Herra puhemies! Vienti on romahtanut, niin kuin hyvin tiedämme, ja pääsyytkin tiedämme. Viime talvena hallitus esitti eduskunnalle ja eduskunta hyväksyi Finnveralle sekä takuu- että tukielementit ja -valtuudet. Nyt kuitenkin on ilmennyt, että suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät pärjää erityisesti Venäjän markkinoilla ja kilpailijoina ovat siellä saksalaiset. Saksalaiset yritykset vievät markkinoita ja suomalaiset jäävät nuolemaan näppejään. Tämä on äärimmäisen vakava kysymys vientimme osalta, työpaikkojen osalta, yritysten osalta ja kärjistyy kohti talvea.

Ministeri Pekkarinen, ovatko Finnveran valtuudet — sillä on varmasti määrällisiä valtuuksia — laadulliset valtuudet eli nämä ehdot nyt sillä tasolla, että suomalaiset yritykset voivat pärjätä noilla markkinoilla, jotka Venäjällä meillä olisivat lähellä, jotka saksalaiset nyt vievät, kun Saksan valtio tukee runsaammin saksalaisia yrityksiä kuin Suomi Finnveran kautta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä suhteessa kansantalouteen että viennin määrään Suomen vienti, näitten pk-yritystenkin vienti, Venäjälle on aivan eri sfääreissä kuin Saksan kansantaloudesta vienti tai saksalaisten yritysten vienti — meidän eduksemme. Meiltä viedään rutkasti paljon enemmän kuin konsanaan Saksasta.

Nyt me olemme antaneet suomalaiselle Finnveralle pelimerkkejä entistä enemmän sekä viennin rahoitukseen että vientitoimen takaamiseen. Nämä resurssit, niin kuin kysyjäkin sanoo, ovat riittävät. Ovatko ne ehdot, joilla Finnvera luottoja myöntää, takauksia myöntää, kilpailukykyisiä? Eivät välttämättä kaikkien saksalaisten toimijoitten ehtoihin nähden. Siellä on useampia operaattoreita, osittain julkisia, osittain yksityisiä, mutta noin yleisesti ottaen ehtomme ovat aika kilpailukykyisiä. Siitä vissi viesti on se, että kaikesta tästä, niistä lisävaltuuksista, joita on annettu sekä takaukseen että luototukseen Finnveralle, arvioidaan seuraavan kuitenkin kymmenien miljoonien eurojen lasku meidän, siis valtion, maksettavaksi, koska ne ratkaisut, mitä tehdään, ovat senkin verran riskipitoisia, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että siitä seuraa paljon lisäkustannuksia.

Herra puhemies! Tässä herää kysymys, noudattaako Saksan julkinen tuki niitä ehtoja, jotka EU asettaa. Suomessa todennäköisesti, kun ollaan hyvin nöyriä EU-säädösten edessä, noudatetaan niitä tarkoin, mutta Saksa pitäisi viedä EU-komission tutkittavaksi. Onko hallitus aikonut tällaista, että selvitettäisiin, tukeeko Saksa julkisin varoin vastoin EU-säädöksiä yksityisiä yrityksiä?

Sitten totean, että esimerkiksi Sotšin olympialaisia rakennetaan kovalla vauhdilla tällä hetkellä ja siellä olisi valtavat markkinat. Kyllä Suomen hallituksen pitäisi nyt käydä läpi nämä Finnveran valtuudet ja katsoa, että suomalaiset työntekijät ja yritykset selviäisivät näissä kilpailuissa. Onko tähän tarkoitus todella vakavasti pikaisesti paneutua?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä kyllä uskon, että saksalaiset eivät tässä asiassa ainakaan ylitä niitä normeja, mitkä EU on salliva ja sallinut, eikä Suomikaan ole likikään niissä katoissa, mikä olisi mahdollista. Suomen kohdalla yksinkertaisesti kysymys on siitä, että me olemme arvioineet, mikä on se viennin potentiaali, mikä voi tulla kysymykseen, kuinka paljon me voimme veronmaksajien rahaa käyttää niihin takaustappioihin ja siihen rahoitukseen, mitä sinne käytetään. Nämä erittäin merkittävät lisäykset on otettu sanottuun tarkoitukseen ja sanottuihin tarpeisiin ja on näiltä pohjilta mitoitettu myöskin ne ehdot, joilla luottoja tai takauksia Venäjän-viennille annetaan. Me rankkeeraamme maat, se ei ole mikään salaisuus, eri vientikohteet, niitten riskin mukaan. En tässä nyt käy enemmän arvioimaan, mikä on Venäjän riskipreemio. Kaikilla mailla on omat riskipreemionsa, ja ne vähän vaikuttavat kaikkeen tähän, millä ehdoin ja miten toimitaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on varmaan kaikkein suurin yhteinen ongelmamme tällä hetkellä. Tämän työttömyysongelman hoitaminen on paitsi työllisyysmäärärahojen lisäämistä esimerkiksi myös tehokasta elvytystä, se on investointien tukemista, se on yhteiskunnan turvaverkkojen hoitamista. Työllisyysmäärärahoja on toki lisätty paljon, samoin työllisyyden hoitoon on ohjattu myös Esr-rahoitusta. Hyvää ja järkevää toimintaa, mutta nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että näitä Esr-rahoja ei ole pystytty te-keskuksista jakamaan täysimääräisesti ja kymmeniä miljoonia on jäänyt jakamatta. Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: Miksi näin on päässyt käymään, ja miksi tätä rahoitusta ei ole pystytty jakamaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos minä aloitan, ja jos ministeri Sinnemäki voi sitten jatkaa.

Todellakin Esr-rahoja vuosille 2007, 2008 ja 2009 on yhteensä käytössä noin 300 miljoonaa euroa. Niistä viime viikolla oli sidottu 220 miljoonaa euroa, ja loppu on vielä tällä hetkellä sitomatta. Näitä rahoja voidaan käyttää suurelta osalta vielä vuonna 2010 ja 2011. Siis nämä rahat eivät ole jääneet käyttämättä, mutta nopeamminkin olisi toki voitu käyttää. Ne olisi voitu ottaa aikaisemminkin käyttöön.

Kyllä niitä on kohdennettu työvoimapolitiikan toimeenpano-organisaatioille. Valitettavasti tämä koneisto ei ole kyennyt käyttämään niin nopeasti ja niin tehokkaasti hyväksi näitä rahoja kuin periaatteessa niille käytettäväksi osoitettu raha olisi antanut myöten. Siihen on monia syitä, minkä takia näin on käynyt, valitettavasti, ja siinä on eroja eri alueiden välillä. Jossakin on kyetty hyvin ripeästi käyttämään ja jossakin toisaalla ei ole kyetty käyttämään. Vielä kertaalleen: rahat ovat olleet sen toimeenpano-organisaation käytössä, mutta näistä yleisistä erillisistä syistä kaikki eivät ole kyenneet suoriutumaan siitä tehtävästä yhtä nopeasti.

Arvoisa puhemies! Työllisyysmäärärahojen tarve ei tule mihinkään vähenemään. Haluaisinkin kysyä nytten: Mitenkä hallitus aikoo varmistaa, että tulevaisuudessa ei tule näin käymään vaan että nämä rahat tulee käytettyä oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Pekkarisen puheenvuorosta kävi ilmi, meillä on vielä useita vuosia aikaa saada tämän ohjelmakauden rahat käytettyä. Uskon itse, että pystymme nämä määrärahat käyttämään, koska niille on meillä myös tällä hetkellä hyvin suuri tarve. Näiden Esr-määrärahojen käyttäminenhän on raskaampaa ja byrokraattisempaa kuin kotimaisen määrärahan käyttö. Se lienee yleisesti tunnettu fakta. Kuitenkin näyttää siltä, että tämän viime kesäkuun linjauksen jälkeen eri alueilla Esr-määrärahoja on otettu käyttöön nopeutuneessa tahdissa. Se palaute, jota itse olen saanut kiertäessäni eri puolilla ja kuunnellessani te-hallinnon ihmisiä, on se, että nyt kun nämä kierrokset kerran on käyty ja ensimmäisen kerran määrärahoja on saatu käyttöön, niitä on käytetty erityisesti nuorten työllistämishankkeisiin ja erittäin vaikeasti työllistettävien ihmisten työllistämishankkeisiin, niin että tämä määrärahan käyttö tämän kokemuksen myötä myös helpottuu, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jolloin varmasti ensi vuonna nämä määrärahat muodostavat suuremman osuuden työllisyysmäärärahoista kuin tänä vuonna.

Arvoisa puhemies! Tuntuu aika erikoiselta, että näitä työllisyysmäärärahoja todella on jäänyt tältä vuodelta käyttämättä, vaikka ne voidaan siirtää tuleville vuosille. Juuri tänä vuonna olisi elvytyksessä ollut tuiki tarpeen, että rahat olisivat lähteneet kiertämään. Kysyisinkin nyt ministeriltä: Minkä takia ministerit eivät ole puuttuneet tähän tilanteeseen? Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan alueella niitä on jäänyt käyttämättä, ja esimerkiksi meidän alueellamme varmaan olisi suurta tarvetta näille rahoille.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Erityisesti ministerit ovat nimenomaan puuttuneet tähän asiaan, (Ed. Hurskainen: Miksei tapahdu mitään?) eli on pyritty ohjaamaan niin, että näitä määrärahoja käytetään. Kuten äsken sanoin, kesäkuun linjausten jälkeen määrärahoja on käytetty enenevässä määrin. Tältä vuodelta ei ole jäänyt käyttämättä määrärahoja. Arvioisin itse pikemminkin niin, että kaiken kaikkiaan tämän vuoden työllisyysmäärärahat tulee käytettyä hyvinkin hyvin sen tähden, että työttömyys on kasvanut ja määrärahojen tarve eri alueilla on ollut suuri. Eduskuntahan on huomenna päättämässä lisätalousarviosta, jossa osaltaan sitten lisätään — tämän eduskunnan päätöksen jälkeen — alueille loppuvuotta varten työllisyysmäärärahoja, jotka siellä, myös nämä kansalliset määrärahat, tulevat tarpeeseen.