Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotan vesiliikenteen
promillerajan alentamista puoleen promilleen. Nykyisen lainsäädännön
mukaan vesiliikennejuopumuksen promilleraja on siis 1, joka on hyvin
lähellä tieliikenteen törkeän
rattijuopumuksen rajaa.
Pitkäaikaisten tilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain
keskimäärin lähes 200 henkilöä,
siis vuosittain lähes 200 hukkumistapausta. Tänä vuonna
elokuun loppuun mennessä hukkuneita oli 110 henkilöä.
Useiden vuosien tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin
45 prosentilla vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on
menneisyydessään myös rattijuopumustuomio.
Herra puhemies! Veneilyonnettomuuksissa kuolleista miehistä 80
prosentilla on ollut alkoholia veressään, siis
peräti 80 prosentilla. Nykyisellään myös
nuorehkoilla naisilla alkoholi liittyy hukkumisiin samalla tavalla
kuin miehilläkin. Onkin syytä muistaa, että tilastot
eivät edes kerro koko totuutta alkoholin osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin.
Kirjaukset tilastoihin tehdään näet vesiliikenteessä voimassa
olevan 1 promillen rajan ylittyessä.
Alkoholilla on osuutta noin kahdessa kolmasosassa kuolemaan
johtaneista veneilyonnettomuuksista. Lieväkin humalatila
lisää onnettomuusriskiä arviointikyvyn,
reaktionopeuden ja liikkeiden hallinnan heikkenemisen myötä.
Onnettomuusriski on kaksinkertainen kahden keskioluen, siis kahden
keskioluen, jälkeen ja kymmenkertainen viiden kuuden oluen
nauttimisen jälkeen.
Myös erilaisten huumaavien ja väsyttävien lääkkeiden
käyttö moninkertaistaa onnettomuusriskin. Alkoholia
nauttineet eivät useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä itse,
ja arviointikyvyn puute aiheuttaa turhien riskien ottamista. Venettä kuljetettaessa
tai veden varaan jouduttaessa vähäinenkin alkoholimäärä on
kiistatta riski. Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet
eivät kuitenkaan ole vähentyneet viime vuosina
toivotulla tavalla.
Vesiliikenteen promillerajan alentamista ei ole aiemmin haluttu
hyväksyä sen vuoksi, että suuri yleisö muka
vastustaisi veneilyn promillerajan laskemista. Tutkimusten mukaan
kuitenkin lähes kolme neljästä suomalaisesta
laskisi nykyistä 1 promillen rajaa. Puolet kannattaa promillerajan
laskemista samalle tasolle kuin autoilijoitten rattijuopumusraja
ja neljännes on nollatoleranssin kannalla. Suomalaisten
on vaikea ymmärtää, että venettä saa
ohjata tuntuvasti enemmän alkoholia nauttineena kuin autoa.
Herra puhemies! Promillerajan laskemisesta tekemiäni
lakialoitteita on aiemmin vastustettu erityisesti sen vuoksi, ettei
promillerajaa vesillä kyetä valvomaan riittävästi,
tai tätä on käytetty siis perusteluna
vastustukselle. Lainsäädännöstämmehän
suuri osa on kuitenkin sellaista, että sitä ei
voida aukottomasti valvoa, eikä näin aina taida
itse asiassa olla tarkoituskaan. Suomessa on paljon kansalaisten
toimintaa ohjaavia ja rajoittavia säädöksiä,
joiden noudattamista valvotaan vain satunnaisesti. Pelkällä olemassaolollaan kuitenkin
lait täyttävät ennalta estävää tarkoitustaan.
Ajatus yleisestä lainkuuliaisuudesta pitää jo sinällään
sisällään ajatuksen, että kansalaiset
jättävät tekemättä sellaisen
teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä kielletty
ja rangaistava, vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa
lain noudattamista.
On myös hyvä muistaa, että poliisin
nykyisellä valvonnalla voidaan yhtä hyvin valvoa
myös alemman promillerajan noudattamista. Jotta poliisin
valvontatyö sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti,
tulisi valvontaveneisiin hankkia tarkkuusalkometrit. Tekniikan kehittymisen
ja myöskin tarkkuusalkometrien halventumisen vuoksi tähän
on nyt ihan hyvät mahdollisuudet.
Samaan aikaan kun alkoholin kulutus on kasvanut, vesiliikenne
on hurjasti vilkastunut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana moottoriveneiden
määrä Suomessa on lisääntynyt
sadallatuhannella veneellä. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien
ennaltaehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada
alennettua vesiliikennejuopumuksen promilleraja yhdenmukaiseksi tieliikenteen
puolen promillen rajan kanssa. Ei ole mitään perusteita
sille, että promilleraja on vesillä erilainen
ja korkeampi kuin tieliikenteessä. Promillerajan laskeminen
on tehtävä ennen ensi kevättä,
ennen uuden veneilykauden alkua. Tätä vaatii vesillä liikkumisen
turvallisuus sekä myöskin yleinen mielipide.
Lisäksi on pidettävä huoli siitä,
että vesiskoottereilla ja muilla niihin rinnastettavilla
moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla
liikkuminen tulee liittää vesiliikennejuopumusta
säätelevän lainsäädännön
piiriin, missä se ei tällä hetkellä ole.
Herra puhemies! Vielä lopuksi, lähtökohtana pitäisi
olla raittiuden ja sääntöjen noudattamisen kaikessa
liikenteessä, myös vesiliikenteessä. Promillerajan
alentamisella voitaisiin pelastaa vuosittain aivan varmasti useita
ihmishenkiä. Samalla myös selkeästi osoitettaisiin
ruorijuopumuksen olevan rikos, täysin rattijuopumukseen verrattavissa
oleva teko.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on tehnyt hyvän
lakialoitteen. Se on myös hyvin perusteltu, siinä on
yksityiskohtaista tietoa nykytilanteesta, myös ihmisten
näkökulmia on avattu tähän.
Toteaisin, että tämä historiallinen
tapa tavallaan, että voi olla alkoholin vaikutuksen alaisena ja
samalla kuljettaa vesikulkuneuvoa, on kestämätön.
Sitä on selitetty muun muassa siten, että joskus
aikaisemmin on pitänyt olla tilaisuus ottaa se yksi grogi
tai kaksi, että pysyy ikään kuin lämpimänä.
Tämähän ei tietysti fysiologian näkökulmasta
edes ole oikein. Alkoholin käyttö lisää lämmönhukkaa
ihmisessä, jotenka tämäkin on täysin
vanhentunut ja vääristynyt peruste.
Tämä esityksen mukainen vesiliikennejuopumustaso,
että se olisi 0,5 promillea, on mielestäni perusteltu.
Täydellinen nollatoleranssi on ehkä vähän
sama asia kuin on tupakkapuolella, että alkaa paras olla
hyvän vihollinen. Silloin liian pitkälle meneminen
ei välttämättä johda hyvään, vaan
sieltä tulee jo sitten muita asioita vastaan. Eli tässä kohdin
pidän tätä ed. Hemmilän lakialoitetta
62/2009 vp hyvänä.
Toivon, että nämä lakialoitteet todella
aiheuttaisivat enemmänkin keskustelua kuin sen, että me
täällä kaksistaan olemme.
Keskustelu päättyi.