Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Risikko, olette tämän vaalikauden kolmas liikenneministeri. Te olisitte voinut jäädä historiaan laittamalla, uudistamalla, panostamalla perusväylänpitoon. Mutta mitä te teette? Te päätätte leikata ensi vuoden perusväylänpidosta, siis teiden, satamien ja ratojen perusväylänpidosta, 83 miljoonaa euroa. Me kaikki tiedämme, että perusväylänpidon korjausvelka on yli 2,3 miljardia euroa. Koko eduskunta on saanut sanoa sanottavansa, että korjausvelkaa täytyy vähentää. 100 miljoonan euron tasokorotus perusväylänpitoon pitää toteuttaa. Minkä takia te ette kuuntele eduskunnan päätöksiä, vaan teillä näyttää olevan kuitenkin rahaa tiukan talouden aikana miljardiluokan pääkaupunkiseudun uusiin väylähankkeisiin? Miksi kansallisomaisuudestamme (Puhemies koputtaa) emme pidä kiinni?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja tietää, viime keväänä tehtiin kehyspäätös, jossa todettiin, että kun jokaiselta sektorilta jouduttiin ottamaan rahaa, niin perusväylänpidosta suunniteltiin otettavan 100 miljoonaa. Se ei kuitenkaan toteutunut, koska me teimme nyt budjettiriihessä kompensaation, joka tarkoittaa sitä, että saimme 30 miljoonaa siitä takaisin, elikkä ihan niin paljon ei tarvitse nyt sieltä vähentää. Sen lisäksi liikenneministeriö on tehnyt hankkeisiin uusia suunnitelmia ja sieltä on pystytty säästämään. Ja hyvässä yhteistyössä valtiovarainministerin kanssa ja kaikkien muittenkin ministeriöitten kanssa me olemme saaneet aika paljon erilaisia hankkeita eteenpäin, ja jos katsoo selontekoa, niin lähes kaikki on sieltä nyt toteutettu, joko käynnistymässä tai käynnissä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, teidän johdollanne istuu nyt parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä. Se työn tehtävä on aivan mahdoton, jos poliittiset päätökset ovat sellaisia, että perusväylänpidon tasokorotusta ei tehdä ja aina vain leikataan. Korjausvelka kasvaa joka vuosi.

Samoin ihmettelemme suuresti sitä, että te päätätte yksityisteiden rahoituksesta vain niin, että ensi vuonna on käytettävissä yksi miljoona euroa. Vuonna 2011 tämä taso oli 23 miljoonaa euroa. Yksityisteitten varrella on muitakin kuin vain yksittäisiä ihmisiä. Meidän kaikki raaka-aineemme lepäävät siellä yksityisteitten varrella: energiahuolto, ruoka ja monet muut asiat. Myöskin mökkiläiset kulkevat niiden yksityisteitten varrella. Minkä takia myöskin yksityistiet joutuvat näin kovan saneerauksen kohteeksi?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On todella niin, että meillä on joka ikiseltä sektorilta jouduttu ottamaan rahaa ja myöskin näistä yksityisteistä — sen tunnustan — ja myöskin perustiedonpidosta. Emme ole saaneet niin paljon kuin muina vuosina. Pitää kuitenkin muistaa se, että se ensi vuosi perustienpidossa on se hankala vuosi. No, sinnekin tuli sitä kompensaatiota ja erilaisia hankkeita, mutta sitten vuodesta 2016 me palaamme jälleen siihen samaan, mitä tänä vuonna on saatu. (Hälinää) Elikkä siinä mielessä me olemme kyllä... — Jokainen tietää, että perustienpitoon pitäisi saada lisää rahaa, mutta tällä hetkellä tämän verran nyt juuri on, mitä on sovittu.

Ja mitä tulee siihen korjausvelkatyöryhmään: Minä olen iloinen siitä, että tällainen parlamentaarinen ryhmä on, ja me yhdessä 1.10. lähdemme miettimään erilaisia rahoitusjärjestelmiä ja ottamaan mallia myös muista maista. Uskon, että me kyllä selviämme tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Teiden kunto on todella huono, juuri laakerinvaihdosta tulleena voin sen sanoa. Korjausvelkaa olisi saatava myös siltoihin, yli 800 siltaa on huonokuntoisia. Samaan aikaan pitäisi rakentaa myös uusia teitä. Kysyisin ministeriltä: voitaisiinko pienemmät, niin sanotut teemahankkeet tuoda takaisin, jolloin voitaisiin pienemmällä rahalla remontoida risteyksiä ja lisätä ohituskaistoja myös pääteille? Kun teen noita talousarvioaloitteita, tiedän, että Kangasalle, Parkanoon, Ikaalisiin, moniin paikkoihin voitaisiin muutamalla miljoonalla saada kuitenkin ratkaisevia muutoksia, jos ei koko tietä pystytä remontoimaan. Samaan aikaan kun pääkaupunkiseudulle tulee nyt tosiaan miljardihankkeita, täytyy kysyä, eikö hallituksella ole tarkoitus parantaa myös maakunnissa elinkeinoelämälle tärkeitä teitä.

Toinen asia on vielä se, miten me saisimme ulkomaiset rekkayritykset myös maksamaan teiden käytöstä täällä. Eikö tuo vinjettijärjestelmä voitaisi jo ottaa käyttöön, että he myös osallistuisivat näiden teiden rakentamiseen? Saataisiin vaikka tulevalle Infra Oy:lle rahaa sillä tavalla kerättyä.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyviä kysymyksiä. Vinjettimaksua elikkä nimenomaan näiden ulkomaisten rekkojen maksujärjestelmää ollaan mietitty, mutta kun meidän pitää muistaa se, että se samanaikaisesti tulee myös kotimaisille rekoille, niin meidän pitää siihen luoda jonkinlainen kompensaatiopalautusjärjestelmä, ja tässä vaiheessa se on vielä työn alla, mutta pohdinnassa sekin.

Kun puhutte näistä teemahankkeista: Nyt jokaisella elyllä on omat rahansa, ja nyt tietysti on tärkeää, miten elyissä niistä päätetään ja miten niitä käytetään. Se nyt vaatii erittäin tarkkaa harkintaa siitä, että me voisimme pienilläkin panostuksilla saada hyviä tuloksia. Nyt täytyy tietysti ottaa kaikki keinot käyttöön ja miettiä tarkkaan, miten rahat käytetään. Vaikuttavuusarviointia tehdään koko ajan.

Mitä tulee näihin Uudenmaan alueen hankkeisiin, niin pitää muistaa, että niitä on todella paljon mutta ne kaikki vaikuttavat koko Suomen liikenteeseen, ja jos katsotte sitä karttaa, jonka olen teille toimittanut, niin siellä näkyy, että koko Suomessa on nyt hankkeita... (Puhemies koputtaa) — Jatkuu varmasti seuraavassa vastauksessa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään huutaneet tämän verotilin palautusjärjestelmän ja vinjettimaksun perään. Hyvä, että asia on mennyt perille.

Te olette vuosi toisensa jälkeen sanoneet, että vuonna 16 lisätään perusväylänpitoon sata milliä. Teidän perusteenne on ollut, että seuraava hallitus korjaa nämä virheet. Kauden alussa tiestömme korjausvelka kasvoi vuositasolla 100 miljoonasta 150 miljoonaan. Nyt tuo korjausvelan kasvu on kiihtynyt jo 150 miljoonasta jopa 300 miljoonaan vuodessa. Se on vuositasolla sen hinta, että tiestö pysyisi nykytilassa. Korjaatteko te tämän ongelman?

Arvoisa pääministeri, te puhuitte kauniisti lapsista ja siitä, että me emme halua kasvattaa (Puhemies koputtaa) kakkua lapsien maksettavaksi. Korjaatteko tämän?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi pitää todeta, että kun me puhumme leikkauksista tai siitä, haluammeko me leikata vaikkapa tiestön ylläpidosta, perusväylänpidosta tai tieinfrahankkeista vai emme, vastaus on, että emme halua, mutta meidän on pakko, koska muuten me jatkamme lisävelkaantumisen tiellä. Tämä on ehkä yksi meidän keskustelun perusongelmista. Sekä perussuomalaiset että keskusta, minun mielestäni ihan oikeutetusti, ylläpitävät keskustelua siitä, että lisävelkaa ei saa ottaa, mutta samalla me emme voi joutua tilanteeseen, jossa lähdetään perumaan jo tehtyjä säästöjä. Se on se perusongelma tässä asetelmassa. (Mauri Pekkarinen: Kysymys on siitä, mihin te rahat laitatte!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat aina esittäneet oman, vastuullisen vaihtoehtobudjetin. Me olemme huomioineet tämän ja esittäneet oman vaihtoehtomme. Koska te ette ole korjanneet tätä perusväylänpidon rahoituksen alibudjetointia, tästä tulee todella iso lasku tuleville sukupolville. Korjausvelka ylettyy nyt jo sinne runkorakenteisiin, ja sen korjaaminen on kallista. Valtiovarainministeri Rinne, onko budjetissa mitään mahdollisuuksia korjata tätä virhettä jo ensi vuonna?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Totean, että nyt on kaivettu kivet ja kannot tuolta budjetin tulopuolelta, jotta voitaisiin lisätä näitä rahoituksia. Siihen on nyt laitettu se, mikä on mahdollista ollut laittaa.

Arvoisa herra puhemies! Toimiva liikenneinfra on hyvin toimivan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän edellytys, sen me kaikki allekirjoitamme, ja toimenpiteitä siihen suuntaan tulee tehdä. Tämä korjausvelka, lähes 2,5 miljardia, on kuitenkin muodostunut useiden hallituskausien aikana, ja se kertoo siitä, että meillä on rakenteellinen ongelma tässä, miten liikenneverkon suunnittelua ja rahoitusta ohjataan. Vuosibudjetointi tai neljän vuoden kehysbudjetointi ei kerta kaikkiaan sovi näin pitkäaikaisten investointien suunnitteluun ja rahoitukseen. Kysynkin nyt ministeriltä, mitä mieltä olette siitä, että siirryttäisiin pidempiaikaiseen liikennesuunnitteluun, jossa myös rahoituksesta päätettäisiin. Puhutaan kymmenen vuoden tai kolmen vaalikauden ajanjaksosta, johon parlamentaarisesti sitoudutaan ja sen mukaan sitten kehitetään tätä infraa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tuollaista ajattelua, että me katsomme vähän laajemmin tätä asiaa. Sitten myöskin meidän pitää muistaa, aivan niin kuin edustaja totesi, että tiestö- ja yleensä liikennepolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, mutta se on myöskin elinkeinopolitiikkaa, ja se on myöskin työllisyyspolitiikkaa. Jokainen miljoona, jonka me laitamme näihin tiehankkeisiin, on 17 henkilötyövuotta, ja meidän on pidettävä huolta näistä teistä turvallisuudenkin vuoksi. Ja kun me puhumme siitä, että esimerkiksi ikäihmisten pitäisi pystyä olemaan kotonaan mahdollisimman pitkään, niin tarvitaan teitä, jotta sinne viedään palveluja ja ihmiset pääsevät sitten kotoa välillä pois. Elikkä todella me tarvitsemme tällaista pitkän linjan suunnittelua, emmekä me voi katsoa ainoastaan sillanrumpuja, vaan meidän pitää katsoa kokonaisuutta, myös asuntotuotantoa.

Arvoisa herra puhemies! Huono- tai erittäin huonokuntoisia teitä on tällä hetkellä keskeisellä tieverkolla noin 800 kilometriä ja alempiasteisella tieverkolla noin 5 000 kilometriä, ja keltaisen budjettikirjan mukaan hallituksen tavoite on, että ensi vuonna näiden huonokuntoisten tai erittäin huonokuntoisten teiden lukumäärä kasvaa noin 10 prosentilla. (Anne Kalmari: Järkyttävää! — Naurua)

Tänään eräässä uutisessa liikenneonnettomuuteen joutunut henkilö kertoo seuraavaa: "Olin osunut tiessä olleeseen kohoumaan. Menetin pyörän kontrollin (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja tulin lopulta pää edellä asfalttiin." Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan kyseinen onnettomuus johtui huonokuntoisesta tiestä. Tien ylläpidosta vastaava ely-keskus taas ei kuitenkaan pidä tätä tietä huonokuntoisena. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa ministeri, mikä on teidän näkemyksenne, pystytäänkö ensi vuonna ja tulevina vuosina myös näillä määrärahoilla turvaamaan...

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää on myös turvallisuuden näkökulmasta se, että meillä myös alemmanasteisia teitä korjataan. Ja ely-keskukset ovat nimenomaan niitä, joiden pitää arvioida sitä, mitkä ovat niitä kaikkein tärkeimpiä ja mitkä kaikkein vaarallisimpia.

Mutta kyllä meillä paljon tekemistä on, ja kaikki tämä teidän kritiikkinne on ihan oikeaa. Se on niin, että meiltä puuttuu siitä rahaa, mutta me olemme pystyneet kuitenkin pitämään määrättyä tasoa yllä, ja elyjen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä. Meillä on Liikennevirasto, meillä on liikenneministeriö, jotka yhdessä koko ajan priorisoivat näitä erilaisia tarpeita. Ja totta kai, jos olisi rahaa enemmän, tähänkin laitettaisiin, mutta tilanne on nyt tämä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, edustaja Jokinen kysyi teiltä äsken, mitenkä näette tämmöisen pitemmän liikennepoliittisen suunnitelman toteuttamisen. No, nyt on eduskunta hyväksynyt liikennepoliittisen selonteon vuosille 2012—2015. Siinä on hankkeita lueteltu merkittävä määrä. Nyt te kumminkin olette mennyt muuttamaan esimerkiksi Ylivieska—Iisalmi-välin sähköistämistä, joka olisi ollut työllisyyteen vaikuttava ja tuonut kasvua sille alueelle. Miten te perustelette tätä pitkän aikavälin suunnittelua?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Selonteko on mennyt kyllä, voisi sanoa, kirjan mukaan. Ainoastaan kaksi hanketta sieltä on sellaisia, joista toisessa on kustannussyitä, siinä selvitetään kustannuksia — koska on tullut valtavasti siihen lisää kustannuksia, niin se pitää katsoa, että se saadaan kunnolla hoidettua — ja toinen on juuri mainitsemanne rataosuus. Siinä on tilanne myöskin se, että selvitetään tarkemmin, koska siinäkin on tapahtunut uusia suunnitelmia. Se ei ole minnekään hävinnyt, vaan kyllä se on siellä, se on listoilla, ja se on näkyvissä myöskin meidän kirjoissa ja suunnitelmissa vuodelle 2016. Ei ole unohdettu.

Arvoisa puhemies! Haluan kyllä todeta, ministeri Risikko: te ette ole menneet tässä hallituksessa liikennepoliittisen selonteon mukaan, te ette ole menneet kirjan mukaan.

Silloin kun kaksi vuotta sitten päätettiin liikennepoliittisesta selonteosta, tämä sali halusi, että perusväylänpito on se ykkösasia. Nyt te leikkaatte ennennäkemättömällä tavalla perusväy-länpidosta ja samaan aikaan laitatte tänne näihin hankkeisiin, kehittämishankkeisiin, suuriin kehittämishankkeisiin, rahaa. Ja tämä on teidän poliittinen valintanne, sitä eivät ole tehneet virkamiehet, te olette hallituksena sen tehneet. Miten te voitte, ministeri Risikko, perustella sitä, että te olette kävelleet tämän salin yksimielisen päätöksen yli?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, että tämä perustienpito on siellä selonteossa arvioitu suurimmaksi mahdollisuudeksi siihen vaikuttaa, mutta kuten sanoin, meillä on hankkeet lähestulkoon kaikki saatu eteenpäin, ainoastaan tämä perustienpito on se, jossa ei päästy siihen tavoitteeseen.

Mutta pitää myös muistaa se, että tässä oli 100 miljoonan euron leikkaus ja me saimme nyt sitä kompensoitua ja tilalle paljon paljon uusia hankkeita. Eli ovathan nekin toki jotain, nämä uudet hankkeet, elinkeinojen näkökulmasta, työllisyyden näkökulmasta ja turvallisuuden näkökulmasta. Ajatelkaa, kuinka paljon meillä on rekkoja tällä hetkellä liikkeellä tuolla, joiden mitat ja painot ovat lisääntyneet, ja me tarvitsemme siltoja, jotka kestävät niitä painavampia rekkoja, (Hälinää — Puhemies koputtaa) ja siitä syystä meidän pitää näitä hankkeitakin tehdä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä, kun Valtion Infra Oy:tä viime vaalikaudella jo yritimme perustaa, että mikä on ollut se perussyy, ettei nyt ole kyetty perustamaan, koska se on ainoa tie, jolla me saamme lisää sitä pääomaa, jolla voidaan meidän perusinfrasta, tässä tapauksessa teistä ja rautateistä, pitää huolta. Miksi te ette ole tähän tarttuneet? Viime vaalikaudella se ei onnistunut, mutta olisi nyt jo toivonut tällä vaalikaudella onnistuvan.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kovasti näistä teidän monista kysymyksistänne ja halukkuudestanne. Siitä syystä laitoin tämän suojatien päälleni, kun ajattelin, että täällä tulee niitä kysymyksiä. (Naurua)

Mutta joka tapauksessa tähän kysymäänne: Ei niitä mitään ole haudattu, me joka ikisen asian nyt katsomme siinä parlamentaarisessa ryhmässä ja siinä korjausvelkatyöryhmässä. Meidän on oikeasti löydettävä uusia rahoitusmekanismeja, ja mainitsemanne otetaan arvioinnin kohteeksi. Meillä on kansainvälisiä esimerkkejä aivan toisentyyppisistä rahoitusmalleista, mutta se vaatii yhteistyötä kuntien kanssa, se vaatii elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä, ja erilaisia malleja on nyt luupin alla. Syksyn aikana kuulette niistä.