Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Lakisääteistä yksityisten alojen työeläketurvaa hallinnoivien työeläkelaitosten vakavaraisuustilanne heikkeni tämän taloustaantuman, voisi sanoa kansainvälisen finanssikriisin, johdosta jyrkästi vuonna 2008. Niiden osakesijoitusten arvot alenivat tuolloin noin 22 miljardia euroa. Vakavaraisuutensa säilyttääkseen ne olisivat joutuneet myymään voimassa olevien vakavaraisuussääntöjen pakottamina näitä osakesijoituksiaan ja korvaamaan ne vähemmän riskillisillä sijoituksilla. Tämä olisi vaikeuttanut oleellisesti työeläkejärjestelmän rahoitusstrategisten keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista, ja nämä myynnit olisivat silloin toteutuneet markkinatilanteessa, jossa osakkeiden arvot olivat poikkeuksellisen alhaalla ja myynnit olisivat entisestään heikentäneet osakkeiden kurssikehitystä ja ruokkineet finanssikriisiä. Tämän epäkohdan välttämiseksi hallitus valmisteli lokakuussa 2008 hyvin nopeasti tällaisen määräaikaisen lain, poikkeuslain, jolla tuettiin yhtiöiden sijoitustoiminnan tuottohakuisuutta ja työeläkejärjestelmän rahoitusstrategian toteutumista huolimatta siitä, että silloin rahoitusmarkkinoilla oli kyllä kova turbulenssi ja myllerrys.

Asiasta vallitsi täysi yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen ja työeläkejärjestelmän edustajien kanssa, ja lakihan vahvistettiin joulukuussa 2008 täällä eduskunnassa ja säädettiin voimassa olevaksi sitten tämän vuoden loppuun saakka. Se paransi todellakin sitten työeläkelaitosten vakavaraisuuspuskuria laskennallisesti noin 7,3 miljardia euroa ilman, että valtion tai työnantajien täytyi lisäpääomittaa järjestelmää.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime toukokuussa kaksi eri työryhmää: asiantuntijatyöryhmän ja sitten sellaisen laaja-alaisen työryhmän. Näitten työryhmien tehtävänä on katsoa, että nämä työeläkejärjestelmän vakavaraisuussäädökset ja sijoitussäädökset uudistetaan siten, että myöskin pitkällä aikavälillä tämä järjestelmä on kestävä, ja näitten työryhmien tulee sitten ottaa tässä työssään huomioon nämä finanssikriisin opetukset ja myöskin nykyisessä lainsäädännössä olevat puutteet, joita puutteita korjaamaan tämä poikkeuslaki siis silloin säädettiin. Näissä työryhmissä on viranomaisten lisäksi mukana kaikki keskeiset työmarkkinajärjestelmän hallinnoimisesta ja rahoituksesta vastaavat tahot sekä riippumattomia tutkijatahoja. Työryhmien tulee saattaa työnsä päätökseen nyt maaliskuun loppuun mennessä. Olen seurannut työryhmien työtä, aktuaarityöryhmän ja tämän laajemman työryhmän, ja ne ovat hyvässä vauhdissa ja varmasti saavat esityksensä maaliskuun loppuun mennessä.

Hallitus esittää nyt tällä lainsäädännöllä, josta nyt olemme puhumassa, tämän määräaikaisen lain, tämän poikkeuslain jatkamista kahdella vuodella vuoden 2012 loppuun saakka. Me olemme neuvotelleet tästä edelleenkin näitten osakastahojen kanssa, työeläkelaitosten ja myöskin parttien kanssa, ja jotta työeläkelaitosten tämmöinen tuottohakuinen sijoitustoiminta voisi jatkua turvallisesti, niin on hyvä tehdä tämä laki, kunnes työryhmät saavat työnsä päätökseen, ja sen pohjalta tehdään uutta lainsäädäntöä sitten.

Tämän määräaikaisen lain jatkaminen sitten tukee kyllä näitten laitosten sijoitustoiminnan suunnitelmallisuutta. Niiden pitää hyvin pitkällä aikavälillä osata katsoa, mihin tätä varallisuutta allokoidaan, ja jotta tämä sitten toimisi siltana siihen uuteen lainsäädäntöön, niin me tarvitsemme vielä tähän väliaikaiseen, tähän poikkeuslakiin jatkoa, ja työryhmät kyllä sitten katsovat tätä pitkän aikavälin kestävyyttä, ja sen pohjalta teemme myöskin sitten lainsäädäntöä vielä tällä vaalikaudella.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Jatketaan mielenkiintoisissa eläkeasioissa. Tärkeä eläkeyhtiöille esitettävä kysymys on, miksi yhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot eivät ole pitkällä aikavälillä vastanneet asetettuja tavoitteita. Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnassa on jo pitkään ollut ongelmia. Sijoitustoiminnan haavoittuvuus tuli selväksi vuonna 2008, jolloin eläkevarojen arvo laski 19 miljardia euroa ja sijoitustoiminnan tuotot olivat miinuksella noin runsaat 12,5 miljardia euroa. Kun eläkemenot ja eläkemaksutulot ovat suurin piirtein samalla tasolla, syötiin siis eläkevaroja. Tämä jos mikä pani vauhtia eläkeyhtiöihin, minkä vuoksi eläkevarojen osalta olemme vuoden 2007 tasolla eli runsaassa 120 miljardissa eurossa. Työeläkkeiden rahoitusongelmien perimmäinen syy on siinä, että työttömyysongelman seurauksia ryhdyttiin hoitamaan työeläkejärjestelmällä. Maksun nousua ryhdyttiin myöhemmin torjumaan sijoitusriskin kasvattamisella. Vuonna 2008 ei saatu työeläkelaitosten tavoittelemaa miljoonan euron lisätuottoa päivässä, vaan jokaisena päivänä tuli sijoitustappioita 60 miljoonaa euroa riskinoton seurauksena.

Arvoisa puhemies! On syytä kysyä, missä on työeläkeyhtiöiden sijoitusosaaminen ja riskienhallinta. Järjestelmässä viedään läpi tarvittaessa vaikka väkisin ratkaisuja, joissa riskienhallinta on pettänyt. Valtaa pitävät työeläkelaitosten hallituksissa istuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat. Olemme nähneet viime kuukausina, kuinka vaikeaa niiden on päättää yleisen eläkeiän nostosta tai edes toimenpiteistä, joilla keskimääräinen eläkeikä kohoaa 63 vuoteen. Mitä hyötyä hajautetusta työeläkejärjestelmästä on palkansaajien eläkkeiden rahoituksen kannalta? Tavoitteena pitäisi olla eläkkeiden turvaaminen eikä eläkeyhtiöiden välinen kilpailu, joka syö eläkevaroja. Tavoitteena pitäisi olla, että jokainen eläkevakuutusmaksuna suoritettu euro poikii lisäeuroja. Huolestuttavaa on se, että työttömyyden lisäksi iso joukko ihmisiä on menossa eläkkeelle. Se tarkoittaa, että eläkerahoituksen mahdollisuudet vähenevät, kun työttömyys on korkealla ja työvoima vähenee.

Arvoisa puhemies! Juuri edellä mainitun vuoksi on asetettava tiukkoja vaatimuksia eläkeyhtiöiden vakavaraisuudesta. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta pohtiva ryhmä saanee työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Odotan mielenkiinnolla ehdotuksia vakavaraisuusvaatimuksista. Erityisesti yhtiöiden sijoitustoimintaan on asetettava kestävyystavoitteita. Eläkeyhtiöt eivät saa hukata senttiäkään kansalaisten maksamia eläkemaksuja. Riskialttiita sijoituksia on vältettävä. Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan muodoista on tarkasti säädettävä. Finanssivalvonnan tehtävänä on huolehtia siitä, että eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta on vakaalla pohjalla.

En ole aivan vakuuttunut, että hallituksen lakiesitys vastaa tarpeisiin tiukentaa eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta sekä asettaa niiden sijoitustoiminnalle vaativia kestävyystavoitteita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell antoi selvästikin ohjeita, eikä ihan vähän antanutkaan, näille kahdelle työryhmälle, jotka ministeri Hyssälä ilmoitti esittelypuheenvuorossa asettaneensa tekemään tulevia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Kiinnitän ensinnäkin yhteen sanaan huomiota tuossa esittelypuheenvuorossa. Arvoisa ministeri puhui tässä vaiheessa strategisesta operoinnista. Minusta se ei kyllä ole strategista ollut viime aikoina eikä voi ollakaan, se on taktista, joka on sattunut aika hyvin kohdalleen. Ja samoin sattuivat hallituksen toimenpiteet, se nopeus, millä tämä poikkeuslaki säädettiin. Se oli niin sanotusti poikaa, näin piti juuri tehdä. Olen Kauppalehdestä ja muualta seurannut kommentteja, ja kukaan ei ole moittinut hallitusta tästä nimenomaisesta teosta.

Arvoisa puhemies! Sitten tosiasiahan on se, että finanssikriisi ei suinkaan ole miltään osin ohi. Tällä hetkellä on syytä ja perusteltua aihetta odottaa toisen aallon tuloa, ja saattaa eurokin olla jo vaikeuksissa. Se on nyt vaikeuksissa Kreikan, Espanjan ja Irlannin takia, ja Yhdysvaltain dollari vahvistuu. Ja siinä katsannossa tämä 2 vuotta lisää tämmöistä ylimenokautta, poikkeuslailla toimimista, on mielestäni erittäin perusteltua.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! En olisi noin pessimistinen kuin ed. Laxell työeläkeyhtiöiden suhteen. Meillä työeläkeyhtiöt ovat erittäin asiantuntevasti ja hyvin hoidettuja. Siellä on hyvä asiantuntemus, ja eduskunta on säätänyt ne riskirajat, joilla liikutaan, ne on täysin eduskunta säätänyt. Ja meillä takavuosina ensimmäisenä Kuntien eläkevakuutus lähti ylipäätänsä näille markkinoille ja sai hyviä tuottoja ja pystyi kasvattamaan pääomiaan, eläkevarojaan, ja muut seurasivat perästä. Tämä tilanne, johon nyt on jouduttu, on äärettömän poikkeuksellinen. Kai me myönnämme, että tämä finanssikriisi on hyvin poikkeuksellinen, joka kohtasi näitä eläkeyhtiöitä, ja siihen on tehty poikkeukselliset toimenpiteet, tämä laki, jota nyt täällä myöskin tänään käsitellään.

Ja se, että me pystymme pitkällä aikavälillä näitä asioita tarkastelemaan, niin siinä mielessä ed. Pulliainen voisi puhua strategisesta valinnasta, että tämä, paljonko laitetaan painoa osakkeisiin, paljonko pannaan painoa muihin papereihin, on semmoista pitkän aikavälin strategista suunnittelua, mitä siellä yhtiöissä tehdään, mutta varmasti tässä on taktista lyhyellä aikavälillä.

Sitten mitä tulee tähän eläkemaksun suuruuteen, niin varmasti kaikki ymmärrämme, että siellä on varmasti sitä maksupainetta pitkällä aikavälillä, mutta tässä taloustilanteessa näitä välillisiä työvoimakustannuksia ei kyllä hevillä kukaan halua olla korottamassa. Mutta varmasti pitkällä aikavälillä sovitaan näistä asioista sitten kolmikantaisesti.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla. Se on hyvin hoidettu, sillä on kansalaisten luottamus, sillä on työntekijöitten, työnantajien luottamus, ja minusta se on siinä mielessä ainutlaatuinen järjestelmä, että se takaa kyllä ansaitut eläkkeet. Elikkä jos on työuralla ansainnut eläkkeen, niin saa sitten sen eläkkeen, että tässä on vahva sidos tähän työelämään, ja sen takia me haemme nyt näitä pitempiä työuria, että myöskin eläkejärjestelmät pitkällä aikavälillä ovat hyvin kestävällä kannalla. Pitkällä työuralla voi saavuttaa myöskin, voi kompensoida tulevan ajan kertoimen vaikutuksia. Sillä on kaikenlaiset positiiviset vaikutukset suomalaiseen työeläkejärjestelmään.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kysyn ministeri Hyssälältä mielipidettä siihen, mitä totesi tässä muutamia viikkoja sitten Eläkesäätiöyhdistyksen lehdessä sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Pukkila. Hän asetti ehtoja poikkeuslain jatkamiselle ja totesi, että olisi asetettava ainakin kaksi ehtoa: Asiakashyvitystä ei tulisi maksaa niin kauan kuin poikkeuslaki on voimassa. Hyvityksiä ei tulisi maksaa myöskään ennen kuin vanhuuseläkerahastoihin on palautettu se miljardia euroa, joka poikkeuslailla rahastoista otettiin eläkelaitosten vakavaraisuuden pönkittämiseksi. Mikä on teidän kantanne näihin ehtoihin? Pukkila on esiintynyt varsin kriittisesti tätä kaappausta kohtaan.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! En nimittäisi tätä ensinnäkään kaappaukseksi. Nythän viimeaikaiset tiedot työeläkeyhtiöitten sijoitusten tuotoista ovat hyvin positiivisia, kehitys on erittäin myönteinen. Jos tämä myönteinen kehitys jatkuu, niin totta kai pystytään nämä rahastot jälleen sitten — mitähän sanaa tässä käyttäisi, ei voi sanoa, että täyttää, koska niitä tuskin täytetään — mutta joka tapauksessa parantamaan sitä tilannetta tähän nykytilanteeseen verrattuna.

Pukkilalla on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta näissä ryhmissä, jotka mainitsin, meillä on siellä niin korkea asiantuntemus kuin meillä Suomessa oli mahdollista saada. Siellä on kolmikannan edustus, ja siellä on, kerroin juuri, tutkijaedustus, sinne koottiin sitä asiantuntemusta, jota tästä maasta löytyi. Nämä työryhmät yksimielisesti ovat kannattaneet sitä, että tehdään jatko poikkeuslaille, kahden vuoden jatko. Minä luotan siihen asiantuntemukseen, joka siellä on ollut, ja sen varassa toimitaan. Sen varassa ja STM:n esityksestä sitten hallitus on nämä päätöksensä tehnyt. Olen kyllä tämän myöskin talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan vielä vienyt omana esityksenäni, ja tästä on yksimieliset päätökset, että näin toimitaan.

Tämä juuri antaa sitä luottamusta siihen järjestelmään. Se luottamus on uskomattoman suuri asia, että luotetaan siihen järjestelmään, sen kestävyyteen ja sen hoitoon. Se, että me toimimme näin, lisää sitä luottamusta, päinvastoin kuin että olisimme juuri nyt tässä heikossa markkinatilanteessa niitten markkinavoimien armoilla, mitä tulee näihin osakemyynteihin ja niitten yhtiöitten vakavaraisuusvaatimuksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Vanhanen viikko sitten totesi eduskunnassa: "Kun kansakunnan tilan tiivistää, voi maailmanlaajuisen laman jälkeen ja ikääntymisen oloissa todeta, että meillä ei ole tiedossa tulevaisuudessa riittäviä varoja kansalaisille antamamme hyvinvointilupauksen täyttämiseen." Arvoisa ministeri, mitä luulette pääministerin tässä tarkoittavan, ja millä tavalla ikään kuin tämä lasku sitten tulee maksettavaksi kansalaisille, kun ei hyvinvointilupausta voida täyttää?

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Jaan ed. Laxellin kanssa saman huolen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta, olemme molemmat talousvaliokunnan jäseniä, ja siellä tätä eläkejärjestelmän asiaa on kovasti seurattu. Tämä finanssikriisi on nimittäin todella iskenyt näihin meidän eläkeläisiin ja eläkkeisiin, ja yksityiset eläkkeet vain kasvattavat suosiotaan, mikä tavallaan myös heijastaa sitä kansalaisten kokemaa huolta, saavatko he todella eläkkeensä tulevaisuudessa. Minä toivoisin, että kun mietitään, mihin näitä meidän maksamiamme eläkevaroja sitten sijoitetaan, niin siinä käytettäisiin kyllä todella suurta harkintaa. Täytyy muistaa aina, että ne ovat palkasta jo maksettua tulevaisuuden eläkettä.

Kannatan myös tässä yhteydessä tietenkin tämän poikkeuslain jatkamista, koska sillä tavalla voidaan ehkä hiukan puskuroida sitä, ettei nyt tämmöisen kriisin keskellä lähdetä myymään meidän esimerkiksi suomalaiseen teollisuuteen investoituja rahojamme ja tällä tavalla dumppaamaan teollisuutemme hintaa. Silloin se avaa tietenkin mahdollisuuden ulkomaalaisille sijoittajille tulla ja ostaa nämä meidän teollisuuden osakkeet edullisesti.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! En ymmärtänyt ihan tuota ed. Lipposen sanontaa, että finanssikriisi on iskenyt eläkkeisiin. Kenenkään maksussa oleva eläkehän ei ole finanssikriisin johdosta — ehkä tarkoitittekin jotakin muuta — ei ole millään tavalla pienentynyt. Tässä pitkän aikavälin kestävyyttä nimenomaan tavoitellaan.

Se, mitä pääministeri Vanhanen on tarkoittanut tässä hyvinvointilupauksella, niin uskon, että hän on tarkoittanut sitä juuri, mistä Ahtelan työryhmä, mistä Rantalan työryhmä on toista vuotta tehnyt töitä. Elikkä tämä pitkän aikavälin kestävyys riippuu siitä, millä tavalla meidän työvoimamme kehittyy. Ja se, että olemme pitempään työelämässä, niin vuosikin tekee jo siellä ehkä parin miljardin, kolmen miljardin edestä yhteiskunnalle lisää jaettavaa, ja tässä on jo äärettömän suurista rahasummista kysymys. Nyt kun suuret ikäluokat vielä ovat työelämässä, ovat vielä muutaman vuoden, nyt on se aika tehdä niitä ratkaisuja ja päätöksiä, että me saamme pidettyä ne suuret ikäluokat työelämässä, jotta he eivät niin sanotusti karkaisi eläkkeelle, kun meillä on tämä mahdollisuus nyt, että meillä on työvoimaa. Meillä on pienet ikäluokat tulossa, kaikki tiedätte, että nyt on Suomen historiassa kääntynyt tämä lehti, että meillä on pienemmät ikäluokat tulossa työelämään.

Kaikella tällä voimme vaikuttaa siihen, minkälaiset työeläkemaksut ovat tulevaisuudessa, kuinka paljon meillä on niitä eläkkeenmaksajia. Totta kai nämä ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, ja sen takia on tärkeää nyt, että käydään tätä keskustelua yhteiskunnassa, niin kuin on käytykin näiden työryhmien työstä, arvioidaan niitä, ja tässä on hyvin monta monta palloa nyt ilmassa tällä samalla sektorilla.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä oli aivan oikeassa. Sanoin tuossa väärin, eli ei ole todellakaan finanssikriisi iskenyt näihin maksussa oleviin eläkkeisiin vaan niihin tuleviin eläkkeisiin. Eli todellakin sanoin tuossa väärin ja tarkoitin näitä tulevia eläkkeitä. Mutta toivon todella sitä, että löydetään ratkaisu siihen, että ihmiset jaksavat olla pidempään työelämässä ja kerryttävät sitä eläkepottia sen sijaan, että lähtisivät itse nostamaan sitä eläkettä. Mutta silloin myös työelämän pitää paljon muuttua. Näitä asioita varmaan ministeriössä paljon pohditaan: millä tavalla voidaan sitä työelämän houkuttelevuutta kasvattaa sitten siellä, että yli kuusikymppisenä vielä mielellään jatkaa työelämässä.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä ministeri Hyssälän kanssa siitä, että nyt jos koskaan on kiire saada suuret ikäluokat motivoitua jatkamaan työtä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni kyllä tämän poikkeuslain jatkamista täytyy erittäin tarkasti täällä eduskunnassa ja valiokuntakäsittelyssä kriittisesti punnita ja käyttää myöskin laajaa asiantuntemusta, ja asiantuntemus ei todellakaan ole vain siellä kolmikantaringin sisällä. Nimittäin tämän finanssikriisin myötä sijoitusten tuotto tulee pitkällä tähtäimellä olemaan kyllä hyvin alhainen. Näköpiirissä on myös aika, että maailman eläkerahastoista virtaa rahaa ulos paljon enemmän kuin sinne virtaa sisään, ja tämä ei tietenkään ole omiaan lisäämään ainakaan eläkerahastojen sijoitustuottoja. Minusta tämän poikkeuslain jatkamisella, kannustetaan kansainvälisiä riskisijoituksia, kun pitäisi, juuri kuten tässä lainaamassani lehtihaastattelussa Pukkila toteaa, asettaa ehtoja. Nyt on käännettävä kyllä aivan toisenlainen sivu valvonnassa.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on vähän tragikoomista, kun puhutaan, miten suuret ikäluokat jaksaisivat pitempään työelämässä, kun 40-vuotias ministeri nilkuttaa juuri tänne aitioon.

Mutta ed. Yrttiaho on ihan oikeassa siinä, että eduskunta käsittelee tämän huolella, kuuntelee asiantuntijoita. Se on äärettömän hyvä asia, ja tätä pitää seurata. Ja kun nämä työryhmät nyt päättävät työnsä, niin odotamme esitystä jopa hallituksen esityksen muotoon — katsotaan sitten — niin että me voimme antaa nämä esitykset jo nyt niin, että ne olisivat käsiteltävänä, lähtevät lausuntokierrokselle, mutta ovat syksyllä eduskunnassa. Jotenka me saamme ne nopealla aikataululla käsittelyyn, ja sehän saattaa olla, että poikkeuslaissa se viimeinen vuosi jää jopa tarpeettomaksi, että sitä ei tarvita, vaan että me saamme voimaan nämä uudet pysyvät lait, jotka pitkällä tähtäimellä sitä taloudellista kestävyyttä takaavat. Mutta tämä on hyvä, että se on nyt kahdeksi vuodeksi. Niin kuin sanoin, se on pitkäjänteistä työtä se sijoitussuunnitelma. Täytyy olla semmoinen varmuus myöskin näillä yhtiöillä, että säädökset eivät sillä tavalla muutu, että ne eivät voisi toteuttaa sitä linjaa, jota ne nyt toteuttavat, mitä tulee näihin osakkeiden myynteihin. Mutta äärettömän hyvä on käydä huolellinen tarkastelu ja seuranta, juuri niin kuin ed. Yrttiaho täällä totesi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vähän kommentoin, mitä ministeri Hyssälä totesi työurien jatkamisesta. Se on aika tavalla kiinni tietysti työnantajista, ei vain työntekijöistä, ennen muuta työnantajista. Usein siellä takapuolessa on se kalossin kuva, kun on saneerattu, ja silloin on vaikea jatkaa sitä työuraa. Ja sitten on jopa niin, että otetaan sieltä kehityskelpoinen alle nelikymppinen ja pannaan vanhempi ulos ja tällä tavalla saneerataan työpaikkoja, ehkä jopa työilmapiirejäkin niin, että sinne tulee enemmän joustoa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Herra puhemies! Kommenttini koskee tätä strategista suunnittelua. Ajatelkaapas, että jos meidän sijoitusvarallisuutemme tällä hetkellä on joku 130 miljardia euroa ja siitä 70 prosenttia on säästötileillä, tavallisilla, suurin piirtein tämmöisillä, joissa ei oikeastaan korkoja ole ollenkaan, niin miten vaikea tehtävä on tehdä tämä tulevaisuuden strateginen suunnittelu, kun kansalaiset eivät uskalla osakesijoittamiseen laittaa. Ne liikkeet ovat 500 miljoonaa, miljardi euroa. Silloin kun liikutaan jo siellä, niin se on jo aika paljon. Elikkä kun tähän kenttään sitten näitten työeläkelaitosten pitäisi nämä yhteiset työeläkevarat laittaa, niin onpa aika kova tehtävä.