Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi, teille, hallitukselle, on juuri tullut sata päivää täyteen työtä, ja tietenkin moni kansalainen — ja uskon, että moni kansanedustaja — miettii, mikä on politiikassa muuttunut teidän hallituksenne aikana. Kevään ja kesän aikana käytiin yhteiskunnassa paljon keskustelua verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja myöskin laman laskun maksamisesta. Hyvin usealta taholta jaettiin se näkemys, että suurituloisten ihmisten pitää osallistua isommalla osuudella lamatalkoisiin ja laman laskun maksamiseen. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Kiviniemi:

Minkälaisia konkreettisia esityksiä teitte pääministerinä budjettiriihessä suurituloisten mukaan ottamiseksi lamatalkoisiin?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tärkein tehtävä on se, että pystymme luomaan tässä maassa paljon kasvua ja työllisyyttä. Talouden kasvun myötä syntyy uusia työpaikkoja. Sitä kautta voimme huolehtia siitä, että hyvinvointivaltion perusperiaatteet ja perusfundamentit pystytään pitämään jatkossakin yllä.

Tuossa hallituksen budjettiesityksessä, joka on eduskunnan käsiteltävänä, on useita elementtejä, joilla nimenomaan turvataan tätä työllisyyttä, tuetaan kasvua, panostetaan tutkimukseen, opetukseen, yliopistoihin, panostetaan yritysten kansainvälistymiseen, huolehditaan myös siitä, että bioenergiapaketin kautta syntyy uusia työpaikkoja laajalti ympäri Suomen. Verotuksen osalta korotettiin perusvähennystä, ja myös tällä vaalikaudella pienituloiset ovat olleet tämän verotuksen myötä etusijalla: ruokaveron alentaminen ja tuo perusvähennyksen erittäin iso nosto jo aikaisemmin, samoin eläkeläisten verotuksen laskeminen samalle tasolle kuin palkansaajien verotus, ovat olleet yhdistettyinä siihen, että olemme perusturvaa kehittäneet, muun muassa takuueläkkeen muodossa. (Ed. Gustafsson: Vastatkaa nyt kysymykseen!) Se on ollut oikeudenmukaista politiikkaa, ja se on tämän hallituksen johtotähti.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi, te ette vastannut minun kysymykseeni. (Ed. Martti Korhonen: Näin on!) Minä kysyin teiltä, minkälaisia konkreettisia esityksiä te teitte budjettiriihessä suurituloisten mukaan ottamiseksi lamatalkoisiin — asia, josta myöskin keskustan piiristä käytettiin useita puheenvuoroja kevään aikana, muun muassa vierustoverinne, ministeri Pekkarinen. Mutta nyt näyttääkin siltä, että vaikka pääministeri vaihtui, vaikka meille tuli uusi hallitus, niin politiikka on entisellään ja niitä suurituloisia ihmisiä ei oteta mukaan lamatalkoisiin, toisin kuin olisimme ainakin me sosialidemokraatit toivoneet. Yksi tapa ottaa suurituloiset mukaan lamatalkoisiin on nostaa pääomatuloveroa. Kysyisinkin teiltä, pääministeri Kiviniemi: Miksi te ette ole tuonut esitystä pääomatuloveron nostamisesta eduskuntaan, vaikka lähes kaikki puolueet ovat sitä julkisuudessa kannattaneet?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tuossa jo vastasin sillä tavalla, että tuo perusvähennyksen korottaminen on juuri sitä pienituloisia suosivaa politiikkaa. (Välihuutoja vasemmalta) En ymmärrä, mihinkä te viittaatte. Kun tämä hallitus aloitti, niin ei missään julistettu, että tämä tulee muuttamaan politiikkaansa jotenkin radikaalisti verrattuna aikaisempaan hallitukseen. Sama pohja jatkaa. Pääministeri vaihtui, mutta sitä erittäin aikaansopivaa, kasvua ja työllisyyttä edesauttavaa politiikkaa, jolla Vanhasen kakkoshallitus aloitti, jatkaa tämä hallitus. Siinä mielessä ei ollut tarkoituskaan muuttaa radikaalisti hallituksen oikeaan osuvaa poliittista linjaa. (Ed. Saarinen: Oikeaan osuvaa!)

Mitä tulee sitten pääomatuloveroon ja laajemminkin verotukseen, meillä parhaillaan pohtii työryhmä sitä, miten verotuksessa tehdään uudistuksia, ja pääomatuloveroakaan ei voi erottaa tästä kokonaisuudesta. Sitä pitää tarkastella laajemmin osana yritysverotusta, sillä on merkitystä kilpailukykyyn, sillä on merkitystä myöskin yrittäjyyden kannustimiin. Sen vuoksi emme voi verotuksesta ottaa yhtä elementtiä pois, ilman että tarkastelemme kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Minusta kysymykseen, minkä ed. Jutta Urpilainen esitti, jää edelleen auki se, miten aiotte edetä pääomaverotuksen kiristämisessä. Teidän oman puolueenne ryhmäpuheenjohtaja ed. Timo Kalli vaati tammikuussa pääomaverojen kiristämistä nimenomaan sosiaaliturvan uudistusten rahoittamiseksi. Se oli toki silloin Vanhaselle osoitettu pyyntö, ehkä se edelleen on voimassa myös Kiviniemen hallitukselle.

On aika suuri pettymys yhteiskuntarakenteen tulevaisuuteen, kun irtisanoudutte jo tässä vaiheessa Hetemäen työryhmästä. Kaikki hallituksen viestit tähän asti ovat olleet sitä, että suuri veroremontti tarvitaan ja tehdään, odotetaan Hetemäen työryhmää, ja nyt me luemme lehdestä, että te, pääministeri, irtisanoudutte siitä. Aiotte ilmeisesti sen vesittää niin, että joku uusi työryhmä tulee tilalle.

Onko teillä suunnitelmissa oikeudenmukaisuutta parantavia veroremontteja, vai aiotteko ne jo etukäteen vesittää, että ei näihin saakaan koskea eikä tehdä oikeudenmukaisia rakenteellisia uudistuksia myös verotukseen?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole todennut, että suuri veroremontti tullaan tekemään. Me olemme päätyneet siihen, että tämän hallituksen aikana ei tehdä suuria muutoksia verotukseen. Mutta totta kai seuraavalla vaalikaudella seuraavalla hallituksella on jälleen kaikki verotuksen elementit käsissään, ja pitää katsoa, miten tätä nykyistä verojärjestelmää parhaalla tavalla muutettaisiin niin, että voidaan sitä kasvua ja työllisyyttä edistää ja samoin sitten tukea yrittäjyyttä. Sen vuoksi on järkevää odottaa näiden työryhmien esityksiä. Hetemäen työryhmä on vasta tehnyt ensimmäisen osan esityksestään, se toinen osa puuttuu. Vasta kun ne ovat pöydässä, voidaan sitä kokonaisuutta katsoa. Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että verojärjestelmämme tarvitsee nimenomaan hyvinkin voimakasta evoluutiota, ei niinkään revoluutiota.

Arvoisa puhemies! Me olemme hiljan nostaneet arvonlisäveroa 22:sta 23:een prosenttiin. Kaikessa kaupankäynnissä on olemassa välillisiä veroja paitsi erään hyödykkeen osalta. Tuosta hyödykkeestä käydään paljon kauppaa, mutta sitä ei veroteta, ja se hyödyke on raha. Arvopaperikauppa, johdannaiskauppa, velkakirjojen myynti — valuuttakaupassa ei ole minkäänlaisia välillisiä veroja.

Nyt sosiaalidemokraatit ovat esittämässä pientä välillistä veroa, pörssiveron kaltaista veroa. (Ed. Kallis: Ohhoh!) Oletteko te valmiita siihen, että myöskin rahan kauppaa aletaan verottaa? Siinä on valtaisa tulolähde. Pelkästään pörssissä, jos olisi 0,5 prosentin varainsiirtovero niin kuin Lontoon pörssissä, se tuottaisi vuosittain 1,5 miljardia euroa. Meillä Suomessa ei ole rahasta pulaa. On kysymys, saadaanko se raha yhteiseen käyttöön.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Sinänsä hallitus suhtautuu avoimesti tämän tyyppisiin transaktioveroihin, tehdään ne sitten pörssikaupassa tai valuuttakaupassa. Siinä mielessä ei hallituksenkaan linja ole se, että ehdottoman kielteisesti tämän tyyppisiin veroajatuksiin suhtaudutaan. Mutta kyllä se vaan niin on, että niiden on oltava kansainvälisiä, vähintäänkin Euroopan tasoisia veroja, koska muuten vaarana on se, että meiltä katoaa pörssikauppa tästä maasta, ja erityisesti tietenkin vertailumaana meillä on Ruotsi. Tässä suhteessa voimme ikään kuin rajoitetuissa raameissa toimia. Kansainväliset ratkaisut tämän tyyppisissä veroissa ovat sellaisia, joita tarvitaan pohjaksi, jotta Suomeenkin tämän tyyppisiä veroja voitaisiin tuoda.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemi on kehunut sitä, miten sosiaalinen on perusvähennyksen korotus. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Yksi euro kuukaudessa kaikkein köyhimmille. (Ed. Kallis: Ei ole niin suuri!) Tämäkö on, pääministeri Kiviniemi, teidän oikeudenmukaisuutenne ja solidaarisuutenne, sosiaalisuutenne koko? Yksi euro kuukaudessa kaikkein köyhimmille.

Ministeri Pekkarinen on julkisuudessa myöntänyt, että nyt mennään kohti tasaveroa. Aikooko hallitus toimia niin, että isoja tuloja aletaan kunnolla oikeudenmukaisesti verottaa? Aikooko hallitus tuoda progressiivisen pääomaveron, aikooko hallitus laittaa kaikki osinkotulot verolle? Ja ennen muuta, kun te ette tunnu pääomaverokysymykseen vastaavan, niin kysytään konkreettisesti: Oletteko te valmis palauttamaan varallisuusveron, jonka edellinen hallitus poisti? (Ed. Pentti Oinonen: Juuri näin!)

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen sosiaalinen oikeudenmukaisuus näkyy erityisesti sosiaaliturvan puolella takuueläkkeen muodossa, siinä, että pienimmät äitiys-, isyys-, vanhempainrahat on nostettu peruspäivärahan tasolle tällä vaalikaudella ja samoin siinä, että pienimmät etuudet nyt sidotaan indeksiin.

Mutta mitä tulee sitten verotukseen, niin tuon pääomaverotuksen osalta pitää katsoa kokonaisuutta. Emme me voi ottaa koko yritysverotuksesta ja koko verotuksesta vain näitä pieniä elementtejä, joilla ei sitten valtiontalouden näkökulmasta ole ensinnäkään kovin suurta merkitystä eivätkä oikeudenmukaisuudenkaan haasteeseen parhaalla mahdollisella tavalla vastaa. Tämän hallituksen linja on ilman muuta se, että ansiotuloverotuksessa progressio säilyy.

Se, mihinkä ministeri Pekkarinen on viitannut ja itsekin samoin puheissani, tämä tasaverotendenssi ja siirtymä, on tapahtunut jo sieltä 1990-luvun puolivälistä lähtien, siis vuodesta 1995, ja silloin muistaakseni vasemmistoliittokin oli hallituksessa mukana, ja siinä ovat olleet mukana kyllä kaikki aikaisemmatkin hallitukset. Sen vuoksi pidän tärkeänä, ettei tässä mennä liian pitkälle vaan että meillä edelleen säilyy ansiotuloverotuksessa progressio ja tässä mielessä hyvätuloiset maksavat enemmän kuin pienempituloiset.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kyllä vähän vaikea pysyä mukana, kun lukee näitä lehtiä, joissa on erinomaisen hyviä ministeri Pekkarisen haastatteluja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kallin haastatteluja ja jopa pääministerin haastatteluja. Pääministerikin sanoi vielä elokuussa, että hyvätuloiset tarvitaan näihin lamanmaksutalkoisiin mukaan. Kai se oli teidän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Mutta täällä sitten, kun pitäisi vastata kysymykseen, oletteko esittänyt niitä eduskuntaryhmän terveisiä täällä budjettiriihessä, niin minkäänlaista vastausta ei tule. Siis te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa, oletteko te edes esittänyt yhtään mitään.

Teiltä ei kovin kauan mennyt siihen, kun te teitte päätöksen tästä energiaverojen nostosta, 250 euroa tavalliselle palkansaaja- ja eläkeläiskotitaloudelle, ja nytten te vetoatte, että pääomaveroasiaa ei voi hoitaa, siitä vaan puhutaan. Kysyn, pääministeri Kiviniemi, teiltä: Mikä estää teitä puhumasta täällä eduskunnassa ja hallituksessa samaa kuin mitä te puhutte keskustan omissa tilaisuuksissa?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma antaa kyllä tässä väärää todistusta puheistani. Mitä tulee siihen, miten saadaan näihin lamatalkoisiin hyvätuloiset mukaan, tämän hallituksen linjana on nimenomaan se, että me ennen kaikkea edesautamme sitä kasvua ja työllisyyttä. Työllisyyden lisääminen on myös kaikkein parasta sosiaalipolitiikkaa. Ja kun me lähdemme kuromaan umpeen tätä alijäämää, joka valtiontaloudessa on, se aloitettiin jo ensi vuoden puolella jonkin verran veroastetta kiristämällä, mutta sitä tullaan erityisesti tulevina vuosina jatkamaan, ja silloin on tärkeää, että katsotaan verotusta kokonaisuutena. Yksi prosenttiyksikkö pääomatuloveroissa merkitsee vain 60:tä miljoonaa lisää valtion verotuloihin, (Ed. Rajamäki: Minne meni 9 miljardia?) ja on myös niin, että ei pääomatuloverokaan ole sellainen, että sinne voi roiskia useita prosenttiyksiköitä lisää ilman, että sillä on mitään vaikutusta. Pääomat liikkuvat erittäin vikkelästi maan rajojen yli, ja sen vuoksi pitää tätä verotusta katsoa kokonaisuutena.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nimeni mainittiin aika monta kertaa. Muutama sana.

Ensinnäkin, kyllä tämä hallitus on, ed. Heinäluoma — kun vertaa tämän hallituksen ratkaisuja edellisen hallituksen, siis Vanhasen ykköshallituksen, veroratkaisuihin — ollut niissä ratkaisuissa vähintään yhtä sosiaalinen ja oikeudenmukainen kuin milloin me yhdessä hallitsimme. (Välihuutoja vasemmalta)

Pari esimerkkiä siitä. Perusvähennys: me emme onnistuneet teidän kanssanne yhteistyössä nostamaan perusvähennystä juuri lainkaan. Tämä hallitus on nostanut yli 2 000 eurolla perusvähennystä. Perusvähennys osuu juuri siihen tulonsaajien joukkoon, joka on sitä väkeä, että maksavatko he veroja lainkaan tai vähän maksavat kunnallisveroa. Valtionveron alarajan muuttaminen sinne tai tänne ei koske näitä ihmisiä, kaikista pienituloisimpia. Kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen auttaa juuri kaikista pienituloisimpia, ja tämä hallitus on kahdella ratkaisulla, erityisesti tälle vuodelle viime syksynä tekemällään ja nyt esittämällään, tehnyt tässä pitkän, ison ratkaisun.

Toisekseen, me olemme pudottaneet nimenomaan ruuan arvonlisäveroa merkittävästi alas. Ja jos joku kohdistuu nimenomaan suhteellisesti eniten pienituloisiin, niin kyllä pienituloiset ihmiset käyttävät käytettävissä olevista rahoistaan eniten rahaa nimenomaan ruuan ja elintarvikkeiden hankintaan. Tässä on kaksi esimerkkiä siitä, (Puhemies: No niin, nyt ollaan pitkälti toisella minuutilla!) mitä pääomatuloon tulee.

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että on aika turhauttavaa käydä tätä kyselytuntikeskustelua, kun ministerit eivät vastaa kysymyksiin, (Välihuutoja oikealta) jotka teille suoraan osoitetaan. (Ed. Rajamäki: Seisokaa jo omilla jaloilla!) Sen sijaan lähes kolme ja puoli vuotta edellisten eduskuntavaalien jälkeen te vielä menette edellisen hallituksen selän taakse.

Mitä tulee teidän puheeseenne, ministeri Kiviniemi, niin suora siteeraus eduskuntaryhmänne kesäkokouksessa pidetystä puheesta: "Laman jälkihoidossa myös hyvätuloisten on jaettava taakkaa." Voisitteko te nyt kertoa minulle ja tälle eduskunnalle, mikä on se hyvätuloisten tai suurituloisten lisäpanostus teidän budjettiesityksessänne, jolla nämä hyvätuloiset osallistuvat lamatalkoisiin?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen varmaan ehkä kolme kertaa jo tähän kysymykseen vastannut. (Vasemmalta: Ette ole!) Ensi vuonna ei voi täysimääräisesti aloittaa vielä tätä sopeuttamista ja sitä, että kurotaan tätä velkaantumista kokonaan kiinni. Meidän pitää huolehtia siitä, että kasvua syntyy, työllisyyttä syntyy, koska se on kuitenkin parasta tämän hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareiden turvaamiseksi, (Ed. Gustafsson: Miten ne hyvätuloiset?) ja se hyvätuloiset suhteessa pienempituloisiin, se on näkynyt tällä vaalikaudella erittäin monessa yksityiskohdassa, ja niitä jatketaan, juuri tässä ruuan arvonlisäveron alentamisessa, perusvähennyksen korottamisessa, joka kohdistuu nimenomaan pienituloisiin ja ennen kaikkea (Ed. Rajamäki: No, ei kohdistu!) sosiaaliturvan, perusturvan, kehittämisessä takuueläkkeinä (Ed. Rajamäki: Stockmannin gourmetosasto!) ja pienimpien etuuksien sitomisessa indeksiin.

Arvoisa puhemies! Totta on kuitenkin, että sekä tämän vuoden että tulevan vuoden talousarviot perustuvat valtavaan velanottoon, jolla mahdollistetaan suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja josta hyötyvät kuitenkin kaikkein eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Vaikka verotuksella tehtäisiin kuinka radikaaleja päätöksiä, tätä aukkoa ei pystytä täyttämään. Ainut on se, että me löydämme edellytyksiä suomalaiselle työlle, suomalaiselle miehelle ja naiselle työtä, ja siinä tarvitaan yrittäjyyttä ja uudenlaisia asenteita yrittäjyyteen. Kysyn teiltä, pääministeri Kiviniemi: Mitä te olisitte valmis tekemään tulevaisuudessa, että suomalainen työelämä voisi paremmin ja suomalaiset ihmiset viihtyisivät paremmin työssä tulevaisuudessa?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että kun puhutaan työurien pidentämisestä, niin on tärkeää, että myös työhyvinvoinnista huolehditaan. Se ei ole mahdollista ilman, että meillä työssä on parempaa johtamista, parempaa työn organisointia, enemmän joustoja ja sitä kautta sitten enemmän jaksamista. Suomen kilpailukyky muodostuu useasta tekijästä, ja siinä tarvitaan juuri hyvää työelämää, hyvää työhyvinvointia, tarvitaan myöskin sitten hyviä veroratkaisuja, jotka ovat sekä yritysten että yrittäjyyden näkökulmasta kestäviä. Samoin pitää huolehtia siitä, että meillä on riittävästi tutkimusta, tuotekehitystä, osaamista, hyvä koulujärjestelmä ja sitten myöskin eheä yhteiskunta. Juuri siksi me pidämme huolta myöskin perusturvasta, sosiaaliturvasta, jotta meillä tässä yhteiskunnassa kaikki pysyvät mukana.

Herra puhemies! Kyllä pääministeri varmasti tietää, että lainaamme ensi vuonna 8—10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että joka viides euro, menoeuro, on lainarahaa, ja silloin herää kyllä kysymys, tarvitsevatko hyvätuloiset, kuten kansanedustajat esimerkiksi, 25 euroa kuukaudessa lisää veronkevennystä, kun pienituloinen saa 2 euroa 50 senttiä kuukaudessa lisää. Sitä te esitätte eduskunnalle, pienituloiselle 2 euroa 50 senttiä lisää kuukaudessa, meille 25 euroa kuukaudessa lisää. Minä olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä 450 miljoonaa palvelisi kaikkia tämän yhteiskunnan jäseniä paremmin, jos se jäisi toteuttamatta ja otettaisiin velkaa 450 miljoonaa vähemmän tai käytettäisiin sitä 450:tä miljoonaa niin, että se palvelisi juuri niitä ryhmiä, joista te olette tänä iltana puhunut. Ja kysyn, voin kyllä kommentoida, mutta voin myöskin kysyä: (Puhemies: Ja kiire vielä!) Miten te perustelette toisenlaista ratkaisua ja omaa ratkaisuanne?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämä pienituloisista huolehtiminen tapahtuu nimenomaan siten, että me olemme tätä perusturvaa kehittäneet sekä takuueläkkeen muodossa, joka parhaimmillaan merkitsee yli 100 euron korotusta kuukaudessa, ja samoin sitten on se aikaisemmin tehty päätös näistä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta peruspäivärahan tasolle, 170 euroa kuukaudessa. Me olemme nimenomaan pystyneet parantamaan perusturvaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta. (Ed. Arhinmäki: Mites työttömät?)

Ja mitä tulee sitten veronkevennyksiin, niin olemme niissä tällä vaalikaudella estäneet ensi vuotta koskien inflaation nousun ja ansiotason nousun myötä muuten automaattisesti tapahtuvat kiristykset.

Arvoisa puhemies! Verovähennyksillä on erittäin suuri merkitys ja myös sillä, ketkä maksavat veroa. Tämän hallituksen aikana nimenomaan on tehty näitä verovähennyksiä, jotka suosivat tiettyjä kansalaisryhmiä. Kuten valtiovarainministeri on moneen kertaan todennut, niin kaveria ei jätetä, ja näitä hyvätuloisia, hyvässä asemassa olevia kavereita ja yrityksiä ei todellakaan ole jätetty. Tästähän tässä on kysymys, siitä, (Ed. Zyskowiczin välihuuto) millä tavoin näitä verovähennyksiä on käytetty, ja nyt otetaan velkaa tätä varten, koska valtion tulot eivät kerry sillä tavalla kuin pitäisi.

Toinen on sitten esimerkiksi nämä osinkotulot. Siinä Hetemäen työryhmän väliraportissa tuotiin esille se, että osinkotulon saajat, 90 000 euroa vuodessa per henkilö perheessä, eivät maksa ollenkaan kunnallisveroa eivätkä maksa sosiaaliturvasta mitään veroa, ja kuitenkin esimerkiksi kansaneläke on siirretty nyt kokonaan valtion budjetista maksettavaksi.

Millä perusteella tällaista epäoikeudenmukaisuutta hallitus ja pääministeri tahallaan pitää yllä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Jää vähän nyt epäselväksi se, mitä ed. Skinnari tarkoittaa puheenvuorolla, koska en pysty kyllä identifioimaan yhtään sellaista hyvätuloisia hyödyttävää uutta vähennystä, (Ed. Rajamäki: Kyllä se aika selkeä oli!) joka olisi tullut tällä vaalikaudella voimaan. Viime vaalikaudella SDP:n pitäessä valtiovarainministerin salkkua poistettiin esimerkiksi varallisuusvero (Ed. Arhinmäki: Palautitteko te?) mutta tällä vähennyspuolella ei ole kovin paljoa kyllä tällä vaalikaudella ylipäänsä tehty. Kotitalousvähennystä on korotettu, mutta sekin osui siinä mielessä juuri oikeaan saumaan, että sillä pystyttiin pitämään rakentamista, remontointia ikään kuin etunojassa käynnissä, kun taantumaan syöksyttiin. Sinänsä tuossa Hetemäen työryhmän kakkososiossa nimenomaan pureudutaan tähän vähennysproblematiikkaan, ja sitä pidän hyvänä asiana. Pitääkin katsoa, minkälaisia muutoksia kenties sinne pitäisi tehdä.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä toivoisin, että pääministeri johtaisi tätä maata tuomalla konkreettisia esityksiä, joilla näitä puheita tehtäisiin myös teoiksi. Nyt näyttää siltä, että myös pääministeri harrastaa sitä, että asioissa mennään edellisten ja sitä edellisten hallitusten selän taakse, mikä minusta ei ole kyllä maan johtamista. Se on pakoilua.

Mutta mitä tulee tähän suurituloisten mukaan ottamiseen lamatalkoisiin, niin tämä keskustelu ilmeisesti osoittaa sen, että se ei ole tämän hallituksen todellinen tavoite, koska te ette ole tehneet mitään konkreettisia esityksiä sen hyväksi.

Ministeri Pekkarinen totesi tällä viikolla Uutispäivä Demarin seminaarissa, että tasaverokehitys on väistämätöntä. SDP ei hyväksy tasaverokehitystä. Me näemme, että verotuksen pitää perustua veronmaksukykyyn, ja tästä syystä me olemme myös vaatineet tulonjakoselvitystä energiaveron korotuksesta. Milloin te tuotte tulonjakoselvityksen eduskunnalle siitä, miten tämä energiaveron korotus tulee kohdistumaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja muihin väestöryhmiin?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Jotta me pystymme pitämään tämän talouden kasvun mahdollisimman hyvin käynnissä, niin me emme ensi vuoden osalta voineet tehdä budjettia yhtään sen kiristävämmäksi kuin sitä jo tehtiin. Itse asiassa se on kiristävämpi kuin mitä meille muun muassa Imf suositteli. Siinä mielessä tässä otetaan selkeitä askeleita kohti sitä, että tasapainotetaan valtion budjettia, mutta on selvää, että ne isommat askeleet tullaan sitten ottamaan seuraavalla vaalikaudella, ja kaikkein tärkeintä on se, että pystymme sen kasvun varmistamaan myöskin tulevina vuosina.

Mitä tulee tähän tasaveroajatteluun, niin olen tässä jo useaan otteeseen todennut sen, että en kannata tasaveroon siirtymistä eikä se ole tämän hallituksen ohjelmassa.