valtio on iso omistaja. Haluaisinkin kysyä omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä: aikooko valtio suurena omistajana puuttua tähän tilanteeseen, jossa valtionyhtiöt samaan aikaan irtisanovat väkeä ja jakavat suuria osinkoja?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Tämä viimeviikkoinen julkinen keskustelu Metson samanaikaisesta lisäosinkojen jakamisesta ja yt-neuvotteluista ilmoittamisesta johti siis, kuten tiedämme, tasan viikko sitten siihen, että se ylimääräinen yhtiökokous peruutettiin ja näitä ylimääräisiä osinkoja ei nyt jaeta. Minusta tämä oli kuitenkin merkki siitä, että yritykset myös reagoivat tähän kritiikkiin, mitä näistä ilmiöistä tulee, joihin tekin viittaatte.

Mutta sitten on tietysti niin, että näillä yhtiöillä on myöskin ihan todellisia kannattavuusongelmia, että voimme yleisesti työvoimapolitiikan ja työllisyyden hoidon nimissä toistaa sen, mitä ministeri Ihalainen sanoi, että totta kai lomautukset olisivat aina ensisijaisia valtiolle myös omistajana verrattuna irtisanomisiin. Mutta sitten esimerkiksi nyt tämänpäiväisen Rautaruukin ilmoituksen osalta tilanne nyt on kuitenkin se, että teräksen markkinat eivät ole olleet kovin hyvät viime aikoina. Kysyntä on ollut heikkoa, ja sitten toiseksi yhtiöllä on ollut huomattavia vaikeuksia myös alan ylikapasiteetin kanssa, eli on mahdotonta ajatella, että tässä tilanteessa sitten ei tulisi mitään sopeutuksia siellä työvoimapuolella.

Mutta ilman muuta valtion periaatepäätöksen mukaisesti (Puhemies koputtaa) omistajaohjauksessa lähdetään siitä, että viimeisen päälle noudatetaan sitten yt-lakeja ja lomautukset olisivat aina ensisijaisia. On selvä asia, että näitä tulee yhtiön johdon harkita. (Puhemies: Ministeri Hautala, 1,5 minuuttia!)

Ja sitten vielä lopuksi, saanko huomauttaa, että puhutaan Solidium-yhtiöistä, joissa siis se Solidiumin johto on se varsinainen omistajaohjaaja?

Arvoisa puhemies! Mitä nyt tulee tähän Metsoon, sen perutun lisäosingon jälkeenkin Metson osinkoprosentti, siis osingonjakohetkellä olevaa osaketta kohtaan myönnetty osinko, oli 5,6. Se on erittäin hyvä osinkoprosentti edelleenkin. Nyt kun 75 miljoonaa euroa säästyy siitä, että ylimääräistä osinkoa ei jaetakaan, aikooko hallitus suurimpana Metson omistajana, selvästi suurimpana Metson omistajana, vaikuttaa siihen, että nämä 75 miljoonaa euroa nyt käytettäisiin niitten irtisanomis-uhan alla olevien henkilöstöryhmien, näitten henkilöitten, koulutuksen, trainingin, kurssituksen ja muunlaisen valmiuden parantamiseen, jotta heidät voidaan työllistää joko Metsossa sen muissa yksiköissä tai muualla Suomessa?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan todellakin semmoisista pörssiyhtiöistä, joissa valtio ei ole edes enemmistöomistajana ja jotka ovat Solidiumin omistajaohjauksessa, joten näin pitkälle meneviä toiveita ja vaatimuksia ei valtio eikä edes Solidium voi esittää pörssiyhtiössä. Mutta näistä asioista tulee käydä julkista keskustelua, mikä on osingonjaon suhde sitten näihin erilaisiin yt-neuvotteluihin ja muihin. Ja minä sanon vain, että tämä viimeviikkoinen keskustelu Metson lisäosingoista oli kuitenkin mielestäni merkki siitä, että tässä yritykset herkistyvät tälle keskustelulle. (Mauri Pekkarinen: Valtio on ylivoimaisesti suurin omistaja!)

Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan todella täsmäpanostuksia kasvuun ja työllisyyteen, ja on hallitusohjelman mukaisesti myöskin tuettava näitä kasvuhakuisia, työllistäviä, kansainvälisiä yrityksiä ja myös meidän logistisesta liikenteellisestä kilpailukyvystä pidettävä huoli.

Mutta kyllä, herra puhemies, täytyy sanoa, että valtion omistajapolitiikassa pitää nyt käydä kriittisesti läpi vuoden 2007 ratkaisu, jossa omistajaohjaus siirrettiin ikään kuin valtioneuvoston kanslian alaisen omistajayksikön, sanotaan suoraan, selän taakse. Kyllä alueelliset teollisuus- ja työllisyyspoliittiset näkökohdat pitää valtion merkittävänä omistajana pystyä arvioimaan ja pitämään huoli siitä, ettei tehdä rakenteellisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat Suomen selviytymistä metsäteollisuudessa tai muussa perusteollisuudessa. Kyse on kansallisesta selviytymisestä, ja kansallinen etu pitää hallituksen varmistaa.

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Olen jonkin verran asianosainen tähän tilanteeseen, johon edustaja Rajamäki viittaa. Eli olen nyt vastuussa siitä ratkaisusta, joka on tehty vuonna 2007 omistajaohjauksessa. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tässä on syntynyt erittäin hyvä näkemys eri tahojen rooleista eli se, että silloin, kun kyse on aluepoliittisista intresseistä ja muista yhtiöiden säätely-ympäristöön vaikuttavista tekijöistä, vastuussa ovat sektoriministeriöt ja koko hallitus. Ja aika usein on sellaisia tilanteita, että tarvitaan lisää rahaa. Tällaisia tarpeita ei välttämättä voida hoitaa ilman, että sitten esimerkiksi löytyy valtiolta budjettirahoitusta.

Se, että omistajaohjaus on kuitenkin eriytetty useimpien yhtiöiden osalta, kaikki ei ole suinkaan valtioneuvoston kanslian, on taannut sen, että voimme sitten tavallaan käydä omien rooliemme pohjalta tällaista keskustelua eri yhtiöiden ohjaamisesta esimerkiksi niin, että jos puhutaan vaikka Valtionrautateistä, jonka te tunnette hyvin, koska olette hallintoneuvoston puheenjohtaja, (Puhemies koputtaa) niin liikenneministeri Kyllönen huolehtii liikennepolitiikasta ja minä VR:n taloudellisesta ohjauksesta, ja hyvin olemme tässä päässeet keskenämme keskustelemaan.

Arvoisa herra puhemies! Useilla paikkakunnilla suurten yritysten irtisanomiset romahduttavat perheiden talouden, kun toinen tai molemmat perheen huoltajista joutuvat työttömiksi. Työpaikkoja on mennyt alta muutaman viikon sisällä yli 10 000. Se tarkoittaa sitä, että perheiden ahdinko on lisääntynyt.

Hallituksen työttömyyteen ja sen kokonaiskustannuksiin varautuminen ei nykyisten näkymien mukaan ole riittävää ja tehokasta. Varsinkin suuryritysten mahdollisuus joukkoirtisanomisiin tilanteessa, jossa yritykset tekevät konsernina suurta voittoa ja maksavat hyvin osinkoja, kuten täällä on jo pariin kertaan mainittu, on tuomittava.

Kysynkin: mitä keinoja hallitus on miettinyt, että yrityksen aito yhteiskuntavastuu lisääntyisi? (Timo Soini: Hyvä kysymys työväenpuolueelle!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on aiheellinen. Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeä asia tässä kokonaisuudessa. Ehkä kuitenkin semmoinen positiivinen uutinen: vuoden takaisesta työllisten määrä on Suomessa lisääntynyt 3 000:lla, lähinnä yrittäjäpuolella. Mutta meillä on puolen vuoden sisällä, niin kuin täällä todettiin, yli 12 000 ihmistä irtisanottu, ja nyt on vaarassa, että nämä luvut kasvavat. Tämmöisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa ihmiset pelkäävät työnsä puolesta, kyllä minusta aikamoinen pohjanoteeraus oli se, että, oliko se nyt, pienyrittäjäliiton puheenjohtaja sanoi, että kaikki irtisanomissuoja suomalaisilta palkansaajilta pitää poistaa. (Martti Korhonen: Se oli käsittämätön veto!) Onhan tämä nyt ennenkuulumatonta tilanteessa, jossa ihmiset tarvitsevat suojaa siinä muutoksessa työstä toiseen, työsuhdeturvaa siinä, että ihmiset ja heidän perheensä tulevat toimeen, työttömyysturvaa siinä, että perheen talous ei romahda. (Puhemies koputtaa) Näitä meidän pitää puolustaa, ja tämmöisiä puheenvuoroja minä toivoisin, että nämä ihmiset ymmärtävät, mitä OP-Pohjolassa, Metsossa, nyt tuolla Outokummussa, Rautaruukissa väki ajattelee. Vähän inhimillisyyttä, ystävät.

Arvoisa puhemies! (Hälinää)

Kansalaisten ostovoiman hiipuessa nyt olisi erittäin tärkeätä, että tämä ostovoima voitaisiin suunnata suomalaiseen tuotantoon, jolla voitaisiin vahvistaa työllisyyttä, ja että tämä kulutus nimenomaan sitä kautta toisi uusia mahdollisuuksia kotimaiselle tuotannolle. Erityisen tärkeää tämä on elintarvikesektorille ja ruuantuotannolle.

Nyt hallitus kuitenkin aikoo kuristaa ja kiristää verotusta esimerkiksi sokeri- ja makeisveron osalta, mikä vääristää suomalaisten ja Suomen ulkopuolella valmistettavien elintarvikkeiden kilpailumahdollisuuksia. Sen tähden nyt muistutan hallitusta: tämänkaltaisessa tilanteessa pitää vahvistaa suomalaista tuotantoa ja ohjata kulutustottumusta nimenomaan suomalaiseen suuntaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä edustaja Kallin näkemykseen siitä, että jokainen voi tehdä valintoja, missä tuotettuja tuotteita kuluttaa, ja ruuan kohdalla se on kohtuullisen helppoa. Jokainen voi valita, ostaako vaikkapa lähituottajan tuotteita vai sitten joitakin muita. Jotta tämä kokonaiskuva pysyisi hallussa, hallitus on tehnyt, niin kuin hyvin tiedetään, päätöksiä korottaa joitakin veroja, kuten nyt vaikkapa arvonlisäveroa, ja sitten jäädyttää tuloverotuksen indeksitarkistukset siksi, että me puolustamme julkista taloutta. Jos näitä toimenpiteitä ei olisi tehty, ottaisimme ensi vuonna noin 1,5 miljardia euroa enemmän velkaa. Lisäisikö se luottamusta ja uskottavuutta Suomen kykyyn selviytyä velkaongelmasta, vai vähentäisikö se sitä? Minä veikkaisin, että se vähentää. (Puhemies koputtaa) Kun olemme tämmöisessä tilanteessa, niin meidän pitää samaan aikaan puolustaa julkisen talouden kestävyyttä ja satsata uuden kasvun lähteisiin eli uusien työpaikkojen synnyttämiseen, niin kuin teemme.

Herra puhemies! On täysin selvää, että tämä hallituksen harjoittama linja johtaa taantumaan ja voi johtaa jopa lamaan. Viimeistään ensi vuoden puolella tarvitaan elvytystä. Onko hallitus siihen valmis ja valmistautunut?

Sosialidemokraattien ollessa edellisen kerran hallituksessa poistettiin suurilta omaisuuksilta varallisuusvero. Onko hallituksella valmiutta vielä muuttaa täällä eduskunnassa olevaa, valtiovarainvaliokunnan ja muitten valiokuntien käsittelyssä olevaa, ensi vuoden talousarviota niin, että muun muassa tämä varallisuusvero voitaisiin palauttaa ja sieltä tulevat rahat käyttää elvytykseen ja nimenomaan kotimaisen kysynnän ja kotimaisen ostovoiman lisäämiseen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämmöisenä aikana, jolloin talous on erittäin epävarmaa, on tärkeää, että hallitus tekee sen, minkä on päättänyt, jotta esimerkiksi velkaantuminen saadaan taitettua. Edustaja kysyi erästä veroluokkaa. En tiedä, kuinka paljon siitä voitaisiin saada liikkumavaraa, mutta ehkä jokunen kymmen miljoona riippuen siitä, miten se nyt sitten tehdään. Eli sillä ei olisi kyllä kotimaiseen kulutukseen ja kysyntään juurikaan vaikutusta.

Mutta olennaista nyt on se, että hallitus pysyy sillä linjalla, että velkaantuminen yksinkertaisesti taitetaan. Jos siinä epäonnistuisimme jostakin syystä, niin se todennäköisesti johtaisi siihen, että myös valtionvelan korko nousisi, kotitalouksien ja asuntovelallisten korko nousisi ja yritysten kilpailukyky romahtaisi sen takia, että yritysten luottojen hinta nousisi eli korot nousisivat. Eli parasta, mitä voimme tällä hetkellä tehdä, on tuoda vakaa näköala tulevaisuuteen niin, että Suomesta ei tule kriisimaata ja, toiseksi, tehdä niitä uutta kasvua ruokkivia toimenpiteitä, joita tällä hetkellä on jo päätetty tehtävän uusyritystoiminnan ja yritysten investointien (Puhemies koputtaa) vauhdittamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt sen, mistä monet erityisesti oppositiossa täällä puhuvat, eli kutsuu suurituloiset ja rikkaat talkoisiin mukaan. Hallitus kerää ensi vuonna itse asiassa tismalleen sen summan solidaarisuusverolla kuin nyt käytetään nuorisotakuun toteuttamiseen. Eli otetaan vähän enemmän suurituloisilta ja rikkailta ja annetaan nuorille työtä ja koulutusta, jotta palvelut voidaan turvata.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä lähti tästä ostovoimasta liikenteeseen, ja on totta, että arvonlisäveroa jouduttiin korottamaan, myös ruoassa, mutta me kompensoimme sen pienituloisille perusturvan varassa eläville, pienituloisille palkansaajille ja pienituloisille eläkkeensaajille mutta emme Jan Vapaavuoren tai Zyskowiczin äänestäjille, jotka ostavat parmankinkkua Stockmannilta. (Välihuutoja) Tämä on sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: mitä muita oikeudenmukaisuustekoja tässä budjetissa on?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On totta, että sosiaaliturvaan tehdään ensi vuoden alussa indeksitarkistus, jonka tarkoituksena on juuri kompensoida arvonlisäveron korotuksesta aiheutuvia kustannusnousuja sosiaaliturvan varassa eläville ihmisille. Sen lisäksi työtulovähennystä ja kuntaveron perusvähennystä nostetaan, ja myöskin nämä toimet helpottavat kaikista pienituloisimpien ihmisten tilannetta, joten voi sanoa, että hallituksen politiikassa näkyy hyvin vahvasti oikeudenmukaisuuden kädenjälki.

Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys puhui talouden hyvästä hoidosta. Taloutta pitää hoitaa hyvin, ja se on oikein. Toki se tarkoittaa tällaisina aikoina myös sellaisia ratkaisuja, joita ei mielellään tehdä, mutta jonkun ne on vain tehtävä, ja siitä kiitos valtiovarainministerille ja koko hallitukselle.

Mutta tällaisena vaikeana aikana on minun mielestäni hieno arvovalinta, että tämä hallitus panostaa perusopetukseen enemmän kuin koskaan ennen, tekee vanhuspalvelulain ja tekee nuorten yhteiskuntatakuun. Ne ovat arvovalintoja. Rahaa ohjataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Kysyisin nyt oikeastaan työministeriltä, kun näyttää siltä, että nuorisotyöttömyys, joka on yksi pahimmista, inhottavimmista työttömyyden lajeista, on vaarassa nousta, tuleeko tämä raha, joka nyt on varattu, riittämään nuorisotakuun täyteen toteuttamiseen, ja toisaalta, onko hallituksella valmiutta sitten siinä tapauksessa etsiä (Puhemies koputtaa) vielä lisää rahaa sinne nuorisotakuun toteuttamiseen, jos näyttää siltä, (Puhemies koputtaa) että tämä nyt varattu merkittävä summa ei siihen riitä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tiedämme, on nyt varattu 60 miljoonaa vuosittain nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Ja tämän nuorten yhteiskuntatakuun kylkeen tulee tämä nuorten aikuisten toisen asteen osaamisen ja tutkinnon ohjelma, joka merkitsee sitä, että jos tämän vaalikauden aikana onnistumme saamaan 36 000 sellaista nuorta toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon piiriin, jolla ei ole toisen asteen koulutusta, se on iso määrä, ja siihen on erikseen rahoitus. Meidän tavoitteemme on se, että me pääsemme tällä erittäin hyvään alkuun. Tämä on koko vaalikauden hanke, ja jos sitten rahoituksen suhteen meillä on uusia tarpeita, uudistuksen toisessa vaiheessa täytyy siihen palata. Mutta tämä on erittäin hyvä hanke, ja me uskomme, että me saamme sen idean toteutettua, että jokaiselle nuorelle tarjotaan joko työpaikka, koulutuspaikka, harjoittelupaikka, työpajapaikka tai kuntouttava työ niin, että kenenkään nuoren työttömyys ei pitkity yli kolmen kuukauden: (Puhemies koputtaa) toppari siihen niin, että pitkäaikaistyöttömyys ei ole nuorten asia.

Arvoisa puhemies! Vientimme on hiipunut, mutta tuonti valitettavasti jatkuu erityisesti energiatuotteiden osalta. Vaihtotaseen parantamiseksi olisi erittäin tärkeätä korvata saastuttavaa tuontienergiaa, erityisesti hiiltä, kotimaisella, puhtaalla, uusiutuvalla puulla. Aikooko hallitus korottaa esimerkiksi hiilen veroa, jotta puhtaan puuenergian kilpailukyky paranee, urakoitsijat saisivat töitä maakunnissa, autoilijat kuljetuksissa, haketusurakoitsijat lämpölaitosten läheisyydessä? Kaikki raha jäisi pyörimään kotimaassa, parantaisi suomalaisten ostovoimaa ja parantaisi maamme vaihtotasetta. Aikooko hallitus tehdä toimia kotimaisen puuenergian edistämiseksi?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen on täysin oikeassa siinä, että tämä kymmenen vuoden aikana tapahtunut vaihtotaseen heikkeneminen noin kolmannekseltaan johtuu juuri tuontienergian kallistumisesta. Näin ollen kaikki se tuontienergia, joka saadaan korvattua, käännettyä kotimaiseksi energiaksi, paitsi luo työpaikkoja, vähentää päästöjä myöskin oikaisee ja parantaa meidän vaihtotasettamme. Tämän syksyn aikana hallitus valmistelee energia- ja ilmastopoliittisen strategian päivityksen, tuo sen eduskuntaan, ja siinä nimenomaisesti panostukset uusiutuvan energian edistämiseen tulevat olemaan keskeisellä sijalla.

Mitä tulee bioenergian rooliin, bioenergiahan on nimenomaisesti meidän uusiutuvan energian veturi. Noin 80 prosenttia perustuu nimenomaisesti puun hyödyntämiseen energiakäytössä. Olemme jo nyt tehneet päätöksiä, joissa ikään kuin hiilen kilpailuasetelmaa on heikennetty. Minusta me voisimme asettaa tavoitteeksi sen, että Suomi ensimmäisenä maana Euroopassa luopuisi kivihiilen käytöstä esimerkiksi tasolla 2025.

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tuohon edustaja Kivelän alkuperäiseen kysymykseen ja siihen, että täällä on esitetty vakavia huolia siitä, että töitä on toisilla liikaa ja toisilla liian vähän. Myös kuulimme isoista lomautuksista. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, jotka eivät lomauta 400:aa, eivät irtisano tuhansia. Elikkä millä tavalla konkreettisesti, että se ei jää puheen tasolle, aiotaan tukea vaikka niitä yksinyrittäjiä, joita on Suomessa kymmeniä tuhansia, tai pieniä yrityksiä, jotka voisivat, vaikka puolet, työllistää nuoria? Vain työtä tekemällä tätä Suomea saadaan eteenpäin, ja työtä tarvitaan. Työ on myöskin parasta terveydenhoitoa. (Puhemies koputtaa) Elikkä oletteko valmiita jakamaan näitä työllistämisen aiheuttamia kustannuksia niin, että ne ovat työvoimaviranomainen ja sitten tämä pieni yritys, jotka työllistävät?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Isot irtisanomiset tai isot lomautukset saavat aina isoja otsikoita. Ne ovat aina ikäviä ja valitettavia, mutta sen sijaan se, että näiden isojen irtisanomisten jälkeen hyvin suuri osa joko suoraan tai sitten koulutuksen kautta löytää henkilökohtaisesti uuden tien työhön, ei ole hirveänkään usein isoissa otsikoissa. Otan vaikka esimerkin Myllykoskelta, jossa kuultiin valitettava, ikävä ilmoitus vuosi sitten: 500 työtöntä. Nyt heistä 400 on päässyt työn syrjään kiinni muualla. Nämä eivät useinkaan nouse otsikoihin. Ehkä tämäkin on hyvä muistaa, ja se antaa toivoa.

Mutta hallitus on päättänyt 300 miljoonan kasvupaketista jo kehysriihessä, ja tuo valmistelu on käynnissä. Nuo toimet, nuo veroporkkanat, jotka kohdistuvat nimenomaisesti pk-yrityksiin, tulevat voimaan ensi vuoden alusta. 300 miljoonaa kasvun vauhdittamiseen on merkittävä panostus.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt moni todennut, että iso ongelma on nimenomaan tämä tulo-ongelma, ja näinhän se on. Ei varmaan veronkevennyksiin ole varaa, mutta veronkiristyksiin meillä tietyillä osioilla on varaa. Siitä syystä esitän kysymyksen lähinnä valtiovarainministerille: Meidän kansallisvarallisuutta kumminkin tällä hetkellä hyödyn-netään uskomattoman paljon, ja näyttää, että ne hyödyntämistahtotilat ovat vain yhä suuremmissa määrissä, tarkoitan kaivosteollisuutta. Se on kumminkin suomalaisen yhteiskunnan kansallisvarallisuutta, ja se viedään melkein, voi sanoa, ilmaiseksi tällä hetkellä maasta pois. Siitä jalostusarvosta, jos oikein muistan, jää 0,15 prosenttia tonnista plus 50 euroa maanomistajalle hehtaarilta. Sehän on aivan mitätön korvaus. Kun me puhumme veropohjan laajentamisesta, miksi me emme tällä puolella liiku nopeasti? Minä uskon, että tämä sali on kohtuullisen valmis tekemään nopeastikin päätöksiä, jos ja kun sellainen esitys saadaan, että myös kaivosvero saadaan tässä maassa voimaan, niin kuin melkein koko muulla (Puhemies koputtaa) maapallolla on.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Luulen, että tämä on yksi semmoinen uusi toimiala, jossa on paljon potentiaalia ja jota luultiin jo itse asiassa laskevan auringon alaksi mutta joka uudelleen on tullut keskusteluun ja jossa nähdään paljon potentiaalia. Viimeksi kuulimme litiumin osalta positiivisia uutisia muun muassa Keski-Pohjanmaalta, mutta muutenkin Pohjois- ja Itä-Suomen osalta kaivannaisteollisuudella on mahdollisuuksia synnyttää uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja.

On selvä asia, että valtiovallan täytyy hyvin tarkkaan miettiä — totta kai tulokysymys on yksi olennainen, mutta samaan aikaan myöskin miettiä — miten me kannustamme näitä yrityksiä ja myöskin luomme edellytyksiä niille synnyttää tälle alalle uusia työpaikkoja. Tästä syystä kaivosvero on asia, josta parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä tehdään selvitystä. Kun tuo selvitys on valmis, niin sen jälkeen on sitten päätöksenteon aika.

Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuun lämmin kiitos ministeri Ihalaiselle voimakkaista sanoistanne suomalaisen työmiehen ja työnaisen turvallisuuden puolesta. Näinä traagisina irtisanomisen aikoina tämä on oikein. Näin täytyy ottaa kantaa.

Mutta, puhemies, me puhuimme verotuksesta. Kuten täällä todettiin, on tärkeää, että veroratkaisut tehdään oikeudenmukaisella tavalla. Tälle vuodelle nostettiin pääomaveroa, suurituloisimpien verotus kiristyy solidaarisuusverolla, miljoonaperinnöistä maksetaan enemmän veroa ja samaan aikaan pienemmät ihmiset, vähän vähävaraisemmat ihmiset, maksavat vähemmän veroa. Tämä on oikein. Tämä on suunnanmuutos esimerkiksi edellisen hallituksen linjaan: nyt verot maksukyvyn mukaan. (Timo Soini: Mikä se kysymys oli?) On oikein, että jos olet isompi ihminen, maksat enemmän, jos olet pienempi, maksat vähän vähemmän.

Puhemies! Nyt ei ole aika eikä mahdollisuus keventää veroja — elämme vaikeita aikoja — mutta on mahdollisuutta lisätä työllisyyttä. Kysynkin ministereiltä: onko mahdollista, jos tilanne tästä huononee, tehdä vaikka kesken kautta lisätalousarviolla lisää täsmätyöllisyystoimenpiteitä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Totta kai hallitus koko ajan seuraa talouskehitystä ja katsoo, mitä kaikkea voidaan tehdä erityisesti työpaikkakehityksen vahvistamiseksi, mutta totta kai meidän liikkumavaramme on erittäin vähäinen tässä tilanteessa. Lisätalousarviovara on joka vuosi käytettävissä, ja sitä pitää katsoa, mihin se on hyödyllisintä käyttää. Sillä tasapainotetaan kehysten puitteissa toisaalta työllisyystilannetta mutta myös sitten menoluokkia, joissa rahat eivät riitä.

Kaikkein olennaisinta meille on nyt se, että me saamme talouskasvua ja talouden rakennemuutosta Suomessa aikaan. Siihen, miksi yritykset irtisanovat, on oikeastaan kaksi syytä. Toiset irtisanovat sen takia, että suhdannesyistä ei ole kysyntää eli ei ole maksavia asiakkaita maailmalla. Toinen syy on se, että heidän tuotteitaan ei enää osteta sen takia, että vaikkapa sanomalehtipaperista on ylituotantoa jossakin päin maailmaa, esimerkiksi Euroopassa. Eli me olemme keskellä talouden rakennemuutosta ja keskellä suhdanneongelmaa, ja tästä syystä meidän pitää olla valmiita luomaan uutta talouskasvua, uutta kasvuyrittäjyyttä, uusia innovaatioita. (Puhemies koputtaa) Näin ollen tätä työllisyysongelmaa ei voi hoitaa vain suhdanneongelmana.

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatti puhuu mielellään solidaarisuusverosta, mutta totuus on, että Suomen kymmenen rikkainta nosti osinkoja 120 miljoonaa, ansiotuloja 10 miljoonaa. Onko hallituksen puolella mietitty, että korkeimpien osinkojen verotusta kiristettäisiin esimerkiksi tämän verotettavan määrän kiristyksellä? (Timo Soini: Mitä SDP tekee?)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä viittasi ansiotuloverotukseen, ja on ehkä hyvä muistaa, että sen ohella, että ansiotuloverotus kiristyy ensi vuonna, me olemme myöskin tehneet kiristyksiä pääomatuloverotukseen. Tämän vuoden budjetissa pääomatulovero kiristyy ja siihen luodaan myöskin yläpäähän pientä progressiota, eli tältä osin myöskin ne henkilöt, jotka eivät nauti ollenkaan ansiotuloja, maksavat enemmän veroja, koska he nostavat tulonsa pääomatulojen kautta.

Mihinkään uusiin verotarkistuksiin, niin veronkevennysten kuin veronkiristystenkään osalta, hallituksella ei ole suunnitelmia sen lisäksi, mitä nyt budjettiesityksessä ja kehysriihessä on päätetty.

Arvoisa herra puhemies! Kansainväliset luottoluokituslaitokset seuraavat herkeämättä sitä, mitä tässä maassa tapahtuu, ja ylipäätään, mitä eurooppalaisissa maissa tapahtuu. Toivon, että pääministeri kuvaisi hieman sitä, minkälaisista asioista tässä on kysymys ja minkälaisista summista tässä on kysymys, mikäli me emme pysy tällä kaidalla polulla, joka nyt on valittu.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Luottoluokituslaitoshan tarkoittaa sitä toimijaa, joka arvioi, kuinka luotettava esimerkiksi kukin maa on, ja sen arvion perusteella esimerkiksi valtion lainan korko jokseenkin määräytyy. Samoiten se vaikuttaa siihen, mikä on vaikkapa kotitalouksien asuntolainojen korko ja yritysten lainojen korko.

Suomi on onnistunut puolustamaan julkisen talouden uskottavuutta tällä hetkellä hyvin karvaitten toimenpiteiden ansiosta, mutta joka tapauksessa olemme onnistuneet puolustamaan Suomen uskottavuutta ja näin ollen ansainneet parhaan mahdollisen luottoluokituksen, mikä näkyy siinä, että kotitalouksien asuntolainojen korko on hyvin, hyvin alhainen ja yritysten luottojen korko on alhainen ja valtionvelan korko on tällä hetkellä hyvin alhainen.

Jos sitten menettäisimme vastuuttoman talouspolitiikan seurauksena parhaimman luottoluokituksen, sillä todennäköisesti olisi vaikutus keskipitkällä aikavälillä nimenomaan siihen, että me menettäisimme veronmaksajien rahaa korkeampina valtionvelan korkoina ja yritykset menettäisivät kilpailukykyään korkeampina korkoina. (Puhemies koputtaa) Sitä on vaikea sanoa, montako sataa miljoonaa euroa se on vuodessa, mutta kyllä sillä merkittävä vaikutus olisi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, puhutte hienosti puhtaan energian puolesta. Äskenkin kerroitte, mitä kaikkea hallitus — ihmiset saivat sen käsityksen — on jo tekemässä tai tehnyt. Kertokaa yksi sellainen toimi, jonka tämän hallituksen aikana olette tehnyt, jolla uusiutuvan energian käyttöä parannetaan. Minä kerron teille kolme tointa, joissa te sitä heikennätte.

Ensinnäkin pienpuun energiatukea ette vienyt läpi sillä tavalla kuin oli aikaisemmin sovittu. Toiseksi heikensitte uusiutuvan sähkön veroratkaisuja viime keväänä. Ja nyt kolmantena esityksenä te olette tuonut tänne esityksen, jolla nimenomaan puun ja turpeen yhteiskäyttöä, sen kilpailukykyä hiileen ja maakaasuun verrattuna selvästi heikennetään niin, että esimerkiksi Rovaniemelle ei näillä näkymin kannata rakentaa chp-laitosta uusiutuvan energian varaan, tai niin, että monilla paikkakunnilla tullaan käyttämään ensi talven aikaan kivihiiltä. Kolme tointa, joilla te olette heikentänyt uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Minä en löydä ensimmäistäkään, jolla te olisitte parantanut niitä. (Ben Zyskowicz: Siksi oli hyvä, että kysyitte!)

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tuulivoimalla on hyvin tärkeä rooli Suomen uusiutuvan energian edistämisessä, ja sain edeltäjältäni, jonka nimen jätän nyt ajan voittamiseksi mainitsematta, käsiini tilanteen, jossa tuulivoimassa oli tehty merkittäviä tavoitteita mutta sen rakentaminen erilaisten hallinnollisten esteitten tähden oli jumissa. Me olemme nyt merkittävällä tavalla, edustaja Pekkarinen, nopeuttaneet tuulivoiman rakentamista, joka myös synnyttää Suomeen työpaikkoja, lisää päästötöntä energiaa. Tässä nyt teille ensimmäinen esimerkki. Ja kun luette tuota budjettikirjaa, (Mauri Pekkarisen välihuuto — Hälinää — Puhemies koputtaa) niin sieltä löytyy muun muassa tämä kaasutinpreemio, jolla esimerkiksi Vaskiluodon voimalassa vältetään tilanne, jossa kivihiiltä olisi käytetty. Nyt siellä sitten tullaan käyttämään bioenergiaa. Nämä ovat nyt kaksi esimerkkiä, edustaja Pekkarinen.

Arvoisa herra puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Tilanteessa, jolloin kansalaisten ostokyky kiistatta alenee, heikkenee, ovat palkankorotusvaatimukset perusteltuja ja oikeutettuja, mutta samalla yritysten kannattavuus ja sitä kautta palkanmaksukyky heikkenevät. Miten hallitus tällaisessa tilanteessa osaltaan turvaa, että rauha säilyy työmarkkinoilla? (Kauko Tuupainen: Ei mitenkään!)

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Me saimme aikaan ensimmäisen budjetin, saimme viime keväänä kehysriihilinjaukset, tänä syksynä sen pohjalta tukevat budjettilinjaukset kasvulle, työllisyydelle ja valtiontalouden vakauttamiselle, teimme raamisopimuksen, joka kattaa työmarkkinat laajasti ja kantaa syksyn 2013 loppuun saakka. Se on erittäin iso asia ihmisten turvallisuuden näkökulmasta mutta myös siltä kannalta, että on näköaloja, uskottavuutta meidän talouspolitiikassamme. On selvää, että parasta ostovoimaa on se, että useammalle ihmiselle järjestyy työpaikka. Se on se paras ostovoiman lähde. Kyllä meidän pitää pitää huolta siitä, että myöskään niiden, jotka jäävät työttömiksi, ostovoimaa ei kurjisteta. Sen takia me tarvitsemme työttömyysturvaa, me tarvitsemme näitä ihmisiä tukevaa sosiaaliturvaa sen vaiheen yli, että nämä ihmiset pääsevät sitten uuteen työhön kiinni.