Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläintunnistusjärjestelmästä, joka koskee maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvan eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmän hallinnointia. (Hälinää)

Nyt esitettävä esitys laiksi eläintunnistusjärjestelmästä edistää eläinten, ihmisten ja ympäristön terveydensuojelua, eläinten hyvinvoinnin parantamista sekä elintarviketurvallisuuden varmistamista.

Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen eläinperäisiin tuotteisiin on erittäin tärkeätä etenkin mahdollisten eläintauteihin tai elintarviketurvallisuuteen liittyvien kriisien aikana ja niiden jälkeen. Kuluttajien luottamuksen puute voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä markkinoille, jos kuluttajien usko viranomaisten kykyyn hoitaa kriisitilanne nopeasti, tarkasti ja taloudellisesti horjuu.

Mahdolliset riskit, joille eläimet, ihmiset ja ympäristö voivat altistua, on pystyttävä selvittämään nopeasti pois. Esimerkiksi eläintautien leviämisen estäminen tai eläimille ja ihmisille yhteisten tautien, kuten vaikkapa zoonoosien, elintarvikeketjuun siirtymisen estäminen edellyttävät järjestelmällistä tietoa eläinten pitopaikoista, eläimistä vastuussa olevista toimijoista ja eläimistä siten, että eläinten alkuperä ja liikkuminen pitopaikasta toiseen voidaan jäljittää. Kaikki tämä on siis tämän hallituksen esityksen taustalla tavoitteena.

Eläintunnistusjärjestelmän rekisterit tarjoavat perustan eläinperäisen alkutuotannon riskiperusteiseen valvontaan ja näin kriisejä ennalta ehkäisevään toimintaan. Eläintuotannon jäljitettävyys puolestaan mahdollistaa esiin tulevien ongelmien selvittämisen mutta myöskin niihin puuttumisen.

Vaatimukset eläinten tunnistamiselle, rekisteröimiselle ja jäljitettävyydelle ovat viime vuosina merkittävästi kasvaneet erilaisten EU-jäsenvaltioita koetelleiden eläintauti- ja kasvinterveyskriisien seurauksena. Lakiin sisällytetään selkeä ja perustuslain vaatimusten mukainen säädöspohja eläintunnistusjärjestelmälle ja samalla luodaan puitteet eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan EY-lainsäädännön edellyttämien järjestelmien käyttöönottoon.

Tällä hetkellähän meillä lainsäädännön piirissä on noin 950 000 nautaeläintä, 1 300 000 sikaeläintä sekä 125 500 lammas- ja vuohieläintä. Eläintenpitäjiä on lainsäädännön piirissä 28 000, eläinvälittäjiä 200 ja elintarvikealan toimijoita noin 200 myöskin. Nykyisin rekistereihin vastaanotetaan toimijoilta vuositasolla yhteensä noin 2,5 miljoonaa erilaista ilmoitusta, ja tämän soveltamisalan uusia eläinlajeja, jotka tässä lainsäädännössä ovat mukana, ovat hevoseläimet, mehiläiset, siipikarja, turkiseläimet ja sivutuotteella kasvatettavat madot ja toukat.

Tällä esityksellä uudistetaan eläinten tunnistamista, rekisteröintiä ja jäljittämistä koskeva lainsäädäntö, joka on tällä hetkellä hajanainen, mutta myöskin osin vanhentunut. Säännökset kootaan nyt yhteen lakiin ja samalla lainsäädäntö korjataan perustuslain vaatimuksia vastaavaksi. Tällä lailla luodaan puitteet myöskin Euroopan yhteisön lainsäädännön vaatimien eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmien käyttöönotolle.

Kaiken kaikkiaan toivon tälle asialle mahdollisimman nopeaa käsittelyä, jotta me saamme tämän uuden järjestelmän voimaan, ja tässä samalla yritämme myöskin vähentää byrokratiaa mahdollistamalla rekisteritietojen tehokas hyödyntäminen hallinnonalan viranomaistoiminnassa, maaseudun elinkeinotoiminnassa ja toimijoiden kilpailukyvyn kehittämisessä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Siihen, mitä arvoisa ministeri äsken esittelypuheenvuorossaan totesi, minulla ei ole mitään huomautettavaa ja lisättävää, mutta siitä katvealueesta kylläkin totean jotakin, joka mielestäni on erittäin relevanttia juuri nyt. Ensinnäkin totean, että haaskaruokintapaikkojen rekisteröintiasiat ovat erinomaisen hyvä asia tässä yhteydessä tulla hoidetuksi, sivutuoteasetuksen seurannainen, joka ovat tuottanut paljon murhetta ja vähän päänsärkyäkin.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, kun tässä ovat luonnonvaraisena elävät eläimet niin kuin ulkopuolella, niin minä totean, että meille tulee mielenkiintoisia eläimiä tällä hetkellä Suomeen. Ne ovat muun muassa susia, eläviä susia, joita tuodaan koiranpentuina Suomeen, ja niitä pidetään ihmisten kotieläiminä, vaikka niitä ei saisi pitää kotieläiminä. Tämä on todellinen ongelma. Tämä on todellinen vaara. Minä olen susien kanssa elänyt samassa häkissä ja terveenä säilynyt, kun tiedän, mitenkä niitten kanssa eletään, mutta kaikki eivät sitä osaa. Tässä suhteessa meidän lainsäädäntömme on erittäin puutteellinen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ministeri Anttila esittelypuheenvuorossaan puhui: Haluaisin painottaa siinä esiin tullutta eläintensuojelunäkökulmaa, että tämä laki edistää eläinsuojelua. Tiedämme, että jatkuvasti tulee huonoon eläintenpitoon, puutteellisiin olosuhteisiin liittyviä tietoja. Eläimiä pidetään huonosti, ne menehtyvät janoon, nälkään, ja sitten tämä eläinten pitopaikkakaan ei ole aina ihan selvillä. Tässä mielessä lain uudistaminen on varmasti paikallaan ja koko eläintunnistusjärjestelmän uudistaminen. Tähänhän saakka EU:sta on lähinnä tullut näitä vasikoiden korvia silpovia tai niihin kiinnitettäviä tunnistusmerkkejä, mutta nyt tämä esitys on selkeästi laaja. Tähän liittyy koko eläintenpito laajasti, niin kuin ministeri Anttila kuvaili, mehiläisistä alkaen matoihin ja toukkiin saakka, jotenka tämä on varmasti myös melkoinen kysymys maa- ja metsätalousministeriölle, myös resurssikysymys, mitkä ovat ne resurssit, joilla tämä sitten toteutetaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti täällä myös asian yhteydessä ihan huomionarvoiseen näkökohtaan huomiota, siihen, että luonnonvaraisia eläimiä ihmisten toimesta tuodaan, ja tämä on kysymys, johonka toivon, että valiokuntavaiheessa kiinnitetään huomiota. Samoin muutama viikko sitten kiinnitin huomion siihen, että luonnonvaraiset eläimet saattavat levittää myös arvaamattoman määrän arvaamattomia tauteja. Tämä todettiin kirjallisessa kysymyksessä muun muassa susien osalta. Valtakuntien rajat eivät pidättele luonnonvaraisia eläimiä, ja helposti taudit menevät kotieläimiin, ja sitä kautta kotieläimet, myös tuotantoeläimet ja ihmisetkin, ovat vaarassa. Toivon, että tämän asian valiokuntakäsittelyssä kiinnitetään hyvin monipuolisesti huomiota erilaisiin uhkakuviin.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tällä lailla tietysti puututaan ja luodaan edellytyksiä puuttua eläintensuojeluun ja eläintenpitoon liittyviin epäkohtiin, mutta haluan vaan puuttua niihin tässä keskustelussa esille tulleisiin havaintoihin, joita kotieläintuotannon puolella on havaittu muun muassa navetoista ja eläintenpidosta, että meidän pitää myös muistaa, että kansalliset maatalouspoliittiset toimet kotieläintuotannon ja työvaltaisen maatalouden puolesta muun muassa maidontuottajien jaksamisen osalta täytyy myöskin eri tavoin pitää paremmin esillä. Meillä on nyt menty tähän EU:n suuruuden ideologiaan, suuruuden maatalouteen, ja siitä seuraa eläinsuojelun mutta myös viljelijöiden jaksamisen kannalta erittäin vakavia seurauksia. Tämän takia pitäisi pystyä enemmän osittaisen kansallistamisen kautta miettimään myöskin työvaltaisen ja kotieläintuotannon toimintaedellytyksiä tässä maassa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ei ole pitkä aika siitä, kun tässä oli hullunlehmäntautia ja monia muita, eläimiä kuljetettiin pitkin Eurooppaa epäinhimillisissä oloissa. Näistä on päästävä eroon. Eläimiä on kohdeltava kunnolla.

Sitten kiinnittäisin tässä huomiota nyt tähän lemmikkieläinten asiaan. Nyt on Suomessa ruvettu tehtailemaan lemmikkieläimiä ja ahneus on siellä iskenyt, eivätkä siellä kennelitkään vahdi enää. On vähän sisäsiittoista tuotantoa ja näin. Siihen pitäisi myös maa- ja metsätalousministerin kiinnittää huomiota taikka ministeriön, jolle se kuuluu, että tällaista ei enää tapahtuisi, ja pitäisi tehdä vähän erityistilintarkastus näissä kenneleissäkin, miten ne vahtivat näitä, mitä rekisteröidään.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnitti tärkeähän asiaan huomiota, samoin ku ed. Lauri Oinonen. Se on erittäin valitettavaa, jos kerran näin käyrähän, jotta tuolta ulkomailta tai mistä lie tuorahan esimerkiksi susia ja niitä kesytetähän sitten niin sanotuuksi koiratarhooksi. Minäkin tierän yhren sellaasen kaverin, joka on erittäin vihaasten eläinten kans tekemisissä, kehuu, jottei sellaasta eläintä ookkaan, jota hän ei voi mennä lempeästi hoitamaan. Eli toisin sanoen, jos näistä vihaisista eläimistä kesytetään normaalikenneleitä esimerkiksi, niin se on erittäin suuri riski ja vaaratekijä. Tämä asia kannattaa ottaa tarkasti huomiohon.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa oleva laki koskettelee monia tärkeitä asiakokonaisuuksia. Ed. Pulliainen nosti esille villien eläinten tarhaamisen. Voin yhtyä hänen näkemyksiinsä. Mielestäni olisi tärkeää nyt arvioida sitä, miten suhtautua sellaiseen tarhaukseen, jonka ilmiselvänä tarkoituksena on tuottaa koiran ja suden risteytyksiä ja tällä tavalla hyvin vaarallisia eläimiä, joiden aiheuttamat vahingot, jos niitä sattuu, voivat olla todella katastrofaalisia. Tämä kohta valiokunnan tulee miettiä.

Toinen, mihin tässä lainsäädännössä viitataan, on haaskaruokintapaikkojen käsittely. Meillä on tähän liittyvää turismia, karhuvalokuvausta, petovalokuvausta jne., joka sinänsä on hyvä maaseutuelinkeinon muoto, mutta mielestäni tämä vaatii hyvin tarkkaa harkintaa ja tarkastelua, ettemme opeta villejä, luonnossa eläviä eläimiä elämään haaskalla ja tällä tavalla kotoutumaan ihmisten hajuun ja tällä tavalla tosiasiassa muuttumaan puolikotieläimiksi tai puolikesyiksi, mikä aiheuttaisi mahdollisia vahinkoja tämän suhteen.

Mitä sitten tulee kysymykseen eläinten pitoon liittyvistä ongelmista, ed. Rajamäki kiinnitti huomiota eläinten hoitajien jaksamiseen. Useimmissa eläinsuojeluongelmatapauksissa taustalla on eläinten hoitajan burnout, väsyminen, perheongelmat, alkoholismi ja sellaiset asiat, joihin on kovin vaikea lainsäädännöllä puuttua. Tässä peräänkuuluttaisin kyllä myöskin naapureiden ja koko tämän maaseutuyhteisön vastuuta. Meillä on Suomessa aika vahva tällainen puuttumattomuuden kulttuuri, jossa ei naapurin asioihin haluta puuttua. Tällaisessa tilanteessa, kun eläimet jäävät hoitamatta terveydentilan huononemisen takia, tällaisten ongelmien takia, on kaikkien yhteinen etu, että yhteisö puuttuu ja auttaa tällaisessa tilanteessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän väliin.

Kiitos jo tähänastisesta hyvästä keskustelusta.

Ed. Pulliainen kiinnitti erittäin tärkeään asiaan huomiota, ja lupaan, että näitten elävien susien koiranpentuna tuomiseen tulen paneutumaan ministeriössä virkamiesten kanssa. Me selvitämme sitä ongelmaa. Mutta se ei poista ollenkaan sitä, etteikö valiokunnankin pidä sitä asiaa omalta osaltaan selvittää.

Ed. Tiusanen puuttui eläinsuojeluun. Tämä laki, totta kai, edistää eläinsuojelua, koska se lisää jäljitettävyyttä. Sen kautta päästään jäljille. Mutta suurin ongelma on se, mihin ed. Korkeaoja kiinnitti huomiota, että eläinten hoitajat väsyvät kerta kaikkiaan ja sen takia meidän pitää saada järjestelmä, jossa tähän voidaan kiinnittää huomiota. Meillä on tämä ongelma nyt se, että meillä on liian vähän eläinlääkäreitä. Olisin ilman muuta eläinten hyvinvointisopimuksen halunnut eläinlääkintähuoltolakiin järjestelmäksi, jolla olisi voitu seurata kotieläinten hoitoa, mutta kun ei ole riittävästi eläinlääkäreitä, niin näin ei nyt vaan voitu tehdä. Tämä ongelma on juuri se, että ei voi olla sellaista järjestelmää, johon ei ole resursseja, ja tarvitaan lisää eläinlääkäreitä koulutettuna, jolloin sitten siihen voidaan puuttua.

Ed. Lauri Oinonen puhui näistä tautikysymyksistä. Sen takiahan me annamme keväällä tiettyjä kieltoja, etteivät saa linnut ym. olla ulkona, jotta eivät nämä luonnoneläimistä olevat taudit sitä kautta välity.

Petovalokuvausasia on minusta erinomainen elinkeino, ja se pystyttiin jo tässä yhteydessä turvaamaan, aivan niin kuin edustajat Pulliainen ja Korkeaoja täällä molemmat totesivat.

Sitten tämä maaseutuyhteisövastuu. Meillähän on nyt semmoinen tutkimushanke menossa, joka liittyy juuri tähän eläinten hoitajien jaksamiseen. Se on nimenomaan tutkimushanke, jossa yritetään löytää keinoja siihen, miten se ongelma voitaisiin jatkossa ratkaista.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys on varmasti monelta osin puolustettavissa, kun huomioi sen tilanteen, missä me tällä hetkellä olemme. Ministeri omassa puheenvuorossaan äsken nimenomaan puuttui näihin seikkoihin, joita ainakin konkreettisesti tuolla meidän suunnallamme eli Pohjanmaalla on tullut esiin. Niistä yksi on valvonnan puutteelliset resurssit, eli ei ole riittävästi resursseja siellä, ja toinen on se, minkä myöskin ed. Rajamäki täällä otti ponnekkaasti esille, että tämä kehitys, joka meillä EU-Suomessa on ollut kohti yhä suurempaa, suurempaa suurtilalinjaa, ja ne tapaukset, jotka itse tiedän Pohjanmaalla, ovat johtuneet siitä, että eläinyksikkömääriä on kasvatettu niin suuriksi, että se nuori pariskunta, joka siellä on ollut, ei ole jaksanut enää suorastaan hoitaa niitä ja siinä tilanteessa on tullut sitten se henkisen ja fyysisen jaksamisen päätepiste ja sen jälkeen on suuret otsikot lehdissä. Tältä osin toivoisin kyllä, että valiokunnassakin paneuduttaisiin asiaan ja pohdittaisiin sitä, mihin myös ministeri äsken viittasi, tämän jaksamisongelman selvittämiseen ja saamiseen jollakin tavoin järjestykseen.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lemmikkieläinten kohdalla, varsinkin puhdasrotuisten koirien kohdalla, on niin, että ne nykyisin mikrosirutetaan ennen kuin niitä voi rekisteröidä, ja se on sinänsä hyvä asia. Mutta tähän liittyy semmoinen ongelma, mikä mielestäni ministerin on hyvä tietää, eli eläinlääkäriasemat mikrosiruttavat 3—4 viikon ikäisiä koiranpentuja, ja se tarkoittaa sitä, että jos on semmoinen rotu, joka on kääpiökoira, niin pentu voi painaa ainoastaan muutaman sata grammaa. Nyt on käynyt niin, että Satakunnan alueella on koiranpentuja mikrosirutettu ja pentu on kuollut mikrosirutustilanteessa. Eli Kennelliitto vaatii tämän tyyppisen järjestelmän, ja minun mielestäni se on hyvä tietää. Mutta toisaalta minä kannatan sitä, että me mikrosiruttaisimme ja tunnistusmerkitsisimme enemmän lemmikkejä, myös sekarotuisia koiria, mutta siihen pitäisi puuttua, että ei niin nuoria koiranpentuja lähdetä mikrosiruttamaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran, kun ministerikin mainitsi näiden eläinlääkärien puutteesta. Kuitenkin meidän mediamme ja tv:mme enenevässä määrin julistaa — tai ei julista mutta näyttää ohjelmia, joissa on eläinlääkäreitä, eläinohjelmia — kuinka eläimiä hoidetaan aina vaan paremmin tässä yhteiskunnassa. Kuitenkin, kun mennään ministerin alueelle, kotitalouteen ja yleensäkin eläintalouteen, on todisteita siitä, että aina vaan, voisiko sanoa, kurjemmissa oloissa pidetään eläimiä. Tarkoitan tällä nyt sitä, että eläimet ovat enemmän ja enemmän vangittuina ja niistä on kyllä sitten, tulen tähän asiaankin, enemmän ja enemmän virallista tietoa ja valvottua tietoa ja aina vaan keskitetympää virkamiesporukkaa valvomassa, että kaikki on rekisterissä ja asiat on kunnossa. Mutta aivan kuin poliisinkin kohdalla, kun näitä sääntöjä tulee koko ajan lisää, joissa kirjataan, rekisteröidään ja muuta, ei ole valvontahenkilökuntaa eikä resursseja tiedottaa siitä, kuinka yleensä näitä eläimiä kohdellaan ja hoidetaan ja muuta. Tässäkin tuntuu, että aivan väärään kohtaan oikeastaan kohdistetaan koko huomio, vaikkakin asia on siis hyvä, mutta näillä resursseilla, jollei lisätä niitä sinne, missä niitä todella tarvitaan, tämän jaksamisenkin kun kuulee, se muistuttaa jotenkin myös ihan omaishoitaja- ja kaikkia muitakin juttuja. Tuntuu kokonaan, että EU tässä byrokratiasuunnassaan jo tässäkin asiassa todistaa siitä, että tähän väliportaan virkamiesrekisteröintiin ja valvontakoneistoon satsataan ihan älyttömästi, mutta ei varsinaisesti itse asiaan.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tätä lakiesitystä selaa, voi todeta, että kaiken kaikkiaan kyseessä on hyvinkin kannatettava lakimuutos.

Mutta sitten arvoisalle ministerille itse asiassa kysymys: Ollaanhan tässä nyt hyödyntämässä kuitenkin jo olemassa olevia, hyvin monenlaisia rekisterijärjestelmiä ja pohjia vai joudutaanko tämän vuoksi rakentamaan vielä kokonaan uudet kalliit rekisterijärjestelmät?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackan mutta myöskin ed. Rajamäen kysymyksiin tai tavallaan väitteisiin siitä, että nyt ollaan menossa todella lujaa vauhtia pelkästään suuriin eläinyksiköihin ja suuriin tuotantoyksiköihin, totean, että ensimmäinen investointitukijärjestelmä, joka johdollani valmisteltiin, tuntee kaksi tapaa tukea.

Ensinnäkin siellä on mahdollisuus tukea pienempiä tiloja, jotka voivat saada 20 000 euron suuruisen korkotuen, jotta voi sillä tilalla jatkaa, ja useimmiten sellainen tila on sivutoiminen tila. Tämä on ensimmäinen mahdollisuus, jolla ei tähdätä mihinkään suurtuotantoon.

Toinen on sitten se, että minusta äärettömän tärkeä asia on näitten kotieläinrakennusten suunnittelussa ottaa huomioon inhimillisten resurssien rajallisuus. Ei pidä suunnitella semmoisia yksiköitä, jotka yksinkertaisesti eivät sitten tule hoidetuiksi, kun ei vieraan työvoiman apuun voi yksin luottaa, kun sitä ei ole tänä päivänä mahdollista juurikaan saada muuta kuin ulkoa tuotuna. Näin on tilanne tällä hetkellä. Eli suunnitelmat laajennus- ja uusinvestoinneista pitää tehdä jaksamisen äärirajat huomioon ottaen, jotta ihmiset jaksavat sen työn tehdä.

Sitten lemmikkieläimistä ja mikrosirutuksista vaan totean tähän, että ihan lähipäivinä tullaan viemään valtioneuvostoon eläinten hyvinvointineuvottelukunta. Olen lopultakin saanut siihen jäsenehdokkaat ja nyt käyn sen läpi ihan huomispäivänä, ja sen jälkeen asia lähtee eteenpäin. Meillä on eläinlääkintähuoltolaki nyt hyväksyttynä, niin että me pääsemme nyt tietyissä asioissa ihan konkreettisesti eteenpäin. Me saamme 15 uutta eläinlääkäriä tekemään töitä ensi vuonna, ja sitä kautta eläinten hyvinvointipuoli varmasti tulee huomattavasti toisenlaiselle tasolle valvonnan osalta.

Sitten lemmikkieläinten tilanne. Siihen olen rakentamassa omaa hyvinvointineuvottelukuntaa. Toivon, että sitä kautta päästäisiin sitten myöskin eteenpäin, koska sekin on sarka, joka pitää kuokkia. Se ei ole ongelmaton sarka.

Sitten vielä ed. Timo Korhosen kysymykseen: Totta kai me hyödynnämme olemassa olevia rekistereitä, mutta sitä en osaa teille vastata, tapahtuuko se niin, että ne voidaan siirtää vai täytyykö ne vielä syöttää. Mutta järjestelmiä, jotka ovat olemassa, hyödynnetään.