Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on ottanut 9.3. tänä vuonna vastaan Nord Stream AG:n hakemuksen valtioneuvoston suostumuksen saamiseksi maakaasuputkijärjestelmän rakentamiseksi Suomen talousvyöhyökkeelle osana Venäjältä Saksaan kulkevaa maakaasuputkihanketta. Lisäksi hakija hakee hallintolainkäyttölain mukaista välitöntä toimeenpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Tämän hakemuksen mukaan putki kulkisi Suomen talousvyöhykkeellä 375 kilometrin matkan. Suostumushakemus koskee noin 100 metrin leveydeltä merenalaista käytävää. Putken tarkemmasta sijoittamisesta käytävän alueella ja erityisesti siihen liittyvistä ympäristönäkökohdista päätetään erikseen vesilain mukaisessa lupamenettelyssä.

Talousvyöhykkeistä ja niiden käytöstä on sovittu kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa. Sen pohjalle rakentuu puolestaan Suomen kansallinen lainsäädäntö, Suomen talousvyöhykelaki vuodelta 2004. Talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, se ei kuulu valtion suvereeniin alueeseen. Aluevesialueen suhteen tilanne on toinen, se on suvereenisti kansalliseen maan alueeseen kuuluvaa, valtiolliseen alueeseen kuuluvaa, aluetta; talousvyöhykkeen osalta asiat ovat siis toisin. Eri mailla ja toimijoilla on talousvyöhykkeellä lähtökohtaisesti oikeus vapaaseen merenkulkuun ja ylilentoihin sekä oikeus laskea talousvyöhykealueelle muun muassa juuri kaapeleita ja erilaisia putkia. Tätä mahdollisuutta on myös runsain mitoin käytetty hyväksi, myös Suomenlahdella sekä suomalaisten että eräiden muidenkin yhteisöjen toimesta. Tämän kulkureitin hyväksymiseen tässä hankkeessa, nyt kyseessä olevassa hankkeessa, tarvitaan kuitenkin rantavaltion hyväksyminen. Rantavaltiolla on lisäksi täydet oikeudet, siis rantavaltiolla elikkä Suomella, vyöhykkeen luonnonvarojen hyödyntämiseen, jos sellaisia tuolta alueelta löytyy.

Suostumusratkaisua varten valtioneuvostolla tulee olla käytettävissään ratkaisun hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi riittävä selvitys kaikista lain tarkoittamista päätöksentekoon vaikuttavista seikoista. Tällaisia seikkoja, hankkeen kannalta tärkeitä seikkoja, ovat sen vaikutus ympäristöön, meriturvallisuuteen, suorat ja välilliset vaikutukset alueen talouteen, vaikutukset alueen energiahuoltoon sekä myös sen vaikutukset tietystikin kansalliseen turvallisuuteen. Tämän tyyppiset seikat ovat puntarissa silloin, kun arvioidaan näitä haittoja ja hyötyjä, mitä tästä hankkeesta seuraa.

Arvioitavana ovat lisäksi putkihankkeen mahdolliset vaikutukset talousvyöhykealueen mahdolliseen kansalliseen hyödyntämiseen, siis siihen, onko tuolla alueella jotain sellaista taloudellisesti hyödynnettävää, vaikkapa maakaasua taikka kultaa tai jotain vastaavaa, jonka hyödyntäminen estyy tai vaikeutuu silloin, jos tuo lupa, suostumus, myönnettäisiin.

Ratkaisun valmistelua varten työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt asianomaisilta tahoilta lausunnot hakemuksesta ja siitä tehdystä yva-lausunnosta. Ne ja yhteysviranomaisen lausunto on nyttemmin saatu — yhteysviranomaisena toimii tässä Uudenmaan ympäristökeskus. Yhteysviranomainen on siis tehnyt arvion siitä, mitä tämä tehty yva oikein niin kuin näitten äsken sanottujen intressien näkökulmalta pitää sisällään, ja tämä yhteysviranomaisenkin lausunto on siis tällä hetkellä jo meidän käytössämme. Myös Espoon sopimuksen mukaiset lausunnot kaikilta rantavaltioilta tällä alueella on nyt saatu. Tämä koskee myöskin Venäjää. Venäjä, vaikka ei olekaan ratifioinut Espoon sopimusta, on antanut samalla metodilla oman lausuntonsa kuin millä kaikki muutkin Espoon sopimuksen mukaan lausuntonsa antaneet maat ovat menetelleet.

Näiden lausuntojen ja selvitysten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee esityksen päätökseksi, sen perusteluiksi ja — mikäli suostumusta esitetään — päätökseen liittyviksi ehdoiksi. Ehtoja tulee ilman muuta, jos suostumushakemukseen vastataan myönteisesti, se on selvä. Hakija on pyytänyt päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa siis. Lupa välittömään täytäntöönpanoon voidaan antaa, jos yleinen etu sitä vaatii. Tässä yhteydessä, tässä vaiheessa, on ennenaikaista arvioida, onko se yleisen edun mukaista, kun kaikki asiapaperit ovat käsissä, näyttääkö yleisen edun näkökulmalta välttämättömältä välitön täytäntöönpano, mutta tämä arvio sitten aikanaan tehdään.

Valtioneuvoston suostumusratkaisun jälkeen vesilain mukainen rakentamislupakysymys ratkaistaan sitten ympäristölupavirastossa. Länsi-Suomen ympäristökeskus toimii Suomessa ympäristölupaviranomaisena.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Itämeren ympärillä on vireillä paljon kansainvälistä ja kansallista poliittista toimintaa. EU viimeistelee omaa Itämeri-strategiaansa, ja eduskunnassa meillä käsitellään valtioneuvoston Itämeri-politiikkaa koskevaa selontekoa. Oikeastaan kolme painopistealuetta kaikessa tässä kansainvälisessä Itämeri-yhteistyössä on. Ne ovat Itämeren ympäristönsuojelu, Itämeren alueen taloudellinen ja energiayhteistyö siihen liittyvine energiayhteyksien rakentamisineen sekä sitten meriliikenteen turvallisuudesta huolehtiminen. Nyt keskustelussa oleva kaasuputkihanke koskettelee oikeastaan kaikkia näitä tärkeitä osa-alueita.

On ollut miellyttävää havaita, miten hallitus ja erityisesti ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki ovat johdonmukaisesti vieneet tätä hanketta eteenpäin Suomen periaatteitten mukaan. Meille tämä on alusta lähtien ollut ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja. Te ette ole sortuneet kiirehtimään hanketta erilaisten energiakonsulttien kommenteista huolimatta ettekä ole myöskään sortuneet semmoiseen poliittiseen pelurointiin tässä asiassa.

Hanke on kaiken kaikkiaan myös merkittävä oppimisprosessi. Uskon, että venäläisyhtiö on oppinut paljon demokraattisesta länsimaisesta periaatteesta, miten hankkeitten ympäristövaikutuksia etukäteen arvioidaan. Yhtä lailla varmasti myös eri maitten kansalliset viranomaiset, ympäristöviranomaiset, ovat oppineet, miten Espoon sopimus käytännössä toimii, koska nyt on kyseessä ensimmäinen iso hanke, jossa kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi laaditaan.

Äsken ministeri Pekkarinen kuvasi, että nyt näyttää siltä, että kaikki tarvittavat asiakirjat on saatu, ja jos näin on, on hyvä, että tämän poliittisen keskustelun jälkeen, mitä eduskunta käy, valtioneuvosto saa sitten työrauhan tehdä tuon harkinnan ympäristölain ja talousvyöhykelainsäädännön mukaisesti. Jos hanke siitä etenee, seuraava porras on taas ympäristölupaviranomaisen itsenäinen lupaharkinta siihen liittyvine ehtoineen. Kysynkin vielä ministereiltä Pekkarinen ja Lehtomäki ...

Kysymykset varmaan tulivat.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Otin tämän kysymyksen esille puhemiesneuvostossa, koska näin eduskunnan kannalta tarkastellen tämä asetelma vaikutti aika omituiselta. Tämä olisi purjehtinut hallituksessa ja sitten ympäristöviranomaisissa, ja eduskunta olisi koko tästä asiasta ollut täysin sivussa. Eihän näin voi olla asian laita. Sen takia tämä keskustelu täällä on täysin välttämätön. Herätän kysymyksen vielä siitä, tulisiko hallituksen antaa tästä asiasta selonteko vielä eduskunnalle myöhemmin, kun päätökset ovat tulossa.

On totta, että tässä on nostettu keskusteluun sellaisiakin asioita, jotka eivät ole yhteismitallisia tämän itse kaasuputken kanssa, sellaisia kysymyksiä, jotka eivät suoranaisesti liity siihen. Mutta on ehdottomasti niin, että tässä yhteydessä hallituksella on mahdollisuus käydä dialogia ja keskustelua Venäjän viranomaisten kanssa monista muistakin asioista, jotka liittyvät Itämeren ympäristöön ja sen turvallisuuteen. Esimerkiksi hallituksen tulisi kyllä keskustella siitä, että Venäjä sitoutuisi Espoon sopimukseen, se on ensimmäinen asia. Toinen asia on tämän kaasuputken linjaus. Sehän siirrettiin tänne Suursaaren pohjoispuolelle sen takia, että Venäjä suunnittelee Inkerin saarten kansallispuistoa. Tuleeko se kansallispuisto, vai jääkö tämä linjaus ainoastaan tässä jäljelle? Sellaisetkin kysymykset voisi nostaa esille keskusteluun, ja kuten sanoin, eivät ne suoranaisesti liity tähän, mutta ei niitä sen vuoksi pidä myöskään tyrmätä. Ja esimerkiksi kysymys Kaliningradin jätevesistä, jotka menevät sellaisinaan, käsittelemättöminä, Itämereen, myöskin olisi ihan hyvä ottaa näissä bilateraalisissa keskusteluissa esille.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeä asia keskeiselle Euroopalle, miten keskeisen Euroopan energia turvataan. Tämä on tärkeä muun muassa juuri Saksalle, joka on meidän tärkeä vientikumppanimme. Tässä suhteessa tässä on kysymys Suomesta myös koko ajan, vaikka putki ei sillä tavoin meille kuulukaan. Se on tärkeä myös Venäjälle, koska Eurooppa on erittäin hyvä laskun maksaja. Venäjä tarvitsee tuloja, ja Venäjäkin on meille tärkeä yhteistyökumppani kaupan alalla, joten tämä on Suomelle erittäin tärkeä hanke.

Ympäristöasiat pitää selvittää, mutta pitää nähdä tämä kokonaisuus siinä mielessä, että tämä on näille kaikille osapuolille todella tärkeä asia, ja siinä suhteessa Suomen hallituksen omalta osaltaan tulee positiivisella tavalla vaikuttaa tähän, koska esimerkiksi Ruotsin, joka on nyt tällä hetkellä Euroopan unionin puheenjohtajamaa, ja Venäjän välit eivät tunnu tällä hetkellä olevan parhaat mahdolliset. Siinä suhteessa Suomen rooli on tässä tärkeä.

Tässä on ehkä tullut esille myös näitä asioita, jotka liittyvät tähän valvontaan ja muuhun. Saamieni tietojen mukaan esimerkiksi talousvaliokunnassa tämä valvonta tapahtuu Sveitsistä. Tämä on koko ajan, tämä putki, sinänsä valvottu, mutta jokainen valtiohan omalta alueeltaan valvoo tätä käytännön kokonaisuutta. Siinä mielessä tämä ei ole mikään yhden tai kahden maan valvottava asia, vaan onhan tämä koko Itämeren alueella oleva valvottava asia.

On hyvä, että tässä tämä ympäristökysymys on tullut esille, koska onhan se aika noloa, että Itämeren ympärillä on valtioita, jotka ovat ympäristöasioissa esimerkillisiä, ja niiden keskellä on maailman saastunein meri. Tässä suhteessa teknologista kehitystä ja näitä uusia ideoita tarvitaan, jotta Eurooppa nousee tästä lamasta, jossa se tällä hetkellä on, ja Suomi mukana.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on ekologisesti erittäin merkittävä hanke kahdellakin tavalla. Ensinnäkin se saattaa kielteisellä tavalla vaikuttaa Suomenlahden ja Itämeren ympäristön tilaan. Se pitää selvittää, se kuuluu Suomen tehtäviin hyvin voimakkaasti, ja meillä on erittäin keskeinen asema. Toisaalta sillä on erittäin myönteinen vaikutus. Jos tämä kaasuputkihanke toteutuu, kun kerta se tuo maakaasua Keski-Eurooppaan, niin se vähentää kivihiilen, ruskohiilen käyttöä energialähteenä ja vähentää kasvihuonekaasujen ja hiilidioksidin syntyä. Tämä on erittäin merkittävä asia.

Tämä energiamäärä, mitä tämä putki kuljettaa, vastaa 23:n Olkiluodon uuden, kolmannen ydinvoimalaitoksen sähköntuotantomäärää. Jos tuo ydinvoimalaitos joskus valmistuu, niin se vastaa sitä. Eli se on todellakin merkittävä energiahanke. (Ed. Kallio: Kyllä se tulee!)

Samalla on todettava se, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta otti tähän asiaan kantaa jo vuonna 2007 ja se kanta oli myönteinen. Viime aikoina on mielestäni aiheetta esitetty ikään kuin turvallisuuspoliittisia dubioita tämän hankkeen suhteen. Tämä ei ole sellainen hanke, johonka liittyy sotilaallisia näkökulmia. Tämä on putki, joka tulee kulkemaan, jos tämä hanke hyväksytään, Itämeren pohjassa ja jolla ei ole sotilaallista merkitystä. Sen valvontaan ei tarvita mitään erityisiä sotilaallisia toimia. Näin ollen tämä kuohu, mikä tässä viime aikoina on tämän putken ympärillä ollut, on turha.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mikäli olen saanut oikean kuvan, niin tässä on aika persoonallinen tämä asioitten etenemisjärjestys. Ensiksi valtioneuvosto päättää talousvyöhykeluvasta, ja sen jälkeen sitten Länsi-Suomen ympäristölupavirasto vesilain mukaisessa järjestyksessä antaa ympäristöluvan, jos antaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Niinhän kaavoitusratkaisut Suomessa tehdään!) Elikkä toisin sanoen se tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto joutuu ottamaan aika tavalla reippaasti kantaa näihin ympäristönäkökohtiin, siis asiallisesti. On aika persoonallista, jos ei ota sisäisesti kantaa silloin, kun harkitsee sitä, mikä on talousvyöhykkeen käyttölupasisältö.

Arvoisa ministeri Pekkarinen äsken kuvasi sitä, minkälainen sadan metrin levyinen alue on, ja täällä kun maalla katsotaan tätä maakaasuputkea, niin se on aikamoinen rakennelma laitettavaksi tuonne meren pohjaan. Mikä siinä on se villakoiran ydin siinä ympäristöpuolella? Se on se, että se sedimenttipinta myllätään varsin perusteellisesti. Siitä on seurauksena, että siellä olevat lyijyt ja sinkit raskasmetalleina lähtevät liikenteeseen. Fosfori ravinteena lähtee liikenteeseen, ja jokia pitkin sinne menneet supermyrkyt, dibentsodioksiinit ja dibentsofuraanit, vapautuvat ravintoketjuihin ja -verkkoihin. Elikkä toisin sanoen: vaikka mitä muuta poliittisesti ajattelisi, niin pakko on tämä puoli ottaa huomioon.

Sitten mielenkiintoista on tämä keskustelu tällaisena yleispoliittisena asiana, kun pääministeri Putin toteaa kansainväliselle lehdistölle, että meidän laivastomme pitää huolen siitä, että putki on turvallinen. On siinä aikamoinen odotus siitä, mikä sen putken yleinen merkitys Itämeren alueelle on.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Nord Stream-projektet är det största byggnadsprojekt som någonsin genomförts i Finska viken och i hela Östersjön. Med tanke på att det planerade gasröret ska dras genom fem länder har det varit nödvändigt att göra en internationell miljökonsekvensbedömning där projektets miljökonsekvenser granskas som en helhet.

En förutsättning för att Finland skall kunna godkänna projektet är att den internationella miljökonsekvensbedömningen till alla delar utförs i enlighet med Esbokonventionen. Ryssland har tyvärr inte ratificerat avtalet men trots det följt avtalet under processens gång. Med tanke på kommande samarbete är det ytterst viktigt att också Ryssland så snabbt som möjligt ratificerar Esbokonventionen.

Kaasuputkihanke on herättänyt vahvoja tunteita kaikissa Itämeren maissa vuosien varrella. Myönteistä on, että hankkeen ympäristövaikutuksia on tutkittu perusteellisesti, ja että yvalla on ollut merkitystä. Myös Euroopan energian huoltovarmuuden kannalta hanke on kieltämättä tärkeä. Maakaasu on myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin monet muut energiavaihtoehdot, kuten öljy, kivihiili tai ydinvoima.

Om regeringen besluter att ge sitt samtycke till att dra röret genom Finlands ekonomiska zon måste man foga tydliga villkor till tillståndet. Samma gäller miljötillståndet som beviljas enligt vattenlagen. Stränga krav på säkerhet och omedelbar informationsskyldighet vid alla situationer som kan medföra risker för människor och miljön bör förutsättas.

Ur miljöns synvinkel är byggnadsskedet det mest kritiska, och här bör man garantera största försiktighet och miljöhänsyn. På Finska viken trafikerar hela tiden 400 fartyg och risken för kollisioner till havs är också i normala förhållanden stor. Särskilt viktigt är det att förhindra situationer där oljetankers och fartygen som arbetar med rörnedläggningen kommer nära varandra. Med tanke på Finska vikens speciellt känsliga skärgård och trånga farleder kan nedläggningen av rör inte tillåtas under vintertid.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on arvioinut kaasuputkihanketta ensisijaisesti ympäristökysymyksenä. Esimerkiksi kaasutoimitusten katkaiseminen talven kylmimpinä pakkaspäivinä merkitsee kuitenkin sitä, että energiapolitiikka on tänään myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi siitä on syytä keskustellakin laajemmin. EU on jo nyt varsin riippuvainen Venäjästä energiantoimitusten suhteen, ja kaasuputkihanke entisestään lisää tätä riippuvuutta ja sen poliittista merkitystä. (Ed. Kimmo Kiljunen: Se on hieno asia!)

Kaasuputken hyödyt ovat ilmeiset. Se vähentää tarvetta kuljettaa maakaasua Itämereltä satojen kaasusäiliölaivojen verran. Euroopan kaasuntarpeen lisääntyminen ja oman tuotannon vähentyminen ovat tosiasioita, joita ei voida turvallisesti ratkaista lisäämällä kaasusäiliölaivojen kuljetuksia. Nimenomaan Keski-Euroopan energiansaannille ja siirtymiselle vaiheittain ympä-ristöystävällisempiin energiamuotoihin kaasuputki on todella tärkeä askel. Putken ympäristövaikutuksia on laajasti selvitetty ja selvityksissä niiden todetaan olevan paikallisia ja tilapäisiä. Kaasuputkista on eurooppalaisissa merenpohjissa jo 30 vuoden hyvät kokemukset, joihin me voimme nojata. Ymmärtäen sen, että lupaa ei myönnetä Venäjän valtiolle, on kuitenkin syytä pohtia Espoon sopimuksen ratifioinnin vaatimista Venäjältä hankkeen yhteydessä ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Itämeren halkova kaasuputkikysymys ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Kaasuputkesta keskustellaan kriittiseen sävyyn ainakin Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Virossa ja Liettuassa. Myös suomalaiset asiantuntijat ovat puhuneet kaasuputkesta turvallisuuskysymyksenä, jopa sotilaallisena uhkana. Merkittävän energiaväylän luomisella Suomen talousvyöhykkeelle on vaikutuksia niin hyvässä kuin pahassa, myös ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asetelmaan. Ennen kaasuputkilupaa tulisikin selvittää, millainen tulee käytännössä olemaan Venäjän läsnäolo ja putken valvonta Itämerellä ja mikä on koko hankkeen merkitys maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kaasuputkihanke on suunnitteluvaiheessaan herättänyt paitsi huolta ympäristöstä myös energiaturvallisuuteen ja Venäjä-politiikkaan liittyviä, sangen aiheellisia kysymyksiä. Venäjältä Saksaan kulkeva kaasuputki on toteutuessaan suurin ihmisen koskaan Itämereen tekemä rakenne. Ympäristöriskit ovat suurimmillaan putken rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen sen vakuutetaan kuormittavan luontoa vain vähäisessä määrin. Pieniinkin haittavaikutuksiin tulee kuitenkin suhtautua vakavasti, etenkin kun tiedämme, kuinka huono Itämeren tila on jo ennestään. Ympäristön kannalta putken rakentaminen veden alle on kuitenkin ilmeisesti parempi ratkaisu kuin rakentaminen maalle.

Arvoisa puhemies! Baltian maat ja Suomi eivät hyödy kaasuputkesta taloudellisesti, mutta mahdolliset haittavaikutukset koituvat meidän osaksemme. Perussuomalaisten mielestä voidaan hyvällä syyllä kysyä, täytyykö Suomen auliisti ja korvauksetta sallia Venäjän rakentaa talousvyöhykkeellemme, kuten pääministerimme on jo lupaillut Venäjän valtion edustajille.

Omia kansallisia etujamme saa ja tulee puolustaa. Nyt olisi hyvä tilaisuus edellyttää, että Venäjä sitoutuisi kansainvälistä luottamusta lisääviin yhteisiin pelisääntöihin ja esimerkiksi rakentamaan valmiiksi Pietarin ja Kaliningradin jätevesipuhdistamot. (Ed. Kimmo Kiljunen: Suomen maatalouspäästöt!)

Kaasuputki tulee kulkemaan Suomen talousvyöhykkeellä aluevesirajamme läheisyydessä, ja putken suojaamisesta vastaa Venäjän Itämeren laivasto. Jos kaasuputki rakennetaan, mitä mieltä arvoisa pääministeri on siitä, että Venäjän merivoimien liikehdintä aluevesillämme kasvaa?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä Venäjän sotavoimat voivat tällä hetkelläkin liikkua ihan niin paljon kuin haluavat Suomen aluevesillä, anteeksi, talousvyöhykkeellä. (Välihuutoja, naurua) — Nyt meni käsite ... ed. Zyskowicz, näitä tapahtuu, ja nyt tapahtui minullekin. — Vielä kertaalleen, kysymys on talousvyöhykkeestä, ja se ei ole Suomen suvereenia valtiollista aluetta. Kellä tahansa on periaatteessa oikeus laskea sinne putkia ja kaapeleita, niin kuin ovat laskeneetkin erilaisia kaapeleita sinne. Nyt ei pidä antaa sitä käsitystä, että myöskin jotenkin valvonta alkaisi tuoda joitain sellaisia toimijoita tänne talousvyöhykkeelle, jotka siellä aikaisemmin eivät ole olleet. Vielä kertaalleen, kyllä ne venäläiset ja muutkin sota-alukset voivat ihan hyvin liikkua tällä hetkelläkin tuolla talousvyöhykkeellä. Tässä suhteessa ei mikään muutu.

Ed. Salolainen ja myöskin ed. Kärkkäinen, minä vielä varmemmaksi vakuudeksi sanon, että on erittäin tärkeää muistaa se, että suostumusta ratkaistaessa siihen ei voi liittää mitään sellaisia ehtoja, joita ei laissa sanota suostumuksen myöntämisen ehdoksi, siitä ei sellaisia voi ... On erittäin tärkeää, ettei välity suurelle yleisölle sellainen käsitys, että tähän voitaisiin jotain Kaliningradin hankkeita sitoa taikka sopimuksen ratifiointia sitoa. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista lyhyesti sanottuna.

Mitä vielä tulee nyt sitten siihen, minkälainen putki se oikeastaan on ja mistä tässä valtioneuvoston suostumuksessa päätetään, siinä päätetään siitä noin 100 metrin levyisestä alueesta, joka varataan sitä tarkoitusta varten, että sille se putki voidaan rakentaa. Putki, se ei ole 100 metrin levyinen putki, vaan putki on sisämitaltaan 1 metri 15 senttiä leveä putki, ei se sen leveämpi putki ole. Ja kun käsitellään tätä suostumusratkaisua, niin siinä valtioneuvosto käsittelee sitä suostumusta ikään kuin maankäyttölupa-asiana, maankäyttölupa-asiana, ja sen jälkeen, jos sanotaan yes suostumukselle, sen jälkeen ympäristölupaviranomaisen on vesilain mukaan arvioitava, täyttyvätkö kaikki esimerkiksi ympäristöehdot nyt siinä hankkeessa, miten se ihan sentilleen tarkasti siinä määritellään.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Tiusanen, Pulliainen, Kärkkäinen ja Ruohonen-Lerner nostivat esille turvallisuuskysymykset. Yksiselitteinen vastaus: meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys.

Tässä on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen on energiapolitiikka ja energiaturvallisuus. Eurooppa tarvitsee tällä hetkellä lisää kaasua. 10 prosenttia siitä kaasusta, jonka Eurooppa tarvitsee, tulisi tämän Nord Stream -kaasuputken kautta.

Toinen huomio on laivaston ja Venäjän laivaston liikkeet. Kylmän sodan aikana ja kylmän sodan loputtua Venäjällä oli noin 300 sota-alusta Itämerellä, tällä hetkellä noin 150. Energiakuljetusten turvaamiseksi Venäjä on jo tässä vaiheessa nostanut sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä. Se ei liity tähän kaasuputkeen millään tavalla. Eli minun mielestäni tässä on ehkä turhaan välillä maalattu ikään kuin peikkoja, yritetty luoda kuvaa, että Venäjä lisää laivastoa tämän kaasuputken takia. Tästä ei todellakaan ole kysymys.

Toinen huomio. On puhuttu paljon koplauksesta, tässäkin oli viitteitä. Nyt pitää tehdä yksi asia selväksi. Suomi on länsimainen oikeusvaltio. Me etenemme näissä kysymyksissä Suomen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti koplaamatta mitään mihinkään. Sen takia meidän lähestymistapamme tähän putkeen on ollut erittäin pragmaattinen ja rauhallinen. Samalla me toki ymmärrämme niitä, jotka ovat halunneet politisoida tätä, koska tämä on, totta kai, iso hanke. Mutta Suomi on oikeusvaltio. Tässä järjestyksessä me myös kaasuputkea käsittelemme.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Useat edustajat toivat puheenvuoroissaan esille, että meillä olisi tässä yhteydessä mahdollisuus käydä dialogia ympäristökysymyksistä Venäjän kanssa. Minä voin vaan vakuuttaa, että hallitus käy tätä dialogia koko ajan, seuraavan kerran henkilökohtaisestikin ensi torstaina Moskovassa. On hyvin huomionarvoista, että Venäjä on toiminut kaasuputken kansainvälisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Espoon sopimuksen hengessä ja kirjaimessa, vaikka se ei ole Espoon sopimuksen sopimusvaltio. Joka tapauksessa me tulemme jatkamaan keskusteluja Venäjän kanssa sen osalta, minkälaiset mahdollisuudet heillä olisi ratifioida tämä sopimus tai voidaanko luoda joitain muita sellaisia järjestelmiä, joilla me pysyvästi pystymme turvaamaan, että isoissa ympäristöhankkeissa tämä tieto rajan yli aina kulkee.

Valtioneuvostohan, niin kuin tässä on tullut esille, ottaa kantaa talousvyöhykelain mukaisessa järjestyksessä näihin asioihin, mutta on erittäin tärkeää ja arvokasta, että meillä on nyt tällä hetkellä hyvin kattava yleistieto näistä ympäristövaikutuksista ja että me olemme saaneet pyydetyt lisätiedot myöskin Tanskalta, Ruotsilta ja Venäjältä niihin kysymyksiin, joita me olemme näiden maiden yvaan liittyen esittäneet.

Viimeksi ed. Pulliaisen esille nostamaan kysymykseen siitä, että tämä pohjasedimentin muokkaus on yksi suurimpia ympäristövaikutuksia. Tältä osin on myönteistä, että tämän hankkeen toteuttamistapa on kehittynyt ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana niin, että tätä pohjan mylläystä ei tehdä lainkaan niin suuressa mitassa kuin ehkä siinä starttipisteessä oli tarkoitus, vaan pohjan tasoittaminen tehdään ennen kaikkea laskemalla sinne pohjaan kiviainesta ja edes putken laskemiseen ei käytetä pohjaan ankkuroitavaa laskualusta.

Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tutustunut tähän hankkeeseen ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, kun se oli pöydälläni kauppa- ja teollisuusministeriössä, ja silloin oli kyse putkesta, joka olisi kulkenut Etelä-Suomen poikki ja sitten jatkunut Itämeren poikki Saksaan. Valitettavasti Suomen lisäkysyntä ei riittänyt tekemään hankkeesta kannattavaa, ja kun Ruotsi ei tullut mukaan, hanke raukesi. Tätä pahoiteltiin silloin hyvin laajasti, ilman että kukaan nousi silloin ääni väristen tai muussakaan äänensävyssä puhumaan ympäristö- tai turvallisuusuhista.

Molemmissa suhteissa näen tämän putkihankkeen myönteisenä asiana verrattuna siihen, mitä pintakuljetukset merkitsisivät herkällä Itämerellä. Putki on teknologiaa, joka on tunnettu jo kymmeniä vuosia. Putkia kulkee ristiin rastiin kaikkien maailman merien halki, ilman että mitään vakavia onnettomuuksia on sattunut. Uskon, että meidän ja kaikkien rannikkovaltioiden intressissä on lupakäytäntöjen kautta varmistaa se, että käytössä on parasta mahdollista teknologiaa. Kuka uskoo, että ympäristötietoinen Saksa olisi mukana hankkeessa, (Puhemies: Kiitoksia, minuutti on kulunut!) joka toisi uusia ympäristöriskejä Itämerelle?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te haluatte vakuuttaa minulle sellaista asiaa, jonka nimenomaisesti totesin omassa puheenvuorossani hyvin painotetusti ja vahvasti, että näitä ei voi koplata. Mutta tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus käydä laajempaa dialogia myöskin venäläisten kanssa Itämeren ympäristökysymyksistä, ja silloin siihen kuuluvat ne asiat, joista tässä puhuin, eli toisin sanoen Espoon sopimus, Kaliningradin valtava jätevesien päästö Itämereen jne. Eli tämä on se lähtökohta tässä.

Kyllä minäkin pidän tätä hanketta järkevänä myöskin EU:n energiastrategian kannalta, koska se johtaa siihen meidän ulkopolitiikkamme peruslähtökohtaan Venäjän suhteen, että Venäjä pitää integroida mahdollisimman läheisesti Länsi-Eurooppaan. Eikä Venäjällä muuten parempaa ystävää olekaan maailmassa kuin läntinen Eurooppa, mitä siihen asiaan tulee.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjasedimenttien liikkeet rakennusvaiheessa on tietenkin se keskeinen ympäristöhaitta, mitä tällä hankkeella voi olla, eli pohjaan sedimentoituneet ravinteet sekä ympäristömyrkyt saattavat sitten jossain määrin lähteä liikkeelle. Olisin pyytänyt vaikkapa ympäristöministeriä vertaamaan näitä suuruusluokkia, minkä suuruisista massojen liikuttelusta tässä on nyt kyse, vaikkapa joihinkin meidän paremmin tuntemiin hankkeisiin.

Sitten toinen asia on se, että Itämeren alueella tarvitaan paljon muitakin energiayhteyksiä. On perusteltua, että Itämeren alueen energiamarkkinat yhdentyvät esimerkiksi runsastuvan tuulivoiman tuotannon myötä. Miten jatkossa, kun sitten näitä eri suuntiin meneviä sähkökaapeleita tai kaasukaapeleita Itämereen rakennetaan, nämä asiat järjestyvät, että se on turvallista, sekä miten nuo luvitusasiat myöhemmin tulevien hankkeitten osalta etenevät?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kaasuputken toisesta päästä alkaa virrata Keski-Eurooppaan maakaasua ja Venäjälle euroja. Se on mahdollisimman hyvä tapa lisätä keskinäisriippuvuutta Euroopassa ja syventää eurooppalaista integraatiota. Kummallista, että tämä kaikille suomalaisille poliitikoille ei näytä oikein sopivan. Onko siellä selkäytimessä niin vahva Venäjä-vastaisuus, että aina pitää ruveta venkoilemaan? Siltä se kuulostaa, keksimään koplauksia ja keksimään milloin mitäkin. Tämä on aivan oikea linja, että Suomen hallitus puolustaa tätä hanketta tai antaa sille luvan siihen saakka, kun sillä on siihen mahdollisuus toimia.

Mitä tulee sitten tähän maakaasun lisäkäyttöön Euroopassa ylipäätään, niin kyllä minä ihmettelen vihreitäkin, joilta tätä venkoilua tulee. Eikö nyt ole aivan hyvä asia, ed. Pulliainen, että maakaasu korvaa kivihiiltä keskisessä Euroopassa? Luulisi, että se teitäkin miellyttäisi, mutta ei se vaan tunnu siltä, kun siellä selkäytimessä on sitä vanhaa Aatamia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt minä sanon ihan vakavasti ed. Tennilälle, että minun isäni kävi koulunsa Pietarissa ja oli Odessassa kenkätehtaan johtajana, kun vallankumous tuli Venäjälle. Elikkä se siitä suhteesta.

Minä nyt olen, arvoisa puhemies, täysin vakuuttunut, että valtioneuvosto in corpore on äärimmäisen pragmaattinen tässä asiassa. Te ette voi olla enää pragmaattisempia, mutta siitä huolimatta meikäläisellä on oikeus ympäristöpuolen jonkunlaisena asiantuntijana kantaa huolta näistä asioista.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! För ett område som Åland kommer byggandet av gasledningen att ha många konsekvenser både miljömässigt och energipolitiskt. Det kan komma att ha betydelse för fiske, för sjöfarten med mera. Det finns många obesvarade frågor som jag inte ska gå in på här.

Jag vill istället ta upp den säkerhetspolitiska aspekten som jag ändå tror finns. Åland utgör i säkerhetspolitiskt avseende en unik del av Finland som är föremål för internationell folkrättslig reglering, 1856, 1940 —47 och så vidare. Med tanke på den större marina närvaro inom Östersjöområdet som det här kan ge upphov till, till exempel i samband med byggandet och övervakandet av ledningen men också vid eventuella terrorist- och sabotagehot så vill jag fråga: Kan man med tanke på att det här bara är 35 kilometer utanför Ålands demilitariserade område garantera att det inte kommer att påverka det säkerhetspolitiska, alltså demilitariseringen och inte heller att ge upphov till övervakningssvårigheter för Finland?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaasuputkihanke on epäilemättä turvallisuuspoliittinen kysymys, myönteinen turvallisuuspolitiikan mielessä. Se ei ole sotilaspoliittinen tai sotilaallinen kysymys, siis kielteisessä mielessä.

On kysytty, onko Suomessa käsitelty näitä turvallisuuspolitiikan kysymyksiä tämän hankkeen yhteydessä. Vastaus on, että käsittelimme niitä hyvin laajasti silloin, kun viimeksi kesällä, kesän alussa hyväksyimme turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Tässä yhteydessä todettiin, että tärkein iso turvallisuuspoliittinen kysymys on keskinäisriippuvuuden lisääntyminen maailmassa, Euroopassa Venäjän ja EU:n välisen keskinäisriippuvuuden kasvaminen, ja sitähän tämä hanke yhtenä todella tarkoittaa. Siinä mielessä se on positiivinen turvallisuusnäkökulmasta.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hanke on äärimmäisen tärkeä Venäjälle ja Euroopalle, ja Suomi on hoitanut tätä valmistelua nähdäkseni kohtuullisen hyvin, ja uskon, että lopputulos tulee olemaan hyvä.

Mikä kansalaisia on hämmentänyt, on se, että korostetusti sanotaan, että se on ympäristökysymys. Sitähän se toki onkin, mutta aina sillä on myöskin turvallisuuspoliittisia heijastusvaikutuksia. Itämeri on tärkeä energiaväylä, ja kaasuputki lisää tärkeyttä. Nyt juuri päättyneessä Laatokka-harjoituksessa korostetusti tuotiin esiin, että sen yhtenä osana on kaasuputken turvaaminen, se on harjoituksen päämäärä. Minä en halua nähdä mörköjä, mutta se, että korostetusti sanotaan, että se on vain ympäristökysymys, tottahan toki, ja Suomi pystyy kyllä hoitamaan lisääntyvät merivalvonnan ja muut velvoitteet, mitkä koituvat, ja se hanke, jossa Venäjä yritetään saada mukaan merialuevalvontaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, on äärimmäisen tärkeä tässä suhteessa.

Kansalaiset seuraavat tätä, ja kaikki näkökohdat pitäisi nähdä, mutta mörköjä ei tietenkään pidä nähdä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on 7 000 kilometriä näitä kaasuputkia Pohjanmerellä ja Välimerellä, eikä kukaan ole keksinyt, että ne olisivat siellä suuri turvallisuuspoliittinen kysymys. Nyt tämän hankkeen yhteydessä kun kuuntelee käytyä keskustelua, niin näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa. Mutta rohkenen epäillä, että tästäkin kaasuputkesta tulee kaasua, tämä on tämän ydinsisältö.

Ympäristövaikutukset pitää ottaa tosissaan, ja nämä selvitykset pitää tehdä huolella ja tinkimättä, ja siinä Suomen pitää huolehtia oman alueensa ympäristönormien kunnioituksesta. Ed. Salolainen oli mielestäni oikeassa, kun hän sanoi, että kyllä hallituksella pitää sitten rohkeus riittää siihen, että se voi samassa yhteydessä puhua Venäjälle siitä, että pitää ottaa nämä Itämeren ympäristöasiat tosissaan. Kyllä pitää pystyä tästä asiasta puhumaan ja sanoa, että meillä on tähän liittyen odotuksia ihan niin kuin heillä on odotuksia. Se ei ole koplaamista vaan sen kertomista, mitä Suomi ja Suomen kansa ajattelee. Ja sama koskee muuten puutulleja, niissäkin voisi olla hiukan jämäkämpi.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Nepponen oli siinä oikeassa, että siis ehkä kansalaismielipiteessä monet asiat ovat menneet hieman sekaisin. Sen näkee tulevista sähköposteista ja mielipidekirjoituksista, ja siinä on tämä talousvyöhyke- ja aluevesikäsite mennyt läpi. Ei ole mennyt se viesti perille, että Suomen ja Viron talousvyöhykkeet täyttävät koko Suomenlahden ja tämä putki menee aika tarkkaan keskellä Suomenlahtea, kansainvälisellä alueella. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa on myös käsitelty tätä sotilaspoliittista puolta, ja meidän puolustushallinnon edustajat ovat sanoneet, että ei tässä ole mitään kielteistä perinteisen turvallisuusajattelun kannalta.

Venäläisten kanssa keskustellaan koko ajan erilaisista ympäristökysymyksistä. Kaliningradin kohdallahan tilanne on se, että Kaliningradin kaupunki järjesti jo tarjouskilpailun, mutta läntiset rahoittajat katsoivat, että se oli väärin toteutettu, eivätkä tällä hetkellä oikein suostu rahoittamaan sitä. Olen vedonnut Putiniin, että katsoisivat sen prosessin, että se olisi samanlainen, mikä on toteutettu Pietarissa, ja saataisiin nämä läntiset lainoittajat, rahoittajat, siihen mukaan, eli kyllä siellä on hanke mutta tällä hetkellä väärin toteutettu.

Taisi olla vuonna 2004, kun ensimmäisen kerran jouduin tähän kansainvälisesti vastaamaan. Silloin määritin tähän lähestymistavan meillä kolmella kohtaa.

Ensimmäinen on se, että tämä on ympäristökysymys meille. Se johtuu tästä lupaprosessin luonteesta. Tämä on viranomaispäätös, joka lopulta menee oikeusasteeseen mahdollisten valitusten kautta.

Toinen tekijä, joka määritti tätä Suomen lähestymistapaa, on se, että sanoin, että meillä ei ole tähän erityistä energiapoliittista intressiä. Oli tieto siitä, että meidän teollisuutemme ei ole halukas tätä kaasua ostamaan, sellaista tarvetta ei ole, eli meillä ei ole tähän omaa energiapoliittista intressiä.

Kolmas näkökulma oli se, että Suomi tiedostaa täsmälleen tärkeyden lisätä Venäjän ja Keski-Euroopan välistä kaasuputkikapasiteettia.

Nämä ovat oikeastaan näiden vuosien ajan ohjanneet tätä meidän lähestymistapaamme. Huomaan, että eduskunnassa tämä ajattelutapa on hirveän hyvin sisäistetty, ja tämä keskustelu on kertonut siitä, että perusasenne tähän on täällä hyvin hyvin myönteinen. Huolehdimme siitä, että tämä toteutetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti, ja kun näin sanoin, se ei ennakoi vielä sitä, mikä on hallituksen päätös. Se tehdään sitten, kun se esitys tulee hallitukseen.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Keskustelussa tämmöinen peruslinja on se, että nähdään, että tämä taloudellinen sidos, joka Venäjän ja Euroopan, erityisesti Saksan, välille syntyy, on myönteinen ja lisää tavallaan taloudellista integraatiota, joka puolestaan on turvallisuutta vahvistava tekijä, ja että tämä tarkastelu Suomen päässä on selkeästi ympäristötarkastelu. Mutta kun näin sanotaan, niin silloin tietysti johtopäätös on se, että kenenkään intressissä — korostan, kenenkään intressissä — ei ole sotilaallisen voiman lisääminen ikään kuin tämän kaasuputken verukkeella, ja tämä on se meidän lähtökohtamme, jolla puolustushallinto tähän asiaan on suhtautunut. Edelleenkin olemme todenneet, että tämän rakentamisen yhteydessä tai tiedonsiirtokaapeleitten rakentamisen yhteydessä tuonne meren pohjaan ei voida asentaa mitään sellaista, mistä puolustushallinto ei tietäisi. Näin ollen sekin on enemmän tämmöistä spekulaatiota.

Mutta vielä niihin kysymyksiin: Näin ollen on ilman muuta selvää, että Suomi valvoo rajojaan, niin meri- kuin ilmarajojaan, aivan entiseen tapaan ja tulee mahdollisiin loukkauksiin suhtautumaan aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Eli tämä on se lähtökohta. Täällä viitattiin myöskin tähän meritilannekuvaan. Suomi ja Ruotsihan ovat yhdessä kehittäneet tämmöisen meritilannekuvan, jonka tehtävänä on ennakollisesti estää kaiken tyyppiset onnettomuudet. Juuri parhaillaan me pyrimme laajentamaan tuon merikuvan koskemaan kaikkia Itämeren alueita ja olemme tässä mielessä tehneet tämän esityksen myöskin Venäjälle ja toivomme, että Venäjä tulisi mukaan tähän merikuvan laittamiseen.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pari kolme lyhyttä kommenttia.

Ensinnäkin, kyllä Euroopan energiahuollolle tällä hankkeella on todella suuri merkitys. Arvio on, että vuoteen 2025 mennessä koko Euroopan tarvitsemasta lisäkaasusta 25 prosenttia hoidettaisiin tätä kautta. Jos se sama määrä ajettaisiin laivalla vuosittain, tuossa Suomenlahdella kulkisi 1 250—1 400 laivaa joka vuosi. Kysymys kuuluu, mitä se meidän turvallisuuden kannalta merkitsisi, tai jos joku pelkää, että joku valvoo tämän kaasun kulun turvallisuutta, onko niin, että ne jotkut valvovat sitä silloin, jos se kulkee putkessa, mutta eivät valvoisi silloin, jos se kulkee tankkereilla. Samalla tavalla sitä ilman muuta valvottaisiin.

Euroopan energiaturvallisuuden kannalta kysymys kuuluu, kun joku pelkää jotenkin sidosta Venäjään, kuinka paljon turvallisempaa Euroopan kannalta on se kaasu, joka tuotaisiin Irakista tai Iranista tai Algeriasta tai Marokosta. Tätäkin meidän kaikkien sietää miettiä.

Täällä tuli ensimmäisten puheenvuorojen joukossa kysymys siitä, aiotaanko nyt tämä putkialue antaa korvauksetta tämän hakijan käyttöön. Kansainvälinen merioikeussopimus lähtee siitä, että todellakin kaikilla on oikeus periaatteessa talousvyöhykkeille putkia laskea. Kuinka tässä tilanteessa jollakin voisi olla oikeus määritellä niille, joilla on samanlainen oikeus putken laskemiseen, kuitenkin jotain korvausta? Tämä ei ole kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen mukainen mahdollisuus.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta venäläisten ajoittaisesta pullistelusta huolimatta olen ehdottomasti sitä mieltä, että tätä voidaan luonnehtia Eurooppaa ja erityisesti Itämeren aluetta yhdistäväksi hankkeeksi ja myöskin Euroopan rauhaa edistäväksi hankkeeksi. Tässä on enemmän konkretiaa kuin monissa niissä julistuksissa, joita vaikkapa Euroopan unionin eri yhteyksissä annetaan. Se on myönteinen asia ja vaikuttaa myöskin, kuten täällä on todettu, Euroopan erilaisiin energiavalintoihin jatkossa.

Mutta kun Itämeren ympäristöasiat ovat ongelma, niin kuin täällä on tunnustettu ja tunnustetaan, niin on varmaan syytä myöskin tässä yhteydessä nostaa esille niitä ympäristöongelmia ja niiden ratkaisuja, ja vaikka tuollainen asioiden koplaaminen ei tässä yhteydessä ole paikallaan, niin kyllä keskustelussa voisi pitää myöskin sitä, että näistä energiahankkeista, joihin kuuluvat paitsi kaasunsiirto myös energiansiirto muuten, voisi periä esimerkiksi erilaisiin ympäristörahastoihin tällaista siirtoveroa. Tämän voisi nostaa myöskin tässä yhteydessä esille.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse edustan myöskin sitä näkemystä, että Itämeri ei ole pelkkä ympäristöasia. Sillä on suuri sotilaallinen merkitys, ettei vain Suomenlahdesta tulisi kaasuputken myötä uusi hormuzinsalmi.

Mitä Venäjällä sitten nykyisin puhutaan? Entinen suurlähettiläs ja tutkimuslaitoksen johtaja Juri Derjabin totesi muutama päivä sitten Nezavisimaja-lehdessä artikkelissaan Looking at the Baltic region: "Jos Yhdysvallat tuo Itämerelle Aegis-ohjusristeilijän, Venäjä ei seuraa tyynenä sivusta, kun sen turvallisuus on uhattuna, vaan vastaa samalla mitalla." Hänen mielestään ainakin Iskander-ohjusten sijoittamista Kaliningradiin pitäisi harkita uudelleen. Näin siis Derjabin, joka näkee sotilaallispoliittisen tilanteen kiristyvän Itämerellä. Venäjä pitää Itämerta omana sotilaallisena sisämerenään. (Ed. Tennilä: Miten se putkeen liittyy?)

Arvoisa puhemies! Kun Itämeren kaasuputki on rakennettu, se on siinä ja pysyy ainakin viisikymmentä vuotta. On selvää, että sitä vartioidaan silmä kovana. Minusta nämä kirjoitukset ovat huolestuttavia.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiura on sikäli oikeassa, että tämä on todellakin poliittinen ja turvallisuuspoliittinen hanke. Ihmettelin vähän, että ministeri Stubb kiisti tämän asian. Totta, että totta kai me arvioimme sitä ennen kaikkea energiapoliittisista lähtökohdista ja me arvioimme myöskin ympäristöpoliittisista lähtökohdista, mutta onhan tämä merkittävä poliittinen ja turvallisuuspoliittinen hanke. Tässä nimenomaan Eurooppa, Euroopan unioni ja Venäjä rakentavat yhteistyön siltaa.

Täällä on viitattu Molotov—Ribbentrop-sopimukseen. Se on täsmälleen sen antiteesi. Molotov—Ribbentrop-sopimus jakoi Eurooppaa. Tämä yhdistää Eurooppaa. Tämän päivän luvut ovat sellaiset, että Euroopan unionin kaasutuonnista 25 prosenttia nyt tulee Venäjältä. Venäjän kaasutuloista 60 prosenttia tulee Euroopan unionista. Kumpi on voimakkaammin sidoksissa? Venäjä on itse asiassa Eurooppaan sidoksissa hienolla tavalla. Yhteistyön Eurooppaahan tässä rakennetaan.

Ministeri Stubb, eikö tämä ole poliittinen ja turvallisuuspoliittinen iso hanke, joka yhdistää Eurooppaa?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu, että Suomi ei hyödy tästä hankkeesta mitään. Ei se aivan näinkään ole, kun tällä hetkellä jo Kotkassa 250 työntekijää on hankkeessa mukana. Tämä tulee myöskin koskemaan Hankoa välillisinä työpaikkoina logistiikassa, kuljetuksissa jne., mutta tämä ei ole oleellista. Oleellista on se, että Suomen etu on myös se, että Venäjä vahvistuu taloudellisesti, Venäjän talous vahvistuu, ja ennen kaikkea se, että Euroopan talous vahvistuu ja Suomen vientimaissa Euroopassa talous vahvistuu, ja myös se, että Eurooppa saa halvempaa maakaasua tätä kautta kuin jos se joutuisi hankkimaan sitä maakaasua epävarmemmilta alueilta kauempaa maailmalta, mikä vaikeuttaisi eurooppalaista talouskasvua. Yksittäisenä elvytystoimenpiteenä tämä on lähes 50 prosenttia suurempi elvytyslataus kuin paljon kiistelty ja kauan väännetty Euroopan unionin 5 miljardin euron elvytyspaketti. Tämän arvo on 7,4 miljardia.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin minusta on hyvä katsoa tätä eurooppalaisen päätöksenteon näkökulmasta. Vaikka täällä sanotaankin, että tässä Venäjä ja Eurooppa yhdistyvät, tämä on jo jakanut Eurooppaa ja tämä on tuonut nimenomaan Baltian ja (Ed. Kimmo Kiljunen: Missä mielessä?) — anteeksi, ed. Kiljunen, antakaa minun puhua — Puolan osalta eräitä huolia: Saksan ja Venäjän tiivistyvä energiayhteistyö, kysymys siitä, jäävätkö nämä alueet ulkopuolelle, miten energiaturvallisuus tulevaisuudessa hoidetaan. Minusta tämä poliittinen puoli pitää kyllä Suomessakin analysoida hyvin, ja se, miten turvataan näiden maiden tilanne tulevaisuudessa, on tärkeä asia.

Toinen asia, johon olisin kiinnittänyt huomiota, on tämä Venäjän laivaston käyttö putken turvaajana. Tämä keskusteluhan on lähtenyt Venäjältä liikkeelle venäläisten itse esittämänä. Minä olen kyllä vähän huolissani, käytetäänkö tätä tekosyynä uuteen varustelukierteeseen tai muuhun. Minusta putki ei ole hyväksyttävä tekosyy minkäänlaiseen varustautumiseen. Minusta tämä pitäisi tehdä hyvin selväksi tässä keskustelussa.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Jag tror jag inte svarar direkt på ledamot Nauclérs fråga i förra varvet. Helt samma ekonomiska lagar som används på den finska sidan kommer att användas visavi Åland, så det här kommer inte på något sätt att påverka Ålands demilitarisering eller neutrala status. Precis samma lagar.

Sitten koplauksesta tuli muutama lisähuomio. Siis se on ilman muuta selvää, että me keskustelemme Venäjän kanssa laajalla skaalalla. Itse olen puhunut esimerkiksi Kaliningradin vedenpuhdistamosta suoraan ulkoministeri Lavrovin kanssa useaan otteeseen. Samalla on puhuttu siitä, että Venäjän pitäisi jollain tavalla olla mukana Itämeri-strategiassa. Mutta se varsinainen päätös ei tule olemaan koplaava päätös, niin yksiselitteistä ja niin yksinkertaista se on.

Ed. Kiljunen ja ed. Haavisto nostivat esille yhteistyön ja turvallisuuden. Se juuri riippuu siitä näkökulmasta, josta sitä katsoo. Jos keskustelemme balttien kanssa, niin he näkevät sen huonona turvallisuuspoliittisena hankkeena. Jos keskustelee jonkun toisen kanssa, niin hän näkee sen hyvänä. Keskinäinen riippuvuus on minun mielestäni hyvä asia. Siksi sitä kannatan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on todella alusta alkaen käsitellyt tätä kaasuputkea puhtaasti ympäristökysymyksenä, kun taas Ruotsi ja Viro ovat ottaneet huomioon turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Meidän tulisi pohtia todella vakavasti, millaisia seurauksia voi olla siitä, että venäläisten valvontaliikenne Itämerellä kaasuputken rakentamisen seurauksena kasvaa vedessä ja veden päällä.

Näistä asioista on voitava puhua avoimesti. Tärkeitä päätöksiä ei kannata tehdä silmät ummessa. Ministeri Stubbin mukaan nyt toimitaan koplaamatta mitään. Kuten ed. Salolainen totesi, tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus käydä laajempaa dialogia ympäristökysymyksistä Venäjän kanssa, joten tilaisuus tulisi myös hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunisto nosti esiin täällä nämä ympäristörahastot. Itse edustan kyllä sitä ajatusta, että Suomen tulisi olla vaikkapa sitten koplaten erityisen aktiivinen tässä, että tämän putken ympärille rakennettaisiin muutakin kuin se betonikuori. Katsottaisiin 50 vuoden päähän, ehkä tulevat sukupolvet ratkaisevat asioita toisin kuin me nyt. Tämän putken ympärillä tulisi olla tällainen oma kaasunkuljetusrahastonsa aivan samoin kuin öljypuolella on nämä vararahastot öljyntorjuntaan.

Mielestäni meidän ei tule tässä vaiheessa betonoida sitä päätöstä, jääkö putki aikanaan Itämeren pohjaan. Jospa nuoret silloin jo tietävät paljon enemmän ympäristön ja Itämeren ylläpidosta niin, että haluavat purkaa sen pois. Tällä hetkellähän pinnalla on ollut tieto, että se mahdollisesti jätetään sinne pohjaan. Eli kyllä kannustan hallitusta olemaan aktiivinen siinä, että tämmöinen rahasto myös tämän putken ympärille saadaan aikaiseksi.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut tilaisuus olla energianeuvoston jäsenenä seuraamassa eurooppalaisen energiakysymyksen kannalta tämän hankkeen etenemistä, miten Puola ja eräät Baltian maat ovat alun perin tähän hankkeeseen suhtautuneet. Ne eivät suhtaudu niin, että ne vastustaisivat tätä, siis kaasuputken rakentamista Venäjältä Eurooppaan, vaan ne ovat olleet sitä mieltä, että se putki pitää vetää niiden kautta, (Ed. Heinäluoma: Juuri näin!) koska se on niillekin niin tärkeä asia. Tämähän vaan korostaa koko tämän hankkeen eurooppalaista merkitystä. Ne olisivat halunneet, että se olisi tullut, niin kuin me suomalaiset halusimme, niin kuin ed. Tuomioja kertoi: 1990-luvulla olimme aktiivisesti mukana venäläisten kanssa putken rakentamiseksi tuohon Hankoniemeen. Tästähän tässä kysymys on.

Mitä sitten tulee tähän valvontatilanteeseen, ovatko venäläiset nyt ikään kun tiukentamassa tai aktivoimassa tätä valvontaansa, minä toistan sen kysymyksen: Kuka meistä kuvittelee, että jos 1 200—1 400 suurta tankkeria vuodessa tuosta kulkisi, etteikö jotenkin myöskin niihin liittyisi jotain valvontaa tai suojelua tai sen seikan varmistamista, että niitten kulku kaikissa oloissa on turvallista ja varmaa?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Vielä kaksi huomiota. Ensimmäinen on Ruotsin kanta, johonka monet ovat tässä viitanneet. Nyt kannattaa tarkkaan katsoa, mitä Ruotsista on tullut ulos. Ruotsi on ollut aivan samoilla linjoilla kuin Suomi. Ulkoministeri Bildt on useaan otteeseen todennut, että Ruotsille tämä on ympäristökysymys. Eli Ruotsilla ei ole ollut tässä mitään ongelmaa, eikä myöskään kannata minun mielestäni sitä kautta viljellä sitä, että Ruotsilla olisi huonot suhteet Venäjän kanssa.

Toinen huomio, en ehtinyt ed. Haavistolle vastata. Tosiasia on, että tämä putki on jakanut Eurooppaa ja Euroopan unionia. Toivon, että voimme käyttää tätä tapahtunutta hyväksemme, kun rakennamme tulevaisuudessa yhteisempää eurooppalaista energiapolitiikkaa, joka pohjautuu dialogiin ja siihen, että suuremmat ratkaisut sovitaan aina yhdessä. Toivon, että tämä on eräänlainen ponsi sille.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Herra puhemies! Vielä kerran totean sen, että me käymme jatkuvaa vuoropuhelua Itämeren ympäristökysymyksistä Venäjän kanssa emmekä totisesti aio lopettaa sitä vuoropuhelua siihen hetkeen, kun päätökset suuntaan tai toiseen tämän putken ympäriltä on tehty.

Myönteisenä on todettava, että tämän ympäristövaikutusten arviointiprosessin myötä on saatu kosolti myös uutta tietoa Itämeren pohjan ja Suomenlahden pohjan olosuhteista, koska niitä on reitin varrella nyt käyty poikkeuksellisen tarkasti läpi. Mittasuhteista voi mainita esimerkiksi sen, että tässä on tarkoitus laskea kiviainesta pohjaan noin 300 000 kuutiota, kun esimerkiksi Vuosaaren sataman rakentamisessa ruopattiin 8 miljoonaa kuutiota tuota pohjasedimenttiä. Eli meillä on tehty ja toteutetaan mittaluokaltaan massiivisia hankkeita, ehkä joskus vähemmällä julkisella keskustelulla.

Sitten totean lopuksi, puhemies, että ympäristöministeriö on omassa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle kiinnittänyt huomiota juuri tähän rahastoasiaan, siihen, miten toiminta-ajan jälkeen toimitaan, ja samoin siihen, että merenkulun turvallisuuskysymykset pitää pystyä ratkaisemaan varmalla tavalla erityisesti putken laskuvaiheen aikana, jos semmoinen laskuvaihe tulee.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Palaan alkupuheenvuorooni, jossa totesin, että tämä koko asia olisi purjehtinut eduskunnan ohi, mikäli tätä keskustelua en olisi esittänyt puhemiesneuvostossa käytäväksi. Kysyin, millä tavalla hallitus aikoo jatkossa menetellä. Purjehtiiko tämä jatkossa vielä vuoden loppuun asti eduskunnan ohi? Vastatkaa siihen kysymykseeni, millä tavalla aiotte informoida ja hoitaa eduskuntaa tässä asiassa tämän jälkeen.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin näen tämän ympäristökysymyksenä, mutta ennen kaikkea myös suomalaisten edun kannalta. Tämähän tarjoaa työtä: rakennusvaiheen aikana, kaiken aikaa. Tämä on myös talouskysymys. Täällä ei ole puhuttu mitään suhdetoiminnasta. Tämä on myös suhdetoimintakysymys, ja se saattaa heijastua meillä aika positiivisena jatkossa; onhan se nyt parempi elää naapurin kanssa hyvissä väleissä kuin huonoissa väleissä. Ja, niin kuin täällä on todettu, tämä on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin tapa kuljettaa kaasua kaukaa kaasulähteeltä Euroopan markkinoille. Sitten jos haluaa jonkun konfliktin, niin minä olen ymmärtänyt, että syy löytyy aina. Mielestäni tällainen putki ei voi olla sellainen syy. Tässä on niin paljon positiivisia latauksia, että eihän tämä voi konfliktia aiheuttaa. Pikemminkin se toimii päinvastoin.

Sitten kun on julkisuudessa ollut tieto, että täällä on tällainen kaivosvaltaushanke, niin onko se jonkinlainen kapula rattaissa ja voiko olla joitain muita kapuloita, (Puhemies: Minuutti!) että tämmöisen hankkeen toteuttaminen vaarantuu ja viivästyy?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän merenalaiseen kaasuputkeen liittyy kaksi oikein hyvää puolta ja sitten kyllä mielestäni yksi iso huolenaihe, eli ensinnäkin on totta kai hyvä, että Venäjä ja Euroopan unioni taloudellisesti liittyvät yhteen. Se lisää turvallisuutta, se on siinä mielessä turvallisuustekijä, ja sen lisäksi on totta kai hyvä, että käytetään maakaasua eikä kivihiiltä tai ydinvoimaa.

Mutta mielestäni joissakin puheenvuoroissa on puhuttu siitä, että tämä olisi vain ympäristökysymys, ja ihmettelen tätä vain-sanaa, koska tämähän on valtavan iso ympäristökysymys. Kyllä Suomenlahti nimenomaan on aivan toisenlainen pohjaltaan, ja se pohja on kuollutta. Ei voida puhua samana päivänä edes näistä Pohjanmeren putkista. Ministeri vertasi tätä Vuosaaren satamaan. Kuitenkin, kun pitkällä matkalla epätasaista pohjaa pitkin tätä rakennetaan, niin se on iso ympäristökysymys.

Koplauksesta sen verran: Voisimme myös koplata omaa käyttäytymistämme. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Suomihan on niitä suurimpia saastuttajia maatalouden osalta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty huolestuneita puheenvuoroja tämän putken suojaamisesta sotilaallisella voimalla. Kun kuitenkin muistetaan, että kyseessä on venäläis-saksalais-hollantilainen yhtiö, niin oikeastaan sen suojaamiseen pitäisi osallistua sekä Venäjän että Naton.

Olisin kysynyt ulkoministeriltä, eikö Suomelta oikeastaan pitäisi lähteä aloite siitä, että Venäjä ja Nato ryhtyisivät käymään keskusteluja siitä, miten tämä turvallisuus hoidetaan. (Ed. Tuomioja: Voi herranen aika!) Ja jotta näitä keskusteluja ei käytäisi Suomen pään yläpuolella vaan Suomikin voisi osallistua näihin neuvotteluihin, niin eikö tämä ole merkittävä tekijä siinä suhteessa, että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä, jotta olisimme keskusteluissa mukana?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän huolestuttavana sitä kehitystä, joka Venäjällä on paraikaa menossa. Maa vahvistaa armeijaansa, ja Arctic Sean kaltaiset oudot laivakaappaustapaukset lisäävät koettua salamyhkäisyyttä ja jossain määrin epäluuloakin itänaapuriamme kohtaan.

Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä: Onko pelättävissä, että Venäjän Itämeren laivasto ryhtyy tarkkailemaan ja jopa pysäyttelemään suomalaisten alusten liikennettä näiden kulkiessa putken läheisyydessä, koska Suomessahan täytyy tämä huoltovarmuus joka tapauksessa turvata?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaasuputkihan tulee, siinähän meillä ei ole mitään nokan kopauttamista enää. Meille on jäänyt tämä vikisijän rooli, kun isoveli on päättänyt, mitä tehdään. Siellähän se Viipurinlahdella olla möllöttää, se putken pää, sukeltamista vaan odottaa tuonne Itämereen.

Nyt on kyse vain muotoseikoista ja niistä kysymyksistä, että tulee nämä erilaiset asiat selvitettyä. Tässä selvitettävien asioiden listassa on muun muassa mainittu risteytyvät johdot. Siinä ei ole mainittu ollenkaan kaapeleita, mahdollisia kaapeleita, joita sinne tulevaisuudessa laskettaisiin tai joita on esimerkiksi Suomen ja Viron välillä. Tästä olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, tullaanko tämä asia selvittämään. Ja samoin sitten, mitä on ollut aikanaan keskustelussa, mahdollinen tunnelihanke Helsingin ja Tallinnan välillä: Onko tämä selvitettävien asioiden listassa? Miten tämä tullaan siinä huomioimaan?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea erittäin merkittävä energiahanke. Toteutuessaan se tulee turvaamaan EU:n energiansaantia ja tulee vähentämään myöskin päästöjä todella mittavalla tavalla. Hanke tulee lisäämään vakautta Itämeren piirissä, EU:n ja Venäjän keskinäinen riippuvuus, erityisesti taloudellinen riippuvuus, tulee lisääntymään. En myöskään allekirjoita epäilyjä siitä, etteikö Venäjä olisi luotettava kaasun toimittaja. Venäjä on 40 vuoden ajan toimittanut kaasua Eurooppaan vakaasti ja varmasti. (Ed. Tuomioja: Ainakin niille, jotka maksavat laskun!)

Hankkeella on tietysti ympäristövaikutuksia, ja yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa on vaadittu ympäristövaikutusten tarkkaa selvittämistä. Itse asiassa tämä ympäristönäkökulma on ainoa meidän todellinen tarttumapintamme tähän hankkeeseen. Tämä hanke on toteutettava turvallisella teknologialla.

Uskon, että tämä hanke tulee myös lisäämään meriturvallisuutta Itämerellä, koska ymmärtääkseni vaihtoehtona olisi laivaliikenteen erittäin merkittävä lisääntyminen. Tämä tulee itse asiassa vähentämään sitä ja täten lisäämään turvallisuutta.

Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos tämä olisi Euroopan unionin hanke, niin mehän käsittelisimme tätä koko ajan. Tässähän on tämä paradoksi, että muihin asioihin eduskunta pääsee huonommin käsiksi kuin niihin, joissa on Euroopan unionin aspekti, ja tämähän on eurooppalainen hanke, vaikka tässä Euroopan unioni ei olekaan mukana.

Myöskin todella toivon, että tästä putkesta ei puhuttaisi tällaisen tunnelinäkemyksen perusteella näkemättä ja ottamatta huomioon kaikkea sitä kokemusta, jota todella on kaikilta maailman meriltä aivan vastaavasta teknologiasta. Jos se nyt olisi tuttua täällä monille puheenvuoron käyttäjille, niin täältä jäisi tällainen turha kuorrutus pois. En ole kuullut missään muualla käytävän tällaisen putkihankkeen yhteydessä tämän kaltaista keskustelua kuin täällä Suomessa on käyty ja eräissä meidän naapurivaltioissamme.

Mutta olen hyvin iloinen — sanon sen nyt ihan suoraan — että tässä tapauksessa hallitus on toiminut kyllä erittäin järkevästi ja Suomen etuja vaalivalla tavalla ja korostanut sitä, että tämä ympäristökysymys on hoidettava asianmukaisesti (Puhemies: Minuutti!) käytettävissä olevan huipputeknologian keinoin. Se on kaikkien rannikkovaltioiden yhteinen intressi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Putkihan tulee, niin kuin täällä on todettu, mutta minua on käsittelyssä ruvennut kiinnostamaan se, että Suomen puolelta on sanottu, että tällä ei ole turvallisuuspoliittista merkitystä. Olen muualla ymmärtänyt vaan, että Leningradin sotilaspiirille on annettu ihan selkeä tehtävä, että nämä strategiset seikat ja turvallisuuspolitiikat pitää heidän puoleltaan tarkastella erittäin tarkasti, ja on sanottu jopa, että jos he eivät olisi sitä nyt tehneet, niin potkut olisivat saaneet.

Onko tosiaan niin, puolustusministeri Häkämies, että meidän sotilasviranomaisemme eivät taustatyössä mitenkään ole arvioineet tämän putken strategista ja turvallisuuspoliittista merkitystä? Kyllä se varmaan on tehty. Se on eri asia, miten laajasti se kytketään virallisesti ja kerrotaan, mutta toivoisin, että tätä valotettaisiin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ole niin, etteikö meidän lausunnoillamme, minkä esimerkiksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto tästä antaa, olisi vaikutusta itse tähän hankkeeseen. Sen vuoksi on syytä todeta, että sen lausunnon merkitys on todellakin suuri muun muassa sedimenttien näkökulmasta, sen näkökulmasta, miten putkilinja kulkee sitten tarkalleen ottaen Kalbådagrundin kohdalla jne. Tämän lausunnon antamiseen tulee liittää ehtoja, ja niiden ehtojen määrittely on erittäin tärkeätä. Tämä ei ole vain tuollaista muodollista keskustelua, mihinkä ed. Matikainen-Kallström viittasi.

Lopuksi kiitän ulkoministeriä erittäin hyvistä lausunnoista, oikeastaan teitä kaikkia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan totta, ulkoministerin lausuntoja on kyllä todella saanut tänä iltana ihmetellä. Kuka ihme on teidät oikein pelotellut puolikuoliaaksi? Te olette eurooppalainen ja kysymys on nimenomaan eurooppalaisesta hankkeesta, jossa Venäjä käyttää energiaa Euroopan yli. Eihän tässä ole kysymys Suomesta, vaan tässä on kysymys Euroopasta ja Euroopan ja Venäjän suhteista. Ja kuka tässä nyt ... Ei Euroopalta kysytty, sen tekivät kyllä, ihan niin kuin Molotov ja Ribbentrop aikoinaan, Saksa ja Venäjä.

Mutta olisin vain sanonut tähän asiaan, että on se kumma, että yksikään ministeri ei sano sitä, että Itämerestä todellakin tulee sotilaspoliittinen ja turvallisuuspoliittinen räjähdyspiste. (Ed. Tuomioja: Voi herran jestas!) Kaikki tutkijat Suomessa, tai ei kaikki mutta kaksi tutkijaa Suomessa, ja myös Ruotsissa ja muualla, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) sanoo, että tähän on varauduttava. Meillä ei hyväksytä tätä ajatusta, saati että varauduttaisiin sotilaspoliittiseen tilanteeseen.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan edustajien Ukkolan ja Pertti Oinosen puheenvuoroista lähden liikkeelle. On syytä palata lähtöruutuun. Mitä kansainvälinen merioikeussopimus oikein asiasta sanoo? Kun on kysymys talousvyöhykkeestä, kellä tahansa tuon sopimuksen allekirjoittajalla on oikeus laskea putkia tällaiselle talousvyöhykkeelle. Täällä keskustellaan ikään kuin se olisi jotenkin totaalisesti meidän käsissämme pohdinta siitä, saako joku laskea putkea Suomen talousvyöhykkeelle. Kyllä muuten saa. Se ei ole meidän kansallista, suvereenia, valtiollista aluetta. Muistetaan nyt vielä kertaalleen tämä seikka.

Me voimme sitten erikseen arvioida niitten talousvyöhykelain normien perusteella sitä, liittyykö tähän hankkeeseen jotain sellaista ympäristöllistä tai meriturvallisuuteen liittyvää tai sellaista taloudellista menetystä Suomen kannalta, koska meillä on oikeus niihin rikkauksiin, jos siellä meren alla jotain rikkauksia on. Me voimme näitä seikkoja pohtia, mutta emme juuri muuta. Näitä seikkoja, turvallisuuteen, meriturvallisuuteen, niihin rikkauksiin, jos niitä on siellä jnp., niitä me voimme pohtia ja niitä arvioida, (Puhemies: Minuutti!) mutta lähtökohtaisesti tilanne on se, että näillä toimijoilla on oikeus putki tuonne alas laskea.

Mitä tulee ed. Matikaisen kysymykseen siitä, miten näitten erilaisten kaapeleitten ja muiden, jos sinne jatkossa tulee, niin siellä on nytkin kaapeleita vaikka kuinka paljon. Ei niille ole tarvittu vastaavanlaista menettelyä, suostumusta, koska siinä kysymys ei ole rakennelmasta. Jatkossakin kaapeleita voi laskea, eivätkä ne tule ollenkaan valtioneuvoston suostumuksen piiriin, ei, koska ne eivät ole rakennuksia. (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) Putki on rakennus.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ajattelu tämän takana on se, että totta kai tänä päivänä energia on taloutta, se on ilmastoa ja se on turvallisuutta, kaikkia näitä asioita, mutta kun Suomi tekee ja hallitus tekee ja ympäristöviranomaiset tekevät Suomen lainsäädännön ja kansainvälisen lainsäädännön mukaan päätöstä, niin silloin se on ympäristökysymys. Minun mielestäni, kuten ed. Salolainen totesi, on erinomaista, että olemme keskustelleet eduskunnassa tästä kysymyksestä. On erinomaista, että siitä käydään julkista keskustelua, mutta minä kuitenkin peräänkuuluttaisin tiettyä malttia. En haluaisi nähdä tätä kysymystä sellaisena, että puhutaan venäläisistä sotalaivoista, puhutaan Naton suojelusta, (Ed. Pulliainen: No miksi Putin puhuu?) ikään kuin nostetaan tätä tavalla tai toisella sellaiseksi asiaksi, jota se ei ole.

Meidän analyysimme on yksiselitteinen: Meille tämä ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskinäisen riippuvuuden kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on hyvä asia. Tätä ei pidä dramatisoida, sen takia olemme ottaneet tämän päätöksen ja tulemme sen tekemään rauhallisesti ja pragmaattisesti oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Suomenlahden ja Itämeren ekologinen tila on hyvin riskialtis, ja sen takia tämä putkihanke on ympäristöllisesti ehkä merkittävämpi kuin jotkin muut putkihankkeet jossain muualla. Siksi on myönteistä, että tämän ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana toteuttamistapa on kehittynyt ympäristön kannalta huomattavasti kestävämpään suuntaan.

Vaikka tässä edustajakollegat ovat käyttäneet puheenvuoroja, jotka ennakoivat jo päätöksentekoa, niin kyllä korostan sitä, että suomalaisen lainsäädännön mukaan ympäristölupavirasto todellakin tekee vesilain ja luonnonsuojelulain mukaisen harkinnan sitten tämän itse rakentamisluvan osalta, ja tuon viraston itsenäisyyttä on syytä tässä kunnioittaa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ensiksikin ed. Tiuralle, joka näyttää poistuneen: On totta, että Yhdysvallat on ilmoittanut aikovansa korvata tämän Tšekkiin ja Puolaan aiotun ohjuspuolustusjärjestelmän tällaisilla Aegis-aluksilla, mutta en ole kyllä havainnut, että kukaan siltä taholta olisi kertonut näitä aluksia sijoitettavan Itämerelle, Pohjanmerelle kylläkin. Näin ollen sen tyyppistä intressiä ei synny kenellekään lisätä sotilaallista voimaa Itämerellä.

Mitä sitten tulee tähän kysymykseen siitä, onko arvioitu tämän kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittista merkitystä, totta kai on arvioitu, mutta se arviointi päättyy siihen, että Itämeren taloudellinen ja strateginen merkitys kasvaa, mutta on aika vaikeaa nähdä intressejä kenellekään kriisiyttää tuota kaasuputkea sen kummemmin rakennusaikana kuin sen toimiessa. Näin ollen sellaista sotilaallista vaikutusta tällä asialla ei nähdä eikä myöskään oleteta, että kenelläkään on intressiä lisätä sitä sotilaallista voimaa tämän kaasuputken takia.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tämä ympäristönäkökulma on ihan ansaitusti tullut esille, mutta näitten muitten näkökulmien rinnalle minä ottaisin kyllä esille sekä Euroopan että myös Suomen näkökulmasta tämän, millä tavoin me täällä työllisyyttä viemme eteenpäin, miten me siinä turvaamme energiansaannin. Tässä mielessä tämä on tavattoman tärkeä. Me olemme sataprosenttisesti itse riippuvaisia Venäjän maakaasusta. Se on toiminut sotien jälkeen hyvin. Kertaakaan ei ole ollut ongelmallista tilannetta lukuun ottamatta sitä tammikuuta muutama vuosi sitten, jolloin energian tarve Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa yhtä aikaa oli tavattoman suuri. Tässä suhteessa nämä vähän pelottelevat puheenvuorot siitä, että tällä olisi jotenkin tällaista ylistrategista merkitystä, minusta kyllä pitää tässä tapauksessa jättää omaan arvoonsa. Jännitystä kyllä Itämerelle saadaan, mutta sitä kyllä voi tuoda ilman tätä putkeakin.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun yhteydessä on viitattu näihin energiakiistoihin, joita Venäjän, Ukrainan ja EU:n välillä on ollut muutama vuosi sitten. Ulkoasiainvaliokunnan delegaatio, jonka mukana olin, vieraili Ukrainassa alkuviikolla, ja siellä moneen kertaan tuli esille se, että ukrainalaiset nyt katsovat taaksepäin ja toteavat, että he tulevat tekemään kaikkensa, että tällaisilta kaasu- ja energiasodilta vältyttäisiin, koska he nyt kokevat, että nämä ovat olleet heidänkin kannaltaan hyvin kielteisiä ilmiöitä. Eli energian käyttäminen tällaisena kiristyskeinona ei näytä sittenkään tuottavan kenellekään mitään hyvää, ja luulen niin, (Puhemies: Minuutti!) että tässä suhteessa on jotain opittu, enkä usko, että tätä pohjoista putkea, joka nyt tässä tulee, tultaisiin käyttämään, (Puhemies: Minuutti!) niin kuin nyt on arveltu, tällaisena kiristyskeinona ja sillä tavalla turvallisuutta uhkaavana tekijänä.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolainen on jo kahteen kertaan hallitukselta kysynyt sitä, miten tämä jatkokeskustelu aiotaan täällä myöskin eduskunnan päässä huolehtia. Mielellään kuulisimme tähän hallituksen vastauksen.

Mutta sitten kysyn ympäristöministeriltä. Täällä ovat vihreät jo selvästi profiloituneet useissa eri yhteyksissä ollessaan porvarihallituksessa mukana ympäristöpolitiikkaa vastustavaksi puolueeksi. Haluaisin nyt aivan selkeän, objektiivisen kuvan ympäristöministeriltä, kun hän katsoo tämän putkihankkeen kokonaisympäristöllistä vaikutusta. Miten te sen arvioitte? Me tunnistamme sen, että merenpohjaan tullaan tekemään tiettyjä korjausliikkeitä. Te viittasitte jo Vuosaaren satamahankkeeseen ja näimme, että yksi kolmaskymmenesosa, te laskitte tiettyjä sedimenttivaikutuksia, tulee olemaan tämän putkihankkeen vaikutus verrattuna Vuosaareen. Se on selvä vaikutus, se joudutaan tutkimaan. Mutta me näemme, että tällä vähennetään laivaliikennettä, jossa on sekä itse turvallisuuspuolta että myöskin erilaisia päästöjä, joita laivaliikenteestä tulee, ja me näemme myöskin kaasun järkevänä hiilivoimaa, ruskohiiltä, korvaavana polttoaineena (Puhemies: Minuutti!) energiatuotannossa. Jos katsoo tämän kokonaispaketin, mikä on ympäristöministerin objektiivinen kuva tämän kaasuhankkeen ympäristövaikutuksista?

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella tyytyväinen hallituksen toimintalinjaan tässä, sillä mille tahansa vaatimukselle Suomella ei ole oikeudellista perustaa. Tämänhetkinen laki Suomen talousvyöhykkeestä ei sisällä esimerkiksi oikeudellisia perusteita neuvotella korvauksista hankkeissa, joista Suomen valtiolle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi tämä hanke saattaa nousta merkittäväksi vuosikymmenten saatossa.

YK:n merioikeusyleissopimuksessa on annettu kuitenkin liikkumatilaa sellaisten asioiden sopimiseksi, joista ei itse sopimuksessa määrätä, ja minusta tätä liikkumatilaa Suomen hallituksen pitäisi paremmin käyttää. Näkisin tarpeelliseksi, että tätä Suomen talousvyöhykelakia uudistettaisiin. Kyllä tekisi mieli sanoa, että sellaista pientä suomettumisen hajua siinä tämänhetkisessä laissa on. (Puhemies: Minuutti!)

Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, oletteko ajatelleet, että tätä lakia (Puhemies: Minuutti on täysi!) voitaisiin uudistaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa on käynyt isojako. Vasemmisto ja keskusta tuntuvat varsin yksimielisesti pitävän tätä putkihanketta positiivisena sekä ilmastollisesti että myös Euroopan tulevaisuuden kannalta, mutta kokoomuksen puolelta on raju vyörytys käynnissä, jossa kylvetään hankalaa ilmapiiriä tämän hankkeen ympärille. (Ed. Nepponen: Ei pidä yleistää kyllä!) Ed. Salolainen koplaa, ed. Sasi hankkii Natoa jo Itämerelle. Siellä on kovempiakin puheenvuoroja, mutta ne tulivat ed. Ukkolalta enkä niihin mene. Ulkoministeri puhui, että hankala jako tuli Eurooppaan tämän myötä, ja se on semmoinen tarkoituksellinen vyörytys nyt käynnissä. (Ed. Kimmo Kiljunen: Ja vihreät tietysti!)

Siitä on pakko tehdä se johtopäätös, että te ette halua EU:n ja Venäjän integraation syvenemistä. Minä pidän Suomen kannalta tätä teidän tämän suuntaista linjausta erittäin vakavana asiana. Me olemme olleet pioneerina rakentamassa idän ja lännen yhteistyötä. Tämä on selvää Suomen linjan jatkamista, (Puhemies: Minuutti on täysi!) mutta ei näytä kelpaavan yhdelle hallituspuolueelle ainakaan ilman, että pitää siihen venkoilla väliin. (Puhemies: Mutta nyt on minuutti täysi!)

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että Suomen suhtautuminen on pragmaattista. Valitettavasti tämän illan aikana oma pragmaattinen suhtautumiseni tähän kaasuputkeen on kyllä murentunut täysin. (Ed. Tennilä: Onkohan sitä ollutkaan?)

Olemme yrittäneet nostaa täällä esille niitä ympäristönäkökohtia. Suomi on antamassa talousvyöhykettään, okei. Ministeri Pekkarinen sanoi, että kenellä tahansa on oikeus pistää putkea sinne, mutta me emme edes halua keskustella siitä, että kun Itämeri pilaantuu, niin miten se saataisiin edes siihen tilaan, missä se on ennen putken laskemista maahan. (Ed. Kimmo Kiljunen: Per capita Suomen maatalouspäästöt ovat suuremmat!) Tästä nimenomaan Pekkarisen lausunnosta, että kenellä tahansa on oikeus laskea putkea talousvyöhykkeelle ja Suomella ei ole mitään oikeutta vaatia mitään, ei koplata mitään, tulee mieleen, tehdäänkö täällä tällä hetkellä teatteria eduskunnan kustannuksella. Minusta kriittisen suhtautumisen ei pidä tarkoittaa sitä, että vastustaa, mutta nyt me emme edes käy keskustelua siitä, mitä Itämerelle tämän jälkeen tapahtuu.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! Jag håller med riksdagsledamot Hemming om att det är märkligt att det när man framför oro för vissa frågor, till exempel miljöfrågor, uppfattas direkt som en negativ ställning. Tvärtom håller jag med om det som har sagts här om att det ju känns redan nu som om man har kommit ganska långt redan på den vägen, att man är nära så att säga, att fatta beslut om det här, ge ett positivt utlåtande från regeringens sida. Då borde vi nu tala mera om villkoren, vilka villkor vi kan ställa för tillstånden, och det hoppas jag att minister Pekkarinen ännu kunde säga någonting om.

Täällä on puhuttu paljon turvallisuudesta, ja Suomenlahdellahan kuljetetaan jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia öljyä. Ja niin kuin tässä kerrottiin aikaisemmin, niin jos tämä kaasumäärä kuljetettaisiin tankkereilla, se merkitsisi 1 200:a tankkerikuljetusta vuodessa. Kyllä tämäkin on melkoinen turvallisuusriski. (Ed. Ukkola: Miksei mennä maata pitkin?) Tämän vuoksi kyllä sanoisin, että kyllä putki on todellakin parempi vaihtoehto, jos näitä kahta verrataan.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Tennilälle sanoisin, että olen käyttänyt kaksi puheenvuoroa täällä, joissa olen todennut, että tätä asiaa ei saa koplata mihinkään muuhun yhteyteen, mutta niin kuin täällä pääministeri ja ministeri Lehtomäki totesivat, että aina kun he neuvottelevat venäläisten kanssa, he ottavat myöskin laajemmin näitä asioita esille. (Ed. Tennilä: Totta kai!) — Aivan, ja minä olen korostanut sitä, että nyt on erinomainen mahdollisuus keskustella laajemmin myöskin näistä tavoitteista Itämeren piirissä. Tästä on ollut kysymys. — Suhtaudun myönteisesti tähän putkeen, mutta siinä täytyy ottaa tietysti näitä näkökohtia huomioon, joita sitten ympäristöviranomaiset edellyttävät. Ja todellakin minä toivon, että joku hallituksen puolelta, ehkä ministeri Pekkarinen sitten, kun nyt kysyn sitä kolmannen kerran, kertoo, mitenkä te aiotte informoida eduskuntaa jatkossa tässä asiassa.

Elinkeinoministeri  Mauri   Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Salolaisen nyt että aikaisemmin muun muassa ed. Heinäluoman esittämään ajatukseen siitä, että nyt on niin kuin oivallinen tilaisuus käydä keskustelua venäläisten kanssa Itämeren tilaan liittyvistä asioista: Minusta on nyt, mutta kaikkina muina hetkinäkin aivan yhtä oivallinen tilaisuus. Sen jotenkin korostaminen, että nyt, kun on niin kuin tämä suostumus tässä käsittelyssä, niin se antaa jotenkin niin kuin meille erinomaisen tilaisuuden, että me voimme jotenkin sillä suostumusratkaisulla niin kuin jotenkin painostaa kavereita keskustelemaan — näin se ei ole. Näin se ei ole. (Ed. Kimmo Kiljunen: Juuri näin, kiristystä!) Kaikkina vuodenaikoina ja kaikkina vuorokauden aikoina meillä pitää olla täysi oikeus ja mahdollisuus sen keskustelun käymiseen, ja sitä keskustelua me käymme kaiken aikaa. Se on käsitykseni asiasta.

Mitä tulee vielä siihen, ed. Hemming, että mihinkä meillä nyt on oikeus ja mihinkä ei, vielä kertaalleen: Tämä talousvyöhyke ei nyt vaan ole meidän suvereenia kansallista aluetta. Kannattaa nyt vielä kerran se seikka muistaa ja kannattaa muistaa myöskin se, mitä kansainvälinen merioikeusyleissopimus asiasta sanoo. Se antaa ihan todellakin, niin kuin sanoin, siteerasitte minua aivan oikein, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) oikeuden laskea putkia tuonne alas, mutta sen lisäksi meillä on kuitenkin oikeus arvioida, jos putki sinne lasketaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) menetämmekö jonkun oikeuden jonkun taloudellisen hyvän hyödyntämiseen tai onko siitä ympäristöongelmia tai turvallisuusongelmia, ja sen arvion me teemme. Se on meidän käsissämme.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Mitä Itämerelle tapahtuu ympäristöllisessä mielessä, me keskustelemme siitä kaikkien Itämeren rantavaltioitten kanssa eilen, tänään ja huomenna, koko ajan käydään tätä keskustelua. Mutta me olemme tämän prosessin aikana, näiden vuosien aikana lukuisia kertoja joutuneet eri rantavaltioille muistuttamaan siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja meillä päätökset tehdään täsmälleen Suomen lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä. Kyllä minä toivon, että lainsäädäntöorgaani itse pitää myöskin tästä lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä etenemisestä tiukasti kiinni loppuun saakka.

Mitä tulee itse näihin ympäristövaikutuksiin, niin totta kai tällä hankkeella on ympäristövaikutuksia, joita on erittäin täsmällisesti pyritty parin vuoden ajan jo arvioimaan, mutta ehkä kuitenkin voisi sanoa, että ei sellaisia fataaleja kielteisiä vaikutuksia, mitkä eivät ole voitettavissa. Edelleen on tiettyjä asioita, joihin pitää kiinnittää vielä huomiota myöskin tässä valtioneuvoston päätöksentekomenettelyssä, mutta yhtä kaikki ratkaisujakin saattaa olla löydettävissä. Ja siltä osin, kun pystytään korvaamaan laivaliikennettä, jolla jo itsessään on merkittäviä (Puhemies: Minuutti!) päästövaikutuksia, siltä osin, kun pystytään korvaamaan joitakin haitallisempia energiantuotantomuotoja, tietenkin syntyy myöskin positiivisia seurannaisvaikutuksia.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Salolaisen kysymys siitä, miten jatkossa menetellään. Tähän saakka jotkut valiokunnat ovat saaneet selvityksen siitä, missä tässä asiassa mennään, miten asiat ovat edenneet, ja nyt on tänään tämä keskustelu täällä. Miten tästä eteenpäin? Päätöksenteko, lainmukainen oikeus ja velvollisuus tämän suostumuksen suhteen on yksiselitteisesti valtioneuvostolla, ja valtioneuvosto sen päätöksen tietysti tekee. Jos eduskunnassa sen jossakin valiokunnassa halutaan vielä myöhemmin, kenties vielä myöhemmin — tässä ei kovin monta viikkoa välttämättä enää tarvita, mutta jos halutaan tässä välissä vielä — tietoa niistä perusteista kaiken sen jälkeen, kun kaikki paperit on meillä ministeriössä, niin toki ministeriöni ja itsekin olen valmis tulemaan kertomaan esimerkiksi asianomaisille valiokunnille, jotka haluavat lisää tietoa, mutta sen jälkeen päätös kyllä etenee sitten valtioneuvoston rooteliin, koska lain mukaan sillä on myöskin velvollisuus tämän ratkaisun käsittelemiseen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Anteeksi vaan, ministeri Pekkarinen, mutta kyllä minua nyt vähän hymyilyttää, että onko keskusta ihan täysin muuttunut, että te ette ollenkaan, teidän nenänne ei haista, että juuri tässä on oikea hetki keskustella näistä asioista, kun ne eivät ole moneen vuoteen edenneet sinnikkäästä yrityksestä huolimatta. Onko jotain ihan perusteellista keskustan kyvyssä käydä neuvotteluja muuttunut tässä ihan viime kuukausien aikana?

Sitten toinen asia. Tämä poliittinen puoli on kyllä erinomaisen mielenkiintoinen, että kun tätä pintaa on vähän enemmän raaputettu, niin todellakin näyttää siltä, että täällä on siis lähes koko kokoomuksen eduskuntaryhmä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Salolaista lukuun ottamatta, suurin piirtein kapinassa hallitusta, ulkoministeriä ja puolustusministeriä ja heidän arvioitaan kohtaan. Iloitsen kuitenkin siitä, että täältä vasemmalta tulee kyllä vahvaa tukea hallituksen järkevälle linjalle tässä yhteydessä ja pidämme sitä isänmaan ja Suomen etujen mukaisena. Toivomme tosin hiukan terästystä näihin ympäristöasioihin, ja olisin toivonut, että vihreät olisivat kerrankin olleet iloisia, kun koko eduskunta haluaa, että on ympäristöasia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei sille nyt voi mitään, etteikö vähän hymyilyttäisi tämä koko show, minkä arvoisat ministerit ovat saaneet aikaiseksi.

Ministeri Pekkarinen on näitten vuosien aikana, kun täällä yhteisesti 22,5 vuotta on häärätty, onnistunut politisoimaan kaiken mahdollisen, lusikankin tuolla kuppilassa. (Naurua) Mutta nyt te absorboitte kaiken politiikan, kun se politiikan teon paikka olisi olemassa. Olette uskomaton kameleontti ja kaikella kunnioituksella, ei mitään loukkaavaa siinä.

Mutta jännittävää on seurata ministereitä: Jos on kuapeli, niin kuapeli suap olla, mut kuhan putkoo tulloo, niin ei sua tullakkaan, taikka tulloo kuitenkin, mutta se on sitten sama asia, tai se ei ole sama asia. Ei tässä pysy enää millään mukana.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb totesi tuossa aikaisemmin, ettei Ruotsin suhtautumisessa tähän putkeen ole ollut Suomeen verrattuna nähtävissä juurikaan eroa, mutta ainakin ulospäin yksi selkeä ero on Ruotsin osalta ollut suhtautuminen turvallisuuteen ja turvallisuusnäkökulman korostaminen. Tähän mennessä tehdyt arvioinnit ovat luku sinänsä, eikä kukaan ole sitä kiistänyt, etteikö kaasuputki vahvistaisi Itämeren alueen strategista merkitystä ja kansainvälistä painoarvoa. Olisin kysynyt ehkä vähän epäsuoremmin kuin ed. Sasi: Otetaanko alueen strategisen painoarvon lisääntyminen jatkossa vahvemmin huomioon, mitä tulee esimerkiksi Suomen ja Ruotsin asemaan suhteessa Natoon?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hämmästyttää tämä turvallisuuskeskustelu. Ensinnäkin pitää kysyä, kumpi on turvallisempi, putki maan päällä vai putki keskimäärin 40 metrin syvyydessä meren alla, ja jos energiaa kerran kulkee, kumpaan tarvitaan niitä sotalaivoja enemmän suojelemaan, niihin öljy- ja kaasutankkereihin vai siihen putkeen, joka kulkee siellä 40 metrin syvyydessä. Täällähän ovat käsitteet aivan päin mäntyä. (Ed. Tennilä: Aivan!)

Toinen asia on sitten se, että me elämme markkinataloudessa, täällä on oikeus yhtiöitä perustaa. Kysymyksessä on sveitsiläinen yhtiö. Jos se anoo lupaa, niin ei kai voi mennä kiristämään kolmatta osapuolta, oikeusvaltiossa, että tämä kolmas osapuoli saa luvat, jos suostuu johonkin. Ihmettelen, että entiset perustuslakivaliokunnan puheenjohtajatkin tällaisia täysin populistisia, etten sanoisi pölhöpopulistisia, lausuntoja tästä asiasta antavat.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu on ollut hyvää siltä osin, että olen vahvistanut mielipidettäni, että tämä on turvallisuuden ja ilmaston kannalta mitä parhain ratkaisu — kiitos sen keskustelun. Ymmärrän yhä paremmin saksalaisten mielipiteen siitä, miksi Suomi ei ole tässä mukana, koska jo tällä hetkellä sataprosenttisesti meidän kaasumme tulee Venäjältä ja olisimme näin saaneet myöskin lisäpointin tästä.

Hyötynä, mikä tästä tulee, muun muassa Kaakonkulmalle, ovat tietenkin ne työllisyysvaikutukset. Olen ollut hyvin iloinen siitä, että kymmenien miljoonien investoinnit on myöskin tehty. Toivoisin, että tätä osaamista ja tätä hyötyä voitaisiin hyödyntää myöskin tulevaisuudessa. Nämä investoinnit sille rakennemuutosalueelle ovat aivan toista kuin muun muassa huomenna lisäbudjetissa hallituksen toimesta pois otettavat investoinnit.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua pikkuisen kyllä hämmentää ed. Tennilä ja ed. Heinäluomakin, se että täällä niputetaan kokoomuslaiset vastustamaan hanketta. Totesin heti alkuun, kuinka tärkeä se on sekä Euroopalle että Venäjälle, ja Suomi on hoitanut hyvin tämän asian.

Mutta en voi välttyä siltä, että kansalaiset ovat olleet hämmentyneitä. Tämä keskustelu on nyt äärimmäisen hyvää. (Eduskunnasta: Populismi on ollut hämmentävää!) — Ei tässä ole mitään populismia. — Ministerit ovat asiallisesti vastanneet myöskin turvallisuutta koskeviin kysymyksiin, jotka ovat kansalaisten taholta nousseet esiin, eikä niissä tarvitse nähdä mitään mörköjä. Suomi hoitaa hyvin myöskin aluevalvonnan ja merivalvonnan, ja se on hyvä myöskin kansalaisille tuoda esiin, mutta ne ovat kuitenkin kysymyksiä, jotka on joka päivä hoidettava.

Toivottavasti hanke menee hyvää vauhtia eteenpäin. Se vahvistaa myöskin meidän ja Venäjän välistä yhteistyötä rajanaapureina. Vielä peräänkuulutan: toivottavasti myöskin Venäjä lähtee mukaan tähän merivalvonnan kokonaisuuteen, mikä olisi äärimmäisen tärkeää (Puhemies: Minuutti!) myöskin ihan puhtaan merivalvonnan kannalta, kun niin paljon aluksia liikkuu.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallituksen ministereitä näistä puheenvuoroista, joita olette illan aika käyttäneet, voin niihin yhtyä. On erittäin tärkeää, että pidätte tätä kaasuputkihanketta ympäristökysymyksenä.

Sen sijaan en voi olla hämmästelemättä sitä salin toista siipeä, jossa on aivan erilainen käsitys kuin hallituksen aitiossa. Näyttää siltä, että katsomossa halutaan nyt lietsoa outoja uhkakuvia ja pitää yhteistyön tiivistämistä suurena uhkana. Täällä illan aikana olemme kuulleet jo suomettumisesta, olemme saaneet pyyteitä siitä, että pitäisi vaatia koplausta, on peloteltu venäläisillä univormuilla ja on jopa vaadittu Natoon liittymistä. Minusta politiikkaa ei tule tehdä Venäjä-vastaisuutta lietsoen. Venäjälle Itämeri on tärkeä reitti Eurooppaan, (Puhemies: Minuutti!) eikä meillä ole mitään syytä seisoa Venäjän ja Euroopan tiellä, jos siihen ei ole ympäristöllistä syytä.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kyllä käytetty aika erikoisia puheenvuoroja, joista voisi johtopäätöksenä vetää, että on jonkunlaisia russofobisiakin katsantokantoja. Pelkoa lietsotaan, ja tuleepa mieleen, onko myöskin tavoitteena se, että koko maakaasu ei tulisi ruokkimaan tätä Euroopan energiahuoltoa, vaan tulisivat ne muut vaihtoehdot vahvemmin esiin, kuten ydinvoima, jota kokoomus täällä erittäin vahvasti ajaa. Sekin tästä keskustelusta yhtenä aspektina heijastuu.

Edelleen haluan todeta sen, että tämä kyllä yhdistää eurooppalaisia, yhdistää Itämerta ja yhdistää erilaisia alueita ja tekee sen taloutta elvyttävällä tavalla.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle: Kyllähän Suomella on tässä statistin rooli. Se kaasuputki tulee, sehän on ihan selvä asia. Sehän on siellä jo valmiina, ja odotetaan vaan, että Suomi antaa myöntävän vastauksen.

Mutta, ministeri Pekkarinen, ette vastannut aikaisempaan kysymykseeni siitä, onko näissä selvityksissä otettu ja tullaanko niissä ottamaan huomioon tämä mahdollinen, joskus ehkä tulevaisuudessa toteutuva — tai sitten ei — tunnelihanke Helsingin ja Tallinnan välillä, koska sehän myöskin vaikuttaa näihin erilaisiin seismisiin asioihin, se on yksi tärkeä asia. Samoin on kysymys liittyen näihin mahdollisiin kaapeleihin, joita sinne lisätään. Minä en puhunut siitä, että Suomen pitäisi antaa niihin lupa, vaan siitä, miten ne mahdollisesti otetaan huomioon näissä ympäristöselvityksissä. Siitä minä kysyin, en siitä, pitääkö Suomen tai saako Suomi antaa lupia jonnekin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata tähän lähtöruutuun, ed. Matikainen-Kallström. Nimittäin jos Suomen valtioneuvosto ei tee sitä positiivista päätöstä tai jos Länsi-Suomen ympäristökeskus ei puolla tätä hanketta eikä anna vesilain mukaista ympäristölupaa, niin sitä putkea ei rakenneta. Sitten se jää sinne Viipurinlahden pohjukkaan. Tämä on lähtökohta ja totuus. Tämän tietää myös ministeri Pekkarinen, vaikka hän sanookin, että kuka tahansa saa rakentaa putkia talousvyöhykkeelle, mutta ei saa rakentaa, kuten ei tässäkään tapauksessa, jos ei ole sitten sitä vesilain mukaista lupaa. Uskon, että meidän ympäristöasiantuntijamme tulevat punnitsemaan sen luvan erittäin tarkoin. Jos he antavat luvan, niin myöskin lupaan tullee ehtoja, jotka vielä pystyvät sitä hanketta viemään enemmän ekologiseen suuntaan.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kaasuputkihankehan on sillä tavalla pragmaattinen kysymys, että Eurooppa tarvitsee energiaa, Venäjällä on toimittaa energiaa. Siinä mielessä voidaan sanoa, että tämän erittäin merkittävän hankkeen toteuttaminen on parhaimmillaan jopa rauhanprojekti. Siinä mielessä minä ajattelen, että ne johtopäätökset, joihinka hallitus on päätynyt, ovat kaikella tavalla kannatettavia.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän hyvin matalaotsaisena sitä keskustelua, missä lähdetään yksinkertaistamaan, että jos nostaa tämän kaasuputken ympäristövaikutukset esiin, niin se olisi automaattisesti russofobista putken vastustamista. Tästä ei ole kyse. Minä ainakin omalta puoleltani haluan pelkästään kyseenalaistaa sitä prosessia, miten me huolehdimme Itämeren, en voi sanoa puhtaudesta, mutta edes siitä tilasta, mikä meillä on tällä hetkellä. On hyvin ikävää, että tämä keskustelu on jäänyt kokonaan syrjään tässä. Me emme ole osoittaneet mitään keinoja, koska ei ole haluttu koplata, on haluttu olla niin pragmaattisia. Millä me olisimme mitenkään taanneet, että Itämerestä olisi huolehdittu? Ei minulla ole mitään syytä vastustaa tätä kaasuputkea, ja uskon, että sama pätee hyvin moneen kollegaani tällä puolella salissa, mutta haluaisimme nähdä ne toimenpiteet, millä Itämerestä huolehditaan siitäkin huolimatta, että tämä putki tulee sinne ja se myllää sen merenpohjan ja ne sedimentit lähtevät liikkeelle.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En vastusta putkihanketta, mutta en usko hetkeäkään ja toivon, että ette usko tekään, ministerit, siihen, etteikö Venäjä lisäisi sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä putken valmistuttua. Kysyisinkin teiltä, ministeri Häkämies: Kuinka suhtaudutte siihen, että Suomen huoltovarmuus riippuu siitä, että Itämerellä on Suomen kauppalaivastolle vapaa kulku?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin arvokasta, että voidaan puhua tämän putken yhteydessä sekä ympäristö- että turvallisuusvaikutuksista, enkä pidä minään ihmeellisenä sitä, että analysoimme myöskin Itämeren turvallisuustilannetta nyt ja tulevaisuudessa osana eurooppalaista turvallisuuskehitystä ja mietimme, miten energiaratkaisut siihen vaikuttavat.

Mutta en voi yhtyä yhteen asiaan, jonka ministeri Pekkarinen täällä sanoi. Hän ikään kuin pelkäsi koplaamista tai tämän keskustelun yhdistämistä jonkinlaiseen ehdollistamiseen. Minä olen hirveän huolissani ylipäätään Suomenlahdella, Itämeren alueella tehtävistä suurista rakennushankkeista. Otan silloin esimerkiksi Primorskin satamahankkeen, Ost-Lugan, erilaiset hankkeet, joita on Venäjällä, esimerkiksi Sosnovyi Borin laitosten uudistamisen, ja silloin näiden hankkeiden rajat ylittävät ympäristövaikutukset ja niiden arvioinnin. Nyt kysytään juuri näitä mekanismeja, miten näitä vaikutuksia arvioidaan. Siinä mielessä esimerkiksi ehdotuspyyntö siitä, että Venäjä olisi aktiivisempi osapuoli Espoon sopimuksessa ja ratifioisi sen, olisi nyt erittäin paikallaan tässä yhteydessä.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut kysyä puolustusministeriltä miinojen raivaamisesta kyseisellä putken alueella. Sain juuri ilmoituksen, että Helsingin käräjäoikeus kielsi tänään Nord Streamia räjäyttämästä miinoja merivaltausalueella, eli tässä on kyse tästä erään suomalaisen liikemiesryhmän kaivoshankkeesta.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut tässä täsmälleen kansainvälisten sopimusten ja oman lainsäädännön mukaan. Täällä jotkut edustajat ovat kyseenalaistaneet, onko ympäristöasioita huomioitu. Mielestäni tämä vähättelee suomalaisten ympäristöviranomaisten työtä. Suomen ympäristöviranomaiset ovat tehneet tässä parin vuoden aikana hurjan urakan vahtiessaan, että tämä homma menee ympäristövaikutuksista annetun lain mukaan sekä Espoon sopimuksen mukaan. Tiedän, että yhtiöltä, joka on luvan hakija, ei siis Venäjän valtio, on vaadittu tuhansia sivuja lisää selvityksiä eri kierroksilla, kun tätä hanketta on haluttu aina tarkemmin ja tarkemmin syynätä ja sen ympäristövaikutuksia etukäteen arvioida. On positiivista, että myös Venäjä valtiona on toimittanut kaikki Espoon sopimuksen mukaiset asiakirjat, mitä Suomi on heiltä pyytänyt. Senpä takia (Puhemies: Minuutti!) on vähättelevää sanoa, että ympäristövaikutuksia ei olisi arvioitu riittävästi.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nord Stream -putkea tarvitaan, ja se on tärkeä eurooppalainen projekti. Kuitenkin täytyy sanoa, että tällä hetkellä neuvottelut venäläisten kanssa mistä tahansa asiasta takkuavat pahemmin kuin vuosikymmeniin. Kyllä tätä tilannetta pitäisi jollakin tavalla pyrkiä hyödyntämään siinä suhteessa, mikä on kohtuullinen vaatimus, että Venäjä sidotaan paremmin Itämeren puhdistamiseen kohtuullisilla keinoilla. Tätä momentumia pitäisi mielestäni hallituksen kyllä käyttää. Todetaan, että jotta me voimme markkinoida asiaa omille kansalaisillemme, niin tulkaa tässä asiassa vastaan, ja tämä pitäisi hyödyntää.

Toinen asia on se, että meidän pitää ymmärtää myöskin Baltian maitten energiaturvallisuutta. Aitoja ongelmia syntyy siinä suhteessa, kun Ignalinan voimala joudutaan sulkemaan. Tietysti voisi vielä miettiä sitä, voitaisiinko sille antaa jonkin verran jatkoaikaa. Jos jatkoaikaa ei anneta, niin meidän pitäisi mielestäni vakavasti miettiä sitä, pitäisikö Suomen tulla Baltian maita vastaan sillä, että pyydettäisiin se neljäs ydinvoimahakemus ja tehtäisiin balttien kanssa vielä sitten neljäs ydinvoimala yhdessä, jolla turvattaisiin ja tehtäisiin (Puhemies: Minuutti!) uusi voimajohto vielä Baltiaan, Viroon ja sitä kautta turvattaisiin sitten sähkön saanti tällä alueella.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai kaasuputki tulee. Kun sen on kerta Venäjä päättänyt rakentaa, niin se rakentaa ja sillä siisti. Sen sijaan meidän täytyy ymmärtää yksi asia: Energian avulla Venäjä kasvattaa omaa suurvalta-asemaansa. Tämän päätöksen avulla Venäjä jakoi Euroopan unionia osiin. Tämän päätöksen avulla Venäjä haluaa kontrolloida Itämerta. Jos me tämän ymmärrämme ja annamme luvan, niin mikäpä siinä.

Mutta minä toivon, että nyt edes ymmärtävät siellä hallituksessakin, että ei tässä ole mistään hyväsydämisyydestä kysymys, vaan kysymys on siitä, että Venäjällä on omat pyrkimyksensä ja ne pyrkimykset täytyy ymmärtää. Se maanpäällinen kaasuputki olisi tullut maksamaan kolmasosan siitä, mitä tämä kaasuputki, joka rakennetaan meren alle. (Puhemies: Minuutti!) Valitettavasti siellä maalla vaan oli Liettuaa, Latviaa ja Viroa, jotka ovat ikäviä naapureita.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Jag ber att få tacka utrikesminister Stubb för svaret, vilket ju var betryggande, men det jag egentligen ville veta var om Finland klarar av sin skyldighet att övervaka Ålands demilitariserade och neutraliserade ställning som man ju ska.

Det här är kanske snarare en fråga för försvarsministern. Det är den här övervakningsaspekten som jag vill ha belyst. Kan den här ökade fartygstrafiken i samband med till exempel sabotage- och terroristövervakning bli problem när det ändå är så nära som 35 kilometer från det åländska territorialvattnet? Kan det här då i sin tur ge säkerhetspolitiska impilikationer?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut hyödyllinen ja tarpeellinen. Kaikesta huolimatta en minä tulkitse sitä niin, että tässä mielipiteet nyt kovin dramaattisesti eroaisivat salin eri puolilla muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta tämä iso linja näyttää olevan selvä. Tässä on kysymyksiä, jotka on hyvä nostaa esille. Niin kuin totesin edellisessä puheenvuorossani, ei ole nähtävissä, että se lisäisi sotilaallista aktiviteettia Itämerellä, mitä on pelätty. Mutta turvallisuuspolitiikkaan tällä on vaikutuksia, ja ne ovat pääsääntöisesti positiivisia. Ne lisäävät Euroopan integraatiota ja sillä tavalla luovat juuri sellaista laajaa turvallisuutta, (Puhemies: Minuutti!) jota Suomen puolelta on pidetty toivottavana ja tarpeellisena kehityksenä Euroopassa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta, niistä eväistä monista, mitä tämä on tullessaan tuonut. Muutama kommentti kuitenkin vielä ihan muutaman viimeisen minuutin aikaan esitettyihin puheenvuoroihin.

Ensinnäkin vielä kertaalleen: Suomen ministerit, erittäin monet ministerit ja hallitus in corporekin eri tilanteissa varmasti ovat käyneet ja käyvät dialogia Venäjän kanssa Itämeren tilaan liittyvistä asioista. Se on ilman muuta selvä se. Mutta kun täällä jotkut, esimerkiksi ed. Pulliainen, sitä ihmettelivät, miten se tämä Pekkarinen nyt suhtautuu tähän, pitäisikö sen tässä tilanteessa, missä tällä hetkellä ollaan, jotenkin koplata näitä asioita yhteen: vielä kerran, ed. Pulliainen, näin totisesti en aio tehdä. Tilanne on se, että nämä paperit ovat minun pöydälläni tällä hetkellä, minun ministeriöni valmisteltavana, ja kun hakemus on lähtenyt, kun hakijat ovat hakemuksensa jättäneet, hakemusehdot, mitkä ne ovat, millä hakemus tehdään, ne ovat laissa määritellyt. Kesken tämän käsittelyprosessin, josta vastaan ministeriöni osalta valtioneuvostolle, en lähde kesken tämän keskustelun sanomaan venäläisille, että mutta kun ne Kaliningradin jätevedet ovat siellä siinä ja siinä kunnossa tai että se Espoon sopimus, ette ole sitä vielä kirjoittaneet alle jnp. Korostetusti tässä tilanteessa jos joskus ei ole aihetta käydä tällaista keskustelua mielestäni juuri silloin, kun ne paperit ovat sen päätöksentekijän pöydällä. Näin minä ymmärrän ministerin roolin tämän tapaiseen tehtävään. Aivan vakavasti sanottuna näin. Se ei ollenkaan poista sitä kaikkinaista kanssakäymistä ja kaikenaikaisen keskustelun käymistä venäläisten kanssa Itämeren ympäristön tilaan liittyvissä asioissa.

Mitä tulee, ed. Matikainen-Kallström, tähän kysymykseen Suomenlahden alittamisesta, aikaisemmin jo kerroin, että tässä yhteydessä arvioidaan ne erilaiset taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuudet, mitä Suomenlahdella meillä voisi olla, ja haittaako tämä putki niitä hyödyntämismahdollisuuksia. Lähinnä liikenne- ja viestintäministeriö on se, joka arvioi, onko jotain liikenteeseen liittyvää sellaista, joka nyt pitäisi ottaa huomioon. Minun muistissani ei ole, että sieltä tulleissa lausunnoissa olisi millään tavalla kajottu tähän kysymykseen, teidän esille ottamaanne kysymykseen. Tämä oli minulle ainakin ihan uusi asia. Huomenna ehkä saan tarkemmin selvää, onko liikenneministeriössä kuitenkin jotain tällaisia ajatuksia.

Aivan viimeinen asia vielä nyt liittyy siihen, mikä on tämän suostumuksen rooli suhteessa vesilain mukaiseen päätökseen, ratkaisuun. Vielä kerran, suostumus on tämän kansainvälisen meriyleisoikeussopimuksen pohjalta tehtävä ratkaisu, jota kansallinen talousvyöhykelaki säätelee, ja niistä raameista nämä meidän suostumusratkaisumme suuntaan taikka toiseen tullaan tekemään. Ja ne seikat, jotka tässä yhteydessä otetaan huomioon: Siellä voi olla sellaisia seikkoja, jotka estävät positiivisen ratkaisun tekemisen tuosta suostumuksesta. Jos siellä on jotain sellaista aineellista hyvää, minkä hyödyntäminen rajoittuu, jos suostumus annettaisiin, se olisi erittäin tärkeä seikka, tai jos hankkeeseen liittyy suuria ympäristöuhkia jnp. Nämä kaikki arvioidaan. Ei se ole tässä mielessä ilman muuta tehtävä positiivinen päätös, mutta lähtökohtaisesti kellä tahansa on (Puhemies: 3 minuuttia!) oikeus laskea putkia tuonne alas. Sen jälkeen sitten tulee sen prosessin vaihe, jossa vesilain mukainen päätöksentekijä elikkä ympäristölupavirasto arvioi, voidaanko sen varsinaisen rakennushankkeen osalta antaa lupa tai päätös, että se itse rakennushanke voidaan siellä aloittaa. Tämä vaihe tulee järjestyksessä tämän suostumuksen jälkeen niistä syistä, mitä ed. Pulliaiselle vähän aikaisemmin täällä vastasin.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti ensimmäinen huomio. Minun mielestäni tämä on ollut erinomainen keskustelu. Täällä on tullut paljon uusia näkemyksiä, paljon erilaisia näkemyksiä tästä kaasuputkihankkeesta, ja sen takia se oli osoitus siitä, minkä takia oli hyvä, että tämä keskustelu käytiin. Minä toivon, että me voimme jatkaa tätä keskustelua ulkoasiainvaliokunnan kanssa illallisella noin puolen tunnin päästä.

Toinen huomio: Suomen linjahan tässä on selkeä. Eli me tuemme tätä hanketta, jos se voidaan toteuttaa turvallisesti ja ympäristökestävästi. Siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse.

Kolmas ja viimeinen huomio: Minä haluaisin kuitenkin nähdä tämän enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Minä haluaisin nähdä sen tuplamahdollisuutena. Ensimmäinen mahdollisuus on syventää yhteistyötä Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Tätä yhteistyötä tarvitaan. Mitä syvemmälle me voimme integroida Venäjän Euroopan unionin rakenteisiin ja länteen, sen parempi. Toinen mahdollisuus on se, että me lähdemme nyt ihan tosissaan luomaan yhtenäisempää eurooppalaista energiapolitiikkaa. Jos tämän kaiken keskustelun seurauksena on nämä kaksi asiaa, minun mielestäni tämä hanke on ollut erinomainen.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kolmannen kerran totean, että yva-prosessin aikana tämän hankkeen toteuttamistapa on muuttunut huomattavasti ympäristön kannalta paremmaksi ja tällä tavalla, ed. Hemming, muun muassa Itämeren tilasta huolehditaan. Esimerkiksi Helcomin piirissä ja myös kahdenvälisesti jatketaan koko ajan keskusteluja myös Venäjän kanssa siitä, mitä toimenpiteitä Itämeren tilan parantaminen edellyttää. Me ilman muuta jatkamme keskusteluja myöskin siitä, miten tätä Espoon sopimuksen ratifiointia voitaisiin Venäjällä viedä eteenpäin. Tähän mennessä he ovat todenneet, että oma kansallinen lainsäädäntö sen estää. Jollei Espoon sopimuksen ratifiointi ole mahdollista, on ehkä syytä katsoa, mikä on sitten se struktuuri, jonka puitteissa näitten isojen hankkeitten, jotka mainitsitte, ed. Haavisto, kansainvälistä yva-prosessia voidaan parantaa.

Viimeisenä, puhemies, totean, että ympäristölupavirasto on muutama päivä sitten myöntänyt 28 sotatarvikkeelle tämän miinanraivausluvan ja myöntänyt myöskin välittömän toimeenpanoluvan ja toteaa omassa lausunnossaan, että kokonaisuutena arvioituna hankkeesta aiheutuvat haitat eivät ole merkittäviä, siis miinanraivaukseen liittyen, eli sillä tavalla brittiläisen yrityksen toimesta tämä miinanraivaus lähtee käyntiin.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Useampikin kysymys.

Ensinnäkin ed. Nauclérille: Suomi vastaa vesiensä valvonnasta tulevaisuudessa ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Siinä mielessä Ahvenanmaalla voidaan varmasti olla rauhallisin mielin.

Ed. Mäkelälle: Miten Suomi ja Ruotsi ikään kuin tekevät yhteistyötä? Me olemme kehittäneet tämän meritilannekuvan, ja nyt se on nostettu EU:n tasolle, ja Suomi on tarjonnut sitä Venäjälle. Sen idea on juuri tarjota reaaliaikainen meritilannekuva, jolla pystytään ennalta ehkäisemään esimerkiksi kasvavan öljyliikenteen aiheuttamat onnettomuusuhat.

Ed. Pentti Oinoselle: Millä turvataan meriliikenne huoltovarmuuden näkökulmasta? Suomi on tunnetusti saari ja näin ollen riippuvainen merikuljetuksista. Parhaiten se turvataan sillä, että Itämerelle ei kriisiä tule, eli se on se keskeinen tavoite. Muutoin kuljetukset tulevat ongelmalli-siksi.

Viimeiseen kysymykseen näistä miinoista: Itämeren pohjassa on valtavasti miinoja, ja Nord Stream vastaa miinojen kartoituksesta ja myös siitä räjäytystyöstä, josta ympäristöministeri totesi juuri, että lupa on myönnetty. Puolustushallinto sitten avustaa yhtiötä tässä miinakartoituksessa ja miinojen räjäytyksessä.