Arvoisa herra puhemies! Kansanedustaja Kanervan johtama parlamentaarinen työryhmä luovutti raporttinsa viime keskiviikkona Puolustusvoimien tulevaisuuden haasteisiin vastaamisesta. Kanervan työryhmä on tehnyt erinomaista työtä etsiessään ratkaisuja Puolustusvoimien rahoituksen kehittämiseksi. On maamme puolustuksen kannalta erittäin merkittävää, että valtaosa työssä mukana olleista puolueista löysi yhteisen näkemyksen Puolustusvoimien määrärahojen lisäämisestä tulevina vuosina.

Euroopan turvallisuusympäristö ja turvallisuuden toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut viime aikoina voimakkaasti, niin kuin olemme kaikki saaneet havaita, ja näillä muutoksilla on vaikutusta myös Suomen turvallisuuteen ja puolustamiseen. Puhutaan niin kutsutusta hybridisodankäynnistä, jossa käydään informaatiosotaa ja käytetään tunnuksettomia joukkoja, jopa ilman sodanjulistusta. Tällaisessa tilanteessa ennakkovaroitusta hyökkäyksestä ei ole ja valmiuden kohottamiseen käytettävä aika on lyhentynyt drastisesti. Valmiuden kohottamiseen liittyviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitäkään ei vält- tämättä ehditä tehdä, kun tilanne lyö päälle.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn puolustusministeriltä: onko tämän ennakkovaroitusajan ja valmiuden kohottamiseen käytettävissä olevan ajan olennainen lyhentyminen huomioitu meidän puolustusjärjestelyissämme, (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) jotta Puolustusvoimat...

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kopra tarttuu tärkeään ja aika haastavaan asiaan. On totta, että sodankäynnin luonne ja konfliktien luonne ovat muuttuneet, ja se on näkynyt muun muassa Ukrainan sodan kohdalla, osittain myös jo Georgian sodan kohdalla. Tämä on tietysti huomioitu myös meidän toiminnassamme ja tulee vielä enemmän huomioida vastaisuudessa. Tämä ei nyt varsinaisesti liity tähän resurssikysymykseen, niin että se on enemmän toimintatapakysymys, mutta on tietenkin kiitettävää ja arvostan sitä hyvää työtä, mitä täällä eduskunnassa laajasti on tehty näiden puolustusresurssien puolesta.

Arvoisa puhemies! Krimillä puhuimme vihreistä miehistä, mikä oli varsin hämmentävää keskustelua, koska kyseessä olivat venäläiset erikoisjoukot. Tämä on aiheuttanut minulla semmoisen pienen huolen, että jos Suomeen tulisi jonkun maan erikoisjoukkoja oman maansa asepuvuissa ja aseistuksessa, niin pitäisimmekö me näitä joukkoja vihreinä miehinä vai sen maan asejoukkoina, mitä he olivat.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Packalénin havainto on aivan oikea, ja tämä on osa juuri tätä hybridisodankäyntiä, mikä on tämä nyt enemmän ja enemmän vakiintunut, joskin uusi käsite, missä tämä konfliktin luonne on muuttunut siltä osin, että Ukrainassa kaikki tiedämme, että Venäjällä on ollut suuri rooli siinä, että se konflikti on pahentunut, ja se on ottanut osaa siihen, mutta muodollisesti Venäjä ei ole koskaan myöntänyt olevansa sodassa Ukrainan kanssa. Tämä tietenkin on vaikeuttanut tämän asian lähestymistä myös kansainvälisillä foorumeilla. Se, että Ukrainan sodan aikana on näkynyt paljon näitä joukkoja, jotka ovat ilman tunnuksia, on tosiasia ja on myös sitten osaltaan vaikeuttanut konfliktin luonnetta entisestään.

Arvoisa puhemies! Tapahtumat Ukrainassa ja Venäjän toiminta Ukrainassa ovat varmasti sellaisia, jotka antavat meille turvallisuuspolitiikassa vielä pitkään päänvaivaa. Osittain kysymys on siitä, millä tavalla Euroopan unioni pystyy toimimaan yhtenäisesti, jäntevästi ja lujasti silloin, kun on kysymys ulkopolitiikasta. Mutta kuten edellisissä kysymyksissä tuli ilmi, kysymys on myös siitä, millä tavalla varaudumme tämän päivän sotilaallisiin uhkiin.

Minkälaista pohdintaa Puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä tällä hetkellä käydään sen osalta, mitä meidän tulisi oppia näistä viimeaikaisista konflikteista, ja onko sellaisia asioita, joissa voimme joustavoittaa ja parantaa omia toimintatapojamme ja varautumistamme?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että näistä Ukrainan tapahtumista on otettava opiksi, kun katsomme sitä, miten me varaudumme puolustushallinnossa ja, jos katsotaan vähän pidemmälle, meidän koulutusjärjestelmässämme, joka suuntautuu tietenkin varusmiehiin ja reserviläisiin mutta myös meidän ammatti-ihmisiimme, siihen, millä tavalla nämä uudet tavat luoda konflikteja ja toimia niissä ovat kehittyneet. On aivan selvää, että se on jo huomioitu, niin kuin tässä alussa jo totesin, mutta varmasti se edellyttää vielä enemmän meiltä vastaisuudessa, jotta voimme varautua kaikkeen mahdolliseen. Joskin on samalla ihan hyvä sanoa tässäkin, että valtiojohdossa emme koe, että Suomeen nyt tällä hetkellä, onneksi, kohdistuisi mitään sotilaallista uhkaa, mutta nämä tapahtumat viime vuosina ovat osoittaneet, että Euroopassakin edelleen voidaan käyttää sotilaallista voimaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi, ja se on tietenkin hyvin huolestuttavaa.

Arvoisa puhemies! Tämä parlamentaarinen työryhmä työskenteli noin vuoden ajan ja teki todella perusteellista työtä edustaja Kanervan johdolla. Matkan varrella tämä tehtäväksianto ja toiminnan tarkoitus hieman muuttuivat. Alun perin oli tarkoitus muodostaa yhteistä tilannekuvaa siitä, missä Puolustusvoimissa resurssien myötä mennään, ja muodostaa yhteinen käsitys toiminnallisista tasoista ja tilanteesta. Mutta matkan varrella ryhmä innostui ja varmaan ministerikin siinä matkalla niin, että päädyttiin tekemään suosituksia siitä, mitä seuraavien päättäjien tulisi päättää resursseista. Tämä oli merkittävä muutos tämän työryhmän aikana.

Haluaisinkin nyt kysyä ministeriltä: Mitä ajattelette näistä suosituksista, kuinka sitovia ne ovat tulevia vaaleissa valittuja päättäjiä varten? Vai voivatko puolueet hallitusohjelmaneuvotteluissa päätyä tekemään kuitenkin jotain ihan muuta kuin mitä tässä paperissa linjattiin?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne on siinä aivan oikeassa, että lähtökohtanahan kyllä on, niin kuin annoitte ymmärtää, että ne päätökset tehdään sitten vaalien jälkeen niiden toimesta, jotka ovat vaaleissa saaneet luottamuksen ja sitten täällä tekevät päätöksiä ja tämän kokoonpanon pohjalta muodostavat sitten myös hallitusta. Näinhän se tietenkin menee.

Mutta samalla on erittäin hyvä, että nyt eduskunnassa on laaja tietopohja siitä, missä tilanteessa maanpuolustus on tällä hetkellä ja mihin tilanteeseen ajaudutaan, jos mitään ei tehdä. Se oli tämän työn tarkoitus. Tämä oli parlamentaarinen aloite, että tämmöinen haluttiin. Selonteon prosessin yhteydessä täällä eduskunnassa nousi tämmöinen ajatus tästä parlamentaarisesta selvitysryhmästä. Minä päätin sen keskustelun pohjalta tämän asettaa, ja se, mihin formaattiin tämä lopulta päättyi, oli eduskunnan omissa käsissä. En tiedä sitten, miten innostuneita edustajat ovat olleet, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että edustajat ovat tehneet erittäin hyvää työtä.

Herra puhemies! Vain sen verran puolustusministerin kannanottoon, että yli 20 kertaa kokoonnuttuamme ja erittäin syvältä asiaa arvioituamme ja erittäin hyvän informaation avoimesti saatuamme päädyimme luonnollisesti siihen, että emme vain me tulleet ravituiksi vaan että tarkoitus oli luonnollisesti antaa kansalaiskeskusteluun ja poliittiseen debattiin aineksia. Tästä luonnollisesti oli kysymys.

Toivomme, että tässä paperissa on myöskin sellaisia näkökantoja, joita alkuperäisessä kysymyksessä esitettiinkin muun muassa siitä, kuinka nopeasti saattaa kriisi levitä nykyisen kaltaisissa, hybridisodankäynnin kaltaisissa olosuhteissa. (Vasemmalta: Nyt voisi kysyä!) — Eikö niin? (Naurua)

Puolustusministeri  Carl  Haglund

Juuri näin, edustaja Kanerva on aivan oikeassa.

Minun mielestäni tärkein, oleellinen pointti, mikä tässä tuli, oli tämä kansalaiskeskustelu. Sehän, mitä täällä on toivottu, on sitä, että saadaan julkinen raportti, missä tämä tilanne, vaihtoehdot ovat julkisia niin, että kyetään keskustelemaan ja kaikki puolueetkin — ne, jotka kannattavat niitä johtopäätöksiä, mihin viitattiin, ja ne, jotka mahdollisesti niitä vastustavat — voivat käydä näistä keskustelua, avointa semmoista. Se edesauttaa ihmisten ymmärtämistä, ehkä edesauttaa ihmisten mahdollista käyttäytymistä vaaleissa, jos kokee, että tämä on tärkeä asia, varmasti edesauttaa meidän kaikkien yhteisiä päätöksiä sitten, kun muodostamme käsitystä tästä vaalien jälkeen ja toimimme sen pohjalta.