Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Pienituloiset maksavat kunnallisveroa, ja kunnallisveron perusvähennystä ei ole tarkasteltu pitkään aikaan. Se on jäänyt pahasti jälkeen. Kunnallisverotuksen perusvähennys olisi juuri se vähennyslaji, josta myöskin pienituloiset ihmiset eniten hyötyisivät.

Hallitus ei ole kuitenkaan ollut valmis esittämään ensi vuoden verolakeihin kunnollista tarkistusta perusvähennykseen. Tässä vasemmistoliiton ryhmäaloitteessa lähdetään siitä, että perusvähennys, joka nykyisin on 1 480 euroa, nostetaan 3 000 euroon. Lisäksi esitämme, että korotettu vähennys ei tässä yhteydessä ulottuisi tarkoitettua suurempiin tuloihin. Vähennyksen alenemaprosentti on nostettu 20 prosentista 30 prosenttiin, elikkä tämä prosentti leikkaisi suurituloisilta tämän vähennyksen pois.

Meidän mielestämme tulevat veroratkaisut, joita hallitus esittää, suosivat suurituloisia. Verohelpotuksia annetaan ensi vuonna 870 miljoonaa euroa inflaatiotarkistuksen lisäksi. Se on erittäin suuri raha, ja tämä raha kohdistuu suurelta osin kaikista hyvätuloisimmille suomalaisille. Se kohdistuu suurituloisille, ja tulemme kyllä esittämään, että verotaulukkoja muutetaan niin, että kaikista suurituloisimmilta leikataan tämä veronalennus ja vain indeksitarkistus tullaan jättämään.

Täällä on puolusteltu hallituksen veropolitiikkaa sillä, että tämä suosii erittäin paljon pienituloisia ihmisiä, pienituloiset tästä hyötyvät, mutta nyt on edelleenkin kysyttävä, vaikka täällä eduskunnassa nyt ei hallituspuolueitten porvaripuolueita olekaan paikalla, miten se voi suosia pienituloisia, kun 20 000 euroa vuodessa ansaitseva hyötyy tästä veronalennuksesta vuodessa 318 euroa ja 100 000 ansaitseva hyötyy veronalennuksesta 1 385 euroa vuodessa. Kyllähän, vaikka millä laskuopilla tässä laskisi, suurin rahallinen hyöty on tällä suurituloisella.

Tämä ei voi olla oikein. Tämä lisää edelleenkin tuloerojen kasvua. Palkankorotukset on tehty prosentuaalisesti ja veronalennukset tehdään prosentuaalisesti, ja on selvää, että pienituloinen kärsii tässä erittäin paljon. Tuloerot kasvavat, mutta hinnat nousevat aivan samalla tavalla pienituloiselle ihmiselle. Ei ole erikseen olemassa pienituloisten ihmisten kauppoja ja suurituloisten ihmisten kauppoja. Tavarat myydään euroissa ja palvelut myydään euroissa, ja näin ollen, kun tätä hallituksen verolinjaa puolustetaan, että se on tasa-arvoa lisäävä ja tasapuolinen, pienituloisia suosiva, niin se ei kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Esimerkiksi työmarkkinatuella oleva henkilö ei hyödy verohelpotuksista senttiäkään, mutta jos tarkistetaan kunnallisverotuksen perusvähennystä, se tulee hyödyttämään myöskin työmarkkinatuella olevia ja muita sellaisia päivärahatuloilla olevia, jotka eivät saa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Kuoppa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt hyvän aloitteen. Totean, että kristillisdemokraattisella eduskuntaryhmällä on aivan samanlainen aloite tuloverolain 106 §:n muuttamisesta. Se ei ole vielä tänään käsittelyssä täällä, koska ed. Kallis, jonka nimissä se on, on poissa.

Semmoinen ero on, että meillä on esitys vähennyksen nostamiseksi 2 500 euroon tässä. Kyllä tuo 3 000:kin on ihan kohdallaan. Voi todeta, että todellakin esimerkiksi 2 500 euron määrään nostaminen merkitsisi sellaista kevennystä, että se ulottuisi noin 15 000 euron vuosituloihin saakka nykyisen vajaan 9 000 euron sijaan, eli pienituloisia erittäin hyvin suosisi. Tämä meidän esityksemme merkitsisi rahallisesti noin 200:a miljoonaa euroa, joka on siis periaatteessa samanlainen ja pienituloisia suosiva täysin poiketen siitä, mikä on hallituksen linja, joka suosii suurituloisia, niin kuin ed. Kuoppa totesi ja niin kuin hallituksen esityksestä 112 ilmenee. Täällä sivulla 23 on tämä taulukko. Se kertoo hyvin koruttomasti sen, miten hallituksen linja todellakin voimallisesti suosii suurituloisia euromääräisesti ja pienituloiset jäävät jälkeen.

Tämä kunnallisen perusvähennyksen nostaminen on todella erinomainen keino korjata verotuksen epäoikeudenmukaisuutta ja helpottaa juuri niitä, jotka helpotusta ja kannustusta tarvitsevat.

Totean lisäksi, että tässä vasemmistoliiton aloitteessa ei taida olla mainittu sitä, mutta pidän äärettömän tärkeänä, että kunnille korvataan sitten tämä veronmenetys, koska tämä on kunnallisverotukseen (Ed. Kuoppa: Se tulee meidän vastalauseeseen!) suunnattu kevennys, se tulee siis kunnallisveroon ja sitä kautta kuntien kärsittäväksi. Mutta on aivan selvää, että vasemmistoliittokin ottaa tämän huomioon. Ei kuntia voida panna maksamaan tällaista, mutta toisaalta tämä on kyllä verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta aivan erinomainen asia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta minusta molemmissa, sekä ed. Kankaanniemen puheessa että tässä aloitteessa, jotenkin tämä raja vielä on turhan matala. Minusta pitäisi katsoa esimerkiksi eläkeläisiä, mikä on eläketulovähennyksen vaikutus sieltä: sehän menee yli 6 000:n pitkän matkaa, ennen kuin lähtee veroja. Minusta joku sen tyyppinen ajattelu meidän pitäisi saada, jotta saadaan kaikille semmoinen vähimmäisraja, mistä ei vaan veroja lähde ollenkaan. Kun katsoo yhdenvertaisuuden näkökulmasta vaikka eläkeläisiä, niin kyllä kai näitä peruspäivärahalla olevia ja työttömiäkin henkilöitä ja pienillä tuloilla olevia pitäisi kohdella samalla tavalla.

Se ajatushan lähtee siitä, että tietyn osan tuloista, joka menee ruokaan ja kaikkiin välttämättömiin menoihin, pitäisi olla verovapaata, jottei tapahtuisi tätä luukuttamista. Kun ihmiset maksavat veroja ja sitten hakevat toiselta luukulta jostakin apua, niin se tuntuu järjettömältä. Tämä purkaisi nimittäin sitä ylimääräistä byrokratiaa, mikä on kaikissa asumistukijärjestelmissä, toimeentulotuki- ja tämmöisissä harkinnanvaraisissa järjestelmissä olemassa, tämä helpottaisi huomattavasti. Mutta niin kuin tässä ed. Kuopan aloitteessa todetaan, niin tässä tavoitteena on kyllä päästä eteenpäin tämmöisiin korkeampiinkin suojaosuuksiin verotuksen osalta.

Mutta kannatan tätä nyt ja tulen äänestämään todennäköisesti tämän puolesta aikanaan, kun tämä tulee tänne saliin äänestettäväksi budjetin yhteydessä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Mikko Kuopan aloite on todella hyvä. Niin kuin täällä ed. Kankaanniemi totesi, niin oman ryhmäni, kristillisdemokraattisen ryhmän, vaihtoehtobudjetissa lakialoite tulee olemaan saman suuntainen.

Se, mikä tässä nyt on ero meidän aloitteeseemme, on tämä taso, että tässä vähennystä esitetään korotettavaksi siihen 3 000 euroon ja meillä 2 500:aan. Tämä varmasti on semmoinen keskustelu, jota voidaan käydä. Mutta mielestäni tärkeää on, että päästään edes korotuksessa vähän eteenpäin. Mikä on sitten se oikea? Olisi tietysti hyvä, että se olisi suurempi. On hyvä, että ed. Kuoppa on tähän laittanut, että tasoa tulisi tästä eteenpäinkin korottaa edelleen. Kun vaihtoehtobudjettia teemme, niin siinähän yleensä rajojen arviointi perustuu myös siihen koko vaihtoehtobudjetin kokonaissummaan, että tehdään maltillisia ratkaisuja, ja niistä syntyy sitten tulos, onko se 2 500 vai 3 000. Tärkeää on, että tämä huomioidaan, että on todella tämä taso nostettava.

Myös on erittäin tärkeätä, että tässä perusteluissa on lähdetty siitä, että kun näitä muutoksia tehdään, niin ne tehdään niin, että ne ensisijaisesti koskettavat niitä oikeita ryhmiä eli niitä, jotka ovat kaikkein pienituloisimpia ja kaikkein vaikeimmassa asemassa ja joittenka ostovoima on kaikkein heikoin ja koko ajan heikentymässä. Tässä lakialoitteessa on selvä linja siihen suuntaan, että nimenomaan pienituloiset ensisijaisesti tästä hyötyisivät, ja etsitään sillä tavalla oikeudenmukaista toteuttamista kaiken kaikkiaan. Mielestäni on hyvä, että perusteluissakin on otettu esiin se, että meidän on löydettävä toisenlainen linja kuin tällä hetkellä hallituksella on, kun hallitus on tekemässä veronkevennyksiä, mutta ne kohdistuvat sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti enemmän suurituloisiin, ja tässä on se eriarvoisuus, mitä me emme halua tukea.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä haluan todeta, että me olemme lähteneet ilman muuta siitä, että kunnille on korvattava täysimääräisesti kaikki veromenetykset, mutta tähän lakipykälään se ei välttämättä kovin hyvin olisi sopinut, ja tulemme sen vastalauseessamme sitten aikanaan kyllä esittämään.

Sitten lisäksi, kun se nostetaan nyt 1 480 eurosta 3 000 euroon, niin tämä leikkauskerroin nousisi myöskin sitten 20 prosentista 30 prosenttiin, jolloin se sitten ei menisi suurituloisille, koska se ei ole tämän kunnallisverotuksen perusvähennyksen tarkoitus vaan se alun perinkin on ollut nimenomaan pienituloisten ihmisten vähennys. Sitä kautta, kun nostetaan tätä leikkauskerrointa, se pysyy myöskin sellaisena, mikä sen alkuperäinen tarkoitus on, koska suurituloisilla, hyvätuloisilla, on sitten valtionverotuksessa omat vähennyksensä ja niihin eivät taas pienituloiset pääse. Niitä valtionverotuksen vähennyksiähän on korotettu jatkuvasti ja korotetaan nytkin tulevana vuonna hallituksen esityksen mukaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Totean vielä, että edellisen kerran kunnallisverotuksen perusvähennystä on korotettu 1990-luvun alkupuolella Ahon hallituksen aikana eli kyllä sosialidemokraatit olivat 12 vuotta hallituksessa ja tätä ei nostettu edes tästä 1 480:sta ylemmäksi, joten siinä mielessä jo tämä 2 500, mikä meillä on, on jo aika hyvä lähtötaso.

Sitten totean, että meidän vaihtoehtobudjettiin sisältyy verotuksen osalta myös lapsen huoltajan ansiotulovähennys ja lapsivähennyksen palauttaminen, koska me pidämme lapsen etua äärettömän tärkeänä niin, että tämä lapsen huoltajan ansiotulovähennys annetaan yksinhuoltajalle tai sitten perheen toiselle huoltajalle. Näin saadaan lapsiperheitten asemaa parannettua, koska kyllä lapsiperheet ovat tänä päivänä se ryhmä, joka ehkä kaikkein eniten kärsii tästä talouden tilanteesta, kun ruuan hinta, energian hinta ja kaikki muut maksut, hallituksenkin päätösten johdosta, kiristyvät ja nousevat. Lapsiperheet ovat ahdingossa. Me olemme halunneet perusvähennykseen selvän tasokorotuksen, jolloin tulee kaikkein pienituloisimmille, kaikille selvä — tai ei kaikille mutta niille, jotka kunnallisveroa maksavat — kevennys, ja sitten ohjaamme osan, ed. Lahtela, suoraan lapsiperheille, pienituloisimmille lapsiperheille, ja näin jaamme pottiamme, joka on todella varsin mittava näiden veronkevennysten osalta. Meillä on 610 miljoonan euron potti kaiken kaikkiaan, jonka me haluamme täysin toisin suunnata kuin hallitus on tehnyt. Meillä on tämmöinen sosiaalinen ja pienituloisia suosiva linja.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvin veljet puhuvat, ihan asiaa. Nyt niin kuin vanhojen kaivelu on ihan turhaa tässä, koska nyt on meillä nimittäin vapautettu unelmat, meille on nyt mahdollista. Nyt ei puhuta enää menneestä ollenkaan. Meillä on se valtionhoitajuus, semmoinen vanha jyräpolitiikka, joka on aina ollut täällä, unohdettu täysin. Nyt me voimme rakentaa tulevaa Suomea, parempaa Suomea, missä voidaan unelmoida niistä, mitä me haluamme, ja meidän unelmamme on huomattavasti oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Täällä vielä painitaan myös kristillisissä piireissä tämmöisissä vanhoissa urissa, käydään miettimään noin raadollisia juttuja, onko se 2,5 tonnia. Meidän tavoitteemme pitää olla, ainakin minun unelmani on, että mennään Islannin-mallin mukaan, ei tässä talouskriisissä vaan siinä, että siellä on tonni verovapaata, jolloin kuvitellaan, että se vapauttaa hirveän paljon ylimääräistä byroota pois siitä tekemästä tämmöisiä jonninjoutavia vahtihommia. Siinä mielessä Islannin kriisi ei ole lähtenyt siitä sosiaalisesta vastuusta. Tämä ajatus lähti ihan muualta. Sen takia on niin kuin turha kaivella näitä. Toivon, että tulette mukaan tähän unelmapolitiikkaan, jolla tehdään Suomesta hyvä maa, köyhille kanssa. (Ed. Kankaanniemi: Emme me unelmoi, me teemme!)