Täysistunnon pöytäkirja 89/2009 vp

PTK 89/2009 vp

89. TORSTAINA 8 LOKAKUUTA 2009 kello 16.03

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki rikoslain 23 luvun 5 §:n muuttamisesta

 

Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotan vesiliikenteen promillerajan alentamista puoleen promilleen. Nykyisen lainsäädännön mukaan vesiliikennejuopumuksen promilleraja on siis 1, joka on hyvin lähellä tieliikenteen törkeän rattijuopumuksen rajaa.

Pitkäaikaisten tilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin lähes 200 henkilöä, siis vuosittain lähes 200 hukkumistapausta. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä hukkuneita oli 110 henkilöä. Useiden vuosien tarkastelujaksolla voidaan todeta, että noin 45 prosentilla vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä on menneisyydessään myös rattijuopumustuomio.

Herra puhemies! Veneilyonnettomuuksissa kuolleista miehistä 80 prosentilla on ollut alkoholia veressään, siis peräti 80 prosentilla. Nykyisellään myös nuorehkoilla naisilla alkoholi liittyy hukkumisiin samalla tavalla kuin miehilläkin. Onkin syytä muistaa, että tilastot eivät edes kerro koko totuutta alkoholin osuudesta vesiliikenneonnettomuuksiin. Kirjaukset tilastoihin tehdään näet vesiliikenteessä voimassa olevan 1 promillen rajan ylittyessä.

Alkoholilla on osuutta noin kahdessa kolmasosassa kuolemaan johtaneista veneilyonnettomuuksista. Lieväkin humalatila lisää onnettomuusriskiä arviointikyvyn, reaktionopeuden ja liikkeiden hallinnan heikkenemisen myötä. Onnettomuusriski on kaksinkertainen kahden keskioluen, siis kahden keskioluen, jälkeen ja kymmenkertainen viiden kuuden oluen nauttimisen jälkeen.

Myös erilaisten huumaavien ja väsyttävien lääkkeiden käyttö moninkertaistaa onnettomuusriskin. Alkoholia nauttineet eivät useinkaan huomaa suorituskykynsä heikentymistä itse, ja arviointikyvyn puute aiheuttaa turhien riskien ottamista. Venettä kuljetettaessa tai veden varaan jouduttaessa vähäinenkin alkoholimäärä on kiistatta riski. Valistuksesta ja valvonnasta huolimatta vesiliikenneonnettomuudet eivät kuitenkaan ole vähentyneet viime vuosina toivotulla tavalla.

Vesiliikenteen promillerajan alentamista ei ole aiemmin haluttu hyväksyä sen vuoksi, että suuri yleisö muka vastustaisi veneilyn promillerajan laskemista. Tutkimusten mukaan kuitenkin lähes kolme neljästä suomalaisesta laskisi nykyistä 1 promillen rajaa. Puolet kannattaa promillerajan laskemista samalle tasolle kuin autoilijoitten rattijuopumusraja ja neljännes on nollatoleranssin kannalla. Suomalaisten on vaikea ymmärtää, että venettä saa ohjata tuntuvasti enemmän alkoholia nauttineena kuin autoa.

Herra puhemies! Promillerajan laskemisesta tekemiäni lakialoitteita on aiemmin vastustettu erityisesti sen vuoksi, ettei promillerajaa vesillä kyetä valvomaan riittävästi, tai tätä on käytetty siis perusteluna vastustukselle. Lainsäädännöstämmehän suuri osa on kuitenkin sellaista, että sitä ei voida aukottomasti valvoa, eikä näin aina taida itse asiassa olla tarkoituskaan. Suomessa on paljon kansalaisten toimintaa ohjaavia ja rajoittavia säädöksiä, joiden noudattamista valvotaan vain satunnaisesti. Pelkällä olemassaolollaan kuitenkin lait täyttävät ennalta estävää tarkoitustaan. Ajatus yleisestä lainkuuliaisuudesta pitää jo sinällään sisällään ajatuksen, että kansalaiset jättävät tekemättä sellaisen teon, jonka tietävät olevan lainsäädännössä kielletty ja rangaistava, vaikka poliisi ei olisikaan läsnä valvomassa lain noudattamista.

On myös hyvä muistaa, että poliisin nykyisellä valvonnalla voidaan yhtä hyvin valvoa myös alemman promillerajan noudattamista. Jotta poliisin valvontatyö sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti, tulisi valvontaveneisiin hankkia tarkkuusalkometrit. Tekniikan kehittymisen ja myöskin tarkkuusalkometrien halventumisen vuoksi tähän on nyt ihan hyvät mahdollisuudet.

Samaan aikaan kun alkoholin kulutus on kasvanut, vesiliikenne on hurjasti vilkastunut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana moottoriveneiden määrä Suomessa on lisääntynyt sadallatuhannella veneellä. Veneilyonnettomuuksien ja hukkumiskuolemien ennaltaehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää saada alennettua vesiliikennejuopumuksen promilleraja yhdenmukaiseksi tieliikenteen puolen promillen rajan kanssa. Ei ole mitään perusteita sille, että promilleraja on vesillä erilainen ja korkeampi kuin tieliikenteessä. Promillerajan laskeminen on tehtävä ennen ensi kevättä, ennen uuden veneilykauden alkua. Tätä vaatii vesillä liikkumisen turvallisuus sekä myöskin yleinen mielipide.

Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että vesiskoottereilla ja muilla niihin rinnastettavilla moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla liikkuminen tulee liittää vesiliikennejuopumusta säätelevän lainsäädännön piiriin, missä se ei tällä hetkellä ole.

Herra puhemies! Vielä lopuksi, lähtökohtana pitäisi olla raittiuden ja sääntöjen noudattamisen kaikessa liikenteessä, myös vesiliikenteessä. Promillerajan alentamisella voitaisiin pelastaa vuosittain aivan varmasti useita ihmishenkiä. Samalla myös selkeästi osoitettaisiin ruorijuopumuksen olevan rikos, täysin rattijuopumukseen verrattavissa oleva teko.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä on tehnyt hyvän lakialoitteen. Se on myös hyvin perusteltu, siinä on yksityiskohtaista tietoa nykytilanteesta, myös ihmisten näkökulmia on avattu tähän.

Toteaisin, että tämä historiallinen tapa tavallaan, että voi olla alkoholin vaikutuksen alaisena ja samalla kuljettaa vesikulkuneuvoa, on kestämätön. Sitä on selitetty muun muassa siten, että joskus aikaisemmin on pitänyt olla tilaisuus ottaa se yksi grogi tai kaksi, että pysyy ikään kuin lämpimänä. Tämähän ei tietysti fysiologian näkökulmasta edes ole oikein. Alkoholin käyttö lisää lämmönhukkaa ihmisessä, jotenka tämäkin on täysin vanhentunut ja vääristynyt peruste.

Tämä esityksen mukainen vesiliikennejuopumustaso, että se olisi 0,5 promillea, on mielestäni perusteltu. Täydellinen nollatoleranssi on ehkä vähän sama asia kuin on tupakkapuolella, että alkaa paras olla hyvän vihollinen. Silloin liian pitkälle meneminen ei välttämättä johda hyvään, vaan sieltä tulee jo sitten muita asioita vastaan. Eli tässä kohdin pidän tätä ed. Hemmilän lakialoitetta 62/2009 vp hyvänä.

Toivon, että nämä lakialoitteet todella aiheuttaisivat enemmänkin keskustelua kuin sen, että me täällä kaksistaan olemme.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Todella on valitettavaa, että meitä ei puhemiehen lisäksi tässä salissa ole tästä tärkeästä asiasta nyt keskustelemassa kuin ed. Tiusanen ja allekirjoittanut. Mutta oikeastaan ei haittaa, koska tänään kuulin nimittäin uutisen, että tätä vesiliikenteen promillerajan alentamista ollaan ministeriössä valmistelemassa. Näin ollen toiveet heräsivät, että saattaa käydä toteen, minkä toivomuksen esittelypuheenvuorossani esitin, tai oikeastaan vaatimuksen, että promillerajan alentamispäätös pitää saattaa voimaan ennen ensi veneilykauden alkamista.

Keskustelu päättyi.