Arvoisa puhemies! Kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että joukkoliikenteen liikenneosuuden lasku tulee pysäyttää, ja erityisen akuutti tilanne on Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, joissa tehdään 60 prosenttia Suomen kaikista joukkoliikennematkoista. Silti nimenomaan suuret kaupungit ollaan valtiovarainministeriön viime vuonna antamista lupauksista huolimatta jättämässä ensi vuonna täysin ilman joukkoliikennetukea. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen kustannuksista valtio maksaa 20—40 prosenttia, mutta Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku eivät saa mitään. Kysynkin:

Miksi hallitus ei halua tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettä päinvastoin kuin kaikissa muissa Euroopan maissa tehdään?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Nyt tässä budjetissa, joka eduskuntaan on tuotu, saimme 8 miljoonaa euroa lisää tämän kehyksen päälle ja tällä 8 miljoonalla eurolla kykenemme turvaamaan sen palvelutason joukkoliikenteessä, joka tällä hetkellä on eri puolilla maata olemassa. On aivan selvää, että näissä joukkoliikenneasioissa niin suurissa kaupungeissa kuin myös muualla maassa on enenevässä määrin myös toisenlaisia tarpeita, joita nämä tällä hetkellä käytössämme olevat resurssit eivät valitettavasti anna mahdollisuutta olla mukana toteuttamassa. Mutta sen kyllä kiistän, etteikö valtiovalta suurten kaupunkien joukkoliikenteen eteen mitään tekisi. Kysymys on isoista infrastruktuurin rakentamisista monissa mainitsemistanne kaupungeista, joissa valtiovalta on hyvin voimakkaasti mukana.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, näistä infrastruktuurihankkeista: Espoon valtuusto päätti maanantaina jatkaa metroa Espooseen. Alustavasti on myös keskusteltu, että valtio voisi osallistua kustannuksiin 30 prosentin osuudella, mikä tieto on otettu Espoossa ilolla vastaan. En ymmärrä miksi, sillä 30 prosenttia on hyvin vähän. Esimerkiksi Kehä II:n kustannuksiin valtio osallistui 90 prosentin osuudella. Ei mikään ihme, että Espoo on vuosikymmenten ajan rakentanut liikennejärjestelmänsä ja kaavoituksensa moottoriteiden eikä kiskojen varaan. Kysynkin:

Koska hallitus alkaa kohdella joukkoliikenteen hankkeita yhtä tärkeinä kuin yksityisautoiluhankkeita ja osallistuu joukkoliikenneinvestointeihin yhtä suurella osuudella kuin yksityisautoilun vaatimiin investointeihin?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan kyllä ehdottomasti kiistää sen, etteikö tämä hallitus olisi panostanut myöskin joukkoliikenteen edellytyksiin. Olemme juuri avanneet muun muassa historiallisen raideyhteyden, Kerava—Lahti-oikoradan, yli 300 miljoonan euron hanke. Sillä saamme nopeutettua koko itäisen Suomen liikennettä huomattavasti. Eli kyllä tässä valtiovalta pistää aika paljon panostusta nimenomaan raideliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen muutoinkin.

Mitä sitten tulee tähän Espoon metropäätökseen, olemme tämän 30 prosenttia ottaneet jo aiemmista ministerityöryhmistä, joissa on tätä asiaa alustavasti käsitelty, ja se on myös se sama osuus, jolla on osallistuttu aikanaan toisen puolen metrolinjan rakentamiseen. Eli siitä tulee tämä 30 prosenttia. Olemme halunneet odottaa ensiksi kaupungin omaa päätöstä, koska kyse on kaupungin sisäisestä liikenteestä, ja nyt kun se päätös on tullut, aion viedä tämän asian vielä syksyn aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vielä tarkemmin, millä perusteella valtio tukee yhtä Suomen rikkaimmista kaupungeista, Espoota, eikö heillä ole varaa itse rakentaa. Esimerkiksi itse tulen Pornaisista, jossa varmasti rahan tarvetta liikenneasioissa olisi paljon enemmän, mutta tuskin voi edes haaveilla, että valtio ... (Ed. Kiljunen: Metro tulisi sinne!) — Tai mitään muita hankkeita. Sehän on sama, onko se metro tai mikä hyvänsä. — Mutta varsinainen kysymys:

Nyt kun joukkoliikennerahoista on niukkuutta, niin millä määrin ministeri on ajatellut, että esimerkiksi tähän oikoradan liikenteeseen, johon saatiin joukkoliikennerahoja, voidaan vielä saada lisäresursseja, jotta tämä liikenne lähtisi hyvin alkuun. Ehkä sitten, kun matkustajamäärät lisääntyvät, se ei enää siinä määrin tarvitse tämmöistä tukea.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Nimenomaan oikoradan liikenteessä on kyse siitä, että nyt odotamme innolla myös sitä, että matkustajat ottavat tämän radan ja siellä liikennöivät junat omakseen, jotta sitten voimme mahdollisesti olla lisäämässä jatkossa myös näitä vuoroyhteyksiä, mutta ne ovat nyt jo kyllä aivan kelvolliset. Mielestäni siellä pääsee hyvin liikkumaan.

Mitä tulee valtiovallan tukeen, korostan sitä, että hallitus ei ole metroasiaa vielä oikeastaan millään tavalla käsitellyt ja sen vuoksi on tarpeellista viedä se talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi vielä tämän syksyn aikana. Mutta kyllä mielestäni on aivan selvää, että näin isossa hankkeessa on myöskin valtiovallan syytä olla mukana. Se on koko Pääkaupunkiseudun hanke, ja mielestäni näitä ratkaisuja, joilla voimme paitsi nopeuttaa kansalaisten liikkumista paikasta toiseen myöskin vähentää ympäristölle koituvaa rasitetta, myös valtion pitää olla tukemassa.

Arvoisa puhemies! Tämä joukkoliikenteen tukiasia suurille kaupungeille oli myöskin esillä valtiovarainvaliokunnassa, ja siellä liikenne- ja viestintäministeriön edustaja sanoi, että mikäli valtio tukisi suuria kaupunkeja, niin silloin kaupungit voisivat lopettaa omat avustuksensa. Mielestäni tämä perustelu on kestämätön, koska mikäli valtio avustaisi, niin se tietysti voisi tälle avustukselleen asettaa ehdoksi sen, että näillä kaupungeilla pitää olla tietenkin oma rahoitusosuus. Kysyisin:

Miksi tätä asiaa ei edistetä, koska kyseessä on paitsi joukkoliikenteen käytön vähenemisen estäminen — tai päinvastoin, tavoitteena pitää olla lisääminen — niin myöskin erittäin merkittävät ekologiset, ympäristölliset näkökohdat? Eikö tätä nähdä tarpeelliseksi liikenneministeriössä?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Päinvastoin tämä asia on noteerattu kyllä ja myöskin eduskunnan asiaan kiinnittämä huomio on noteerattu hyvin korkealle. Kyse ei ole siitä, ettemmekö me näkisi tätä tarpeellisena. Minunkin mielestäni olisi tärkeää suurissa keskuksissa ja myös muualla maassa mahdollisuuksien mukaan lisätä joukkoliikenteen tukea juuri siitä syystä, että saisimme lisää matkustajia. Meillähän valitettavasti on käymässä niin, että autoistumisen myötä muun muassa ja monista muistakin syistä johtuen joukkoliikenteen matkustajaosuudet ovat joiltakin osin olleet aika rajussakin pudotuksessa. Siksi näitä uusia tapojakin pitää löytää.

Mutta tällä hetkellä kyse on nimenomaan tästä rahasta. Muistutan vielä, että saimme todella 8 miljoonaa kehyksen päälle, jolla tämä palvelutaso voidaan turvata. Jos olisimme halunneet tehdä uusia avauksia, niin olisimme toki tarvinneet paljon suuremmat resurssit. Kuten täällä on kuvattu, kaupungit itse tukevat jo paljon paljon suuremmilla summilla kuin esimerkiksi jollain 8 miljoonalla näitä kyseisiä toimintoja.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä joukkoliikennekeskustelu on erittäin hyödyllistä ja arvokasta. Kysyisin nyt liikenneministeriltä koskien joukkoliikenteen tukemista:

Länsimetropäätös on erittäin viisas päätös. Se tukee Pääkaupunkiseudun liikennettä oikealla tavalla. Mutta siinä yhteydessä sitten tulee väkisin mieleen, kun sanoitte vievänne asian talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan, nouseeko tässä keskustelussa millään lailla esille se, että kun keskustelimme vuoden 2007 talousarviosta, niin siinä yhteydessä nousivat esille myös nämä Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden liikenneongelmat, jotka keskittyvät lähinnä näihin alueellisiin teihin, joiden kunto on aivan, sanotaan suoraan, onneton, samoin yksityisteiden kunto. Nouseeko tässä yhteydessä esille myös näiden teiden peruskunnon nostaminen, joka koskee sen alueen joukkoliikennettä erittäin vahvalla tavalla?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämä metropäätös on tietenkin niin suuri ja kauaskantoinen päätös, että tässä vaiheessa valtionkin käsittely on periaatteellisella tasolla. Rahoituspäätösten ja muiden aika tulee varmasti sitten, kun nämä suunnitelmatkin saadaan eteenpäin.

Kävimme budjetin lähetekeskustelussa pitkän keskustelun juuri näistä perusväylänpidon rahoista. Viime viikolla kyselytunnilla jatkoimme tätä keskustelua. Varmasti niitä toiveita ja tarpeita on vielä paljon senkin yli, mitä olemme tässä budjetissa saaneet. Mutta en kyllä pidä järkevänä sitäkään, että käymme asettelemaan vastatusten näitä eri liikennemuotoja. Kyllä mielestäni täytyy nähdä se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Siksi tarvitaan joukkoliikennettä, myös ympäristösyistä. Sitten on taas alueita, joilla ihmisillä pitää valitettavasti olla myös omia autoja, ja silloin pitää huolehtia myös tiestöstä, jotta siellä voidaan liikennöidä.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea, joka ei sisälly hallitusohjelmaan, voi tässä vaiheessa vaalikautta olla vaikea viedä eteenpäin. Eduskunnan tahtohan käy ilmi jo vuoden 2006 budjettimietinnöstä, ja silloin viime vuonna tähän aikaan annettiin vähän ymmärtääkin, että hallitukselta voisi tämmöinen esitys tulla. Helsinki käyttää yksin yli 100 miljoonaa euroa joukkoliikenteen tukiin, kun koko maahan valtion budjetin kautta ohjautuu noin 80 miljoonaa euroa. Tästä saa jonkinlaisen perspektiivin.

Kysyisin, että kun lipputuki vähentää myöskin infran rakentamistarvetta, koska silloin tielle mahtuu enemmän ihmisiä, busseihin esimerkiksi, niin onko liikenneministeriö selvittänyt, miten tämä lipputuki heijastuisi infran rakentamistarpeisiin, ja jos ei ole, niin onko tarkoitus selvittää ja vähän puntaroida näitä asioita myös tältä kantilta.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tiedossani ei ole tämän kaltaisia selvityksiä, joita varmasti kyllä on aivan hyödyllistä tehdä, koska tarvitsemme toki sitä tutkittuakin tietoa siitä, miten sitten näiden asioiden suhde oikein on. Mutta kyllä korostan sitä, että meillä on tällä hetkellä monissa kaupungeissa hyvin toimivat joukkoliikennejärjestelmät ja silti meillä tuntuu olevan tuolla tiellä kovasti sitä ruuhkaa. Eli kyllä kyse on myös paitsi siitä, minkälaisia järjestelmiä me valtiovaltana luomme, myös pohjimmiltaan ihmisten valinnoista. Tätäkin puolta pitää mielestäni tuoda esiin, että ihmiset yhä useammin voisivat myöskin ihan omasta tahdostaan, kun niitä järjestelmiä on olemassa, tehdä sen valinnan yksityisautoilun sijasta joukkoliikenteen välineisiin. Mutta tätä asiaa voimme ilman muuta selvitellä.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään valtiovarain liikennejaostossa olivat kuultavina juuri joukkoliikenteen edustajat. Heidän kantansa oli se, että 80 prosenttia linja-autoliikenteen harjoittajista ei saa minkään näköistä lipputukea, vaan he tulevat toimeen tällä maksulla, minkä he niistä matkalipuista saavat. Kysymys valtiovarainministeri Heinäluomalle: Onko mahdollista, että se 8 prosentin arvonlisävero jossain vaiheessa poistettaisiin näistä lipuista? Tuntuu ihmeelliseltä, että valtio antaa rahaa joukkoliikenteeseen, mutta kuitenkin kerää sen 8 prosenttia heti takaisin.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Juuri sen takia, että maassamme on pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteellä on erityinen merkitys, meillä on alennettu arvonlisäverokanta joukkoliikennemaksuissa. Se on ollut käsittääkseni näkökanta, jonka koko eduskunta on yhteisesti hyväksynyt, ja siihen perustuu tämä 8 prosentin, joka on siis alhaisin, verokanta. Hallituksella ei ole tähän muutossuunnitelmia olemassa. Kun katsoin kokoomuksen viikko sitten julkistamaa ehdotusta ensi vuoden vaihtoehtobudjetiksi, niin ei ollut muuten kokoomuksellakaan ehdotusta puuttua tähän asiaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitushan on asiallisesti ottaen sitoutunut jo, arvoisa ministeri, tähän valtion osuuden maksamiseen koskien metroa. Ensimmäiset kommentit olivat hyvin selviä. Tämä oli tietysti sikäli mielenkiintoista — kysymys on vähän päinvastainen kuin ed. Kasvi täällä esiin nosti — koska tähän asti ne hankkeet, mitä täällä on tässäkin salissa tänä syksynä tullut, on aika lailla kylmästi torjuttu ja todettu, ettei ole rahaa, mutta nyt on selkeästi se noin 50 miljoonaa euroa tähän.

Nyt kysynkin, arvoisa ministeri Huovinen vielä, millä tavalla te aiotte nyt tätä kakkoskoria valmistella seuraavaa vaalikautta silmälläpitäen tämän hallituksen piirissä, koska nythän me tarvitsemme kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, millä tavalla tulevina vuosina valtio aikoo väyläinvestointipolitiikkaansa toteuttaa. Ykköskori on tavallaan nyt satamassa. Se on hieno asia ja hyvä päätös, mutta Pääkaupunkiseudullakin on erittäin paljon myöskin muita liikenneväylähankkeita kuin tämä, myös raideliikennehankkeita. Marja-rata odottaa sekin toteuttamistaan. (Puhemies koputtaa)

Eli millä tavalla tämä hallitus vielä työstää, ministeri Huovinen, teidän johdollanne kakkoskorin sisältöä?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä lähtenyt siitä, että ykköskorin toteuttaminen oli se keskeisin tavoitteemme tälle vaalikaudelle, ja se on nyt pitkäjänteisen työn tuloksena saatu satamaan. Kakkoskorin osalta täytyy sanoa, että siellä tällä hetkellä on yli 20 hanketta listattuna, ja olen ymmärtänyt niin — en ole itse ollut tässä infraministerityöryhmän työssä aikanaan mukana — että se järjestys, joka sinne on tehty, ei ole millään tavalla tärkeysjärjestys. Sen vuoksi kyllä katson, että tulevan hallituksen täytyy omalta osaltaan tehdä liikennepoliittiset linjaukset ja tuoda samalla tavoin, kuin on tällä kaudella yritetty, tätä pitkäjänteistämistä käytäntöön. Meillähän on myös esitys Matti Vuorian työryhmän johdolla siitä, että eduskunta osallistettaisiin vieläkin voimakkaammin liikennepoliittisen selonteon myötä myöskin tähän rahoitukseen ja näihin yksittäisiin hankkeisiin. (Puhemies koputtaa)

Sinänsä en kiistä sitä, että kakkoskorissa on iso lista merkittäviä hankkeita, mutta ei tämän hallituksen puolelta voida kyllä tulevan puolesta sitoumuksia alkaa tekemään.

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä niihin, jotka kiittävät niin tätä hallitusta kuin edellisiä ja politiikkaa eli myös samalla eduskuntaa siitä, että joukkoliikenteeseen eli raideliikenteeseen on viime vuosina tai kymmenen vuoden kuluessa kiinnitetty huomiota jopa niin, että Espookin on ruvennut hyväksymään raideliikenteen, ja olisin nyt kysynyt — se on hyvä, niin tämä Lahti-oikorata kuin siihen liittyvät asiat, joihin eduskunnan rautatien ystävät eilen kävivät tutustumassa — kun siihen liittyy myös tämä yhtenäislippujärjestelmä, millä tavoin nyt aiotaan tätä lippujärjestelmää kehittää, jotta voidaan hyödyntää näitä kaikkia eri joukkoliikennemuotoja.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Niin näissä lippujärjestelmissä kuin sitten myös tässä koko joukkoliikenteen ohjausjärjestelmässä tehdään jatkuvasti tätä kehittämistyötä yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi harvempaan asutulla seudulla on erittäin tärkeää, että päästäisiin tähän niin sanottuun kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen, jolla voitaisiin sitten vähän ehkä räätälöidymmin palvella niitä ihmisiä ja kansalaisia, jotka tarvitsevat noilla alueilla tätä liikennettä. Mutta myös nämä lippuasiat ovat kyllä pohdinnassa, ja sitä teemme yhteistyössä kaikkien näiden toimijoiden kanssa, ei suinkaan vaan niin, että ministeriössä tätä asiaa yksistään pähkäillään.