Täysistunnon pöytäkirja 9/2002 vp

PTK 9/2002 vp

9. TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2002 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Teiden talvikunnossapito

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Osoittaisin kysymykseni liikenneministerille: Autoilijat ovat varsinkin tänä talvena valittaneet teiden huonosta talvikunnosta. Syynä on tietysti se, että kelit ovat olleet hyvin vaikeat ja vaihtelevat. Tilastot kuitenkin näyttävät, että esimerkiksi tammikuun liikennekuolemat ovat viime vuosien aikana olleet kasvusuunnassa.

Onko liikenneministeriö asiasta tietoinen? Jos on, onko valmius käyttää tienpidon varoja entistä enemmän talvikunnossapitoon?

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin meillä on ministeriössä hyvin tiedossa se, että rahat teiden kunnossapitoon ovat rajoitetut. Meillä on myöskin hyvin tiedossa se, että liikennekuolemat ovat lisääntyneet viime vuoden aikana. Myönteinen kehitys, mikä liikennekuolemissa oli koko 90-luvun ajan, on kääntynyt nyt huolestuttavaan suuntaan. Tältä osin ehkä keskeisin tekijä on se, että tiestömme on ruuhkautunut entistä enemmän eikä meillä ole ollut riittävästi rahoja kunnossapitoon.

Tilanne kuitenkin paranee jossain määrin siitä syystä, että kun Tieliikelaitos on muodostettu ja hoitourakoita kilpailutetaan, niitten hintataso on nyt jossain määrin parempi ja saamme myöskin yhteiset normit kaikkialle maahan siitä, mitä tasoa pitäisi kaikissa tilanteissa noudattaa. Uskomme, että tätä kautta tilanne säilyy kohtalaisen hyvänä. Mutta totuus on se, että nykyisillä resursseilla ei kyetä kaikissa olosuhteissa, varsinkaan jos kelit olennaisesti muuttuvat, hyvää hoitotasoa säilyttämään.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Rouva puhemies! Kysyisin: Onko jako viiteen talvihoitoluokkaan aiheuttanut sen, että kantatietasoa alempia teitä ei hiekoiteta eikä aurata enää läheskään tarvetta vastaavasti?

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Lähtökohtana kaikessa tienpidossa on se, että tiet ovat kaikissa olosuhteissa liikennöitävässä kunnossa ja että aina voi päästä perille jokaista tieverkon tietä pitkin. Tämä on ollut tavoitteena, mutta on täysin selvää, että resursseja joudutaan uhraamaan varsinkin muuttuvissa sääolosuhteissa sinne, missä liikennemäärät ovat suurempia.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tieliikenteen verotusta kaavaillaan uudistettavaksi. Ministerille luovutettiin maanantaina työryhmän esitys. Sen tavoitteena on lisätä tieliikenteen käyttömaksujen osuutta. Kysyisin ministeriltä:

Miten näette kuorma-autoyrittäjien reagoinnin, jossa he vastustavat tulevaa uudistusta nimenomaan perustellen sillä, että Suomen kilpailukyky heikkenee, koska pitkät kuljetusetäisyydet ja ohuet tavaravirrat johtaisivat siihen, että suhteellisesti tavaraliikenne joutuisi maksamaan suurempia veroja? Mikä on ministerin kanta tähän?

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Weckströmin työryhmä tosiaan luovutti mietintönsä maanantaina. Kyseessä on valmistautuminen keskusteluun EU:n puitteissa liikenteen rahoituksesta ja siitä, millä tavalla rahoitus hoidetaan kaiken kaikkiaan. Voi sanoa, että pitkällä tähtäimellä EU:ssa tulee tavoitteena olemaan se, että kustannus kohdistetaan entistä enemmän niille, jotka tietä käyttävät, ja mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Työryhmän ehdotuksessa yhtenä tulevaisuuden visiona on se, että gsp-järjestelmän kautta olisi jatkuvasti tieto siitä, missä määrin tiestöä käytetään, ja maksu olisi tiestön käyttämisen mukainen ottaen myöskin huomioon liikenteen raskaus ja ympäristöpäästöt. Mutta täytyy sanoa, että tällainen mahdollisuus meillä ilmeisesti on vasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Ensi vaiheessa voi sanoa, että polttoainevero on yksi kätevä tapa pitää huolta siitä, että ajomäärät ja ympäristöystävällisyys otetaan liikenteen verotuksessa huomioon.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.