Eeva-Johanna Eloranta /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen siitä, että vain kaksi viikkoa sitten tekemäni lakialoite on saatu näin nopeasti tänne saliin käsittelyyn, vaikka tosiaan vasta kaksi viikkoa sitten sain tästä epäkohdasta tietoakin. Toivottavasti se menee yhtä nopeasti tästäkin eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Useissa suomalaisissa yliopistoissa on nyt käännetty anovasti katseet kohti valtiota. Näin siitä syystä, että yliopistojen uusien rahankeräyslupien kohtalo on ratkaisematta. Niiden hakemukset odottavat Poliisihallituksessa päätöstä siitä, täyttävätkö yliopistot keräysluvan kriteerit. Luvan voivat rahankeräyslain 7 §:n mukaan saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Laissa kielletään tällä hetkellä rahankeräys valtiolta, kunnilta ja kirkoilta.

Ongelmana on, että Poliisihallituksella on uusi tulkinta, jonka mukaan valtion suurimmaksi osaksi rahoittamat yliopistot rinnastetaan osaksi valtiota ja näin ollen rahankeräyslupaa ei enää voitaisi tällä perusteella myöntää. Esimerkiksi oman kotikaupunkini Turun yliopisto on odottanut uuden rahankeräysluvan myöntämistä jo keväästä saakka. Tästä syystä monien yliopistojen varainhankinta onkin pysähdyksissä. Jotkut yliopistot ovat jo saaneetkin rahankeräyslupa-anomukseensa kielteisen päätöksen.

Eduskunta on kuitenkin vain joitakin vuosia sitten päättänyt yliopistolain uudistamisen yhteydessä, että yliopistojen itsenäinen varainhankinta eli rahankeruu nimenomaan on yksi tärkeä yliopistojen rahoituksen muoto. Tätä on erityisesti kannustettu jopa valtion rahanjaossa yliopistoille vastinrahana. On hyvin erikoinen tilanne, jos nyt jälkikäteen todetaan, että eduskunnan aikoinaan siunaama yliopistojen uusi tapa kerätä varoja olisikin laiton.

Arvoisa puhemies! On perusteltua ja välttämätöntä, että yliopistojen asema kirjataan rahankeräyslakiin, jotta tulkinnanvaraa ei rahankeräysluvissa enää olisi ja jotta yliopistot voisivat jatkaa niiden toiminnalle, muun muassa tutkimukselle, välttämättömien rahankeräysten järjestämistä. Esitänkin, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen, jossa rahankeräyslain 7 § muutetaan siten, että rahankeräyslupa voidaan myöntää yliopistoille itsenäisinä oikeushenkilöinä.

Tällä hetkellä olemme sivistysvaliokunnassa käsittelemässä hallituksen esitystä Kansallisgalleriasta. Tässäkin esityksessä on tarkoitus mahdollistaa monipuolisesti erilaiset varainhankintamuodot kansallisomaisuutemme ylläpitämiseksi ja kartoittamiseksi. Nykytulkinnalla, jonka mukaan siis pääosin valtion rahoituksella toimivat tahot rinnastetaan valtioksi, ei rahankeräyslupia tulla Kansallisgalleriallekaan myöntämään. Näin ollen toivonkin, että lähitulevaisuudessa rahankeräyslakia tarkasteltaisiin kokonaisuutena uudelleen ja lisättäisiin esimerkiksi myös Kansallisgalleria sinne rahankeräyslain keräyksiin oikeutettujen tahojen joukkoon mukaan. Sama koskee vaikkapa Kansallisteatteria, Kansallismuseota tai Kansallisoopperaa, joilla on myöskin oikeushenkilön asema ja joiden yleishyödyllisyyttä tuskin kukaan voi kiistää. Toivon kuitenkin, että tämä yliopistoja koskeva muutos menisi nopeasti eteenpäin, jotta yliopistojen rahankeräykset pääsevät mahdollisimman pian jatkumaan.

Arvoisa puhemies! Esitys on menossa hallintovaliokuntaan. En tiedä, voiko tässä moista esittää, mutta olisi kauhean hyvä, jos esitys voisi käydä myös sivistysvaliokunnan kautta. Meillä olisi siellä varmasti myöskin jotain sanottavaa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Elorannan aloite on aivan osuva. Tässä tulee yksi esimerkki siitä, että kun erilaisia lakeja uudistetaan, muutetaan, niin aina kaikkia seurauksia, mitä niissä on, ei ole huomattu ottaa huomioon tai otettu huomioon. Saattaa jäädä sitten sellaisia, jotka ovat niin kuin ristiriitaisia itse sen uudistetun lain tavoitteen kanssa.

Nythän tässä selvästi tulee ristiriita, jos yliopistot eivät saa rahankeräyslupaa ja kuitenkin täältä eduskunnasta on lähtenyt laki, jossa on sisältö, että yliopistojen tulisi kerätä itse rahoitusta eri tavoin siihen toimintaan ja sillä lailla ovat oikeushenkilönä sitä omaa toimintaa niin kuin tukemassa, hakevat myös rahoitusta, eivät pelkästään siis valtion rahoituksella enää yliopistot toimi tällä hetkellä. Sen vuoksi näen tämän aloitteen erittäin hyvänä.

Vaikka nyt tässä korostuivat nämä yliopistot, että ne tulisivat erityisesti sinne, niin kuten, edustaja Eloranta, tuossa mainitsitte, niin totta kai näillä muillakin, jotka ovat selvästi meidän yhteiskunnassa hyvin merkittäviä laitoksia tai toimijoita, keräyslupa olisi myös.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on täysin kiinni siitä, miten yliopistot pärjäävät, miten ne pääsevät asioissa eteenpäin. Tutkimuksella ja tiedolla on päästy meidän yhteiskunnassamme eteenpäin. Vain niistä Suomi tunnetaan todellisuudessa, ja me tarvitsemme niihin yliopistoja. Yliopistot ovat lähinnä valtion rahoituksen varassa, mutta valtion rahatilanne on tällä hetkellä heikko emmekä me pysty osoittamaan sinne lisää varoja, joten meidän on nyt autettava tavalla tai toisella sitä, että yliopistot saavat itse kerättyä itsellensä varoja. Yliopistot kyllä tekevät tällä hetkellä todella kiitettävästi työtä varojen hankkimiseen, joten kyllä meidän täällä päättäjinä pitää antaa heille kaikki mahdollisuudet tämän varainkeruun järjestämiseksi. Niin kauan kuin me emme pysty heitä rahoittamaan, niin heille pitää antaa mahdollisuus kerätä varoja. Tämän vuoksi minä kannatan ehdottomasti tehtyä esitystä ja toivon, että asia voitaisiin korjata nopeasti.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia Rauhala ja Maijala kannatuksesta ja toteaisin vielä lopuksi sen, että kyllä hyvin oudolta tuntuu, että kun näitä rahankeräyslupia on yliopistoillekin tähän asti ihan joustavasti myönnetty, niin miten yhtäkkiä voidaan keksiä, että tulkinta onkin ollut virheellinen, ja lopettaa niiden myöntäminen. Tuntuu kyllä hyvin oudolta. Mutta toivottavasti saadaan tämä lakimuutos aikaiseksi, niin että tulkinnanvaraa ei sen jälkeen Poliisihallituksellakaan tässä asiassa olisi.