Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ajattelin muutaman sanan sanoa tästä talousvaliokunnan
mietinnöstä, joka koskee Suomen itsenäisyyden
juhlarahaston Sitran toimintakertomusta vuodelta 2005.
Sitrahan on nyt ei ainoastaan julkisuudessa vaan myös
käytännössä aktivoinut toimintaansa ja
myös sitten kehittänyt näitä uusia
painopisteitä innovaatioiden ja teknologian kehittämisen osalta,
ja valiokunta on niin viime kertomuksen mietinnössä kuin
myöskin tämän kertomuksen mietinnössä ollut
tähän suuntaukseen tyytyväinen. Nyt,
kuten tästä kertomuksesta käy ilmi ja valiokunnan
mietinnöstäkin, näitä ohjelmia
ovat terveydenhuollon ohjelma, elintarvike- ja ravitsemusohjelma,
ympäristöohjelma, Venäjä-ohjelma
ja Intia-ohjelma.
Sitran toiminnan tulos oli vuodelta 2005 lähes 46 miljoonaa
euroa ylijäämäinen ja tämän
rahaston peruspääoman markkina-arvo oli runsaat
660 miljoonaa euroa. Sitran toimintahan on muuttunut pääomasijoittajasta
Suomen kilpailukyvyn aktiiviseksi kehittäjäksi
ja siihen, että innovaatioita ja teknologian parempaa hyödyntämistä voidaan
viedä käytännössä eteenpäin.
Kuitenkin valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän
pitäisi olla mahdollisimman pitkäjänteistä, niin
että näiden tutkimusten ja työn tulosten
hyödyntäminen jatkuu, ettei se vain jäisi
kertakäyttöiseksi. Samaten se on tärkeätä,
että Sitralla on jatkuvaa, tiivistä yhteistyötä keskeisten
ministeriöitten, Valtion tiede- ja
teknologianeuvoston, Suomen Akatemian, Teknologian kehittämiskeskuksen
ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa. Myös Finnvera
ja Finnpro ovat tässä tärkeitä.
Tänään tavatessani teknologiateollisuuden edustajia
oli esillä tämä yksi suomalaisten ongelma,
kun suomalainen sanontahan on se, että hyvä tuote
myy itse itsensä, ja meillähän hyvin
paljon sijoitetaan juuri siihen, että syntyy näitä hyviä tuotteita,
tulee innovaatioita ja sen tuloksena jopa patentoituja keksintöjä ja
niitä hyviä tuotteita, mutta sitten puuttuu markkinointi
tai tuotteiden kaupallistaminen. Yhtenä esimerkkinä tuotiin esille
suomalainen ympäristöosaaminen ja se, että maailmalla
tiedetään, että Suomessa osataan näitä ympäristöasioita,
mutta sitten kun tullaan kysymään, mitä teillä olisi
täällä meille myytävää tai
joitakin koulutuspaketteja ja muuta, niin Suomella ei olekaan tähän
antaa vastausta. Me emme sillä tavoin ole vuosisatojen
aikana kouliintuneet bisneskansaksi, joka koko ajan miettii sitä,
mitenkähän tämänkin asian voisi
myydä, vaan ajatellaan, että onpas hieno tuote
ja kunpa joku tulisi joskus tätäkin katsomaan.
Tässä mietinnössä tuodaan
esille myös se, että riskirahoituksen osalta,
joita malleja on tuotu yrittäjien iloksi, pitäisi
myös sitten saada eri toimijoitten osalta selkeyttä ja
myös parempaa informaatiota sen suhteen, miten tätä riskirahoitusta
on saatavissa. Samaten sitten on tässä mietinnössä tuotu
esille myös se, että kun sitten esimerkiksi bioteknologiaan
ja muihin toimintoihin on tätä rahoitusta annettu,
muutoksia ei yhtäkkisesti tapahdu, niin että ne,
jotka ovat tässä toimijoina tai sitten alihankkijoina
tai muutoin, eivät sitten yllätyksenä koe
sitä, että nyt se riskirahoitus päättyikin,
vaan tässä korostetaan pitkäjänteisyyttä.
Samaten tässä on tullut esille se elinkeinoelämästä tullut
aika tiukkakin vaatimus siitä, että kilpailuneutraliteetti
varmistettaisiin niin, että Sitra ei omalla toiminnallaan
vaikuttaisi sitten siihen, että yritykset olisivat paremmassa
tai huonommassa asemassa riippuen siitä, onko Sitra nähnyt
hyväksi juuri tätä tai tuota yritystä tukea
innovaatioiden tai muiden toimintojen osalta ja sitten toiset saavat
pärjätä omillaan.
Mutta kaiken kaikkiaan tilanne on se, että Sitra on
näillä omilla ohjelmillaan, otetaan esimerkiksi
vaikka elintarvike- ja ravitsemusohjelma, hyvin paljon tuonut uusia
ajatuksia ja myös uusia tuotteita suomalaisen ruuan parempaan
terveydelliseen tarjontaan. Siellä on tullut myös
käsite järkiruoka, joka ei ole jälkiruoka
vaan järkiruoka, joka edistää erityisesti
perusruuan ja terveysvaikutteisen ruuan välimaastoon
sijoittunutta niin kutsutun järkiruuan kaupallistamista, koska
niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin kansalaisten yksi
ongelma on liiallinen paino ja liiallinen rasvan ja sokerin kulutus, ja
näihin pitäisi pystyä kansallisin toimenpitein puuttumaan,
koska se on osa terveyspolitiikan kehittämistä,
niin että ennalta pystytään paljon vaikuttamaan
siihen, että tietynlaisia sairauksia ei synny.
Venäjä-ohjelma on edelleenkin tavattoman tärkeä.
Siinä on tämä strategiaosuus, samaten näitten
erilaisten foorumien ja integraatio-osa-alueitten käytännön
toteutus ja yleensäkin yhteistyön ja verkostoitumisen
lisääntyminen. Venäjähän
odottaa sitä, että nyt kun vaurastumista ja rahaakin
on, Suomi omalta osaltaan — ja tässä on kilpailua
selvästi olemassa jo — osaamisellaan pyrkisi yhteistyöhön
Venäjän kanssa, niin että molemmille
osapuolille tästä olisi hyötyä.
Intia-ohjelmassa valiokunta pelkäsi sitä,
vaikka ei sitä nyt ole tähän kirjannut,
että tämä ohjelma ei nyt sitten jatkuisikaan,
mutta me saimme nyt sitten varmistusta siihen, että näin
ei tapahtuisi. Intiahan on yksi maanosa, jossa seuraavaksi näitä uusia
suomalaistenkin yritysten ponnisteluja näkyy.
Arvoisa puhemies! Tähän asiaan liittyen tänään
tässä teknologiateollisuuden tapaamisessa kävi
ilmi yksi sellainen pieni yksityiskohta, että Nokian osuus
teknologisista tutkimuspanostuksista on noin 50 prosenttia ja tämä toinen
50 hajautuu niin, että siellä suurin taitaa olla
hyvin paljon pienempi kuin tämä 2 miljardia euroa,
mikä menee yksistään Nokialle, ja jos
siellä sitten puhutaan pelkästään
miljoonista, niin millä tavoin tätä käytännön
lisäämistä pystytään
näissä yrityksissä todella toteuttamaan,
johon nyt Suomi on panostanut? Tässä suhteessa
tämä tulevaisuus näyttää paljon
huonommalta kuin teknologiateollisuus sanoi, että kauppa-
ja teollisuusministeriö omissa selvityksissään
antaa ymmärtää.
Tähän liittyy myös sitten se, että kun
Nokia esimerkiksi on nyt lähtenyt Intiaan, niin samalla kun
uusia projekteja siellä aloitetaan, niin samalla on vedetty
20 000 työpaikkaa mukana. Tämä on
juuri se haaste, jossa toimitaan, ja yksi Sitrallekin tärkeä haaste
tässä on se, että meillä tätä perusteollisuutta
pystytään täällä Suomessa
pitämään, sillä ellei
sitä ole, niin on pelättävissä,
ettei myöskään ole siihen liittyvää tutkimustoimintaa
eikä innovaatioita eikä edes sitten
teoreettisella tasolla niitä tuotteita, joita pitäisi
kaupallistaa.
Ilkka Kanerva /kok:
Herra puhemies! Sitra teki tuntuvan ylijäämän kertomusvuonna
2005, hyvä niin. Se puoli, joka kriittisesti Sitran
toiminnasta on mahdollisesti nostettavissa esille, on se, että Sitra irtautui
kyseisenä vuonna
rahoittamasta bioteknologiayrityksiä Suomessa ajatellen,
että jos nuo ovat elinvoimaisia, niin ulkomaiset investoinnit
suuntautuvat kyllä sitten näihin yrityksiin.
Tiedossa on investointilama, joka on hyvin haasteellinen koko
meidän taloudellista kehitystä vähänkään
pidemmällä aikavälillä ajatellen, enkä ole
ollut missään vaiheessa erinomaisen vakuuttunut
siitä, että Sitran on pitänyt irtautua
bioteknologiayritysten rahoittamisesta. Olisin toivonut, että tähän
kysymykseen olisi pyritty mietinnössä kiinnittämään
huomiota, miten nämä yritykset nyt ovat kyenneet
rahoituksensa järjestämään,
koska hajatiedot antavat itsestään kertoa, että bioteknologiayrityksillä on
rahoituspuolen ongelmia kouriintuntuvalla tavalla, ja se olisi monella
tapaa hankala takaisku koko Suomen kehittymistä ajatellen,
jos hyvin pitkäjänteistä rahoitusohjelmaa
edustavalla bioteknologia-alalla alkaisi tulla takapakkia ja Suomi
joutuisi kunnianhimoisista tavoitteistaan luopumaan. Siksi olisin
toivonut, että tähän vaikeaan haasteeseen olisi
mietinnössä pyritty jotain vastausta sorvaamaan.
Keskustelu päättyy.