Arto Satonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korkealaatuinen koulutus on maailmanlaajuisesti kysytty kauppatavara. Esimerkiksi vuonna 2005 Isossa-Britanniassa opiskeli 270 000 ulkomaalaista opiskelijaa, Yhdysvalloissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä oli 565 000.

Myös Suomessa tulisi olla mahdollisuus tarjota maksullista koulutusta ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja houkutella opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen suomalaiseen työelämään. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuilla yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat kehittää vieraskielistä opetusta myös suomalaisten opiskelijoiden hyväksi. Samalla Suomen kansainvälistä arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmä voitaisiin kehittää vientituotteeksi.

Suomen nykyisin voimassa olevan lain mukaan ei ole mahdollista periä lukukausimaksuja ulkomaisilta opiskelijoilta. Lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että myös suomalaiset oppilaitokset voivat tarjota koulutusta maksua vastaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. EU- ja Eta-alueelta tulevilta luonnollisesti ei voida maksuja ottaa, koska he ovat samassa asemassa kuin kotimaiset opiskelijat.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin tulee liittää verovähennysoikeus kannustimena siten, että opiskelun loputtua Suomeen töihin jäävä henkilö voi vähentää verotuksessa maksamansa lukukausimaksut kokonaisuudessaan takaisin viiden vuoden aikana. Jokaisena opiskelun jälkeisenä vuonna Suomeen ansiotyöhön jäänyt EU- tai Eta-maiden ulkopuolinen henkilö olisi oikeutettu vähentämään tuloverotuksessa korkeintaan yhden viidesosan opiskelunsa aikana maksamistaan lukukausimaksuista. Tämä kannustaisi ulkomaalaisia jäämään Suomeen töihin useammaksikin vuodeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen, minkä luonnollisesti täytyy olla meillä tavoitteena, sillä työvoiman tarjonta kääntyy Suomessa nopeasti laskuun.

Työvoimakadosta saadaan eri tutkimuksista hieman erilaista tietoa, mutta noin 20 000 ihmistä poistuu eläkkeelle seuraavalla vaalikaudella enemmän kuin uusia tulee työmarkkinoille vuosittain. Suomi tarvitsee siis kipeästi ammattitaitoista ja suomalaiseen kulttuuriin jo sopeutunutta työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta. Jatkossa ulkomaisen työvoiman määrä tulee väistämättä kasvamaan. Parhainta mahdollista työvoimaa ovat Suomessa tutkintonsa suorittaneet, joilla on jo suomalaisen kulttuurin ja myös kielen tuntemus, ainakin sen perusteiden tuntemus.

Verovähennyksen rinnalle tulee luoda stipendijärjestelmä, jolla mahdollistetaan kehitysmaista tulevien köyhien lahjakkaiden oppilaiden opiskelu Suomessa. Rahoitus näiden kehitysmaiden opiskelijoiden tukemiseen voidaan järjestää kehitysyhteistyöbudjetista. Rahoitus suunnattaisiin Suomella olemassa olevien kohdemaiden opiskelijoiden tukemiseen. Stipendit koordinoitaisiin neuvoteltaville ohjelman painopistealoille.

Kun täysimääräinen verovähennysoikeus liitetään ulkomaalaisten lukukausimaksuihin, annetaan samalla selvä viesti sen puolesta, että korkeakoulutuksen tulee olla suomalaisille ilmaista tulevaisuudessakin. Voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että suomalaiset jäävät työhön Suo-meen tai ainakin suorittavat osan työurastaan täällä. Korkeakoulutuksen maksuttomuus suomalaisille opiskelijoille on mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuva lähtökohta, josta ehdottomasti haluan pitää kiinni.

Lakia valtion talousarviosta tulee muuttaa siten, että perittävät lukukausimaksut käytetään yliopistojen omaan toimintaan, jotta opetuksessa saavutetaan korkea kansainvälinen taso.

Tämän aloitteen on allekirjoittanut 46 kansanedustajaa, joiden joukossa on kokoomuslaisia, keskustalaisia, myöskin sosialidemokraatteja ja kristillisdemokraattien edustaja.

Arvoisa puhemies! Haluan tähän aivan esittelypuheenvuoron lopuksi todeta, että tässä viime viikolla nousi kovasti julkisuuteen se tapaus, että nigerialaisia opiskelijoita oli kadonnut Suomesta, ja Nigeriasta oli ollut kaikkineen yli 1 500 opiskelijaa, jotka olivat pyrkineet Suomeen. Valitettavasti tässä ei ole nyt kyse siitä, että nigerialaiset näkisivät Suomen loistavana paikkana tulla, vaan nimenomaan tämä ilmainen opiskeluoikeus on houkuttanut näin suurta joukkoa hakemaan, ja ainakin osalla on ollut selvästi tarkoituksena käyttää sitä maahantulovälineenä ja päästä sitä kautta Euroopan unionin alueelle. Eli tämä on yksi esimerkki siitä, että me voisimme myöskin tällaiset väärinkäytökset estää sillä, että meillä olisi nämä lukukausimaksut.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa vielä sen, mitä aloitteen esittelytekstissä ei ole mainittu: Paitsi että tarvitaan stipendirahasto näille kehitysmaista tuleville, niin tarvitaan myös stipendirahasto lahjakkaille ja vähävaraisille kolmansista maista tuleville henkilöille, ja siinä mielestäni suomalaisen elinkeinoelämän täytyy ottaa myöskin oma vastuunsa ja lähteä siihen yhdessä valtion kanssa löytämään tällainen vaihtoehto. Mutta niille muille, joilla on mahdollisuus omat opintonsa maksaa — niitä on miljoonia ihmisiä maailmassa kaikkineen, ja erityisesti Kiinasta, Intiasta ja monesta muusta maasta näitä potentiaalisia tulijoita on varsin paljon, myöskin Venäjältä — niille tämä esitetty järjestelmä olisi mielestäni erinomainen sekä suomalaisen korkeakoululaitoksen, sen toimintakyvyn, että sitten koko suomalaisen yhteiskunnankin kannalta, kun saadaan verovähennyksen avulla tätä täällä hyvin koulutettua väkeä Suomeen jäämään.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Allekirjoitin ed. Satosen aloitteen, ja sitä yhdessä jonkun verran pähkäiltiin. Edellisen kerranhan eduskunta keskusteli lukukausimaksuista EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille valtioneuvoston opetuspoliittisen selonteon yhteydessä. Siinä yhteydessä valitettavasti tuo lukukausimaksujen valmistelu jäi hautumaan. Toivon mukaan sitä nyt opetusministeriössä kuitenkin valmistellaan, mutta tarve olisi, että aika nopeasti edettäisiin siihen, että oppilaitoksilla olisi mahdollisuus myydä korkeatasoista koulutusta sitä haluaville ja sillä tavalla vahvistaa omaa rahoituspohjaansa.

Opiskelijajärjestöthän on hiukan epäilleet tätä, että jos nyt lähdetään perimään lukukausimaksuja osalta opiskelijoilta, niin se on vähän kuin pahalle antaisi pikkusormen ja sitä kautta sitten lukukausimaksut hiipisivät suomalaiseenkin koulutusjärjestelmään. Tästä ei kuitenkaan ole pelkoa. Suomalainen maksuton opetus on meille sisäänrakennettu itseisarvo ja oikeastaan tasa-arvoisen yhteiskunnan puhtain ilmentymä, mutta sen sijaan se, että voitaisiin myydä meidän osaamistamme esimerkiksi metsäteollisuudessa, ympäristötekniikassa, energiatekniikassa olisi kovin tervetullutta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Satosen lakialoite on erittäin tervetullut. Viittaan vaan siihen, että yliopistojen rehtorit, suomalaisten yliopistojen, joita on 20, kävivät luovuttamassa manifestinsa viime viikolla ja yksi kohta siinä oli nimenomaan koulutusviennin kehittäminen. Australiassahan 12 prosenttia koko maan viennistä on koulutusvientiä. Tällä mahdollisuudella me todella, niin kuin ed. Tiilikainenkin sanoi, voisimme kouluttaa ihmisiä ympäri maapallon, mutta eihän se ole järkevää, että heitä koulutetaan suomalaisin verovaroin, vaan he maksaisivat koulutuksesta ja me veisimme heille tietoa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatkan hieman alueellisesta näkökulmasta. Omassa maakunnassani Etelä-Karjalassa on Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, joissa molemmissa on erityisesti venäläisille räätälöityä opetusta. Jotta nämä mainiot laitokset voisivat jatkaa tulevaisuudessakin, näille täytyisi antaa mahdollisuus vahvistaa omaa opetustaan. Minkä takia niitä pitäisi lähteä suitsimaan sen takia, että väestömäärä ei kasva ja koulutustarpeet omassa maakunnassa pienenevät, jos niillä olisi kilpailukykyiset mahdollisuudet tarjota sitä opetusta vähän laajemmalle maakunnalle eli esimerkiksi sinne itärajan taakse Venäjän maksukykyisille markkinoille? Tämä olisi mahdollistavaa koulutuspolitiikkaa, ja sillä tavalla voitaisiin sitten oikeasti katsoa, onko se meidän suomalainen koulutuksemme kilpailukykyistä. Jos nimittäin on maksuhaluisia opiskelijoita, niin se osoittaa, että se on kilpailukykyistä. Jos taas näitä ei ole, niin turhaan me sitten juhlapuheissa julistamme, että meillä on muuten hyvä koulutusjärjestelmä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ed. Tiilikaista ja ed. Asko-Seljavaaraa asiaa hyvin tukevista puheenvuoroista.

Vielä haluan sanoa maksun tasosta sen, että on tietysti luonnollista, että se muodostuu kokeilemalla. Toki se taso ei saa olla niin korkea, että se estää tänne tulemisen, mutta myöskään se ei saa olla mitään ilmaista, vaan pitää löytää se oikea taso. Tosiaan riippuu aika pitkälle siitä, kuinka kilpailukykyistä se meidän koulutuksemme on, paljonko siitä ollaan sitten valmiita maksamaan.

Myöskin on huomattava tämä alueiden näkökulma, jonka ed. Tiilikainen sanoi. Tämä asia toteutuu myöskin Pirkanmaalla, kun ollaan siinä ihan Tampereen keskusseudun ulkopuolella. Myös siellä toimivat ammattikorkeakoulut erityisesti kaipaavat kyllä lisää oppilaita, ja sama mekanismi toimii myöskin siellä. Hyvänä esimerkkinä voin mainita, että Mäntässä on tällä hetkellä paljon kiinalaisia opiskelijoita. Heiltä voidaan ottaa maksu, kun se ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta, ja sinnekin on tulossa paljon väkeä, joka ylipäätään vaan haluaa oppia suomalaista ja eurooppalaista kulttuuria. Aivan varmasti löytyisi myös tutkintopohjaiseen koulutukseen opiskelijoita, kun vain se pää uskallettaisiin avata.