13) Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta
Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta esittää,
että lakiehdotus autoverolain muuttamisesta hyväksytään
muuttamattomana.
Autoverolakia esitetään muutettavaksi siten, että henkilöautojen
autoveroprosentin suuruus porrastetaan lineaarisesti auton ominaishiilidioksidipäästöjen
perusteella. Samalla henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa
alennetaan noin kuudenneksella. Ehdotettavan veron suuruus on nykyisen
kiinteän 26 prosentin sijaan 10—40 prosenttia
yleisestä vähittäismyyntiarvosta auton
hiilidioksidipäästöstä riippuen.
Niistä autoista, joista ei ole päästötietoa,
veroa kannettaisiin auton kokonaismassan ja käyttövoiman
perusteella määräytyvän laskennallisen päästötiedon
perusteella.
Tämä laki muodostaa kokonaisuuden ajoneuvoverolain
kanssa, ja ne ovat yhdessä ympäristöpoliittisesti
erittäin myönteisiä. Voin todetakin, että jaoston
kuulemisessa tämä laki sai erittäin myönteisiä arvioita
kaikilta asiantuntijoilta. Harvoin on tällaista kiitosta
lainlaatijoille tullut, ennen kaikkea siksi, että tämä veromalli
on yksinkertainen ja joustava ja verotasoa on helppo muuttaa esimerkiksi
kiristyvien ympäristövaatimusten mukaisesti ja
tietysti myös teknologian kehittyessä. Samaa mallia
sovelletaan myös käytettyihin tuontiautoihin,
eikä enää jatkossa tarvitse erillisiä historiallisia
autoveroprosentteja laskea. Autovero alenee arvioiden mukaan noin
80 prosentilla autoista.
Asiantuntijakuulemisessa ja ympäristö- sekä liikenne-
ja viestintävaliokunnan lausunnoissa on pohdittu verouudistuksen
vaikutusta autokannan rakenteeseen sekä liikennesuoritteiden
määrään ja ennen kaikkea sen
vaikutuksia joukkoliikenteeseen. Valtiovarainministeriön
arvion ja VTT:llä tekeillä olevan selvityksen
perusteella arvioidaan liikennesuoritteiden kasvavan maltillisesti,
lähivuosina 1,5 prosenttia vuodessa ja pitkällä tähtäyksellä noin
0,5 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Joukkoliikenteen
osalta hallitus on samalla päättänyt
aikaistaa suurten kaupunkien joukkoliikenneavustuksia vuodella elikkä vuodelle
2009. Voi olla, arvioiden mukaan, että tällä saattaa
olla joukkoliikenteeseen ei-toivottuja vaikutuksia, mikäli
asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin.
Sitten eräitä erilliskysymyksiä,
joita on noussut tässä yhteydessä esille:
Ensinnäkin monilapsisten perheiden osalta on nostettu
esille kysymys siitä, että niiden suhteellinen
asema suuremman auton tarpeen vuoksi heikkenee, mutta valiokunnan
saaman selvityksen mukaan useiden automerkkien tila-automalleissa
on myös polttoainetehokkaita vaihtoehtoja. Kuitenkin valiokunta
pitää tätä asiaa tärkeänä,
koska verotuksella, tietysti erityisesti tuloverotuksella, mutta
myös muutoin vaikutetaan myöskin tulonjakoon,
että tätä monilapsisten perheiden kysymystä seurataan
ja sen vaikutuksia arvioidaan siinä lausuman seurantaponnen yhteydessä.
Samoin on keskusteltu siirtymäsäännösten
tarpeellisuudesta. Tätä lakiahan nimittäin
sovelletaan lain voimaantulon jälkeen verotettavaksi tuleviin
ajoneuvoihin. On kaksi tällaista päätapausta.
Ensinnäkin on ennen lakia tehty sitova kauppa, joka toimitetaan
ensi vuonna, ja jos ajoneuvon päästöt
ovat yli 220 grammaa kilometriltä, niin sen vero nousee
ensi vuoden puolella. Toinen asia on muuttoauto. Kun henkilön
on täytynyt ostaa auto vähintään
puoli vuotta ennen kotimaahan paluuta ja tietyissä tapauksissa
tällaisen auton verotus voi nousta, saattaa olla, että se
vähennys, 14 000 euroa, ei riitäkään
enää korvaamaan kokonaan sitä autoveroa,
jolloinka verotaso voi nousta.
Valiokunta on kuitenkin todennut, että tällaisia
tilanteita syntyy aina ja että tilanteita syntyy myöskin
toisin päin niin, että jos asianomainen henkilö on
kotimaassa juuri ostanut auton ennen kuin tämä autoveron
muutos tuli yleisesti tietoon niin hänkin joutuu maksamaan
siitä enemmän veroa, minkä vuoksi valiokunta
katsoi, että ei ole tarpeen tehdä erillisiä siirtymäsäännöksiä.
Koska kuitenkin on selkeitä arvioita lain erilaisista
vaikutuksista, niin valiokunta samalla, kun se hyväksyi
tämän lain, ehdottaa lausumaehdotusta, jonka mukaan
hallitus seuraa autoveron muutosten vaikutuksia autokannan uusiutumiseen,
joukkoliikenteen käyttöön ja liikenteen
hiilidioksidipäästöihin sekä toimittaa
tästä selvityksen valtiovarainvaliokunnalle alkuvuonna
2010. Tähän mietintöön liittyy
myöskin eriävä mielipide.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja kertoi mietinnön sisältöä.
Mutta ed. Manninen, kun hän kiteytti tähän
lausumaehdotukseen tämän valiokunnan enemmistön
mielipiteen, samalla mielestäni toi esiin sen, sanoisiko,
hyväntahtoisuuden, en nyt sano hölmön
hyväntahtoisuuden, mutta hyväntahtoisuuden
kuitenkin, että kun nyt meidän hallitus on tämän
esittänyt, niin sitten vuonna 2010 alkuvuonna toimitetaan
selvitys eduskunnalle siitä, mitä hiilidioksidipäästöille
on tapahtunut.
Vuoteen 2020 mennessä Suomen pitäisi oleellisesti
vähentää kaikkia hiilidioksidipäästöjä,
vähintään 20 prosenttia alle sen, mitä ne
ovat olleet 1990. EU:n mukaan se saattaa olla ja toivon mukaan on
vähintään 30 prosenttia. Eli muut maat ovat
tässä myös mukana.
Näin ollen, puhemies, on tällä asiantuntijakuulemisella,
minkä esimerkiksi ympäristövaliokunta
suoritti tämän asian käsittelyssä,
mielestäni päivänselvää,
että hiilidioksidipäästöt tulevat nousemaan
tämän hallituksen esityksen seurauksena. Kysymys
on siis henkilöautojen hiilidioksidipäästöistä,
jotka tällä hetkellä ovat huomattava osa
Suomen kokonaispäästöistä, noin
14—15 prosenttia, kun maantieliikenteen kokonaispäästöt
ovat noin 20 prosenttia.
Tätä asiaa valiokunnassa kysyttiin kaikilta
läsnä olevilta asiantuntijoilta, ja heitä todella
oli runsaasti. Onko kenenkään asiantuntijan käsitys se,
että hiilidioksidipäästöt eivät
nouse? Kenenkään käsitys ei ollut se,
että hiilidioksidipäästöt eivät
nouse.
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta sinänsä kokonaisuudessaan
otti varsin moneen kohtaan kantaa, myös tuohon seuranta-asiaan
ja myös siihen, että tämä joukkoliikenne
on vaarantumassa tämän päätöksen
mukaan. Kun lukee tarkkaan ympäristövaliokunnan
lausunnon, niin aivan selvästi siinä useammassa
kohdassa todetaan tämä uhka, mahdollisuus, että hiilidioksidipäästöt
siis yksinkertaisesti nousevat.
Käytännössä kuitenkin on
kaksi eriävää mielipidettä,
jotka tähän valiokunnan lausuntoon on liitetty.
Molemmat lähtevät siitä, että hallituksen kannustin
eli tämä taitepiste, milloinka vero sitten lopettaa
laskunsa ja alkaa nousta, on asetettu liian ylös, kun lasketaan
grammaa per kilometri. Eli tuo 220 grammaa, joka on hallituksen
esityksen taitepisteenä, vastaa todellakin melkoista hiilidioksidipäästömäärää ja
kulutusta, 9,4 litraa bensiiniä 100 kilometrillä ja
dieseliä 8,5 litraa. Nämä ovat laboratorio-olosuhteissa
tuotettuja lukuja, ja todelliset päästöt
ovat tietysti käytännössä vielä tätä suurempia.
Epäilen, että valtiovarainvaliokunnan kaikki asiantuntijat
eivät mitenkään ole voineet kehua tätä esitystä,
kun siellä nimi Eero Yrjö-Koskinenkin mainitaan.
Ympäristövaliokunnassa Suomen Luonnonsuojeluliiton
käsitys tämän lain suhteen on se, että tämän
tyyppistä lainsäädäntöä ei
tarvittaisi, vaan tehokas hiilidioksidipäästön
vähenemä syntyy muulla tavoin, muiden toimenpiteiden
kautta.
Tästä huolimatta on tietysti selvää,
että jos me aloitamme autoveron määräämisen
autojen ominaishiilidioksidipäästöjen
mukaan ja otamme tällaisen lineaarisen nousun tässä,
eli autovero nousee lineaarisesti aina sen mukaan, mitä enemmän
päästetään, ja valitsemme taitepisteen
kyllin alas, siis grammaa per kilometri, jolloinka ei synny sitä tilannetta,
mikä syntyy tämän hallituksen esityksen
mukaan, että myös suuret, tehokkaat autot halpenevat,
paljon päästävät autot halpenevat,
niin me voimme saavuttaa hiilidioksidipäästöjen
suhteen alenemaa, kun se todellinen ohjaava vaikutus on kyllin vahva.
Myös sosialidemokraattien ympäristövaliokunnan ryhmä lähti siitä omassa
lausunnossaan ja eriävässä mielipiteessään — eriävä mielipide — 2,
että tässä hallituksen esityksessä ei
ole riittävää kannustinta vähäpäästöisten
autojen hankkimiseen. Tuo kanta sitten muuttui tässä valtiovarainvaliokunnan
ryhmässä, jolloinka siitä ei tullut ryhmän
kantaa.
Mutta kaiken kaikkiaan on tietysti surullista, että hallitus
on tuonut tämän esityksen nimenomaan, niin kuin
edustaja ja valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Manninen toteaa, ikään
kuin ympäristöpoliittisena toimenpiteenä. Jos
tällä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja
ympäristötekoa, niin tämä ei
todellakaan ole ympäristöteko vaan toimii juuri päinvastoin,
lisää hiilidioksidipäästöjä.
Kun autokannan lisääntyminen on varsin pitkävaikutteinen
tapahtuma, se merkitsee vaihtoautokaupan kautta tapahtuvaa autojen
käyttöä vuositolkulla vielä tästä eteenpäin.
Kun mennään ja vaihdetaan isompaan, tehokkaampaan
ja hinta on saattanut tällaiselta ajoneuvolta pudota tuhansia
euroja tämän verohuojennuksen kautta, niin tiedämme,
että kakkos-, kolmosautot talouksissa lisääntyvät.
Myöskään kestävän
kehityksen näkökulmasta uusien autojen hankkiminen
ei ole toivottavaa. Suomen autokanta on nyt jo niin suuri kestävän kehityksen
näkökulmasta, että sitä ei pitäisi
lainkaan lisätä. Tämä taas tulee
lisäämään kuitenkin henkilöautoliikenteen
volyymiä, ja se on varsin valitettava asia.
Mitä joukkoliikenteeseen tulee, niin hallitus, jos
olisi ollut todella looginen ja johdonmukainen, olisi siirtänyt
vuodelle 2008 nämä lisääntyvät
tuet, ja tässä mielessä tämäkin
suorite jäi puolinaiseksi.
Mutta, puhemies, tämä asia toivon mukaan saa nyt
vähintään keskustelua aikaan. Täällä on
ed. Kuoppa paikalla, joka on valtiovarainvaliokunnassa tuon eriävän
mielipiteen, jota kannatan, ensimmäinen allekirjoittaja.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen
tuomio riippuu sekä tarkastelun leveydestä että syvyydestä.
Tätä hallituksen esitystä pitää tarkastella
rinnan ajoneuvoverolakiesityksen kanssa. Ne yhdessä ohjaavat
kohtuullisen voimakkaasti ihmisiä valitsemaan energiatehokkaita
ja vähäpäästöisiä autoja.
Kannattaa myös muistaa valiokunnan puheenjohtajan esiin
tuoma suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistaminen ja hiljattain
tehty päätös 300 miljoonan euron korotuksesta
ympäristöveroihin.
Ja se, mikä on olennaista, on myös se, että nyt rakenne
verotuksessa saadaan oikein ja tähän verotuksen
tasoon voidaan sitten palata myöhemmin. Olisikin hyvä lähettää eduskunnasta
sellaista signaalia, että tätä veron
tasoa kannattaa tarkistaa suhteellisen pian ja suhteellisen voimakkaasti
tämän ympäristöohjaavuuden vahvistamiseksi.
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat ottaneet
vakavasti tämän riskin, että joukkoliikenne
kärsii tästä. Tänään
olemme juuri päättäneet, että joukkoliikenteeseen
annetaan 3 miljoonaa euroa lisärahaa. Tämänpäiväisessä budjettipäätöksessä olemme
semmoisen päätöksen tehneet, niin että se ääni
on kyllä huomioitu, ja haluamme tälläkin
päätöksellä vaikuttaa siihen,
että viesti olisi selvä, että ympäristönäkökulma
vaikuttaa ja ilmastopäästöt ovat suuri
huolenaihe.
Ja kun me olemme saaneet nyt tämän autoverotuksen
sellaiseksi, että jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa
suoraan autoveroprosenttiin, kun meillä on nyt tämä mekanismi
käytössä, niin se todella mahdollistaa
sen, että tätä veron tavoitetasoa voidaan
muuttaa helposti kiristyvien päästövähennystavoitteiden
mukaisesti. Ja kun tässä on tämä lausuma,
että tätä tilannetta tullaan seuraamaan
ja parin vuoden kuluttua me saamme tästä selvityksen,
miten tämän veron vaikutukset näkyvät
meillä, (Puhemies koputtaa) niin sitten palataan asiaan.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä monessa
kohtaa todetaan juuri tämä uhka. Sivulla 3 todetaan:
"Verotuottojen alennusta kompensoi autojen myynnin kasvu." Siis täällä todetaan
tämä, että automyynti kasvaa, ja monessa
kohtaa muutoinkin. Se ikään kuin varovaisuus tässä,
että lähdetään tältä tasolta,
220 grammaa kilometriä kohti, eikä alemmalta,
vaikkapa 180 grammaa per kilometri, tai sitäkin alemmalta,
osoittaa kyllä, että tässä nyt
on vain ja ennen muuta autoveron alennus kyseessä. Mekanismi
on, niin kuin totesin, ihan hyvä. Ymmärrän,
että tätähän on helppo muuttaa,
mutta miksei tehtäisi valmiiksi hyvä eikä sellaista,
että tehdään vasta vuoden 2010 jälkeen
hyvä, koska meillä todella (Puhemies koputtaa)
tähän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on vähän
aikaa.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustajat Tynkkynen ja Ojansuu käyttivät
erinomaisen hyvät puheenvuorot. Haluan omalta osaltani
todeta, että kyllä tämä autoveron
uudistus kerralla nostaa suomalaisen autoverotuksen eurooppalaisen
ja autoverotuksen kärkikastiin. Mutta hieman olen eri mieltä siitä,
että tässä olisi ikään
kuin määritelty joku lähtötaso
ja oltaisiin valmiit heti kohta ilman tarkempaa analyysia ja kehityksen
seurantaa siirtymään ikään kuin
kritiikittömästi asiassa eteenpäin. Asiaa
täytyy tarkastella. Rakenne minusta tässä verotuksessa
on erinomainen.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusaselle sen verran, että kyllähän
tämä valmistelu on erittäin paljon ympäristöpainotteinen
nimenomaan ollut ja tämä lakiesitys kaikkinensa.
Jos ed. Tiusanen kantaa huolta siitä, että tämä tulee
kiihdyttämään autojen myyntiä,
niin eikö se ole aika hyvä tilanne, koska silloin
on se suuri todennäköisyys, että ne vanhat,
kaikkein eniten saastuttavat autot lähtevät pois
käytöstä? Painopiste siirtyy uusiin autoihin,
joissa hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät.
Eli sillä tavalla tällä on selkeästi
ympäristöpoliittisesti myönteinen vaikutus.
Se, johtaako se kokonaismäärän kasvuun,
niin se on eri asia sitten, onko siinä vaikutusta. Mutta jos
te sanotte, että tämä tulee olemaan uhka
julkiselle liikenteelle, niin lähtien aivan niistä perusteista,
joita kuulimme täällä edustajien, esimerkiksi
ed. Ojansuun, puheenvuoroissa, kyllä julkista liikennettä niiltä osin
kuin se on mahdollista, pyritään tukemaan. (Puhemies
koputtaa) Mutta, kuten tiedätte, me olemme iso maa ja meillä on
paljon alueita, joissa meillä ei ole julkista liikennettä.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä julkisen liikenteen
kohta on kyllä äärettömän
tärkeä ja vakava. Täytyy ihmetellä,
että se vasta 2009 tulee. Vaikka hallitus sitä nyt
vähän nopeutti, niin olisi pitänyt nopeuttaa
ensi vuoteen, kun tämä paketti kerran tulee voimaan
jo nyt. Sitten se tuki tulee vain kolmelle, ehkä neljälle
suurimmalle kaupunkiseudulle. Meille jää paljon
alueita, jotka tästä kärsivät
ensi vuonna ja sen jälkeen.
Lisäksi ensi vuoden talousarvioon on varattu joukkoliikenteen
ostoon ja tukemiseen 55 miljoonaa euroa, ja ed. Ojansuun mukaan
tänään 3 miljoonaa euroa lisää.
Viime vuonna summa oli 85 miljoonaa euroa ja nyt 58 miljoonaa, eli ero
on valtava. Vanhasen ykköshallitus leikkasi rajusti tätä tukea,
ja nyt sitten pikkusen palautetaan. Tämä vie kyllä joukkoliikenteen
umpikujaan.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen täällä käytti
sen tyyppisen puheenvuoron kuin auto olisi sellainen kulutushyödyke,
joka hankitaan melkein joka päivä aina uutena
tuosta vaan, kakkosautoa, kolmosautoa. Ja riippumatta
siitä, mikä on tulotaso, ne ovat aina niitä kaikkein
kovapäästöisimpiä sen takia,
että nykypäivän tasoon verrattuna niiden
vero laskee. Itse asiassa täytyy miettiä se, että nykypäivän
taso on nykypäivän taso, ja se on tasainen enemmän
tai vähemmän kaikille.
Tämän hallituksen esityksen tuoma uusi malli on
hiilidioksidisidonnainen, ensimmäinen kautta aikojen, jossa
jokaisella hiilidioksidigrammalla on vaikutusta veroon. Ja jos ja
kun halutaan vaikuttaa vähäpäästöisten
autojen hankintaan, nimenomaan niiden verotus on huomattavasti alempi
kuin tämän päivän autoverotus.
Ja täytyy muistaa myös se, että ihmisten
kulutuskäyttäytymisellä, ajotavalla,
on huomattavasti suurempi vaikutus kuin millään
teorialla, ja sitä kautta täytyy saada tietoisuutta
myös lisää.
Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todellakin kehuimme tässä tätä verouudistusta,
tämä on edistyksellinen. Mutta siitä huolimatta
minun mielestäni on syytä kyllä ottaa
vakavasti nämä riskit, joista on puhuttu, niin
kuin ed. Tiusanen on puhunut. Saattaahan käydä niin,
että tämä tulee päästövähennyksiä vastaan.
Siinä mielessä minun mielestäni pitäisi
olla selkeästi valmiutta.
Ed. Raville sanoisin niin, että kun hallitusohjelmaan
on kuitenkin määrätietoisesti kirjattu
se, että hallituksen tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen liikenteessä, niin se on
kuitenkin meidän vihreiden mielestä se ensisijainen tavoite.
Ja jos käy niin huonosti, että tähän
tavoitteeseen ei päästä, ja osasyyksi
osoittautuu tämä vero, niin kyllä minun
mielestäni silloin pitää olla valmiuksia
myös muuttaa nimenomaan tätä taitepistettä esimerkiksi.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Lintilälle kohteliaimmin:
siis niiden 500 000 vanhan auton ongelma, jotka nyt päästävät
enemmän, kun niillä ei ole katalysaattoriakaan
ja hiilidioksidin lisäksi niillä on myös
muita päästöjä, nitraattipäästöt
ja muut — niiden käyttöaste, ajomäärä kilometreinä,
on kohtuullisen vähäinen; tämä tuli esiin
asiantuntijakuulemisessa — niiden ongelma on se, että kun
vaihdetaan uuteen autoon, niin olen aika vakuuttunut, että ne
tulevat olemaan entistä tehokkaampia, ja voimme palata
siihen myöhemmin.
Mutta täällä voi todeta ed. Raville,
että tässä on nyt käynyt varmaan
hallituksen sisällä pieni taistelu, jossa kyllä vihreä falangi
on hävinnyt ja oikeisto voittanut nimenomaan autokauppiaitten tuella,
ja tämä nyt on tällainen autokauppalaki.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valitettavasti ed. Tiusanen tässä viimeksi
mainitussa asiassa on oikeassa. Tässä kävi
nyt niin kiusallisesti kuin kiusallisesti voi käydä.
Autokauppa, joka toivoi tästä paljon, ei osannut
lähteä hallituksen kelkkaan kertomaan näitä ympäristöhyviä.
Kun lukee mitä tahansa autokauppa-alan lehteä,
niin vastaus on selvä. Nyt tämän vuoden
lopulla vaihtoautot on varastoista dumpattu markkinoille, elikkä se
on kaikki nettolisäystä, ja jatkossa seuraa ihan
sama ensi vuoden puolella. Kysymys on tällä hetkellä vain
siitä, että porrastuksesta, joka on loistava asia,
kannattaa maksaa ja joudutaan maksamaan uskomattoman iso hinta.
Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minua nyt aivan kovastikin
ihmetyttää se, että tästä erinomaisesta autoverouudistuksesta
halutaan antaa sellainen kuva, jonka ed. Tiusanen äsken
antoi. Minun mielestäni hän puhui asiassa kenties
jopa vasten vähän parempaa tietoaankin.
Mutta itse asiassa, ed. Ojansuu, käsititte varmaan
sanomani vähän väärin. En minä tarkoittanut,
että se taso olisi kiveen hakattu, vaan sanoin, että sitä täytyy
seurata. Ja on aivan selvää, että autoteollisuus
jatkossa panostaa voimakkaasti entistä vähäpäästöisempiin
malleihin. Meillä on nyt jo nähtävissä selkeätä suunnanmuutosta
siinä. Minä luulen, että tämä johtaa
kyllä erittäin hyvään lopputulokseen
sekä autokannan uudistumisen että sitten hiilidioksidipäästöjen
vähentämisen suhteen.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan ed. Raville todeta, että tietoni
pohjautuu siihen, minkä kysymyksen valiokunnassa tein kaikille
paikalla olleille asiantuntijoille, myös autokaupan edustaja
oli paikalla: onko jonkun asiantuntijan mielestä odotettavissa,
että hiilidioksidipäästömäärä ei
nouse? Kukaan ei ollut sitä mieltä, että he
voisivat sanoa, että se ei nouse. Tämän
tein todellakin toistuvasti. Olin myös siinä kokouksessa
valiokunnan puheenjohtajana. Näin ollen tämä on
aika selkeä asia, niin kuin ed. Pulliainenkin totesi. Tässä tulee
tapahtumaan nousu, ja sen takia olisi ollut hyvä tehdä vain
toisen tyyppinen tämä taitepiste, valita se alempaa,
niin olisimme olleet kaikki tyytyväisiä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! On tätä keskustelua kuunnellessa
pakko lainata hieman hallituksen esityksen perusteluja ja nimenomaan
ajoneuvoveron osalta, jossa on hyvin laajat perustelut, mitä tapahtuu,
kun autoveroa alennetaan. Edellisen kerran, kun autoveroa alennettiin,
autokanta lähti kasvamaan ja julkinen liikenne supistui.
Se on selvästi nähtävissä: julkinen liikenne
supistui. Miksi nyt, kun autoveroa alennetaan, ei tapahtuisi samalla
tavalla? Siihen kysymykseen ei ole vastattu. Kyllä Linja-autoliiton edustaja
oli sitä mieltä, että tämä tulee
supistamaan entisestään julkista liikennettä.
Lainaan hallituksen esityksen 146 perusteluja: "Henkilöautojen
määrä ja liikennesuorite ovat kasvaneet
tasaisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun taloudellista taantumaa.
Näiden vuosien jälkeen bensiinikäyttöisten
henkilöautojen keskimääräinen
kilometrimäärä vuodessa on säilynyt
noin 18 000 kilometrissä. Dieselkäyttöisten
henkilöautojen keskimääräinen
vuosisuorite on ollut noin 28 000 kilometriä.
Tiehallinnon vuonna 2005 tekemän arvion mukaan henkilöautojen
liikennesuoritteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2009 asti keskimäärin
2 prosenttia vuodessa." Elikkä liikenne tulee joka tapauksessa kasvamaan,
ja kun se kasvaa, niin myöskin yleensä tulee silloin
lisää päästöjä.
Eivät ne uudetkaan autot kulje pyhällä hengellä.
Kun muistetaan, että tämä taitepiste
on 220 grammaa uusilla autoilla ja 180 grammaa vanhemmilla autoilla,
minä ihmettelen sitä, miten tämä uuden
auton hiilidioksidipäästö on jotenkin vähemmän
saastuttavaa kuin sen vanhan auton hiilidioksidipäästö,
jossa on 180 grammaa se raja, uudessa autossa 220 grammaa. Pitäisi
olla juuri päinvastoin, että uusien autojen verotus
alkaisi kireämpänä, jotta voitaisiin
ohjata tätä ostokäyttäytymistä näihin
vähempipäästöisiin autoihin.
Jospa joku hallituspuolueen edustaja minulle kertoo, ed. Tynkkynen
tai joku muu, miten uuden auton 220-grammainen hiilidioksidipäästö on
parempaa kuin 180 grammaa päästävän
vanhan auton. Miksi ei voitu säätää samalle
tasolle sitä taitekohtaa? Tämä on aivan
käsittämätöntä. Vai
johtuuko se siitä, että uudessa autossa on puhtaampi
pakoputki? Tämä on aika merkillinen lähtökohta.
Lisäksi tässä todetaan: "Myös
autokannassa odotetaan kasvua. Nämä johtavat liikenteen
hiilidioksidipäästöjen kasvuun, jollei
ajoneuvotekniikassa, liikennesuoritteen siirtymisessä energiatehokkaampiin
autoihin ja ajotavassa tapahdu kehitystä." Elikkä jos
ei tapahdu olennaista kehitystä, niin edelleenkin kasvavat
hiilidioksidipäästöt.
Mutta mitä tapahtui, kun edellisen kerran autoveroa
alennettiin? Tämän hallituksen esityksen perusteluissa
on myöskin tästä kerrottu: "Myös
moottoritilavuudeltaan bensiiniautojen keskimääräinen
koko on pysynyt varsin samanlaisena, 46 prosenttia kuuluu välille
1 301—1 600 kuutiosenttimetriä.
Uusien dieselkäyttöisten henkilöautojen
keskimääräinen polttoaineen kulutus on
sitä vastoin kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun kuluttajien
päätyessä entistä isompiin dieselautoihin
uusia henkilöautoja valitessaan. Dieselkäyttöisten
henkilöautojen keskimääräinen
kulutus on noussut kaupunkiajossa 100 kilometrillä 7,9
litrasta 8,6 litraan, maantieajossa 4,8 litrasta 5,5 litraan." Elikkä on
ostettu suurempia autoja, kun ne on saatu halvemmalla, ja kulutus
on kasvanut.
On tapahtunut juuri päinvastoin kuin on oletettu: "Myös
niiden keskimääräinen moottoritilavuus
on kasvanut selvästi, moottoritilavuudeltaan yli 2 000
kuutiosenttisten dieselhenkilöautojen osuus on kasvanut
vuosituhannen vaihteen 27 prosentista 48 prosenttiin." Elikkä tämä on
aivan johdonmukaista. Jos sinä samalla rahalla saat suuremman
ja hienomman auton, niin se on aika luonnollista, että ihminen
ostaa sellaisen auton.
Näin ollen ne hyvät tavoitteet eivät
toteudu. Pidän niitä erittäin hyvinä tavoitteina,
mitä tässä hallituksen esityksessä on,
että hiilidioksidipäästöjä vähennetään.
Siitä me olemme varmasti kaikki yhtä mieltä.
Mutta ihmettelen edelleenkin sitä, miksi se taitekohta
tehtiin niin korkealle. Se merkitsee sitä, että yli
80 prosenttia uusista autoista tulee tämän autoveron
alennuksen piiriin. Nämä niin sanotut juppi- tai
citymaasturit ovat lähes poikkeuksetta tämän
autoveron alennuksen piirissä. En minä ymmärrä kyllä,
miten se sitten edesauttaa sitä, että ilmaston
saastutus vähenisi.
Jälleen lainaus hallituksen esityksen perusteluista:
"Vuonna 2006 Suomessa rekisteröityjen uusien bensiinikäyttöisten
henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen
keskiarvo oli 180 grammaa kilometrillä (183 grammaa vuonna
2000)" — elikkä se oli hieman laskenut — "ja
uusien dieselautojen vastaavasti 175,9 grammaa (159 grammaa vuonna
2000)." Elikkä dieselautojen kohdalla on käynyt
juuri päinvastoin, päästöt päinvastoin ovat
nousseet. Tämä mielestäni sotii kyllä sitä vastaan,
että edelleenkin tämä päästöraja
on se 220 grammaa, eli se on kohtuuttoman korkea, jos halutaan päästä niihin
hyviin tavoitteisiin, mitä hallitus esittää.
Mielestäni olisi ehdottomasti pitänyt pitää näistä tiukemmista
päästörajoista kiinni elikkä tämä niin
sanottu leikkauspiste olisi ollut 180 grammaa, josta autovero olisi
lähtenyt sitten nykyisestä kiristymään.
Uskoisin, että silloin tämä ohjausvaikutus
olisi paljon tehokkaampi kuin se nyt on.
Kuten jo täällä aikaisemmin totesin,
tällä on varmasti vaikutusta myöskin
joukkoliikenteeseen, kielteinen vaikutus. Henkilöautokanta
tulee lisääntymään. Siinä minä olen
kyllä samaa mieltä, että Suomessa julkinen
liikenne ei kata läheskään koko maata
ja meillä pakosta ihmiset joutuvat käyttämään
henkilöautoja voidakseen asua haja-asutusalueilla ja hoitaakseen
asioitaan; se ei ole mikään yllätys.
Linja-autovuoroja ei enää ole, ja kaikkiin paikkoihin
niitä ei varmasti pystyttäisi valtion tuellakaan
saamaan. Mutta tämä tuki on näin pitkän
ajan päästä tulossa elikkä aikaisintaan
vuonna 2009 merkittävässä määrin,
ja nämä tukisummat ovat näin alhaisia.
Se on tietenkin todettava myöskin, että uudet autot
ovat turvallisempia, ja se on myönteinen asia, jos ihmiset
pystyvät ostamaan uusia autoja. Ainut ongelma tässä on
tosiaan, että tämä leikkauspiste, jossa
vero olisi lähtenyt kiristymään, on kohtuuttoman
korkea. Se ei palvele niitä tavoitteita, joita tämän
lain sanotaan palvelevan.
Herra puhemies! Edellä perustelin sitä, minkä johdosta
olen jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan
mietintöön, ja tulen lain yksityiskohtaisessa
käsittelyssä esittämään
vastalauseen mukaisen veroliitteen kyseiseen pykälään.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomessa ymmärretään
ajoittain hämmästyttävän vähän
autoverotuksen uudistusta. Muun muassa Talouselämä-lehden
pääkirjoituksessa todettiin, että verouudistus
on epäonnistunut, koska se suosii suuria autoja. Tämähän
ei pidä paikkaansa. Voi vain ihmetellä, mistä talousalan asiantuntijalehti
hankkii tietonsa.
Meillä voisi tietysti harkita myös sitä,
että henkilöautojen ajoneuvoveroa maksettaisiin
todellisen käytön mukaan. Ne, jotka käyttävät
vähän henkilöautoa, maksaisivat myös
vähemmän veroa, ja ne, jotka käyttävät
paljon henkilöautoa, maksaisivat myös enemmän
veroa. Tässä ongelmana on se, että henkilöautoa
joudutaan käyttämään paljon
työtehtävien hoitamisessa. Lisäksi tarvittaisiin
tekniikkaa, joka mittaa tarkasti auton käyttöä.
Pitemmällä tähtäimellä tulisi
lähteä siitä, että mitä päästöttömämpi
ja mitä enemmän kierrätetyistä materiaaleista
valmistettu auto on, sitä vähäisempi
olisi autovero. Autojen tuotantojärjestelmien ympäristöystävällisyyteen
olisikin syytä kiinnittää huomiota myös
verotuksellisin keinoin.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Manninen esitteli
varsin perusteellisesti tämän lain taustan ja
perusteet, mutta haluan jaoston puheenjohtajana korostaa kuitenkin
kolmea seikkaa, jotka erityisesti tässä laissa
mielestäni ovat hyvin hallitsevia.
Periaatteessa ensinnäkin on tämä hiilidioksidipohjaisuus.
Tämä on selkeästi ympäristöpohjainen,
tämä on edistyksellinen, ja tämä on
myös taloudellisesti kannattava. Lakiesitys on kaikkinensa
hyvin yksinkertainen, läpinäkyvä. Minulla oli
ilo olla jo edellisellä kaudella verojaoston jäsen,
ja autoverosta useita kertoja puhuttiin, ja sen haasteellisuus huomioon
ottaen tämä esitys on erittäin yksinkertainen
ja läpinäkyvä. Kuten tässä on
tullut aikaisemminkin jo esille, tässä mallissa
tämä tason muuttaminen on myös tehty
varsin helpoksi.
Tässä on arvioitu fiskaalista vaikutusta.
Tämä fiskaalinen vaikutus arvioitten mukaan tällä hetkellä suorana
menetyksenä on noin 270 miljoonaa, mutta todennäköistä on,
että se tulee olemaan huomattavasti pienempi. Muun muassa vuonna
2003, kun edellisen kerran muutoksia tehtiin, loppujen lopuksihan
mentiin plus-puolelle tässä tilanteessa.
Meillä oli tiettyjä kohtia, joissa oli kipukohtia,
esimerkiksi asuntoautojen osalta. Niissä tehtiin hiukan
muutosta hallituksen esitykseen, ja sinällänsä se
kokonaisuus tuli näiltäkin osin erittäin
hyväksi.
Sinne jäävät edelleen pakettiautot,
joita tullaan myöhemmin tarkistelemaan. Samaten jatkossa
tulee myös huomioida moottoripyörien ja sekä harrastaja-
että museoautojen osuus.
Vastalauseessa on kyseenalaistettu tätä taitekohtaa,
220:tä grammaa hiilidioksidia veronalennuksen rajana. Tietyllä tavalla
tämä raja antaa useammille useampia mahdollisuuksia
ostaa edullisesti uudemman auton. Mikäli taitekohta olisi
vedetty alemmaksi, niin se olisi huomattavasti pienentänyt
niitten uusien autojen määrää,
joita tämän alennuksen piiriin olisi silloin kuulunut.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen täällä totesi,
että ympäristövaliokunnassa yksikään
asiantuntijoista ei todennut, että tämän esityksen
jälkeen hiilidioksidipäästöjen
määrä ei nousisi. Täytyy muistaa
kuitenkin, että ei tule verrata mitään
tähän päivään, vaan
tulee verrata siihen kehitykseen, mitä tämän
päivän lainsäädäntö kenties
mahdollistaa tai tekee. Ja jos tämän päivän
kehityksellä se hiilidioksidipäästömäärä on
jotakin, niin tuoko tämä hallituksen esitys laskua
siihen, korotusta siihen vai sen saman linjan ylläpitämistä?
Mutta hallituksen esitykset auto- ja ajoneuvoverolakien uudistamisesta
täytyy katsoa kokonaisuutena. Täytyy miettiä myös,
että teoriat ovat teorioita ja ihmiset elävät
kuitenkin käytännössä. Minkä perusteella
ihminen ylipäätään ostaa auton?
Ei varmaan ihan pelkästään mielihalusta, vaan
kyllä se varmaan lähtee tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.
Täytyy luottaa myös kuluttajan käyttäytymiseen,
vastuullisuuteen ja tietoisuuteen siitä, että hän
hankkii parhaan ja tarkoituksenmukaisimman auton omiin tarpeisiinsa ja
todennäköisesti myös pienipäästöisimmän suhteessa
siihen, mitä tarvitsee, ja katsoo semmoisen ajoneuvon,
joka kohtaa sen, onpa se sitten perheauto tai pieni kaupunkiauto.
Jos perheisiin tulee pieniä kaupunkiautoja lisää,
niin ei kai se ole huono asia, jos niitä aletaan hyödyntää kaupunkiajossa
sen sijaan, että tänä päivänä siellä ajetaan
paljon vanhoilla autoilla, joiden päästöt
ovat huomattavasti suuremmat kuin kenties missään
tämän päivän kehittyneissä,
samaa kokoluokkaa olevissa autoissa.
Samalla täytyy huomioida se riski, mistä täällä on
puhuttu: jääkö joukkoliikenne tämän
mahdollisesti autoistuvan Suomen jalkoihin. Nämä eivät
sulje toinen toisiaan pois, joukkoliikennettä voi ja tulee
kehittää yhä. Ja ennen kaikkea on kysymys
joukkoliikenteen lippujen hinnasta ja saatavuudesta. Silloin, kun
puhutaan myös suurtenkin kaupunkien joukkoliikenteen tuesta,
täytyy katsoa, että se kohdentuu juuri sinne lipun hintaan,
jolloinka (Puhemies koputtaa) tulee aito vaihtoehto tarjota näille
mahdollisesti yksityisautoilua käyttäville. Vanhojen
autojen osalta romutus on aivan olennainen, jotta vanhat autot eivät
päädy jatkuvaan kiertokäyttöön,
vaan tulevat romutuksen kautta hoidettua silloin pois tästä kiertokulusta.
(Puhemies koputtaa)
Ja sitten vielä siitä niin kutsutusta leikkauspisteestä:
Kannustavuus tulee suhteessa muihin. Sen mallin kannustavuus tulee
suhteessa sen saman taulukon sisällä oleviin muihin
malleihin. Ei varmaan vuoden taikka kahden kuluttua monikaan muista
autokaupassa ollessaan, mikä verotaso on tänä päivänä tai
mikä verotaso oli kaksi vuotta sitten, eikä mene
semmoisen hinnaston kanssa autokaupassa, josta näkee, onko
tämän päivän auto suhteessa
kahden vuoden takaisiin hintoihin edullinen vai ei, (Puhemies koputtaa) vaan
verrataan siellä autokaupassa olevien autojen hinnat keskenään
ja katsotaan, miten ne suhtautuvat toinen toisiinsa.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En hetkeäkään epäile
ed. Paasion vilpittömyyttä tässä asiassa,
mutta sen hiukan kyllä asetan kyseenalaiseksi, kun sanotaan, että autot
ostetaan tarpeen mukaan. Tietenkin ne tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä,
mutta kyllä tuon citymaastureitten määrän
kasvun perusteella jollain tavalla epäilen, onkohan auto
aina sen todellisen käyttötarpeen mukaan ostettu
vai sen tarpeen mukaan, että halutaan näyttää naapureille, että meillä on
vähän leveämmät renkaat ja vähän suurempi
moottoriteho. Minulla ei ole maasturia.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Varmaan on näinkin kuin ed. Kuoppa
sanoi, mutta siihen me emme pääse vaikuttamaan
tämän lainmuutoksen kautta, vaan siihen täytyy
tulla tietoisuuden kautta, ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen
kautta. Ja vaikka me laittaisimme verotasot kuinka korkealle citymaastureissa,
niin todennäköisesti ihmiset ostavat ne silti,
koska heillä siihen on varaa, ja ainut tapa on vaikuttaa
silloin asenteisiin.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Nyt hallitus ansaitsee kiitokset siitä,
että tämä autoverolaki ja ajoneuvoverolaki,
molemmat, on yhdessä tuotu eduskuntaan ja saadaan tässä maassa
voimaan tämä historiallinen uudistus, jota on
paljon odotettu, ja tämä on todella malliltaan
hyvä, kannatettava ja tavoitteet ovat erittäin hyvät.
Ilmastokysymykseen on etsittävä ratkaisuja, ja
tämä on yksi osa sitä.
Varmasti tämä keskustelua herättänyt
taitepiste, 220, 180 grammaa on sellainen, joka aiheuttaa pohdintoja,
niin kuin on tässä tapahtunutkin, ja edellyttää tarkkaa
seurantaa. Oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, onko
se oikealla kohdalla, mutta luotan, että se on ja sitä on
mahdollisuus tarkistaa varsin kätevästi tarpeen
mukaan lähitulevaisuudessa. Sitä tuo ponsikin,
jonka valiokunta on kirjoittanut, edellyttää.
Näin ollen tämä kokonaisuus on hyväksyttävissä jopa ihan
kiitosmaininnoin.
Herra puhemies! Tämän uudistuksen vaikutuksia
on syytä arvioida, ja kahteen asiaan tässä kiinnitän
siltä osin huomiota. Ensin on tämä täällä jo
puheenaiheena voimakkaasti ollut joukkoliikenteen asema, josta valiokunta
on molempiin mietintöihin kirjoittanut lyhyesti näkemyksiä ja huolta,
mutta jättänyt kuitenkin kaiken liikennepoliittisen
selonteon mahdollisuuksien taakse. Selonteossahan ei tehdä mitään
varsinaisia päätöksiä, jolloin
jää auki kysymys, mitä todella tapahtuu
joukkoliikenteelle ja miten hallitus aikoo siihen tarttua.
Kuultiin täällä todella, että hallitus
on näitten suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukea
aikaistamassa vuoteen 2009. Se on hyvä. Mutta se määrä,
mistä on ollut puhetta, tulee olemaan ja on aivan riittämätön
uudistuksen vaikutuksiin nähden. Toisaalta, jos vain Pääkaupunkiseutu,
Turku, Tampere, mahdollisesti Oulu ovat mukana, niin paljon jää kaupunkeja,
muun muassa Jyväskylän seutu, ilman tätä tukea.
Siellä on myös 150 000—200 000
ihmistä esimerkiksi Jyväskylän seudulla,
jotka ovat tämän joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia.
Miksi ei sinne olisi sitten tulossa tukea, se on mielestäni
erikoista. Sitten on oma lukunsa kokonaan muu maa eli haja-asutusalueet,
maaseutu ja pienemmät taajamat, joille tämä on
helposti kylmää kyytiä, eli ne loputkin
joukkoliikennepalvelut, mitä siellä vielä on,
ajetaan nyt Vanhasen kakkoshallituksen aikana tällä uudistuksella
helposti kokonaan alas. Se on valitettavaa ja vaatii todella tarkkaa
miettimistä, eikä vain miettimistä vaan
toimenpiteitä ja rahaa. Sinänsä on nurinkurista,
että tehdään uudistuksia, joilla sitten
joudutaan lisäämään tukia, mutta
näin tässä on välttämätöntä tehdä ilmasto- ja
sitten tämän taloudellisen tilanteen johdosta.
Herra puhemies! Totean uudelleen vastauspuheenvuorooni viitaten,
että vuonna 2006, viime vuonna, Vanhasen hallitus käytti
joukkoliikenteen ostoon ja tukemiseen 85 miljoonaa euroa tilinpäätöksen
mukaan pyöreästi, ja ensi vuoden budjetissa 2008
määräraha on noin 55 miljoonaa euroa,
eli 30 miljoonan euron leikkaus on joukkoliikenteen ostossa ja tukimäärärahassa
viime vuodesta ensi vuoteen. Todella raju leikkaus, todella raju
leikkaus.
Nyt täällä todella kuultiin, että hallituspuolueitten
edustajat valtiovarainvaliokunnassa ovat lisänneet 3 miljoonaa
euroa tähän tarkoitukseen. Mihin se siellä alakohdissa
kohdistuu, sitä ei ole nyt tässä tiedossa,
mutta se nostaa siis tuon summan noin 58 miljoonaan euroon, joka
on vielä 27 miljoonaa euroa vähemmän
kuin oli viime vuoden käytetty määräraha.
Eli kyllä Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitus ovat
ajamassa joukkoliikennettä aika kylmällä tavalla
vaikeuksiin. Tämä auto- ja ajoneuvoverolakiuudistus
ja sitten toisaalta tämä joukkoliikenteen tukipolitiikka
johtavat molemmat siihen tilanteeseen ja kehitykseen, että meillä palvelut
heikkenevät ja kansalaisten eriarvoistuminen voimakkaasti
lisääntyy.
Tuo joukkoliikenteen osto- ja tukimääräraha jakautuu
useaan eri käyttötarkoitukseen siellä budjetissa.
Tuosta ensi vuoden pienestä rahasta käytetään
muun muassa Kemijärven sinänsä tärkeän
yöjunaliikenteen tukemiseen merkittävä osa,
ja se pienentää tätä muuta joukkoliikenteen palvelutarpeen
tyydyttämistä. Alueellisen liikenteen palvelujen
ostoon ja paikallisen liikenteen valtionavustukseen viime vuonna
käytettiin 26,3 miljoonaa, ja ensi vuoden budjetissa on
65 000 euroa enemmän, eli kasvu on nolla pilkku
jotakin todella — no, on se enemmän kuin nolla
pilkku, se on noin 2 prosenttia — ja kustannustason nousun
tiedämme, miten se on polttoaineen hinnoissa ym. palkkakustannuksissa
niin raju, että alueellinen liikenteen palvelujen osto
ja paikallisliikenteen valtionavustus todellakin putoavat rajusti.
Se johtaa siihen, että yksityisautoilu lisääntyy
tämän uudistuksen myötä ja palvelut heikkenevät
sitäkin kautta ja joukkoliikenne sammuu suurilla alueilla.
Tämä on kylmää aluepolitiikkaa, äärimmäisen
kylmää aluepolitiikkaa Vanhasen hallitukselta,
jatkaa sitä linjaa, mikä on muutoinkin ollut.
Eli tältä osin ponsi on sinänsä tärkeä,
mutta tarvitaan nopeita toimenpiteitä eikä jonkun
liikennepoliittisen selonteon odottelua ja toimenpiteitä,
joilla turvataan kaikkien kaupunkiseutujen ja myös maaseudun
joukkoliikennepalvelut. Siellä on ihmisiä, jotka
niitä tarvitsevat. Kaikilla ei ole varaa uuden auton ostamiseen,
ja vanhasta autosta, siitä vanhasta Ladasta, jolla siellä mahdollisesti
ajetaan, tulee sitten kovat lisäkustannukset, kun tämä veropaketti
tulee voimaan.
Herra puhemies! Toinen kysymys on nämä isokokoiset
autot, joita varsinkin esimerkiksi maaseudun monilapsiset perheet
välttämättä tarvitsevat. Valiokunta
on tähän kyllä kiinnittänyt huomiota
mutta nostanut ikään kuin kädet pystyyn
ja toteaa, että tätä on tarkasteltava
seurannan yhteydessä, mutta mitään toimenpiteitä ei ole.
Useampilapsiset perheet tarvitsevat ison auton, se on aivan selvää,
mutta niillä hyvin harvoin esimerkiksi tuolla maaseudulla,
jossa se on täysin välttämätön,
on varaa ostaa uutta vähäpäästöistä autoa,
vaikka siihen olisi välttämättä tarve.
Ne ovat kuitenkin, tämän uudistuksen jälkeenkin,
kalliita, ja muistutan, että nämä joukkoliikennepalvelut
menevät alas kuin lehmän häntä.
En oikein ole tyytyväinen siihen, että valtiovarainvaliokunta
on tämän tila-autokohdan eli vähävaraisten
monilapsisten perheitten ongelman ohittanut vain näin huitaisemalla.
Se on iso ja vakava kysymys, johon pitäisi kyllä kiinnittää vakavaa
huomiota ja myös tehdä tarpeellisia toimenpiteitä.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa puhemies! Voin heti vastata ed. Kankaanniemelle. Kun
lukee ensi vuoden budjettikirjaa sivulta 414 esimerkiksi, Joukkoliikenteen
palvelujen ostot, korvaukset ja tuet, vuonna 2006 tilinpäätöksen
mukaan siellä oli vähän reippaat 90 miljoonaa
euroa. Ensi vuoden esitys on 102 miljoonaa euroa. Täällä,
ed. Kankaanniemi, on vähän momenttia matkan varrella
muutettu. Joukkoliikenteen palvelujen ostomomentti 63 on 25 miljoonaa,
kuten te sanoittekin, mutta vastaavasti on junien kaukoliikenteen
ostoon oma erillinen momenttinsa, jossa rahaa ensi vuodelle on 31,4
miljoonaa euroa. Budjettikirjaa kyllä kannattaa lukea vähän muualtakin
kuin pelkästään yhdeltä riviltä.
Herra puhemies! Tämä autoverouudistus on hyvä ja
selkeä malli. Uskon, että myös ihmisten tietoisuusaste
liikenteen päästöistä on kasvanut tämän
autoverouudistuksen uutisoinnin aikana, ja kun ihmiset tekevät
ostopäätöksiä ja miettivät, minkälaista
autoa he hankkivat, he tarkkaan arvioivat paitsi sitä,
mitä se auton hankkiminen maksaa, nyt myös sitä,
mitä sen käyttäminen tulevaisuudessa
maksaa, kun ajoneuvoverossakin siirrytään hiilidioksidiperusteisiin
maksuihin.
Sitten täällä on viitattu siihen,
että liikennesuoritteet ovat kasvaneet. Ikään
kuin tämä olisi niin helppoa ja yksinkertaista,
että kun autovero edellisen kerran alennettiin, niin välittömästi
ihmiset rupesivat ajamaan siitä ilosta paljon enemmän
ja tuli paljon enemmän liikennesuoritteita ja paljon enemmän
päästöjä. Samaan aikaanhan Suomessa
on tapahtunut voimakasta taloudellista kasvamista. Pendelöinti
on lisääntynyt. Ihmisten on töitten perässä pitänyt
liikkua laajemmalla alueella, mikä selvästi synnyttää lisää liikennesuoritteita
varsinkin, kun joka paikassa ei joukkoliikennettä ole,
maaseudulla varsinkaan ei tänä päivänä ole
eikä ollut eilenkään eikä taida
olla kyllä huomennakaan.
Jos ajatellaan maaseudulla eläviä ihmisiä,
monessa perheessä on aivan välttämätöntä olla
kaksi autoa, koska jos lapsia on vaikka kaksikin perheessä,
niin pitää niitä lapsia viedä harrastuksiinkin,
ja kai sen tekevät myös maaseudulla asuvat ihmiset,
jotta olisivat jossain määrin tasa-arvoisessa
asemassa.
Se, että nyt tehdään tämän
tyyppinen ratkaisu, on hyvä. Tätä on
kauan aikaa odotettu, ja edelleenkin Suomessa uudet autot ovat huomattavasti
kalliimpia kuin muualla Euroopassa. Kyllä (Puhemies koputtaa)
minun mielestäni suomalaisen työmiehen ja -naisen
pitäisi saada auto vähän halvemmalla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tästä asiasta.
Lähetekeskustelun aikana käytin puheenvuoron,
jossa kiinnitin huomiota siihen, että todella edistyksellistä,
todella aiemmin vaikeasti läpiajettavaa ja tulevaisuutta ajatellen
täysin välttämätöntä on
tämä hiilidioksidipäästöjen
lineaarinen porrastus autoverouudistuksessa. Tätä on
aikaisemmin yritetty. Tästä on puhuttu ja saarnattu,
mutta se ei ole onnistunut, ja nyt yhdistettynä ajoneuvoverolakiin
se on paketti, joka on positiivinen, ei siitä pääse
mihinkään, siis rakenteellinen mahdollisuus.
Mutta, arvoisa puhemies, siihen tässä tilanteessa
se hyvä loppuukin. Kiusallinen yksityiskohta ja kuvaavaa
on se, että tämän alan bisnesmaailma
ei osaa olla pöytäkorea, ei pysty osoittamaan
minkäänlaista sellaista, mitenkä minä nyt sanoisin,
edes sanallista tukea hallitukselle siitä, että se
näin teki. Nyt vedetään täysillä korville ihan
rankimman mukaan.
Kauppalehti kertoi koko sivun poikki otsikolla, että hallitus
pelasti autokaupan, koko instituution, kerta kaikkiaan. Sen Kauppalehden
uutisen jälkeen ei ole ollut mitään muuta
kuin että dumpataan vaihtoautovarastot loppuun vuodenvaihteeseen
mennessä. Nyt tehdään sitä.
Kun on näitä veronpalautuksiakin näin
paljon, niin nyt ohjataan ne näitten autojen ostamiseen
jnp. ja näin saadaan autovolyymia lisää niin,
että tällä alalla sitten tietysti varaosakaupassa
ja polttonesteitten myyntipuolella menee hyvin. Siis koko keskustelu
keskittyy tähän. Ympäristöpoliittisella
ulottuvuudella ei ole mitään, ei pienintäkään
sijaa tässä keskustelussa, ja se on kurja juttu.
Joukkoliikenteen kohdalla tämä sattui mahdollisimman
pahaan aikaan sen takia, että jostakin syystä esimerkiksi
Oulussa viime keväästä lähtien
joukkoliikenteen suosio, en nyt voi sanoa, että se on romahtanut,
mutta se on jyrkästi laskenut. Tähän
on saatava jokin muutos ja äkkiä. Siinä suhteessa
olisi pitänyt ehdottomasti aikaistaa se joukkoliikenteen
lisätuki ensi vuodelle eikä jättää sitä aikaistukseen
vuodelle 2009. Elikkä tämä on äärimmäisen
kiusallinen asia. Tästä puhui Oulun kaupunginvaltuusto
pitkään ja hartaasti viime viikon maanantaina,
ja tilanne on äärimmäisen kenkku.
Mikä sitten, arvoisa puhemies, olisi sellainen automaailma,
mihinkä meidän pitäisi tuijottaa? Ei
mikään muu kuin se kurjin tuottaa sen parhaan
vaihtoehdon, nimittäin kapeat, onnettomat kadut, tiet,
väylät, joilla ei ole parkkipaikkoja kellekään,
ja sellainen on esimerkiksi Rooma. Eiväthän ne
autot ole mitään muita kuin Smarteja vaan, yhtä sorttia,
ja pikku-Fiateja jnp., koska millään muulla ei
tee yhtään mitään siinä liikenteessä.
Siis on pakko kerta kaikkiaan hankkia se vähäpäästöinen,
pieneen tilaan mahtuva auto. Meillä tehdään
leveät väylät, helpotetaan kaikkea, tehdään
mahdollisimman väljät parkkitalot jnp. Työpaikkojen
vieressä niiden pitää olla ehdottomasti.
Jos ei muuta niin pilvenpiirtäjä on parkkitalo.
Mikäs siinä. Sehän on suora signaali, että citymaasturi,
citymaasturi, citymaasturi.
Elikkä siis meillä on kaksi maailmaa, on puhemaailma
ja tekojen maailma, joilla ei ole mitään tekemistä näissä asioissa
toistensa kanssa. Tämä on erittäin kiusallinen
yksityiskohta. Jos ollaan älyllisesti rehellisiä,
kun nyt sitten ensi vuoden puolella tehdään näitä ilmastosuunnitelmia
ja uusiutuvien energioitten suunnitelmia jnp., niin tässä sitä ollaan
sitten puhtaan kaulan kanssa.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tästä on oikeastaan hyvä jatkaa.
Niin kuin ed. Tiusanen tuolla aiemmin esitti, Suomessahan on edessä kohtuullisen
kunnianhimoisia päästövelvoitteita. Ensi
vuosikymmenen loppuun mennessä hiilidioksidipäästöjä pitäisi
onnistua leikkaamaan 20—30 prosenttia, ja kaikki liikenteen päästöennusteet
osoittavat kasvua, eli juopa sen näköpiirissä olevan
kehityksen ja saavutettavien tavoitteiden välillä koko
ajan vain kasvaa. Riippumatta siitä, mitä nyt
näille veroille tässä yhteydessä tehdään,
me tarvitsemme erittäin paljon erittäin voimakkaita
toimenpiteitä liikennesektorilla päästöjen
vähentämiseksi, ja se olisi hyvä tässä talossa
panna merkille ja pitää mielessä.
Oikeastaan haluaisin tukea sitä, mitä ed.
Paasio omassa puheenvuorossaan esille toi. Kun tässä on
kritisoitu kovasti tätä päästörajaa,
mihin vero on asetettu tai mistä kohtaa se lähtee
kasvamaan tai laskemaan nykytasoon verrattuna, niin kyllähän
se ohjausvaikutus autokaupassa perustuu pitkälle siihen
suhteelliseen hintaan. Esimerkiksi eniten myydyn Suomen markkinoilla
olevan hybridiauton hinta laskee arvioiden mukaan 7 000
euroa, ja se laskee tietysti ennen kaikkea suhteessa saman kokoluokan
enemmän päästöjä tuottaviin
autoihin, ja kyllä uskon ja olen kohtuullisen vakuuttunut
siitä, että se vaikuttaa monen ihmisen valintaan
tulevaisuudessa autokaupassa.
Mutta samoin kuin ed. Paasio, kiinnittäisin huomiota
myös siihen, että meidän pitäisi
pystyä toisesta päästä myös
poistamaan niitä autoja liikenteestä. Ei riitä,
että saadaan vähäpäästöisempiä ja
energiatehokkaampia autoja uudesta päästä teille,
vaan pitäisi myös niitä kaikkein eniten saastuttavia
ja eniten kuluttavia autoja saada romutettua jollain ohjauskeinolla.
Ehkä vielä ed. Kankaanniemelle toteaisin,
kun hän kiinnitti huomiota siihen, että suurperheillä tila-autot
nyt tästä uudistuksesta kärsivät,
että itse kyllä katson niin, että sosiaalipolitiikka
on parasta sosiaalipolitiikkaa. Jos halutaan puuttua suurperheiden
ongelmiin, niin silloin lapsilisien korottaminen on se paras keino,
ei niinkään autovero.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tuohon ed. Kuopan puheenvuoroon haluaisin kommentoida,
kun hän totesi citymaastureitten lisääntymisestä tai
lisääntyneistä ostoista, että niitä ostetaan
näön vuoksi. Ehkä tässä vaiheessa voisi
hevosihmisenä todeta, että tämä hevosten määrän
lisääntyminen Suomen maassa on varmaan yksi osatekijä siinä,
että tämmöisiä hivenen isompia
autoja ostetaan, koska vetoautona ei voi ihan mitättömän
pientä autoa käyttää (Ed. Pulliainen:
Ei saa käyttää!) tai siinä tulee
sitten jo liikenneturvallisuusriskejäkin mukaan. Sinällänsä on
hyvä asia, että hevostalous lisääntyy.
Se tuo työpaikkoja monenlaisia ja tietenkin myös
maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta
lisää. Mutta voisi varmaan pieni pilke silmäkulmassa
sanoa, että saattaa se perheenisä, jolla se citymaasturi
on, monta kertaa vähän negatiivisestikin ajatella
siitä harrastuksesta, kun sillä kuraisella ja
hevoselta haisevalla autollansa siellä ajelee silloin,
kun sen käyttöönsä saa. No,
totta toinen puoli.
Ed. Lintilä ja ed. Paasio pitivät hyvän
puheenvuoron tuossa aikaisemmin tästä verotuksesta. Olen
itse samaa mieltä, että se on melko yksinkertainen.
Kyllä siitä toki kysymyksiäkin tulee, mutta
uskon, että aika moni sen pystyy näitten tietojen
perusteella ymmärtämään, mitä lehdistössäkin
on ollut. Ainakin se on sen tehnyt, että se on herättänyt
erittäin paljon keskustelua ilmastonmuutoksesta ja hiilidioksidipäästöistä,
ja olen itse varma, että jokainen, joka nyt tästä eteenpäin
menee autokauppaan, varmasti kysyy näitä asioita
ja miettii ja pohtii niitä tehdessään omia
autovalintojaan. Sillä tavalla se on jo käyttäytymiseen
vaikuttanut.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Meillä ympäristövaliokunnassa
muun muassa professori Seppälä Sykestä kuvasi
asiaa varsin yksinkertaistetulla mallilla, mutta hyvin osuvalla
tavalla. Hän vertasi kahta ajoneuvoa. Toisella päästöt
olivat 180 grammaa kilometrillä ja toisella 120 grammaa
hiilidioksidia kilometrillä. Tämä jälkimmäinen
saavutti 50 000 ajokilometrin CO2-päästövähennyksen
tähän enemmän päästävään
autoon nähden silloin, kun oli ajettu 150 000
kilometriä, eli tässä on 180:n ja 120 gramman
ero: yksi kolmasosa kilometreistä ajetaan todellakin sitten
ikään kuin ilman päästöjä silloin,
kun on tämä pienempi päästömäärä.
Kaiken kaikkiaan toivon tietysti, että hybridiautojen
kauppa kasvaa, mutta nythän tosiasiassa suuripäästöistenkin
autojen hinta laskee, ja tämä taitepisteen valinta
on kyllä tapahtunut autokaupan eduksi. 80 prosenttia kaikista
myynnissä olevista ajoneuvoista kuuluu nyt veronlaskun
piiriin, ja tässä mielessä tätä ei
voi millään tavalla perustella, se on aivan selvää.
Uskon, että helmikuussa ollaan paljon viisaampia ja todennäköisesti
ei tarvitse sitten jossitella.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Vuonna 2006 ensirekisteröityjen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt
olivat keskimäärin 179,3 grammaa. Ja minä ihmettelen,
miksi se 180 grammaa ei tähän käynyt
uusille autoille, koska tästä alaspäinhän
olisi pitänyt hyvitysten tulla eikä tästä ylöspäin.
Ja jos vielä katsotaan autorekisterikeskuksen tilastoa,
niin 2005—2006 rekisterissä olleista bensiiniautoista
lukumääräisesti eniten sijoittuu päästövälille
151—200 grammaa, dieselautoista välille 131—180
grammaa.
Elikkä tämä olisi ollut täysin
mahdollista, ja sen rajan alentaminen olisi johtanut todella siihen
vaikutukseen, että nämä vähempipäästöiset autot
olisivat olleet edullisempia, mutta nyt alennetaan myöskin
niitten enemmän hiilidioksidia päästävien
autojen verotusta. Ja kun niitten hinta laskee, niin ei suinkaan
se niitten kysyntää vähennä.
Se olisi kyllä markkinavoimien lakien vastaista jo.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa on siinä ihan oikeassa,
että kun katsotaan sitä, mihin se niin kutsuttu
taitepiste laitetaan, niin se olisi ollut tietenkin järkevämpää sijoittaa
paljon alemmas kuin siihen, missä se nyt on. Mutta se etu,
minkä tämä nykyinen taitepiste tuo sen
mallin hyväksymisen kautta, että tämä on lineaarinen
asteikko kaiken kaikkiaan, mahdollistaa myös sen, että vähempipäästöiset
autot saavat huomattavasti paremman veroedun tässä hallituksen
esityksen mallissa kuin siinä, että se taitepiste
olisi ollut se 180. Tämä on aina sitä,
niin kuin eräs asiantuntija sanoi verojaostossa, että suo
siellä, vetelä täällä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Paasio kyllä tuossa kohtaa erehtyy.
Tuossa ed. Kuopan mallissa, joka on tämä 180 grammaa kilometriä kohti,
etuhan on nimenomaan näillä kaikkein suositeltavimmilla
automerkeillä, siis niillä, jotka kaikkein vähiten
päästävät hiilidioksidia, siellä se
on lähes sama, ja sitten tämä kulma nousee,
kiristyy nimenomaan niillä enemmän päästävillä malleilla.
Tässä mielessä myöskin tämä ed.
Kuopan nimissä oleva malli on selvästi lineaarinen.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totesin aiemmassa puheenvuorossani, että jos
tämä malli hyväksytään,
tämä lineaarisuus sinänsä, ja
taitepiste tuodaan 180:een, niin sen suhteen pienipäästöisten
autojen veroetu ei ole niin hyvä kuin hallituksen
esityksessä. Vasemmistoliiton vaihtoehto ei ole yksittäin
lineaarinen, siinä on kaksi eri lineaarista kohtaa, joka
tuo toisenlaisen mallin kokonaan käsittelyyn kuin se, mistä nyt
on puhuttu.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa aprikoi, minkä takia
on päädytty nimenomaan tähän
veron taitepisteeseen. Itse asiassa valtiovarainvaliokunta mietinnössään
vastaa tähän ed. Kuopan kysymykseen, kun se toteaa,
että näin suuren rakenteellisen muutoksen läpivienti
ei olisi hevin mahdollista ilman tarkistuksia verotasoon ja kysymys
on siis pitkälti uuden veromallin käyttöönotosta
ja hyväksyttävyydestä. Itse ajattelen
niin kuin tässä edellä on jo tuotu esille
useampaan otteeseen, että nyt kun veron rakenne on saatu
kohdalleen, niin tähän veron tasoon voidaan palata,
ja itse uskon, että pitää palata ja tulee
palata, ehkä kohtuullisen piankin.
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin vielä huomiota
samaan asiaan kuin ed. Pulliainen tuossa aiemmin. Tästä verotuksen
päästöporrastuksesta on puhuttu erittäin
pitkään myös tässä talossa,
ja muistan, että kun viime kaudella kyselin sitä asiantuntijoilta,
muun muassa valtiovarainministeriön edustajilta, niin vastaukset
olivat kovin kierteleviä ja vaikertelevia ja keksittiin
toinen toistaan parempia syitä sille, minkä takia
autoveron päästöporrastus olisi täysin
mahdoton. Nyt mahdottomasta on tullut mahdollista ja me olemme saaneet
hyvän rakenteen autoveroon.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on nyt erinomainen malli,
jota voimme kehittää, aivan kuten ed. Tynkkynen täällä totesi.
Haluan myöskin todeta, että kun yleisesti meillä on
valitettu, että meillä on liian kalliit autot
Suomessa, nyt sitä auton hintaa noin yleisesti alennetaan
ja erityisen paljon alennetaan näillä vähäpäästöisillä autoilla.
Myöskin uskon, että kun ostaja menee autoliikkeeseen,
ei hän vertaa siihen entiseen hintaan, vaan hän
vertaa suhteessa eri autojen hintoja ja pyrkii varojensa mukaan
ostamaan, ja luulen, että useimpien varat riittävät
siihen vähempipäästöiseen autoon.
Minusta tämä on aivan erinomainen esitys, ja myöskin
jaostossa asiantuntijalausunnot olivat todella myönteisiä tämän
asian suhteen.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Haluaisin sanoa ed. Manniselle, että ympäristövaliokunnassa
on kyllä vähän toisenlaisia asiantuntijoita.
He ovat nimenomaan katsoneet ympäristövaikutusta
ja paneutuneet siihen. Viittasin professori Seppälään.
Katsoin teidän asiantuntijoitanne, siellä oli
nimenomaan näitä autokaupan edustajia, useampia
siltä puolelta, meillä tavallaan kaupasta riitti
yksi.
Mutta kun ed. Paasio jotenkin varsin terhakkaasti tuolla totesi,
niin totean nyt nämä luvut täältä,
myöskin täältä pulpetista. Otetaan
vain joka toinen, mutta kun auton hiilidioksidipäästöt,
CO2, ovat 174, niin silloin tämä luku
on ... (Ed. Paasio: Lineaarinen!) — Tai joo, otetaan joku
muu sitten, vaikka 151 hiilidioksidia. Veroprosentin alenema on
tässä kohdin 19,1 hallituksen esityksessä ja
ed. Kuopan vastalauseessa se on 20,2, eli siinä on 1 prosentin
ero. Näin ollen tästä ei voi sanoa, että se
olisi sillä tavalla merkittävä. Ja 151
on hyvin paljon ylempänä kuin EU:n tavoitetaso,
joka on 120 grammaa kilometrillä, ja se eriävä mielipide,
joka tehtiin ympäristövaliokunnassa, lähti
140 gramman kilometritasolta, mihin ed. Tallqvist ja allekirjoittanut
yhtyivät. 140 grammaa kilometrillä tekee 18 prosenttia hallituksen
esityksessä, ja ed. Kuopan esityksessä tämä sama
luku on myös 18, eli se on täsmälleen
sama.
Te äsken sanoitte niin, että kaikkein vähäpäästöisimmissä ajoneuvoissa
nimenomaan hallituksen esitys olisi parempi kuin ed. Kuopan. Näin ollen
ed. Kuopan esitys, siis tämä eriävä mielipide,
on tältä osin samanlainen. Kun mennään
vähän isompiin moottoreihin, niin silloin alkaa
nimenomaan veroprosentti olla hiukan korkeampi jo, niin kuin sen
tuleekin olla, koska hiilidioksidipäästöt
ovat selvästi suurempia. (Ed. Paasio: Malli on eri!) — Malli
on käytännössä sama, ei tässä nyt
suurta eroa ole. Tämä on myös lineaarinen
aivan selvästi, kun laskee hiilidioksigrammat ja veroprosentit.
Tässä ei ole mitään kynnyksellisyyttä tai
portaikkoa. En tiedä, ovatko jotkut erehtyneet sitten tässä asiassa.
Se, minkä haluaisin vielä tähän
todeta, on se, mikä tuli ympäristövaliokunnassa
esille tässä eriävässä mielipiteessä,
jonka allekirjoittanut ja ed. Tallqvist ovat tehneet. Siis kun esitimme
140 grammaa kilometriltä lähtökohdaksi,
niin se pohjautui asiantuntijalausuntoon, joka lähti siitä,
että tämän veroprosentin pitäisi
olla oikeasti huomattavasti alhaisempi kuin hallituksen esitys.
Ja kysyttäessä sanottiin, että sen pitäisi
olla vähintään 140 grammaa per kilometri
-tasolla, jotta sillä olisi todella ilmastonmuutokseen
vaikutusta. Fiskaalisuus on eri asia, mutta itse tämän
luvun grammaa per kilometri, kun puhumme hiilidioksidipäästöistä,
tulisi olla todellakin matala, jotta sillä olisi mahdollisimman
suuri vaikutus.
Uskon, että kun ihmiset menevät autokauppaan
tulevaisuudessa, he vertaavat lähinnä sitä, mikä on
auton hinta ja paljonko on rahaa lompakossa. Se on niin kuin se
vertailutilanne ennen muuta. Se, että hybridiautojen kauppa
on Suomessa ollut erittäin heikkoa, johtuu monista eri syistä,
muun muassa huonosta tarjonnasta sekä sitten tästä meidän
infrasta, joka on selvästi heikompi kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Yleiskeskustelu päättyi.