Rouva puhemies! Valtiovarainministeri Niinistö on aivan oikeutetusti kantanut huolta ensi vuoden häämöttävästä valtiontalouden alijäämästä ja mahdollisesta uudesta velkaantumiskierteestä. Tässä yhteydessä hän on esittänyt muun muassa lääkkeeksi sitä, että Suomen Pankki tulouttaisi nykyistä enemmän — oikeastaan ensimmäisen kerran kai tänä vuonna tuloutettiin noin 700 miljoonaa markkaa valtion budjettiin rahaa. Itse tukisin valtiovarainministeri Niinistön näkemystä, mutta hänen puoluetoverinsa ed. Ilkka Kanerva on jo ehtinyt tyrmätä sen, ja myöskin tämän päivän lehdistössä Suomen Pankin johtokunnan uusi jäsen Pentti Hakkarainen sanoo, että ne rahat pysyvät Suomen Pankin kassaholvissa eivätkä kuulu valtiovarainministeriölle.

Kysymykseni kuuluu: Mikä on valtiovarainministeriön mahdollisuus päästä näihin Suomen Pankin rahoihin käsiksi, joita tiettävästi on 57 miljardia markkaa?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Tässä kävi niin, että Suomen Pankin herrat vastaavat huutoon, jota ei ole esitetty, elikkä puhelevat sinänsä huikeasta valuuttavarannosta ja tietyistä varajärjestelyistä. Minä olen puhunut vain vuotuisesta ylijäämästä, enkä ollut puuttumassakaan taseen eriin. Mutta tietenkin, jos puolustus ikään kuin havahtuu puolustamaan jotain sellaista, jota ei vielä ole esille otettukaan, herää kysymys, mitäköhän puolustettavaa siinä on.

Puhemies! Ministeri Niinistö aivan oikein totesi, että puhuttiin aivan eri asioista. Puhuttiin valuuttavarannosta ja samassa yhteydessä myöskin viitattiin Euroopan keskuspankin rooliin.

Ministeri Niinistö, onko Euroopan keskuspankillakin jotain sanomista siitä, miten paljon Suomen Pankki tulouttaa ylijäämäänsä valtiovarainministeriölle?

Valtiovarainministeri   Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Olen itsekin hämmästynyt. Luulen, että nyt keskuspankin pääjohtaja sikäli kuin hän on ylipäätään Suomea kommentoinut, ei ole tiennyt siitä, mikä asia täällä on tarkkaan ottaen pöydällä. Ymmärtääkseni muissa maissa kulttuuri on aika selkeä. Keskuspankkien ylijäämää katsotaan käytettävän kaikkien kansalaisten hyväksi. Suomen Pankin kohdalla valuuttavarannon määrä on poikkeuksellisen korkea, siellä ei varmasti ole mitään tarvetta sinänsä kasvattaa enää taseen määriä. Toisaalta täytyy muistaa, että meidän liittymisemme Emuun ja nyt yhteisen setelistön käyttöönotto johtaa siihen, että niin sanotuilla seigniorage-tuloilla Suomen Pankki tuntuvasti lisää sitä etua, jonka se saa ilmaiseksi pyörivästä lainakannasta eli seteleistä. Elikkä Suomen Pankin voitto tulee paisumaan.

Ymmärsin myöskin eräitä kommentteja niin, että Suomen Pankissa ei enää ole katsottukaan niin välttämättömäksi pääomien kasvattamisen elikkä vuotuisen voiton pitämistä pankissa.

Puhemies! Huomataan, että Suomen Pankin pankkivaltuusto on erinomainen, kun se pitkään aikaan kykenee tuottamaan nyt ylijäämää niin, että sitä kyetään myöskin valtiovarainministeriön tarpeisiin jakamaan, ja tämä on tietysti myönteinen asia. Mutta haluan kirkastaa sen seikan, että tässä on otettu kantaa vain sen osalta, että Suomen Pankin taseisiin, sen käytössä oleviin varantoihin, ei ole asiallisia perusteita puuttua — on niihin joku esittänyt puuttumista tahi ei — mutta sen sijaan on aihetta neuvotella ja keskustella siitä, minkälainen on se periaate, jolla vuotuista tulosta Suomen Pankin osalta jaetaan, ja se tulee ratkaistavaksi pankkivaltuuston ensi maaliskuussa tehtävällä erillisellä päätöksellä. Tässä suhteessa on aihetta keskustella ja neuvotella asianmukaisesti valtiovarainministeriön kanssa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, on aina hauska kertoa, mistä nämä jutut monta kertaa lähtevät. Elikkä valuuttavaranto ei varmaan ole lähtenytkään VM:stä, vaan Turun Sanomien toimittaja soitti ainakin minulle jouluaaton aattona, kun tein siivousta samalla. Kyseli, että voisiko ottaa sieltä varannosta vähän rahoja ja siirtää valtion budjettiin. Tällä tavalla näitä on lähdetty puolustamaan ja keskustelemaan näistä.

Mutta kysyn sitä, kun kuitenkin pankki tulouttaa voitosta nyt jo kahtena perättäisenä vuonna merkittävästi: Miten se vaikuttaa budjetin ikään kuin väljyyteen? Ovatko nämä niitä rahoja, joilla voidaan nyt kattaa niitä valtiovarainministerin paheksumia, eduskunnan hyväksymän hallitusohjelman mukaisia päätöksiä?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Minä puolestani paistoin silloin jo kinkkua, joten olin vähän ed. Puistoa edellä, kun hän soitti.

Haluaisin torjua tässä erään minusta pahan ilmaisuharhan, että valtiovarainministeriö, valtion kirstu tai valtion lainat jotain tarvitsisivat. Minun ymmärtääkseni Suomen Pankki on nimenomaan suomalaisten pankki. Jos se tuottaa hyvin helposti voittoa vain sen laillisen oikeuden johdosta, että se hallitsee setelistöä, ei siinä sen kummempaa tarvitse tehdä kuin hallita sitä. Toivon mukaan se sujuisi mahdollisimman halvalla, niin jäisi paljon voittoa sen hallintaan. Ei kai nyt ole mitään aihetta Suomen Pankin sisällä suhtautua niin, että nämä ovat meidän rahojamme, joita ei valtiovarainministeriö saa. Kaikki me olemme aika samanlaisia suomalaisia onneksi.

Arvoisa puhemies! Rohkenen esittää kysymyksen, vaikka yksikään toimittaja ei ole tästä asiasta minua kiusannut jouluaattona eikä muulloinkaan. Tiedustelisin:

Onko euroalueen muissa maissa vastaavanlaisia hankkeita meneillään, eli onko tämä Turun Sanomien toimittajien keksintö vai mahdollisesti jonkin muun maan valtiovarainministerin keksintö?

Lisäksi olen kiinnostunut taustalla olevasta suhdannetilanteesta. Onko siinä nähtävissä syytä siihen, miksi tätä hanketta ehdotatte, vai onko yleensä kysymys siitä, että valtiovarainministerin intressissä on katsella yhteistä kassakirstua laajemmin kuin pelkästään valtion budjetin kannalta?

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, en tunne muuta euroaluekäytäntöä kuin sen, että tapana on ollut tulouttaa. Esimerkiksi Ruotsihan ei nyt kuulu euroalueeseen, mutta siellähän tuloutetaan tuntuvia määriä. Siellä on puhuttu vähän tase-eristäkin. Niin kuin totesin, Suomen Pankin tase on äärettömän vahva. Kun se nyt on tullut keskusteluun, ehkä siitäkin kannattaa todella jonkin verran puhua. Nämä ovat säännöllistä tuloa, ja on hyvin luonnollista, että niillä katetaan säännöllistä menoa.

Vastaan nyt vielä myöskin ed. Puistolle, että minä en oikein osaa erottaa eduskuntapakettia erikseen tästä kaikesta muusta, joka enteilee noin 7 miljardin alijäämää kaikkiaan. Se on yksi osa siitä mutta vain yksi osa. Mitä milläkin rahoitetaan, eihän siihen korvamerkintää tule, mutta tällä hetkellä päämurheena on noin 7 miljardia, joka käsittää tämän eduskuntapaketinkin arvon.

Kuten ed. Elo sanoi, ei ehkä velkakierteestä (Puhemies koputtaa) voida puhua, mutta tämäkin kuoppa on sellainen, että ei se itsestään täyty, vaikka siirryttäisiin normaaliin talouskasvuun, ei missään tapauksessa.