Mikko Elo /sd:

Puhemies! Aivan muutama sana ulkoasiainvaliokunnan minun mielestäni hyvin asiallisesta mietinnöstä:

Ensinnäkin ulkoasiainvaliokunta kiinnittää hyvin tärkeään asiaan uusien demokratioiden kannalta huomiota eli vaalitarkkailuun ja vaalien järjestämiseen yleensäkin. Jo viime lausunnossaan valiokunta painotti myös vaaleja edeltävän etukäteistarkkailun tärkeyttä. Tämähän on erittäin tärkeää, kun vaaleihin valmistaudutaan, miten esimerkiksi oppositio pääsee ääneen, minkälainen on lehdistön vapaus jne. Kuten tässä myöhemmin tulen esittämään, ongelmia kaikissa näissä entisissä sosialistimaissa näyttää olevan. On aika harvoja entisiä sosialistisia maita, joiden vaaleja voidaan sanoa rehellisiksi ja myöskin vapaiksi. (Ed. S. Lahtela: Mistä se johtuu?)

Tässä yhteydessä, puhemies, haluan korostaa erityisesti sitä, että Etyj on ottanut merkittävän roolin vaalien tarkkailussa, ja niin kuin tässä mietinnössä todetaan, Etyjin vaalitarkkailu on viime vuoden aikana toteutettu yhteistyössä Euroopan neuvoston yleiskokouksen sekä Euroopan parlamentin kanssa, mutta Etyjillä on siis erittäin merkittävä rooli tässä.

Haluaisinkin todeta viimeaikaisista vaaleista, joita on viimeisen kuukauden aikana pidetty, Azerbaidzhanissa presidentinvaalit ja nyt sitten Georgiassa parlamenttivaalit, että kyllähän tosiasia on se, että molemmat maat ovat tällä hetkellä Euroopan neuvoston jäseniä, mutta molemmista maista vaaliraportit ainakin tähän mennessä ovat olleet hyvin kielteisiä. Tässä esimerkiksi minulla on käsissäni Euroopan neuvoston raportti, jossa todetaan, että Azerbaidzhanissa vaalikampanjaa häiritsi erinomaisen suuri epäjärjestys ja 21. päivän syyskuuta tapahtumissa tänä vuonna ehdokkaita peloteltiin ja ahdisteltiin, ja niin kuin me ymmärrämme, tämähän ei ole minkään demokratian mukaista. Samanlaisia viestejä on kuulunut Georgian vaaleista, joissa nyt presidentti Shevardnadze on todella suurissa vaikeuksissa.

Puhemies! Tässä lausunnossa kiinnitetään myös huomiota Valko-Venäjän tilanteeseen. Niin kuin tässä todetaan, Valko-Venäjän hallitus kieltäytyi yhteistyöstä Etyjin kanssa viime vuonna. Tänä vuonna sitten Etyj on ottanut uudelleen Valko-Venäjän parlamentin mukaan toimintaansa ja avannut toimiston siellä. Minulla oli tilaisuus käydä Minskissä pari kuukautta sitten ja keskustella niin sanotun parlamentin edustajien kanssa. Tosiasiahan on, että nykyinen parlamentti edustaa käytännössä vain presidentti Lukashenkan kannattajia, eli todellisesta parlamentistahan ei ole kysymys. Voidaan tietysti syyttää oppositiota viime vaalien aikoihin, että oppositio ei osallistunut vaaleihin. Sen takia tästä 120-päisestä parlamentista syntyi presidentti Lukashenkan parlamentti, joka kannattaa hänen ehdotuksiaan yksimielisesti. Kun meillä oli seminaari Euroopan neuvoston edustajien kanssa Minskissä, niin hyvin mielenkiintoinen tapaus oli muun muassa se, että niin sanottu informaatioministeri ilmoitti, että hän on antanut jo 56 varoitusta lehdistölle tämän vuoden aikana siitä, että valtionjohtoa on arvosteltu. Totesin siinä yhteydessä vain, että läntisessä demokratiassa yleensä lehdistö antaa meille poliitikoille varoituksia, jos niitä sitten annetaan, eivätkä poliitikot anna lehdistölle varoituksia.

Mutta, puhemies, haluan tässä yhteydessä vielä todeta sen, että Valko-Venäjä on myöskin pyrkimässä Euroopan neuvoston niin sanotun erityisvieraan asemaan, joka olisi ensimmäinen askel matkalla Euroopan neuvoston jäsenyyteen. Itse asiassa tietysti Etyjillä ja Euroopan neuvostolla on erilaiset kriteerit siihen, miten jäseniä hyväksytään. Euroopan neuvostolla on varsin tarkat kriteerit demokratian, ihmisoikeuksien ja lehdistön vapauden suhteen.

Mutta ehkä jo tässä yhteydessä voin myös todeta sen, että en ole ainoa tällä hetkellä, joka on sitä mieltä, että ilmeisesti monien näiden kohdalla, jotka on aivan viime aikoina, esimerkiksi Venäjän jälkeen, hyväksytty, vuoden 96 jälkeen hyväksytty: Georgia, Azerbaidzhan, Armenia jne., ehkä olisi ollut syytä odottaa kuitenkin jonkin aikaa ja antaa heidän pitää tämä erikoisvieraan asemansa, johon Valko-Venäjä on tällä hetkellä pyrkimässä. Nyt vaalitarkkailun kannalta olisi erinomaisen tärkeätä, että Etyj ja Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä pyrkisivät jo kuukausia etukäteen valvomaan sitä, että Valko-Venäjällä saataisiin todella vapaat ja avoimet rehelliset vaalit käyntiin.

Puhemies! Lopuksi haluan vielä kerran sanoa, että demokratia on erinomaisen vaikea taito ja vaaleissa, vaalien järjestelyissä, se mitataan, ja valitettavaa on se, että me joudumme jatkuvasti toteamaan myös eurooppalaisista maista, että ne eivät täytä edes alkeellisia vaatimuksia vaalien rehellisyyden ja avoimuuden suhteen.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin ajattelin, etten tätä puheenvuoroa käytä, mutta nyt kuitenkin käytän palauttaakseni mieleen täältä isosta salista keskusteluja viime vuosikymmenen puolelta, jolloinka kävimme keskustelua Etyjistä ja siitä, kuinka siihen pitäisi suhtautua.

Muistan silloin, kuinka oman ryhmäni puitteissa meidän harvojen mieskansanedustajien kesken syntyi melkoinen debatti siitä, kun nykyinen pääoikeudenvalvoja oli sitä mieltä, että Etyjillä ei olisi mitään roolia tulevaisuudessa, että mahdollisimman pikaisesti tulisi tästä instituutiosta päästä irti, että se vain haittaa maapallon integraatiokehitystä. Silloin olin hänen kanssaan toista mieltä. Kiinnitin huomiota siihen, että juuri niistä syistä johtuen, jotka ed. Elo äskeisessä puheenvuorossaan toi ilmi, tällä järjestöllä tulee valitettavasti pitkälle tulevaisuuteen olemaan rooli, mikä johtuu vain siitä, että ympäristöolosuhteet muodostuvat luonnonvarojen ehtymisen myötä yhä ankeammiksi, ja niin kuin ed. Elo sanoi, tämä vaikea taiteen laji, demokratia, tulee kriisiytymään ja silloin tarvitaan tämän laatuisia instituutioita entistä enemmän.