Arvoisa puhemies! Valtionhallinnossa on viime vuosina tehty hyvinkin suuria organisaatiouudistuksia, ja voi sanoa tänä päivänä, että niiden toimeenpanossa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Kun on kysymys suurista uudistuksista, joissa päätökset koskettavat asianomaisten organisaatioiden työntekijöitä, niin on aivan luonnollista, että myöskin vaikeuksia voi eteen tulla, ja niitä on viime päivinä meille tullut. Viime aikoina on ollut nimittäin esillä kielteisesti Hätäkeskuslaitoksen toiminta, ja jopa kyseessä olevan organisaation henkilökunta on tilanteeseen reagoinut. Luonnollisestikaan en kysymykselläni ota kantaa ketään vastaan mutta kysyisin arvoisalta ministeri Rajamäeltä:

Mihin toimenpiteisiin te aiotte ryhtyä, että kansalaisten luottamus tähän kyseessä olevaan organisaatioon ei enää enempää horjuisi?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! On todella totta, että hätäkeskusjärjestelmässä, josta päätettiin vuoden 2003 keväällä täällä eduskunnassa ja helmikuussa laajennettiin Pääkaupunkiseudulle, nimenomaan Pääkaupunkiseutuun liittyen on käynnistämisessä ollut ongelmia. Viime kevättalvella sisäministeriössä johdollani esitettiin muun muassa lisävoimavaroja Helsingin hätäkeskuslaitokselle. Sen jälkeen 7.6. tilinpäätöspalautteessa edellytin erityisselvityksen tekemistä ja johtamisen tehostamista muun muassa laitoksen puolella. Määräyksestäni pidettiin ylimääräinen turvallisuusasiain johtoryhmän kokous 17.8., jossa nimenomaan minun oli todettava, että voimavarojen suunnittelun ja teknisten tietojärjestelmien hankinnan ja hallinnan osalta oli ongelman annettu ajelehtia niin Hätäkeskuslaitoksen johdon kuin pelastusosaston johdon toimesta.

Tällöin jouduin asettamaan kansliapäällikkö Ritva Viljasen johtaman työryhmän, jolle annettiin hyvin tiukat määräajat muun muassa lisäkoulutuksen järjestämiseksi ja muun muassa teknisten edellytysten nopeuttamiseksi, (Puhemies koputtaa) lähinnä toimitusaikojen paremmaksi noudattamiseksi. Tältä osin raportti on valmistumassa, ja valtiovarainministerin erittäin hyvällä ymmärryksellä ovat myöskin lisäkoulutukseen liittyvät jatkojärjestelyt etenemässä.

Arvoisa puhemies! Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on valtion vuoden 2007 talousarvio, ja ainakin meidän oppositiopuolueiden osalta siellä on paljon kriittisiä kohtia ja nimenomaan määrärahojen osalta ja turvallisuuden osalta. Minä kysyisin, arvoisa ministeri Rajamäki:

Voimmeko olla varmoja, että kun tämän vuoden lopussa lyödään lukkoon vuoden 2007 talousarvio, niin siinä on määrärahoja riittävästi muun muassa hätäkeskustoimintaa varten ja muita turvallisuusorganisaatioita varten niin, että kansalaisten turvallisuudesta ei tingitä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion osalta lähdetään todella turvallisuusviranomaisten toiminnan jatkuvuudesta ja toimintakyvystä. Hätäkeskuslaitoksen osalta nimenomaan nämä tekniset ongelmat ovat nyt erityisen tarkastelun kohteena. Niin tietojärjestelmien nopeampi toimittaminen toimittajan taholta kuin myös lisäresursointi Helsingin poliisilaitokselle on hoidettu niin, että lokakuun alusta on sovittu erityisjärjestelyillä lisähenkilöstöä muun muassa poliisista. Näin ollen tämä ylimenovaihe, kun uusi koulutus alkaa purra, on järjestetty Helsingin osalta. Lisämäärärahat ovat lisätalousarvion yhteydessä valtiovarainministerin kanssa olleet myönteisesti esillä. Ensi vuoden talousarvion osalta rahoitus pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen osalta on myös kunnossa.

Värderade talman! Jag vill också lyfta upp ett problem som har uppstått som en följd av att nödcentralerna har förstatligats. Enligt uppgift kallas de frivilliga brandkårerna inte längre alltid till räddningsuppgifter. I allmänhet har man ansett att det räddningsväsende som samhället upprätthåller inte är tillräckligt utan det behövs kompletterande frivillig verksamhet, men nu börjar FBK-verksamheten vara hotad. Är regeringen medveten om att den här negativa utvecklingen är på gång och vad tänker man göra åt saken?

Vapaaehtoisia palokuntia ei enää hälytetä pelastustehtäviin. Yleensä kuitenkin on oltu sitä mieltä, että yhteiskunnan ylläpitämä pelastustoimi ei ole riittävä vaan tarvitsemme täydentävää vapaaehtoistoimintaa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, vpk-toiminta on uhattuna.

Onko hallitus tietoinen tästä kehityksestä, ja mitä se aikoo tälle asialle tehdä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Vapaapalokuntajärjestelmä ja koko nimenomaan harvan asutuksen Suomen pelastusjärjestelmän perusta on tietysti erityisen huomion kohteena. Tältä osin muun muassa tähän liittyvien vpk:laisten sosiaalietuuksien ym. asioiden epäkohtien hoito on muun muassa STM:n kanssa ollut keskustelussa, työttömyyskorvaus ym. tällaiset eräät kysymykset. Vpk-järjestelmä on meidän pelastusjärjestelmämme keskeinen perusta, ja siitä pidetään myöskin muun muassa vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän ja maakunnallisen järjestelmän yhteydessä sisäministeriön taholta huoli, että vpk-järjestelmän peruste säilyy terveenä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hätäkeskuskeskusteluhan käynnistyi vähän poikkeavalla tavalla. Työntekijät, johtavat sellaiset, laativat kirjelmän, jonka kautta he julkisesti valittivat oman instituutionsa ongelmia. Tämmöinen järjestelmä ei ole ihan jokapäiväistä demokratiassa. Tässä on hivenen epämiellyttävä ilmiantamisen maku.

Arvoisa rouva puhemies! Kysynkin: Mikä on ministerin periaatteellinen kanta siihen, että tällä tavalla aletaan hoitaa asioita, koska jos tämä yleistyy, niin me olemme jossain määrin vähän liukkailla jäillä?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, niin keväällä puutuin oma-aloitteisesti myös 7.6. tilinpäätöspalautteessa Hätäkeskuslaitoksen toimintaan. Vaadin siihen parannuksia, ja 17.8. ylimääräisessä kokouksessaan turvallisuusasiain johtoryhmä määräsi voimavarapuolella korjauksia Helsingin hätäkeskukseen, lisäkoulutuksia Helsinkiin, ja sen lisäksi myöskin tähän suoraan sanoen huonolla seurannalla olleiden laitehankintojen parempaan käyttöönottoon kiinnitettiin huomiota. Näin ollen tämä Hätäkeskuslaitoksen johtajien jälkeenpäin esille tullut kirje tilanteessa, jossa kansliapäällikkö Viljasen toimesta suoritettiin 17.8. antamaani tehtävää, on tietysti sinänsä mielenkiintoinen ja kuvaa kieltämättä johtamisjärjestelmään liittyviä ongelmia, syitä, joiden takia puutuin alkukesästä tähän asiaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri otti esiin tärkeän asian viimeksi juuri vastauksessaan. Ei varmasti neljätoista hätäkeskuksen johtajaa turhaan laita kirjettä. Kyllä heidän huolensa tämän tehtävän suorittamisesta on varmasti aito. Sen tähden juuri tähän koko johtamisjärjestelmään on syytä pikaisesti kiinnittää huomiota ilman mitään erillisiä työryhmiä enää. He ovat tätä hätäänsä tuoneet esille varmasti ennen kirjelmiä jo hyvin pitkään. Täällä on keskusteltu viime vuonna tässä salissa näistä ongelmista niin hälytysten osalta kuin muun toimivuuden osalta, ja on todella tärkeää, että näissä myös toimitaan eikä niin, että asia jää johonkin puolitiehen johtamisen tasolla.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Todella tämähän on poikkeuksellista, että ministerin toimesta alkukesästä jouduttiin johtamisjärjestelmiin ja tekniseen täytäntöönpanoon Hätäkeskuslaitoksen ja pelastusosaston johdossa puuttumaan, mutta se oli tehtävä juuri sen takia, että mielestäni asiat eivät olleet riittävässä hallinnassa vaan oli annettu liikaa ajelehtia niin voimavara- kuin resurssipuolen järjestelyjen. Nyt täytyy sanoa, että kun on tehty työilmapiirikartoitus heti kesän alussa kaikkien hätäkeskusten osalta, niissä on isoja eroja. Nyt ei pidä syyllistää niitä hätäkeskuspäivystäjiä, jotka kovassa paineessa eri puolella Suomea tekevät vaativaa, tärkeätä turvallisuusjärjestelmän perustyötään. Tässä pitää myöskin muistaa, että on erilaisia hätäkeskuksia. Meillä on erittäin hyvin toimivia hätäkeskuksia, meillä on ongelmissa olevia, erityisesti Helsinki. Myöskin hätäkeskusten osalta eri puolilla maata joissakin paikoin on peilin tarvetta sielläkin.

Arvoisa rouva puhemies! Helsingin hätäkeskus todella siirrettiin viimeisenä Suomessa valtion hoitoon. Tämä toimintahan täysin epäonnistui, niin kuin ministeri hyvin tietää.

Miksi te ette aikaisemmin puuttunut tähän, koska me kysyimme sitä jo viime vuonna, kun tämä siirrettiin lokakuun alussa? Nyt se on todella katastrofissa, koska niin paljon ihmisiä lähti sieltä pois. Mitä tapahtuu pelastus- ja lääkärihelikoptereille? Jäävätkö ne taas maihin kohta?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön toimesta tehdään kaikki, jotta pelastushelikopterit kyllä pysyvät jatkossakin ilmassa, ja näin myöskin hallitus on eri yhteyksissä toiminut. Helsingin osalta tästä teki eduskunta helmikuussa 2003 päätöksen, että Pääkaupunkiseutu tulee hätäkeskusjärjestelmään mukaan. Tämä hallitus ja tämä sisäasiainministeriö on pannut täytäntöön eduskunnan silloin tekemää päätöstä. On valitettavaa, että viime talvena, kun esitimme sisäministeriöstä muun muassa poliisin lisävoimavaroja Hätäkeskuslaitokseen Helsinkiin, niin ne eivät sillä hetkellä kelvanneet, se lisäapu, vaan me jouduimme ministeriön johdolla määräämään lisäapua käyttöön otettavaksi alkukesästä.

Arvoisa puhemies! Totean vielä kyllä, että Helsingin hätäkeskuksen ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun valtiolle siirtyminen tapahtui viime vuoden lokakuussa. Mutta nyt on katsottava eteenpäin. Kun tässä yhteydessä puhutaan pikamuuntokoulutuksesta poliiseille, niin tiedustelen, ministeri Rajamäki, että ei kai nyt vaan unohdeta sitä, että hätäkeskuspäivystäjän työ on nelivuotinen ammattitutkinto. Se edellyttää sekä terveydenhoidon, poliisin että pelastustoimen sisältötuntemusta. Vaikka nyt tehdään näitä nopeita, sanotaanko, tilapäisiä ratkaisuja, niin voitteko luvata, että ei sitä varsinaista ammattitutkinnon pätevyysvaatimusta tässä yhteydessä unohdeta?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Ei tietenkään. Tässä on myös muistettava, että hätäkeskusjärjestelmä kattaa hyvin laajan kentän eri viranomaisten toimintaa. Samalla kun hätäkeskuspäivystäjän koulutus pidetään korkeatasoisena ja ylipäänsä hätäkeskuspäivystäjän vaatimukset esillä, on myös tärkeää muistaa jatkossa, että ... Otetaan esimerkiksi poliisikoulutus. Poliisikoulutuksessa tulee myöskin koulutukseen sisällyttää hätäkeskustoimintaan perehtyminen ja sen käytännön toimivuuden tunteminen. Nyt ei ole enää niitä perinteisiä niin sanottuja ukkopäivystäjiä poliisistakaan olemassa niissä hätäkeskuksissa, mutta siellä tarvitaan eri viranomaisten tuntemusta itse laitoksessa ja sitten kentällä myös sen kokonaisuuden hallintaa. Koulutuksesta ei tietenkään tingitä vaan siitä pidetään kiinni.

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut jo monta tärkeää asiaa esille, mutta haluan vielä, kun hätäkeskuksista puhutaan, ottaa esille sen, aiotaanko tässä yhteydessä myös selkeyttää osoitekäytäntöä. Edelleenkään apu ei löydä perille, koska paikkakunnilla saattaa olla saman kaltaisia nimiä omaavia teitä, ja niin käy, että ambulanssi lähtee ihan väärään suuntaan, vaikka kaikki paikannimet ovat jo olemassa. Tästä on otettu allekirjoittaneeseenkin yhteyttä, että tämmöisiä tapauksia on parikin tiedossa.

Onko tähän osoitekäytäntöön tulossa selkiyttämistä samalla, kun nyt hätäkeskuksen toimintaan puututaan?

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen kuntoonsaantiprojekti, joka 17.8. käynnistettiin kansliapäällikön johdolla, käy läpi myös näitä kysymyksiä. On selvästi eri karttaviranomaisten ym. muutosten tietoon saattamisessa ollut viiveitä operaattorien ja eräiden muidenkin toiminnassa. Tässä on erittäin suuria ongelmia. Mutta sitten täytyy sanoa, että kyllä tässä on liian vähälle jäänyt teknisten laitetoimittajien toimitusten viivästyminen. Me olemme tähän nyt vakavasti puuttuneet. Se oli todella ajelehtinut ilman, että siinä oli myöskään Hätäkeskuslaitoksen ja pelastusosaston johdon taholta pidetty painetta päällä. On ihan turha puhua, kuinka monta hätäkeskuspäivystäjää pitää olla, jos napin painalluksesta ei seuraa mitään, jos tekniikka ei toimi. Tältä osin nämä pikaisimmat korjaukset on nyt nopeasti tehtävissä tällä puolella.