Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta toteaa, että eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuodelta 2003 oli selkeä ja hyvin laadittu. Valitettavasti käsittelemme nyt vasta vuoden 2003 kertomusta, vaikka elämme vuotta 2006. Syy tähän on perustuslakivaliokunnan suurissa kiireissä, mutta pyrimme pitämään huolta siitä, että tämän syksyn aikana saataisiin myöskin vuosien 2004 ja 2005 kertomukset eduskuntasalin käsiteltäväksi.

Oikeusasiamies on tuonut ajankohtaisia ongelmia esille, kuten hänen velvollisuutensa on. Erityisesti on käsitelty perus- ja ihmisoikeuksia, telepakkokeinoja ja peitetoiminnan valvontaa, jotka kuuluvatkin tässä kertomuksessa käsiteltäväksi. Myöskin laillisuusvalvonnasta tehdään selkoa erikseen sekä eri asiaryhmien että myöskin eri hallinnonalojen osalta. Täytyy todeta, että lukemalla tämän kertomuksen saa varsin hyvin kuvan oikeusasiamiehen toiminnasta ja sen merkityksestä ja sen tärkeydestä.

Kuten totesin, oikeusasiamiehen tulee kiinnittää erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tältä osin täytyy sanoa, että Suomessa yleisesti ottaen asiat ovat varsin hyvin. Haluan tässä yhteydessä kuitenkin todeta, että perustuslakivaliokunnassa on jouduttu useammassa yhteydessä keskustelemaan siitä, että oikeudenkäyntien kesto Suomessa on varsin pitkä ainakin eräissä tapauksissa. Tältä osinhan muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut lähes 20 huomautusta Suomelle viimeisten vuosien kuluessa. Tältä osin voidaan todeta, että Suomessa täysimääräisesti oikeudenmukainen oikeudenkäynti nimenomaan käsittelyaikojen osalta välttämättä ei toteudu.

Puhemies! Kertomusvuonna ratkaistujen kanteluiden ja muiden laillisuusvalvonta-asioiden määrä oli 2 928, ja se on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Aikaisemmin tuo määrä oli 2 984. Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta. Edellisvuonna se oli ollut 7,8 kuukautta. Tietysti täytyy sanoa, että tämä on pitkähkö aika, mutta ottaen huomioon myöskin sen, että asiat täytyy huolellisesti tutkia ja selvittää, kovinkaan paljon lyhyempään aikaan välttämättä ei voida kaikissa tilanteissa päästä.

Kanteluja tehtiin hieman edellistä vuotta vähemmän. Vuonna 2003 kanteluja tehtiin 2 498, kun aikaisemmin vuonna 2002 tehtiin 2 588. Tarkastuksia, joita oikeusasiamies tekee, tehtiin aikaisempaa vuotta enemmän eli 72:n sijasta 96. Mitä tulee tarkastusten lopputulemaan, tältä osin voidaan todeta, että toimenpiteisiin johtaneista ratkaisuista, joita oli 434, oli oikeusasiamiehen esityksiä 9, huomautuksia 20 ja käsityksiä 371. Käsityksistä oli moittivia 178 ja ohjaavia 193. Yhtään virkasyytettä ei nostettu. Asian käsittelyn aikana tapahtui korjaus 34 tapauksessa, ja toimenpideratkaisujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kertomuksessa on erittäin hyviä kappaleita, joissa sekä oikeusasiamies että apulaisoikeusmiehet käsittelevät ajankohtaisia asioita. Suosittelen jokaiselle kansanedustajalle näitten lukujen lukemista. Niistä saa aika hyvän käsityksen siitä, millä tavalla perus- ja ihmisoikeudet Suomessa kaiken kaikkiaan toteutuvat.

Todettakoon myöskin se, että telepakkokeinojen ja peitetoiminnan valvonta on oleellinen osa sitä laillisuusvalvontaa, joka perustuslaillisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä, ja tätä oikeusasiamies ja oikeusasiamiehen toimisto on tehnyt perusteellisesti ja huolellisesti. Tältä osin voidaan todeta, että yleisesti ottaen asiat ovat kuitenkin tältäkin osin meillä kohtalaisen hyvin, vaikka tiettyjä puutteita kuitenkin on voitu havaita.

Arvoisa puhemies! Kuten alussa totesin, oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2003 on hyvin laadittu ja antaa hyvän käsityksen oikeusasiamiehen toiminnasta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen joskus aikaisempien vuosien kertomuksia käsiteltäessä kiinnittänyt vähän kriittistä huomiota siihen herkkyyteen, millä oikeusasiamies on tiettyjen kantelutapausten yhteydessä moittinut poliisin toimintaa. Meillä löytyy oikeusasiamiehen antamia ratkaisuja, joissa esimerkiksi kritisoidaan yksittäistä poliisimiestä siitä, että kun hän on joutunut tekemisiin rosvon tai sellaiseksi epäillyn kanssa, hän ei ole riittävän kohteliaasti käyttäytynyt asianomaista kohtaan.

Oikeusasiamiehen toimistoon on nyt tullut yli 20 kantelua tästä Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä olleesta poliisitoiminnasta, ja sen lisäksi oikeusasiamiehen puolelta on ilmoitettu, että oma-aloitteisestikin tähän tutkintaan olisi ryhdytty. On varmasti paikallaan käydä läpi poliisin toiminta tässä yhteydessä, ja varmasti yksityiskohdissa on aihetta täsmennyksiin. On käynyt ilmi, että esimerkiksi kaikki poliisin antamat hajaantumiskehotukset eivät ole kaikille kuuluneet ja tämän poliisiketjun sisältä eivät halukkaat ole päässeet asianmukaisesti välttämättä ulos.

Toivon kuitenkin, että kun Oikeusasiamiehen kansliassa näitä asioita arvioidaan ja tarkastellaan, niin tiedostetaan, että se on todellista teoriaherran hommaa, kun jälkikäteen kirjoituspöydän ääressä näitä tilanteita käydään läpi, ja asianmukaisesti otetaan huomioon ne käytännön olosuhteet, joissa poliisi esimerkiksi tässä tapauksessa on joutunut toimimaan.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Siitä, mistä ed. Zyskowicz totesi, voin jatkaa ihan lyhyesti. Joskus on kyllä todella mietityttänyt se, kun on huomannut, kuinka herkästi eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa joissakin tilanteissa poliisin asioihin puututaan ja minun mielestäni varsin yksisilmäisesti, teoriapohjaisesti.

Koska käsittely on kesken, niin tästä Smash Asem -mielenosoituksesta en halua sen enempää todeta kuin sen, että toivon, että siellä sitten myös muistetaan se, kun käsitellään, että se turvallisuusketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki ja siinä on jouduttu varmasti pohtimaan sitä, päästetäänkö yksi tai kaksi riehumaan kadulle. Siinä olisi voinut käydä pian samalla tavoin kuin nyt on nähty esimerkiksi televisiosta, mitä Unkarin kaduilla on käynyt tai Göteborgin tai Kööpenhaminan tapahtumissa. Eli pitää minun mielestäni käyttää harkintaa myös siltä osin, mikä on ollut pienimmän vahingon periaate.

Arvoisa puhemies! Tältä osin nyt käsittelyssä olevan mietinnön osalta täytyy antaa tunnustusta siitä rehellisyydestä, mitä tänne on kirjattu niin oikeusasiamiehen osalta kuin apulaisoikeusasiamies Raution osalta. Toivon vaan, että nämä periaatteet, joita perustuslakivaliokunnan mietintöön on kirjattu, johtaisivat hallituksen toimesta joihinkin järkeviin ratkaisuihin. Mehän joudumme monta kertaa toteamaan silloin, kun luemme näitä — eilen oli esimerkiksi oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2005, ja varmasti myöskin tämän eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen yhteydessä on tullut huomautuksia virkamiehille siitä, että asia on viipynyt, viivästynyt, pitkittynyt jne. — että monta kertaa tilanne on tosiasiassa se, että ei ole henkilökuntaa riittävästi vaan ne vähäiset virkamiehet yrittävät pinnistellä niillä voimavaroilla, jotka on annettu. Nyt on lisäksi vielä tulossa näitä valtion vakauttamisohjelmia, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat kyllä tilannetta tuolla kentällä.

Sen johdosta on minun mielestäni erinomaista, että tänne on kirjattu apulaisoikeusasiamies Raution toteamus siitä — täällä on toki puhuttu muun muassa vankeinhoidosta — että yleisestikin ottaen niin poliisissa, oikeusistuimissa kuin syyttäjäpuolella tilanne ajautuu monta kertaa siihen, että ... täällä on käytetty sanaa kulissioikeudenmukaisuus. Se on minun mielestäni erittäin vaarallista, jos suomalainen yhteiskunta ajautuu siihen.

Hallituksessa ja erityisesti valtionvarainministeriössä, joka siellä viimeistä hanaa ilmeisesti vääntää, ei ymmärretä niitä kenttäolosuhteita. Toivoisi joskus, että ministerit ja erityisesti ne virkamiehet, jotka siellä eniten niitä systeemejä pitävät, sektorivirkamiehet valtiovarainministeriössä, kävisivät kentällä ja tutustuisivat todella niihin ongelmiin, joita siellä kentällä on.

Sen johdosta minun mielestäni on hyvä, että myöskin oikeusasiamiehen toimistossa tehdään näitä vierailuja tuonne maakuntiin ja niihin työpaikkoihin, missä henkilöt työskentelevät. Olen sen aikaisemminkin todennut ja ihmetellyt joskus omia entisiä kollegoitani, jotka ovat kantelutapauksissa sitten antaneet lausunnon ja yrittäneet kaunistella. Miksei voi sanoa suoraan, että jos ei ole henkilökuntaa, niin ei ole voitu ehtiä tehdä kaikkea hyvän tavan mukaisesti?

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tällä kertaa voi olla tyytyväinen perustuslakivaliokunnan mietintöön tältä osin, että täällä on näin asianmukaisesti oikeusasiamiehen osalta nämä toteamukset perustuslain mukaisesta turvaamisesta nimenomaan. Sosiaali- ja terveyspuolella tällä viikolla me olemme tässä salissa aika paljon puhuneet perustuslain 6 §:n velvoitteista ja ovat tulleet esille myöskin tämä perustuslain 19 §:n mukaiset edellytykset. Toivon vaan, että oikeusasiamiehen toimistossa myös riittävän tiukasti niillä keinoilla, mitkä siellä on käytössä, viestitettäisiin myös ministeriöön ja Valtioneuvoston kansliaan siitä, että nämä asiat on saatava virkamiesten osaltakin kuntoon joka tapauksessa.