Mikko Alatalo /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensi elokuussa tv-vastaanottimista tulee lumisadetta, ellei digiboksia tai digi-tv:tä ole. Koko digisovitinasiassa tulee kova kiire. Katastrofi uhkaa. Kyse on kansalaisten tiedonvälityksen romahtamisesta, ellei pian herätä ja tehdä nopeita toimenpiteitä. Viime viikolla Hyvä ikä -seniorimessuilla tehtiin vajaan tuhannen hengen tutkimus vanhuksista: 70 prosentilla ei ole digiboksia vielä lainkaan, eivätkä kaikki ymmärrä kaikki koko digisovittimen tarvetta, vaan kokevat tilanteen epäoikeudenmukaiseksi, kun vanha tv pimenee. Kaapelitalouksista koko väestön osalta 63 prosenttia on ilman digi-tv:tä, antenniverkostakin 35 prosentilla puuttuvat laitteet.

Ensi elokuuhun mennessä pitäisi myydä 2 miljoonaa digiboksia vielä, jos aiotaan päästä siihen, että keskimäärin 1,8 vastaanotinta on joka perheessä. Boksittomia talouksia on noin miljoona. Ainakin se miljoona pitää myydä. Mikään kaupparyhmittymä ei uskalla tilata satojatuhansia laitteita kerrallaan. Kiire tulee. Kaupoista on kohta mentävä koteihin myymään ja asentamaan sovittimia. Antenniurakoitsijat on saatava mukaan asentamaan laitteita, koska useimmat ihmiset eivät niistä ymmärrä mitään. Liikenneministeriön kummijärjestelmät eivät siihen riitä. Kenellä on tietous digibokseista? Monia neuvontaongelmia ei voida ratkaista puhelimen päästä. On paikallisia näkyvyysongelmia, kun korkea koivikko on kasvanut mummon mökin pihalle. Vain paikallinen digiasentaja voi auttaa, hän, joka tuntee paikalliset maasto- ja näkyvyysongelmat ja mistä lähettimistä digisignaali tulee ja mihin antennit suunnataan.

Antenniverkoissa on myös ongelmia: on maasto-, sää- ja vuodenaikaeroja näkyvyydessä. Mikäli alilähetinverkkoa ei pian paranneta, tulee ongelmia. Jos nyt katkaistaisiin analogilähetykset, 20 prosenttia talouksista saisi silti lumisadetta töllöstään, vaikka olisikin digiboksi. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida. Digita Oy, joka vastaa verkosta, onkin patistellut tv-yhtiöitä tilaamaan lisää alilähettimiä. Ohjelmistoniput eivät näy kokonaisuudessaan. Ykkösnipussahan tulee Yle 1 ja 2, Teema ja FST, kakkosnipussa Kolmonen, Nelonen, Sub-tv, MTV3+, Nelonen Plus, ja kolmosnipussa on sitten urheilukanava, Voice ja nämä maksukanavat. Kaikki nämä ohjelmaniput eivät näy kaikilla alueilla, vaikka digiboksi olisikin, sen verran on katvealueita digiverkossa.

Ihmisiltä on myös kyllä tullut sitten valituksia Yleisradiolle näkyvyysongelmista sen takia, että he eivät osaa asentaa digisovitinta ja antennia. Toisin sanoen digiverkko saattaakin toimia, mutta asiantuntemus puuttuu. Onneksi myös pääministeri Vanhanen ja valtioneuvosto ovat tulevaisuusstrategiassaan väläyttäneet mahdollisuutta, että nimenomaan digisovittimen asennus tulisi kotitalousvähennyksen piiriin.

Arvoisa puhemies! Viitaten tähän kansalliseen hätätilanteeseen digiboksien levinneisyydestä jätin eduskunnalle kesäkuussa jo lakialoitteen, jossa ehdotetaan kotitalouteen hankittavan ensimmäisen digiboksin korvaamista verotuksessa. Ehdottamassani mallissa ensimmäiseen digiboksiin kuluvat rahat korvattaisiin jälkikäteen 150 euroon asti kuittia vastaan. Edellytyksenä olisi voimassa oleva televisiolupamaksu. Lakialoitteen hyväksyminen sopisi erinomaisesti osaksi myös köyhyyspakettia. Lain läpimeno on tietenkin toinen asia, mutta haluan kiinnittää todella vakavasti huomiota kansalaisten tiedonsaannin oikeuteen. Digitalisointi sinänsä on merkittävä ja suuri päätös, eikä sitä kannata kyseenalaistaa. Tietoyhteiskunnan kärkimaana Suomen on tietenkin oltava mukana digitalisoinnissa, mutta nimenomaan, kuinka se toteutuu ja miten me pysymme aikataulussa, se on se ongelma.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä arvoja ovat olleet universaalit palvelut ja erilaiset tulonsiirrot. Näillä on haluttu vaalia suomalaista kansankotia, me-henkeä, kaveria ei jätetä -mentaliteettia. Puolueet oikealta vasemmalle haluavat rakentaa tietoyhteiskunta-Suomea samoille arvoille. Kaikista huolehtiminen tarkoittaa jälkiteollisessakin yhteiskunnassa sitä, että heikompiosaisesta kansalaisesta pidetään huolta ja tarjotaan myös tällaisia tietopalveluja.

Monessa kohdin markkinat ovat huolehtineet, että niin sanottu kaikkien tietoyhteiskunta -periaate toteutuu ilman valtion merkittävää ohjausta. Esimerkiksi kännykkäpuheluiden hinnat ovat Suomessa kilpailun johdosta Euroopan huokeimpia. Ehkä juuri tämän seurauksena suomalaiset puhuvat Pohjoismaista eniten matkapuheluita. Nokia ja muut kännykkävalmistajat ovat hienosti huolehtineet, että tarjolla on myös erilaisia kännykkämalleja. Hyvästä tietokoneesta kaikkine lisukkeineen ei tarvitse tänä päivänä pulittaa enää sellaisia summia kuin aikaisemmin jne. Koko tietoyhteiskunnassa on myös omat vapaamatkustajansa, piratismin levittäjät, mutta tähänkin haasteeseen me olemme vastanneet ja jossain määrin heitä täytyy myös sietää tietynlaisina pioneereina.

Mutta palataan digisovittimiin. Parissa vuodessa niiden hinnat ovat tulleet roimasti alas, kun kysyntä on kasvanut ja tuotteiden kirjo lisääntynyt. On hullua maksaa yli 100 euroa tavallisesta digiboksista, kun halvemmallakin saadaan. Mutta miten käy ensi vuonna? Nousevatko boksien hinnat, kun elokuu lähestyy? Nousevatko boksien asennusfirmojen palkkiot, kun digipäivä lähestyy? Tv:n digitalisointi on tullut ihmisille tietenkin pyytämättä, vaikkakaan ei täytenä yllätyksenä, ja siirtymäaika on kohtalaisen pitkä. Ihmiset ovat pakotettuja laitteen hankkimaan viimeistään ensi vuonna. Tämä on ollut tiedossa, mutta nyt näyttää siltä, että kiire tulee. Me päättäjät olemme myös velvollisia kantamaan kortemme kekoon, luomaan porkkanoita, kun analogiset lähetykset loppuvat. Meidän on pidettävä huolta siitä, että tietoyhteiskunta kuuluu kaikille suomalaisille tältäkin osin.

Valtiollisen Yleisradion osuutta digitelevisiotoimintaan ei voi sivuuttaa, koska kyseessä on julkisen palvelun laitos, jonka tehtävä on Suomessa todella merkittävä. Sillä on laissa määritellyt tehtävät tiedottaa, sivistää ja viihdyttää. Se kertoo uutiset, sään ja urheilun ja paljon muuta, ja se on myös merkittävä kulttuurilaitos. Ulkomaisen massaviihteen kelkkaan ei pidä lähteä liiaksi, vaikka teknisesti ajan henkeä seurattaisiinkin, eikä katsojalukujakaan pitäisi tuijottaa liikaa. Ylen tulee näyttää esimerkkiä ja suorastaan luoda painetta kaupallisille kanaville, että voi olla myös laajaa tiedonvälitystä. Kotimaisen musiikin puolestapuhujana olen siviiliammattinikin puolesta tätä kritiikkiä käynyt Yleisradion hallintoneuvostossa, että siellä olisi mahdollisimman laaja kulttuuritarjonta.

Arvoisa puhemies! Yleisradion palvelut kuuluvat jokaiselle kansalaiselle siinä, missä koulutus- ja terveyspalvelutkin. On sanottu, etteivät televisio ja kännykkä ole tarpeellisia, mutta minun mielestä ne kuuluvat kyllä tähän kansalaisyhteiskunnan määritelmään. Valtion tulee pitää huolta, että ne, joilla ei ole suuria varoja, eivät syrjäydy tietoyhteiskunnasta ja yleensäkin tiedosta.

Myönnän, ettei oma lakialoitteeni huomioi tarpeeksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat verotuksen ulkopuolella. Siksi kannatan kyllä, että sosiaali- ja terveysministeriö antaisi ohjeistuksen sosiaalitoimistoille, jotta digiboksia saadaan myös toimeentulotukiasiakkaiden kotitalouksiin eikä vain poikkeustapauksille, niin kuin on esitetty. Tästä voitaisiin huolehtia joko rahalla tai ilmaisten digiboksien jakamisella. Muistaakseni Berliinin kaupungissa sosiaalitoimisto osallistui aika voimakkaasti tähän heikompiosaisten auttamiseen. Silti en mainostaisi tätä tässä vaiheessa liikaa, jottei osa niistä ihmisistä, jotka on siinä rajalla, niin että heillä olisi varaa hankkiakin tämä digiboksi, sitten luota liikaa tässä sossun tukeen.

Arvoisa puhemies! On pidettävä huolta myös digiboksiin liittyvistä asennusongelmista todellakin. Erityisesti vanhukset tarvitsevat apua ja neuvoja asennukseen. Monella mummolla ei mökissään ole edes naapurinpoikaa, joka voisi tässä auttaa. Omakotitaloliiton kanssa on pyydetty ministeriöstä kylätalkkareita avuksi. Ehkä tv-luvantarkastajiakin voitaisiin hyödyntää asennustyössä. Toivottavasti apu menee perille. Eilen tullut uutinen tosiaan oli tämä kotitalousvähennysasia, ja siitä minun piti valtiovarainministeriltäkin kysyä, onko hänellä tiedossa, että nämä asennuskustannukset voitaisiin asettaa sen piiriin.

Monin paikoin Suomea todellakin olisi hälytyskellojen aika soida. Voi näyttää siltä, että tuskin tällä aikataululla kovin moni katsoo meidän omia euroviisujamme omasta digivastaanottimestaan. Todellakin toivon, että tästä syntyy vilkasta keskustelua huolimatta näin myöhäisestä ajankohdasta, kun tätä asiaa käsittelemme, ja vakavaa harkintaa ja että hälytyskellot soivat, miten saamme ensi elokuuhun mennessä digitalisoinnin onnistumaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Lakialoite on sinänsä ihan oikeaan asiaan kohdistuva mutta ehkä noin populistinen, jos sanoo suomeksi. Onko tässä nyt jonkin näköinen keskustan köyhyyspaketti sitten tälle sektorille? Me olemme käsitelleet aika monta köyhyyspakettia, joissa olisi hyvinkin tämmöiset korvattu moneen kertaan, jos ne olisivat menneet läpi, mutta hallitus on ne äänestänyt nurin — että siinä mielessä.

Erityisesti on mielenkiintoinen kohta tässä esityksessä, että kotitalouteen hankitun ensimmäisen digisovittimen hankinnasta aiheutuneet kulut palautetaan verotuksessa täysimääräisesti 150 euroon saakka ostokuittia vastaan. Olisi mielenkiintoista nähdä se verottaja, joka tänä päivänä hyväksyy tämmöisen kuvion, että miljoona ostokuittia lähtee liikkeelle ja tapahtuisi niitten ikään kuin kontrolloiminen. On se minusta aika populistista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Voidaan ensiksi tietysti kysyä, onko tämä asia nyt jollakin tavalla valmistelematon, ajateltiinko yhtään näitä asioita silloin, kun liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen väen väkisin runnoi läpi tämän digisovittimien käyttöönoton ja analogisista lähetyksistä luopumisen aikataulun. Voin kertoa, että nämä keskustelut käytiin varsin perusteellisesti. Suurin piirtein täsmälleen ennakoitiin se tilanne, mikä on Suomessa tällä hetkellä näissä asioissa. Käytiin hyvin tarkoin läpi muun muassa Englannin malli, jossa yhteiskunta tuli ostamaan näitä digisovittimia, ja mietittiin paljon, kuinka tuolla, niin kuin sanottiin, sossun luukulla näihin asioihin pitäisi suhtautua, kun se tilanne on oleva ensi vuonna kesällä sellainen kuin ed. Alatalo äsken kuvasi.

Tässä on eräs sellainen ratkaisumalli, että vaikka lakialoite on hyvin perusteltu sinänsä, on kuvattu asiantuntevasti muksit ja muut, tämmöisen aika olisi ehkä sitten ensi keväänä, jolloinka hallituskin joutuu ottamaan näihin asioihin kantaa, koska tästähän tulee ryysis. Siitähän ei päästä yhtään mihinkään. Erikoisesti sairaaloitten, laitosten, joihin ihmiset ovat loppuelämäkseen joutuneet jnp., kohdalla tämä on todella iso juttu.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mikko Alatalon tekemä aloite digisovittimien saamiseksi jokaiseen talouteen on mielestäni erittäin hyvä ja erittäin ajankohtainen. Kysymyksessähän ei tietenkään ole mikään vaaleja varten tehty aloite, vaan kysymys on siitä, että tämän televisioverkon digitalisoinnin määräaika, ensi elokuun loppu, on käsillä, olkoon sitten vaaleja tai ei. Näillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Se on vain realismia kaikissa Suomen talouksissa ensi kesän jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tähän asiaan liittyvä tilanne tällä hetkellä, voi sanoa, täysin levällään. 50 prosentissa talouksia homma toimii: digisovittimet ovat jo paikallaan, ja digitalisoitu kuva näkyy, kanavia näkyy vaikka kuinka paljon, se on hyvä asia. Mutta se toinen puoli, varmaan suuri osa siitä toisesta 50 prosentista, on sellaisia talouksia, joihin on erittäin vaikea saada näkyvää kuvaa. Oma kotini on siinä hyvä esimerkki, että meillä on ollut ylivoimaisen vaikea saada hyvälaatuista kuvaa. Kolmas televisioantenni on nyt vaihdettu, tehokkain mahdollinen, mitä markkinoilta löytyy. Sen jälkeen siihen on laitettu vahvistin. Kahden eri liikkeen mittarimiehet ovat käyneet mittaamassa, ja sitä on yritetty säätää ja virittää. Nyt on päästy sille tasolle, että melkein kaikkina aikoina hyvä kuva näkyy, mutta ei kaikkina. Vielä pitää turvautua perinteiseen piiska-antenniin elikkä tähän analogiseen kuvaan, mikä näkyy edelleen ensi elokuun loppuun.

Ed. Kauppila epäili äsken omassa puheenvuorossaan, että kysymyksessä olisi jonkin asteinen köyhyyspaketti. Näinhän ei suinkaan ole, eikä kysymyksessä ole mikään populistinen esitys vaan vakava asia, ja tässä ei kaupunkilaisia tai maalla asuvia ihmisiä aseteta millään lailla vastakkain eikä heitä vertailla. Tämä ongelma on ympäri Suomea. Samankin kadun varrella tai saman kylän eri taloissa tilanne on aivan erilainen: saattaa joissakin näkyä hyvin, mutta toisissa, missä on lähetin hiemankin epäedullisessa asennossa, ei näy mitään. Itärajan kunnan taloudet ovat erittäin huonossa tilanteessa, kun siellä taas itärajan takaa tulevat omat säännöt plus muu radiohäirintä aiheuttavat ihan ylivoimaisia vaikeuksia.

Tätä taustaa vasten tarkastellen tämä lakialoite on erittäin hyvä. Sitten jos nykyisissä neuvontajärjestelmissä soittaa vaikka tänne Yleisradion digipalveluihin ja pyytää sieltä apua, niin voi olla varma, että jo nyt se on vaikeaa, ja sitten jos on tilannut sieltä neuvontaa tai mittausta, niin on melkein parempi paikalliseen radio- tai tv-liikkeeseen soittaa tai johonkin sähköasennusliikkeeseen, jossa on riittävän hyvin koulutettu henkilöstö. Totta kai ne henkilöt tulevat sieltä, mutta sen laskun kun kirjoittavat, niin se ei ole yhden digisovittimen hinta. Siihen palveluun ei 500 euron pienellä eläkkeellä elävällä eläkemummolla ole kyllä mitään mahdollisuuksia, elikkä tästä voi sanoa suoraan, arvoisa puhemies, että ensi elokuun jälkeen kyseisellä henkilöllä ei sitten televisiolähetyksiä tule. Tämä on realismia meillä Suomessa ja on totta 1. päivänä syyskuuta ensi vuonna.

Käytännössä tähän asiaan liittyvät valtavat ongelmat. Liikenneministeri Huovinen ansiokkaasti puolusti tässä salissa sitä, että tämä on hyvä järjestelmä. Se varmaan sitä on, mutta se ei poista sitä ongelmaa, joka meillä käytännössä on. Olkoon teoria miten hyvä tahansa, niin se vaan on käytännössä niin, että se ei toimi. Pään pensaaseenpano ei tässä asiassa auta yhtään mitään.

Otetaan esimerkiksi vaikka nämä laajakaistayhteydet yrityksiin eri puolilla Suomea. Kyllä kaupungeissa ne toimivat erittäin hyvin, mutta on taajamien ulkopuolella alueita, joilla yrityksen laajenemisen ja uuden työllistämisen mahdollisuudet hukkuvat aina tähän laajakaistayhteyteen, siihen että tietokoneisiin ei saada adsl-yhteyttä, ei sitten millään. Olin sellaisessa asiassa yhden ilomantsilaisen yrityksen kanssa viime viikolla keskusteluissa ja olen yrittänyt ajaa sen yrityksen osalta asiaa eteenpäin, niin että Sonera tai Elisa, nämä kilpailevat yritykset tällä markkinalla, hoitaisivat asian. Vielä tänäkään päivänä se ei ole hoitunut, ja yrityksen laajentuminen on siitä nyt kiinni. Ei ole mitään järkeä lähteä laajentamaan, kun mikään ei pelaa ja sen yrityksen toimenkuvaan kuuluva laajakaistaverkko on edelleen rakentamatta sinne. Syynä ei voi olla se, että nämä markkinaehtoiset langattomat yhteydet ovat jonkin kilpailulainsäädännön takia tai markkinaoikeuden kautta jumissa.

Tässä digisovitinasiassa on käymässä samalla tavalla, ja sitten kun lähestyy se aika eli elokuun viimeinen päivä ensi vuonna, niin se tarkoittaa sitä, että näiden digisovittimien hinnathan hyppäävät pilviin. Kun nämä kuumat kesät ovat tulleet ikään kuin euroaikana muotiin, esimerkiksi ilmanjäähdyttimien kanssa kävi juuri samalla tavalla, kun kysyntä alkoi nousta valtaviin mittasuhteisiin. Se jäähdytin, joka maksoi ennen 500 euroa, maksaakin yllättäen 1 500 euroa. Kun kysyntä on kova, niin on hintakin kova. Se on markkinatalouden laki. Tässä pyörityksessä tavallinen ihminen joutuu aivan ylivoimaisen vaikeaan asemaan.

Tälle asialle pitää eduskunnan tehdä jotakin. Se on meidän edessämme, tosin ei tämän eduskunnan edessä mutta seuraavan istuvan eduskunnan edessä joka tapauksessa. Olisi viisainta, arvoisa herra puhemies, toimia tässä asiassa nyt eikä sitten voivotella ensi vuoden syyskuun 1. päivänä, miten tässä näin pääsi käymään, koska niinhän siinä joka tapauksessa käy. Ongelma meillä on, ja siihen voidaan puuttua nyt. Ed. Alatalon erinomainen lakialoite tässä asiassa siihen puuttuu jo riittävän hyvissä ajoin ilman minkäänlaista populismia.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan ed. Hoskosen erästä painotusta hänen äskeisessä hyvässä puheenvuorossaan kommentoida, kun hän sanoi, että vaikka teoria olisi kuinka hyvä tahansa, niin se ei toimi käytännössä. Ilmeisesti hän ei tarkoittanut tätä vaan juuri silloin se toimii käytännössä.

Mutta itse ed. Alatalon aloitteeseen. Tämä aloite on hyvin ajankohtainen, ja esityksen perustelutkin ovat varmasti aivan paikallaan. Nyt on vaan kysyttävä, onko tällainen verovähennyslinja pitkän päälle se, jolla pitää edetä. Tositilanne on myöskin tämä ed. Alatalon ja muidenkin kuvaama, että monet vanhukset esimerkiksi ovat vailla television katselu-, jopa radion kuuntelumahdollisuuksia näiden lupakäytäntöjen takia. Kysymys on tältä osin myöskin se, mikä on inhimillinen vanhuus ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Itse edustan sellaista käsitystä, että ehkä jollakin tavalla sosiaaliset perusteet voisivat olla se, jolla yhteiskunta tulee vastaan tällaisen laitteen hankinnan osalta.

Arvoisa puhemies! Tämä aloite myös liittyy erääseen toiseen asiaan, ja se on tv-lupamaksu. Arvioni on, että pitkän päälle se voi käydä kestämättömäksi, koska sekin on pakollinen ja veronluonteinen. Eduskunnan laitoksena saattaisikin olla paikallaan pitkän päälle harkita, että tämä, esimerkiksi tv-lupamaksu, hoidettaisiin budjettirahoitteisesti. Näen vain sen tulevaisuuden, mikä on markkinoilla maksukanavien ja muiden osalta. Ylen mahdollisuudet olisivat paremmat, että tämä tavoitettavuus turvattaisiin tietyllä tavalla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, tämä on ajankohtainen aloite sinällään, koska ei ole hirveän pitkää aikaa, vajaa vuosi on aikaa tähän, kun tällainen digitalisointi toteutuu. Tämän aiheuttajahan on itse asiassa eduskunta. Hallitus ja eduskunta on tehnyt päätöksen tämmöisestä aikataulusta ja järjestelmästä, ja ihmiset pakotetaan tähän lähtemään. Sen takia ed. Alatalo on tässä kyllä oikeassa, että tämä pitää jotenkin hoitaa.

Aina kysytään, mitä tämä maksaa, ja kyllä jää miettimään sillä tavalla, että kaikkein paras tapa on hoitaa, niin kuin ed. Alatalo esittää: jos meillä on rahaa laittaa reilusti tähän, niin tehdään näin. Mutta toinen kysymys on sillä tavalla, kun tässä kuitenkin on hyvätuloisiakin ihmisiä Suomessa olemassa, pystyvätkö he tämmöisen 50—150 euron sijoituksen tekemään ja mihin vedetään sitten raja, jos kaikille ei korvata. Minusta kuitenkin se pitää turvata, jotta kaikille tämä on mahdollinen. Minusta rikkaat pystyvät tämän ostamaan mutta köyhemmät eivät pysty. Johonkin semmoisen rajan vetämisen pitää olla mahdollinen, että sitten katsotaan semmoinen perheen tuloraja. Jos lähdetään nuukailemaan sitä, jotta ei kaikille voi tehdä eikä ole varoja, niin se pitäisi tehdä niinpäin.

Verovähennysmalli on siitä huono, jotta eiväthän nämä, kun on pienet eläkkeet, välttämättä yllä verolle ollenkaan. Näille ei tule mitään hyötyä siitä, ja sen takia se malli on kaikkein kurjin, jolloin näen, jotta pitäisi katsoa, niin kuin ed. Olin edellä totesi, sosiaalisesta näkökulmasta eli katsoa, kuka ei pysty hankkimaan tätä. Hänelle pitää sitten valtiovallan toimin tämä digisovitin, tai mikä tässä onkin, hankkia ja turvata kuitenkin se, jotta kaikilla on mahdollisuus katsoa uutiset ja saada tämmöinen yleissivistävä näkökulma telkkarista ja Kauniit ja rohkeatkin katsoa sieltä.

Nimittäin kuitenkin televisio tänä päivänä on välttämättömyys, ja minusta pitää olla perusoikeus jokaisella ihmisellä tämmöiseen tiedonvälityskanavaan. Sen takia jalostettuna vähän tässä totean, jotta jos rahaa ei riitä ihan kaikille, niin katsotaan joku semmoinen sosiaalinen näkökulma, että sen kuitenkin kaikille pitäisi olla mahdollinen. Kansanedustajat voivat ainakin hankkia itse tämän. Se on jo sitä tuloluokkaa ainakin, (Ed. Laukkanen: Eikö puhujalla vielä ole?) jotta ei yhtään ainakaan tule mieleenkään, jotta vaatisin verovähennystä siitä, että hankin jonkun digisovittimen.

Niin kuin ed. Hoskonen totesi, kuvassa voi olla näkyvyysongelmia. En tiedä, joko digihommilla hoidetaan sitten, jotta kautta Suomenmaan on näkyvyyttä, koska näillä vanhoilla järjestelmillä, mitkä tällä hetkellä ovat, nämä digikanavat, mitkä näkyvät, eivät näy joka paikassa. Se on todistettu. Sen takia kyllä näiltä operaattoreilta pitää vaatia se, jotta se näkyvyys on myös joka paikassa hyvä, koska jos maksetaan yleensä televisiolupamaksua vielä ja todennäköisesti se nyt ei ainakaan ensi vuonna vielä poistu, niin silloin hintaa vastaan pitää saada myös palvelua eli näkyvyyttä. Ymmärsin, että oikeuskansleri tai oi-keusasiamies, jompikumpi, otti tähän kantaa aikanaan, kun näitä on kyselty, ja se homma ei vielä tänäkään päivänä ainakaan itäisessä Suomessa eikä pohjoisessa Suomessa ole ihan kunnossa.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä uudelleen lähtökohtiin, kun myös arvoisa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja tuli paikalle. Ehkä hänellä on myös kommentti tähän asiaan. Tämän lakialoitteen olen valmistellut siis jo kesäkuussa — huom., en vaalien alla, vaan jo kesäkuussa — mutta halusin sen nyt syksyllä tänne esille, koska oletin, että siitä enempi saataisiin keskustelua aikaiseksi. No, ajankohta on kovin myöhäinen, niin että siinä mielessä täällä ei kovin montaa ihmistä ole tästä puhumassa. Voitaisiin muun muassa tehdä gallup, kuinka monella kansanedustajalla on todella digisovitin tässä vaiheessa? (Ed. Laukkanen: On monella!) — Toivon mukaan.

Mutta joka tapauksessa aloitteen sisältö on se, että kotitalouteen hankittavan ensimmäisen digiboksin voisi vähentää verotuksessa aina 150 euroon asti kuittia vastaan ja myös takautuvasti. Edellytyksenä on siis voimassa oleva televisiolupamaksu myös. Lain läpimeno on tietysti toinen asia, mutta halusin kiinnittää tällä todella huomiota kansalaisten tiedonsaannin oikeuteen, ja todella hälyttäviä tietoja on tullut siitä, miten nämä sovittimet ovat levinneet. Esimerkiksi Pirkanmaalla saamieni tietojen mukaan vain yksi kolmasosa on digiboksin päässä ja 62 prosentilla on siellä jonkinlaisia vaikeuksia digikuvan kanssa. On kuvahäiriötä, on katkoksia, ja niin kuin sanoin äsken, saattaa olla, että välttämättä siinä digiverkossa ei ole vikaa mutta ihmiset eivät osaa asentaa näitä laitteita. Tällaisen tiedon olen saanut monelta antenniasentajalta.

Voi olla, että tämä verovähennyslinja ei ole ainoa. Pitäisi ehkä olla myös se, että sosiaalitoimistot voivat auttaa toimeentulotuen varassa olevia taikka liikuntarajoitteisia ihmisiä jne. ja vanhuksia. Mutta myös tämä kysymys, jonka olisin halunnut esittää valtiovarainministerille, voidaanko digisovittimen asennuksen kustannukset saada kotitalousvähennyksen piiriin, olisi yksi mielenkiintoinen asia.

Haluan tässä samalla kertoa, että Ruotsissa digitelevision levittämiseen on suhtauduttu hyvin sosiaalisesti. Kerrostalossa asuvien ei tarvitse ostaa talouteensa omaa digisovitinta, vaan keskus-antennilla varustetut taloyhtiöt huolehtivat, että asukkaat voivat seurata peruskanavia, olivatpa ne analogisia tai digitaalisia. Taloyhtiöön hankittu yhteissovitin kääntää lähetykset sellaiseen muotoon, jota kaikkien talon asukkaiden on mahdollista seurata laitteesta riippumatta. Tämä on edullinen ratkaisu, koska kaikkien talouksien ei tarvitse ostaa omaa sovitinta. No nyt tässä sitten sanotaan, että tämä interaktiivisuus, joka digitelevisiolle on niin luonteenomaista, ei toimi. Ei meillä ole vielä interaktiivisuutta varmaankaan ihan tässä lähiaikoina tulossa. Meidän nykyinen lainsäädäntömme joka tapauksessa kategorisesti kieltää tällaisen viestinnän virran muuttamisen. Me emme voi muuttaa tätä lähetysvirtaa, digivirtaa, vaan sen täytyy pysyä samanlaisena, eikä sitä voi serverille tallentaa siinä pelossa, että joku saattaisi siitä kaupallisesti hyötyä.

Digisovittimen hankinta on ehdottoman pakollinen hankinta, eikä sitä voida pitää minään ylellisyysvempaimena. Se on veroluonteinen siinä mielessä. Kyse on monen mielestä kaksinkertaisesta televisiolupamaksusta, koska tavallinen televisio ei enää riitä tulevaisuudessa.

Todellakin, on puhuttu myös sitten nimenomaan näistä näkyvyysongelmista. Palaan niihin vielä sen verran, että tänään Aamulehdessä Yleisradion toimitusjohtaja antoi lupauksen, että ne saadaan ratkaistua. Se on todella hyvä, jos näin on, kunhan vaan tosiaan ihmiset saavat asiantuntevaa apua, että he saavat tämän digisoittimen toimimaan. Siellä saattaa olla maasto-olosuhteet tosiaan, siellä voi olla erilaisia näkyvyysongelmia. Mutta ne, joille esimerkiksi kesämökeille on tullut digisovitin, niin sehän on kuin taivas aukeaisi. Siellä on todella terävä kuva. He ovat 20 vuotta katsoneet melkein lumisadetta siellä, ja nyt sitten näkyy todella hyvin aika syrjäkylilläkin televisio.

Haluan puuttua tässä vielä, vaikka se ei suoranaisesti liity tähän lakiesitykseen, myös siihen, miten julkiset laitokset ovat protestoineet digiaikaan siirtymistä vastaan tällä tavalla kuin se Suomen lain mukaan on tehtävä. Voidaan vaan laskea, millaisista summista on kyse, kun kaikkiin Suomen kouluihin ja sairaaloihin, vanhainkoteihin jne. hankitaan digiboksit tai digisovittimella varustetut uudet televisiot. Tiedän, että esimerkiksi Tays Tampereella on hankkimassa kahden vuoden aikana 600 digitelevisiota, mutta esimerkiksi Satakunnassa kuulemma ei haluta näin tehdä, koska siellä on juuri vaihdettu televisiot. Elikkä siellä joudutaan nämä sovittimet huoneisiin hankkimaan, ja se on myös hygieninen kysymys, kun potilashuoneisiin tai saleihin hankitaan tämä sovitin. Sairaanhoitopiirit ovat esittäneet, että niille annettaisiin viiden vuoden lisäsiirtymäaika. Tässä on toinen argumentti ollut vastaan, että tulee tällainen lumipalloefekti, että kaikki kohta pyytävät sitä, myös taloyhtiöt, että voitaisiinko tässä, kuten rekkalavojen levennyksessä ja kavennuksessa, saada tämä siirtymäaika.

Sairaanhoitopiirit esittivät, että signaali muunnettaisiin ja siirrettäisiin potilashuoneisiin sisäverkon kautta. Itse asiassa nämä sisäverkot ovat hyvin kehittyneitä. Kävin Avac Oy:ssä viime maanantaina. Aamulehti tekee siitä juttua. Tampereen Hervannassa on tällainen firma, joka tekee sisäverkkoja erilaisiin laitoksiin, ja itse asiassa digisovitin on jo sinällään vanhentunutta tekniikkaa verrattuna laajakaistaverkkoihin. Mutta näin on kuitenkin kategorisesti sovittu tekijänoikeuslaissa. Yleisradio esimerkiksi ei ota vastuuta siitä, jos signaalia muunnetaan, ja tässä tulee tekijänoikeuslaki vastaan. Jos kaikki sairaalat lasketaan, niin olen saanut sellaisen tiedon, että 30 000 vastaanotinta pitäisi muuttaa digiaikaan. Siinä on aika monen sairaanhoitajan palkka.

Mainittakoon kuitenkin vielä myös, että Hollanti siirtyy vuonna 2010 suoraan langattomiin laajakaistaverkkoihin. Digiboksien vanhentunutta tekniikkaa ei tarvita. Samoin Viro aloittaa suoraan tv:n teräväpiirtotekniikalla ja digitekniikalla sitten aikanaan. Siellä ei tarvitse todellakaan kaivaa pihoja auki kaapeleita varten, vaan siellä päästään suoraan langattomaan tekniikkaan. Tässä on yksi menetelmä, tällainen qam-tekniikka, jossa ei tarvitse kaapeleita uusia vaan digilähetykset siirretään vhf-taajuudella ja näin vanhakin verkko toimii. Yksi olennainen osahan tuota lain tulkintaa on se, että sen signaalin pitää olla samanaikaista, että se ei saa tulla myöhässä. Se tulee ehkä kaksi kolme sekuntia myöhässä, mutta se on samanaikaista. Sitä signaalia ei saa serverille tallentaa.

Todellakin, arvoisa puhemies, on syytä olla rehellinen, kun ihmiset laitetaan valtion toimesta tekemään tällaisia teknisiä hankintoja. Nyt myynnissä olevat televisiot ja digiboksit menevät joka tapauksessa uusiksi ensi vuosikymmenellä, kun siirrytään hdtv-teräväpiirtotelevisioihin ja ip-televisioihin. Nythän Maxisat jo pyörittää muuten tällaista iptv-järjestelmää Suomessa. Toisin sanoen digitelevisiota nykyisellään on vähän vaikea mainostaa interaktiivisena palvelutelevisiona, koska kaksisuuntaisia palveluja ei vielä siinä mielessä ole mukana.

Mutta tässä on monia muitakin asioita, jotka ovat pysähdyksissä lakien ja tekijänoikeusasioiden vuoksi. Mainittakoon, että mobiili-tv muun muassa on tällä hetkellä vaarassa pysähtyä, koska neuvottelut tekijänoikeusjärjestöjen kanssa ovat kesken. Myös musiikkiin liittyvä cd-levyjen nettimyynti on tällä hetkellä pysähdyksissä, koska jos siellä on ollut Muusikoiden liittoon kuuluvia soittajia, niin tämä kaikki musiikki on niitten cd-levyjen osalta vielä pysähdyksissä eikä sitä saada nettimyyntiin.

Toivottavasti emme tapa lehmää, joka ei ole edes vielä alkanut lypsää. Ennen kaikkea kannan huolta tässä siitä, että yhteiskunnan vähäväkiset ihmiset pääsevät mukaan tähän tiedon kehitykseen eivätkä syrjäydy pois. Tämä ei ole pelkästään ylellisyysasia vaan ihan tiedonvälityskysymys koko kansalaisyhteiskunnan kannalta.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalo tuossa edellä puheessaan nosti hyvin erilaisia asioita nimenomaan tähän tekniikan kehitykseen, joka ei pelkästään nyt ole tässä lakialoitteessa, mutta katsoisin, että niiden jos minkä pitäisi olla hyvinkin hallinnassa, kun tätä kehitystä viedään eteenpäin. Sitä pitää tutkia ja seurata hyvinkin tarkkaan, mitkä ovat ne oikeat ratkaisut teknologian kehityksessä.

Mutta tästä lakialoitteesta: Niin kuin ed. Alatalo sanoi, on tärkeää, että me pääsisimme siihen, että turvataan kaikille mahdollisuudet olla mukana tässä kehityksessä ja erityisesti niille, joille se on kaikkein vaikeinta nimenomaan taloudellistenkin kustannusten aiheuttamana, että tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus tapahtuisi, ja siinä on etsittävä erilaisia ratkaisuja. Tässä lakialoitteessa on tämä verotuksessa vähennyksenä huomioiminen, ja ed. Alatalo tuossa puheessaan etsi myös muita ratkaisuja. Minusta olisi todella tärkeää, että tätä selvitetään, mikä on se malli, millä turvataan, minkälaisella mallilla pystytään turvaamaan, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, että tämmöinen, että ihmiset pakotetaan ostamaan, ei tule ylitsepääsemättömäksi vaikeudeksi ihmisille ja että he eivät sitä kautta joudu mahdollisesti erilaiseen asemaan siinä, minkälainen heidän tiedonsaantinsa on. Kyllä lämpimästi kannatan tätä aloitetta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Digijunaa ei pysäytä mikään. Olen ainakin omalta osaltani sitä yrittänyt, ja ei se ole onnistunut. Aika mahtavia muutoksia meillä on tiedossa, niin kuin ed. Alatalo täällä kertoi. Itse olen huolestunut niistä vähäväkisistä vanhemmista ihmisistä, jotka eivät sitten ehkä saa tätä laitetta kotiinsa ja jäävät sitten ilman televisiota. Se on kuitenkin monelle aikamoinen ikkuna yhteiskuntaan, kun muita yhteyksiä ei niin enää ole. Mielestäni tämä televisiopalvelu on turvattava kaikille, ihan niin kuin ed. Rauhala täällä totesi. Tämä aloite on oikean suuntainen, mutta se ei tietenkään tavoita kaikkia. Sehän on päivänselvää.

Palaute yleensä kansalaisilta on ollut digiboksia vastaan. Tietenkin ne, jotka ovat teknisesti suuntautuneita, sellaiset ihmiset, pärjäävät sen kanssa, ja totta kai sen kautta saadaan tietenkin lisää palveluita ja lisää ohjelmistoa katsottavaksi, mikä on tietenkin erinomainen asia. Mutta mielestäni on tärkeätä, että kaikki pysyvät samalla viivalla ja kaikilla on mahdollisuus saada tämä televisiopalvelu, ettei kukaan syrjäydy sen ulkopuolelle.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti tähän käytyyn keskusteluun.

Minusta tämä osoittaa selvästikin sen, miten tavallaan ymmällä ja vähän hämmentyneenä tavallaan sen aika nopean teknologisen toimintaympäristön murroksen äärellä nyt ollaan. Nimittäin sama teema oli tänään Suomen puheenjohtajakauden järjestämässä teknologiakonferenssissa myöskin täällä Helsingissä, jossa oli maailman huippuosaajia.

Parastaikaahan me emme oikein edes tiedä vielä, mitä kaikkia verkkoja pitkin lähivuosina voidaan televisiosignaalia lähettää. Totta kai nämä perinteiset maanpäälliset satelliitit, kaapelit ovat käytössä, mutta sen lisäksi on myöskin langallinen ja langaton laajakaista. Siellä toteutuu se ip-protokollaan perustuva television vastaanotin, 3G-kännykkäverkossa voidaan lähettää televisiokuvaa, wlan-verkossa voidaan lähettää, ja parastaikaa eduskunnan käsittelyssä oleva dvb-h-standardin mahdollistama mobiilitelevisio tulee myöskin olemaan todellisuutta teknologisesti, siis teknologisesti, hyvin pian. Sen käyttöönottoon liittyy sitten täällä jo mainittuja tekijänoikeuskysymyksiä, jotka ovat sitten luku sinänsä. Mutta tämä vaan kaikki tarkoittaa sitä, että hyvin nopeasti mennään aivan erilaiseen teknologiseen toimintaympäristöön, jossa loppukäyttäjä, kuluttaja, voi vastaanottaa televisiosignaalia hyvin erilaisia jakeluteitä käyttäen, joskus jopa niitä yhteensovittaen ja jatkossa jopa niin, että itse päätelaite, erilaiset päätelaitteet, valitsee sen, mitä jakelutietä se päätelaite käyttää, eikä kuluttajan kannalta ole sinänsä olennaista, mikä on se jakelutie, paljon olennaisempaa on kuluttajalle se lisäarvoa tuottava ohjelmisto ja palvelu, mitä hän sieltä haluaa.

Sama koskee tätä päätelaitekehityspuolta. Puhutaan tämmöisistä pda-laitteista, personal digital assistant -laitteista, jotka tulevat kehittymään hyvin nopealla tavalla. Ne kehittyvät myöskin siihen suuntaan, että ihminen voi käyttää ja ottaa vastaan tv-signaalia yhä vapaammin missä paikassa milloin tahansa. Kaikki tämä tavallaan muokkaa koko tämän toimintaympäristön, jopa käsityksen televisiosta, toiseksi. Me voimme laittaa televisio-ohjelman signaalin vastaanottoon tarkoitettu chippi vaikka mikroaaltouuniin tai jääkaappiin ja katsella televisiota siitä. Tästä johtuu se keskustelu, joka käydään vaikkapa parastaikaa tv-maksusta, joka on laitesidonnainen. Tämä teknologinen kehitys tavallaan murtaa tämän laitesidonnaisen maksun perusteen, ja joudutaan aivan uudella tavalla legitimoimaan ja perustelemaan kansalaisille, minkä takia pitää maksaa vaikkapa kännykästä myöskin televisiolupa.

Sen takia minusta on nyt paikallaan, että sekin keskustelu käydään asiallisesti ja pohditaan vastuullisella tavalla, millä tavalla julkisen palvelun ohjelmien tasavertainen saatavuus sitten kaikille turvataan. Yksi keino, mitä olen itse esittänyt julkisesti, on ollut se, että siirrytään selkeästi budjettirahoitukseen, ja se on erittäin merkittävä vastaantulo myöskin, kun täällä on kannettu huolta vähäväkisestä kansanosasta, jolla on vaikeuksia maksaa tv-maksut tai hankkia digibokseja. Tämä on hyvin merkittävä sosiaalipoliittinen vastaantulo, mutta mikä tärkeintä se on myös siinä mielessä tasavertainen järjestelmä, että ne, jotka haluavat sitten lisäpalveluja, jotka saattavat mennä hyvin nopeasti kaupallisella puolella erilaisten maksu-tv-järjestelmien taakse, voivat niitä sitten sieltä hankkia.

Mutta tämä ed. Alatalon lakialoitehan on sillä tavalla hyvin ajankohtainen ja mielenkiintoinenkin, että pari päivää sitten tietoyhteiskuntastrategian johtoryhmähän teki tätä samaa ryhmää koskevan aloitteen hieman eri muodossa. Itse uskon tähän hieman enemmän kuin tähän ed. Alatalon sinänsä tärkeään aloitteeseen. Mutta tämmöinen verovähennysoikeuden suuntaaminen juuri tähän digiboksin tavallaan asennuskuluun voisi olla aika mielenkiintoinen asia senkin takia, että se loisi myös vähän tällaisia digiasennus- ja it-asennustyöpaikkoja ja -yrittäjiä, koska sellaisia palveluja me tässä tarvitsemme. Sen mainitseminen esimerkiksi juuri kotitalouden verovähennysoikeuden piiriin kuuluvana hankintamenona olisi varmasti sellainen vastaantulo, joka houkuttelisi ihmisiä tekemään tämän ajoissa.

Itse nimittäin pelkään kaikista eniten ensi elokuun lopun tilannetta, kun analogiset lähetykset suljetaan, että taloyhtiöt heräävät niin myöhään, että ei ole sitten enää antenninasentajia, niitä palveluja ei ole enää tarjolla, kun ne hankitaan myöhään. Jos tänä päivänä penetraatio, levinneisyys, on 50 prosenttia, se tarkoittaa, että noin miljoonalla suomalaisella kotitaloudella se boksi jo on. Se tarkoittaa silloin sitä, että tämän 11 kuukauden aikana pitäisi siis hankkia miljoona boksia, yksi per kotitalous, plus sitten niihin muihin telkkareihin siellä vapaa-ajantaloissa ja kotona, mikä tarkoittaa varovastikin arvioiden puoltatoistamiljoonaa digiboksia 11 kuukauden aikana, ja on se aika huikea tavoite. Sen takia on ollut hyvä, että ministeriö on vihdoin ryhtynyt myöskin kantamaan huolta tämän hankkeen ja projektin toteutumisesta käynnistämällä Yleisradion kanssa mittavia mainoskampanjoita, ja sillä täytyy tämä asia ensin tehdä ihmisille tiettäväksi ja saada ihmiset kiinnostumaan tästä ja totta kai sitten sitoutumaan siihen tavalla, että kansalaiset ovat valmiit tämän sitten myöskin toteuttamaan ja tekemään. Mutta olennaista on se, että luodaan edellytykset, että nämä mahdollisuudet tämän hankkeen toteutumiselle ovat olemassa.

Mitä tulee näiden julkisten laitosten, sairaaloiden, vanhusten palvelutalojen, hoivakotien, digitaalisen signaalin muuntoon, konvergointiin, takaisin analogiseksi, niin siinä kyllä Yleisradio saisi nyt olla joustava, joustavampi kuin se tämän hetken kannoissa on. Ei ole mitään syytä, etteikö voitaisi etsiä semmoista parin vuoden siirtymäkautta tähän ja huolehtia siitä, että asiallisesti sairaalat ja muut julkiset laitokset pystyvät tämän hankkeen toteuttamaan. Miksi tavallaan väkipakolla ajetaan laitokset tilanteeseen, jossa tulee vaan turhaa pahaa mieltä ja paljon sellaisia kustannuksia, jotka voitaisiin jakaa useammalle vuodelle, koska ne ovat joka tapauksessa, lainausmerkeissä, varmoja asiakkaita ja tulevat sieltä varmasti ne hankinnat aikanaan tekemään.

Vuorovaikutteisuudesta, ed. Alatalo, ei tällä hetkellä kannata kovin paljon puhua, koska näitä sen edellyttämiä mhp-standardilla varustettuja bokseja ei oikein ole. Siellä on hyvin paljon lastentauteja, niin kuin on myöskin kaapelikanavien bokseissa lastentauteja. Vähän hämmästelenkin, miksi päätelaitevalmistajat eivät ole ottaneet tätä sillä vakavuudella ja tosissaan, niin kuin olisi pitänyt tehdä. Ei ole tullut markkinaan kohtuuhintaisia, varmakäyttöisiä, helppokäyttöisiä karvalakkiversioita bokseista. Ei niiden tarvitse maksaa kuin kolmestakympistä viiteenkymppiin. Siinä se tekniikka on, eikä se ole sen isompi juttu. Silloin mahdollisimman moni pääsee luonnollisella tavalla ostamaan ilman mitään tällaisia sosiaalitukijärjestelmän puolella tarvittavia erillisjärjestelyjä.

Arvoisa puhemies! Täällä on jokunen kantanut huolta sitten vielä näkyvyyskysymyksestä. Kyllähän se peruskysymys on siinä, että kun Suomeen rakennetaan kaiken aikaa uusia asuinalueita ja ne tulevat alueille, joissa on erilaisia maastomuodostumia ja paljon katvealueita, niin totta kai se tarkoittaa silloin, että jakeluverkkoyhtiön, eli Digita Oy:n tässä tapauksessa, täytyy lisätä sitten signaalien tehoja. Joko signaalien tehon lisäämisellä tai sitten niin sanottujen alilähettimien lisäämisellähän siitä selvitään hyvin näppärällä tavalla. Eivät ne ole niin merkittävähintaisia, ne alilähettimet, etteikö niitä voida sitten rakentaa, koska kyse on myöskin tasavertaisuudesta. On päivänselvä asia, että kun yhteiskunta tällaisen ratkaisun on digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisestä tehnyt, täytyy huolehtia myöskin siitä, että kaikilla sitten on tasavertainen mahdollisuus ottaa se digitaalinen signaali vastaan. Silloin täytyy muodostaa tasavertaiset katseluolosuhteet kaikkialla maassa. Ei voida ajatella, että jossakin päin maata hyväksytään tilanne, että se näkyykin vaikkapa vaan laajakaistalla tai on parempi lähettää vaikka sitten dvd-kasettina ohjelmat jälkikäteen, että se on halvempi ja perustellumpi ratkaisu, vaan kyllä lähdetään siitä, että digitaalinen signaali sitten näkyy joka paikassa.

Arvoisa puhemies! Summa summarum, vaikka lakialoite oli eksakti ja kohdentuu tavallaan vaan nyt tähän digiboksien hankinnan verovähennyskelpoisuuteen yhdestä vinkkelistä, niin minä ymmärrän näin, että ed. Alatalo kantaa tällä tavallaan vähän laajempaakin huolta siitä, miten koko tämä hanke onnistuu. Mutta samalla, kun tästä puhumme, meidän täytyy aika huolella tavallaan nyt analysoida myöskin tässä talossa eri yhteyksissä sitä teknologista toimintaympäristöä, joka on meneillään nyt paljon nopeampana kuin ehkä sitä näemmekään, ja pyrkiä sitten kaikin mahdollisin keinoin siihen vaikuttamaan, että lainsäädäntö ja regulaatio ei tule olemaan esteenä tämän tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta keskeisen asian sisältöjen, jakeluteiden ja päätelaitteiden yhteisen kehittymisen tiellä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Asialle tulee kova kiire: asentajat vähissä, aika hupenee. Toiseksi, jos jaetaan boksit ilmaiseksi, jo ostaneille aiheutuu ongelmia ja kaikille ei käy samanlainen eikä saman hintainen, vaatimuksia ja ominaisuuksia on paljon. Esimerkiksi Salossa paikallinen puhelinlaitos jakoi 13 000 boksia ilmaiseksi. Ajatus oli varmaan hyvä ja hyvä markkinointiajatus, mutta perusbokseista erittäin suuri osa tuli takaisin, niitä ei huolittu vaihdossa, ja se oli aikamoinen selkkaus kaiken kaikkiaan.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aika muuttuu, Eskoseni, sanoi Aleksis Kivikin teoksessaan Nummisuutarit, ja tekniikka sen ajan myötä. Muistan hyvin tuon 50—60-luvun taitteen, jolloin ensimmäiset televisiot tulivat myös maaseudulle. Silloin niitä saattoi olla yksi kappale kylässä, ja sinne kokoonnuttiin katsomaan sitten jotakin ohjelmaa, saattoi olla Sirkus Papukaija tai muuta vastaavaa. Miehet yleensä tupakoivat sisällä, eli savua oli kuin seppien pajassa. Tänä päivänä useassa talossa on jo useampi vastaanotin ja tekniikka on kehittynyt hyvin voimakkaasti. Niin kuin ed. Laukkasen puheenvuorossa edellä kuultiin, vastaanottimet muuttuvat näiden kaistojen myötä hyvin voimakkaasti.

Olemme keskustelleet tästä ed. Alatalon tekemästä aloitteesta, ja tämä on todella kyllä kannatettava, koska tämähän sitoo ihmisiä välttämättä toteuttamaan, jotta kuva näkyy, nykyistä laitekantaa. Mutta ellei tätä nyt tässä muodossa pystytä toteuttamaan, niin tietysti voitaisiin ottaa harkintaan myös sitten yhdeltä vuodelta antaa televisiolupamaksut anteeksi, tai ei anteeksi vaan jättää perimättä. Toisaalta myös tuota siirtymäaikaakin, minkä ed. Laukkanen tuossa totesi, minun mielestäni vielä pitäisi ennen kaikkea miettiä, koska monissa kohteissa nimenomaan täällä yhteiskunnan palvelurakenteissa tulee ongelmia tämän digiboksin suhteen.

Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin vielä muutaman sanan todeta tuosta huonosta kuvanlaadusta. Meillä on Evijärvellä kirkonkylässä kaapelitelevisio, ja olemme hankkineet omaan kotiimme digiboksin. Kuva on alkuillasta kyllä erittäin hyvä, mutta sanotaan, että kello 10:n jälkeen signaali heikkenee niin, että siellä ei kerta kaikkiaan näe kuin sellaista pysäytettyä kuvaa aina. (Ed. Laukkanen: Jos se johtuu katsojasta!) — No, ei se siitä varmaakaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Ahonen puuttui siihen ongelmaan, mikä tässä on, että on paikallisia näkyvyysongelmia, on myös maantieteellisiä tekijöitä. Tässä juuri tarvitaan sitä apua, teknistä apua, että saadaan nämä toimimaan. Nämä eivät vielä toimi virheettömästi. Näitä pysähtyneitä kuvia on todella muualtakin kuin eduskunnan salista. Elikkä tämä on todella suuri ongelma, ja tässä mielessä tuo aloite siitä, mikä on valtioneuvostolta tullut, että on väläytetty sitä mahdollisuutta, että voidaan näitä digisovittimia, asennuksia myös, saattaa kotitalousvähennyksen piiriin, on erittäin aiheellinen.

Tässä ed. Laukkanen ansiokkaasti kuvasi tätä koko viestinnän kentän muuttumista. Todellakin lähtökohta, se miksi lähdin tätä aloitetta tekemään, ei ole ehkä niinkään, että se on teknisesti hyvä laki, vaan se, että halusin tähän hätään kiinnittää huomiota. Monet vanhat ihmiset esimerkiksi ovat todella huolestuneita, mitä tässä nyt tapahtuu, eivät siellä enää näe sitä ohjelmaa. Todella, kaapelitalouksista 63 prosenttia on ilman digi-tv:tä, antenniverkoistakin 35 prosenttia, ja todella, niin kuin ed. Laukkanen tuossa sanoi, miljoona sovitinta pitäisi yhtäkkiä ensi vuoden aikana myydä ja asentaa. Mistä löytyy se keskusliike tai elektroniikkaliike, joka suostuu ottamaan satojatuhansia bokseja myyntiin, ja todellakin, mistä löytyvät ne asentajat siinä loppuvaiheessa? Eli tämä on ollut tässä huolen aiheena, että me pääsisimme nopeasti tätä digitalisointia suorittamaan.

On totta, että tulevaisuudessa todella on monenlaisia verkkoja, on langatonta ja langallista, on mobiili-tv-verkkoa, on 3G-verkkoa. Nythän Etelä-Koreassa on mobiili-tv jo hyvin pitkälle levinnyt, ja toivottavasti meistä ei tule Pohjois-Korea ensi kesänä. Kodeissa tulee olemaan todella mediakeskuksia, joissa on tämä pda-systeemi. Se käyttää kaikkia tekniikoita. Sieltä voidaan imuroida elokuvia, musiikkia, katsoa televisio-ohjelmia, käydä myös internetissä.

Tässä muuttuneessa viestintäkentässä lupamaksujen oikeutus tulee tietysti myös esille, niin kuin täällä on todettu, mutta joka tapauksessa on sovittu, että vuoteen 2010 mennään näin Yleisradion rahoituksen osalta. Tuohon ed. Ahosen ehdotukseen, että lupamaksu annettaisiin anteeksi jonain vuonna: Se on tietenkin täysin mahdoton Yleisradion talouden kannalta, kun sitä muutenkin koetetaan nyt tervehdyttää.

Budjettirahoitus: Olen siitä itsekin kirjoittanut ja pohdiskellut sitä asiaa. Se on yksi mahdollisuus. Tietysti vanhana yleläisenä olen aina ajatellut sitä, että tiedonvälityksen pitää olla riippumatonta eduskunnasta ja hallituksesta, että se ei olisi riippuvainen. Tietenkin voidaan ajatella, että se olisi joku korvamerkitty raha, joka automaattisesti lankeaa Yleisradiolle, jolloin siihen eivät pääse päättäjät vaikuttamaan muulla kuin jollakin kahden kolmasosan enemmistöllä täällä salissa.

On puhuttu myös sellaisesta vaihtoehdosta, että tuon vuoden 2010 jälkeen se voisi olla joku tällainen radiorahaston kautta kerättävä veronluonteinen maksu. Näinhän on esimerkiksi Kreikassa, se kai tulee sähkölaskun yhteydessä. Olisiko se joku tällainen mediavero sitten. Joka tapauksessa kyse on kansalaisista, haluavatko he edelleen julkisen palvelun viestintää, asiallista, puolueetonta uutisointia, hyviä ohjelmia vai haluavatko he vain maksukanavien näitä erilaisia hömppäohjelmia. Tässä olisi mahdollisuus siihen nimenomaan myös sitten, että ne, jotka haluavat maksaa, saavat näitä viihdeohjelmia.

Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että tämä lakiehdotus kaikkine teknisine puutteineenkin aiheutti tämän keskustelun. Toivon mukaan saamme myös päiväsaikaan tämän asian myös täällä isossa salissa käsittelyyn edelleen, ja nimenomaan, että katastrofia ensi elokuussa ei tapahdu tämän tv:n osalta, että lumisadetta mahdollisimman vähän suomalaisissa kodeissa olisi tv-vastaanottimissa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä me uskomme, että ed. Alatalolla on ihan asiallinen huoli tästä asiasta. Haluan vain todeta sen, että on mukava nähdä, että hallituspuolueista joku myöntää tämän ongelman olemassaolon ja kantaa siitä huolta, ja siitä ei varmasti ole epäilystäkään. Kiitos vielä kerran, että teitte aloitteen.